Rakennusten lämpökuvaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennusten lämpökuvaus"

Transkriptio

1 Rakennusten lämpökuvaus Timo Kauppinen, DI Erikoistutkija, VTT, Rakennusten teknologiat ja palvelut Rakentajain kalenteri 2012 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry 1 Lämpökuvauksen perusteita Lämpökuvaus tarkoittaa tutkittavan kohteen, esimerkiksi rakennuksen tai sen osan, pintalämpötilajakauman mittaamista kohteen lähettämää IR (infrapuna)-säteilyyn perustuen. Lämpötilajakaumaa mittaavia laitteita sanotaan lämpökameroiksi (Infrared Camera, Thermal Imager) (kuva 1). Lämpökameran näyttämää kuvaa sanotaan lämpökuvaksi (kuva 2). Kaikki pinnat lähettävät infrapunasäteilyä sähkömagneettista säteilyä, jonka intensiteetti, voimakkuus, riippuu kohteen pintalämpötilasta. Infrapuna-alue on näkyvän valon aallonpituusalueen (0,4 µm 0,7 µm) yläpuolella. Ilmakehän ja IRsäteilyn ominaisuuksista johtuen lämpökuvaus on mahdollista kahdella aallonpituusalueella, ns. lyhytaaltoalueella (SW, Short wave, joissakin lähteissä puhutaan myös keskiaaltoalueesta, MW) 2 µm 5 µm, sekä pitkäaaltoalueella (LW, Long wave) 8 µm 14 µm (kuva 3). Näiden alueiden ulkopuolella ilmakehä vaimentaa säteilyä. Kohteen lähettämän infrapunasäteilyn määrä riippuu kohteen pintalämpötilasta ja myös kohteen pinnan ominaisuuksista. Kykyä lähettää infrapunasäteilyä sanotaan emissiivisyydeksi, ja sitä kuvataan emissiviteetillä ε. Jos ε = 1, on kyseessä ns. musta kappale, jolloin kappale lähettää ja vastaanottaa kaiken IR-säteilyn. Käy- Kuva 1. Lämpökameroita (FLIR/Infradex, Fluke (www.fluke.com). tännössä täydellisiä mustia kappaleita ei luonnossa ole. Rakennusmateriaalien emissiviteetti on luokkaa 0,9. Se tarkoittaa sitä, että pinta voi lähettää 90 % säteilystä verrattuna samassa lämpötilassa olevaan mustaan kappaleeseen. Vastaavasti pinta heijastaa 10 % saapuneesta IR-säteilystä. Kiiltävien pintojen, kuten esimerkiksi kirkkaiden metalliprofiilien emissiviteetti voi olla 0,2, jolloin pinta lähettää vain 20 % säteilyä samassa lämpötilassa olevaan mustaan kappaleeseen verrattuna mutta heijastaa 80 % siihen osuneesta säteilystä. Käytännössä emissiviteetti pitää aina ottaa huomioon. Jos kaksi pintaa on samassa pintalämpötilassa, matalan emissiviteetin omaava pinta näyttää lämpökuvassa kylmemmältä, ellei tehdä emissiviteettikorjausta. Emissiviteettiin vaikuttaa myös kuvauskulma: kohteen ja mittaajan välinen kuvauskulma tulisi olla kohtisuoraan kohdetta vastaan tai korkeintaan ± 30 siitä. Mikäli kohdetta kuvataan liian vinosta kulmasta, kohde näyttää joko liian kylmältä tai lämpimältä, emissiviteetistä riippuen. Lämpökameran tai IRlämpömittarin muodostama lämpökuva tai pintalämpötilalukema perustuu kohteen lähettämään, siitä heijastuvaan ja joissakin tapauksissa kohteen läpi tulevaan kokonaissäteilyyn, josta heijastuvan komponentin vaikutus pyritään laiteasetuksilla vähentämään tai poistamaan. Kuva 2. Esimerkki lämpökuvasta. Päiväkodin oleskelutilan nurkka- ja porrasikkuna. 143

2 2 Lämpökamerat ja muut IR-säteilyyn perustuvat mittalaitteet Kuva 3. Jatkuvaan valvontaan tarkoitettu kiinteästi asennettava lämpökamera. Koko 170 x 70x 70 mm. FLIR/www.infradex.com/www.lampokamera.fi Infrapuna-alue on löydetty noin 200 vuotta sitten, ja ensimmäisiä teknisiä sovellutuksia on sovellettu ensimmäisen maailmansodan aikana. Kuvantavia laitteita, lämpökameroita, otettiin ensiksi lääketieteelliseen käyttöön 1950-luvulla, ja rakennussovellutuksia on tehty 1960-luvulta lähtien. Suomessa rakennusten lämpökuvaus aloitettiin 1970-luvun loppupuolella. Lämpökameroiden kehitys on seurannut sotilasteknologian kehitystä. Kun militääriteknologiassa on päästy eteenpäin, on vanhempaa teknologiaa voitu ottaa kaupalliseen käyttöön. Aina 1980-luvun loppupuolelle asti lämpökamerat perustuivat yhteen detektoriin (ilmaisimeen), ja mitattava kohde skannattiin ja kuvannettiin näytölle yhden ilmaisimen kautta. Myös muita teknologioita oli. Kamerat olivat joko lyhyt- tai pitkäaaltoalueella toimivia, ja detektori piti jäähdyttää, jotta mittaussignaali olisi ollut riittävän voimakas. Lyhytaaltodetektorit jäähdytettiin sähköisesti ns. Peltier-yksiköllä noin 80 C:seen ja pitkäaaltodetektorit noin 180 C:seen nestemäisellä typellä. Tämä johtui siitä, että pitkäaaltoalueella IR-säteilyn intensiteetti on heikompi kuin lyhytaaltoalueella. Akkujen kestoiän lisäksi nestetypen haihtuminen rajoitti yhtäjaksoista kuvausaikaa. Rakennussovellutuksissa pitkäaaltoalueen etuna on se, että suhteellisen matalissa lämpötiloissa IR-säteilyn maksimi on pitkäaaltoalueella lukujen vaihteessa lämpökamerat kehittyivät voimakkaasti. Nestetyppijäähdytyksestä siirryttiin ensin komprimoituun kiertojäähdytykseen, jossa mikrokompressorilla nesteytettiin helium 212 C:seen. Hankalasti mukana kuljetettavista nestetyppipulloista päästiin eroon. Samaan aikaan markkinoille tulivat ns. matriisikamerat (Focal Plane Array), jolloin yksi detektori korvattiin detektorimatriisilla. Myös ilmaisintekniikka kehittyi. Jäähdytettävistä detektoreista siirryttiin kaupallisissa sovellutuksissa 1990-luvun kuluessa ns. mikrobolometri-ilmaisimiin sekä parhaimmissa ja kalleimmissa laitteissa kvanttikaivoilmaisimiin. Samalla laitteiden paino pieneni, koko pieneni ison videokameran tasolle, ja hintataso laski. Pienimmät kaupalliset kamerat ovat nykyään taskulampun kokoisia. Teollisuuden kunnonvalvontasovellutuksissa pienimmät kamerayksiköt ovat tulitikkulaatikon kokoisia tai sitä pienempiäkin (kuva 4). Kamerat ovat akkukäyttöisiä, mutta niissä on yleensä myös verkkovirtakäyttömahdollisuus. Pääosa tällä hetkellä saatavissa olevista laitteista toimii pitkäaaltoalueella 8 µm 14 µm. Lämpökameroiden toimintaperiaate on yksinkertaistettuna seuraava: Kohteen lähettämä eli emittoima infrapunasäteily mitataan erityisen IR-säteilyä päästävän linssin läpi detektorimatriisilla, jonka kuvapisteiden eli pikselien lukumäärä on tyypillisesti 320 x 240 tai 640 x 480. Parhaissa laitteissa voi nykyään olla 1280 x 1024 pikseliä. Tavallisessa yleisesti käytössä olevassa lämpökamerassa on siten ilmaisinta. Ilmaisimien mittaama IR-säteily muutetaan laitteen näytölle erityisen algoritmin avulla joko harmaasävy- tai värikuvaksi, jossa harmaan eri sävyt tai eri värit ilmaisevat kohteen eri osien pintalämpötilan. Markkinoilla on myös IR-lämpömittareita, jotka on yleensä viritetty 10 µm:n alueelle. Niissä on tavallisesti emissiviteetin säätö, ja näytöstä voidaan lukea kohteen pintalämpötila. IR-lämpömittarissa on myös laserosoitin joilla mitattava alue voidaan kohdistaa. Pienin mitattavissa oleva alue riippuu mittausetäisyydestä. Lämpökameroissa paikkaerotuskyky ilmaistaan yleensä milliradiaaneissa. Kun laitteen kuvauskulma (field of view, FOV) tunnetaan, esim 15 x 20, voidaan pienimmän mitattavissa olevan alueen koko laskea etäisyyden funktiona. Mitä kauempana mittaaja on kohteesta, sitä suuremman alueen keskimääräinen pintalämpötila tulee mitatuksi (tarkasti ottaen ko. alueen lähettämä kokonaissäteily). Jos halutaan määrittää rakennuksen rakenteiden yksityiskohtien pintalämpötilat tarkasti (nurkat, liitokset), kuvausetäisyys pitää olla noin 2 3 m. Infrapunalämpömittarin käyttäjän tulee ottaa huomioon se, että vaikka laserosoitin näyttää esimerkiksi varastohallin ylänurkan liitoskohtaa, IR-lämpömittari mittaa mittarin ominaisuuksista ja mittausetäisyydestä riippuvan alueen keskimääräisen lämpötilan. Tämä alue saattaa olla laserosoittimen aluetta suurempi. Kuva 4. IR-Lämpömittari Raytek. 144

3 Lämpökameran lämpötilan mittaustarkkuus on nykyään tyypillisesti 0,1 C. Se riittää käytännön sovellutuksiin. Lämpötilojen mittaustarkkuutta ei pidä kuitenkaan sekoittaa absoluuttiseen tarkkuuteen. Mikäli kameran asetukset on asianmukaisesti tehty, voidaan erottaa toisistaan kaksi aluetta, joiden lämpötilaero on 0,1 C. Lämpökuvauksen tulosten tulkinnassa ja asetetuissa kriteereissä puhutaan sallituista matalimmista pintalämpötiloista, ja vaikka erotuskyky onkin 0,1 C, on lämpökameroiden mittaustarkkuus käytännössä tyypillisesti ± 0,5 C (jopa suurempi). Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka kahden alueen lämpötilaero olisi 0,1 C, niiden todelliset pintalämpötilat saattavat poiketa jonkin verran todellisesta, esimerkiksi tarkalla kontaktimittarilla mitatusta. Lämpökuvat voidaan tallentaa nykyään selostettuna joko muistikortille tai videolle. Keskihintaisissakin lämpökameroissa alkaa nykyään olla videokamera vakiovarusteena, jolloin kohteesta saa sekä normaalin valo- että lämpökuvan. Lämpökuvia voidaan käsitellä erityisillä lämpökuvien kuvankäsittelyohjelmilla, jotka kuuluvat lämpökameroiden vakiotoimituksiin. Olennainen asia on, että kuvankäsittelyohjelmien avulla talletettua tietoa, ns. radiometristä informaatiota, voidaan käsitellä jälkikäteen. Mittaushetkellä ei siten tarvitse (ellei halua) asettaa talletettavaan kuvaan mitattavan kohteen pintalämpötilaa tai mitattavan alueen keskilämpötilaa. Sekin on nykyisillä laitteilla mahdollista. Laitetekniikan kehittyminen sekä alentunut hintataso ovat tuoneet laitteet ja tekniikan jopa yksittäisen kuluttajan ulottuville. Suurin edistysaskel on kuitenkin tietotekniikan ja kuvankäsittelyn paraneminen luvun laitteilla ja tekniikalla olisi edelleen mahdollista kuvata rakennuksia, mutta silloin kuvien tulkinta perustui aluksi näytöltä olevaan Polaroid-kuvaan ja myöhemmin VHS-videonauhan tuloksiin. Kuvaus piti kohdistaa haluttuun kohteeseen, jotta hiusristikon risteyskohdan pintalämpötila tallentui. Kuvankäsittely on ohjelmistokehityksen ja tietokoneiden suorituskyvyn myötä ratkaisevasti parantunut. Olennaisin asia on kuitenkin lämpökuvien tulosten oikea tulkinta. Rakennusten lämpökuvausta on varsinkin takavuosina arvosteltu, eikä aina syyttä. 3 Rakennusten lämpökuvaus Lämpökuvaus on ainetta rikkomaton (NDT) menetelmä, jolla arvioidaan rakennusten, rakenteiden ja rakennusmateriaalien toimivuutta, laatua ja kuntoa. Lämpökuvauksen avulla voidaan selvittää myös taloteknisten järjestelmien, kuten lämmitysjärjestelmien, toimintaa. Lämpökuvausta käytetään yhtenä tutkimusmenetelmänä energiakatselmuksissa, uudisrakennusten laadunvalvontamittauksissa sekä vanhojen rakennusten kuntotutkimuksissa. Lämpökuvauksen tukena ja ohella voidaan käyttää muita menetelmiä, kuten tiiviysmittausta, pintalämpötilamittauksia, sisäilman lämpötilamittauksia, vetomittauksia sekä ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmän mittauksia. Rakenteiden pintalämpötilat riippuvat ulko- ja sisälämpötiloista sekä rakenteiden lämmönjohtavuudesta. Rakenteiden lämpöteknistä toimivuutta kuvaa lämmönläpäisykerroin, U-arvo. Rakennuksen ulkoseinärakenteiden paikallinen lämmönjohtavuus ja lämmönläpäisykerroin vaihtelevat sen mukaan, minkälainen rakenne tutkittavalla kohdalla on. Lämpökuvauksen avulla voidaan päätellä, onko rakenne asianmukainen, vai onko siinä puutteita. Lämpökuvaus näyttää suhteellisen helpolta mittaustavalta, mutta käytännössä se ei sitä ole. Kuvaajan täytyy tuntea laite, mittaustekniikan perusteet sekä myös rakennussovellutuksissa rakennusfysiikan perusteet ja olemassa olevat rakenteet. Rakennusten lämpökuvaajien sertifiointi käynnistyi vuonna Vuosittain järjestetään sertifiointikursseja, joiden toteuttaja on Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO [1]. Rakennusten lämpökuvaus liittyy myös rakennusten ilmanpitävyyden mittaamiseen. Rakennusten tiiviyden mittaaminen on nykyään myös sertifioitu. Kun energiatehokkuusdirektiivin johdosta Suomen rakentamismääräykset muuttuivat ja mm. rakennuksille tulivat energialuokitus- ja energiatehokkuusmääräykset [2], [3], lämpökuvauksen käyttö on lähtenyt voimakkaaseen nousuun. Osaltaan sen ovat aiheuttaneet rakennusten tiiviyteen kohdistuneet määräykset ja rakennusten tiiviyden mittaaminen (ks. esimerkiksi Rakentajain Kalenteri 2011 [4]. Lämpökuvausta käytetään nykyisin yhä useammin uudisrakennusten tai peruskorjausten laadunvarmennusmenetelmänä. Aikaisemmin lämpökuvausta käytettiin eniten valitustapauksissa, kun asunto tai rakennus ei täyttänyt käyttäjien vaatimuksia, tai siinä havaittiin joku viihtyvyyttä alentava tekijä. Tyypillisesti kyseessä ovat olleet matalat nurkkalämpötilat matalat rakenteiden pintalämpötilat matalat rakenteiden liitoskohtien pintalämpötilat matalat huonelämpötilat, vedon tunne kylmät lattiat ikkunoiden kondensoituminen (vesihöyryn tiivistyminen) läpivientien ja kanavistojen liitokset merkittävästi vastaavia rakennuksia suurempi energiankulutus. 145

4 Kuva 5. Kylpylärakennuksen katonraja alipaineessa. Kuva 6. Uimahallin hyppytorninosan yläosa on ylipaineinen höyrynsuluissa puutteita. Lämmin ja kostea sisäilma tunkeutuu rakenteisiin ja kondensoituu. Rakentajain kalenteri 2012 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry Rakennuksen sisäolosuhteisiin vaikuttavat rakennuksen vaippa lämmitysjärjestelmän toimivuus ilmanvaihtojärjestelmän toimivuus rakennusautomaatiojärjestelmän toimivuus sisäiset kuormat sääolosuhteet. Rakennuksen sisäolosuhteet johtuvat siten useista eri tekijöistä. Lämpökuvauksella selvitetään rakenteiden pintalämpötiloja, joihin vaikuttavat tapauskohtaisesti kaikki edellä mainitut tekijät. Jos ulkoseinärakenteessa on eristepuute (tyypillisesti runkotolppaa vasten huonosti asennettu eriste), alue näkyy lämpökuvassa ympäristöään kylmempänä. Ulkoseinärakenteiden pintalämpötilajakauma ei koskaan ole tasainen. Lämpökuvauksen tulosten ja niiden tulkinnan avulla voidaan päätellä, milloin kyseessä on rakennetekninen ominaisuus, kuten kylmäsilta (kohta jossa rakenteen lämmönjohtavuus on suurempi kuin ympäristössä, esimerkiksi tukirakenteet), tai milloin kyseessä on puute tai virhe. Lämmitysjärjestelmän tai sen osien (esimerkiksi termostaatit, ilmaa pattereissa) toimimattomuus voi aiheuttaa lämpöviihtyvyysongelmia. Mikäli rakennuksen ulkovaippa on epätiivis ja rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä ei ole tasapainotettu (liian suuri alipaine), ulkoseinän ja lattian liitoskohdassa mahdollisten vuotokohtien kautta tuleva kylmä ilmavirtaus jäähdyttää rakenteita sekä aiheuttaa vetoa. Lattian ja ulkoseinän liitoskohtien vuotokohdat havaitaan herkemmin kuin yläpohjan ja ulkoseinän vuotokohdat. Rakennuksen painesuhteet vaikuttavat pintalämpötiloihin. Jos rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto, poistoventtiiliä vasten on ylipaine (muuten järjestelmä ei toimi). Korkeissa rakennuksissa, varsinkin jos rakennuksen osat ovat pystysuorassa suunnassa yhteydessä keskenään, esiintyy sama ilmiö. Jos rakennuksen alaosassa vallitsee alipaine, on korkean rakennuksen (esimerkiksi uimahallien hyppytorniosan) yläosassa mahdollisesti nollatilanne tai jopa lievä ylipaine ulkoilmaan nähden (kuva 5). Jos tilan sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus on korkea, kuten uimahalleissa ja kylpylöissä, rakenteiden höyrynsulussa ei saa olla puutteita (kuva 6). Tavanomaisissa käyttöolosuhteissa ei rakenteiden puutteita välttämättä havaita silloin, kun mahdollinen vuotoilman virtaussuunta on rakennuksesta ulospäin. Kun painesuhteet muutetaan alipaineisiksi, ilmavuodot voidaan havaita. Suositeltavaa olisikin käyttää ns. kaksivaiheista lämpökuvausta pienja rivitaloasuntojen mittauksissa ensin kuvataan rakenteet tavanomaisissa käyttöolosuhteissa. Ensin täytyy kuitenkin varmistaa, että rakennuksen painesuhteet ovat oikealla tasolla esimerkiksi koneellisen poiston tapauksessa saattaa asunnossa olla + 30 Pa:n alipaine, varsinkin jos ulkoilmaventtiilit on vedon vuoksi tukittu tai sisäänottoa pienenennetty. Sitten kuvataan kohde normaalioloista poikkeavissa painesuhteissa, kuten tiiviysmittauksen yhteydessä 50 Pa:n alipaineessa. Painesuhteiden, sisä- ja ulkolämpötilan sekä sisätilojen suhteellisen kosteuden mittaukset ovat oheismittauksena välttämättömiä. Rakennukset voidaan kuvata sekä ulko- että -sisäpuolelta. Ulkopuolista kuvausta rajoittavat rakenteiden tuuletusraot. Pääosin kuvaukset Suomen olosuhteissa tehdäänkin kohteen sisäpuolelta. Olennaisin asia on lämpökuvien tulosten tulkinta. Suomessa ei ole määräyksiä tai ohjeita rakenteiden matalimmista sallituista pintalämpötiloista [5]. Asumisterveysohje [6] ja Asumisterveysopas [7] (Asumisterveysohjeen soveltamisopas) ovat olleet käytännössä ne lähteet, joiden mukaan lämpökuvausten tuloksia on tulkittu. Niissä on määritelty asuintilojen matalimmat sallitut pintalämpötilat ns. pintalämpötilaindeksin perusteella. Ulkovaipparakenteiden toimivuutta normaalissa käyttötilanteessa (ulko- ja sisätilan välinen alipaine < 10 Pa) voi- 146

5 daan määrittää arvioimalla pintalämpötiloja sisä- ja ulkolämpötilan erotuksen avulla. Pintalämpötilaindeksi TI (Thermal Index) määritetään seuraavasti: TI = (Tsp - To) / (Ti - To)*100 %, (1) jossa TI = lämpötilaindeksi Tsp = sisäpinnan lämpötila, C (mitattu esim. lämpökameralla) Ti = sisälämpötila, C To = ulkolämpötila, C. Edellä kuvattu määrittelytapa on otettu käyttöön Asumisterveysohjeessa. Ratu-suunnitteluohjeessa 1213-S Rakennuksen lämpökuvaus [8] on esitetty asuin- ja oleskeluhuoneisiin soveltuva pintalämpötilaindeksiin perustuva luokitus (kohta 9.1). TI < 61% TI = % TI = % TI > 70 % korjattava (vrt. Asumisterveysohje) korjaustarve selvitettävä lisätutkimuksia hyvä. Asumisterveysohjeen edeltäjän Sisäilmaohjeen matalin sallittu pistemäinen pintalämpötila oli + 9 C, joka vastaa kastepistettä, kun RH = 45 % ja sisälämpötila + 21 C. Siitä on määritetty pintalämpötilaindeksi TI = 61 % (ulkolämpötila 10 C). Suhteellisen kosteuden raja-arvo biologisen kasvuston esiintymiselle on noin %, joten kastepistelämpötilan käyttö alarajana sisältää riskin. Paras (ja aikaa vievin) menetelmä pintalämpötilojen arviointiin olisi laskea rakenteen pintalämpötila lämmönsiirtoohjelmistoilla ja verrata saatuja mittaustuloksia laskennallisiin arvoihin. Kenttämittauksilla erityyppisistä hyvin rakennetuista taloista saatujen tulosten, laskennallisten arvojen sekä laboratorio-olosuhteissa sääkaapissa tehtyjen koerakenteiden mittausten perusteella voitaisiin eri rakenneosille määrittää tarkempia pintalämpötilakriteereitä. Pintalämpötilakriteerinä voitaisiin käyttää sitä arvoa, joka on korkeampi seuraavista: 70 %:n suhteellista kosteutta vastaava pintalämpötila (keskimäärin vallitsevissa kosteusolosuhteissa) tai valittu pintalämpötilaindeksin arvo. Asumisterveysohjeen ja -oppaan kriteerit on tehty terveydellisten syiden perusteella, ja ne ovat voimassa oleskeluvyöhykkeellä. Oleskeluvyöhyke on 0,6 m ulkoseinästä alkava alue. Matalat pintalämpötilat esiintyvät kuitenkin yleisimmin rakennusten liitoskohdissa ja ulkoseinissä. Pintalämpötilaindeksiä voidaan soveltaa niihin, mutta kyse on silloin mahdollisista rakenneteknisistä puutteista. Rakennusten lämpökuvauksesta on voimassa standardi, jota ollaan uusimassa [9]. Lämpökuvaussovellutukset voidaan jakaa kahteen osaan: kvalitatiiviset sovellutukset (rakennusten ja rakennusosien lämpökuvaus nykyvaiheessa tyypillisesti) sekä kvantitatiiviset sovellutukset. Kvantitatiivisilla sovellutuksilla tarkoitetaan materiaaliominaisuuksien, kuten esimerkiksi U-arvon tai rakenteiden kosteuden määrittämistä. Lämpökuvauksella ei suoraan voida rakenteiden U-arvoa määrittää ilman tukimittauksia, kuten lämpövirran mittausta lämpövirtalevyllä. Lämpökuvaus voidaan jakaa myös vakio-olosuhteissa tapahtuvaan lämpökuvaukseen ja muuttuvissa olosuhteissa tapahtuvaan lämpökuvaukseen. Ympäristöään kosteampia alueita rakenteissa voidaan määrittää joissakin tapauksissa muuttuvissa olosuhteissa joko käyttämällä hyväksi auringon säteilyä tai sitten ulkopuolista energianlähdettä. Kosteat alueet jäähtyvät ja lämpiävät kuivia alueita hitaammin veden lämpökapasiteetin vuoksi. Pinnoitteiden (esim. rappaus) irtoaminen on toinen muuttuvissa olosuhteissa käytetty sovellus. Siinä vaiheessa kun pinnoite on irti alustasta mutta ei vielä ole näkyvä, pinnoitekerroksen alla oleva ilmakerros toimii eristeenä, jolloin irronnut alue lämpiää ja jäähtyy ympäristöään nopeammin, kun siihen kohdistetaan energiapulssi. Materiaalien ominaisuuksien tutkiminen on kehittynyt lämpökuvauksen sovellusalue. Keski- ja Etelä-Euroopassa, missä on paljon historiallisia rakennuksia sekä freskoja, lämpökuvausta käytetään arvorakennusten ja niiden rakenteissa olevien taideteosten kunnon arviointiin. Menetelmä vaatii kehittyneiden lämmönsiirtomenetelmien hallintaa. Lämpökuvausta on käytetty myös pinnanalaisten rakenteiden selvittämiseen, esimerkkinä maanjäristysalueiden rakennukset, sekä siltojen pinnoitteiden tutkimiseen muiden menetelmien ohella. Rakennusten lämpökuvauksen ilmasta (helikopterista tai lentokonealustasta) tapahtuvat sovellutukset ovat käytössä USA:ssa, jossa ilmakuvauksella selvitetään tasakattojen kosteusvaurioita. Suomessa ilmalämpökuvausta käytetään pääasiassa kaukolämpöverkkojen kunnon selvittämiseen. Nykyään lämpökuvauksen käyttö uudisrakennusten sekä peruskorjattavien rakennusten lämpöteknisen toimivuuden ja laadunvarmistuksen apuvälineenä Suomessa on jo suhteellisen vakiintunutta toimintaa. Tulosten tulkinnan ohjeiden ja tulkintakriteerien kehittämistarvetta kuitenkin on. Tär keää on, että lämpökuvauksen tilaaja on myös perillä siitä, miten ja mihin lämpökuvausta voidaan käyttää ja mihin sitä ei voida käyttää. Rakennusten tiiviysmittauksessa lämpökuvauksen avulla voidaan paikantaa ilmavuotokohdat, ja muutenkin lämpökuvauksen tulisi olla tiiviysmittauksen osana. Ilmavuotokohdat erottuvat alipaineessa, kun lämpökuvia verrataan normaaleissa käyttöolosuhteissa 147

6 Kuva 7. Esimerkki komposiittimateriaalikappaleesta (hiilikuitukomposiitti, lämpökuva energiapulssin jälkeen). Rakentajain kalenteri 2012 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry otettuihin. Mikäli kyseessä on rakenteellinen kylmäsilta, se ei alipaineessa jäähdy toisin kuin ilmavuotokohta. Rakennusten lämpökuvauksen kehittämisja tutkimustoimintaa ei menetelmän nykykäyttöön verrattuna ole riittävästi. Lämpökuvaus voitaisiin nykyistä paremmin liittää lämmönsiirtolaskentamenetelmiin. Sovellusmahdollisuuksia on. Lämpökuvauksen avulla yksinomaan ei voida rakennusten lämpöteknisen toimivuuden ongelmia ratkaista lämpökuvaus on nähtävä yhtenä osana rakennusten laadunvarmistus- ja toimivuudenvarmistusmenettelyä. Reklamaatiotapauksissa pitäisikin pyrkiä ratkaisemaan ongelma ottaen huomioon kaikki mahdollisesti vaikuttavat tekijät. On vielä painotettava sitä, että lämpökuvauksella saadaan selville rakenteiden pintalämpötilajakauma. Pintalämpötilajakauma vakiotilanteessa (kun ympäristöolosuhteet ovat pysyneet tarpeeksi kauan vakiona) näyttää paikalliset rakenteiden lämmönjohtavuuden erot, mutta lämpökuvauksella ei voida nähdä suoraan rakenteiden sisälle. Pinnanalaiset rakenteet erottuvat lämpökuvauksella vain, jos lämpötilaero rakenteen yli on riittävän suuri ja rakenteen osien paikalliset lämmönjohtavuudet poikkeavat riittävästi toisistaan. Lämpökuvauksessa vaadittavat olosuhteet on esitetty eri lähteissä. Lämpökuvauksen rajoittavana tekijänä ovat sääolosuhteet. Ulko- ja sisäilman lämpötilaeron pitää olla > 15 C. Auringonpaiste ennen kuvauksia sekä ulkolämpötilan ja myös sisälämpötilan nopeat muutokset estävät lämpökuvauksen. Toisin kuin monesti ajatellaan, ei lämpökuvaus vaadi mahdollisimman suurta lämpötilaeroa ulko- ja sisätilan välillä. Optimaalinen lämpötilaero Suomen olosuhteissa on noin C eli ulkoilman lämpötila noin C. Tietenkin mahdollisimman suuri lämpötilaero korostaa mahdollisia poikkeamia. Lämpökuvausstandardi edellyttää vähintään 10 C:n lämpötilaeroa. 4 Muut sovellutukset Lämpökuvauksen kaupallisesti merkittävimmät sovellusalueet ovat materiaalitutkimuksessa, erityisesti avaruus- ja ilmailuteknologiassa, jossa toimivuus- ja turvallisuustekijät ovat erittäin tärkeitä. Komposiittimateriaalien laatua tutkitaan lämpökuvauksella muiden menetelmien kuten ultraäänimenetelmät ja akustinen emissio ohella. Menetelmät perustuvat dynaamiseen lämpökuvaukseen koekappaleeseen kohdistetaan energiapulssi, ja vasteen perusteella voidaan arvioida esimerkiksi materiaalikerrosten välillä olevan sulkeuman koko ja sijainti (kuva 7). Toinen laaja käyttöalue on teollisuuden käyttö ja kunnossapito. Lääketieteelliset sovellutukset ovat kasvamassa 1950-luvun lopulla silloista käytettävissä olevaa lämpökuvausteknologiaa käytettiin ensiksi lääketieteessä ja terveydenhoidossa, mutta kehitys pysyi paikallaan osittain laitetekniikan ja kuvankäsittelyn tilan vuoksi. Uusia sovellutusalueita ja -kohteita tulee lähes päivittäin. Kun lämpökameroiden koko on pienentynyt, ja ilmaisimen jäähdytystä ei välttämättä tarvita, voidaan lämpökameroita sijoittaa tuotantolinjalle, ja yhdistää se osaksi kunnossapito- ja laadunvarmistusjärjestelmää. 5 Yhteenveto Lämpökameroiden hinta liikkuu nykyään :n välillä. Halvimpien laitteiden hinta, joiden radiometrinen informaatio voidaan tallettaa ja jälkikäsitellä, liikkuu :n luokassa. Markkinoilla olevien laitteiden taso riittää (ehkä kaikkein halvimpia laitteita lukuun ottamatta) työmaatason laadunvarmistukseen. Keskihintaiset laitteet soveltuvat palveluliiketoimintaan ja kalleimmat laitteet tutkimus- ja kehityskäyttöön. Rakennusten lämpökuvaus on sertifioitua toimintaa, 148

7 ja peruskirjallisuuttakin sekä ohjeita on saatavana [10], [11]. Lämpökuvaus ja tiiviysmittaus voidaan ottaa ammattioppilaitosten peruskoulutusohjelmaan, esimerkiksi joissakin ammattikoulutuskeskuksissa kirvesmieslinjan opiskelijat lämpökuvaavat ja tiiviysmittaavat työn alla olevat kohteet. Rakennustyömailla voitaisiin lämpötekniseltä toimivuudeltaan kriittiset detaljit suunnitella nykyistä paremmin, ja erityisesti niiden toteutus tulisi ohjeistaa asianmukaisesti. Lopputulos voidaan tarkistaa lämpökuvauksella ennen kuin asukkaat tai käyttäjät ovat rakennuksessa, eikä rakennusta ole vielä otettu käyttöön. Rakennusten toimivuuden varmistamiseen (lämpökuvaus, tiiviysmittaus, rakennusterveysasiantuntija, ilmanvaihtojärjestelmien mittaukset ym.) liittyviä mittausmenetelmiä voitaisiin edelleen tuotteistaa ja yhdistää paketeiksi, jolloin voitaisiin saada aikaan uutta palveluliiketoimintaa sekä nostaa rakentamisen laatua. Kirjallisuus [1] [2] D3 Suomen Rakentamismääräyskokoelma. Rakennusten energiatehokkuus. Määräykset ja ohjeet [3] C3 Suomen Rakentamismääräyskokoelma. Rakennusten lämmöneristys. Määräykset [4] Kauppinen, T. Rakennusten ilmanpitävyys. Rakentajain kalenteri [5] Kauppinen, T., Kouhia, I., Kovanen, K. Ulkoseinärakenteiden lämpötekninen toimivuus, pintalämpötila- ja ilmanpitävyyskriteerit. Sisäilmaseminaari [6] Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita ISBN Helsinki [7] Asumisterveysopas, Sosiaali- ja terveysministeriö, kustantaja Ympäristö ja Terveys -lehti, Pori [8] Rakennusteollisuus RT ry. Ratu-suunnitteluohje 1213-S. Rakennuksen lämpökuvaus. Ohjetiedosto, Rakennustieto Oy [9] Rakennusten lämpökuvaus. Termografia. SFSstandardi. SFS [10] Rakennusten lämpökuvaus. Rakenteiden lämpötekninen toimivuus. RT-ohjekortti RT [11] Paloniitty, S., Kauppinen, T. Rakennusten lämpökuvaus. Rakennusteollisuus RT ry. Rakennusteollisuuden kustannus RTK Oy. ISBN Jyväskylä

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS. sauli@paloniitty.fi 1

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS. sauli@paloniitty.fi 1 RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS sauli@paloniitty.fi 1 Lämpökuvauksen historia Unkarilainen fyysikko Kálmán Tihanyi keksi lämpökameran 1929 Kameroita käytettiin aluksi sotilastarkoituksiin Suomessa rakennusten

Lisätiedot

Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 15.11.2011

Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 15.11.2011 Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 Kuvauksen suorittaja: Puhelin: Osoite: Postitoimipaikka: Tilaaja: Uudenmaanliitto Osoite: Esterinportti 2 B Postitoimipaikka: 00240 Helsinki Kohde: Omakotitalo

Lisätiedot

PALONIITTY OY SIVU 1/8 LÄMPÖKUVAUS LIITE. Ohjeet ja määräykset. PALONIITTY OY 040-5524245 Pikku-Leheentie 45 14870 TUULOS www.paloniitty.

PALONIITTY OY SIVU 1/8 LÄMPÖKUVAUS LIITE. Ohjeet ja määräykset. PALONIITTY OY 040-5524245 Pikku-Leheentie 45 14870 TUULOS www.paloniitty. PALONIITTY OY SIVU 1/8 Ohjeet ja määräykset PALONIITTY OY 040-5524245 Pikku-Leheentie 45 14870 TUULOS www.paloniitty.fi PALONIITTY OY SIVU 2/8 JOHDANTO LÄMPÖKUVAUKSEEN Yleistä Rakennusten sisäpinnat eivät

Lisätiedot

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS uudet ohjeet 2015

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS uudet ohjeet 2015 RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS uudet ohjeet 2015 Lämpökameravaatimuksien tarkentuminen Mittausolosuhdevaatimusten muuttuminen Rakennuksen vallitsevan paine-eron huomioiminen lämpötilaindeksin laskennassa 19.10.2015

Lisätiedot

TermoLog Oy Sertifioitua lämpökuvauspalvelua pienkiinteistöille. www.termolog.fi

TermoLog Oy Sertifioitua lämpökuvauspalvelua pienkiinteistöille. www.termolog.fi TermoLog Oy Sertifioitua lämpökuvauspalvelua pienkiinteistöille www.termolog.fi Nopea, kattava ja edullinen tutkimusmenetelmä tutkimusmenetelmä hyödyntää uusinta laiteja ohjelmistoteknologiaa. Menetelmään

Lisätiedot

Tietoa lämpökuvauksesta

Tietoa lämpökuvauksesta SIVU 1/7 Tietoa lämpökuvauksesta Lämpökuvauksesta... 2 Lämpökuvauksen suorittaminen... 3 Ulkoilman olosuhteet... 4 Sisäilman olosuhteet lämpökuvauksen aikana... 4 Tulosten esittäminen... 5 Raja-arvot ja

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

2011-2012 RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUSPALVELUT. VTT- sertifioitua tutkimusta

2011-2012 RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUSPALVELUT. VTT- sertifioitua tutkimusta 2011-2012 RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUSPALVELUT VTT- sertifioitua tutkimusta Sisällys Sisällys... 2 LÄMPÖKUVAUS... 3 Johdanto... 3 Mittausten tarkoitus... 3 Lämpökamera... 3 Milloin olisi aihetta tilata lämpökuvaus?...

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 8.1.2010. Orvokkitien koulu II Orvokkitie 15 01450 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 8.1.2010. Orvokkitien koulu II Orvokkitie 15 01450 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 8.1.10 Orvokkitie 01450 Vantaa usraportti 11.6.10 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4 Tutkimuksen

Lisätiedot

Selvityksen yhteydessä suoritettiin lämpökuvaus, joka kohdistettiin kattolyhtyihin sekä työtila 20 seinämiin.

Selvityksen yhteydessä suoritettiin lämpökuvaus, joka kohdistettiin kattolyhtyihin sekä työtila 20 seinämiin. KOIVUKOTI 1, VANTAA LÄMPÖKUVAUSLIITE LÄMPÖKUVAUS Kattovuotojen kuntoselvitys, Koivukoti 1, Vantaa Selvityksen yhteydessä suoritettiin lämpökuvaus, joka kohdistettiin kattolyhtyihin sekä työtila 20 seinämiin.

Lisätiedot

TermoLog+ Lämpökuvaus ikkunaremontin tukena. www.termolog.fi

TermoLog+ Lämpökuvaus ikkunaremontin tukena. www.termolog.fi Nopea, kattava ja edullinen tutkimusmenetelmä TermoLog+ tutkimusmenetelmä hyödyntää uusinta laiteja ohjelmistoteknologiaa. Menetelmään kuuluu ikkunaelementtien lämpökuvauksen tukena myös painekartoitus

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI

LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 1(28) LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 2(28) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTIETOA KOHTEESTA... 3 2 YLEISTIETOA KUVAUKSESTA JA KUVAUSOLOSUHTEET... 3 2.1 Yleistietoa kuvauksesta... 3 2.2 Kuvausolosuhteet... 4 3

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

6.3.2006. Tutkimuksen tekijä: Hannu Turunen Laboratoriopäällikkö EVTEK-ammattikorkeakoulu puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek.

6.3.2006. Tutkimuksen tekijä: Hannu Turunen Laboratoriopäällikkö EVTEK-ammattikorkeakoulu puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek. Lämpökuvausraportti Yrttitien päiväkodin lisärakennus Tutkimuksen tekijä: Laboratoriopäällikkö puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek.fi 1 Sisällys Lämpökuvausraportti... 1 Yhteenveto... 3 Kohteen

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUS. Vantaan kaupunki, Keihäspuiston päiväkoti Keihästie 6, 01280 Vantaa. LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Raportointipäivämäärä 31.1.

LÄMPÖKUVAUS. Vantaan kaupunki, Keihäspuiston päiväkoti Keihästie 6, 01280 Vantaa. LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Raportointipäivämäärä 31.1. SIVU 1/13 LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Raportointipäivämäärä 31.1.2012 LÄMPÖKUVAUS Vantaan kaupunki, Keihäspuiston päiväkoti Keihästie 6, 01280 Vantaa aja: Kuvaajan yhteystiedot Insinööritoimisto Realtest, 00730

Lisätiedot

5,0 C P1: 3,6 C. A1 mean: 1,1 C A2 mean: 0,5 C. 14.9.2007 Timo Kauppinen 1

5,0 C P1: 3,6 C. A1 mean: 1,1 C A2 mean: 0,5 C. 14.9.2007 Timo Kauppinen 1 Rakennukset mukaan ilmastokamppailuun Virolais Suomalainen yhteistyöseminaari Tallinnassa ja Kuresaaressa 13. 14.09. 2007 Lämpökuvaus rakennusten toimivuuden ja energiatehokkuuden arvioinnissa. Timo Kauppinen

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus, uudet ohjeet

Rakennuksen lämpökuvaus, uudet ohjeet Rakennuksen lämpökuvaus, uudet ohjeet Sauli Paloniitty Paloniitty Oy Tiivistelmä Lämpökuvausta menetelmänä käytetään hyvin yleisesti rakentamisen ja rakenteiden laadunvalvonnassa. Uusien ohjeiden pääsisältö

Lisätiedot

Binja tiivistelistan vaikutuksen lämpökuvaustutkimus

Binja tiivistelistan vaikutuksen lämpökuvaustutkimus FLIR Systems AB 16.12.2010 Tutkimusselostus VTT-S-10235-10 Liite 2 Binja tiivistelistan vaikutuksen lämpökuvaustutkimus PVM 16.12.2010 Lämpökuvaaja: VTT Expert Services Oy Erkki Vähäsöyrinki Tilaaja: Binja

Lisätiedot

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Jönsaksen päiväkoti VANTAA. Tutkimuslaitos Tutkija

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Jönsaksen päiväkoti VANTAA. Tutkimuslaitos Tutkija 1/12 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Jönsaksen päiväkoti VANTAA Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio Sauli Paloniitty Projektipäällikkö 2/12 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN

Lisätiedot

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Korson koulun uimahallitilat VANTAA 30,0 C 30. Piste: 24,2 C 20 20,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Korson koulun uimahallitilat VANTAA 30,0 C 30. Piste: 24,2 C 20 20,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija 1/12 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Korson koulun uimahallitilat VANTAA Alue: 17,2 C 30,0 C 30 Piste: 24,2 C 28 26 24 22 20 20,0 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio

Lisätiedot

SISÄOLOSUHTEISIIN JA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA. Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3

SISÄOLOSUHTEISIIN JA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA. Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3 ILMAVUOTOJEN VAIKUTUS SISÄOLOSUHTEISIIN JA ENERGIATEHOKKUUTEEN - KENTTÄTULOKSIA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3 1

Lisätiedot

KIINTEISTÖN LÄMPÖKUVAUS. Lämpökuvausraportin vaiheet ja muuta tietoa lämpökuvauksesta kiinteistöissä.

KIINTEISTÖN LÄMPÖKUVAUS. Lämpökuvausraportin vaiheet ja muuta tietoa lämpökuvauksesta kiinteistöissä. KIINTEISTÖN LÄMPÖKUVAUS Lämpökuvausraportin vaiheet ja muuta tietoa lämpökuvauksesta kiinteistöissä. Lämpökuvaussopimus Lämpökuvaussopimuksen laadinnassa kerätyt tiedot ovat pohjana koko tutkimukselle.

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI

TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI SIVU 1/6 Talo Suomalainen, Mittaripolku 8, 01230 Mallila n 50 -luku 1,2 1/h Insinööritoimisto Realtest Sidetie 11 D 00730 Helsinki Puh. 0400 728733 matti.pirkola@realtest.fi SIVU 2/6 1.KOHTEEN YLEISTIEDOT

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä

Lisätiedot

Lämpökuvauksen malliraportti rivitalosta

Lämpökuvauksen malliraportti rivitalosta Sivu 1 HUOMIO: Tämä malliraportti on todellisesta raportista lyhennetty versio. Kohteen nimi ja osoite on keksittyjä. Tässä raportissa näkyy yleisiä lämpövuotokohtia rivitalossa ja kuinka ne on dokumentoitu.

Lisätiedot

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija 1/11 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C 4 2 0-2 -2,0 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio Sauli Paloniitty Projektipäällikkö 2/11

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1

LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 pvm. 15.3.2011 2. KERROS, YLÄ-AULA Kuva 1 Tuulikaappi, ulko-ovi. -3,8 18,5 Referenssipiste R 12 71 - Mittausalue 2 min 4,4 37 2 Tuulikaapin ulko-ovesta johtuu viileää ulkoilmaa

Lisätiedot

TermoLog Oy Kiinteistön rakennetutkimukset. www.termolog.fi

TermoLog Oy Kiinteistön rakennetutkimukset. www.termolog.fi TermoLog Oy www.termolog.fi Kattava palvelutarjonta kiinteistön kunnon valvontaan tarkastusmenetelmä hyödyntää uusinta laiteja ohjelmistoteknologiaa. Menetelmään kuuluu lämpökuvauksen tukena myös lämpötila-

Lisätiedot

Kiratek Oy Jaakko Niskanen, puh. 0207 401 006 14.4.2011 LÄMPÖKUVAUS. Vantaanlaakson päiväkoti Vantaanlaaksonraitti 9 01670 Vantaa

Kiratek Oy Jaakko Niskanen, puh. 0207 401 006 14.4.2011 LÄMPÖKUVAUS. Vantaanlaakson päiväkoti Vantaanlaaksonraitti 9 01670 Vantaa Kiratek Oy Jaakko Niskanen, puh. 07 401 006 14.4.11 LÄMPÖKUVAUS Vantaanlaaksonraitti 9 01670 Vantaa 2 Lämpökuvaus, Vantaa Kiratek Oy, 14.4.11 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. KOHTEEN KUVAUS...

Lisätiedot

Lämpökuvauksen mittausraportti

Lämpökuvauksen mittausraportti Sivu 1 Lämpökuvauksen mittausraportti Mallitie 01600 Vantaa Tämä mittausraportti on kuvattu FLIR Systemsin ThermaCam E4-lämpökameralla (sarjanumero 21503438, 45 asteen linssi). Kuvauksen suoritti Pekka

Lisätiedot

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus Ilmatiiveysraportti 2010 SISÄLTÖ 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Mittauksen tavoite... 3 1.2 Mittauksen tekijä... 3

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5 HB Sisäilmatutkimus Oy 29.12.2011 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan kaupunki Tilakeskus / Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Leppäkorven

Lisätiedot

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Hämeenkylän koulu VANTAA. Vaihe I Lähtötilanne. Tutkimuslaitos Tutkija

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Hämeenkylän koulu VANTAA. Vaihe I Lähtötilanne. Tutkimuslaitos Tutkija 1/13 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Hämeenkylän koulu VANTAA Vaihe I Lähtötilanne Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio Sauli Paloniitty Projektipäällikkö 2/13 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Ala-aulan välioven kohdalla olevan pilarin ja ulkoseinän liitos.

Ala-aulan välioven kohdalla olevan pilarin ja ulkoseinän liitos. LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 RUOKASALI Kuva 1 Ala-aulan välioven kohdalla olevan pilarin ja ulkoseinän liitos. -3,8 19,4 Referenssipiste R 15,7 84 - Mittausalue 2 min 13 72 3 Mittausalue 3 min 13,1 73

Lisätiedot

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS uudet ohjeet 2015

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS uudet ohjeet 2015 RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS uudet ohjeet 2015 Lämpökameravaatimuksien tarkentuminen Mittausolosuhdevaatimusten muuttuminen Rakennuksen vallitsevan paine-eron huomioiminen lämpötilaindeksin laskennassa 1.12.2015

Lisätiedot

TuTkimus- JA TArkAsTuspAlveluT TAhTirAnTA.fi 075 758 0801

TuTkimus- JA TArkAsTuspAlveluT TAhTirAnTA.fi 075 758 0801 Tutkimus- JA tarkastuspalvelut 075 758 0801 TähtiRanta Oy on kasvava ja kehittyvä monialainen insinööritoimisto. Asiantuntijamme tutkivat ja suunnittelevat asiakkaillemme aina parhaan lopputuloksen kiinteistöjen

Lisätiedot

testo 831 Käyttöohje

testo 831 Käyttöohje testo 831 Käyttöohje FIN 2 1. Yleistä 1. Yleistä Lue käyttöohje huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöönottoa. Säilytä käyttöohje myöhempää käyttöä varten. 2. Tuotekuvaus Näyttö Infrapuna- Sensori, Laserosoitin

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011 Työ TILAT: ISÄNNÖINTI: TILAAJA: LASKUTUSOSOITE: VASTAANOTTAJA (T): Läntinen valkoisenlähteentie 50 A Lummenpolun päiväkoti Päiväkodin

Lisätiedot

Lämpökamera kunnossapidon

Lämpökamera kunnossapidon KUNNOSSAPITO- KOULU KUNNOSSAPITO -lehden erikoisliite N:o 56 Lehti 4 2000 Lämpökamera kunnossapidon työkaluna Lämpökamera kunnossapidon työkaluna Timo Stjernberg Infradex Oy Kirjoittaja toimii lämpökameroiden

Lisätiedot

Kommentit: Korjausluokka 3. Lattianrajassa ilmavuotoa. Vaatii lisätutkimuksia.

Kommentit: Korjausluokka 3. Lattianrajassa ilmavuotoa. Vaatii lisätutkimuksia. usmittausraportti 1/24 Kuvauspaikka: 2.89 väliseinä/ulkoseinä nurkka.0 C Kuvauspäivämäärä: 11.3.14 14 Nro 1. en lämpötila 14.5 C maks. lämpötila.5 C min. lämpötila 13.8 C Lämpötilaindeksi mitatun 66 69

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Mittauslaitteet IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: IV-kuntotutkimuksessa tarvittavat mittauslaitteet

IV-kuntotutkimus. Mittauslaitteet IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: IV-kuntotutkimuksessa tarvittavat mittauslaitteet Mittauslaitteet IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: IV-kuntotutkimuksessa tarvittavat mittauslaitteet Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee kuntotutkimuksissa käytettäviä mittauslaitteita.

Lisätiedot

Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT

Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT Click Esityksen to edit sisältö Master title style Lisääkö hyvä

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUS. Kattoristikoiden vinosauvojen alle muodostuneiden puhallusvilla tunneleiden lämpökuvaus. Lämpökuvausraportti 20.1.

LÄMPÖKUVAUS. Kattoristikoiden vinosauvojen alle muodostuneiden puhallusvilla tunneleiden lämpökuvaus. Lämpökuvausraportti 20.1. Lämpökuvausraportti 20.1.2015 Janne Määttä Pujottelijantie 15 FI-96600 Rovaniemi, Finland puhelin +358 50 597 8490 janne.maatta@lampokuva.com www.lampokuva.com Y-tunnus 1750518-7 LÄMPÖKUVAUS Kattoristikoiden

Lisätiedot

Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa. VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT

Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa. VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT 2 OPTICAL MEASUREMENT TECHNOLOGIES TEAM Kuopio, Technopolis Key research area: Development

Lisätiedot

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit

Lisätiedot

Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta).

Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta). Kuva Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta). 2,4 2,3 00 5 35 Mittausalue 3 min 4 3 Tuuletusluukun reunasta tapahtuu ilmavuotoa, joka saattaa aiheuttaa kosteuden

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Oppilaitos. Tennistie 1 01370 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Oppilaitos. Tennistie 1 01370 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Oppilaitos Tennistie 1 01370 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI TENNISTIE 1, 01370 VANTAA 2 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT uskohde Varia Tennistie 1 01370 Vantaa Tilaaja Vantaan tilauskeskus Hankepalvelut

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9)

IV-kuntotutkimus. Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Mittaukset kuntotutkimuksen yhteydessä - Lämpöolosuhteet, ilmavirrat, paine-erot ja ilmanpitävyys Tämä IV-kuntotutkimusohje

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Rakennusten tiiviysmittaus MITTALAITTTEET 1/6 RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Kuva 1. Retrotec tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 2. Minneapolis tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 3. Wöhler tiiviysmittauslaitteisto.

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä Lausunnon tilaaja: SPU Oy Pasi Käkelä Itsenäisyydenkatu 17 A 7 33500 Tampere 1. Lausunnon kohde

Lisätiedot

Lämpökuvaus tilaajan laadunvarmistusmenetelmänä

Lämpökuvaus tilaajan laadunvarmistusmenetelmänä Tampereen ammattikorkeakoulu, ylempi AMK-tutkinto Rakennustekniikan koulutusohjelma Jenni Pitkänen Opinnäytetyö Lämpökuvaus tilaajan laadunvarmistusmenetelmänä Työn ohjaaja lehtori, diplomi-insinööri Heikki

Lisätiedot

RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS 1 466111S Rakennusfysiikka 5 op. RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA Paloniitty Sauli. 2012. Rakennusten tiiviysmittaus.

Lisätiedot

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen FRAME 08.11.2012 Tomi Pakkanen Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen - Kokeellinen tutkimus - Diplomityö Laboratoriokokeet

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUS. VARIA, Myyrmäen ammattikoulu Ojanhaantie 5, Vantaa

LÄMPÖKUVAUS. VARIA, Myyrmäen ammattikoulu Ojanhaantie 5, Vantaa LÄMPÖKUVAUS VARIA, Myyrmäen ammattikoulu Ojanhaantie 5, 01600 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI VARIA OJANHAANTIE 2 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT Lämpökuvauskohde Lämpökuvauspäivä 15.3.2011 16.3.2011 Läsnä olleet Kohdetyyppi

Lisätiedot

Lämpökuvauksen mittausraportti

Lämpökuvauksen mittausraportti S i v u 1 Lämpökuvauksen mittausraportti Mallitie 1 00000 Mallikylä Tämä mittausraportti on kuvattu FLIR Systemsin ThermaCam E4-lämpökameralla (sarjanumero 21503438, 45 asteen linssi). Kuvauksen suoritti

Lisätiedot

Mikroskooppisten kohteiden

Mikroskooppisten kohteiden Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε

Lisätiedot

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Ruusuvuoren koulu VANTAA. Vaihe I Lähtötilanne -10 -15-15,2 C. Tutkimuslaitos Tutkija

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Ruusuvuoren koulu VANTAA. Vaihe I Lähtötilanne -10 -15-15,2 C. Tutkimuslaitos Tutkija 1/12 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Ruusuvuoren koulu VANTAA Vaihe I Lähtötilanne Alue: -15,8 C 11,9 C 10 5 Piste: 1,6 C 0-5 -10-15 -15,2 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN

RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN 460160S Rakennusfysiikka RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN Raimo Hannila / (Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska) Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat C ja

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA 1 TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA Teemu Roine terveystarkastaja insinööri (amk) / RTA Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärvi ja Tuusula

Lisätiedot

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS 16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU 05400 JOKELA 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija... 3 1.3 Toimeksiannon

Lisätiedot

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön

Lisätiedot

TIIVEYSMITTAUSRAPORTTI

TIIVEYSMITTAUSRAPORTTI TIIVEYSMITTAUSRAPORTTI Mittauksentie 5 05150 Mittala 00001 Projektinumero Ilmatiiveysluokitus q50 n50 Alle 0,6 A 0,7-1,0 B 0,8 0,8 1,1-1,5 1,6-2,0 2,1-3,0 3,1-4,0 Yli 4,1 C D E F G Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja

Lisätiedot

VAETS yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015

VAETS yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen jatkohanke VAETS yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Markku Rantama Rantama Consulting Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien

Lisätiedot

Lämpökuvauksen mittausraportti

Lämpökuvauksen mittausraportti Sivu 1 Lämpökuvauksen mittausraportti Punakiventie 4 00980 Helsinki Tämä mittausraportti on kuvattu FLIR Systemsin ThermaCam E4-lämpökameralla (sarjanumero 21503438, 45 asteen linssi). Kuvauksen suoritti

Lisätiedot

Timo Kauppinen, VTT Markku Hienonen, Oulun Rakennusvalvonta

Timo Kauppinen, VTT Markku Hienonen, Oulun Rakennusvalvonta Timo Kauppinen, VTT Markku Hienonen, Oulun Rakennusvalvonta Sisäolosuhteiden toimivuuden varmistaminen mittauksilla Timo Kauppinen Sisäilmaston tekijät Rakennuksen käyttötarkoitus määrittelee minkä tekijöiden

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Raportointi pvm: 26.3.2012 Työ A12283 KOHDE: TILAT: TILAAJA: ISÄNNÖINTI: Vantaan Taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Näyttelytila

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA 10.3.2009 TkT Juha Vinha Puista bisnestä Rakentamisen uudet määräykset ja ohjeet 2010, 10.3.2009 Ylivieska YLEISTÄ Lämmöneristyksen

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

VUOTOKOHTIEN PAIKANNUS Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Tutkimuspäivämäärä 01.10.2015

VUOTOKOHTIEN PAIKANNUS Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Tutkimuspäivämäärä 01.10.2015 VUOTOKOHTIEN PAIKANNUS Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Tutkimuspäivämäärä 01.10.2015 YHTEENVETO Vuotokohtien paikannus tehtiin tiiveysmittauksen yhteydessä alipaineessa. Paikannus tehtiin lämpökameralla

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air-In Kehitämme, valmistamme ja myymme Air-In raitisilma venttiileitä ja äänenvaimentimia vaativiin tarpeisiin. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lisätiedot

Vakuutusyhtiö: TilPuh1: TilPuh2: Koulurakennus Betonirunko/tiiliverhoiltu Harjakatto. Putkien sijainti

Vakuutusyhtiö: TilPuh1: TilPuh2: Koulurakennus Betonirunko/tiiliverhoiltu Harjakatto. Putkien sijainti TILAAJA: Pomarkun Kunta PL 14 29631 Pomarkku MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Juha Paappanen 045 1147 100 KOHDE: Yläaste ja Lukio Lukiotie 5 29630 Pomarkku Vakuutusyhtiö: 93 097 22.09.2011 Sivu: 1 (Kosteuskartoitus)

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 TYÖPAJA, LUOKKATILAN PUOLEINEN OSA

LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 TYÖPAJA, LUOKKATILAN PUOLEINEN OSA Kuva Tuulikaappi, ulkoovi. 3,8 23, 4,4 30 3,2 2 2 Tuulikaapin ulkoovesta johtuu viileää ulkoilmaa sisätilaan päin sekä ulkooven reunoilta tapahtuu ilmavuotoa, jotka aiheuttavat liittyvien rakenteiden ja

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito KOULUN ILMANVAIHTO Tavoitteet: Oppilaat tiedostavat ikkunoiden vaikutuksen koulun energiatehokkuuteen/ energiankulutukseen. Ikkunoilla on suuri vaikutus siihen, miten koulussa lämmitetään ja miten ilmanvaihto

Lisätiedot

Rakennusten lämmöneristys Määräykset 2010

Rakennusten lämmöneristys Määräykset 2010 C3 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Rakennusten lämmöneristys Määräykset 2010 Ympäristöministeriön asetus rakennusten lämmöneristyksestä Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten

Lisätiedot

Kiinteistöjen. elinkaaripalvelut. tahtiranta.fi 075 758 0801

Kiinteistöjen. elinkaaripalvelut. tahtiranta.fi 075 758 0801 Kiinteistöjen elinkaaripalvelut 075 758 0801 Kuntoarviot Meiltä kiinteistöjen aistinvaraiset kuntoarviot ainetta rikkomattomin menetelmin ja kiinteistöhuoltokorttien kuntoarvio-ohjeita noudattaen. Kuntoarviolla

Lisätiedot

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015 MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan

Lisätiedot

Materiaalien käytettävyys: käsikäyttöisten lämpömittarien vertailututkimus

Materiaalien käytettävyys: käsikäyttöisten lämpömittarien vertailututkimus Raimo Ruoppa & Timo Kauppi B Materiaalien käytettävyys: käsikäyttöisten lämpömittarien vertailututkimus LAPIN AMK:N JULKAISUJA Sarja B. Raportit ja selvitykset 19/2014 Materiaalien käytettävyys: käsikäyttöisten

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU

RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU 466111S Rakennusfysiikka (aik. 460160S) RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU Raimo Hannila / (Professori Mikko Malaska) Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

TOIMET. Mittaus Rakenteista tehtävät mittaukset Rakenteiden pinnoitettavuusvaatimukset Kuivumisolosuhteiden mittaaminen

TOIMET. Mittaus Rakenteista tehtävät mittaukset Rakenteiden pinnoitettavuusvaatimukset Kuivumisolosuhteiden mittaaminen Mittaus Rakenteista tehtävät mittaukset Rakenteiden pinnoitettavuusvaatimukset Kuivumisolosuhteiden mittaaminen 2 2 4 4 1 MITTAUS Työmaalla mitattavia asioita ovat kuivumisolosuhteet sekä rakenteiden kosteuspitoisuudet.

Lisätiedot

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus 15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.

Lisätiedot