Rakennusten lämpökuvaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennusten lämpökuvaus"

Transkriptio

1 Rakennusten lämpökuvaus Timo Kauppinen, DI Erikoistutkija, VTT, Rakennusten teknologiat ja palvelut Rakentajain kalenteri 2012 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry 1 Lämpökuvauksen perusteita Lämpökuvaus tarkoittaa tutkittavan kohteen, esimerkiksi rakennuksen tai sen osan, pintalämpötilajakauman mittaamista kohteen lähettämää IR (infrapuna)-säteilyyn perustuen. Lämpötilajakaumaa mittaavia laitteita sanotaan lämpökameroiksi (Infrared Camera, Thermal Imager) (kuva 1). Lämpökameran näyttämää kuvaa sanotaan lämpökuvaksi (kuva 2). Kaikki pinnat lähettävät infrapunasäteilyä sähkömagneettista säteilyä, jonka intensiteetti, voimakkuus, riippuu kohteen pintalämpötilasta. Infrapuna-alue on näkyvän valon aallonpituusalueen (0,4 µm 0,7 µm) yläpuolella. Ilmakehän ja IRsäteilyn ominaisuuksista johtuen lämpökuvaus on mahdollista kahdella aallonpituusalueella, ns. lyhytaaltoalueella (SW, Short wave, joissakin lähteissä puhutaan myös keskiaaltoalueesta, MW) 2 µm 5 µm, sekä pitkäaaltoalueella (LW, Long wave) 8 µm 14 µm (kuva 3). Näiden alueiden ulkopuolella ilmakehä vaimentaa säteilyä. Kohteen lähettämän infrapunasäteilyn määrä riippuu kohteen pintalämpötilasta ja myös kohteen pinnan ominaisuuksista. Kykyä lähettää infrapunasäteilyä sanotaan emissiivisyydeksi, ja sitä kuvataan emissiviteetillä ε. Jos ε = 1, on kyseessä ns. musta kappale, jolloin kappale lähettää ja vastaanottaa kaiken IR-säteilyn. Käy- Kuva 1. Lämpökameroita (FLIR/Infradex, Fluke (www.fluke.com). tännössä täydellisiä mustia kappaleita ei luonnossa ole. Rakennusmateriaalien emissiviteetti on luokkaa 0,9. Se tarkoittaa sitä, että pinta voi lähettää 90 % säteilystä verrattuna samassa lämpötilassa olevaan mustaan kappaleeseen. Vastaavasti pinta heijastaa 10 % saapuneesta IR-säteilystä. Kiiltävien pintojen, kuten esimerkiksi kirkkaiden metalliprofiilien emissiviteetti voi olla 0,2, jolloin pinta lähettää vain 20 % säteilyä samassa lämpötilassa olevaan mustaan kappaleeseen verrattuna mutta heijastaa 80 % siihen osuneesta säteilystä. Käytännössä emissiviteetti pitää aina ottaa huomioon. Jos kaksi pintaa on samassa pintalämpötilassa, matalan emissiviteetin omaava pinta näyttää lämpökuvassa kylmemmältä, ellei tehdä emissiviteettikorjausta. Emissiviteettiin vaikuttaa myös kuvauskulma: kohteen ja mittaajan välinen kuvauskulma tulisi olla kohtisuoraan kohdetta vastaan tai korkeintaan ± 30 siitä. Mikäli kohdetta kuvataan liian vinosta kulmasta, kohde näyttää joko liian kylmältä tai lämpimältä, emissiviteetistä riippuen. Lämpökameran tai IRlämpömittarin muodostama lämpökuva tai pintalämpötilalukema perustuu kohteen lähettämään, siitä heijastuvaan ja joissakin tapauksissa kohteen läpi tulevaan kokonaissäteilyyn, josta heijastuvan komponentin vaikutus pyritään laiteasetuksilla vähentämään tai poistamaan. Kuva 2. Esimerkki lämpökuvasta. Päiväkodin oleskelutilan nurkka- ja porrasikkuna. 143

2 2 Lämpökamerat ja muut IR-säteilyyn perustuvat mittalaitteet Kuva 3. Jatkuvaan valvontaan tarkoitettu kiinteästi asennettava lämpökamera. Koko 170 x 70x 70 mm. FLIR/www.infradex.com/www.lampokamera.fi Infrapuna-alue on löydetty noin 200 vuotta sitten, ja ensimmäisiä teknisiä sovellutuksia on sovellettu ensimmäisen maailmansodan aikana. Kuvantavia laitteita, lämpökameroita, otettiin ensiksi lääketieteelliseen käyttöön 1950-luvulla, ja rakennussovellutuksia on tehty 1960-luvulta lähtien. Suomessa rakennusten lämpökuvaus aloitettiin 1970-luvun loppupuolella. Lämpökameroiden kehitys on seurannut sotilasteknologian kehitystä. Kun militääriteknologiassa on päästy eteenpäin, on vanhempaa teknologiaa voitu ottaa kaupalliseen käyttöön. Aina 1980-luvun loppupuolelle asti lämpökamerat perustuivat yhteen detektoriin (ilmaisimeen), ja mitattava kohde skannattiin ja kuvannettiin näytölle yhden ilmaisimen kautta. Myös muita teknologioita oli. Kamerat olivat joko lyhyt- tai pitkäaaltoalueella toimivia, ja detektori piti jäähdyttää, jotta mittaussignaali olisi ollut riittävän voimakas. Lyhytaaltodetektorit jäähdytettiin sähköisesti ns. Peltier-yksiköllä noin 80 C:seen ja pitkäaaltodetektorit noin 180 C:seen nestemäisellä typellä. Tämä johtui siitä, että pitkäaaltoalueella IR-säteilyn intensiteetti on heikompi kuin lyhytaaltoalueella. Akkujen kestoiän lisäksi nestetypen haihtuminen rajoitti yhtäjaksoista kuvausaikaa. Rakennussovellutuksissa pitkäaaltoalueen etuna on se, että suhteellisen matalissa lämpötiloissa IR-säteilyn maksimi on pitkäaaltoalueella lukujen vaihteessa lämpökamerat kehittyivät voimakkaasti. Nestetyppijäähdytyksestä siirryttiin ensin komprimoituun kiertojäähdytykseen, jossa mikrokompressorilla nesteytettiin helium 212 C:seen. Hankalasti mukana kuljetettavista nestetyppipulloista päästiin eroon. Samaan aikaan markkinoille tulivat ns. matriisikamerat (Focal Plane Array), jolloin yksi detektori korvattiin detektorimatriisilla. Myös ilmaisintekniikka kehittyi. Jäähdytettävistä detektoreista siirryttiin kaupallisissa sovellutuksissa 1990-luvun kuluessa ns. mikrobolometri-ilmaisimiin sekä parhaimmissa ja kalleimmissa laitteissa kvanttikaivoilmaisimiin. Samalla laitteiden paino pieneni, koko pieneni ison videokameran tasolle, ja hintataso laski. Pienimmät kaupalliset kamerat ovat nykyään taskulampun kokoisia. Teollisuuden kunnonvalvontasovellutuksissa pienimmät kamerayksiköt ovat tulitikkulaatikon kokoisia tai sitä pienempiäkin (kuva 4). Kamerat ovat akkukäyttöisiä, mutta niissä on yleensä myös verkkovirtakäyttömahdollisuus. Pääosa tällä hetkellä saatavissa olevista laitteista toimii pitkäaaltoalueella 8 µm 14 µm. Lämpökameroiden toimintaperiaate on yksinkertaistettuna seuraava: Kohteen lähettämä eli emittoima infrapunasäteily mitataan erityisen IR-säteilyä päästävän linssin läpi detektorimatriisilla, jonka kuvapisteiden eli pikselien lukumäärä on tyypillisesti 320 x 240 tai 640 x 480. Parhaissa laitteissa voi nykyään olla 1280 x 1024 pikseliä. Tavallisessa yleisesti käytössä olevassa lämpökamerassa on siten ilmaisinta. Ilmaisimien mittaama IR-säteily muutetaan laitteen näytölle erityisen algoritmin avulla joko harmaasävy- tai värikuvaksi, jossa harmaan eri sävyt tai eri värit ilmaisevat kohteen eri osien pintalämpötilan. Markkinoilla on myös IR-lämpömittareita, jotka on yleensä viritetty 10 µm:n alueelle. Niissä on tavallisesti emissiviteetin säätö, ja näytöstä voidaan lukea kohteen pintalämpötila. IR-lämpömittarissa on myös laserosoitin joilla mitattava alue voidaan kohdistaa. Pienin mitattavissa oleva alue riippuu mittausetäisyydestä. Lämpökameroissa paikkaerotuskyky ilmaistaan yleensä milliradiaaneissa. Kun laitteen kuvauskulma (field of view, FOV) tunnetaan, esim 15 x 20, voidaan pienimmän mitattavissa olevan alueen koko laskea etäisyyden funktiona. Mitä kauempana mittaaja on kohteesta, sitä suuremman alueen keskimääräinen pintalämpötila tulee mitatuksi (tarkasti ottaen ko. alueen lähettämä kokonaissäteily). Jos halutaan määrittää rakennuksen rakenteiden yksityiskohtien pintalämpötilat tarkasti (nurkat, liitokset), kuvausetäisyys pitää olla noin 2 3 m. Infrapunalämpömittarin käyttäjän tulee ottaa huomioon se, että vaikka laserosoitin näyttää esimerkiksi varastohallin ylänurkan liitoskohtaa, IR-lämpömittari mittaa mittarin ominaisuuksista ja mittausetäisyydestä riippuvan alueen keskimääräisen lämpötilan. Tämä alue saattaa olla laserosoittimen aluetta suurempi. Kuva 4. IR-Lämpömittari Raytek. 144

3 Lämpökameran lämpötilan mittaustarkkuus on nykyään tyypillisesti 0,1 C. Se riittää käytännön sovellutuksiin. Lämpötilojen mittaustarkkuutta ei pidä kuitenkaan sekoittaa absoluuttiseen tarkkuuteen. Mikäli kameran asetukset on asianmukaisesti tehty, voidaan erottaa toisistaan kaksi aluetta, joiden lämpötilaero on 0,1 C. Lämpökuvauksen tulosten tulkinnassa ja asetetuissa kriteereissä puhutaan sallituista matalimmista pintalämpötiloista, ja vaikka erotuskyky onkin 0,1 C, on lämpökameroiden mittaustarkkuus käytännössä tyypillisesti ± 0,5 C (jopa suurempi). Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka kahden alueen lämpötilaero olisi 0,1 C, niiden todelliset pintalämpötilat saattavat poiketa jonkin verran todellisesta, esimerkiksi tarkalla kontaktimittarilla mitatusta. Lämpökuvat voidaan tallentaa nykyään selostettuna joko muistikortille tai videolle. Keskihintaisissakin lämpökameroissa alkaa nykyään olla videokamera vakiovarusteena, jolloin kohteesta saa sekä normaalin valo- että lämpökuvan. Lämpökuvia voidaan käsitellä erityisillä lämpökuvien kuvankäsittelyohjelmilla, jotka kuuluvat lämpökameroiden vakiotoimituksiin. Olennainen asia on, että kuvankäsittelyohjelmien avulla talletettua tietoa, ns. radiometristä informaatiota, voidaan käsitellä jälkikäteen. Mittaushetkellä ei siten tarvitse (ellei halua) asettaa talletettavaan kuvaan mitattavan kohteen pintalämpötilaa tai mitattavan alueen keskilämpötilaa. Sekin on nykyisillä laitteilla mahdollista. Laitetekniikan kehittyminen sekä alentunut hintataso ovat tuoneet laitteet ja tekniikan jopa yksittäisen kuluttajan ulottuville. Suurin edistysaskel on kuitenkin tietotekniikan ja kuvankäsittelyn paraneminen luvun laitteilla ja tekniikalla olisi edelleen mahdollista kuvata rakennuksia, mutta silloin kuvien tulkinta perustui aluksi näytöltä olevaan Polaroid-kuvaan ja myöhemmin VHS-videonauhan tuloksiin. Kuvaus piti kohdistaa haluttuun kohteeseen, jotta hiusristikon risteyskohdan pintalämpötila tallentui. Kuvankäsittely on ohjelmistokehityksen ja tietokoneiden suorituskyvyn myötä ratkaisevasti parantunut. Olennaisin asia on kuitenkin lämpökuvien tulosten oikea tulkinta. Rakennusten lämpökuvausta on varsinkin takavuosina arvosteltu, eikä aina syyttä. 3 Rakennusten lämpökuvaus Lämpökuvaus on ainetta rikkomaton (NDT) menetelmä, jolla arvioidaan rakennusten, rakenteiden ja rakennusmateriaalien toimivuutta, laatua ja kuntoa. Lämpökuvauksen avulla voidaan selvittää myös taloteknisten järjestelmien, kuten lämmitysjärjestelmien, toimintaa. Lämpökuvausta käytetään yhtenä tutkimusmenetelmänä energiakatselmuksissa, uudisrakennusten laadunvalvontamittauksissa sekä vanhojen rakennusten kuntotutkimuksissa. Lämpökuvauksen tukena ja ohella voidaan käyttää muita menetelmiä, kuten tiiviysmittausta, pintalämpötilamittauksia, sisäilman lämpötilamittauksia, vetomittauksia sekä ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmän mittauksia. Rakenteiden pintalämpötilat riippuvat ulko- ja sisälämpötiloista sekä rakenteiden lämmönjohtavuudesta. Rakenteiden lämpöteknistä toimivuutta kuvaa lämmönläpäisykerroin, U-arvo. Rakennuksen ulkoseinärakenteiden paikallinen lämmönjohtavuus ja lämmönläpäisykerroin vaihtelevat sen mukaan, minkälainen rakenne tutkittavalla kohdalla on. Lämpökuvauksen avulla voidaan päätellä, onko rakenne asianmukainen, vai onko siinä puutteita. Lämpökuvaus näyttää suhteellisen helpolta mittaustavalta, mutta käytännössä se ei sitä ole. Kuvaajan täytyy tuntea laite, mittaustekniikan perusteet sekä myös rakennussovellutuksissa rakennusfysiikan perusteet ja olemassa olevat rakenteet. Rakennusten lämpökuvaajien sertifiointi käynnistyi vuonna Vuosittain järjestetään sertifiointikursseja, joiden toteuttaja on Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO [1]. Rakennusten lämpökuvaus liittyy myös rakennusten ilmanpitävyyden mittaamiseen. Rakennusten tiiviyden mittaaminen on nykyään myös sertifioitu. Kun energiatehokkuusdirektiivin johdosta Suomen rakentamismääräykset muuttuivat ja mm. rakennuksille tulivat energialuokitus- ja energiatehokkuusmääräykset [2], [3], lämpökuvauksen käyttö on lähtenyt voimakkaaseen nousuun. Osaltaan sen ovat aiheuttaneet rakennusten tiiviyteen kohdistuneet määräykset ja rakennusten tiiviyden mittaaminen (ks. esimerkiksi Rakentajain Kalenteri 2011 [4]. Lämpökuvausta käytetään nykyisin yhä useammin uudisrakennusten tai peruskorjausten laadunvarmennusmenetelmänä. Aikaisemmin lämpökuvausta käytettiin eniten valitustapauksissa, kun asunto tai rakennus ei täyttänyt käyttäjien vaatimuksia, tai siinä havaittiin joku viihtyvyyttä alentava tekijä. Tyypillisesti kyseessä ovat olleet matalat nurkkalämpötilat matalat rakenteiden pintalämpötilat matalat rakenteiden liitoskohtien pintalämpötilat matalat huonelämpötilat, vedon tunne kylmät lattiat ikkunoiden kondensoituminen (vesihöyryn tiivistyminen) läpivientien ja kanavistojen liitokset merkittävästi vastaavia rakennuksia suurempi energiankulutus. 145

4 Kuva 5. Kylpylärakennuksen katonraja alipaineessa. Kuva 6. Uimahallin hyppytorninosan yläosa on ylipaineinen höyrynsuluissa puutteita. Lämmin ja kostea sisäilma tunkeutuu rakenteisiin ja kondensoituu. Rakentajain kalenteri 2012 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry Rakennuksen sisäolosuhteisiin vaikuttavat rakennuksen vaippa lämmitysjärjestelmän toimivuus ilmanvaihtojärjestelmän toimivuus rakennusautomaatiojärjestelmän toimivuus sisäiset kuormat sääolosuhteet. Rakennuksen sisäolosuhteet johtuvat siten useista eri tekijöistä. Lämpökuvauksella selvitetään rakenteiden pintalämpötiloja, joihin vaikuttavat tapauskohtaisesti kaikki edellä mainitut tekijät. Jos ulkoseinärakenteessa on eristepuute (tyypillisesti runkotolppaa vasten huonosti asennettu eriste), alue näkyy lämpökuvassa ympäristöään kylmempänä. Ulkoseinärakenteiden pintalämpötilajakauma ei koskaan ole tasainen. Lämpökuvauksen tulosten ja niiden tulkinnan avulla voidaan päätellä, milloin kyseessä on rakennetekninen ominaisuus, kuten kylmäsilta (kohta jossa rakenteen lämmönjohtavuus on suurempi kuin ympäristössä, esimerkiksi tukirakenteet), tai milloin kyseessä on puute tai virhe. Lämmitysjärjestelmän tai sen osien (esimerkiksi termostaatit, ilmaa pattereissa) toimimattomuus voi aiheuttaa lämpöviihtyvyysongelmia. Mikäli rakennuksen ulkovaippa on epätiivis ja rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä ei ole tasapainotettu (liian suuri alipaine), ulkoseinän ja lattian liitoskohdassa mahdollisten vuotokohtien kautta tuleva kylmä ilmavirtaus jäähdyttää rakenteita sekä aiheuttaa vetoa. Lattian ja ulkoseinän liitoskohtien vuotokohdat havaitaan herkemmin kuin yläpohjan ja ulkoseinän vuotokohdat. Rakennuksen painesuhteet vaikuttavat pintalämpötiloihin. Jos rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto, poistoventtiiliä vasten on ylipaine (muuten järjestelmä ei toimi). Korkeissa rakennuksissa, varsinkin jos rakennuksen osat ovat pystysuorassa suunnassa yhteydessä keskenään, esiintyy sama ilmiö. Jos rakennuksen alaosassa vallitsee alipaine, on korkean rakennuksen (esimerkiksi uimahallien hyppytorniosan) yläosassa mahdollisesti nollatilanne tai jopa lievä ylipaine ulkoilmaan nähden (kuva 5). Jos tilan sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus on korkea, kuten uimahalleissa ja kylpylöissä, rakenteiden höyrynsulussa ei saa olla puutteita (kuva 6). Tavanomaisissa käyttöolosuhteissa ei rakenteiden puutteita välttämättä havaita silloin, kun mahdollinen vuotoilman virtaussuunta on rakennuksesta ulospäin. Kun painesuhteet muutetaan alipaineisiksi, ilmavuodot voidaan havaita. Suositeltavaa olisikin käyttää ns. kaksivaiheista lämpökuvausta pienja rivitaloasuntojen mittauksissa ensin kuvataan rakenteet tavanomaisissa käyttöolosuhteissa. Ensin täytyy kuitenkin varmistaa, että rakennuksen painesuhteet ovat oikealla tasolla esimerkiksi koneellisen poiston tapauksessa saattaa asunnossa olla + 30 Pa:n alipaine, varsinkin jos ulkoilmaventtiilit on vedon vuoksi tukittu tai sisäänottoa pienenennetty. Sitten kuvataan kohde normaalioloista poikkeavissa painesuhteissa, kuten tiiviysmittauksen yhteydessä 50 Pa:n alipaineessa. Painesuhteiden, sisä- ja ulkolämpötilan sekä sisätilojen suhteellisen kosteuden mittaukset ovat oheismittauksena välttämättömiä. Rakennukset voidaan kuvata sekä ulko- että -sisäpuolelta. Ulkopuolista kuvausta rajoittavat rakenteiden tuuletusraot. Pääosin kuvaukset Suomen olosuhteissa tehdäänkin kohteen sisäpuolelta. Olennaisin asia on lämpökuvien tulosten tulkinta. Suomessa ei ole määräyksiä tai ohjeita rakenteiden matalimmista sallituista pintalämpötiloista [5]. Asumisterveysohje [6] ja Asumisterveysopas [7] (Asumisterveysohjeen soveltamisopas) ovat olleet käytännössä ne lähteet, joiden mukaan lämpökuvausten tuloksia on tulkittu. Niissä on määritelty asuintilojen matalimmat sallitut pintalämpötilat ns. pintalämpötilaindeksin perusteella. Ulkovaipparakenteiden toimivuutta normaalissa käyttötilanteessa (ulko- ja sisätilan välinen alipaine < 10 Pa) voi- 146

5 daan määrittää arvioimalla pintalämpötiloja sisä- ja ulkolämpötilan erotuksen avulla. Pintalämpötilaindeksi TI (Thermal Index) määritetään seuraavasti: TI = (Tsp - To) / (Ti - To)*100 %, (1) jossa TI = lämpötilaindeksi Tsp = sisäpinnan lämpötila, C (mitattu esim. lämpökameralla) Ti = sisälämpötila, C To = ulkolämpötila, C. Edellä kuvattu määrittelytapa on otettu käyttöön Asumisterveysohjeessa. Ratu-suunnitteluohjeessa 1213-S Rakennuksen lämpökuvaus [8] on esitetty asuin- ja oleskeluhuoneisiin soveltuva pintalämpötilaindeksiin perustuva luokitus (kohta 9.1). TI < 61% TI = % TI = % TI > 70 % korjattava (vrt. Asumisterveysohje) korjaustarve selvitettävä lisätutkimuksia hyvä. Asumisterveysohjeen edeltäjän Sisäilmaohjeen matalin sallittu pistemäinen pintalämpötila oli + 9 C, joka vastaa kastepistettä, kun RH = 45 % ja sisälämpötila + 21 C. Siitä on määritetty pintalämpötilaindeksi TI = 61 % (ulkolämpötila 10 C). Suhteellisen kosteuden raja-arvo biologisen kasvuston esiintymiselle on noin %, joten kastepistelämpötilan käyttö alarajana sisältää riskin. Paras (ja aikaa vievin) menetelmä pintalämpötilojen arviointiin olisi laskea rakenteen pintalämpötila lämmönsiirtoohjelmistoilla ja verrata saatuja mittaustuloksia laskennallisiin arvoihin. Kenttämittauksilla erityyppisistä hyvin rakennetuista taloista saatujen tulosten, laskennallisten arvojen sekä laboratorio-olosuhteissa sääkaapissa tehtyjen koerakenteiden mittausten perusteella voitaisiin eri rakenneosille määrittää tarkempia pintalämpötilakriteereitä. Pintalämpötilakriteerinä voitaisiin käyttää sitä arvoa, joka on korkeampi seuraavista: 70 %:n suhteellista kosteutta vastaava pintalämpötila (keskimäärin vallitsevissa kosteusolosuhteissa) tai valittu pintalämpötilaindeksin arvo. Asumisterveysohjeen ja -oppaan kriteerit on tehty terveydellisten syiden perusteella, ja ne ovat voimassa oleskeluvyöhykkeellä. Oleskeluvyöhyke on 0,6 m ulkoseinästä alkava alue. Matalat pintalämpötilat esiintyvät kuitenkin yleisimmin rakennusten liitoskohdissa ja ulkoseinissä. Pintalämpötilaindeksiä voidaan soveltaa niihin, mutta kyse on silloin mahdollisista rakenneteknisistä puutteista. Rakennusten lämpökuvauksesta on voimassa standardi, jota ollaan uusimassa [9]. Lämpökuvaussovellutukset voidaan jakaa kahteen osaan: kvalitatiiviset sovellutukset (rakennusten ja rakennusosien lämpökuvaus nykyvaiheessa tyypillisesti) sekä kvantitatiiviset sovellutukset. Kvantitatiivisilla sovellutuksilla tarkoitetaan materiaaliominaisuuksien, kuten esimerkiksi U-arvon tai rakenteiden kosteuden määrittämistä. Lämpökuvauksella ei suoraan voida rakenteiden U-arvoa määrittää ilman tukimittauksia, kuten lämpövirran mittausta lämpövirtalevyllä. Lämpökuvaus voidaan jakaa myös vakio-olosuhteissa tapahtuvaan lämpökuvaukseen ja muuttuvissa olosuhteissa tapahtuvaan lämpökuvaukseen. Ympäristöään kosteampia alueita rakenteissa voidaan määrittää joissakin tapauksissa muuttuvissa olosuhteissa joko käyttämällä hyväksi auringon säteilyä tai sitten ulkopuolista energianlähdettä. Kosteat alueet jäähtyvät ja lämpiävät kuivia alueita hitaammin veden lämpökapasiteetin vuoksi. Pinnoitteiden (esim. rappaus) irtoaminen on toinen muuttuvissa olosuhteissa käytetty sovellus. Siinä vaiheessa kun pinnoite on irti alustasta mutta ei vielä ole näkyvä, pinnoitekerroksen alla oleva ilmakerros toimii eristeenä, jolloin irronnut alue lämpiää ja jäähtyy ympäristöään nopeammin, kun siihen kohdistetaan energiapulssi. Materiaalien ominaisuuksien tutkiminen on kehittynyt lämpökuvauksen sovellusalue. Keski- ja Etelä-Euroopassa, missä on paljon historiallisia rakennuksia sekä freskoja, lämpökuvausta käytetään arvorakennusten ja niiden rakenteissa olevien taideteosten kunnon arviointiin. Menetelmä vaatii kehittyneiden lämmönsiirtomenetelmien hallintaa. Lämpökuvausta on käytetty myös pinnanalaisten rakenteiden selvittämiseen, esimerkkinä maanjäristysalueiden rakennukset, sekä siltojen pinnoitteiden tutkimiseen muiden menetelmien ohella. Rakennusten lämpökuvauksen ilmasta (helikopterista tai lentokonealustasta) tapahtuvat sovellutukset ovat käytössä USA:ssa, jossa ilmakuvauksella selvitetään tasakattojen kosteusvaurioita. Suomessa ilmalämpökuvausta käytetään pääasiassa kaukolämpöverkkojen kunnon selvittämiseen. Nykyään lämpökuvauksen käyttö uudisrakennusten sekä peruskorjattavien rakennusten lämpöteknisen toimivuuden ja laadunvarmistuksen apuvälineenä Suomessa on jo suhteellisen vakiintunutta toimintaa. Tulosten tulkinnan ohjeiden ja tulkintakriteerien kehittämistarvetta kuitenkin on. Tär keää on, että lämpökuvauksen tilaaja on myös perillä siitä, miten ja mihin lämpökuvausta voidaan käyttää ja mihin sitä ei voida käyttää. Rakennusten tiiviysmittauksessa lämpökuvauksen avulla voidaan paikantaa ilmavuotokohdat, ja muutenkin lämpökuvauksen tulisi olla tiiviysmittauksen osana. Ilmavuotokohdat erottuvat alipaineessa, kun lämpökuvia verrataan normaaleissa käyttöolosuhteissa 147

6 Kuva 7. Esimerkki komposiittimateriaalikappaleesta (hiilikuitukomposiitti, lämpökuva energiapulssin jälkeen). Rakentajain kalenteri 2012 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry otettuihin. Mikäli kyseessä on rakenteellinen kylmäsilta, se ei alipaineessa jäähdy toisin kuin ilmavuotokohta. Rakennusten lämpökuvauksen kehittämisja tutkimustoimintaa ei menetelmän nykykäyttöön verrattuna ole riittävästi. Lämpökuvaus voitaisiin nykyistä paremmin liittää lämmönsiirtolaskentamenetelmiin. Sovellusmahdollisuuksia on. Lämpökuvauksen avulla yksinomaan ei voida rakennusten lämpöteknisen toimivuuden ongelmia ratkaista lämpökuvaus on nähtävä yhtenä osana rakennusten laadunvarmistus- ja toimivuudenvarmistusmenettelyä. Reklamaatiotapauksissa pitäisikin pyrkiä ratkaisemaan ongelma ottaen huomioon kaikki mahdollisesti vaikuttavat tekijät. On vielä painotettava sitä, että lämpökuvauksella saadaan selville rakenteiden pintalämpötilajakauma. Pintalämpötilajakauma vakiotilanteessa (kun ympäristöolosuhteet ovat pysyneet tarpeeksi kauan vakiona) näyttää paikalliset rakenteiden lämmönjohtavuuden erot, mutta lämpökuvauksella ei voida nähdä suoraan rakenteiden sisälle. Pinnanalaiset rakenteet erottuvat lämpökuvauksella vain, jos lämpötilaero rakenteen yli on riittävän suuri ja rakenteen osien paikalliset lämmönjohtavuudet poikkeavat riittävästi toisistaan. Lämpökuvauksessa vaadittavat olosuhteet on esitetty eri lähteissä. Lämpökuvauksen rajoittavana tekijänä ovat sääolosuhteet. Ulko- ja sisäilman lämpötilaeron pitää olla > 15 C. Auringonpaiste ennen kuvauksia sekä ulkolämpötilan ja myös sisälämpötilan nopeat muutokset estävät lämpökuvauksen. Toisin kuin monesti ajatellaan, ei lämpökuvaus vaadi mahdollisimman suurta lämpötilaeroa ulko- ja sisätilan välillä. Optimaalinen lämpötilaero Suomen olosuhteissa on noin C eli ulkoilman lämpötila noin C. Tietenkin mahdollisimman suuri lämpötilaero korostaa mahdollisia poikkeamia. Lämpökuvausstandardi edellyttää vähintään 10 C:n lämpötilaeroa. 4 Muut sovellutukset Lämpökuvauksen kaupallisesti merkittävimmät sovellusalueet ovat materiaalitutkimuksessa, erityisesti avaruus- ja ilmailuteknologiassa, jossa toimivuus- ja turvallisuustekijät ovat erittäin tärkeitä. Komposiittimateriaalien laatua tutkitaan lämpökuvauksella muiden menetelmien kuten ultraäänimenetelmät ja akustinen emissio ohella. Menetelmät perustuvat dynaamiseen lämpökuvaukseen koekappaleeseen kohdistetaan energiapulssi, ja vasteen perusteella voidaan arvioida esimerkiksi materiaalikerrosten välillä olevan sulkeuman koko ja sijainti (kuva 7). Toinen laaja käyttöalue on teollisuuden käyttö ja kunnossapito. Lääketieteelliset sovellutukset ovat kasvamassa 1950-luvun lopulla silloista käytettävissä olevaa lämpökuvausteknologiaa käytettiin ensiksi lääketieteessä ja terveydenhoidossa, mutta kehitys pysyi paikallaan osittain laitetekniikan ja kuvankäsittelyn tilan vuoksi. Uusia sovellutusalueita ja -kohteita tulee lähes päivittäin. Kun lämpökameroiden koko on pienentynyt, ja ilmaisimen jäähdytystä ei välttämättä tarvita, voidaan lämpökameroita sijoittaa tuotantolinjalle, ja yhdistää se osaksi kunnossapito- ja laadunvarmistusjärjestelmää. 5 Yhteenveto Lämpökameroiden hinta liikkuu nykyään :n välillä. Halvimpien laitteiden hinta, joiden radiometrinen informaatio voidaan tallettaa ja jälkikäsitellä, liikkuu :n luokassa. Markkinoilla olevien laitteiden taso riittää (ehkä kaikkein halvimpia laitteita lukuun ottamatta) työmaatason laadunvarmistukseen. Keskihintaiset laitteet soveltuvat palveluliiketoimintaan ja kalleimmat laitteet tutkimus- ja kehityskäyttöön. Rakennusten lämpökuvaus on sertifioitua toimintaa, 148

7 ja peruskirjallisuuttakin sekä ohjeita on saatavana [10], [11]. Lämpökuvaus ja tiiviysmittaus voidaan ottaa ammattioppilaitosten peruskoulutusohjelmaan, esimerkiksi joissakin ammattikoulutuskeskuksissa kirvesmieslinjan opiskelijat lämpökuvaavat ja tiiviysmittaavat työn alla olevat kohteet. Rakennustyömailla voitaisiin lämpötekniseltä toimivuudeltaan kriittiset detaljit suunnitella nykyistä paremmin, ja erityisesti niiden toteutus tulisi ohjeistaa asianmukaisesti. Lopputulos voidaan tarkistaa lämpökuvauksella ennen kuin asukkaat tai käyttäjät ovat rakennuksessa, eikä rakennusta ole vielä otettu käyttöön. Rakennusten toimivuuden varmistamiseen (lämpökuvaus, tiiviysmittaus, rakennusterveysasiantuntija, ilmanvaihtojärjestelmien mittaukset ym.) liittyviä mittausmenetelmiä voitaisiin edelleen tuotteistaa ja yhdistää paketeiksi, jolloin voitaisiin saada aikaan uutta palveluliiketoimintaa sekä nostaa rakentamisen laatua. Kirjallisuus [1] [2] D3 Suomen Rakentamismääräyskokoelma. Rakennusten energiatehokkuus. Määräykset ja ohjeet [3] C3 Suomen Rakentamismääräyskokoelma. Rakennusten lämmöneristys. Määräykset [4] Kauppinen, T. Rakennusten ilmanpitävyys. Rakentajain kalenteri [5] Kauppinen, T., Kouhia, I., Kovanen, K. Ulkoseinärakenteiden lämpötekninen toimivuus, pintalämpötila- ja ilmanpitävyyskriteerit. Sisäilmaseminaari [6] Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita ISBN Helsinki [7] Asumisterveysopas, Sosiaali- ja terveysministeriö, kustantaja Ympäristö ja Terveys -lehti, Pori [8] Rakennusteollisuus RT ry. Ratu-suunnitteluohje 1213-S. Rakennuksen lämpökuvaus. Ohjetiedosto, Rakennustieto Oy [9] Rakennusten lämpökuvaus. Termografia. SFSstandardi. SFS [10] Rakennusten lämpökuvaus. Rakenteiden lämpötekninen toimivuus. RT-ohjekortti RT [11] Paloniitty, S., Kauppinen, T. Rakennusten lämpökuvaus. Rakennusteollisuus RT ry. Rakennusteollisuuden kustannus RTK Oy. ISBN Jyväskylä

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

Päivityskoulutus Lämpökuvaajat Tiiviysmittaajat

Päivityskoulutus Lämpökuvaajat Tiiviysmittaajat PALONIITTY OY Päivityskoulutus 21.4.2016 Lämpökuvaajat Tiiviysmittaajat Sauli Paloniitty www.paloniitty.fi 045-77348778 21.4.2016 sauli@paloniitty.fi 1 AIHEET Asumisterveysasetus 2015 Asumisterveysasetuksen

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Dickursby skola Puukoulu Urheilutie VANTAA

Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Dickursby skola Puukoulu Urheilutie VANTAA Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 20.2.2007 Dickursby skola Puukoulu Urheilutie 4 01370 VANTAA Fysiikan laboratorio 20.6.2007 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen

Lisätiedot

Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Dickursby skola Pääkoulu Urheilutie VANTAA

Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Dickursby skola Pääkoulu Urheilutie VANTAA Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 20.2.2007 Dickursby skola Pääkoulu Urheilutie 4 01370 VANTAA Fysiikan laboratorio 19.6.2007 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Maauuninpolun päiväkoti Maauuninpolku VANTAA

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Maauuninpolun päiväkoti Maauuninpolku VANTAA LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 23.5.09 Maauuninpolun päiväkoti Maauuninpolku 1 01450 VANTAA 23.5.09 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot...3 1.1 Kohde ja osoite...3 1.2 Tutkimuksen tilaaja...3 1.3 Tutkimuksen tavoite...3

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Vantaan Konserttitalo Martinus. Martinlaaksontie Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Vantaan Konserttitalo Martinus. Martinlaaksontie Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Vantaan Konserttitalo Martinus Martinlaaksontie 36 01620 Vantaa Kuvauksen suorituspäivämäärä: 29.1.2013 Raportointipäivämäärä: 31.1.2013 LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Martinlaaksontie 36, 01620

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Käräjäkoskentie 18, Riihimäki

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Käräjäkoskentie 18, Riihimäki LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Käräjäkoskentie 18, Riihimäki Kuvauspäivä: 14.11.16 LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 2 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT uskohde Käräjäkoskentie 18 Riihimäki Tilaaja uspäivät 14.11.16 uksen Teemu Niiranen

Lisätiedot

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija 1/11 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C 4 2 0-2 -2,0 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio Sauli Paloniitty Projektipäällikkö 2/11

Lisätiedot

Linjasuunnittelu Oy

Linjasuunnittelu Oy Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 005 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 0110912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632

Lisätiedot

Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Lasten taidetalo Pessi Asematie VANTAA

Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Lasten taidetalo Pessi Asematie VANTAA Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 19.3.08 Lasten taidetalo Pessi Asematie 5 01370 VANTAA Fysiikan laboratorio 30.5.08 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

Kiratek Oy Jaakko Niskanen, puh LÄMPÖKUVAUS. Raikupolun päiväkoti Raikukuja 6 A Vantaa

Kiratek Oy Jaakko Niskanen, puh LÄMPÖKUVAUS. Raikupolun päiväkoti Raikukuja 6 A Vantaa Kiratek Oy Jaakko Niskanen, puh. 0207 401 006 13.4.2011 LÄMPÖKUVAUS Raikupolun päiväkoti Raikukuja 6 A 01620 Va 2 Lämpökuvaus Raikupolun päiväkoti, Va Kiratek Oy, 13.4.2011 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSMITTAUSRAPORTTI

LÄMPÖKUVAUSMITTAUSRAPORTTI LÄMPÖKUVAUSMITTAUSRAPORTTI 1.2.2014 SUOMEN LÄMPÖKUVAUS KIVISAARENTIE 10 A 00960 HELSINKI P. 0400410069 Sisällysluettelo 1 Tavoitteet ja rajaus... 3 2 Kohteen yleistiedot... 4 2.1 Kohde ja osoite... 4 2.2

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Oppilaitos. Tennistie 1 01370 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Oppilaitos. Tennistie 1 01370 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Oppilaitos Tennistie 1 01370 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI TENNISTIE 1, 01370 VANTAA 2 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT uskohde Varia Tennistie 1 01370 Vantaa Tilaaja Vantaan tilauskeskus Hankepalvelut

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Ruusuvuoren koulu VANTAA. Vaihe I Lähtötilanne -10 -15-15,2 C. Tutkimuslaitos Tutkija

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Ruusuvuoren koulu VANTAA. Vaihe I Lähtötilanne -10 -15-15,2 C. Tutkimuslaitos Tutkija 1/12 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Ruusuvuoren koulu VANTAA Vaihe I Lähtötilanne Alue: -15,8 C 11,9 C 10 5 Piste: 1,6 C 0-5 -10-15 -15,2 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Riihipellon päiväkoti Krakankuja VANTAA

Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Riihipellon päiväkoti Krakankuja VANTAA Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 6.2.07 Riihipellon päiväkoti Krakankuja 5 0 VANTAA Fysiikan laboratorio 14.5.07 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot...3 1.1 Kohde ja osoite...3 1.2 Tutkimuksen tilaaja...3

Lisätiedot

Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa

Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa Lopputyön aiheen valinta Taustalla usein käytävä keskustelu ilmanvaihdon pysäyttämisen aiheuttamista vaikutuksista

Lisätiedot

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Hakunilan yläaste VANTAA. Tutkimuslaitos Tutkija

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Hakunilan yläaste VANTAA. Tutkimuslaitos Tutkija 1/14 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Hakunilan yläaste VANTAA 5,0 C 4 2 0-2,6 C -2 Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio Sauli Paloniitty Projektipäällikkö 2/14 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

Turvallinen ja tiivis puurakenne koulutukset Oulussa

Turvallinen ja tiivis puurakenne koulutukset Oulussa Turvallinen ja tiivis puurakenne koulutukset Oulussa Koulutus on osa TTS Työtehoseuran koordinoimaa EU-rahoitteista PuuNet-hanketta. Tämä on ainutkertainen mahdollisuus osallistua näihin hankkeen aikana

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Vesa Pekkola. Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Vesa Pekkola. Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö ... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä Vesa Pekkola Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristötekniikan DI, RTA Merkittävimmän osan työurastani olen ollut terveydensuojeluun liittyvissä viranomaistehtävissä

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna

Lisätiedot

RAKENNUKSEN JA TILOJEN

RAKENNUKSEN JA TILOJEN RAKENNUKSEN JA TILOJEN TUTKIMINEN SISÄILMAONGELMAN SYIDEN SELVITTÄMISEKSI - Mitä ja miten pitää tutkia? - Minkälaista osaamista ja pätevyyttä tutkijalta edellytetään? - Ketkä näitä tutkimuksia tekevät?,

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015 MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan

Lisätiedot

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan

Lisätiedot

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS Ovikehikko ja kangas Puhallin ja ilmamäärämittaus Ulkoilman paine-eroletku Ohjausyksikkö ja paine-eromittaus Puhaltimen kuristusrenkaat RAKENNUSTEN Virtalähde Puhaltimen kotelo RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS

Lisätiedot

Materiaalinäytteenotto ulkoseinistä Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu

Materiaalinäytteenotto ulkoseinistä Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu 1/8 Materiaalinäytteenotto ulkoseinistä 01.10.2015 Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) veli-jukka.rousu@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/8 Sisällys 1.

Lisätiedot

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus

Lisätiedot

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Kimmo Lähdesmäki, DI, RTA Dimen Group Taustaa; CASE-kohteet Esitykseen on valittu omasta tutkimusaineistosta 1970-80 luvulla rakennetuista

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot

Täydennyskoulutus Hermanni Lehtomäki

Täydennyskoulutus Hermanni Lehtomäki Täydennyskoulutus 2.2.2017 Hermanni Lehtomäki 4.2.2017 1 Vaaralantie 20 01230 Vantaa 098761011 info@infradex.fi Täydennyskoulutus 2.2.2017 Uudet FLIR tuotteet Lämpökameroiden uudet ominaisuudet RT-kortti

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys Tuomo Ojanen, erikoistutkija Miimu Airaksinen, tutkimusprofessori Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sairaat talot, sairaat

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

Kosteuskartoitus tiloissa 1069/1070, 1072, 2004 ja 1215

Kosteuskartoitus tiloissa 1069/1070, 1072, 2004 ja 1215 TUTKIMUSSELOSTUS 22500325.069 2016-6-30 Kosteuskartoitus tiloissa 1069/1070, 1072, 2004 ja 1215 Tutkimuskohde: Kartanonkosken koulu Tilkuntie 5, Vantaa Tilaaja: Ulla Lignell Maankäytön, rakentamisen ja

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari 18.11.2010 Helsingissä Ajankohtaista asiaa julkisivurintamalta Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Käyttöikä ja kestävyys ovat julkisivun

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, STM. Tausta: DI, RTA

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, STM. Tausta: DI, RTA Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, STM Tausta: DI, RTA Asumisterveysasetus ja ajankohtaista STM:stä Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, STM Terveydensuojelulain asumisterveyttä koskevien pykälien päivitys

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Kaisa Jalkanen, tutkija THL, Asuinympäristö ja terveys -yksikkö Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät Hallittava kokonaisuus! Lähtötilanne

Lisätiedot

Materiaalien käytettävyys: käsikäyttöisten lämpömittarien vertailututkimus

Materiaalien käytettävyys: käsikäyttöisten lämpömittarien vertailututkimus Raimo Ruoppa & Timo Kauppi B Materiaalien käytettävyys: käsikäyttöisten lämpömittarien vertailututkimus LAPIN AMK:N JULKAISUJA Sarja B. Raportit ja selvitykset 19/2014 Materiaalien käytettävyys: käsikäyttöisten

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012 Työ 70-1351 KOHDE: TILAT: TILAAJA: Peltoniemenkuja 1 4, 01760 VANTAA Kytöpuiston koulun tiloissa toimivan hammashoitolan 2 kerroksen käytävä,

Lisätiedot

Kylmäsiltojen ja ilmavuotokohtien jakauma suomalaisissa pientaloissa ja kerrostaloasunnoissa

Kylmäsiltojen ja ilmavuotokohtien jakauma suomalaisissa pientaloissa ja kerrostaloasunnoissa Kylmäsiltojen ja ilmavuotokohtien jakauma suomalaisissa pientaloissa ja kerrostaloasunnoissa Targo Kalamees 1, Minna Korpi 2, Lari Eskola 1, Jarek Kurnitski 1, Juha Vinha 2 1 Teknillinen korkeakoulu, LVI-laboratorio,

Lisätiedot

Kartoittaja: Toni Jokela p. 0405626050 toni.jokela@kuivaustekniikka.info. Tarkastusraportti. Vuoto siivouskomerossa rättipatterille tulevassa putkessa

Kartoittaja: Toni Jokela p. 0405626050 toni.jokela@kuivaustekniikka.info. Tarkastusraportti. Vuoto siivouskomerossa rättipatterille tulevassa putkessa Tarkastusraportti Sivu: 1 (15) Asiakas Vahinkopaikan osoite Yhteyshenkilö Läsnäolijat Pelkosenniemen kunta Koulutie 9 98500 Pelkosenniemi Jarkko Vuorela (Yhteyshenkilö) p. 0407044508 jarkko.vuorela@pelkosenniemi.

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

CLT-KOETALON TÄYDENTÄVÄT TUTKIMUKSET

CLT-KOETALON TÄYDENTÄVÄT TUTKIMUKSET CLT-KOETALON TÄYDENTÄVÄT TUTKIMUKSET CLT-KOETALOPROJEKTI 2013 2015 EAKR-rahoitteinen kehittämisprojekti CLT-pientalon kokeellinen rakennushanke CLT-rakentamisen tiedonkeruuja esittelyhanke CLT-rakenteiden

Lisätiedot

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU Cygnaeuksen koulu, 20100 TURKU SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS JATKOTUTKIMUSSUUNNITELMA 15.3.2010 Raksystems-Antcimex Oy Vähäheikkiläntie 56 B FI-20810 TURKU p. 0207 495 500 20100 TURKU 2

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) Sivu 1 / 10

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) Sivu 1 / 10 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 10 TILAAJA: Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 PORI Hirvikoski Piia 040 520 4517 KOHDE: Pitkäkarintie 21 Pitkäkarintie 21 29100 LUVIA Vakuutusyhtiö: Vahinkonumero:

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUS. VARIA, Myyrmäen ammattikoulu Ojanhaantie 5, Vantaa

LÄMPÖKUVAUS. VARIA, Myyrmäen ammattikoulu Ojanhaantie 5, Vantaa LÄMPÖKUVAUS VARIA, Myyrmäen ammattikoulu Ojanhaantie 5, 01600 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI VARIA OJANHAANTIE 2 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT Lämpökuvauskohde Lämpökuvauspäivä 15.3.2011 16.3.2011 Läsnä olleet Kohdetyyppi

Lisätiedot

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY FRAME-PROJEKTIN ESITTELY 11.6.2009 TkT Juha Vinha TAUSTA TTY teki ympäristöministeriölle selvityksen, jossa tuotiin esiin useita erilaisia riskitekijöitä ja haasteita, joita liittyy rakennusvaipan lisälämmöneristämiseen.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia Tiedotustilaisuus 24.11.2014 Sisäilmaongelmat ovat monimutkaisia kokonaisuuksia Sisäolosuhteisiin vaikuttavat useat eri tekijät: lämpö-, kosteus-, valaistus-

Lisätiedot

Rakennustekniset. uudistukset rakennusten. terveellisyyden. turvaamiseksi Jani Kemppainen

Rakennustekniset. uudistukset rakennusten. terveellisyyden. turvaamiseksi Jani Kemppainen Rakennustekniset uudistukset rakennusten terveellisyyden turvaamiseksi 19.10.2016 Jani Kemppainen Kosteus haastaa rakentamisen alusta loppuun, kaikki ketjun lenkit tärkeitä Tilaaja kertoo omat vaatimuksensa

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki

Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS Kauppinen Timo Ojanen Tuomo Kovanen Kauppinen, Timo, Ojanen, Tuomo, Kovanen, Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki Rakennusten ilmanpitävyys Ilmanpitävyyden mittaukset

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Satakunnan Rakennekuivaus Oy 11-12.11.2015 Korjaamonkatu 5 28610 Pori Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Kohde: As Oy Kotivainio Tilaaja: Euran kunta / Rantanen Markus Kotivainiontie 3 Sorkkistentie

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. Tarkkuuskosteus-lämpömittari. Malli RH490

KÄYTTÖOPAS. Tarkkuuskosteus-lämpömittari. Malli RH490 KÄYTTÖOPAS Tarkkuuskosteus-lämpömittari Malli RH490 Johdanto RH490-kosteus-lämpömittari mittaa kosteutta, ilman lämpötilaa, kastepistelämpötilaa, märkälämpötilaa ja vesihöyryn määrää ilmassa. Edistyneitä

Lisätiedot

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE 28.1.2015 WÄRTSILÄTALO Susanna Hellberg TERVEYDENSUOJELULAKI 763/94 7 LUKU Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset 26 Asunnon

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15 L E V O L A Sivu 1 / 15 PÄIVÄTUULI 27400 KIUKAINEN SISÄILMATUTKIMUS Yhteenveto 01.02.2016 L E V O L A Sivu 2 / 15 Tilaaja Euran kunta / Markus Rantanen Toimeksianto Rakennuksen sisäilmatutkimus käyttötarkoituksen

Lisätiedot

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI raportointipäivä : 4.8.2011 Työ : TILAAJA: Vantaan kaupunki ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki / HUOLTO: Kouluisäntä: 0400 765 713 LASKUTUSOSOITE: Vantaan Kaupunki PL 6007 00021, Laskutus 153021000

Lisätiedot

Materiaalinäytteenotto sisäpihan ulkoseinästä Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu

Materiaalinäytteenotto sisäpihan ulkoseinästä Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu 1/6 Materiaalinäytteenotto sisäpihan ulkoseinästä 20.11.2015 Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) veli-jukka.rousu@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/6 Sisällys

Lisätiedot

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen 30.9.2016 Pertti Metiäinen 1 Valviran soveltamisohje Soveltamisohje on julkaistu viidessä osassa ja

Lisätiedot

Tilaaja: Vantaan Kaupunki, Ahvenlampi Puh: Kartoitusaika: Kartoittaja: Juha Kaikkonen Puh:

Tilaaja: Vantaan Kaupunki, Ahvenlampi Puh: Kartoitusaika: Kartoittaja: Juha Kaikkonen Puh: Kosteuskartoitusraportti 1(7) VAHINKOTIEDOT Työkohde: Hevoshaan koulu (Asunto) Puh: Tilaaja: Vantaan Kaupunki, Ahvenlampi Puh: 0400 615 428 Asukas: Osoite: Puh: Kartoitusaika: 01.11.2005 Kartoittaja: Juha

Lisätiedot

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennusvalvonnan ajankohtaispäivä 12.12.2016 Savoy-teatteri, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 TUTUSTUMINEN

Lisätiedot

PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 26.5.2014 1

PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 26.5.2014 1 PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 1 Paloturvalliset tulisijan ja savuhormin yhdistelmät Tässä ohjeistuksessa annetaan hyödyllistä

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

Raportti Työnumero:

Raportti Työnumero: Vastaanottaja: Sivuja:1/7 Padasjoen kunta / Seppo Rantanen Kellosalmentie 20 17501 Padasjoki Arkistokuva Raportti Työnumero: 051221700404 Kohde: Toimeksianto: Tutkimus pvm: Läsnäolijat: Pappilanmäen koulu

Lisätiedot

PIRKANMAAN KUIVAUSTEKNIIKKA OY

PIRKANMAAN KUIVAUSTEKNIIKKA OY Vastaanottaja: Mikko Tanskanen Yleiskuva kiinteistöstä: Kosteuskartoitusraportti Toimeksianto: Kohde: Asuinhuoneiston myyntimittaus As oy Jänisahde, Laaksotie 1 A 13, 33960 Pirkkala Tutkimus pvm: Läsnäolijat:

Lisätiedot

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu TRV Nordic Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu IMI TA / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV Nordic TRV Nordic Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus 2015 26.3.2015 Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje muutetaan perustuslain mukaisesti asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja

Lisätiedot

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus

Lisätiedot

LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi

LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi 13.11.2015 TkT Timo Karvinen Comsol Oy Johdanto Raportissa esitetään lämpösimulointi kattotuolirakenteille, joihin on asennettu

Lisätiedot

Kuntotutkimusraportin liite

Kuntotutkimusraportin liite Lämpökuvasivu 1 Liikuntasali,7 C 21 19 17,3 C,1 C 15,9 C 21,0 C Todennäköisimmin ilmavuoto. Lämpökuvasivu 2 Liikuntasali 28,9 C 28 26,0 C,0 C 17,0 C,3 C Mahdollisesti kostunut seinän alaosa. (ei tarkastettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Infrapunalämpömittari CIR350

Infrapunalämpömittari CIR350 Infrapunalämpömittari CIR350 Käyttöopas (ver. 1.2) 5/23/2006 Johdanto Injektor solutionsin CIR350 infrapunalämpömittari tarjoaa sinulle laadukkaan laitteen huokeaan hintaan. Tämän laitteen etuja ovat Optiikka

Lisätiedot

Hyvän sisäilmaston suunnittelu päivittyvä Sisäilmastoluokitus

Hyvän sisäilmaston suunnittelu päivittyvä Sisäilmastoluokitus Hyvän sisäilmaston suunnittelu päivittyvä Sisäilmastoluokitus Sisäilma-asiantuntija Mervi Ahola, Korjausrakentaminen Wanhasatama 7.2.2017 Tavoitteeksi hyvä sisäilmasto TAVOITTEET Aseta tavoitteet lämpötiloille

Lisätiedot