nulstltiedön aikåna yllollstos,ea L97 6 kyläu karsalloealaen soltlnnusl aki EsitEInä åpu]-.prof. Anttilalr Uaira.Sannassaarl.

Transkriptio

1 Uaira.Sannassaarl. PadaFJoer ÄuttoLste! nulstltiedön aikåna kyläu karsalloealaen soltlnnusl aki EsitEInä åpu]-.prof. Anttilalr Jobtanassa suonå1älsen J a. Yettellsrån kansatletebn proseminaarisse J]rväskYlärx yllollstos,ea L97 6

2 SISÄI,Tö 1:Joi{DÄNtp......,-...:.;...r t.:..suonen kansanmusiikful yleispiirteet....,...1 t.z.futtinulsen tavoitbeet ja nateriaal1...,......,....., 1.J.TutkluusaLue,...,.,...4 2:MusrrKrN K]iyrröynrErKsrÄ..,...,...4,.soItTAtIA.., ,..g t.1:soitbini-a ja soitbajia...,,..., Soittotaldo! hantkininen.,...1.2,.r.soittajan amatbitau ta ,.4.soittajan arvostus ja palkkaus...., VArrU{oJA JA uusra gansseja....,...,...u 5.PrJirÄNtö,,.....,.., TÄTitEET

3 1. JOHDTI{TO 1.l.Suonen kansannusilkir yleis?iirteet I Kansa-ruusiikki on kuulobulstin varassa obittua iå säilrbettyä, huhuillen' ral-lattaen' Laulae!- ia solttaen esii:ettävää perinnetirä. Laulujen ja soitteiden alkuperälsiä tekiiöltä ei yleensä tunreii. Ilävä-n kans amusiibj.n sel-vj.lrpiä tuntonerkke' jä on nuuntelurikkaus ' jota tarkka esikuva ei sido. Kensa!- onaisessa såvelilnaieussa nåkjry usein inprovisaati"on 1eina. Toisaal"ta siinä on havalttavissa sosiaalinen sidotrnaisuu6 ' si11ä kansanmusiikki palvelee lähinnä kåiytä&ötr eliirää' tarvetta ja s ereno!.iaa. r''l Itäsuonalaiset kadsashäitten serelloni ^ suoritettlin laulae!. Låltisisså häissä keskeisenä oli soitin lxusiikkl,z,/ Musiikkj- ei ole koakaan irrallista' vaan sillä or ona kokonaisuuteen liittf,ryä tehtävärsä. Teol llstunista s euraava yhteiskunnalllnen lruxro s hei j as tui Byös nusiiki-asa. SuoEalaisen Eaa1aislry1än e1ämä on tällä vuo' sj-sada]la suuresti nuuttunut, etenkin parin vii-neise! vuosikjmmenen alkana, Maalaiselänää! o[ vaikui;tanut kaupan ja liikenteen ulottuninen syrjiilyu-in qstl. Näin nusiikista pu.heenollell vaikutteita on alkanut nopeanni.n levitä kuin aikalsenmi$. Uusien orgarisaatioltien kuten WöväeEliikkeen, nuorisoseura-liikkeen Ja raj-ttiusliikkeen nyötä syltyj- uud.enlaista _Lr.ll_Lc-Ko-on1, sama, s. L96I, s, 45, +62

4 2 Busiikilllsta to imintaa. Täl!ä ilnenee esinerkiksi soittokuntien ja kuorojen perustarcisena.l ) Teollistr.inisen vaikutulset tu-ntuivat voix0akkairu0in kansaluousilkis alueell a. feo1listuaine4 uerkj-tsi kaupunkiea kasvuat rahatalouden yleist).oistä ia työnjaon kehifr Jmi6tä. tii.bä loi edellyt'f, kset a.amattinuusikoid en näärän kasvu.lle. Tarssiorkestereiden esiinxrarssi siioittuu yhteen auonalaisen äänilewteollisuud en [ousu]f, kulrs"n.7) Folkfoxen ia poploren keskeisi-n exo on aj-idetr synty- ia 1( = *?iä-ldstavan erilaisuude ssa. va::ha kansanperinbe syntyi spontaanisti. Se levisi väu-ttönästi suusta su-rhun. PopLoreå takana oa yleensä ohjattu tuotarto ia narkkji.ointi r teknis-ta- 4) I oudell i-nen jou-kkovie stinnälo organis aatio. Soitbir0ia alett j-in 1800-lurul-la tuottamaan lsaiassa nitassa. Niistä osa oli uusia keksj-ntöjä kuten piano r harbonikkar viulu, kitara, nandoliinir nodemit vaskipu.h.a]-til0et ' saksofonj-t 5ne..// Harroonikalle tufi vuosisada! vaihteessa yhå paxalevat kejjtit ön{rhdou isuudet. Tl]olloin pemstefriin juuxi lukuisia eril aisia yhd.istyksiä, jo id.e! tilaisuuksissa kiiytettiin niraenonaan hamoni-kansoitta jaa, kun tarvittiin tanss inusiikkia. tänä tuli helvennaksi yhtyeitä, llamonikcn asena tanssisoittimena alkol vakitntua niroenonaor uaaseudu.l-la. 6) +: 5) 6) r.:xotrow, 1975, sana, s. t5 s3ma, s. 4, Kuusi,.1975, Gronow, 1975, Nuotio, 1970, s. 76

5 ) Mi-elenkiinto kansannusiikkill on viine aikolna lisäänt-ydyt ' Tänä iloenee En. hkuis ie]1 pelinaaniyhtyeiden perusl' asisena sekä estivaalien iäriesttisisessä' Suonalaisten nuslikkiaausta on tehty tutkinuksi-a. Seppo Toiviaise! tultkinuks en Eukaan suomalaisten l0usiikkijg-akua voidaan lybyesti luonnehtia sanonno illa 'enel0loän haitaria ia nalnstenia" tai,,pois sj-nfoniat ia rautalanka'r. Eni-ten kiinnostusta suonai'aiset osoittavat karxsallisperi-nteeuistä lausiikkia kohtasn kuten va-nho ja iskel&j-ä' vanhaa tanssinusiikkia ia suonalaista tangoa taon.ealn Tutkir0uksen tavoitlteet ia nateriaali Esilrelnässiini käsittelen?adasioen Auttoisten kylässä nuisiiitiedon aikana nusiikin kåiyttöyhteyksiä ia saealla tarkastele! niid.en tilanteiden nuutllumista' ioissa nusiikkia on 1tJ'rvittu ' Lisäksi pylin tuonaar esille soittiroien ia tanssien bistoriaa ja niiden käyttöä tutkinusalueella Autitoisilla. Edelleen käsirte]en soittfiien t:.ust: ; Esitel4äni perrtstuu hacstatl, elu' i:in ia kixialliseen noaiieriaa- 1j-in, jota ofen käytr turyt vertailuaineistona ja haastatteluien tukena. l,isäksi kå\yirettäviss ä:ri oli Vålnö Koxkeilan auisltiinpanot Äutltoisten käsityöläisistä. Haastattelut olen 1'ehqrb tamikulssa Haastateltavia on 15' ioista 6 on oaisia iil 9 I[iehiä, IlaastateltaYien ikä Yaihtelee 49istä 87:ään ruoteen Toivlainen ' 1968r s. 26

6 1. r. fir1,ki"i0us alue 4 Fadasjokl kuuluu Hdreen lääni1n ja sijaitsee Päijänteen lounaisrarilafla, Äuttoisten kylä sij3itsee n. 10 kntn päässä Padasjoen kirkonhyfästä läntee.n l,a$lli1le päin, Auttoinen on toisekei suurin väestönäärä1täå! kirkonkyl:tn iä1keen. Asukkai- 'r) ta oli v, f " Väkiluku on Jatkuvasti vdhenemässä. 0n3- lelnaista on nuo?ten lälteninelx kylästä lruual1e töitä etsinään. Äuttolnen on ryhj0iilrylä, Sitä on sanottu pinta-alaltaan Suonen suurilonaksi roaal aiskyl"äks i. [[aatalous siellä oo k3rjo.vrltaista. Peltopint a-alj.t ovlt suhteelliseå pienet, nutta si-tä vastoin o.r1 suurehkoja netsäalo3a. Auttoisil-le on v, 1922 pen-rstettu harjapuutehdas, Aarnon puu oy,l) jok3 toinj-i" vj-el:ikin ja työuistää nykyäau:] yli 60 henkeä. lisäksj. kylässä harjoiteltaa! no"o.enlaista pienyritt eliäisyyttå. Siellä on veneveistärö, au- I o Korjaano, s eroent Liv]-Lino ;r puus epäl:liike.4) 2. I USIT(]N KÄYTTÖYHTFTKSIÄ "t5rö on tehtäyä yhtej"sin voinin, kilvan ja i]oisella Eielellä. Näin vo idaan näärit ellä varr]ra! k3.ns aj1on3is en n aatalous h/önt eon luont eenonai slromat piirteet. Kun työ on.iåat, va]"u,j-iksi, 04 ilonpidon ja rrirkistyksen ailro.',5) yhteiset työtilaisuudet ja 4) 5) Padasjoen kunt3suwnit e1na, 1975 PadaEjoen Sanonat, 1,975 o 42 Pu1kki13, 19+7, F- +58 Padasjoen Sanonat, ].975 uo 42 Vl1kurr3, 1946, s' 7

7 5 niitä seurf,.nleet juhlat ovat olleet vanhan kyläyhir ei skunna! sosiaalisen tunteen esiintuonia tilanteita, joissa ollaa-r] oltu t) JOtLiO t.l a!1ak3-lia. - Haastateltel/rt Hei-kki Rantanen ( synt.fb88) ja Rauha Hietal3äki (synt.1895) kertoivat, etbä Auttoisilla pidettiin usein talkoita kuten rukiinlei-kkuu- ja hein:ilkorjuutalkoita. IlIaUa pidetltiin tanssit talkoitljen järjestäjän i,.,rro"". tai ladossa.!s1o tarjosi sahtia. Mukaan ptrjdettiin nyös soitiraja, 'I]elnarui, Maanpään Joonas ja Heikki Keuppilä ovat soittaneet vielä täraiirl vt.,-riisad:rn aluss 3. talkootansse ja Auttoisilla. vanhebnan pof ven soittaja on nyös ollut Porraskoskelta kotoisin oleira Jötkölä- ]]i"ninen uies, joka tunnettiilr. nryös liihikylissä erilo.isten t!..nssitila.isuuksien soittajan3. Nuorenpaa polvea edustaa Nestox Rajulitr.' 'T]lkoit!. jr tslkootansseja o.n Auttoisilla pidetty alna u1,rr1]e s,1akka, ja vielä sen jälkeenkjn, ;o stria harvenroiå) Talkootan6sieo li"s;iksi on pidetty nurkkal,anss e ja. Vapaa-.rikana, eninuäks een viiko.trloppuisin, kylirn nuoriso päätti pitää tanssit. Ianssj-pai-haksi pyydeliciin jostakin isonuasta talosta lupa saada tanssia sen pirtissä. Useiuniten lupa saatiinhin, nm. Hietesäen j:l Kotkal tafo6ta. Jos pirtj-ssä ei ssanut tanssia, paikka järjestyi siinä tapauksessa josiia}in ladosta t:}i ooeter. vintiltä. Ä1kui11asta ofj- uukana!0yö s vanhenpae väkeä. Nurkkatanss eissa saattoi ol1a kahsj. tai kolnekin soitirajaa, Tleen6ä he soittlval, vuorotel1en.4) Hasstateltava Suona HietcxoäIi (synt. 192 ker- t) +) Yilkuna, 1946,. s. I7t Rekol:r ryyne (synt ) n:julin Kaino jr Oli\/i (synt, 19f/ j: 1916) F3nt rnen Helkki (synr. 1AB8). Hietru0äki P3uh. (svnt. 1895)" Rekol.l l5ryne (synt. 1896), J:el{kol,3 Toivo (synt.-1897)

8 6. 1joi, etiä tanssijoitten joukosta saattoi joku mernä soittajan viereen laulanaan. Jos soittotaitoi-st a ei ollut paika11a, niir silloin tanssitibiin 1au1un säeetyksellä. Suosittu 3janviettotapa ofi nyös piirile1kk1, Sl1lä oli ora sijansa eyös nurkka- ja talkqotanss eiss a. Kesällä ne]3lriin piiriä ladoissa tai navetan vinteillä, jos oli huono ilaa, H}'vällä såällä keräännyttiir usein sopiviln naastokohtiin, joj-sta oli Buo do stunut säännöllinen ko koo ntunispaikka. X.lyöher0nd.n kerääanyttiin talss ilavoi-lle, joihin mentiin nyös onan kylän ulkopuo- Lelle. Kesä1lä viikonloppuisin ja arki-iltoinakj,n nuoret kokoonlruivat yhteen piirileikkiä ja tanssi.!0i"sta v3rtea ja nuuten vaiä yhdessä olenaan, Piiriinnenopaikko ja Aulrtoisilla oa ollui; kylain laidaua sijaitsevat Supianäki ja Saxktrinnåiki, joi_den fae11a oli h}'vä ta]3ssi- ja kokkopaikka. YäfIän syrjeupåinä o1i vartlruneer0nan väen kokoontu.lispaikka, Hietanäki. Usein soudettiin nyös kylän 1äheuä si jaltsevaå Jrroi-järven toiselle rannalle, Pitkiiännier.een. tsiellä Irarssit L, j-in ja laulettiin nyöhään i11a11a. Soitlo j3 lrulu kaj-kuivair kyläue asti.',?itkäännienleen rakennettiin 191O-]ur.utla ta.::ssilava,j) Haast3teltaya Heikki Rantanen (synt. IB38) kertoi, että vapunaatlrona Supiffräel]ä poltettiin ensinmäiset tu1et. lulia poltettiin yfeensä 3attoi-na ja juhlapyhinä, 1a! rn.lraisin ja nyös s1r-nrrunlraisin, I{okon Jrl0pä}illä Bentiin pij-riä ja taulettiin, joko rau6ij-- kin säesiryksellä lrai ilnaa. Jos joku osasi vdhåinkia soittaa, t) t) Hietanäkl Suoua (synt ) Heistolo,{hto (synt. 19OO) Hokka nsko (synt..1925)

9 7 här.et prntiin soittamaan. "tr4uut amat ottivat usei-n huuli-harpun nukannsa siltä varalta, että joutuisivat soitta.naan.' Us"i.- niten tanssittiin viulun r'.i haitari.rx säestyksellä. Haastateltava Kaino Rajulin (synt. 1917) 6aroi, että piixiinraerotilalsuudet syntyivät spo[taaåisti. Nuoret halusl]rat olla yhdessä ja tuntea llikunna! iloa. H]'vä eusj-i.kki oli tietystj- qyös nautittavaa kuultavaa. Sota-aikana, kun yleiset ta]]s6i1, o1i kielletty, piiriinneno alkoi jäl1een, Pii,riiruoeno o1i nyös klelfetty, 00utta kielloisb'r ei väiltetty. Sponlr arnit piirileikkj-til enteeij ja nurkkatanssit vähenivät, ku]} erilaiset seuralr j:l yhdistykset alkoivat järjestää huyitilaisuuksia varo je.o hanhki!]iseksi toir0innalle. I1'rraualralot korvasivat ladon t3i pirti!. Auttoisille on perusirei;tu Raittiusyhdi.stys Kipinä y. 1901, t}övåenyhd j-stys v. t9057), urhej-- luseura Yr.itys v. 19OB sekä l!,iaaeiesseura v, f9f9,a) Urheiluseura on järjestänyt 'rk eskivlikkotarsseja;', joita pidetlriin joskus ladossa, joskus jo nkun talon pirtissä.5).,1. t9i2 Auttoisil1e rakenne*iiiin raittj,usyhdlstyksen to Maatalo6), jossa on ahker3siji vieteljty häitä, synlr]'mä- j:. ninr:ipäiviä, iltfi1ia sekä I0yös talkootsnsseja näihin päiviin i1sti. tr{io. Maa- 4) 5) 6) h."kkof 3 Toivo (synr. 1897) Heistola Aaro (synt, 1927) Kilpi, 1954 padasjoen Saaon:rt, 1969 n:o 46 Lshtinen Aino j3 Ilnari (synt, 191l Nimi Mrrr.llo johtuu siitä, että t-.1o onistukseen v Padasjo en Sananat, 1!6! n:o 46 ja 1909) joutui Ma3mj.esseuxa-n

10 uiesseuran kokoukset usein aloilretltiir] ja lopetetriin soiiroll:, Kokouksen jäfkeen pld.ettiin vielä Boneslri ta]1ssit. Tanssittii.n joko Lranofonin tai soitirajan säest:inänä. "Häät olivat vielä viine vuo sisad.an jälkipuoliskolla naaseudun suurinopi3 juhlatilaisuuksia. Nilhin_ liilrtyi seke juhlavaa vakal'uutita että vapauttavaa ilonpitoa. Saaalla ae [uod ostuiva,-b k3nsantail, een kf ts elnuks iks i, jo ihin valnj-staudutrij 1i.n huolellisesti. IBOO-lut'un lopulla monet häihin liltt)'vät vartlat se-. rearniat afkoi,vat kui-tenkin välietä ja osittain trävitä.', Ka,:- samuslikin paxhaair saa'!.u1lul<set ovat häätarsseja ja hää-oarsseja. Kehittyneiunät tlnssif ovat bäätansse.ja. lusiikil,:i o1i 1tärkeä nerkitys tilaisuuden arvoa kohottajana ja juh].aej-elen aikrans3a jana. Hääsereroonioitten onnistr.rnlnen xiippui luomlol- -LiEesri xoyös soittajien ky.vystå.2 ) Häät kestivät usein k3ksi tai kohxekin päivää kesä11ä. Syksyt-: 1ä häät olivat lyhyeropiä, nuistelevat R3uha Hieta$äki (synt. 1895) ja Heikki Rantanen (synt. i888). Häiden pituus rii-ppui lryös talon varalfisuudesta. Motresti jul:.1apajha11s. o1i useanpia soittaji3. Kun yksi piti lepotauon., niin toinen alkoi soittaa. Soltettiirx ayös yhdessä. Joskus häävieraiden joukostakin löy_ hyvä soittaja. fsonmissa tafoissa pidettiin häät koijona. Mox_ sia-ne]] kotoa sulhasen kotittloon 1ähti kulkue, jonka ed"euä pelinanni 6oit,,i narssia. i'sen ta.hd.issa oli helppo L111L"*.,,)) Plenenpien talojen,,tnökkiläisten,', häitä on vi-eiretty tr{aatalol_ 1å heti sen valeistumisen jä1keen, Tällöi-n narssj-tl;iin sinoe.4) A_la-Konnl, l.95i, s. I75 Ala-Könni, 1955, s. ZjA J) Jarkkolr lotvo (synt. 1B9Z) 4) Rajulin Klino (synt. t91z)

11 9,. SOITTAJIA,.1. Soittinia ja soittaiia H.uluri on levinnyt Suoueen Saksasta, Ruotsista ia ve4äiä1tä lsoo-1uvun l"rrpupuole1la. Se leviei nopeasti suosittuna tanssisoittiroena.r/ Vuosisadu loppukyoseni-ltä lähtj-en l-- ia 2-rj-viset harurit s aavutt iv:]t erilryiserx suosion.4/ suosiossa hanuri noeni viulun ohilrse, ioka oli siihen xoeruressä ollut p! l-ina]ulien 2\ yleisin soi-tin.'/ Viulusoitostr esj-j-nltw tietoia 1600-luvulta 1ähti en länsirarlrrikolt*, 4) I,rä-s,..,otuen viulunsoitto otr leviå- -\ nyt l8oo-luvufl3,'/ Ilo.astattelu jen perusiteella voi päätellä' ettå yleisinuät soittinet Auttoisilfa ovat olteet haitari ia viulu. Turlnetuinpia soittajic. l.uosisadan vaih.teessa olivat Heikki Kenppilä, l,riaejrpään Joonas ja Jötkölain pe1in"nni.6) Mcc-npäätr Joonas on viulun ja 2-rivisen haitarln lisäksi soittanut klarinelttia. Klari-nelrinsoittajana hänet lä"bir]]lä tunnetaan. Jötkölä on lisäksi soittanut k1nneli,a j1 huuliharppua. Nänä kolee soittciaa ovat 01; leet tunnettuja ja arvostetbuja nyös Autiroisten lähi)'npäris-?) 5) 6) Ala-Könni, 7961, s, 461 Uusi tietosanakirja 9, 1962, F. 76t Ruotsinkielen sa$asta spelnan johlruva pelir0anni on alkaisebnin tarkoittanut nineno!0aan viulunsoilttajaa, Ilaan länsio sissa nir0iteirtiin uusikantiksl puhallussoilrtinen - klarinetln tai lrorven - käyttäjää. Äla-Köruri, a972, s. I Auttoisilla ei ole käylretrby pu-ha]-lussoiiitinen soittajasta Icusikartti-niroiW stä. Weslrerholn, 1975, s. 16 A1a-Könni, 1969, s. 101 Kukaan haastateltavista ei ltieruyt kahden jä1kirorträisen oikeaa nineä, Hej-dät Euistetaan lenpj-ilimen perusiieella,

12 LO tössä. Ainakin Heikki Kenppitä on so itlra.nut nyös kotipitäjä-n ulkopuole1la, Kaikki kolne srittivat sekä häitä että nurkka- 'r) ja ta.lkoo tansse ja. - ' Tämän vuosisadaix puolelta hyv-iä nuorer0nan polven vlulun- ja haitaxinsoitta j j-a Auttoisiua on nyös o1lut. Nestor Rajulin on solttanut uvu1le saakka. Hån so_ititi 2-rir-j- stä haiita.ria ja viulua. Hänen sanotaan oll en hjrvä soj.ttamaan nasuxkkaa, polkkaa ja valssia. Juho Poutasen, Topias leivon, Juho ja Heikli_ Siljanderin soiti]l on ollut viulu. Juho Poutanen soittl &yös viulua. Sj-1 ja-nderj-n vel jek6et ovai, yhdessä soiirlraneet tal}sse ja.. l,[yö s hääsoitirajina he ovai] otleet kysyt/gyjä. Sanoin Vilku.a.nin veljekselr, Heikki ja Kusiiaa. ovat yhdessä esiintyneeir. Idellinen soitti viulua ja jälkiruräirren haii;aria. Naispuolinen kansarsoittaja on enneif vadhaan ollut harvidainen. Heitä on kuitenkin ollut, esinerklk i Annesnåen Kreeta Tralpajär\reltä o11 tunneirtu solttala.j) VesijaoLta kotoisin olevat Heinon sisarukset ovat olleet kysyttyjä haitarin oilrtajia 1ähi- 'mpäristössä, He ovat esiintyneet nyös pitäjåirr utkopuolella. He ovat soi1rtaneet ja laulaneeit urr]n loppupuolelta låihirien näihin päi\riin asti. He ovat soittaneet 6ekä häissä että trinssei"ssa ja erilaisissa juhf atitaisuuksiss a.4) r) t-) Jackrola Toivo (synb, 1897) Heis-tola Ähto (synt. 19OO), Rekota lyyne (synt. tb96) Äla-Könni, 1972" s. lo Rekola Qryne (synt, 1896)

13 1l Ka.ntele on suonalaisten kansall-lssoitin. Sitä on käytetty Belko yhtenäise1lä alueella Baltiassa,l) SoittiraefLa on sekä aluej-lle oninaisia että yhlteisiä rakennepii rteitä,2 ) Xannelta on kehitetty sekä Itä- että låirisi-sluone ssa.l) Kant eleenso j-tta j.r.r Äuttoi-silla on nyös o1lut. Kannelta on harvoin käytetty hääsoitrinena, Etupäd ss_ä sitä on soitettu talkooja nurkkatansseissa, Mm. Toir/o ja Aleksi Hoklla ovat soittaneet ka.lrnelta nurkkatansseis "a,4) K".,.t"l"ita on Auttoisilla nyös iijse tehty. Kun kj1ässä oli veistokoulla y. 792L, To ivo JaaLkola ja Aleksi Hokka valnistivat j-tselleen kanteleen, ]llsko Kotka ja Väinö Kofkeil a ted-iväl kou'ussa,'iu:,.ra.5) Mand.oliinia on soitbanut nurkka- ja talkootanssei ssa haastateltava Kaino Rajulin (synt. L917). Hän kertoi saarree!.sa ll-vuotiaara lah jaksi ensironäisen nandoliiniosa. Korvalclrulolta hän opetiteli sltä 6oittanaar, 19r0-1u1.ulta lähtien hän on laul anu1, ja uandoliinilla soibtanut lranssikappaleita usein yhdessä Viljo l,ehiisen karssa, joka nyös soitri nandoliinia. Äuttoisilla on ollul, yk6i yhlrye, joka perustetöiir v, 1945 ja toilai noin 8 1-uotta. Sillä ei olfut aitään erityistä rineä, vaan sitä sanottiin "Hokan orkesteriksi,t, koska siinä soitirivat kaksi Hokan veljestä ja yksi heidän sukulaisersa. yhtye syntyi spontaanisti siten, että erääseen tanssitilaisuuteen tarvj"ttiin soittajia, jouoin sittennin yhtyeessä soittareet päätti-vät 1l 5) iej.siö, 1975, s.29 sama, s.,l s ttra, s.,' J Ketka Esko (synt, 19Ot ) Korkeila, 1976

14 !2 soittaa yhdessä. He olivat aikai semmin jonkln verran haljoitelleet yhdessä, Yhtyeen kokoonparo o11 viu1u, hai-r-ari, sahsofoni ja ruunut, Josku6 oli trj-angeti 1isälräi. Suositui.rl!1at soj-jjtokappafeet olivat tango, valssi, jenkka.ia foxtxott. Useia orkesterin solttaessa yleisön joukosta joku laulu- tai soittolraitoinen tuli nukaan. Yhtye hajosi, kun osa sen jäsenistä nuutti ijoise1le paikkakulnall e.l ) Jo lapseaa hankiftiin solttinia. lllonet-la pojalta oli- huulihax!- pu tai kanpa, joita luriteliriin innokkaastj-. Huuliharppua soitettiin nlyös pilxileikkitilaisuuksi ssa ja ourkkatans selssa, jos paikalla ei o1lut viulun- tai ilai1, ari&soittajaa. HaastateltavaiJ Kai-no ja Olavi Rajulin (synt ja 1916) kerltoivat, että huuliharppu oli 1ähinnä polkien sgitin. lytöillä oli eneumä! savikukkoja. I'Iiitä saatiin usein tuliaisina ostos!0altkalta kaupurgista. Äuttolsilla on asunut tuohityöntekijä petteri Kangashad,. ju, joka valnlsti lapsi11e tuohitorvia.,.2. Soittotaid.on hankki&inen l,hsiikin harrastus keskittj(y usein tiettyihin sukuihjn. pelj-_ nanlrin pojista or noneati tullut isänsä työn jatkajia. Soitto_ taito halkittiin tavalliseslri vaåhoilta soittoloestaleilta, jo1_ loin opeteltiin korvakuulolta soittanaan,j) t"ät "iuät, yleensä xyhtlrneet poikiensa opastajiksi, Usein he estelivät Lapsiaan -L) Hokka Usko (synt, 1925) lahtinen Aino ja Ilnari (synt. _L9IL ja l9o9),) Ala-Könni, 1972, s, z

15 L' alkalclasta soil,tajiksi. Monet nykyisistäkin pelina]rneista ovat joutuleet aloi-ttasaal] har joittelun salaa linttikanarissa, ai: tassa, jopa saunf ssa tiri 'adossa piileskel-len. yhtenä s;4 r:ä vanbenpien taholta tulevaan estelyyn lienee ollut se, että he toivoitat lasltensa jatkavan va&aassa a&natissa. Autlroisilla kexro taan tunretus kansa[so itta jan Heikki- Kenppiliin euänniin 6ärkeneen poi-kansa viulun, koska tii-nä osoitti hänar nielestään liikaa halukkuutta jatkaa iseinsä soittajajr uxaa. Tafonholto olisi ileeisesti jäänr:t nai"sväen tetrtäväksi.2 ) Auttoisilla on sa.uaissa perheeesä tai suyussa oll,ut useanpia klrin yksl soittaja esinerkiksi Vilkr0anin ja Sil jatrderin vel- jeksee, Järjeslretiy opetus on kansa.nnusiikin levittäaisessä ollut harvinaista. I{uitenkin tiedetään tapauksia, jolloin hyvä soittaja on opettanul, ouiira tiedonhaluisia. Esinerkiksj- Xortes järven nestaxipeliro.anni llatt i Haudannaan taj-to Eynnytti alueel].e onxan 2.\ koulukuunan.'' Auttoisifla ei ole kuitenkaan olfut ouistitiedon aikana tä1laista opetusta. Soittasaan opittiin korvakuulollra. Kuu-nnef lriin 1,ois1ren soilrtoa ja koetettiin jäljiteuä sitä. la}ijakas opinhaluinen lisäsi vielä jotakin onaleräistä soittoonsa. Äuttoisilta ovat nuutaaat soittajat itse säveltä.neet. Korttehisten Heikistä kerxoiraan, että hän "nenääxsä laulaen ja viulua ringuttaenr' lauloi ja soitti ns. Korttehiste!. Ileikin polkan. Hän soitti oyös klarinetilla l-\ ooia sävellyksiään. */ Topias T,eivo on nyös säveltänyt oloar t) 4) Ä1a-Könni, Korkeila, A1a-Köuri, Korkeila, 1972, , 19?6 s. 2

16 14 nilrikkopolkan, joka on Äutl,oisilla iturrrrettu tanssikappale. f ) Haastatellrava Kaino Raiulin (synt' l9l7) kextoi' eltb ä håin oppi paljon isä1tään Topj-as Kilveltä' ioka o1i hj.vä laulaia' Hän on ja -ro-lu\rrlla laulanut kupleltteja. Topias Kilpl nyös sävelsi, saaoitti sekä sovitt j- niitä ia nuita lauluia. T,isäksi opitiriln uutta radiota ja lewjä kuijlftel enal l a. Gxanofonin ääreesä kului usein pitkå aika. Kaupu-nkilratkalta ltuotiin uusfa -Lev:rJEr InuKana. - t,r. soi-ttaian a$aattitausta Pelinanneja on ollut 1ähes kaikissa a@atti- ja ihnisryhnissä. Käsityöläiset ovat o11eet eritlrj-sen irulokkaita soittalia. J) lisäansioita ta?vittiin itoineentulon turvahsi. Auttoisllla soitonharyastajina on ollut naanvil jelj-jöitä kuten Heikki- Kenppilä. lluorerapaa polvea edustavat Aaro Heistola ja Llauno iouvila, Id.elline! on soittanut viulua rr?adasjoen pelinanfeissarr sen iioieinnan a.lkand s e sta 1ähtien 1950-luvun puolivälj.ssä, Mauno Rouvi]a soitti viulua "Hokan orkesterissalr 1950-luvun vaihteessa. Käsityöläisa&matte ja edustavat nuurali ja suutari. Haitarlnsoittaja-na tunnettu Neslror Rajulj.n o1i nuuxaxi ja 1isäksi kuuluisa rukkisoxvari. Hän on kuollut uvun puolivälissä. Kustaa ja Toi-vo VifkBan o11v4.1, suutareita. VeLjekset Ossl ja Esko Hokka kuuluivat orkesteriin, josta jo aikaisen]njri,, on ollut puhe. 0ssj- t) Leivo lempi (synt, 1905) Rouvila Mauao (synt, 1919 ) Ala-Könni, 1972, s. 7A

17 15 Hoklia oli tuolloin vlelä koulu.lail3err nsko Hokha on kauppias, Topias f,eivo, viulursoittaja, on ollut!aei, såinvarti j arra ja V11- jo trehtinen, joka soitti nandoliinia, on ollut Aarnon h-rul]. työntekijänä. Ede11äo1 evasta voi päätellä, että Auttoisilla soltonharrastajla kuuluu kaikkiin ar0nattiryhniin, joitq sieflä oni naanviljelijöitå,!j-en- ja iso!0pien tiloj n viljelijöitä, kasityö]äi a:@eattb ien edustajia, liikeyrittäjiä. YUä ei ole sel.stettu kaikkia amatte ja liiaflisen luetueloid]]t' vrloksi.i ),.4. Solttaja! arvostus ja pafkkaus Arvostus nääräytyi soi-ttotaido.b lrukaal]. Arvostetulle soitta jalle järjestettiin iltanissa ja talkootanss eiss a ona p..;,kka, jossa hän sai 1evätä. Hänelle o1i johonkin.nurkkaukseeb vaxalttu pöytå, tuoli ja juotavaa. '?elnannin nurkan" eteen lailreirtiin usein jokir, rste, jotta nuut elvät olisi sinne päässeet. Suurinnissa juhlissa kuten häissä pelinar:ni sai syödä ja juoda niin påijon kuio tahtoj-.e/ Haastatellrava Olavj- Rajulj-n (syl]t. 1916) kertoi, ef,tä soittajalle annettiin eneromän juonia kuin Paavo Helisiiö on tutkinut Kaustisten soilrtajien e$mattitausta+. Hän toteaa, e1,tä peliuanni ei efä pelkästään soittanal- Ia, Häneffä on poxvarillinen a$matt i taiteeflisen ri.n.'"ialla, o1i se sitt en käsityöläiseo, suutarin, räätälin, xakentajan tai pientilallisen työ. Suuren talon isärtä hän ei tavaflii-! 3estl ole, e1lei peliearrninveri siirtele hiinirä isänråin toinista soittol avoill e. Helistö. 7972, s. IO5 Rentanei Heikri (synt. IBBS), Hieta-näki R.1uha (synt. 1895), Jaakkola Toivo ( synt. 1B!/)

18 16 nuille. Häistä pelinanni sai usein palkaksi ntokatavaraa' esimerkiksi leipää, iauhoia tai 1ihaa, Nurkkatansseissa soittajaue kexätitii-n yleensä kolehiri. Kukin pani varoie.nsa nulaisesti. rlt\-iohon aikaan 5 tai 10 penniä o11 iso raha."t) l"tturlpään Joonaasta kenotaa-n, että hän ei aina ollut i'jtjtjrväinen relaroäärään. "Kenes eväet neä on?'r hän lysyi' katsottuaar rahaantia. Silloin pantj-ln kolehti uudestaajc kiertiieä:in. Tä11ä kertaa saatiirl kokoon vähäå yli kolne narkkaa ia si-lhen soit- taja Jo rj{yqrfkr-n. Soittaja haefriin usein isonpiin juhliin kotoansa hevosli'ydil- 1ä ja vletij-n eyös takaisin. Soittaia noudettiin pitenn:i-nkin ) natkan Paasta, - ' loisaalta soittollista ei pidetty 1työaä. Juhla- ia i-losoittoien katsottiin johtavan epäsäänxöuiseen e1änään ia iuoppouteen sekä siirä kautta jatkuvaan köyhnrteen. "Ii o1e yhltä:in pelinannia oni11a3n haudattu"-sanonta ileaisee ed.ellä aainittua arvelua. Boheeninen e1ämäntapa liittyi nonien nielestä yleensä kaikkien taiireiden harioittai1j-n. Myös kalsansc l.ttaiat kuului= 4) var n11nan. Äuljtoisilla tunr.etaan'rboheeeinai' Heikki Ken$pi1ä vuo sisadais vaihteesta, Hän kierteli soittaeassa häitä ia lälsiäisiä pitkin Etelä-Suonea. Ke?ran hän 1ähti- Eauhplle soittajean kun kauraa kylvefliin kevääuä ja palasi kotiin' kun sanaa kauraa syksyllä leikatltiia, eikä hän ollut vä1i11ä k:iynyt kotona 01- r) t) 4) fiantarlen HeaKKa (sync, Iööö., Kilpi, 196r, s. 20 Heistola Ahto :synt, 19OC.) Ala-Könni, L972, s. 2

19 r r) lenlxrn. Talonhoito oli jäinyb enärlnän tehtä-väksi. " Pel i-oannin soiton ja nuun ansiotyön suhde saattoi ol1a hj'vin vaihteleva. ''Pelimanni e-li soitolla ja vaimo p:istalla". Yhit!stysten ja seurojen jäxjestäni-$trä iltalaista ja iuanvieto j-sta ja kokousso itol sta naksettiir _6oittajall-e ra-bapalkka, jor)ka häln sai j.tse suurin piixte1 näärätä. Järj estäjä t,iedusteli etukäteen soitirajan vaatinusta ja na.ksoi sitlren Bahdollisuuksien nu.laan. f,isäksi naksetrtiin natkalrulut, jos soj-tetcii.n nuuallalin kuin onassa kylässä. Yfeensä oli jokin tietty tuntipalkka, josta kuitenkin voitiin vielä neuvotelta.j) usein yndist-tsten jär je stä.nlssä tilaisuuksi ss a soitettiin ilnaiseksi, yhdistjrksen hyväksi. 'rolkoon ryt, lopias Leivo sanoi,kun tie-. dusteltiin palkliavaati!0ust..4) Nrr"kk.tunsseissa soitelttj'in usein qyös ilnaiseksi. Haastateltava Kaj-no Rajulin (synt. f9f7) sanoi-, ettdl, häneuä tullrirt nqiefeenkääå ottaa pa1kka3. Hän nauiit i sj.itä, että sai soitltaa. Nestor Rajulinista sanotaan, etbei häin soittanut palkar moksi. Hän oli esiinqrlds- ja seuranhaluinen. Samaa voinee sanoa nuj'sira]rin kanssåsoitta.jlsta. 4. VAIIHOJA JÄ UUSIA TAI\ISTJA l8oo-luvun loppupuof e11a Suoneen alkoi levitä yhä enenmän uusia tanssinuotoja sävelnineen. Viine r,no sj, sada:l alussa jo olivat x) Kj.lpi, 1962 t-la-köruri, 7972, s. A Hokka Esko. (9frni. t9z5), Rouvj-ta Mauno (syht. 1919) relvo rrenpf (synt, l9or )

20 t8 tull eet valssi ;a purppuril ) eli purpuri (potpourri), jota on käytetty nyös häid.en serenoniatanssina,2 ) Vuosis"d'.n jälkipuolisko lienec o11ut sen vdte.kautta Pohjaruoaalla. Puxppurin ioiscen alueeseen kurduvat satakunta ;a naroe.') Autttoisllta ei kultenkau 1 öyw4yt purppuriln viittaavaa nul Ell.tieto a. Var$ir0pla seuraiianss e jarne ovat nenuetti ja sekä itäisenä etiä läntisenä nuunnoksena tulrnettu t<atritli-.4) Auttoisilla el ole ain:rkaar euistitiedon aikana ucnuebbla,!0utta sen sijaan katrillia on käytetty b.ää juhlatanssina u\'!l-1" saakka.5 ) Uudenua lt ltanssit korvasivalt katriuir, Viine vuoslsadsn jälkipuoliskon suosittuja iransseja ovat rsasurk k:.o/, sottinen e-li ssksa:lpotkh1,.ioslta syntyi noai.i rouunleoksic.l?adasjoel1a kerrotaan sääty1äisten lranssinc -,i- polkkaa, nasurkkaa, kotiljonkia, franseesia ja vähän rinkitanssia. 14yö s 6chot- trl 5) 6)?) Purpl.\:ri ol pitkä, nonj-"r,'uoroinen kansartanssi, Siinä on m-roroina salonkitanssien nxuu.d"nefnla kuten poloneeei, ankleesi, katrilll, nasurkat ja polskat. Pur?puria tcåssittiin etenhil3 1änsisuons] :isi-ss r. kruunu!äissä. Vuorela, 1964, s. 166 AIa-Kömi, 1969, s. 101 A-1a-Könni, 7955, s. zto Ala-Könni, 1969, s, l0l R].nt:.nea Heikki (synt, IBBS) Masurkkaa oä Suonessa lranssittu koåta la.iie.. Hyvtn yleinen on ollut polkkaraasurkls r, joba on uyös kutsuiitu polku-, potku- j& rinppanasurkaksi, jogkus roasul-kaksi, uarsyskaksi ja nar;rskaksi. foisenlalnen tatssj- on ns. Frolan lrasurkka, joka on Suox0essa yksinomaan jäänyt säätyiäisten tarissiksi. Polkka&asurklaa on t nesittu jokseer.ki-a yleisesti yli koko Suoloen lappir lukuunotlranatta. Collan, 194L, s. 188 A-la-Könni, 796I, s. +6t

21 19 tis eli saksa4polkka o1i suosiossa.f) nai"tä polkka' nasurkka ja saksanpolkka, josta nyöhebroin on kaiytett-y ninit-ystä ien-kka ' tunnetaan nyös Auttoisilla. l,rlasurkkaa on ienssittu vielä ja uvuU a. Samoin polkka, jenkka ja valssi ovat olleet hyvin suo sittuja tälla vuosisadalla Äuttoisilta. 19ro-luvLrn 3lussa nu.ti iroi nu-i{ cnaan tangon jo Äutltoi sillekj-r jo. sen suosio on säilynyt, Uuden suo sitr::r ta.nssin, foxtrotti]x' haastateftava Kai-no Rajulin (synt. 1917) kerltoi tuotreensa kotikyläänsä. Hän oli I91a- $ 194o-1uvur vaihteessa ollul, Helsingis6ä ja siellä kuullut forbrottin sävelet. Härx väittää oflcensa ensiec]äinen, joka lrunsi kysej,sen tanssih Auttoisilla. Al"kuvaihelssa f oxirxotti sta kåytettij-n Auttoisilla ninit-ystä " jatsi'l Huon3ti,-ava osa uudeni0ista laulusävelnistä liittfy alkua3n piixileikkiin elj- rj-nkitaåssiin ja toisaålta soitettul]r tanssi nusiikkiin. /' Piiliinnenopaj-koilla talssibtiin piirileiki}l 1isdlsj- valssia, jenkkaa, nasurkk a3, polkkaa ja ta:egoatin.4) 5. PÄÄriilrTÖ ['utkinuksen perusteella voi päatellä, että Auttolsi]1a on 6oitorharr3.stus olfut lrelko vileää. Hanastusta pidetään ed.elleen yuä sekä kotisoitt3.:misella et-cä soittotu-nlrien olttsmisella kaäsalaisopistossa kirkonkylässä. Haastal,telujen pcrrtsteella voi havaita, eftä soittj-ldsta viulu ja haitari ovat o1leet suo si tuinealt, Haj-ta"i menee ehkä suosioa sa edel-ie, Kannelt3 kä$tetään vielä kotisoittinena, nuff; a ei D-F;TEIi';-1-e4J]i4z-;:-'e6 lahtj-nen Aino ja flnali (synt. tgrf ja 1909),) Ala-Körlrli, r95o, s. 29a 4) Hietasäki Suona ( sytrt. 192, Hoktra n6ko (synt, 1925)

22 20 enä i lranss iso itt inena. Ssraoin on nandoliiirin laita. 196o-1uv[1ta 1ähtien Auttoisilla alettiin hankkia piffio ja. Iykyään n. IO talos6a on piano " Kyläs6ä on nuutaaia ki-tar3llsoil,ta jia, jotk:} pi-- tävät hatjoituksla keskenään. K3dnan ja. huulihaxpun soltii.udsen aika o}1 J(.:,.,Vt. Erilaisiren yhdi$ysten nyötå syrtyi uudcnlaista musiikillista toinintaa. Tdnä.n \.uosi6edrn 31ussa Äu.b,ooisi11a ei ole olfu1, solttokuntaa, Vasta ]94o-lutrrlla perustettiin ensiu!äinen yhtye, joka toini nuutcman vuodeo. Vielä tänäa vuosisada.n alussa Äutloisilla on käytetty katrillia häätanssi.na. Sen jälkeen uud emeat tanssiii korvasivslt vanhoja tanssinuoto ja, Tango, jenkka, valssi j& forbrott ovat olleet suosittuja. Nänä tanssit olivat nyös yhtyeen ohjclnistossa, johcn vaikuttiv.jr yleisön vastir0ukset. Piirileikki on hävin-oyt kaiytös- 1tä kokonaan, Sen korvasi-vaf iltanat var6i,nalsi,ssa iltar0ataloi ssa. Autiroisitf a iransbittiin lvlaatalol1a. Verattuna Kaustisten soittajien a&nattitausts.an, voi havaiba, eft ä Auttoisilla jakautuba anrnattiryh.rriin on vastaavanlrioen. n.aiten solttanista ov.rt harrastaneut käsityöläisesnattien edustajat sekä pierlrilalliset, Ifielenkiinto karsanmusiikkij-! i]-nenee ru0. pelir0aruliyhiryeiden pe ruslrargi senr.?adas jo en kirkonkyl äss ä on to ilrinulr pcl j-nanniyhtye epävirauisesti 1950-luvu! puolivälistä låiltien.,f, I9T? perustettiin Etelä-Håineen Kii.nsa.ni0usiikin ystävät, jolloin kiinnostus pel j.nanninusiikkiin lisääntyi. padasjoen pelj-nannlt pernstettiin tällöin virallisesti, Äuttoisilta on kaksi henkilöä ollut nul<ana soittanassa, jolsta toinen o.n edetleen. Häj) on 01-.Iut uukan:\ Jhtycen roiminna-n afusra 1äicien.

23 I. HÄASTATTSLUT l.eeistola,!aro, naamril jeli jä, 1927, Auttoinen, Auttoinen 2.Heistola Ähto, herastuonari, 1901, Auttoinen, AuttoiDen,.HietaBäki Raula, kunnalliskodiss a oleva, 1895r Autl,oiaent NJrystö1ä 4.Hieta.n:iki Suoea, kotonao leva, L922, Autitoinen, Äuttoinen 5.Ito*fra Isko, kaupptas, 1925, Äuttotnen, Auttoinen 6. Jaakkola Toivo, naanviljelijä, 1897, Aut.i,oinen, Auttoinen 7.trotka Esko, naanvil jeli jä, 1901, Äutboi.neo, Äuttoinen 8.l,ahtine.n Äino, kotonaoleva, 1911, Auttolnen, Auttolnen g.lahtinen llnari, kirvesei-es, 1909, Äuttolnen, Auttoi-nen 10,Ieivo leep1, kotonaoleva, 1905, Auttoiaen, :tuttoinen l-1.rajulitl Kaino, kotonaoleva, 1917, Auttoj.nen, AuttoineÄ 12.RajuliJ!' Olavi, nuursri, 1916, Autl oinen Autloinen 1r. Rarxtanen Heikki-, naanvil jelijä, IBBB, Aubboinen, Äuttoinen 14. Rekola l5ryne, ku-olralliskodissaoleva, L896, Auttoinen, Nyystö1ä 15.Rouvila Mauno, Baanrriljelidä, 19f9, Autt oinen, Aut i;oinen? ;.PAIN1MATfoMAT nähgelt Väi.nö Korkeilan Duistiinpanot, 1976, Auttoisten kesttyö1äislstä, SS:lx karxs a.r!.r'!rno us ark is t o

24 ,:PAINETUT IÄI{TEIT Äla-Könni Erkki, 1950 I lapualalsesta kansannusiiki-sra, Kyriin- &aa VIl' \raasa Äla-Könni Erkki' 1951r Häät if, pelimanlitr KyröD$aa VIII' Vaasa Ala-Kön-oi Erkki, 1955r Aloiltus ia putpuri vetelj-läisissä kansanhäi-s$är Kyrönnaa IX, Helsinki Äla-Könni nrkki, 1961' suonen kansamusiikki ' OBa maa 9' Porvoo AIa-Könni Irkki, 1969r Suomell kansanmusiikki' teoksesta Kansantaj-de ja perlnnepolitiikka' Va.ninala AIa-Könni xrklri, 1972, Pef inanni suo!0alaisessa yhteiskunnassa, eripainos Kansall,is-0sake-PaJrkin kuukauslkaitsauksasta n:o 6 Col1an Arni, 1941, Kansatrta.nhujen levlnneiejrys, Kotiseutu' Forssa Gronow Pekka, 1975, Populaarix0usiikki Sloraessar Äika on aikaa... tutkiel!0ia popl-orcsta, toi@. Sc?po Knuuttila' $el sinki tlelistö Pa3vo, 1972, Konstan parenpi vslssi' Helsinki Kilpi Iopi3s, 1954, Äuttoisten teollisuus- j3 li-ikelaitoksia' Padasjoen Sanonat n:o 20 Kllpj, Topias, 1962, Varhaa perl"nätietoa Auttoisten kylässä, Padasjoen Sanoetrt nro 45 Kilpi Topias, 196r, Perinätietoa Padasjoen Auttoj-sten kylätr annattilaisista ja vapaa-ajan vietosta, Kotiseutu, Forssa

25 Kuusi Matti, 1975, Folk]"ore - poplorer Aika on 3ikaa. '. r tutkieloia poploresta, 1toin. geppo Knuutbila' Helsinki leisiö Tiroo, 1!/!, Kanteleen histoxiaa, Kansannusiikki t, Ä1ajärlvi Nuotlo Aarne, 1970, Hareonlkarsoiton vaiheita Suonessa, ryt!0inusiikkl, toin. Erkki Melakoski, Helsinki?ad.asjoen kuntasuunnitelna, 1975, toinj,nta ja talous A, toib, kuntasuurui-ttelutoilrikuota, Lahiii Padasjoen sanobat, 1969r nro 46, Äuttoistea Mas.jriesseura 50 v, Padasjoen ::nomat,!97r, I'ro 42, Äuttoisifla odotetaan vanhan ne1os,.,cn kunno stadista hrlkkila Uuno, 1947, Padasjoeo historia, Jyväsky1ä Toiviainen Seppo, 1p68, Suonalai-sten lrusiikkihaxxasitukseslta jår Dusiikkilrausta, Research Report J, U4iversity of Ta&pere, Tampere uusi tietosanakirja 9, 1962r hakusana Kansar.rausLikki, Helsi.nki Vilkuna Kus lraa, 1946, Iyö ja ilonpito, Helsirki Vuorela Toivo, 1964, Kansatieteen sanasto, Tietolipas 1r, Helsinki Westexholn Sj'tlo, 7975, Ertisajan tanssiboitot, KansaJreusiikki 1 ll. i;h';