Syöpä Suomessa 2006 EERO PUKKALA RISTO SANKILA MATTI RAUTALAHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syöpä Suomessa 2006 EERO PUKKALA RISTO SANKILA MATTI RAUTALAHTI"

Transkriptio

1 Syöpä Suomessa 2006 EERO PUKKALA RISTO SANKILA MATTI RAUTALAHTI Syöpäjärjestöjen julkaisuja 2006

2 Kirjoittajat: Eero Pukkala, Risto Sankila, Matti Rautalahti Taitto: Kirsi-Marja Puuras Kannen kuva: Eeva Mehto ISBN X (nid.) ISBN (PDF) Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisuja nro 71 Kustantaja: Suomen Syöpäyhdistys Painopaikka: Miktor, Helsinki 2006 Tähän kirjaan viitataan seuraavasti: Pukkala E, Sankila R, Rautalahti M. Syöpä Suomessa Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisuja nro 71. Suomen Syöpäyhdistys, Helsinki 2006.

3 Syöpä Suomessa 2006 EERO PUKKALA RISTO SANKILA MATTI RAUTALAHTI

4

5 Esipuhe Syöpä Suomessa 2006 pyrkii antamaan tasapainoisen, luotettavan ja Suomen oloihin sovitetun kuvan syövän esiintymisestä, syistä ja ehkäisyn mahdollisuuksista. Kirjassa esitetyt tiedot pohjautuvat suurelta osin Suomessa tehdyn tutkimustyön tuloksiin. Tämä on ollut mahdollista jo yli 50 vuoden ajan syöpäilmoitusten tekijäin laadukkaan ja kattavan työn ja Syöpärekisterin henkilökunnan arvokkaan panoksen ansiosta. Syöpätauteja koskeva perustietietämys on koottu ja esitetty sekä terveydenhuollon ammattihenkilöstöä että muita syöpäasioista kiinnostuneita varten. Kirjaa voidaan myös käyttää tietolähteenä oppilaitoksissa ja erilaisilla kursseilla. Siitä ilmestyy jo yhdestoista painos. Syövän yleisyys ja siinä tapahtuneet muutokset tunnetaan Suomessa poikkeuksellisen pitkältä ajanjaksolta. Tiedon avulla Syöpärekisterissä on tehty runsaasti tutkimustyötä syöpätautien vaaratekijöiden löytämiseksi, syövän ennalta ehkäisemiseksi ja varhaiseksi toteamiseksi väestöstä. Tutkimustulokset on tarkoitettu käytettäviksi asukkaiden hyödyksi Suomessa ja palvelemaan koko ihmiskuntaa maailmanlaajuisesti. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tällaisen tutkimustyön edellytykset ovat poikkeuksellisen hyvät. Näiden edellytysten hyväksikäyttö ja turvaaminen vastaisuudessa voidaankin katsoa suorastaan kansainväliseksi velvollisuudeksi. Helsingissä marraskuussa 2006 Timo Hakulinen Professori Suomen Syöpärekisterin johtaja 3

6

7 Sisältö Johdanto...7 Kirjan tavoitteet Kiitokset Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien rekisteröinti Yksilön tietosuoja Syövän synty Syövän yleisyys Suomessa...11 Yleisimmät syöpämuodot Syövän yleisyyden muutokset Miesten ja naisten sairastuvuuserot Syöpään sairastuminen ja ikä Sukupolvien väliset erot Alueellinen vaihtelu Syövän vaaratekijät...31 Tupakka ja alkoholi Ravinto Lisääntyminen ja hormonit Infektiot Säteily Asuinympäristön saasteet Sosioekonominen asema Periytyvyys ja monisyöpäisyys Syöpä ja muut sairaudet Syöpävaarojen vertailua Syöpäseulonnat...48 Kohdunkaulan syövän seulonta Rintasyövän seulonta Eturauhassyövän seulonta Muiden syöpien seulonnat Eloonjääminen syöpätaudeissa...52 Suhteelliset elossaololuvut Elossaoloajan pituuteen vaikuttavia tekijöitä Menetetyt elinvuodet Syöpä tulevaisuudessa...59 Syövän määrä 2000-luvulla Kehitykseen vaikuttaminen Kirjallisuusviitteet

8 6

9 Johdanto KIRJAN TAVOITTEET Kirja käsittelee syövän esiintymistä Suomessa. Tavoitteena on välittää syöpää koskevaa asiallista tietoa niille, jotka joutuvat työssään tai opiskelussaan tekemisiin syöpätautien kanssa tai ovat niistä muuten kiinnostuneita. Kirjassa kuvataan syöpätautien yleisyyttä eri väestöryhmissä, syöpävaaraan vaikuttavia tekijöitä, joukkotarkastuksia syövän esi- ja varhaisvaiheiden löytämiseksi, syöpäpotilaiden eloonjäämistä sekä ennusteita syövän esiintyvyydestä tulevaisuudessa. Kirja perustuu valtaosin Suomen Syöpärekisterin rekisteröinti- ja tutkimustyön tuloksiin. Monet taulukoiden ja kuvien tiedot on tuotettu erikseen tätä julkaisua varten. Käsillä oleva kirja pohjautuu aiemmin kolmenatoista painoksena (suomeksi , ruotsiksi ) yhteensä kappaleena julkaistuun Syöpä Suomessa -kirjaseen, jonka ensimmäisen version (Pukkala ym. 1982) kirjoituksessa keskeinen rooli on ollut nykyisin Tampereen ja Oulun yliopistoissa professoreina toimivilla Arja Rimpelällä ja Esa Läärällä. Nyt käsillä olevasta painoksesta ovat vastanneet tilastojohtaja Eero Pukkala ja ylilääkäri Risto Sankila Syöpärekisteristä sekä Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Matti Rautalahti. Vaikka suuri osa kuvista, taulukoista ja tekstiaineksesta on muuttunut, perusrakenne on yhä sama kuin vuoden 1982 ensimmäisessä painoksessa, jonka silloinen lääkintöhallitus lähetti mm. kaikille Suomen lääkäreille. Monet sisällölliset seikat toki muuttuvat painoksesta toiseen: tilastot ovat tuoreimmilta mahdollisilta vuosilta ja viittauksia on myös aivan viime vuosina julkistettuihin tutkimustuloksiin. KIITOKSET Saimme arvokasta apua lukuisilta Syöpärekisterin tutkijoilta. Ahti Anttila, joukkotarkastusrekisterin tutkimusjohtaja, auttoi kohdunkaulan ja rintasyövän seulontoja koskevan tekstin ajantasaistuksessa, ja joukkotarkastusrekisterin johtaja Nea Malila uudisti muiden syöpien seulonnoista kertovaa tekstiä. Pentti Kyyrönen ja Arun Pokhrel tekivät uudentyyppiset tilastolliset analyysit, joilla elossaololuvut saatiin ai- 7

10 empaa paremmin kuvastamaan tämänhetkisten potilaiden ennustetta. Suomen Akatemian rahoituksella Suomen Syöpärekisterissä työskentelevä Tadeusz Dyba laati puolestaan kirjaamme uudet, ajantasaiset ennusteet syöpäilmaantuvuudesta tulevina vuosina. Anssi Auvinen, joka Syöpärekisteriuransa jälkeen toimii mm. tutkimusprofessorina Säteilyturvakeskuksessa, laati asiantuntevan pohjan säteilyn ja syövän välisistä yhteyksistä kertovalle tekstille. Raha-automaattiyhdistys on tukenut tätä työtä, ja ammatteihin liittyvän syöpävaaran tutkimiseen on saatu Työsuojelurahaston rahoitusta. SUOMEN SYÖPÄREKISTERI Suomen Syöpärekisteri on syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos, joka perustettiin vuonna Vuonna 2006 Syöpärekisterissä työskentelee päätoimisesti 20 työntekijää, mm. lääketieteen, epidemiologian ja tilastotieteen tuntijoita. Lisäksi käynnissä oleviin hankkeisiin osallistuu vaihteleva määrä tilapäisiä tutkijoita. Syöpärekisterin perusrahoituksesta vastaa Suomen Syöpäyhdistys, joka saa tätä tarkoitusta varten tukea raha-automaattivaroista. Yksittäisiä tutkimuksia rahoitetaan enenevässä määrin myös erillisin tutkimussopimuksin. Suomen Syöpärekisteri 1) tuottaa tietoja syöpäongelman laajuudesta ja odotettavissa olevista muutoksista, 2) tuottaa valtakunnallisia ja alueittaisia syöpään sairastuneiden potilaiden eloonjäämislukuja syövänhoitoyksiköiden hoitotulosten vertailukohdaksi, 3) toimii asiantuntijaelimenä syöpätautien epidemiologiaan liittyvissä kysymyksissä ja joukkotarkastusten ja muiden syöväntorjuntatoimien suunnittelussa, arvioi näiden toimien vaikuttavuutta sekä 4) tutkii syöpäongelmaa - mm. syövän syitä ja hoitojen vaikuttavuutta - epidemiologisin ja tilastollisin menetelmin, tarjoaa ulkopuolisille tutkijoille aineistoja ja auttaa heitä tutkimusten suunnittelussa ja toteutuksessa. SYÖPÄTAUTIEN REKISTERÖINTI Syöpätautien rekisteröinti Suomessa aloitettiin maanlaajuisesti vuonna Silloin lääkintöhallitus pyysi kiertokirjeessään jokaista Suomessa toimivaa lääkäriä, sairaalaa ja laboratoriota ilmoittamaan kaikki tietoonsa tulleet syöpätapaukset tai sellaiseksi epäillyt syöpätilastoon, jota ylläpidetään Suomen Syöpärekisterissä. Vuodesta 1961 syöpäilmoitusten lähettäminen on ollut pakollista. 8

11 Lääkäreiltä, sairaaloista ja laboratorioista saapuvista syöpäilmoituksista sekä Tilastokeskuksesta saatavista kuolintodistustiedoista muokataan tilastolliseen käyttöön soveltuva tietokanta, josta tuotetaan taulukoita ja muita yhteenvetoja mm. julkaistavaksi Syöpärekisterin raportteina ja osana Suomen ja Euroopan Unionin virallisia tilastoja. Syöpärekisteritiedosto sisältää tiedot periaatteessa kaikista Suomessa todetuista uusista syövistä ja syöpäkuolemista vuodesta 1953 lähtien. Rekisterin kattavuus kiinteiden kasvainten osalta on lähes 100 % (Teppo ym. 1994). Rekisteritiedoston ja muiden, moninaisiin tutkimustarkoituksiin erikseen koottujen aineistojen pohjalta tehdään laajaa tilastollista ja epidemiologista tutkimustyötä. Viidenkymmenen vuoden aikana on ilmestynyt yli 1500 tieteellistä artikkelia (www.cancerregistry.fi/tutkimus) ja valmistunut runsaat 100 väitöskirjaa (www.cancerregistry.fi/yleinen), joissa Syöpärekisterin tutkijoilla tai aineistolla on ollut keskeinen merkitys. Suomen Syöpärekisterin osana toimivassa joukkotarkastusrekisterissä tehdään valtakunnallisiin syöpäseulontoihin liittyvää tutkimusta. Syöpärekisterin tietoja voidaan käyttää ainoastaan tieteellistä tutkimusta ja tilastointia varten. Yksilökohtaisia tietoja tarvitsevat tutkijat hakevat sosiaali- ja terveysministeriön tai Stakesin luvan tietojen saamista varten. YKSILÖN TIETOSUOJA Suomen Syöpärekisterissä arkaluonteisten tietojen salassa pysymiseen on kiinnitetty aina erityistä huomiota. Syöpärekisteritietoja käsittelevät työntekijät ovat salassapitovelvollisia, ja tietojen luvaton saanti on estetty kattavin suojausjärjestelmin. Kun Suomeen luotiin tietosuojalainsäädäntöä, Syöpärekisteri pyrki aktiivisesti vaikuttamaan lakien valmisteluun niin, että lainsäädäntö toisaalta estäisi tietojen käytön potilaan vahingoksi mutta samalla turvaisi kerätyn tiedon mahdollisimman tehokkaan käytön terveyttä ja hyvinvointia edistäviin tarkoituksiin. Laki ja asetus terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä, joista syöpärekisteri on yksi, säädettiin vuonna Henkilötietolaki, joka säätelee rekisteritietojen käyttöä, annettiin vuonna SYÖVÄN SYNTY Syövän synty on vuosia kestävä tapahtumasarja, jossa alunperin terveen solun perimäaines vaurioituu ja solut muuttuvat useiden välivaiheiden kautta elimistön 9

12 säätelyjärjestelmistä riippumattomaksi, pahanlaatuiseksi solukoksi, joka kasvaessaan aiheuttaa lopulta oireita (kuva 1). Syöpätaudit ovat monimuotoinen ryhmä sairauksia, joiden syyt, kulku, oireet ja hoito saattavat poiketa paljonkin toisistaan. Tietoa eri syöpätaudeista löytyy syöpäjärjestöjen kotisivuilta osoitteesta Syöpää aiheuttavat tai sen syntyyn vaikuttavat elintapoihin liittyvät tekijät, ympäristötekijät ja eräät muut tekijät, esimerkiksi eräät virusinfektiot ja hormonaaliset tekijät. Syövän synty edellyttää useita solubiologisia tapahtumia (Hanahan ja Weinberg 2000, Laiho 2002): 1) perimältään vaurioitunut solu pystyy väistämään elimistön puolustusjärjestelmiin kuuluvan luonnollisen solukuoleman, apoptoosin, 2) solu pystyy jakautumaan ilman elimistön normaaliin toimintaan liittyvää kasvun säätelyä, 3) solu kehittää vastustuskyvyn kasvua estävälle säätelylle, 4) solu pystyy jakautumaan loputtomasti, 5) solu pystyy käynnistämään uudisverisuonten kasvun eli angiogeneesin ja ylläpitämään sitä, ja 6) solu pystyy ylittämään luontaisen kudoksensa rajat (paikallinen kudosinvaasio) ja kasvamaan muissa kudoksissa (metastasointi). Kuva 1. Syövän synty Monivaiheisen tapahtumasarjan aloittaa jonkin tekijän (karsinogeenin) aiheuttama DNAvaurio solussa. DNA-vauriot ovat hyvin yleisiä, mutta elimistön korjaus- ja puolustusmekanismit pystyvät useimmiten estämään tapahtumasarjan jatkumisen. Jos näin ei tapahdu ja vaurioitunut solu pystyy jakautumaan, syntyy solukko, jonka kaikissa soluissa on sama vaurio. Jos näihin soluihin osuu lisää karsinogeenisia tekijöitä, voi DNA-vaurio pahentua. Lopulta myös solujen ulkonäkö muuttuu poikkeavaksi: puhutaan esisyöpävaiheesta, josta voi syntyä varsinainen pahanlaatuinen, elimistön säätelyjärjestelmistä irtaantunut syöpäkasvain. karsinogeeni solukuolema DNA-vaurio karsinogeenit rajoittamaton kasvu monistuminen esisyöpä pahanlaatuinen solukko DNA-korjaus 10

13 Syövän yleisyys Suomessa YLEISIMMÄT SYÖPÄMUODOT Maassamme elää kasvava joukko ihmisiä, nyt jo lähes henkeä, joilla on joskus elämänsä aikana ollut syöpä. Osa heistä on parantunut, osalla on taudin tai sen hoidon aiheuttama vamma tai haitta. Syöpäpotilaiden määrä on jatkuvasti suurentunut. Syöpään kuolee vuosittain noin suomalaista, eli syöpä on peruskuolemansyynä lähes joka viidennessä kuolemantapauksessa (Tilastokeskus 2005). Määrä on pysynyt pitkään vakiona. Uusia syöpätapauksia todettiin vuonna 2004 yli Naisten yleisin syöpämuoto on rintasyöpä ja miesten eturauhasen syöpä. Rintasyöpään sairastui yli 3900 naista, eturauhasen syöpään puolestaan yli 5200 miestä (taulukko 1). Suolistosyöpiä todettiin yhteen laskettuna miehillä ja naisilla yli Mahasyöpää, joka 1950-luvulla oli sekä miesten että naisten yleisin syöpätauti, todettiin enää vajaat 750 tapausta. Syövän tapausmäärä- ja kuolleisuustietoja mm. ikäryhmittäin ja sairaanhoitopiireittäin löytyy Syöpärekisterin kotisivuilta ja siellä on myös tapausmääräennuste kuluvalle vuodelle. Perinteisen, painettun englanninkielisen vuositilastovihkosen voi tilata Syöpärekisteristä tai lukea internetistä (www.cancerregistry.fi/ tilastot): esimerkiksi vuonna 2005 ilmestynyt julkaisu sisältää vuosien 2002 ja 2003 syöpätilastot (Finnish Cancer Registry 2005). Syöpärekisteri tekee pyynnöstä myös rutiinijaotteluista poikkeavia taulukointeja mm. tutkijoiden tarpeisiin. SYÖVÄN YLEISYYDEN MUUTOKSET Syöpään sairastuneiden vuosittainen määrä on yli kaksinkertaistunut 40 vuodessa (taulukko 1). Esimerkiksi eturauhasen syöpiä todettiin vuonna 2004 viisitoista kertaa enemmän kuin vuonna Pelkät määrät eivät kuitenkaan anna oikeaa kuvaa syöpätilanteen kehityksestä. Tapausmäärän kasvuun on vaikuttanut suuresti väkiluvun suureneminen erityisesti vanhojen ikäluokissa kuluneina vuosikymmeninä. Ilmaantuvuusluku (insidenssi) kertoo uusien tapausten määrän esimerkiksi henkeä kohti vuodessa. Eri ajankohtien, alueiden ja väestöjen syöpävaaraluvut saa- 11

14 Taulukko 1. Uusien syöpätapausten määrät yleisimmissä syöpämuodoissa vuosina 1960 ja MIEHET Kaikki syövät 1, Kaikki syövät 1, Keuhko Maha Eturauhanen Keuhko Eturauhanen 304 Paksu+peräsuoli Paksu+peräsuoli 232 Iho Haima 165 Virtsarakko Huuli Leukemia Lymfoomat Munuainen Ruokatorvi 136 Haima Aivot/hermosto 133 Maha Kurkunpää Iho Aivot/hermosto Leukemia Lymfoomat 122 Maksa Virtsarakko Ruokatorvi Munuainen Ruoansulatuskanava, 80 Myelooma 139 määrittämätön 79 Kurkunpää Luu 56 Kives 94 NAISET Kaikki syövät 1, Kaikki syövät 1, Maha 829 Rinta Rinta 731 Paksu+peräsuoli Kohdunkaula Paksu+peräsuoli 372 Iho 1 Kohdunrunko Kohdunrunko 234 Keuhko Munasarjat 232 Lymfoomat Ruokatorvi 174 Aivot/hermosto Iho 1 Leukemia Munasarjat Haima Haima 133 Maha Aivot/hermosto 117 Munuainen Ruoansulatuskanava, määrittämätön 115 Kilpirauhanen Lymfoomat 93 Leukemia Keuhko 93 Virtsarakko Munuainen 64 Kohdunkaula Kilpirauhanen 58 Myelooma Ei sisällä iho tyvisolusyöpiä (basalioomia) 2 Ei sisällä virtsarakon papilloomia 3 Ei sisällä kohdunkaulan carcinoma in situ -muutoksia 12

15 daan vertailukelpoisiksi ikävakioimalla, ts. antamalla kullekin ikäryhmäkohtaiselle ilmaantuvuusluvulle sovittu painoarvo riippumatta siitä, kuinka suuri kyseisen ikäryhmän osuus kussakin vertailtavassa väestössä todellisuudessa on. Kansainvälisen vertailtavuuden turvaamiseksi on suositeltu, että kaikkialla käytettäisiin ns. maailman standardiväestön painokertoimia, jotka kuvaavat maailman väestön ikäjakaumaa 1950-luvulla. Myös Suomen Syöpärekisteri käyttää niitä. Miesten ikävakioitu syöpäilmaantuvuus on muuttunut Suomen Syöpärekisterin toiminta-aikana varsin vähän lukuunottatta ihan viimeisten vuosien kasvua (kuva 2). Eri syöpämuotojen yleisyydessä on sen sijaan tapahtunut suuriakin muutoksia Kuva 2. Miesten ja naisten ikävakioitu kokonaissyöpäilmaantuvuus ja -kuolleisuus vuosina Ilmaantuvuus, miehet Ilmaantuvuus, naiset Kuolleisuus, miehet Kuolleisuus, naiset 13

16 (kuva 3). Mahasyöpä ja ruokatorvisyöpä ovat jatkuvasti harvinaistuneet. Myös huulija kurkunpääsyöpä ovat miehillä harvinaistuvia syöpämuotoja. Miesten keuhkosyöpä yleistyi 1970-luvun taitteeseen asti, jolloin ilmaantuvuus kääntyi laskuun. Miesten tupakoinnin väheneminen 1960-luvulta lähtien on tärkein tekijä keuhko-, kurkunpääja huulisyövän harvinaistumisessa. Ravinnon monipuolistumisen taas arvellaan olevan osatekijänä mm. maha- ja ruokatorvisyövän harvinaistumisessa (ks. lukua Vaaratekijät). Eturauhasen ja virtsarakon syöpien ilmaantuvuus on suurentunut voimakkaasti luvulta lähtien. Osa kasvusta selittyy sillä, että nämä syövät todetaan nykyisin varmemmin ja luokitellaan useammin syöviksi kuin 1950-luvulla. Eturauhasen syövän varhaisdiagnostiikan menetelmien nopea kehittyminen selittää viime vuosien erittäin voimakkaan tapausten kasvun. Uusien diagnostisten kuvantamismenetelmien käyttöönotto lienee aiheuttanut myös osan esim. aivokasvainten ilmaantuvuuden noususta. Yleistyviä syöpämuotoja ovat olleet myös paksu- ja peräsuolen syöpä sekä ihomelanooma. Näiden syöpien lisääntyminen liittyy elintason kohoamisen mukanaan tuomiin tekijöihin, sillä ne ovat keskimääräistä tavallisempia ylemmissä sosiaaliryhmissä (Pukkala 1995). Ravintotottumusten muutokset ovat ilmeisesti olleet osasyynä suolistosyövän ilmaantuvuuden suurenemiseen. Ihomelanooman yleistyminen menneinä vuosikymmeninä liittyi lisääntyneisiin etelänmatkoihin, auringonoton suosioon ja siten ihon toistuvaan palamiseen. Naisten ikävakioitu syöpäilmaantuvuus on kasvanut 1950-luvulta lähtien mutta pysynyt silti selvästi miesten tason alapuolella. Useimpien syöpämuotojen yleisyyden kehitys on ollut samanlainen kuin miehillä (kuva 4). Maha- ja ruokatorvisyöpä harvinaistuvat, suolisto-, munuais- ja virtsarakon syöpä sekä ihomelanooma ja keskushermoston kasvaimet yleistyvät. Toisin kuin miehillä, naisten keuhkosyövän ilmaantuvuus on viime aikoihin asti jatkuvasti suurentunut naisten tupakoinnin yleistymisen seurauksena. Rintasyöpä on yleistynyt tasaisesti, kohdunrungon syöpä ja munasarjasyöpäkin luvun taitteeseen asti (kuva 4). Tämä lienee yhteydessä ainakin syntyvyyden pienenemiseen ja sukukypsyysiän pidentymiseen. Mahdollisesti muillakin elintason liittyvillä tekijöillä, esimerkiksi ravinnolla ja liikunnan vähyydellä, on merkitystä ilmiön selittäjänä. Rintasyöpäilmaantuvuuden taso nousi noin kymmenenneksen vuonna 1987, jolloin aloitettiin rintasyövän valtakunnalliset mammografiaseulonnat (ks. s. 49). Niissä havaitaan vuosittain kolmisensataa sellaista oireetonta rintasyöpää, jotka eivät tulisi ilmi ilman järjestelmällistä väestöseulontaa. 14

17 Kuva 3. Syöpien maailman standardiväestön mukaan ikävakioitu ilmaantuvuus miehillä (kolmivuotiskeskiarvot). Eturauhanen Keuhko Suolisto Non-Hodgkin -lymfooma Maha Ihomelanooma Ruokatorvi Huuli 15

18 Kuva 4. Syöpien maailman standardiväestön mukaan ikävakioitu ilmaantuvuus naisilla (kolmivuotiskeskiarvot). Rinta Suolisto Kohdunrunko Munasarja Keuhko Kilpirauhanen Maha Kohdunkaula 16

19 Kohdunkaulan syöpä väheni romahdusmaisesti sen jälkeen sen jälkeen, kun säännölliset joukkotarkastukset aloitettiin 1960-luvulla (ks. sivu 48), mutta 1990-luvulla kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus kääntyi nousuun. Tämän huolestuttavan kehityksen yhtenä syynä on nuorempien ikäryhmien huonompi osallistumisaktiivisuus joukkotarkastuksiin. MIESTEN JA NAISTEN SAIRASTUVUUSEROT Naisilla vuonna 2000 todetuista uusista syöpäkasvaimista lähes 45 % oli rinnassa tai sukuelimissä. Miehillä yksin eturauhassyövän osuus kaikista syövistä oli 38 %. Miesten ja naisten välillä on selviä eroja myös muiden kuin sukupuoleen liittyvien syöpien yleisyydessä. Miesten ikävakioitu sairastuvuus kurkunpäänsyöpään on kymmenkertainen naisten sairastuvuuteen verrattuna. Keuhko- ja huulisyövässä ero on nykyisin korkeintaan nelinkertainen, kun se vielä 1960-luvulla oli 15-kertainen. Nämä ilmiöt selittyvät suurimmaksi osaksi miesten ja naisten tupakointitapojen erilaisista kehityssuunnista menneinä vuosikymmeninä. Virtsarakkosyöpä on miehillä yli neljä kertaa ja mahasyöpä lähes kaksi kertaa niin yleinen kuin naisilla, ja useat muutkin syövät ovat miehillä hiukan yleisempiä. Kilpirauhasen syöpä puolestaan on yli lähes kolme kertaa niin yleinen kuin miehillä. SYÖPÄÄN SAIRASTUMINEN JA IKÄ Syöpätaudit ovat tyypillisesti vanhojen ihmisten sairauksia. Alle 40-vuotiailla syöpää esiintyy harvoin. Sen jälkeen todennäköisyys sairastua syöpään kasvaa nopeasti iän mukana (kuva 5a). Eräissä yksittäisissä syöpämuodoissa ilmaantuvuuden riippuvuus iästä poikkeaa keskimääräisestä. Rintasyövän ilmaantuvuus suurenee 40 ikävuoden paikkeilla jyrkästi, mutta vaihdevuosi-iässä tautivaaran kasvu loivenee. Seulontatutkimukset ovat vuodesta 1987 alkaen lisänneet rintasyövän ilmaantuvuutta erityisesti vuotiailla (kuva 5b). Kohdunkaulan syöpä oli vielä 1960-luvun alkupuolella yleisin vuotiailla, ja jo 40-vuotiaiden tautivaara oli suhteellisen suuri. Nykyisin ilmaantuvuus on suurin yli 70-vuotiailla; keski-ikäisten ja sitä nuorempien tautivaara on joukkotarkastusten ansiosta pienentynyt huomattavasti (kuva 5c). 17

20 Kuva 5. Syöpien ilmaantuvuus iän mukaan vuosina (kohdunkaula- ja rintasyövän osalta myös ennen joukkotarkastusten aloitusta) 18

21 Miesten keuhkosyöpä on yleisin vuotiaiden keskuudessa. Koska tupakointi lisää kuolleisuutta myös muihin syihin kuin keuhkosyöpään, yli 80-vuotiaiden joukossa alkaa olla yhä vähemmän tupakkamiehiä. Näiden tervaskantojen hyvin korkea keuhkosyöpävaara laimenee tupakoimattoman enemmistön alhaiseen syöpävaaraan (kuva 5d). Yli 75-vuotiaiden miesten selvästi yleisin syöpä onkin eturauhasen syöpä, joka on erittäin harvinainen alle 50-vuotiailla. Vuosittain syöpään sairastuu runsaat 150 alle 15-vuotiasta suomalaista. Lasten syöpien osuus on siis vajaa prosentti koko väestön syöpätapauksista. Lasten syövät eroavat aikuisten syövistä mm. solukuvansa ja biologisen käyttäytymisensä suhteen. Tavallisimmat lapsilla esiintyvät syöpätaudit ovat leukemia ja aivokasvaimet, joiden yhteenlaskettu osuus on yli puolet kaikista alle 15-vuotiaiden syövistä (taulukko 2). Eri syöpämuotoja on tytöillä ja pojilla jokseenkin yhtä paljon. Lasten syöpien yleisyydessä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia viime vuosikymmenien kuluessa. Aivojen ja hermoston kasvainten ilmaantuvuus lapsilla ja nuorilla on suhteellisen suuri vähän vanhempiin ikäryhmiin verrattuna. Vastaavanlainen ikäjakauma havaitaan myös leukemiassa (kuva 5e). Kivessyöpä ja Hodgkinin tauti, yksi imusolmukesyöpämuodoista (kuva 5e), ovat puolestaan tyypillisiä nuorilla aikuisilla. Ikäryhmittäisten ilmaantuvuuslukujen perusteella voidaan arvioida myös yksilön todennäköisyyttä sairastua syöpään. Esimerkiksi rintasyöpään sairastuu ennen eläkeikää noin yksi 20 naisesta ja koko elämänkaarensa aikana useampi kuin joka kymmenes (kuva 6). Melkein joka kolmannella niistä naisista ja yli joka kolmannella niistä miehistä, jotka saavuttavat 85 vuoden iän, on tuohon ikään mennessä diagnosoitu ainakin yksi syöpätauti. Jos eturauhassyövän ilmaantuvuusluvut pysyttelisivät vuodesta toiseen yhtä korkeina kuin vuonna 2004, miesten syöpäänsairastumistodennäköisyys olisi vieläkin korkeampi. Pelkästään eturauhassyöpään sairastuisi 85 vuoden ikään mennessä joka neljäs mies. SUKUPOLVIEN VÄLISET EROT Syöpäsairastuvuuden ajalliset muutokset ovat suurelta osin seurausta eri sukupolvien erilaisesta altistumisesta syövän vaaratekijöille. Sukupolvien välisiä sairastuvuuseroja voidaan selvittää vertaamalla eri ajanjaksoina syntyneiden henkilöiden syöpäsairastuvuutta samassa iässä. Esimerkiksi mahasyöpään sairastumisen todennäköisyys 19

22 Taulukko 2. Alle 15-vuotiailla todettujen syöpien keskimääräiset vuosittaiset tapausmäärät Suomessa vuosina Primaarituumorin paikka Tapausmäärä Leukemia 46 Aivokasvaimet 41 Lymfoomat 17 Neuroblastoomat 8 Munuainen 7 Sidekudokset 7 Suolisto 4 Silmä 4 Luusto 3 Kilpirauhanen 2 Kives 1 Maksa 1 Kaikki syövät

23 Kuva 6. Todennäköisyys sairastua syöpätauteihin kuhunkin ikään mennessä (vuosien ilmaantuvuusluvuista laskettuna). 40 Miehet Kaikki syövät 30 % Sukuelimet Ruoansulatuselimet Hengityselimet Virtsaelimet Veri- ja imukudos 40 Naiset 30 Kaikki syövät % Rinta Ruoansulatuselimet Sukuelimet Veri- ja imukudos Virtsaelimet 21

24 Kuva 7. Miesten mahasyövän, naisten ihomelanooman ja naisten keuhkosyövän ilmaantuvuus syntymävuoden ja iän mukaan Mahasyöpä, miehet Ilmaantuvuus/ Syntymävuosi Keuhkosyöpä, naiset Ilmaantuvuus/ Ikä Ikä Ihomelanooma, naiset Ilmaantuvuus/ Ikä 22

25 on sitä pienempi mitä myöhemmin henkilö on syntynyt: 1930-luvun lopulla syntyneiden miesten mahasyöpävaara kussakin iässä on suunnilleen kymmenesosa siitä, mitä se oli 1890-luvulla syntyneillä (kuva 7). Miesten keuhkosyövän ilmaantuvuus on suurimmillaan vuosina syntyneillä. Sitä ennen ja sitä myöhemmin syntyneillä sairastuvuus on pienempi. Tupakointi on ollut yleisintä tämän vuosisadan kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä syntyneiden miesten keskuudessa, joten se selittää hyvin erot keuhkosyöpävaarassa. Naisten tupakointi on puolestaan lisääntynyt syntymävuosi-ikäluokasta toiseen, ja siksi naisten keuhkosyövän ilmaantuvuuskin on ollut johdonmukaisesti sitä suurempaa mitä myöhemmin syntyneistä naisista on kyse (kuva 7). Ihomelanooma oli 1980-luvulle asti suhteellisesti nopeimmin yleistyvä syöpälajimme. Syntymävuosi-ikäluokittain asiaa tarkasteltaessa vastaava ilmiö näkyy esimerkiksi niin, että 1950-luvun alussa syntyneiden naisten sairastumisvaara jo 30 vuoden iässä yhtä suuri kuin vuoden 1900 paikkeilla syntyneiden noin 60-vuotiaana (kuva 7). ALUEELLINEN VAIHTELU Suomalaisten syöpäilmaantuvuus on pitkään sijoittunut idän ja lännen maiden väliin (kuva 8). Nykyisin edustamme useissa syöpätaudeissa Euroopan yhteisön keskiarvoa (kuva 9). Suomen etelän kaupunkien naisten syöpävaara oli 1990-luvulla noin puolitoistakertainen verrattuna Lapin maaseudun naisiin, joiden sairastuvuus oli maan alhaisin (kuva 10). Mm. keuhko- ja kohtusyöpä ovat naisilla yleisimpiä Helsingissä ja sen ympäristössä. Poikkeuksena tästä maantieteellisestä yleistilanteesta mainittakoon kilpirauhasen syöpä, jonka hyväennusteista papillaarista muotoa esiintyy vuosikymmenestä toiseen eniten Oulun seudulla (kuva 10). Miehillä alueelliset erot syöpäsairastuvuudessa ovat pienempiä kuin naisilla (kuva 11). Yksittäisten syöpämuotojen ilmaantuvuudessa esiintyy maantieteellistä vaihtelua. Esimerkiksi eturauhasen syöpä oli 1990-luvulla yleisin pääkaupunkiseudulla, ruokatorvisyöpä Länsi-Lapissa ja huulisyöpä itäisen ja pohjoisen Suomen maaseudulla. Aivan pohjoisimman Suomen syöpäkuormaa alentaa osaltaan saamelaisväestön poikkeuksellisen pieni syöpäilmaantuvuus: erityisesti inarinsaamelaisilla ja tunturisaamelaisilla lähes kaikkia syöpiä on olennaisesti vähemmän kuin muulla samoilla alueilla asuvalla väestöllä (Soininen ym. 2002). Ero ei selity tunnetuilla elämäntapaeroilla. 23

26 Kuva 8. Naisten ihomelanooman ja miesten mahasyövän suhteellinen ilmaantuvuus Pohjois-Euroopassa Kartat perustuvat kunnittaisiin lukuihin (Pukkala ym. 2001). 1.0 = Pohjoismaiden + Viron + Latvian keskiarvo Ihomelanooma, naiset 24

27 Mahasyöpä, miehet 25

28 Kuva 9. Eräiden syöpien ilmaantuvuusvaihtelut EU-maissa 1997 (Ferlay ym. 1999). Rintasyöpä Hollanti Belgia Ruotsi Suomi Portugali Espanja EU Eturauhassyöpä EU Suomi Ruotsi Belgia Portugali Tanska Espanja Ilmaantuvuus/ Ilmaantuvuus/ Keuhkosyöpä, naiset Tanska Iso-Britannia Ruotsi Suomi Portugali Espanja EU Ilmaantuvuus/ Keuhkosyöpä, miehet EU Belgia Hollanti Italia Suomi Portugali Ruotsi Ilmaantuvuus/ Ihomelanooma, naiset EU Ruotsi Tanska Hollanti Suomi Espanja Portugali Kivessyöpä Tanska Itävalta Ruotsi Portugali Suomi Espanja EU ,5 1,0 Ilmaantuvuus/ Ilmaantuvuus/

29 Useimmissa syövissä maantieteelliset erot ovat säilyneet suhteellisen samansuuntaisina, vaikka sairastuvuuden taso koko maassa olisikin ajan myötä muuttunut. Muutokset syövän syytekijöiden esiintymisessä voivat kuitenkin vähitellen siirtää syöpäsairastuvuuden alueellista painopistettä. Tupakointitapojen erisuuntainen kehitys eri osissa Suomea on siirtänyt miesten keuhkosyövän painopisteen Etelä-Suomesta Kainuuseen, jossa vielä 1950-luvulla oli vähiten keuhkosyöpää koko maassa (kuva 11). Syöpärekisterin kotisivuilla (www.cancerregistry.fi/tilastot) on asiaa havainnollistavia kartta-animaatioita. Kunta on väestömäärältään niin pieni yksikkö, että luotettavien päätelmien tekeminen yksittäisten kuntien syöpäilmaantuvuusluvuista on vain harvoin mahdollista. Keskimääräisessä 5000 asukkaan kunnassa todetaan yleisimpiäkin syöpämuotoja, miesten eturauhas- ja naisten rintasyöpää, normaalisti korkeintaan viitisen tapausta vuodessa. Yhdistämällä useiden samankaltaisten kuntien tiedot saadaan luotettavampia tietoja eri tyyppisten alueiden väestön syöpäsairastuvuudesta. Useimmat syöpämuodot ovat tavallisempia kaupungeissa kuin maaseudulla. Vaikka ero on vuosikymmenten mittaan monien syöpien osalta pienentynyt, miesten maksasyövässä ja naisten keuhkosyövässä ilmaantuvuus isoimmissa kaupungeissamme on yhä noin kaksinkertainen maalaiskuntiin verrattuna (kuva 12). Tavallisista syövistä suolisto-, eturauhas- ja rintasyöpä ovat kaupungeissa selvästi yleisempiä, kun taas esimerkiksi mahasyöpä ja miesten keuhkosyöpä ovat maalla ja kaupungeissa suunnilleen yhtä yleisiä. Huulisyöpä on ainoa syöpälaji, jota esiintyy maaseudulla selvästi enemmän kuin kaupungeissa. Samantapaisia eroja saadaan, jos kunnat luokitellaan esimerkiksi asukkaiden keskimääräisen tulotason tai perhekoon mukaan, ovathan maaseudulla asukkaiden tulot keskimäärin pienemmät ja perheet monilapsisempia kuin teollistuneilla paikkakunnilla (Teppo ym. 1980). Elinympäristön vaikutusta syöpäsairastuvuuteen voidaan tutkia - sitä mukaa kuin laadukasta taustatietoa elämänympäristöstä alkaa olla saatavilla - luokittelemalla alueet esimerkiksi maaperän, hengitysilman tai juomaveden laadun mukaan. Suomalainen korkeatasoinen väestörekisteröintijärjestelmä mahdollistaa tällaisen tutkimuksen myös kuntaa pienemmissä alueyksiköissä, jopa niin pienissä kuin 500 m x 500 m ruuduissa (Kokki ym. 2002). Alueellisten sairastuvuuserojen ja niiden muutosten vertailu antaa vihjeitä syövän mahdollisista syistä. Tarkempien syy-yhteyksien selville saaminen edellyttää kuitenkin suurella ihmisjoukolla tehtyjä tutkimuksia, joissa verrataan eri lailla altistuneiden ryhmiä yksilökohtaisten tietojen perusteella. 27

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. Ilma Raittiin ilman edut Edistää aivotoimintaa Vahvistaa vastustuskykyä Antaa enemmän vireyttä koko päivään Vähentää ahdistusta ja rauhoittaa mieltä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Tommi Toivonen Laboratorionjohtaja Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Sisältö Säteilyturvakeskuksen tehtävät Ionisoimattoman säteilyn valvonta

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Mikko Vienonen, Ilkka Vohlonen, Virpi Pitkänen Yhteenveto/ PYLL-analyysi/ Etelä-Savon kunnat

Mikko Vienonen, Ilkka Vohlonen, Virpi Pitkänen Yhteenveto/ PYLL-analyysi/ Etelä-Savon kunnat 1 (6) Yhteenveto Yleiset havainnot Etelä-Savon sairaanhoitopiirin väestölle keväällä 2016 FCG:n toimesta suoritetusta PYLL-analyysistä, jonka pohjana on 2010 2014 vuosien kumuloitu virallinen kuolinsyyrekisteritiedosto

Lisätiedot

Tietoaineistot ja tutkimus. Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa

Tietoaineistot ja tutkimus. Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa Tietoaineistot ja tutkimus Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa Välittömiä kommentteja.. Arpo Aromaa Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2 Tietojen keruu ja käyttö Kannattaako tietoja ihmisten terveydestä

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella

Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella Hallitusseminaari Palvelujohtaja Kuvio 1. Lähtökohta: yksinkertainen laskutoimitus Standardielämä, jota

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta

Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta Miksi Suomessa mammografia on valittu rintasyövän seulontamenetelmäksi? rintasyövän ilmaantuvuus v. 2006 4069 naista ja 20 miestä rintasyövän vaaratekijät rintasyöpä ja ammatti? varhaismuutokset havaitaan

Lisätiedot

Pietarin väestö ja tulokatsaus 2009

Pietarin väestö ja tulokatsaus 2009 Rusgaten julkaisuja 1 Heinäkuu 2009 Pietarin väestö ja tulokatsaus Tässä katsauksessa tarkastellaan eri lähteistä koottuja tietoja Pietarin kaupungin väestöstä sekä väestön tulotasosta. Väestö Pietarissa

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Osatyökykyiset ja työssäkäynti Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin Tule mukaan tekemään itsellesi, läheisillesi ja kunnallesi terveempi tulevaisuus Terveys on ihmisen elämän tärkeimpiä arvoja ja hyvinvoinnin tärkeä osatekijä. Politiikkaohjelma

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

ANNEX I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMESTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITISTÄ, HAKIJASTA JA MYYNTILUVAN HALTIJASTA JÄSENVALTIOISSA

ANNEX I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMESTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITISTÄ, HAKIJASTA JA MYYNTILUVAN HALTIJASTA JÄSENVALTIOISSA ANNEX I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMESTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITISTÄ, HAKIJASTA JA MYYNTILUVAN HALTIJASTA JÄSENVALTIOISSA 1 JODOKASEIINIA/TIAMIINIA SISÄLTÄVÄT LÄÄKEVALMISTEET, JOILLA ON MYYNTILUPA

Lisätiedot

Marjat syövän ehkäisyssä

Marjat syövän ehkäisyssä Kokkola 4.12.2013 Marjat syövän ehkäisyssä Dosentti, ETT Anne-Maria Pajari Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Ravitsemustieteen osasto, Helsingin yliopisto 3.12.2013 1 Syöpä Suomessa - ilmaantuvuus

Lisätiedot

THL HPV-rokotekampanja

THL HPV-rokotekampanja Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot