Syöpä Suomessa 2006 EERO PUKKALA RISTO SANKILA MATTI RAUTALAHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syöpä Suomessa 2006 EERO PUKKALA RISTO SANKILA MATTI RAUTALAHTI"

Transkriptio

1 Syöpä Suomessa 2006 EERO PUKKALA RISTO SANKILA MATTI RAUTALAHTI Syöpäjärjestöjen julkaisuja 2006

2 Kirjoittajat: Eero Pukkala, Risto Sankila, Matti Rautalahti Taitto: Kirsi-Marja Puuras Kannen kuva: Eeva Mehto ISBN X (nid.) ISBN (PDF) Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisuja nro 71 Kustantaja: Suomen Syöpäyhdistys Painopaikka: Miktor, Helsinki 2006 Tähän kirjaan viitataan seuraavasti: Pukkala E, Sankila R, Rautalahti M. Syöpä Suomessa Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisuja nro 71. Suomen Syöpäyhdistys, Helsinki 2006.

3 Syöpä Suomessa 2006 EERO PUKKALA RISTO SANKILA MATTI RAUTALAHTI

4

5 Esipuhe Syöpä Suomessa 2006 pyrkii antamaan tasapainoisen, luotettavan ja Suomen oloihin sovitetun kuvan syövän esiintymisestä, syistä ja ehkäisyn mahdollisuuksista. Kirjassa esitetyt tiedot pohjautuvat suurelta osin Suomessa tehdyn tutkimustyön tuloksiin. Tämä on ollut mahdollista jo yli 50 vuoden ajan syöpäilmoitusten tekijäin laadukkaan ja kattavan työn ja Syöpärekisterin henkilökunnan arvokkaan panoksen ansiosta. Syöpätauteja koskeva perustietietämys on koottu ja esitetty sekä terveydenhuollon ammattihenkilöstöä että muita syöpäasioista kiinnostuneita varten. Kirjaa voidaan myös käyttää tietolähteenä oppilaitoksissa ja erilaisilla kursseilla. Siitä ilmestyy jo yhdestoista painos. Syövän yleisyys ja siinä tapahtuneet muutokset tunnetaan Suomessa poikkeuksellisen pitkältä ajanjaksolta. Tiedon avulla Syöpärekisterissä on tehty runsaasti tutkimustyötä syöpätautien vaaratekijöiden löytämiseksi, syövän ennalta ehkäisemiseksi ja varhaiseksi toteamiseksi väestöstä. Tutkimustulokset on tarkoitettu käytettäviksi asukkaiden hyödyksi Suomessa ja palvelemaan koko ihmiskuntaa maailmanlaajuisesti. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tällaisen tutkimustyön edellytykset ovat poikkeuksellisen hyvät. Näiden edellytysten hyväksikäyttö ja turvaaminen vastaisuudessa voidaankin katsoa suorastaan kansainväliseksi velvollisuudeksi. Helsingissä marraskuussa 2006 Timo Hakulinen Professori Suomen Syöpärekisterin johtaja 3

6

7 Sisältö Johdanto...7 Kirjan tavoitteet Kiitokset Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien rekisteröinti Yksilön tietosuoja Syövän synty Syövän yleisyys Suomessa...11 Yleisimmät syöpämuodot Syövän yleisyyden muutokset Miesten ja naisten sairastuvuuserot Syöpään sairastuminen ja ikä Sukupolvien väliset erot Alueellinen vaihtelu Syövän vaaratekijät...31 Tupakka ja alkoholi Ravinto Lisääntyminen ja hormonit Infektiot Säteily Asuinympäristön saasteet Sosioekonominen asema Periytyvyys ja monisyöpäisyys Syöpä ja muut sairaudet Syöpävaarojen vertailua Syöpäseulonnat...48 Kohdunkaulan syövän seulonta Rintasyövän seulonta Eturauhassyövän seulonta Muiden syöpien seulonnat Eloonjääminen syöpätaudeissa...52 Suhteelliset elossaololuvut Elossaoloajan pituuteen vaikuttavia tekijöitä Menetetyt elinvuodet Syöpä tulevaisuudessa...59 Syövän määrä 2000-luvulla Kehitykseen vaikuttaminen Kirjallisuusviitteet

8 6

9 Johdanto KIRJAN TAVOITTEET Kirja käsittelee syövän esiintymistä Suomessa. Tavoitteena on välittää syöpää koskevaa asiallista tietoa niille, jotka joutuvat työssään tai opiskelussaan tekemisiin syöpätautien kanssa tai ovat niistä muuten kiinnostuneita. Kirjassa kuvataan syöpätautien yleisyyttä eri väestöryhmissä, syöpävaaraan vaikuttavia tekijöitä, joukkotarkastuksia syövän esi- ja varhaisvaiheiden löytämiseksi, syöpäpotilaiden eloonjäämistä sekä ennusteita syövän esiintyvyydestä tulevaisuudessa. Kirja perustuu valtaosin Suomen Syöpärekisterin rekisteröinti- ja tutkimustyön tuloksiin. Monet taulukoiden ja kuvien tiedot on tuotettu erikseen tätä julkaisua varten. Käsillä oleva kirja pohjautuu aiemmin kolmenatoista painoksena (suomeksi , ruotsiksi ) yhteensä kappaleena julkaistuun Syöpä Suomessa -kirjaseen, jonka ensimmäisen version (Pukkala ym. 1982) kirjoituksessa keskeinen rooli on ollut nykyisin Tampereen ja Oulun yliopistoissa professoreina toimivilla Arja Rimpelällä ja Esa Läärällä. Nyt käsillä olevasta painoksesta ovat vastanneet tilastojohtaja Eero Pukkala ja ylilääkäri Risto Sankila Syöpärekisteristä sekä Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Matti Rautalahti. Vaikka suuri osa kuvista, taulukoista ja tekstiaineksesta on muuttunut, perusrakenne on yhä sama kuin vuoden 1982 ensimmäisessä painoksessa, jonka silloinen lääkintöhallitus lähetti mm. kaikille Suomen lääkäreille. Monet sisällölliset seikat toki muuttuvat painoksesta toiseen: tilastot ovat tuoreimmilta mahdollisilta vuosilta ja viittauksia on myös aivan viime vuosina julkistettuihin tutkimustuloksiin. KIITOKSET Saimme arvokasta apua lukuisilta Syöpärekisterin tutkijoilta. Ahti Anttila, joukkotarkastusrekisterin tutkimusjohtaja, auttoi kohdunkaulan ja rintasyövän seulontoja koskevan tekstin ajantasaistuksessa, ja joukkotarkastusrekisterin johtaja Nea Malila uudisti muiden syöpien seulonnoista kertovaa tekstiä. Pentti Kyyrönen ja Arun Pokhrel tekivät uudentyyppiset tilastolliset analyysit, joilla elossaololuvut saatiin ai- 7

10 empaa paremmin kuvastamaan tämänhetkisten potilaiden ennustetta. Suomen Akatemian rahoituksella Suomen Syöpärekisterissä työskentelevä Tadeusz Dyba laati puolestaan kirjaamme uudet, ajantasaiset ennusteet syöpäilmaantuvuudesta tulevina vuosina. Anssi Auvinen, joka Syöpärekisteriuransa jälkeen toimii mm. tutkimusprofessorina Säteilyturvakeskuksessa, laati asiantuntevan pohjan säteilyn ja syövän välisistä yhteyksistä kertovalle tekstille. Raha-automaattiyhdistys on tukenut tätä työtä, ja ammatteihin liittyvän syöpävaaran tutkimiseen on saatu Työsuojelurahaston rahoitusta. SUOMEN SYÖPÄREKISTERI Suomen Syöpärekisteri on syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos, joka perustettiin vuonna Vuonna 2006 Syöpärekisterissä työskentelee päätoimisesti 20 työntekijää, mm. lääketieteen, epidemiologian ja tilastotieteen tuntijoita. Lisäksi käynnissä oleviin hankkeisiin osallistuu vaihteleva määrä tilapäisiä tutkijoita. Syöpärekisterin perusrahoituksesta vastaa Suomen Syöpäyhdistys, joka saa tätä tarkoitusta varten tukea raha-automaattivaroista. Yksittäisiä tutkimuksia rahoitetaan enenevässä määrin myös erillisin tutkimussopimuksin. Suomen Syöpärekisteri 1) tuottaa tietoja syöpäongelman laajuudesta ja odotettavissa olevista muutoksista, 2) tuottaa valtakunnallisia ja alueittaisia syöpään sairastuneiden potilaiden eloonjäämislukuja syövänhoitoyksiköiden hoitotulosten vertailukohdaksi, 3) toimii asiantuntijaelimenä syöpätautien epidemiologiaan liittyvissä kysymyksissä ja joukkotarkastusten ja muiden syöväntorjuntatoimien suunnittelussa, arvioi näiden toimien vaikuttavuutta sekä 4) tutkii syöpäongelmaa - mm. syövän syitä ja hoitojen vaikuttavuutta - epidemiologisin ja tilastollisin menetelmin, tarjoaa ulkopuolisille tutkijoille aineistoja ja auttaa heitä tutkimusten suunnittelussa ja toteutuksessa. SYÖPÄTAUTIEN REKISTERÖINTI Syöpätautien rekisteröinti Suomessa aloitettiin maanlaajuisesti vuonna Silloin lääkintöhallitus pyysi kiertokirjeessään jokaista Suomessa toimivaa lääkäriä, sairaalaa ja laboratoriota ilmoittamaan kaikki tietoonsa tulleet syöpätapaukset tai sellaiseksi epäillyt syöpätilastoon, jota ylläpidetään Suomen Syöpärekisterissä. Vuodesta 1961 syöpäilmoitusten lähettäminen on ollut pakollista. 8

11 Lääkäreiltä, sairaaloista ja laboratorioista saapuvista syöpäilmoituksista sekä Tilastokeskuksesta saatavista kuolintodistustiedoista muokataan tilastolliseen käyttöön soveltuva tietokanta, josta tuotetaan taulukoita ja muita yhteenvetoja mm. julkaistavaksi Syöpärekisterin raportteina ja osana Suomen ja Euroopan Unionin virallisia tilastoja. Syöpärekisteritiedosto sisältää tiedot periaatteessa kaikista Suomessa todetuista uusista syövistä ja syöpäkuolemista vuodesta 1953 lähtien. Rekisterin kattavuus kiinteiden kasvainten osalta on lähes 100 % (Teppo ym. 1994). Rekisteritiedoston ja muiden, moninaisiin tutkimustarkoituksiin erikseen koottujen aineistojen pohjalta tehdään laajaa tilastollista ja epidemiologista tutkimustyötä. Viidenkymmenen vuoden aikana on ilmestynyt yli 1500 tieteellistä artikkelia (www.cancerregistry.fi/tutkimus) ja valmistunut runsaat 100 väitöskirjaa (www.cancerregistry.fi/yleinen), joissa Syöpärekisterin tutkijoilla tai aineistolla on ollut keskeinen merkitys. Suomen Syöpärekisterin osana toimivassa joukkotarkastusrekisterissä tehdään valtakunnallisiin syöpäseulontoihin liittyvää tutkimusta. Syöpärekisterin tietoja voidaan käyttää ainoastaan tieteellistä tutkimusta ja tilastointia varten. Yksilökohtaisia tietoja tarvitsevat tutkijat hakevat sosiaali- ja terveysministeriön tai Stakesin luvan tietojen saamista varten. YKSILÖN TIETOSUOJA Suomen Syöpärekisterissä arkaluonteisten tietojen salassa pysymiseen on kiinnitetty aina erityistä huomiota. Syöpärekisteritietoja käsittelevät työntekijät ovat salassapitovelvollisia, ja tietojen luvaton saanti on estetty kattavin suojausjärjestelmin. Kun Suomeen luotiin tietosuojalainsäädäntöä, Syöpärekisteri pyrki aktiivisesti vaikuttamaan lakien valmisteluun niin, että lainsäädäntö toisaalta estäisi tietojen käytön potilaan vahingoksi mutta samalla turvaisi kerätyn tiedon mahdollisimman tehokkaan käytön terveyttä ja hyvinvointia edistäviin tarkoituksiin. Laki ja asetus terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä, joista syöpärekisteri on yksi, säädettiin vuonna Henkilötietolaki, joka säätelee rekisteritietojen käyttöä, annettiin vuonna SYÖVÄN SYNTY Syövän synty on vuosia kestävä tapahtumasarja, jossa alunperin terveen solun perimäaines vaurioituu ja solut muuttuvat useiden välivaiheiden kautta elimistön 9

12 säätelyjärjestelmistä riippumattomaksi, pahanlaatuiseksi solukoksi, joka kasvaessaan aiheuttaa lopulta oireita (kuva 1). Syöpätaudit ovat monimuotoinen ryhmä sairauksia, joiden syyt, kulku, oireet ja hoito saattavat poiketa paljonkin toisistaan. Tietoa eri syöpätaudeista löytyy syöpäjärjestöjen kotisivuilta osoitteesta Syöpää aiheuttavat tai sen syntyyn vaikuttavat elintapoihin liittyvät tekijät, ympäristötekijät ja eräät muut tekijät, esimerkiksi eräät virusinfektiot ja hormonaaliset tekijät. Syövän synty edellyttää useita solubiologisia tapahtumia (Hanahan ja Weinberg 2000, Laiho 2002): 1) perimältään vaurioitunut solu pystyy väistämään elimistön puolustusjärjestelmiin kuuluvan luonnollisen solukuoleman, apoptoosin, 2) solu pystyy jakautumaan ilman elimistön normaaliin toimintaan liittyvää kasvun säätelyä, 3) solu kehittää vastustuskyvyn kasvua estävälle säätelylle, 4) solu pystyy jakautumaan loputtomasti, 5) solu pystyy käynnistämään uudisverisuonten kasvun eli angiogeneesin ja ylläpitämään sitä, ja 6) solu pystyy ylittämään luontaisen kudoksensa rajat (paikallinen kudosinvaasio) ja kasvamaan muissa kudoksissa (metastasointi). Kuva 1. Syövän synty Monivaiheisen tapahtumasarjan aloittaa jonkin tekijän (karsinogeenin) aiheuttama DNAvaurio solussa. DNA-vauriot ovat hyvin yleisiä, mutta elimistön korjaus- ja puolustusmekanismit pystyvät useimmiten estämään tapahtumasarjan jatkumisen. Jos näin ei tapahdu ja vaurioitunut solu pystyy jakautumaan, syntyy solukko, jonka kaikissa soluissa on sama vaurio. Jos näihin soluihin osuu lisää karsinogeenisia tekijöitä, voi DNA-vaurio pahentua. Lopulta myös solujen ulkonäkö muuttuu poikkeavaksi: puhutaan esisyöpävaiheesta, josta voi syntyä varsinainen pahanlaatuinen, elimistön säätelyjärjestelmistä irtaantunut syöpäkasvain. karsinogeeni solukuolema DNA-vaurio karsinogeenit rajoittamaton kasvu monistuminen esisyöpä pahanlaatuinen solukko DNA-korjaus 10

13 Syövän yleisyys Suomessa YLEISIMMÄT SYÖPÄMUODOT Maassamme elää kasvava joukko ihmisiä, nyt jo lähes henkeä, joilla on joskus elämänsä aikana ollut syöpä. Osa heistä on parantunut, osalla on taudin tai sen hoidon aiheuttama vamma tai haitta. Syöpäpotilaiden määrä on jatkuvasti suurentunut. Syöpään kuolee vuosittain noin suomalaista, eli syöpä on peruskuolemansyynä lähes joka viidennessä kuolemantapauksessa (Tilastokeskus 2005). Määrä on pysynyt pitkään vakiona. Uusia syöpätapauksia todettiin vuonna 2004 yli Naisten yleisin syöpämuoto on rintasyöpä ja miesten eturauhasen syöpä. Rintasyöpään sairastui yli 3900 naista, eturauhasen syöpään puolestaan yli 5200 miestä (taulukko 1). Suolistosyöpiä todettiin yhteen laskettuna miehillä ja naisilla yli Mahasyöpää, joka 1950-luvulla oli sekä miesten että naisten yleisin syöpätauti, todettiin enää vajaat 750 tapausta. Syövän tapausmäärä- ja kuolleisuustietoja mm. ikäryhmittäin ja sairaanhoitopiireittäin löytyy Syöpärekisterin kotisivuilta ja siellä on myös tapausmääräennuste kuluvalle vuodelle. Perinteisen, painettun englanninkielisen vuositilastovihkosen voi tilata Syöpärekisteristä tai lukea internetistä (www.cancerregistry.fi/ tilastot): esimerkiksi vuonna 2005 ilmestynyt julkaisu sisältää vuosien 2002 ja 2003 syöpätilastot (Finnish Cancer Registry 2005). Syöpärekisteri tekee pyynnöstä myös rutiinijaotteluista poikkeavia taulukointeja mm. tutkijoiden tarpeisiin. SYÖVÄN YLEISYYDEN MUUTOKSET Syöpään sairastuneiden vuosittainen määrä on yli kaksinkertaistunut 40 vuodessa (taulukko 1). Esimerkiksi eturauhasen syöpiä todettiin vuonna 2004 viisitoista kertaa enemmän kuin vuonna Pelkät määrät eivät kuitenkaan anna oikeaa kuvaa syöpätilanteen kehityksestä. Tapausmäärän kasvuun on vaikuttanut suuresti väkiluvun suureneminen erityisesti vanhojen ikäluokissa kuluneina vuosikymmeninä. Ilmaantuvuusluku (insidenssi) kertoo uusien tapausten määrän esimerkiksi henkeä kohti vuodessa. Eri ajankohtien, alueiden ja väestöjen syöpävaaraluvut saa- 11

14 Taulukko 1. Uusien syöpätapausten määrät yleisimmissä syöpämuodoissa vuosina 1960 ja MIEHET Kaikki syövät 1, Kaikki syövät 1, Keuhko Maha Eturauhanen Keuhko Eturauhanen 304 Paksu+peräsuoli Paksu+peräsuoli 232 Iho Haima 165 Virtsarakko Huuli Leukemia Lymfoomat Munuainen Ruokatorvi 136 Haima Aivot/hermosto 133 Maha Kurkunpää Iho Aivot/hermosto Leukemia Lymfoomat 122 Maksa Virtsarakko Ruokatorvi Munuainen Ruoansulatuskanava, 80 Myelooma 139 määrittämätön 79 Kurkunpää Luu 56 Kives 94 NAISET Kaikki syövät 1, Kaikki syövät 1, Maha 829 Rinta Rinta 731 Paksu+peräsuoli Kohdunkaula Paksu+peräsuoli 372 Iho 1 Kohdunrunko Kohdunrunko 234 Keuhko Munasarjat 232 Lymfoomat Ruokatorvi 174 Aivot/hermosto Iho 1 Leukemia Munasarjat Haima Haima 133 Maha Aivot/hermosto 117 Munuainen Ruoansulatuskanava, määrittämätön 115 Kilpirauhanen Lymfoomat 93 Leukemia Keuhko 93 Virtsarakko Munuainen 64 Kohdunkaula Kilpirauhanen 58 Myelooma Ei sisällä iho tyvisolusyöpiä (basalioomia) 2 Ei sisällä virtsarakon papilloomia 3 Ei sisällä kohdunkaulan carcinoma in situ -muutoksia 12

15 daan vertailukelpoisiksi ikävakioimalla, ts. antamalla kullekin ikäryhmäkohtaiselle ilmaantuvuusluvulle sovittu painoarvo riippumatta siitä, kuinka suuri kyseisen ikäryhmän osuus kussakin vertailtavassa väestössä todellisuudessa on. Kansainvälisen vertailtavuuden turvaamiseksi on suositeltu, että kaikkialla käytettäisiin ns. maailman standardiväestön painokertoimia, jotka kuvaavat maailman väestön ikäjakaumaa 1950-luvulla. Myös Suomen Syöpärekisteri käyttää niitä. Miesten ikävakioitu syöpäilmaantuvuus on muuttunut Suomen Syöpärekisterin toiminta-aikana varsin vähän lukuunottatta ihan viimeisten vuosien kasvua (kuva 2). Eri syöpämuotojen yleisyydessä on sen sijaan tapahtunut suuriakin muutoksia Kuva 2. Miesten ja naisten ikävakioitu kokonaissyöpäilmaantuvuus ja -kuolleisuus vuosina Ilmaantuvuus, miehet Ilmaantuvuus, naiset Kuolleisuus, miehet Kuolleisuus, naiset 13

16 (kuva 3). Mahasyöpä ja ruokatorvisyöpä ovat jatkuvasti harvinaistuneet. Myös huulija kurkunpääsyöpä ovat miehillä harvinaistuvia syöpämuotoja. Miesten keuhkosyöpä yleistyi 1970-luvun taitteeseen asti, jolloin ilmaantuvuus kääntyi laskuun. Miesten tupakoinnin väheneminen 1960-luvulta lähtien on tärkein tekijä keuhko-, kurkunpääja huulisyövän harvinaistumisessa. Ravinnon monipuolistumisen taas arvellaan olevan osatekijänä mm. maha- ja ruokatorvisyövän harvinaistumisessa (ks. lukua Vaaratekijät). Eturauhasen ja virtsarakon syöpien ilmaantuvuus on suurentunut voimakkaasti luvulta lähtien. Osa kasvusta selittyy sillä, että nämä syövät todetaan nykyisin varmemmin ja luokitellaan useammin syöviksi kuin 1950-luvulla. Eturauhasen syövän varhaisdiagnostiikan menetelmien nopea kehittyminen selittää viime vuosien erittäin voimakkaan tapausten kasvun. Uusien diagnostisten kuvantamismenetelmien käyttöönotto lienee aiheuttanut myös osan esim. aivokasvainten ilmaantuvuuden noususta. Yleistyviä syöpämuotoja ovat olleet myös paksu- ja peräsuolen syöpä sekä ihomelanooma. Näiden syöpien lisääntyminen liittyy elintason kohoamisen mukanaan tuomiin tekijöihin, sillä ne ovat keskimääräistä tavallisempia ylemmissä sosiaaliryhmissä (Pukkala 1995). Ravintotottumusten muutokset ovat ilmeisesti olleet osasyynä suolistosyövän ilmaantuvuuden suurenemiseen. Ihomelanooman yleistyminen menneinä vuosikymmeninä liittyi lisääntyneisiin etelänmatkoihin, auringonoton suosioon ja siten ihon toistuvaan palamiseen. Naisten ikävakioitu syöpäilmaantuvuus on kasvanut 1950-luvulta lähtien mutta pysynyt silti selvästi miesten tason alapuolella. Useimpien syöpämuotojen yleisyyden kehitys on ollut samanlainen kuin miehillä (kuva 4). Maha- ja ruokatorvisyöpä harvinaistuvat, suolisto-, munuais- ja virtsarakon syöpä sekä ihomelanooma ja keskushermoston kasvaimet yleistyvät. Toisin kuin miehillä, naisten keuhkosyövän ilmaantuvuus on viime aikoihin asti jatkuvasti suurentunut naisten tupakoinnin yleistymisen seurauksena. Rintasyöpä on yleistynyt tasaisesti, kohdunrungon syöpä ja munasarjasyöpäkin luvun taitteeseen asti (kuva 4). Tämä lienee yhteydessä ainakin syntyvyyden pienenemiseen ja sukukypsyysiän pidentymiseen. Mahdollisesti muillakin elintason liittyvillä tekijöillä, esimerkiksi ravinnolla ja liikunnan vähyydellä, on merkitystä ilmiön selittäjänä. Rintasyöpäilmaantuvuuden taso nousi noin kymmenenneksen vuonna 1987, jolloin aloitettiin rintasyövän valtakunnalliset mammografiaseulonnat (ks. s. 49). Niissä havaitaan vuosittain kolmisensataa sellaista oireetonta rintasyöpää, jotka eivät tulisi ilmi ilman järjestelmällistä väestöseulontaa. 14

17 Kuva 3. Syöpien maailman standardiväestön mukaan ikävakioitu ilmaantuvuus miehillä (kolmivuotiskeskiarvot). Eturauhanen Keuhko Suolisto Non-Hodgkin -lymfooma Maha Ihomelanooma Ruokatorvi Huuli 15

18 Kuva 4. Syöpien maailman standardiväestön mukaan ikävakioitu ilmaantuvuus naisilla (kolmivuotiskeskiarvot). Rinta Suolisto Kohdunrunko Munasarja Keuhko Kilpirauhanen Maha Kohdunkaula 16

19 Kohdunkaulan syöpä väheni romahdusmaisesti sen jälkeen sen jälkeen, kun säännölliset joukkotarkastukset aloitettiin 1960-luvulla (ks. sivu 48), mutta 1990-luvulla kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus kääntyi nousuun. Tämän huolestuttavan kehityksen yhtenä syynä on nuorempien ikäryhmien huonompi osallistumisaktiivisuus joukkotarkastuksiin. MIESTEN JA NAISTEN SAIRASTUVUUSEROT Naisilla vuonna 2000 todetuista uusista syöpäkasvaimista lähes 45 % oli rinnassa tai sukuelimissä. Miehillä yksin eturauhassyövän osuus kaikista syövistä oli 38 %. Miesten ja naisten välillä on selviä eroja myös muiden kuin sukupuoleen liittyvien syöpien yleisyydessä. Miesten ikävakioitu sairastuvuus kurkunpäänsyöpään on kymmenkertainen naisten sairastuvuuteen verrattuna. Keuhko- ja huulisyövässä ero on nykyisin korkeintaan nelinkertainen, kun se vielä 1960-luvulla oli 15-kertainen. Nämä ilmiöt selittyvät suurimmaksi osaksi miesten ja naisten tupakointitapojen erilaisista kehityssuunnista menneinä vuosikymmeninä. Virtsarakkosyöpä on miehillä yli neljä kertaa ja mahasyöpä lähes kaksi kertaa niin yleinen kuin naisilla, ja useat muutkin syövät ovat miehillä hiukan yleisempiä. Kilpirauhasen syöpä puolestaan on yli lähes kolme kertaa niin yleinen kuin miehillä. SYÖPÄÄN SAIRASTUMINEN JA IKÄ Syöpätaudit ovat tyypillisesti vanhojen ihmisten sairauksia. Alle 40-vuotiailla syöpää esiintyy harvoin. Sen jälkeen todennäköisyys sairastua syöpään kasvaa nopeasti iän mukana (kuva 5a). Eräissä yksittäisissä syöpämuodoissa ilmaantuvuuden riippuvuus iästä poikkeaa keskimääräisestä. Rintasyövän ilmaantuvuus suurenee 40 ikävuoden paikkeilla jyrkästi, mutta vaihdevuosi-iässä tautivaaran kasvu loivenee. Seulontatutkimukset ovat vuodesta 1987 alkaen lisänneet rintasyövän ilmaantuvuutta erityisesti vuotiailla (kuva 5b). Kohdunkaulan syöpä oli vielä 1960-luvun alkupuolella yleisin vuotiailla, ja jo 40-vuotiaiden tautivaara oli suhteellisen suuri. Nykyisin ilmaantuvuus on suurin yli 70-vuotiailla; keski-ikäisten ja sitä nuorempien tautivaara on joukkotarkastusten ansiosta pienentynyt huomattavasti (kuva 5c). 17

20 Kuva 5. Syöpien ilmaantuvuus iän mukaan vuosina (kohdunkaula- ja rintasyövän osalta myös ennen joukkotarkastusten aloitusta) 18

21 Miesten keuhkosyöpä on yleisin vuotiaiden keskuudessa. Koska tupakointi lisää kuolleisuutta myös muihin syihin kuin keuhkosyöpään, yli 80-vuotiaiden joukossa alkaa olla yhä vähemmän tupakkamiehiä. Näiden tervaskantojen hyvin korkea keuhkosyöpävaara laimenee tupakoimattoman enemmistön alhaiseen syöpävaaraan (kuva 5d). Yli 75-vuotiaiden miesten selvästi yleisin syöpä onkin eturauhasen syöpä, joka on erittäin harvinainen alle 50-vuotiailla. Vuosittain syöpään sairastuu runsaat 150 alle 15-vuotiasta suomalaista. Lasten syöpien osuus on siis vajaa prosentti koko väestön syöpätapauksista. Lasten syövät eroavat aikuisten syövistä mm. solukuvansa ja biologisen käyttäytymisensä suhteen. Tavallisimmat lapsilla esiintyvät syöpätaudit ovat leukemia ja aivokasvaimet, joiden yhteenlaskettu osuus on yli puolet kaikista alle 15-vuotiaiden syövistä (taulukko 2). Eri syöpämuotoja on tytöillä ja pojilla jokseenkin yhtä paljon. Lasten syöpien yleisyydessä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia viime vuosikymmenien kuluessa. Aivojen ja hermoston kasvainten ilmaantuvuus lapsilla ja nuorilla on suhteellisen suuri vähän vanhempiin ikäryhmiin verrattuna. Vastaavanlainen ikäjakauma havaitaan myös leukemiassa (kuva 5e). Kivessyöpä ja Hodgkinin tauti, yksi imusolmukesyöpämuodoista (kuva 5e), ovat puolestaan tyypillisiä nuorilla aikuisilla. Ikäryhmittäisten ilmaantuvuuslukujen perusteella voidaan arvioida myös yksilön todennäköisyyttä sairastua syöpään. Esimerkiksi rintasyöpään sairastuu ennen eläkeikää noin yksi 20 naisesta ja koko elämänkaarensa aikana useampi kuin joka kymmenes (kuva 6). Melkein joka kolmannella niistä naisista ja yli joka kolmannella niistä miehistä, jotka saavuttavat 85 vuoden iän, on tuohon ikään mennessä diagnosoitu ainakin yksi syöpätauti. Jos eturauhassyövän ilmaantuvuusluvut pysyttelisivät vuodesta toiseen yhtä korkeina kuin vuonna 2004, miesten syöpäänsairastumistodennäköisyys olisi vieläkin korkeampi. Pelkästään eturauhassyöpään sairastuisi 85 vuoden ikään mennessä joka neljäs mies. SUKUPOLVIEN VÄLISET EROT Syöpäsairastuvuuden ajalliset muutokset ovat suurelta osin seurausta eri sukupolvien erilaisesta altistumisesta syövän vaaratekijöille. Sukupolvien välisiä sairastuvuuseroja voidaan selvittää vertaamalla eri ajanjaksoina syntyneiden henkilöiden syöpäsairastuvuutta samassa iässä. Esimerkiksi mahasyöpään sairastumisen todennäköisyys 19

22 Taulukko 2. Alle 15-vuotiailla todettujen syöpien keskimääräiset vuosittaiset tapausmäärät Suomessa vuosina Primaarituumorin paikka Tapausmäärä Leukemia 46 Aivokasvaimet 41 Lymfoomat 17 Neuroblastoomat 8 Munuainen 7 Sidekudokset 7 Suolisto 4 Silmä 4 Luusto 3 Kilpirauhanen 2 Kives 1 Maksa 1 Kaikki syövät

23 Kuva 6. Todennäköisyys sairastua syöpätauteihin kuhunkin ikään mennessä (vuosien ilmaantuvuusluvuista laskettuna). 40 Miehet Kaikki syövät 30 % Sukuelimet Ruoansulatuselimet Hengityselimet Virtsaelimet Veri- ja imukudos 40 Naiset 30 Kaikki syövät % Rinta Ruoansulatuselimet Sukuelimet Veri- ja imukudos Virtsaelimet 21

24 Kuva 7. Miesten mahasyövän, naisten ihomelanooman ja naisten keuhkosyövän ilmaantuvuus syntymävuoden ja iän mukaan Mahasyöpä, miehet Ilmaantuvuus/ Syntymävuosi Keuhkosyöpä, naiset Ilmaantuvuus/ Ikä Ikä Ihomelanooma, naiset Ilmaantuvuus/ Ikä 22

25 on sitä pienempi mitä myöhemmin henkilö on syntynyt: 1930-luvun lopulla syntyneiden miesten mahasyöpävaara kussakin iässä on suunnilleen kymmenesosa siitä, mitä se oli 1890-luvulla syntyneillä (kuva 7). Miesten keuhkosyövän ilmaantuvuus on suurimmillaan vuosina syntyneillä. Sitä ennen ja sitä myöhemmin syntyneillä sairastuvuus on pienempi. Tupakointi on ollut yleisintä tämän vuosisadan kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä syntyneiden miesten keskuudessa, joten se selittää hyvin erot keuhkosyöpävaarassa. Naisten tupakointi on puolestaan lisääntynyt syntymävuosi-ikäluokasta toiseen, ja siksi naisten keuhkosyövän ilmaantuvuuskin on ollut johdonmukaisesti sitä suurempaa mitä myöhemmin syntyneistä naisista on kyse (kuva 7). Ihomelanooma oli 1980-luvulle asti suhteellisesti nopeimmin yleistyvä syöpälajimme. Syntymävuosi-ikäluokittain asiaa tarkasteltaessa vastaava ilmiö näkyy esimerkiksi niin, että 1950-luvun alussa syntyneiden naisten sairastumisvaara jo 30 vuoden iässä yhtä suuri kuin vuoden 1900 paikkeilla syntyneiden noin 60-vuotiaana (kuva 7). ALUEELLINEN VAIHTELU Suomalaisten syöpäilmaantuvuus on pitkään sijoittunut idän ja lännen maiden väliin (kuva 8). Nykyisin edustamme useissa syöpätaudeissa Euroopan yhteisön keskiarvoa (kuva 9). Suomen etelän kaupunkien naisten syöpävaara oli 1990-luvulla noin puolitoistakertainen verrattuna Lapin maaseudun naisiin, joiden sairastuvuus oli maan alhaisin (kuva 10). Mm. keuhko- ja kohtusyöpä ovat naisilla yleisimpiä Helsingissä ja sen ympäristössä. Poikkeuksena tästä maantieteellisestä yleistilanteesta mainittakoon kilpirauhasen syöpä, jonka hyväennusteista papillaarista muotoa esiintyy vuosikymmenestä toiseen eniten Oulun seudulla (kuva 10). Miehillä alueelliset erot syöpäsairastuvuudessa ovat pienempiä kuin naisilla (kuva 11). Yksittäisten syöpämuotojen ilmaantuvuudessa esiintyy maantieteellistä vaihtelua. Esimerkiksi eturauhasen syöpä oli 1990-luvulla yleisin pääkaupunkiseudulla, ruokatorvisyöpä Länsi-Lapissa ja huulisyöpä itäisen ja pohjoisen Suomen maaseudulla. Aivan pohjoisimman Suomen syöpäkuormaa alentaa osaltaan saamelaisväestön poikkeuksellisen pieni syöpäilmaantuvuus: erityisesti inarinsaamelaisilla ja tunturisaamelaisilla lähes kaikkia syöpiä on olennaisesti vähemmän kuin muulla samoilla alueilla asuvalla väestöllä (Soininen ym. 2002). Ero ei selity tunnetuilla elämäntapaeroilla. 23

26 Kuva 8. Naisten ihomelanooman ja miesten mahasyövän suhteellinen ilmaantuvuus Pohjois-Euroopassa Kartat perustuvat kunnittaisiin lukuihin (Pukkala ym. 2001). 1.0 = Pohjoismaiden + Viron + Latvian keskiarvo Ihomelanooma, naiset 24

27 Mahasyöpä, miehet 25

28 Kuva 9. Eräiden syöpien ilmaantuvuusvaihtelut EU-maissa 1997 (Ferlay ym. 1999). Rintasyöpä Hollanti Belgia Ruotsi Suomi Portugali Espanja EU Eturauhassyöpä EU Suomi Ruotsi Belgia Portugali Tanska Espanja Ilmaantuvuus/ Ilmaantuvuus/ Keuhkosyöpä, naiset Tanska Iso-Britannia Ruotsi Suomi Portugali Espanja EU Ilmaantuvuus/ Keuhkosyöpä, miehet EU Belgia Hollanti Italia Suomi Portugali Ruotsi Ilmaantuvuus/ Ihomelanooma, naiset EU Ruotsi Tanska Hollanti Suomi Espanja Portugali Kivessyöpä Tanska Itävalta Ruotsi Portugali Suomi Espanja EU ,5 1,0 Ilmaantuvuus/ Ilmaantuvuus/

29 Useimmissa syövissä maantieteelliset erot ovat säilyneet suhteellisen samansuuntaisina, vaikka sairastuvuuden taso koko maassa olisikin ajan myötä muuttunut. Muutokset syövän syytekijöiden esiintymisessä voivat kuitenkin vähitellen siirtää syöpäsairastuvuuden alueellista painopistettä. Tupakointitapojen erisuuntainen kehitys eri osissa Suomea on siirtänyt miesten keuhkosyövän painopisteen Etelä-Suomesta Kainuuseen, jossa vielä 1950-luvulla oli vähiten keuhkosyöpää koko maassa (kuva 11). Syöpärekisterin kotisivuilla (www.cancerregistry.fi/tilastot) on asiaa havainnollistavia kartta-animaatioita. Kunta on väestömäärältään niin pieni yksikkö, että luotettavien päätelmien tekeminen yksittäisten kuntien syöpäilmaantuvuusluvuista on vain harvoin mahdollista. Keskimääräisessä 5000 asukkaan kunnassa todetaan yleisimpiäkin syöpämuotoja, miesten eturauhas- ja naisten rintasyöpää, normaalisti korkeintaan viitisen tapausta vuodessa. Yhdistämällä useiden samankaltaisten kuntien tiedot saadaan luotettavampia tietoja eri tyyppisten alueiden väestön syöpäsairastuvuudesta. Useimmat syöpämuodot ovat tavallisempia kaupungeissa kuin maaseudulla. Vaikka ero on vuosikymmenten mittaan monien syöpien osalta pienentynyt, miesten maksasyövässä ja naisten keuhkosyövässä ilmaantuvuus isoimmissa kaupungeissamme on yhä noin kaksinkertainen maalaiskuntiin verrattuna (kuva 12). Tavallisista syövistä suolisto-, eturauhas- ja rintasyöpä ovat kaupungeissa selvästi yleisempiä, kun taas esimerkiksi mahasyöpä ja miesten keuhkosyöpä ovat maalla ja kaupungeissa suunnilleen yhtä yleisiä. Huulisyöpä on ainoa syöpälaji, jota esiintyy maaseudulla selvästi enemmän kuin kaupungeissa. Samantapaisia eroja saadaan, jos kunnat luokitellaan esimerkiksi asukkaiden keskimääräisen tulotason tai perhekoon mukaan, ovathan maaseudulla asukkaiden tulot keskimäärin pienemmät ja perheet monilapsisempia kuin teollistuneilla paikkakunnilla (Teppo ym. 1980). Elinympäristön vaikutusta syöpäsairastuvuuteen voidaan tutkia - sitä mukaa kuin laadukasta taustatietoa elämänympäristöstä alkaa olla saatavilla - luokittelemalla alueet esimerkiksi maaperän, hengitysilman tai juomaveden laadun mukaan. Suomalainen korkeatasoinen väestörekisteröintijärjestelmä mahdollistaa tällaisen tutkimuksen myös kuntaa pienemmissä alueyksiköissä, jopa niin pienissä kuin 500 m x 500 m ruuduissa (Kokki ym. 2002). Alueellisten sairastuvuuserojen ja niiden muutosten vertailu antaa vihjeitä syövän mahdollisista syistä. Tarkempien syy-yhteyksien selville saaminen edellyttää kuitenkin suurella ihmisjoukolla tehtyjä tutkimuksia, joissa verrataan eri lailla altistuneiden ryhmiä yksilökohtaisten tietojen perusteella. 27

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS

4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS 4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS Simo Näyhä, ja Eero Pukkala 3 Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Oulun aluetyöterveyslaitos 3 Suomen Syöpärekisteri 4. Johdanto Lapin miehillä

Lisätiedot

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri

Lisätiedot

Syöpä Suomessa 2011. Eero Pukkala. Matti Rautalahti

Syöpä Suomessa 2011. Eero Pukkala. Matti Rautalahti Syöpä Suomessa 2011 Eero Pukkala Risto Sankila Matti Rautalahti Syöpäjärjestöjen julkaisuja 2011 Syöpä Suomessa 2011 Eero Pukkala, Risto Sankila, Matti Rautalahti Syöpä Suomessa 2011 13., uudistettu painos

Lisätiedot

Syövän ilmaantuvuus, syöpäpotilaiden ennuste ja syöpäkuolleisuus

Syövän ilmaantuvuus, syöpäpotilaiden ennuste ja syöpäkuolleisuus Syövän ilmaantuvuus, syöpäpotilaiden ennuste ja syöpäkuolleisuus Eero Pukkala, Tadeusz Dyba, Timo Hakulinen ja Risto Sankila Syöpä nyt Syöpä on yleinen sairaus. Suomessa elää yli 2 ihmistä, joilta on elämän

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Paikallisten ympäristötekijöiden terveysvaikutusten

Paikallisten ympäristötekijöiden terveysvaikutusten Ympäristö Eero Pukkala»Melkein kaikki syövät aiheutuvat ympäristötekijöistä.» Tässä syöpäepidemiologien vakiolauseessa luullaan usein puhuttavan ilmasta, vedestä, maaperästä, säteilystä ja muista ulkopuolellamme

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Tupakka globaalisti riski nro 1 WHO 2009 Työterveyslaitos / Harri Vainio / 11.5.2010 2 Terveyshaitat kasvussa

Lisätiedot

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksen tavoitteena on, että yhä useampi rintasyöpä voidaan ehkäistä tai hoitaa ja että jokainen rintasyöpään sairastunut saa tarvittavan tuen sairauden

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Epidemiologia riskien arvioinnissa

Epidemiologia riskien arvioinnissa Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia

Lisätiedot

Matkapuhelimet ja syöpävaara

Matkapuhelimet ja syöpävaara Matkapuhelimet ja syöpävaara Anssi Auvinen LT, tutkimusprofessori Säteilyturvakeskus Miksi tutkitaan Radiotaajuinen sähkömagneettikenttä Heikko energia Paikallinen: kantama joitain cm Tutkimuksen edellytykset

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Tupakkalain muutos 2010

Tupakkalain muutos 2010 Tupakkalaki Tupakkalain muutos 2010 Tupakkalain muutos tuli voimaan 1.10.2010. Lain tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön vähittäinen loppuminen. 2010 Suomessa työssään päivittäin passiivisesti tupakalle

Lisätiedot

PYLL-P-HSOTEY. Yleiset havainnot:

PYLL-P-HSOTEY. Yleiset havainnot: 1 PYLL-P-HSOTEY Yleiset havainnot: 1. Useissa kunnissa miesten tilanne on kehittynyt entisestä huonosta parempaan ja naisten päinvastoin hyvästä huonompaan ja usein syynä ovat alkoholiperäiset sairaudet.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1147/06.01.01/2012 134 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pohjanpalo Aila, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa Sepelvaltimotautikuolleisuuden alueelliset erot Suomessa -10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus Marika Hakala Tutkimuksen taustaa Suomessa kuolleisuudessa on merkittävää alueellinen vaihtelua: Itä-

Lisätiedot

Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi

Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Yhteyshoitajakoulutus 29.9.2011 Nea Malila Suomen Syöpärekisteri ja Tampereen yliopisto Milloin

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

Syöpä 2015 Syöpäjärjestöjen julkaisuja 2006

Syöpä 2015 Syöpäjärjestöjen julkaisuja 2006 Syöpä 2015 Syöpäjärjestöjen julkaisuja 2006 Toimitus: Marika Javanainen, Juttutoimisto Helmi Taitto: Taina Ilomäki-Virta Kannen kuva: Taina Ilomäki-Virta ISBN 952-99737-1-3 Suomen Syöpäsäätiön julkaisuja

Lisätiedot

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea.

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Nykyarvion mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään. Syöpä on läsnä suomalaisten elämässä entistä useammin,

Lisätiedot

Järjestö tiedon tuottajana ja välittäjänä

Järjestö tiedon tuottajana ja välittäjänä 13 Järjestö tiedon tuottajana ja välittäjänä Suomen Syöpärekisterin toiminta on syöpää koskevan päätöksenteon perusta Suomen Syöpärekisteri on Suomen Syöpäyhdistyksen vuonna 1952 perustama tutkimuslaitos,

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Järjestö tiedon tuottajana ja välittäjänä

Järjestö tiedon tuottajana ja välittäjänä 13 Järjestö tiedon tuottajana ja välittäjänä Kansanterveystyötä, syövän syiden tutkimusta ja perusta syöpää koskevalle päätöksenteolle Suomen Syöpärekisteri on syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ TUPAKOINTI JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS: KYLMÄT TOSIASIAT tupakointi aiheuttaa maailmassa yli 5 miljoonaa kuolemaa vuosittain:

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Selvitys syöpäriskiepäilystä Sulkavan kunnassa

Selvitys syöpäriskiepäilystä Sulkavan kunnassa Selvitys syöpäriskiepäilystä Sulkavan kunnassa Kari Pasanen Hannu Komulainen Hannu Kiviranta Eero Pukkala Juha Pekkanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Ympäristöterveyden osasto PL 95 (Neulaniementie

Lisätiedot

Raportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta

Raportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Raportti 5.11.2007 Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Suomen Syöpäyhdistys päätti toukokuussa 2007 perustaa työryhmän valmistelemaan Syöpäjärjestöjen näkemystä HPV-rokotetta koskevista kysymyksistä.

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Järjestö tiedon tuottajana ja välittäjänä

Järjestö tiedon tuottajana ja välittäjänä 13 Järjestö tiedon tuottajana ja välittäjänä Suomen Syöpärekisteri on perusta syöpää koskevalle kansanterveystyölle, syytekijöiden tutkimukselle ja päätöksenteolle Suomen Syöpärekisteri on Suomen Syöpäyhdistyksen

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 1147/06.01.01/2012 Kaupunginhallitus 134 7.5.2012 Valtuusto 68 21.5.2012 83 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Syövän sädehoito. Raportin yhteenvedon suomentanut: Risto Roine, FinOHTA 28.11.1996

Syövän sädehoito. Raportin yhteenvedon suomentanut: Risto Roine, FinOHTA 28.11.1996 Syövän sädehoito SBU - Statens beredning for utvärdering av medicinsk metodik Rapport nr 129/1 + 129/2 (Litteraturgranskning): Strålbehandling av cancer Tukholma, syyskuu 1996 Raportin yhteenvedon suomentanut:

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Yleistä seulontatutkimuksista & mihin ollaan menossa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri www.syoparekisteri.fi

Yleistä seulontatutkimuksista & mihin ollaan menossa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri www.syoparekisteri.fi Yleistä seulontatutkimuksista & mihin ollaan menossa Nea Malila Suomen Syöpärekisteri www.syoparekisteri.fi Syöpäseulontojen tavoitteet Ensisijainen tavoite laadukas = vaikuttava seulontatoiminta vaikuttavuus

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN Suomen Ympäristösairauskeskus perustettiin viime vuonna ajantasaisen ympäristösairaustiedon asiantuntijakeskukseksi. Tavoitteena on ajantasaisen,

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Levinneen suolistosyövän hoito

Levinneen suolistosyövän hoito Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. Ilma Raittiin ilman edut Edistää aivotoimintaa Vahvistaa vastustuskykyä Antaa enemmän vireyttä koko päivään Vähentää ahdistusta ja rauhoittaa mieltä

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu

Lisätiedot

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

Syöpäseulonnat II - sairauksien

Syöpäseulonnat II - sairauksien Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot