Paikallisten ympäristötekijöiden terveysvaikutusten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paikallisten ympäristötekijöiden terveysvaikutusten"

Transkriptio

1 Ympäristö Eero Pukkala»Melkein kaikki syövät aiheutuvat ympäristötekijöistä.» Tässä syöpäepidemiologien vakiolauseessa luullaan usein puhuttavan ilmasta, vedestä, maaperästä, säteilystä ja muista ulkopuolellamme vaikuttavista ympäristön piirteistä, vaikka tässä yhteydessä ympäristötekijöiksi pitää ymmärtää myös kaikkinaiset elämäntapoihin ja elinolosuhteisiin liittyviä ilmiöt. Siihen kuuluvat tupakointi, ruokavalio, alkoholinkäyttö, työaltisteet ja lääkkeet siis kaikki, mikä ei johdu suoraan perimästä. Vaikka fyysisen ympäristön osuus syövän syynä on hyvin mitätön verrattuna muihin»ympäristötekijöihin», ympäristöön liittyvät seikat pyrkivät korostumaan julkisessa keskustelussa ja ehkä ihmisten peloissakin. Paikallisten ympäristötekijöiden terveysvaikutusten hahmottamiseen tuo perspektiiviä yleisempi tietämys ilmiön yleisyydestä ja maantieteellisestä vaihtelusta. Syövän ilmaantuvuus suomalaisessa väestössä on pitkään sijoittunut itäisten ja läntisten naapurimaidemme ilmaantuvuuslukujen väliin. Nykyisin edustamme useissa syöpätaudeissa Euroopan yhteisön keskiarvoa (kuva 1). Poikkeuksena on kohdunkaulan syöpä, jossa suomalainen erittäin tehokkaasti organisoitu Papa-seulonta on romahduttanut niin syövän ilmaantuvuuden kuin syöpäkuolleisuudenkin. Toinen suomalainen menestystarina on miesten tupakoinnin väheneminen maassamme: keuhkosyövän aiemmin kovin suuri ilmaantuvuus suomalaisten miesten joukossa on 199- luvulla pienentynyt jo alle -keskiarvon. Nyt olemme kärjessä eturauhassyöpätilastossa, mutta onneksi kyse on vain aktivoituneen diagnostiikkamme tuottamasta näennäiskasvusta: kuolleisuus eturauhassyöpään ei ole kasvussa. Alueelliset ilmaantuvuuserot Suomessa Etelä-Suomen kaupunkien naisilla esiintyi syöpää 199-luvulla noin puolitoistakertaisesti Lapin maaseudun naisiin verrattuna (kuva 2). Aivan pohjoisimman Suomen lukuja pienentää osaltaan syövän poikkeuksellisen pieni ilmaantuvuus saamelaisväestössä: inarinsaamelaisilla ja tunturisaamelaisilla esiintyy lähes kaikkia syöpiä olennaisesti vähemmän kuin muilla samojen alueiden asukkailla (Soininen ym. 22). Mm. keuhko- ja kohtusyöpä ovat naisilla yleisimpiä pääkaupunkiseudulla. Poikkeuksiakin on: kilpirauhassyövän hyväennusteista papillaarista muotoa on rekisteröity parin viime vuosikymmenen aikana eniten Oulun seudulla, ilmeisesti poikkeuksellisen aktiivisen diagnosoinnin takia (kuva 2). Miehillä alueelliset erot syövän kokonaisilmaantuvuudessa ovat pienempiä kuin naisilla. Yleiskuva on Etelä--painotteinen, tyyppiesimerkkinä eturauhassyöpä (kuva 3). Huulisyövän tiedetään olevan yleisin tupakoivilla ulkotyöntekijöillä, erityisesti kalastajilla ja maanviljelijöillä, ja sitä esiintyykin eniten itäisen ja pohjoisen Suomen maaseudulla (kuva 3). Useimmissa syövissä suhteelliset maantieteelliset erot ovat säilyneet samansuuntaisina, vaikka sairastuvuusluvut koko maassa olisivatkin ajan myötä muuttuneet. Tupakointitapojen eri- Duodecim 24;12:

2 Rintasyöpä Keuhkosyöpä, naiset Kohdunkaulan syöpä Hollanti Belgia Espanja Tanska Iso-Britannia Espanja Tanska Hollanti Espanja Ilmaantuvuus/ Ilmaantuvuus/ Ilmaantuvuus/1 5 Eturauhassyöpä Keuhkosyöpä, miehet Kivessyöpä Belgia Belgia Hollanti Italia Tanska Itävalta Tanska Espanja Espanja Ilmaantuvuus/ Ilmaantuvuus/1 5,5 1, Ilmaantuvuus/1 5 Kuva 1. Eräiden syöpien ilmaantuvuuden vaihtelut Euroopassa 1997 (Ferlay ym. 1999). Kokonaissyöpä Kilpirauhassyöpä Ilmaantuvuus per Ilmaantuvuus per Kuva 2. Naisten kaikkien syöpien ja kilpirauhassyövän maantieteellinen vaihtelu Suomessa Kartat perustuvat kunnittaisiin lukuihin (Pukkala ym. 23) E. Pukkala

3 suuntainen kehitys eri osissa Suomea on siirtänyt kuitenkin miesten keuhkosyövän painopisteen Etelä-Suomesta Kainuuseen, jossa vielä 195-luvulla esiintyi vähiten keuhkosyöpää koko maassa. Kunta on väestömäärältään niin pieni yksikkö, että luotettavien päätelmien tekeminen yksittäisen kunnan ilmaantuvuusluvuista on vain harvoin mahdollista. Keskimääräisessä 5 asukkaan kunnassa todetaan yleisimpiäkin syöpämuotoja miesten eturauhas- ja naisten rintasyöpää normaalisti vain noin kolme tapausta vuodessa. Yhdistämällä useiden samankaltaisten kuntien tiedot saadaan luotettavampia tietoja erityyppisten alueiden sairastuvuuseroista. Useimmat syöpämuodot ovat tavallisempia kaupunkikunnissa kuin maaseudulla. Vaikka ero on vuosikymmenten mittaan monien syöpien osalta pienentynyt, miesten maksasyövän ja naisten keuhkosyövän ilmaantuvuudet olivat isoimmissa kaupungeissamme yhä noin kaksinkertaiset maalaiskuntiin verrattuna (kuva 4). Keskeisistä syövistä suolisto-, eturauhas- ja rintasyöpä ovat kaupungeissa selvästi yleisempiä, kun taas esimerkiksi mahasyöpä ja miesten keuhkosyöpä ovat maalla ja kaupungeissa suunnilleen yhtä yleisiä. Huulisyöpä on ainoa syöpälaji, jota esiintyy maaseudulla selvästi enemmän kuin kaupungeissa. Samantapaisia eroja saadaan, jos kunnat luokitellaan esimerkiksi asukkaiden keskimääräisen tulotason tai perhekoon mukaan, ovathan asukkaiden tulot maaseudulla keskimäärin pienemmät ja perheet monilapsisempia kuin teollistuneilla paikkakunnilla (Teppo ym. 198). Ympäristön vaikutusta syövän ilmaantuvuuteen voidaan tutkia sitä mukaa kuin laadukasta taustatietoa ympäristöstä alkaa olla saatavilla luokittelemalla alueet esimerkiksi maaperän, hengitysilman tai juomaveden laadun mukaan. Alueellisten sairastuvuuserojen ja niiden muutosten vertailu antaa vihjeitä syövän mahdollisista syytekijöistä. Syy-yhteyksien selville saaminen edellyttää kuitenkin suurella ih- Eturauhassyöpä Huulisyöpä Ilmaantuvuus per Ilmaantuvuus per Kuva 3. Miesten eturauhassyövän ja huulisyövän maantieteellinen vaihtelu Suomessa Kartat perustuvat kunnittaisiin lukuihin (Pukkala ym. 23). 1655

4 1,6 Naiset 1,4 1,2 1,,8,6 Helsinki, Turku, Tampere Muut vanhat kaupungit Uudet kaupungit,4 Maaseutu,2 Huuli Paksusuoli Ihomelanooma Haima Non-Hodgkinlymfooma Maksa Rinta Keuhko 1,6 Miehet 1,4 1,2 1,,8,6,4,2 Huuli Keuhko Ihomelanooma Ruokatorvi Paksusuoli Eturauhanen Kurkunpää Maksa Kuva 4. Syövän ilmaantuvuus kunnan kaupungistumisasteen mukaan (koko = 1,). misjoukolla tehtyjä tutkimuksia, joissa yksilökohtaisten tietojen avulla verrataan eri lailla altistuneiden ryhmiä. Ihmisen huoli Altistuslähtöiset tutkimukset eivät ole osoittaneet mainittavia yhteyksiä asuinympäristön ja syövän välillä. Tästä jokseenkin riippumaton ilmiö on eri paikkakunnilla silloin tällöin puhkeava huolestuneisuus, kun ajallisesti ja paikallisesti lähekkäin ilmaantuu useita syöpätapauksia. Silloin ei auta selitellä ympäripyöreästi, kuinka yleisiä syöpätaudit ovat:»noin joka kolmas nykysuomalainen sairastuu elämänsä aikana johonkin syöpätautiin.» Kysyjä usein paikkakunnan terveyskeskuslääkäri saa mielenrauhan vasta, kun todella lasketaan paikkakunnalla esiintyneiden syöpätapausten määrät ja verrataan niitä siihen määrään, joka kyseisen kokoisessa ja ikäisessä suomalaisväestössä keskimäärin pitäisi ilmaantua. Syöpärekisteri tuottaa tällaisen laskelman tarvittaessa noin tunnissa. Taulukkoon 1 on laskettu esimerkinomaisesti keuhkosyövän havaitut ja odotetut tapausmäärät Syöpärekisterin 5 vuoden toiminta-ajalta Ilomantsissa, :n itäisimmässä kunnassa, jonka väestömäärä on vähentynyt 7 :n paikkeille. Miesten keuhkosyöpää on esiintynyt jatkuvasti 1,4 1,7-kertaisesti Suomen keskiarvon verran, kun taas naisilla keuhkosyöpiä oli vuosina vain kolme tapausta odotettujen runsaan 12 tapauksen sijaan. Jos Ilomantsin syöpäkuvaa tarkastellaan laajemmin, havaitaan rintasyöpää esiintyneen 198-luvun alkuun saakka alle puolet muiden suomalaisnaisten keskiarvos E. Pukkala

5 Taulukko 1. Esimerkki Syöpärekisterin rutiinimaisesta kunnittaisesta syöpävaaran taulukoinnista: keuhkosyöpä Ilomantsissa SUOMEN SYÖPÄREKISTERI ILOMANTSI Keuhkosyöpä, ilmaantuvuus Miehet Naiset VUOSI H O H/O 95% CI H O H/O 95% CI *** ** *** * H Havaittu tapausmäärä O Odotettu tapausmäärä; vertailualue: Koko maa H/O Vakioitu ilmaantuvuussuhde(standardized incidence ratio) 95% CI 95 %:n luottamusväli (confidence interval) ta: perhekoko on ollut perinteisesti iso. Samanlainen suojavaikutus ilmenee yli viisilapsisilla naisilla (Hinkula ym. 21). Viimeinen kohdunkaulan syöpä Ilomantsissa on todettu yli 2 vuotta sitten (odotusarvo vuosina olisi ollut kuusi tapausta): elämäntavat ovat hillityt ja joukkotarkastukset toimivat. Kaiken kaikkiaan Ilomantsissa on viimeisten kymmenen vuoden aikana todettu keskimäärin 33 syöpää vuodessa, kun maan keskimääräisen ilmaantuvuuden mukaan odotettu määrä olisi 4.»Alisairastuvuus» on tilastollisesti merkitsevä mutta toisaalta aika tavanomainen maaseutukunnillemme. Järvenpää puolestaan on nopean väestökasvun leimaama lähes 4 asukkaan eteläsuomalainen kaupunki. Vuosina siellä odotettiin ilmaantuvan 1 8 syöpää ja havaittu määrä oli Vain naisten keuhkosyöpää ilmaantui merkitsevästi liikaa: havaittu määrä oli 35 ja odotusarvo vain 22, eli vakioitu ilmaantuvuussuhde (SIR) oli 1,6 ja sen 95 %:n luottamusväli 1,1 2,3. Edeltävänä murroksen vuosikymmenenä puolestaan kohdunkaulan syöpää ilmaantui kaksi kertaa odotettu määrä (SIR 2,, 95 %:n luottamusväli 1,1 3,4). Valistunut lukija katsoo aikasarjoja laajemmasta perspektiivistä ja muistaa, että isossa vaarasuhdejoukossa noin joka kahdeskymmenes on merkitsevä (p <,5) aivan sattumalta. Joskus kuntarajat eivät sovi ilmiön tarkasteluun: huoli rajautuu vaikkapa yhteen kylään, monen kunnan läpi virtaavan joen varteen tai tehtaan savujen suuntautumisalueelle (Pekkanen ym. 1995). Niitä tilanteita varten kehitettiin asuinpaikkojen koordinaatteihin perustuva tutkimustyökalu, joka hyödyntää suomalaista maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen korkeatasoista väestörekisteröintijärjestelmää. Sen yksikköinä ovat 5 x 5 m:n karttaruudut (Kokki ym. 22). Vaarasuhde-estimaatit saadaan tälläkin työkalulla lasketuksi varsin nopeasti. Laskelmiin voidaan sisällyttää myös sosiaaliryhmävakiointi, jolloin verrataan tutkimusalueen ihmisten syöpävaaraa muualla asuvien, samantapaisia elämäntapoja noudattavien ihmisten syöpävaaraan. Joskus maallikkohavainnot saavat osakseen laajaa julkisuutta ennen kuin niitä keretään tarkistaa. Loppukesästä 2 lehdissä oli hälyuutisia, joiden mukaan Ts` ernobylin ydinvoimaonnettomuudesta peräisin oleva radioaktiivinen laskeuma olisi aiheuttanut ainakin neljä Hodgkinin taudin tapausta saman koululuokan oppilaille, jotka olivat laskeumapäivänä olleet ulkona vesisateessa urheilutunnillaan. Tapaus oli tieteellisesti hyvin kiinnostava ei Ts` ernobylin takia vaan siksi, että Hodgkinin taudin mahdollisen tartuntaetiologian kannalta neljän nuoren potilaan ryväs olisi ainutlaatuinen ja huolelliseen 1657

6 selvitykseen laboratorioanalyyseineen varauduttiin (Teppo ja Pukkala 2). Kun tapauksia sitten yritettiin jäljittää asiaa tutkimaan pyytäneiden paikkakuntalaisten avulla näytteiden saamiseksi, niitä löytyikin lopulta vain yksi ainoa. Yleensä alueittainen vaarasuhdelaskelma osoittaa ihmisten huolestuneisuuden turhaksi ja rauha palaa maahan. Joskus harvoin kuitenkin syöpävaara on todella normaalia suurempi, jolloin joudutaan miettimään tarkempien selvitysten tarpeellisuutta. Tällöin pitää pohtia tautien syntymekanismeja ja mahdollisten syiden esiintyvyyttä alueella. Seuraavassa on esimerkkejä tämänkaltaisista tutkimuksista. Asuinympäristön saasteet Ilman epäpuhtauksien, lähinnä teollisuuden ja liikenteen päästöjen, arvioidaan lisäävän jonkin verran keuhkosyövän vaaraa. Kuitenkaan esimerkiksi Helsingin keuhkosyövän ilmaantuvuuserot eri katujen varsilla asuvien ihmisten välillä eivät ole yhteydessä ilman rikki- tai typpidioksidipitoisuuksiin eivätkä liikennemääriin: Hämeentien varressa esiintyy kyllä monin verroin enemmän keuhkosyöpää kuin vaikkapa Mechelininkadulla asuvilla, mutta ilmiö selittyy sosiaaliryhmäeroilla, jotka käytännössä heijastavat tupakointieroja (Pönkä ym. 1993). Miesten keuhkosyöpää todetaan eniten niissä osissa Suomea, joissa ilma on puhtainta, mikä sekin osoittaa ilmansaasteiden olevan mitätön vaaratekijä tupakan rinnalla (kuva 5). Naisten keuhkosyöpää sen sijaan esiintyy jokseenkin kaikkialla Pohjois-Euroopassa enemmän suurissa kaupungeissa kuin ympäröivällä maaseudulla, mutta tämänkin katsotaan johtuvan kaupunkilaisnaisten runsaammasta tupakoinnista menneinä vuosikymmeninä. Vesijohtovettä käyttävät suhteellisen tasaisesti suuret ihmisjoukot, ja se on ollut siksi kiitollinen tutkimuskohde: kunkin yksilön altistuksen määrä on jokseenkin tarkkaan arvioitavissa, kun tiedetään veden ominaisuudet ja yksilöiden asumisajat vesijohtoverkon vaikutuspiirissä. Joillakin paikkakunnilla juomavetenä käytetyn pintaveden kloorauksen yhteydessä syntyy perintötekijöitä muuttavia, mutageenisia yhdisteitä. Näiden arvioitiin suomalaistutkimuksessa (Koivusalo ym. 1997) lisäävän eräiden syöpien vaaraa naisilla: tyypillisellä klooratun pintaveden mutageenisuustasolla (3 net rev / litra) rakkosyövän vaarasuhde oli 1,5 (95 %:n luottamusväli 1, 2,2), ruokatorvisyövän 1,9 (1, 3,5) ja peräsuolisyövän 1,4 (1, 1,9), kaikki rimaa hipoen merkitseviä. Koska tutkimuksessa oli varsin puutteelliset mahdollisuudet vakioida sekoittajavien tekijöiden vaikutuksia ja koska samaa vettä juovilla miehillä ei todettu vastaavia vaarasuhteita, tuloksiin on syytä suhtautua varauksin. Sekoittavien tietojen puutteellinen hallinta on tyypillinen ongelma julkaistuissa ympäristöepidemiologisissa kohorttitutkimuksissa. Tapausverrokkitutkimukset taas ovat Suomen oloissa niin paljon työläämpiä ja kalliimpiakin, että niissä tutkimushenkilöiden määrä jää usein turhan pieneksi ja tutkimuksen voima riittämättömäksi. Jälkimmäistä tyyppiä edustaa tutkimus, jossa selvitettiin porakaivojen veden sisältämän arseenin yhteyttä virtsarakon syöpään (Kurttio ym. 1999). Tulosten mukaan kaikkein arseenipitoisimman veden (vähintään,5 µg/l) juonti 3 8 vuotta ennen syöpädiagnoosia johti vaarasuhteeseen 2,4 (95 %:n luottamusväli 1,1 5,4). Kärkölässä valui sahalla käytettyjä kloorifenoleja pohjaveteen ja ihmiset altistuivat juomaveden ja lähijärvestä pyydettyjen kalojen kautta. Aikoinaan arvioitiin, että ympäristöonnettomuus olisi aiheuttanut yhden ylimääräisen lymfooman noin joka toinen vuosi (Lampi ym. 1992). Kuivapesulakemikaalien (tri- ja tetrakloorietyleenin) joutumisen juomaveteen ja ihmisiin Oitissa ja Hattulassa ei todettu aiheuttaneen syöpävaaran suurenemista (Vartiainen ym. 1993). Molemmat havainnot on tarkoitus tarkistaa nyt, kun seuranta-aikaa on kertynyt enemmän. Parhaillaan tutkitaan, ovatko Kymijoen dioksiinit suurentaneet alueen väestön syöpävaaraa (Verkasalo ym. 24). Ympäristöaltistumisen mallinnus- ja analyysimenetelmät ovat kehittyneet paljon viimeisten kymmenen vuoden kuluessa, ja myös ympäristön tilaa kuvaavien mittausten määrä on suuresti lisääntynyt. Siten ympäristön syöpävaaraa voidaan arvioida yhä täsmällisemmin lähivuosikymmeninä E. Pukkala

7 Keuhkosyöpä, naiset Keuhkosyöpä, miehet Kuolleisuus per Kuolleisuus per Kuva 5. Miesten ja naisten kuolleisuus keuhkosyöpään Pohjois-Euroopassa Kartat perustuvat kunnittaisiin lukuihin (Pukkala ym. 21). Ionisoimaton säteily Ultraviolettisäteily sekä magneetti- ja sähkökentät ovat ionisoimatonta säteilyä, jonka energia ei riitä irrottamaan aineesta elektroneja. Ultraviolettisäteilylle altistutaan lähinnä auringonvalon ja solariumien välityksellä. Ultraviolettisäteily aiheuttaa melanoomaa menneiden vuosikymmenten suhteellisesti kaikkein nopeimmin yleistynyttä syövän lajia ja muita ihosyöpiä. Auringonoton suosion kasvu, lisääntyneet mahdollisuudet etelänmatkoihin ja asustemuodin muuttuminen enemmän ihoa paljastavaksi lienevät olleet tärkeimmät tekijät ihomelanooman ilmaantuvuuden suurenemisessa. Ihomelanoomaa esiintyy runsaimmin kaupunkilaisilla toimihenkilöillä ja vähiten jatkuvasti ulkotyötä tekevien keskuudessa, mikä viittaa nimenomaan aurinkoon tottumattoman ihon palamisen haitallisuuteen (Pukkala 1995). Tällä vuosikymmenellä ihomelanooma ei ole enää yleistynyt, joten terveyskasvatus lienee mennyt perille. Voimajohdot ja sähkölaitteet aiheuttavat ympärilleen hyvin pienitaajuisia magneettikenttiä (5 6 Hz). Niiden vaikutuksesta syöpävaaraan ennen muuta lasten leukemiavaaraan on tehty lukuisia tutkimuksia ristiriitaisin tuloksin. Suomalainen, koko väestön kattava tutkimussarja ei osoittanut syöpävaaran suurenemista lapsilla sen paremmin kuin aikuisillakaan (Verkasalo ym ja 1996). Lasten osalta tutkimuksen voima on heikohko, koska lasten syöpiä ilmaantuu vain noin 15 vuodessa eikä Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa kenelläkään ole syytä asua voimalinjan kyljessä, mutta varmasti voidaan sanoa, etteivät voimajohdot lisää aikuisten syöpävaaraa. Tutkien, radiolähettimien ja matkapuhelinten aiheuttamat magneettikentät ovat useiden miljoonien hertsien taajuisia. Suomalaiset ensihavainnot matkapuhelinten vaikutuksista eivät osoittaneet suurentunutta syöpävaaraa (Auvinen ym. 22), mutta kaiken kaikkiaan tutkimustietoa magneettikenttiin mahdollisesti liittyvästä syöpävaarasta on niukasti. Kokeellisissa tutkimuksissakaan ei ole löydetty sellaista biologista mekanismia, joka johtaisi syöpävaaran suurenemiseen magneettikenttien vaikutuksesta, mutta silti magneettikentät herättävät kansalaisissa syövän pelkoa. Myllypuron tapaus Viime vuosien suosituin ympäristöterveyttä koskeva puheenaihe lienee Helsingin Myllypurossa entisen kaatopaikan päälle rakennetuissa nyt 1659

8 Taulukko 2. Havaitut (H) ja odotetut (O) syöpätapausten määrät Myllypuron kaatopaikan päällä ja vertailualueella (Kontula, Itäkeskus ja Tapulikaupunki) asuneilla syöpälajeittain (Pukkala ja Pönkä 23). Seuranta alkoi viisi vuotta asuntoon muuttamisen jälkeen ja päättyi kuolemaan tai viimeistään Odotusarvot on laskettu Helsingin ilmaantuvuuslukujen perusteella. SIR (standardised incidence ratio) = vakioitu ilmaantuvuussuhde = H/O. CI (confidence interval) = ilmaantuvuussuhteen 95 %:n tilastollinen luottamusväli. Syöpä Myllypuro (1 879 asukasta) Vertailualue ( asukasta) Myllypuro/Vertailualue H O SIR M CI H O SIR V CI SIR M /SIR V CI Syövät yhteensä 75 63,7 1,18,93 1, ,9 1,4, ,18 1,4 1,13 miehet 34 25,4 1,34,93 1, ,2 1,7,93 1,22 1,34 1,7 1,21 naiset 41 38,3 1,7,77 1, ,6 1,2,91 1,14 1,5,74 1,46 Mahasyöpä 2 2,2,93,11 3, ,8 1,1,57 1,66 Paksusuolisyöpä 4 3,3 1,21,33 3, ,7 1,28,85 1,83 Peräsuolisyöpä 4 2,1 1,95,53 4, ,1,78,39 1,39 2,44,57 8,28 Haimasyöpä 4 2,2 1,84,5 4, ,2 1,5,59 1,73 1,72,42 5,4 Keuhkosyöpä 7 6,5 1,8,43 2, ,7 1,36 1,3 1,75 Rintasyöpä 15 13,7 1,1,61 1, ,5,82,65 1, Kohdunkaulasyöpä 2,8 2,37,29 8, ,3 2,19 1,25 3,54 Kohdunrunkosyöpä 2 2,3,88,11 3, ,7 1,15,68 1,81 Munasarjasyöpä 3 1,7 1,79,37 5, ,8 1,2,54 1,74 1,74,32 6,32 Eturauhassyöpä 3 5,3,56,12 1, ,4,93,64 1,31 Munuaissyöpä 5 2,1 2,4,78 5, ,8 1,2,57 1,67 2,35,67 6,8 Virtsarakkosyöpä 2 1,8 1,9,13 3, ,5,8,38 1,47 Ihomelanooma 2 2, 1,2,12 3, ,3,86,47 1,43 Muu ihosyöpä 3 1,1 2,77,57 8,8 8 7,5 1,7,46 2,11 2,56,44 1,7 Aivojen ja hermoston syöpä 3 3, 1,,21 2, ,6,9,57 1,35 Kilpirauhassyöpä 2 1,2 1,62,2 5, ,3 1,33,74 2,18 Verta muodostavan ja 4 4,9,82,22 2, ,1 1,13,82 1,53 imukudoksen syövät non-hodgkin-lymfooma 4 2,5 1,62,44 4, ,6 1,4,91 2,4 jo valtaosin puretuissa taloissa asuneiden ihmisten terveydentila. Ensi selvityksessä heillä todettiin merkitsevästi (1,5-kertaisesti) enemmän syöpää ja astmaa kuin vertailutaloissa (Pukkala ym. 21). Kun seuranta-aikaa on sittemmin voitu hieman pidentää ja on saatu käyttöön suurempi, elinoloiltaan vertailukelpoinen vertailuväestö, syövän vaarasuhde on osoittautunut pienemmäksi kuin alun perin raportoitiin (taulukko 2). Taulukon 2 vertailussa on jätetty pois ensimmäiset viisi seurantavuotta alueelle muuttamisen jälkeen, koska minkään tässä kyseeseen tulevan tekijän ei tiedetä voivan vaikuttaa syöpävaaraan alle viiden vuoden kuluessa altistumisen alusta. Sekä Myllypuron kaatopaikka-alueella että vertailualueilla asuneilla esiintyy hieman enemmän eri syöpiä kuin muualla Helsingissä asuvilla. Suhteellinen syöpävaara lisääntyy molemmissa väestöissä lievästi asumisen keston myötä, mutta Myllypurossa on ilmaantunut kaikissa vaiheissa noin 1 % enemmän syöpää kuin vertailutaloissa. Kirjallisuudesta löytyy heikkoja arvailuja, että virtsarakko-, keuhko-, peräsuoli- ja mahasyövät sekä leukemia voisivat liittyä kaatopaikkaperäiseen kemikaalialtistukseen. Myllypurossa on esiintynyt suhteellisesti enemmän peräsuoli-, haima-, munasarja-, ja munuaissyöpää sekä muita ihosyöpiä kuin melanoomaa verrattuna Itäkeskuksen, Tapulikaupungin ja Kontulan vertailutaloissa asuneisiin, mutta näidenkään syöpien ilmaantuvuudessa ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa. Syöpävaara todettiin suurimmaksi niissä asunnoissa, jotka eivät olleet kaatopaikan päällä ja joihin (edellisen tutkimuksen kritisoijien käsityksen mukaan) kaatopaikka-altistukset eivät juuri ulottuneet (Pukkala ja Pönkä 23). Alemmissa kerroksissa asuneilla syövän ilmaantuvuus ei liioin ollut suurentunut. Jatko- 166 E. Pukkala

9 Korkean elintason syöpien ilmaantuvuussuhde 2, Naiset 2, Miehet 1,5 1,5 1, 1,,5,5 2, Rinta Ihon tyvisolusyöpä Ohutsuoli Ihomelanooma Kohdunrunko 2, Kives Alhaisen elintason syöpien ilmaantuvuussuhde Naiset Miehet Ihomelanooma Paksusuoli Eturauhanen Munuainen I II III IV 1,5 1,5 1, 1,,5,5 Kurkunpää Huuli Emätin Ruokatorvi Kohdunkaula Nenä Keuhko Ruokatorvi Kurkunpää Maha Kuva 6. Eräiden syöpämuotojen ikävakioitu ilmaantuvuussuhde vuosina sosiaaliryhmän (I IV) mukaan vuotiailla (koko väestön sairastuvuus = 1,). tutkimus ei vahvistanut käsitystä, että kaatopaikasta aiheutunut altistus olisi lisännyt syövän ilmaantuvuutta, mutta edelleenkään ei voida sulkea täysin pois sitäkään mahdollisuutta, että altistus olisi aiheuttanut syöpää. Tämäntyyppiseen epidemiologiseen tutkimukseen liittyy lukuisia ongelmia. Altistumista haitallisille aineille ei voida yleensä mitata luotettavasti, etenkään vuosia jälkikäteen. Terveyshaittojen aiheuttajana muut syyt ovat tärkeämpiä kuin vaikkapa tässä esimerkissämme kaatopaikan altisteet. Usein näistä sekoittavista tekijöistä ei ole käytännön tutkimustilanteessa mahdollista saada tietoa, ei edes tärkeimmästä eli tupakoinnista. Koska altistus on yleensä laadultaan moninainen ja biologiset mekanismit ovat pitkälti tuntemattomia, läheskään aina ei voida edes määrittää tiettyä tarkasti rajattua kohdesairautta. Sosiaalinen ympäristö Syöpävaaran kannalta kaikkein merkityksellisin ympäristötekijä on lopultakin sosiaalinen ympäristö, naapuri- ja ystäväverkosto elämäntapamalleineen. Sen mukaan, sattuuko naapuristoon ryvästymään terveyden kannalta suotuisia vai epäsuotuisia käyttäytymismalleja, syöpävaaran vaihtelut voivat olla moninkertaisia (kuva 6). Erot sosiaaliryhmien välillä ovat yleensä pikemminkin suurentuneet kuin pienentyneet (Pukkala ja Weiderpass 1999 ja 22). Jopa yhdyskuntasuunnittelulla voi olla terveysvaikutuksia. Jos vaikkapa ympäristö suosii liikuntaa ja ihmisten fyysinen aktiivisuus sitä kautta lisääntyy, esimerkiksi rintasyövän vaara ilmeisesti vähenee (Latikka ym. 1998). Riittävän liikunnan turvaaminen ja taistelu lihavuutta vastaan on nostettu Euroopan yhteisössä tärkeimmäksi syövän ehkäisyn keinoksi heti tupa- 1661

10 kanpolton vähentämisen jälkeen (Boyle ym. 23). Ympäristön terveellisyyteen vaikuttaminen Mahdollisuutemme ehkäistä syöpää perustuvat syöpävaaraan vaikuttavien ympäristö- ja elämäntapatekijöiden muuttamiseen. Esimerkiksi miesten keuhkosyöpätapausten vuosittaisen määrän ennustettiin aikoinaan vähenevän kahdessa vuosikymmenessä silloisesta 2 :sta muutamaan sataan, jos kaikki suomalaiset olisivat heti lopettaneet tupakoinnin (Hakulinen ja Pukkala 1981). Tupakointi ei sentään ole loppunut kokonaan mutta on vähentynyt niin paljon, että keuhkosyövän ikävakioitu ilmaantuvuus on romahtanut alle puoleen 197-luvun huippumääristä ja ennusteen mukaan vähenee noin kolmasosaan vuoteen 21 mennessä. Mahdollisuudet muiden vaaratekijöiden vähentämiseen eivät näytä yhtä lupaavilta. Esimerkiksi ravintotekijöiden syöpää aiheuttavista ja syövältä suojaavista ominaisuuksista ei ole riittävän vakuuttavaa tietoa, jotta syöpävaaraa osattaisiin ratkaisevasti vähentää väestön ravintotottumuksiin vaikuttamalla. Samalla tavoin monia muitakin vaaratekijöitä koskeva tieto on yhä puutteellista ja epätäsmällistä. Syövän ehkäisyyn pyritään myös kieltämällä tai rajoittamalla sellaisten aineiden käyttöä, jotka lisäävät syövän vaaraa. Työsuojelutoimintaa varten pidetään yllä kansallista luetteloa syövän kannalta YDINASIAT vaarallisista aineista ja niille työssään altistuvat rekisteröidään ja heidän syöpätilannettaan seurataan jatkuvasti (Kauppinen ym. 23). on ensimmäinen maa maailmassa, joka lisäsi tupakansavun tähän luetteloon ja joka on myös lainsäädännössään todennut tupakansavun aiheuttavan syöpää. Ammattialtisteiden on arvioitu aiheuttavan parisen prosenttia syövistä, siis nelisensataa tapausta vuodessa (Olsen ym. 1997). Asuinympäristön aiheuttamille altistuksille ei ole samanlaisia jämeriä rajoituksia kuin työaltistuksille, asuinpaikallaan altistuneita ei seurata systemaattisesti, eikä asuinympäristön syyosuudesta syöpäkuormastaan ole liioin arvioita. Tämä johtunee siitä, että yhteyksiä on pidetty jokseenkin heiveröisinä ja niiden tutkimusta epidemiologisin keinoin lähes mahdottomana. Tällaiset tutkimukset ovat tutkijan kannalta sikäli epäkiitollisia, että olipa tulos mikä tahansa, arvostelijoita riittää: jos tulos osoittaa yhteyttä olevan, kansainvälinen tiedeyhteisö miettii niin kuin kuuluukin mitä sekoittavia tekijöitä on jäänyt ottamatta huomioon. Jos taas minkäänlaista yhteyttä ei havaita, joukkoviestimet ja asiasta innostuneet kansalaiset epäilevät tutkimuksen puolueettomuutta. Jälkimmäinen piirre on ymmärrettävästi erityisen tyypillinen silloin, kun tutkimuksen aineiston tuottamiseen tai rahoitukseen ovat osallistuneet altistumista aiheuttavat tahot. Kuitenkin nimenomaan kansalaisten huolen hälventäminen on yksi tärkeimmistä kannustimista täsmällisen tutkimustiedon tuottamiseksi, vaikka se olisi vaikeaakin. Jos jossakin päin maailmaa tällaiseen tutkimukseen kyetään, niin Suomessa. Henkilötunnusjärjestelmämme on tehnyt mahdolliseksi yhdistää luotettavasti eri lähteistä kerättyjä tietoja. Suomen lainsäädäntö ja sen valistuneet soveltajat ovat sallineet eri rekisterien tietojen yhdistämisen tutkimustarkoi- Ympäristötekijät (jos niihin ei lasketa elintapoja) eivät ole merkittäviä syövän aiheuttajia. Ihmisten huoli ympäristössään ilmenevistä syövistä on hyvin yleinen ilmiö. Suomen Syöpärekisteri voi tutkia nopeasti ja tarkasti, onko huoleen syytä. Sosiaalinen ympäristö, joka ohjaa elintapojamme, vaikuttaa suuresti syöpävaaraan ja antaa mahdollisuuksia syöpävaaraan vaikuttamiseen E. Pukkala

11 tukseen yhteiskuntaa ja yksilöä hyödyttävällä tavalla. Epidemiologisen tutkimuksen edellytysten turvaaminen on yhä tärkeämpää tulevaisuudessa, kun syövän tutkimuksessa edetään yhä syvemmälle yksityiskohtiin ja tarvitaan yhä useamman tiedontuottajan yhteistyötä. Jos johonkin ympäristössämme yleiseen tekijään liittyisi vaikka kuinka pieni syövän tai muun vakavan taudin suhteellisen vaaran lisä, sen kansanterveydelliset vaikutukset olisivat huomattavat. Kehittynyt tutkimus voi havaita tällaiset yhteydet. Yhteiskunnan päättäjien haasteeksi jää löytää keinot, joilla voidaan tehdä elinolot turvallisemmiksi ja tukea väestöä muuttamaan tapojaan terveyttä edistävään suuntaan. Lopuksi Laajemmin tästä aiheesta Syöpä Suomessa -kirjan 13. painoksessa (Pukkala ym. 23). Kirjallisuutta Auvinen A, Hietanen M, Luukkonen R, Koskela R-S. Brain tumors and salivary cancers among cellular telephone users. Epidemiology 22;13: Boyle P, Autier P, Bartelink H, ym. European code against cancer and scientific justification: third version (23). Ann Oncol 23;14: Ferlay J, Bray F, Sankila R, Parkin DM. CAN: Cancer incidence, mortality and prevalence in the European Union 1997, version 4.1. IARC CancerBase No. 4. Lyon: IARCPress, Hakulinen T, Pukkala E. Future incidence of lung cancer: Forecasts based on hypothetical changes in the smoking habits of males. Int J Epidemiol 1981;1: Hinkula M, Pukkala E, Kyyrönen P, Kauppila A. Grand multiparity and the risk of breast cancer: population-based study in Finland. CCC 21;12: Kauppinen T, Pukkala E, Saalo A, Sasco AJ. Exposure to chemical carcinogens and risk of cancer among Finnish laboratory workers. Am J Ind Med (in press, accepted June 23). Koivusalo M, Pukkala E, Vartiainen T, Jaakkola JJK, Hakulinen T. Drinking water chlorination and cancer a historical cohort study in Finland. CCC 1997;8: Kokki E, Pukkala E, Verkasalo P, Pekkanen J. Small Area Statistics on Health (SMASH): a system for rapid investigations of cancer in Finland. Kirjassa: Briggs DJ, Forer P, Järup L, Stern R, toim. GIS for emergency preparedness and health risk reduction. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers, 22, s Kurttio P, Pukkala E, Kahelin H, Auvinen A, Pekkanen J. Arsenic concentrations in well waters and risk of bladder and kidney cancer in Finland. Environ. Health Perspect 1999;17:75 1. Lampi P, Hakulinen T, Luostarinen T, Pukkala E, Teppo L. Cancer incidence following chlorophenol exposure in a community in Southern Finland. Arch Environ Health 1992;47: Latikka P, Pukkala E, Vihko V. Relationship between the risk of breast cancer and physical activity. An epidemiological perspective. Sports Med 1998;26: Olsen J, Andersen A, Dreyer L, ym., toim. Avoidable cancers in the Nordic countries. APMIS 1997;15:Suppl 76. Pekkanen J, Pukkala E, Vahteristo M, Vartiainen T. Cancer incidence around an oil refinery as an example of a small area study based on map coordinates. Environ Res 1995;71: Pukkala E. Cancer risk by social class and occupation. A survey of 19 cancer cases among Finns of working age. Contributions to Epidemiology and Biostatistics, vol 7. Basel: Karger, Pukkala E, Pönkä A. Increased incidence of cancer and asthma in houses built on a former dump area. Environ Health Perspect 21;19: Pukkala E, Pönkä A. Syöpä Myllypuron entisen kaatopaikan alueella asuneilla jatkotutkimus. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 5/23. Helsinki 23. Pukkala E, Sankila R, Rautalahti M. Syöpä Suomessa 23. Julkaisu nro 64. Suomen Syöpäyhdistys, Helsinki 23. Pukkala E, Söderman, B, Okeanov, A, ym. Cancer atlas of Northern Europe. Publication No. 62. Cancer Society of Finland, Helsinki 21. Pukkala E, Weiderpass E. Time trends in socio-economic differences in incidence rates of cancers of the breast and female genital organs (Finland, ). Int J Cancer 1999;81: Pukkala E, Weiderpass E. Socio-economic differences in incidence rates of cancers of the male genital organs in Finland, Int J Cancer 22;12: Pönkä A, Pukkala E, Hakulinen T. Lung cancer and ambient air pollution in Helsinki. Environ Int 1993;19: Soininen L, Järvinen S, Pukkala E. Cancer incidence among Sami in Northern Finland, Int J Cancer 22;1: Teppo L.. Duodecim 1983;99: Teppo L, Pukkala E. Oliko Ähtärissä Syöpäepidemia. Syöpä 2;6: Teppo L, Pukkala E, Hakama M, Hakulinen T, Herva A, Saxèn E. Way of life and cancer incidence in Finland. A municipality-based ecological analysis. Scand J Soc Med 198:Suppl 19. Vartiainen T, Pukkala E, Rienoja T, Strandman T, Kaksonen K. Population exposure to tri- and tetrachloroethene and cancer risk: Two cases of drinking water pollution. Chemosphere 1993;27: Verkasalo PK, Kokki E, Pukkala E, ym. Cancer risk near a polluted river in Finland. Submitted to Environ Health Perspect (August 23). Verkasalo P, Pukkala E, Hongisto M, ym. Cancer risk of Finnish children living close to power lines: A nationwide follow-up study. BMJ 1993;37: Verkasalo PK, Pukkala E, Kaprio J, Heikkilä KV, Koskenvuo M. Magnetic fields of high voltage power lines and cancer risk in Finnish adults: natiowide cohort study. BMJ 1996;313: EERO PUKKALA, FT, dosentti, tilastojohtaja Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos Liisankatu 21 B 17 Helsinki 1663

4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS

4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS 4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS Simo Näyhä, ja Eero Pukkala 3 Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Oulun aluetyöterveyslaitos 3 Suomen Syöpärekisteri 4. Johdanto Lapin miehillä

Lisätiedot

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri

Lisätiedot

Syövän ilmaantuvuus, syöpäpotilaiden ennuste ja syöpäkuolleisuus

Syövän ilmaantuvuus, syöpäpotilaiden ennuste ja syöpäkuolleisuus Syövän ilmaantuvuus, syöpäpotilaiden ennuste ja syöpäkuolleisuus Eero Pukkala, Tadeusz Dyba, Timo Hakulinen ja Risto Sankila Syöpä nyt Syöpä on yleinen sairaus. Suomessa elää yli 2 ihmistä, joilta on elämän

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

Selvitys syöpäriskiepäilystä Sulkavan kunnassa

Selvitys syöpäriskiepäilystä Sulkavan kunnassa Selvitys syöpäriskiepäilystä Sulkavan kunnassa Kari Pasanen Hannu Komulainen Hannu Kiviranta Eero Pukkala Juha Pekkanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Ympäristöterveyden osasto PL 95 (Neulaniementie

Lisätiedot

Syöpä Suomessa 2006 EERO PUKKALA RISTO SANKILA MATTI RAUTALAHTI

Syöpä Suomessa 2006 EERO PUKKALA RISTO SANKILA MATTI RAUTALAHTI Syöpä Suomessa 2006 EERO PUKKALA RISTO SANKILA MATTI RAUTALAHTI Syöpäjärjestöjen julkaisuja 2006 Kirjoittajat: Eero Pukkala, Risto Sankila, Matti Rautalahti Taitto: Kirsi-Marja Puuras Kannen kuva: Eeva

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

Oppimistavoitteet. Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus. Syöpien esiintyvyys. Suomen syöpärekisteri. Lisäksi

Oppimistavoitteet. Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus. Syöpien esiintyvyys. Suomen syöpärekisteri. Lisäksi Oppimistavoitteet Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus Sirpa Leppä, professori Syöpätautien klinikka Hankkia yleiskäsitys syövän yleisyydestä, yleisimpien syöpien sairastavuudesta ja kuolleisuudesta

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Epidemiologia riskien arvioinnissa

Epidemiologia riskien arvioinnissa Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia

Lisätiedot

Syöpä Suomessa 2011. Eero Pukkala. Matti Rautalahti

Syöpä Suomessa 2011. Eero Pukkala. Matti Rautalahti Syöpä Suomessa 2011 Eero Pukkala Risto Sankila Matti Rautalahti Syöpäjärjestöjen julkaisuja 2011 Syöpä Suomessa 2011 Eero Pukkala, Risto Sankila, Matti Rautalahti Syöpä Suomessa 2011 13., uudistettu painos

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Syöpä 2015 Syöpäjärjestöjen julkaisuja 2006

Syöpä 2015 Syöpäjärjestöjen julkaisuja 2006 Syöpä 2015 Syöpäjärjestöjen julkaisuja 2006 Toimitus: Marika Javanainen, Juttutoimisto Helmi Taitto: Taina Ilomäki-Virta Kannen kuva: Taina Ilomäki-Virta ISBN 952-99737-1-3 Suomen Syöpäsäätiön julkaisuja

Lisätiedot

SYÖPÄ MYLLYPURON ENTISEN KAATO- PAIKAN ALUEELLA ASUNEILLA - JATKOTUTKIMUS

SYÖPÄ MYLLYPURON ENTISEN KAATO- PAIKAN ALUEELLA ASUNEILLA - JATKOTUTKIMUS Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2003 SYÖPÄ MYLLYPURON ENTISEN KAATO- PAIKAN ALUEELLA ASUNEILLA - JATKOTUTKIMUS Eero Pukkala ja Antti Pönkä SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO...1 SAMMANDRAG...2

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Tommi Toivonen Laboratorionjohtaja Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Sisältö Säteilyturvakeskuksen tehtävät Ionisoimattoman säteilyn valvonta

Lisätiedot

Matkapuhelimet ja syöpävaara

Matkapuhelimet ja syöpävaara Matkapuhelimet ja syöpävaara Anssi Auvinen LT, tutkimusprofessori Säteilyturvakeskus Miksi tutkitaan Radiotaajuinen sähkömagneettikenttä Heikko energia Paikallinen: kantama joitain cm Tutkimuksen edellytykset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa Sepelvaltimotautikuolleisuuden alueelliset erot Suomessa -10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus Marika Hakala Tutkimuksen taustaa Suomessa kuolleisuudessa on merkittävää alueellinen vaihtelua: Itä-

Lisätiedot

Yleispatologia Johdanto

Yleispatologia Johdanto Mitä patologia on? Yleispatologia Johdanto Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteellinen patologia Patologia on tautioppia. Inflammaatio ja immunologiset

Lisätiedot

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Tupakka globaalisti riski nro 1 WHO 2009 Työterveyslaitos / Harri Vainio / 11.5.2010 2 Terveyshaitat kasvussa

Lisätiedot

Keski-ikä oli 38,5 vuotta.

Keski-ikä oli 38,5 vuotta. Väestö Vuosina 1800-1950 Suomen väestö kaksinkertaistui aina 50 vuodessa. Vuosina 1950-1990 väestön lisäys on ollut 1 miljoona eikä se enää juuri muutu. Alle työikäisiä on noin 1 milj. ja yli 65-vuotiaita

Lisätiedot

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä

Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori/ylilääkäri, Tay/Tays 20.11.2012 Sairaalapäivät,

Lisätiedot

Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus

Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluita maksukyvystä riippumatta on tärkeä terveyspoliittinen tavoite. Terveyspalvelujen saatavuutta on usein

Lisätiedot

Syöpä Myllypuron entisen kaatopaikan alueella aiemmin asuneilla seuranta vuoteen 2009 saakka

Syöpä Myllypuron entisen kaatopaikan alueella aiemmin asuneilla seuranta vuoteen 2009 saakka Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 11/2010 Syöpä Myllypuron entisen kaatopaikan alueella aiemmin asuneilla seuranta vuoteen 2009 saakka Antti Pönkä ja Eero Pukkala Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Munasarjasyöpä on suomalaisten naisten viidenneksi

Munasarjasyöpä on suomalaisten naisten viidenneksi ALKUPERÄISTUTKIMUS Syövän vaara munasarjasyöpään sairastuneiden lähisukulaisilla 1 Annika Auranen, Eero Pukkala, Juha Mäkinen, Risto Sankila, Seija Grénman ja Tuula Salmi Suomalaisiin henkilörekistereihin

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea.

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Nykyarvion mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään. Syöpä on läsnä suomalaisten elämässä entistä useammin,

Lisätiedot

Savuton, raitis tai normaalipainoinen Suomi miten käy uusien syöpien?

Savuton, raitis tai normaalipainoinen Suomi miten käy uusien syöpien? SYÖVÄN EHKÄISY KATSAUS TEEMA Janne Pitkäniemi, Sanna Heikkinen, Pekka Jousilahti, Maarit Laaksonen ja Karri Seppä Savuton, raitis tai normaalipainoinen Suomi miten käy uusien syöpien? Syöpien ikävakioidun

Lisätiedot

Syöpäseulontojen yhtenäistäminen EU:ssa

Syöpäseulontojen yhtenäistäminen EU:ssa Syöpäseulontojen yhtenäistäminen EU:ssa Cancer Control Joint Action WP 9 Cancer Screening Ahti Anttila Suomen Syöpärekisteri STM 8.2. 2016 Taustaa Syöpäseulonnan vaikuttavuus hyödyt ja haitat ja vaikuttavuusnäyttöön

Lisätiedot

Tupakkalain muutos 2010

Tupakkalain muutos 2010 Tupakkalaki Tupakkalain muutos 2010 Tupakkalain muutos tuli voimaan 1.10.2010. Lain tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön vähittäinen loppuminen. 2010 Suomessa työssään päivittäin passiivisesti tupakalle

Lisätiedot

Sähkö fysiologiset vaikutukset Osa 2 Sähkö- ja magneettikentät

Sähkö fysiologiset vaikutukset Osa 2 Sähkö- ja magneettikentät Sähkö fysiologiset vaikutukset Osa 2 Sähkö- ja magneettikentät 1 Tarina Kotona on useita sähkömagneettisten kenttien lähteitä: Perhe Virtanen on iltapuuhissa. Rouva Virtanen laittaa keittiössä ruokaa ja

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Tietoaineistot ja tutkimus. Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa

Tietoaineistot ja tutkimus. Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa Tietoaineistot ja tutkimus Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa Välittömiä kommentteja.. Arpo Aromaa Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2 Tietojen keruu ja käyttö Kannattaako tietoja ihmisten terveydestä

Lisätiedot

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista

Lisätiedot

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti 25.4.2017, versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Miestyyppinen hiustenlähtö

Lisätiedot

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin Alkoholi lisää syövän vaaraa Alkoholi on yksi merkittävimmistä elintapoihin liittyvistä syöpäriskeistä. Mitä enemmän alkoholia käyttää, sitä suurempi on riski sairastua syöpään. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

PYLL-P-HSOTEY. Yleiset havainnot:

PYLL-P-HSOTEY. Yleiset havainnot: 1 PYLL-P-HSOTEY Yleiset havainnot: 1. Useissa kunnissa miesten tilanne on kehittynyt entisestä huonosta parempaan ja naisten päinvastoin hyvästä huonompaan ja usein syynä ovat alkoholiperäiset sairaudet.

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö säteilyn vaikutusten tutkimuksessa

Rekisteriaineistojen käyttö säteilyn vaikutusten tutkimuksessa Rekisteriaineistojen käyttö säteilyn vaikutusten tutkimuksessa 24.11.11 1 Esityksen sisältö Esimerkit STUKin rekisteritutkimuksista: Tshernobyl onnettomuus ja syöpä Poronhoitajien syöpävaara Keinotekoinen

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Organisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa

Organisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa Alkuperäistutkimus Organisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa Mervi Kallio, Pekka Nieminen, Ahti Anttila ja Matti Hakama Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS

TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN SISÄLLÖN YHTEISKEHITTÄMINEN 1 5.10.2017 Tilaisuuden ohjelma: klo 9:00 9:15 Valtioneuvoston

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus ja syöpä

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus ja syöpä Katsaus Anssi Auvinen, Päivi Kurttio ja Eero Pukkala Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus ja syöpä Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudessa pääsi ilmakehään suuria määriä radioaktiivisia aineita, jotka aiheuttivat

Lisätiedot

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the official opinion of the European Union. TYÖMATKAPYÖRÄILYN

Lisätiedot

GIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus

GIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus GIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus Soile Puhakka Oulun yliopisto, Maantieteen tutkimusyksikkö Riitta Pyky Luonnonvarakeskus / ODL Liikuntaklinikka www.tuunaamopo.fi Maantieteellisen aineiston

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

Järjestö tiedon tuottajana ja välittäjänä

Järjestö tiedon tuottajana ja välittäjänä 13 Järjestö tiedon tuottajana ja välittäjänä Suomen Syöpärekisterin toiminta on syöpää koskevan päätöksenteon perusta Suomen Syöpärekisteri on Suomen Syöpäyhdistyksen vuonna 1952 perustama tutkimuslaitos,

Lisätiedot

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (ISTE) Heli Lehtomäki LinkedIn https://fi.linkedin.com/in/helilehtomaki Esityksen rakenne 1. Työn lähtökohdat

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

Säteily ja terveys -tutkimukset STUKissa

Säteily ja terveys -tutkimukset STUKissa Säteily ja terveys -tutkimukset STUKissa Päivi Kurttio RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Epidemiologian laboratorio v.2009: 5 vakituista: laboratorionjohtaja Päivi Kurttio ylilääkäri Wendla Paile

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Etanolimetabolia. Alkoholi ja ruuansulatuskanavan syöpä. Ruuansulatuskanavan syöpä. Ruuansulatuskanavan syöpä. Etanolimetabolia

Etanolimetabolia. Alkoholi ja ruuansulatuskanavan syöpä. Ruuansulatuskanavan syöpä. Ruuansulatuskanavan syöpä. Etanolimetabolia Alkoholi ja ruuansulatuskanavan syöpä Alkoholi ja ruuansulatuskanavan syöpä Johanna Uittamo HLT, LK Päihdelääketieteen tutkimusyksikkö Biomedicum Helsinki 4.3.213 Ruuansulatuskanavan syöpiä runsaasti maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot