Audiologiaa puheterapeuttiopiskelijoille. Martti Sorri Syksy 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Audiologiaa puheterapeuttiopiskelijoille. Martti Sorri Syksy 2010"

Transkriptio

1 Audiologiaa puheterapeuttiopiskelijoille Martti Sorri Syksy 2010

2 Luentojen sisältö 1. Audiologian määrittely 6. Kuulovikojen aiheuttajia 2. Käsitteitä Akustiikkaa Psykoakustiikkaa 3. Kuuloaisti Kuuloaistin merkitys ja tehtävät Kuulovikojen luokittelu Toiminnallista anatomiaa 4. Kuulontutkimukset Psykoakustiset Elektrofysiologiset 7. Kuulovikojen esiintyvyys 8. Kuulon kuntoutus Kuntoutuksen kuusijako Tekninen kuulonkuntoutus - Kuulokojeet - Muut apuvälineet - Sisäkorvaistutteet Kuntoutusjärjestelmä 9. Kuulonseulonnat 10. Preventio 5. Tasapainojärjestelmä Toiminnallista anatomiaa Tasapainotutkimukset

3 Miten opitaan 1. Luennot Listan mukaan 2. Oppikirjat Oppikirja: Jauhiainen T. (toim). Audiologia. Duodecim 2008 (tai samansisältöinen audiologian pohjoismaiknen oppikirja ruotsiksi tai norjaksi) 3. Opintokäynti Sovitaan kurssin aikana 4. Tentti Valitettavasti Sovitaan erikseen Vaatimukset Oheislukemista: 1. Alpiner J.G. & McCarthy P.A. Rehabilitative audiology. Children and adults. (2nd. ed.) Williams & Wilkins Viita H., Huttunen K. & Sorri M: Korvat ja kuuleminen. Suomen Kuurosokeat ry:n julkaisuja, Sarja A 2. Suomen Kuurosokeat ry, Lonka, E. & Korpijaakko-Huuhka, A.-M. (toim.) Kuulon ja kielen kuntoutus. Vuorovaikutuksesta kommunikointiin. Palmenia.kustannus, Helsinki, Lidén, G. (toim.) Audiologi. Almqvist & Wiksell Förlag, 1985, Stockholm 5. Kallanranta, T. Rissanen, P Vilkkumaa I (toim.) Kuntoutus. Duodecim, Uusin painos 6. Heikkinen, E, Rantanen, T (toim). Gerontologia. Duodecim Uusin painos 7. Salmivalli A. & Jauhiainen T. & Kärjä J. & Raivio M. Kuulontutkimus ja kuntoutus. 1984

4 Perusteita

5 Määrittelyä Definition of Audiology according to ISA Audiology deals with the knowledge, protection and rehabilitation of human hearing, inclusive of the effects of pharmacological and surgical measures, but exclusive of matters relating to the techniques of these measures. Muita määrittelyjä Aetiology (etiologia) Pathology (patologia) Impairment (vika elimen tason ongelma) Disability (haitta yksilötason ongelma) Handicap (vamma sosiaalisen tason ongelma) Habilitation (primaari) kuntoutus Rehabilitation (uudelleen) kuntoutus

6 Akustiikkaa Ääni Värähtelyä väliaineessa Äänen nopeus v = l x f Äänen taajuus Hz = 1/sec (cps) 1 khz = 1000 Hz Äänes ( puhdas ääni, pure tone vain 1 taajuus Kompleksinen ääni (complex sound) useita taajuuksia; seosääni, jatkuva spektri Psyakustisesti ääni = havainto äänestä

7 Äänen voimakkuus Desibeli I (1) db = 10 log I 0 p (2) db = 20 log p 0 SPL (sound pressure level, äänenpainetaso) p 0 = 20 upa

8 desibeli 3 db = äänen voimakkuus kaksinkertaistuu 10 db = äänen voimakkuus kymmenkertaistuu

9 Äänen voimakkuus H(T)L (hearing threshold level; kuulokynnystaso); p 0 määritetty standardissa (esim ISO 389) db(a) A-painotettu äänitaso; vallitsevan äänen voimakkuus mitattu A-suodinta käyttäen: matkii ihmiskorvan kynnysherkkyyttä eri taajuuksille SL (sensation level; aistimustaso); äänen voimakkuus suhteessa kuulijan kynnystasoon

10 Muita akustisia käsitteitä Särö (distorsion) Ääni muuttuu äänentoistoketjussa Taajuussärö (harmoninen särö, Intermodulaatiosärö) Intensiteettisärö Vaihesärö Immittanssi (värähtelyvastus, impedanssi, admittanssi) Reaaliosa, imaginaariosa Ultraääni Infraääni

11 Psykoakustisia käsitteitä Kuuluvuus (loudness) Äänen korkeus (pitch) Kuulokynnys Kynnys aistinfysiologiassa = 50% havainnoista oikein Threshold of detectibility Threshold of tonality Ääneskynnys Puhekuulon kynnys Temporaalinen integraatio Adaptaatio Recruitment Peittovaikutus PTA (pure tone average) BEHL WEHL Miten mukana olevat taajuudet ilmaistaan?

12 Sana kuulla havaitseminen/detection erottaminen/discrimination tunnistaminen/recognition ymmärtäminen/comprehension

13 Kuulon tehtäviä Tehtävä Kommunikointifunktio Hälytysfunktio Tunne- ja psykososiaalinen funktio Esteettinen funktio Orientaatiofunktio Sisältö ja esimerkkejä puheen ja kielen oppiminen viestin vastaanottaminen keskustelussa semanttinen ei-semanttinen (äänensävyt ja -painot puhujan havaitseminen merkkiäänet (esim. laitteen toiminta, oman tekemisen kontrolli, lähestyvä kulkuneuvo, palovaroitin jne.) yhteys toisiin ihmisiin havainto toisen ihmisen läsnäolosta musiikki luonnon äänet orientoituminen tilaan suuntakuulo Lisäksi Kuuloaisti ei nuku Kuulo toimii nurkan taakse

14 Kuulovikojen jaottelu Perifeerinen Konduktiivinen, johtumisvika Sensorineuraalinen, aistimisvika Konduktiivinen KUULOVIKA Sensorineuraalinen Sentraalinen Jäykkyysvika Massavika Kokleaarinen Retrokoleaarinen Sentraalinen

15 Konduktiivinen vs. sensorineuraalinen Lokalisaatio / localization Kuulo-ongelman laatu / quality of hearing problem Konduktiivinen / Conductive Sensorineuraalinen / Sensorineural Ulkokorva, välikorva / outer ear, middle ear Tarvitaan lisää voimaa/ more power needed Hyvä erottelukyky ja tunnistus / good discrimination and perception Ääniraudat / tuning forks R W sairas korva / W bad ear Sisäkorva, kuulohermo (radat, keskukset) / inner ear, VIIIth nerve (central pathways) Tarvitaan lisää voimaa/ more power needed Huono erottelukyky ja tunnistus / poor discrimination and perception R + W tervekorva/ W good ear Maksimi / maximum db Ei lainkaan kuuloa / no hearing Audiogrammi Ilmajohto huonompi kuin luujohto / Air conduction thresholds poorer than bone conduction thesholds Ilma- ja luujohtokynnykset yhtä huonot / No difference between Air and bone conduction thresholds

16 Anatomiaa ja fysiologiaa

17 Ulkokorva Äänen siirtäjä Myös akustinen tehtävä Ulkokorvan resonanssi Äänen suuntaaminen Yhteinen vaikutus 1 3 khz alueella db

18 Välikorva Impedanssin sovitus Hydrauliikka Vipujärjestelmä Paineen tasaus Korvatorven toiminta Mastoidaalilokerosto Välikorvan lihakset

19 Sisäkorva Värähtely hermoimpulsseiksi = sensori Sisä- ja ulkokarvasolujen tehtävät

20 Sisäkorva

21 Kuuloradat ja keskukset Tonotopia!

22 Kuulon tutkiminen

23 Kuulontutkimusten tarkoitus Kuulovika Kuulovika on Kuulovikaa ei ole Kuulovian aste Kuulovian tyyppi Tarvitsee kuntoutusta Ei tarvitse kuntoutusta Tukea diagnoosille Kuntoutuksen valinta

24 Kliininen tutkimus Korvastatus Puhe- ja kuiskauskuulo Puhekuulo (V) Kuiskauskuulo (v) Keskusteluetäisyys Ääniraudat W R c 5

25 Kuulontutkimukset

26 Äänesaudiometria Ilmajohto Luujohto Peiteääni Symbolit Konduktiivinen vajaus Kuulovian aste PTA, BEHL, WEHL Kuulovian tyyppi Tasainen, nouseva, laskeva, U-muotoinen

27 Äänesaudiometria

28 Äänesaudiometria

29 Audiogrammeja

30 Audiogrammeja

31 Audiogrammeja

32 Kuulovian aste Kuulovian aste WHO(1991) (BEHL khz ) EU:n työryhmä (1996) (BEHL khz ) Lievä db 20 db < BEHL khz < 40 db Keskivaikea db 40 db < BEHL khz < 70 db Vaikea db 70 db < BEHL khz < 95 db Erittäin vaikea > 81 db BEHL khz > 95 db

33 Kuulokäyrän muoto Keskitaajuuksien U-muotoinen audiogrammi. Huonoin keskitaajuuksien kynnys on vähintään 15 db huonompi kuin huonoin pienten tai suurten taajuuksien kynnys Nouseva audiogrammi. Huonoin pienten taajuuksien kynnys on vähintään 15 db huonompi kuin kynnykset keski- ja suurilla taajuuksilla Tasainen audiogrammi. Poikkeamat taajuuksilla 0, khz ovat alle 15 db. Loivasti laskeva audiogrammi. Keskitaajuuksien (0,5 ja 1 khz) ja suurten taajuuksien keskiarvon ero on db Jyrkästi laskeva audiogrammi. Keskitaajuuksien (0,5 ja 1 khz) ja suurten taajuuksien (4 ja 8 khz)keskiarvon ero on vähintään 30 db

34 Puheaudiometria Jatkuva puhe, lauseet, sanat, tavut Kynnykset Tunnistusprosentti Lähde: CD, kovalevy (nauha, kasetti, elävä puhe) Vaimennin (audiometri) Kuulokkeet/kaiutin Haitan arviointi Äänesaudiogrammin varmistaminen

35 Puheaudiometrian tuloksia

36 Immittanssimittaukset Immittanssi Admittanssi Impedanssi Tympanometria Stapediusrefleksi

37 Immittanssimittaukset

38 Herätevastetutkimukset Elektrokokleografia Aivorunkovasteet Kortikaaliset vasteet Taajuusspesifit mittaukset Kuulokynnysarvio Kuulovian tasodiagnostiikka

39 Otoakustiset emissiot Korvan aktiivisti tuottamaa ääntä OHC Spontaanit Transienttisyntyiset Särösyntyiset

40 Äänikenttämittaukset Ääni kaiuttimesta/kaiuttimista Teknisesti haastavaa tilavaatimukset Äänekset Puhe Aina binauraalimittaus

41 Lasten kuulontutkimukset Observaatioaudiometria Leikkiaudiometria Varsinainen audiometria Sopiva ärsyke! Suodatetut ympäristöäänet Kieli-ikää vastaava sanasto

42 Lasten kuulontutkimukset

43 Insertiovahvistusmittaus Kuulokojeen todellisen vahvistuksen mittaaminen korvakäytävästä

44 Muita psykoakustisia tutkimuksia Hälypuhetesti Vaikeutetut puhetestit Audiovisuaalinen puheentunnistus Suuntakuulo Adaptaatiotestit Kuuluvuuden vertailu Automaattinen audiometria (Békésy) Jne..

45 Tasapaino ja huimaus

46 Tasapainon hallinta Meillä ei ole tasapainoaistia vaan OPITTU tasapainon hallinta

47 Tasapainojärjestelmä Aistijärjestelmä Näkö Syvätunto Vestibulaarielin (kuulo) Sentraalinen käsittely Tasapainomuisti Efferentti järjestelmä Autonomiset heijasteet

48 Vestibulaarijärjestelmä Vestibulaarielin on anatomisesti, embryologisesti ja fylogeneettisesti samaa elintä kuin koklea

49 Anamneesi Huimauksen tyyppi - liike, rotatorinen, epävarmuus, poissaolo, näköongelmat Miten huimaus alkoi Kohtauksellisuus, kohtausten kesto Kuulo, muut korvaoireet Muut liitännäisoireet Provosoivat, helpottavat tekijät Pahoinvointi, oksentelu Jne Huimaako päästä vai jaloista Mitä potilas tarkoittaa huimauksellaan Mistä potilas ajattelee huimauksen johtuvan Mitä potilas epäilee (aivohalvaus, kasvain )

50 Kliininen tutkimus ORL-status Kuulo V,v, ääniraudat Audiometria Vestibulo-okulaarinen refleksikaari (silmät seuraavat illusorisen liikkeen jälkeen jäävää objektia [rautatienys]) nys Spontaani nys asentonys head shaking nys Dix-Hallpike (ja muut kaarikäytävätestit Frenzelin lasit

51 Kliininen tutkimus Vestibulospinaalinen refleksikaeri Romberg Sokkokävely, Unterberg Vestibuloserebellaarinen refleksikaari Koordinaatiokokeet (sorminenänpää, kantapää-polvi, adiadokkokinesia, Steward- Holmes) Jäävesikoe 0,2 1 ml (EI: 20 ml!) Horisontaalinen kaarikäytävä pystyyn Frenzelin lasit Aivohermostatus

52 Nystagmuksen suunta Hidas vaihe seuraa jälkeen jäävää objektia (rautatienys), nopea vaihe korjaa Kliinisesti: nopean vaiheen suunta = nys:n suunta Kalorisessa kokeessa nys seuraa kuviteltua liikettä (= stimuloitua endolymfan liikettä) Lämminstimulaatio ärsytetyn korvan suuntaan Kylmästimulaatio ärsytetystä korvasta pois Ampullopetaalinen endolymfan liike nys ao. korvaan päin Ampullofugaalinen nys ao. korvasta pois Ampullopetaalinen endolymfan liike ao. puolelya suurempi impulssivirta eli nys dominoivan vestibulaarielimen suuntaan Sammumisnys terveen korvan suuntaan Ärsytysnys sairaan korvan suuntaan

53 Siis

54 Elektro-nystagmografia (ENG) / video-okulografia (VOG) Silmä on sähköinen dipoli, jonka liikkeitä voidaan seurata Silmän liikkeet kuvataan videolle ja analysoidaan

55 VOG / ENG Okulaariset testit Sakaadit Hitaat seurantaliikkeet Spontaani nys Kalorisesti provosoitu nys Lämmin- kylmä Vesi ilma Rotatorisesti provosoitu nys

56 Posturografia (tasapainolevy) Neljän pisteen vaaka Staattinen Näön häirintä (silmät kiinni) Syvätunnon häirintä (täristimet, pehmeä alusta Dynaaminen

57 LASTEN KUULOVIAT

58 Milloin vika on syntynyt Prenataaliset Perinataaliset Postnataaliset

59 Prenataalisia Perinnölliset Dominantisti periytyvät Resessiivisesti periytyvät Syndroomiset Ei-syndroomiset Autosomaaliset X-kromosomiin sidotut Mitokodriaaliset

60 Tunnistettuja lokuksia ja geenejä / Indentified loci and genes / XI-08 Geenit Ei-syndr - autosomaalinen dominantti 22 Syndr - autosomaalinen resessiivinen 28 X-linked 1 Y-linked? Modifier? Ei-syndr - mitokondriaalinen 7 Syndr - mitokondriaalinen deleetiota Otoskleroosi Syndromaaliset kuuloviat 36

61 The Hereditary Hearing loss Homepage aims to give an up-to-date overview of the genetics of hereditary hearing impairment for researchers and clinicians working in the field. This site lists data and links for all known gene localizations and identifications for nonsyndromic hearing impairment. For syndromic hearing impairment, only a few of the most frequent forms are covered. The Hereditary Hearing loss Homepage is maintained by Guy Van Camp, University of Antwerp Richard Smith, University of Iowa If you want something to be included, or if you have other comments or suggestions for this website, notify us by .

62 Intrauteriiniset infektiot Rubella Sytomegalo Toksoplasma Syfilis Influenssa??? Muut intrauteriiniset vauriot Lääkkeet Säteily??

63 Perinataaliset Perinataalinen: 0-24 h Neonataalinen: 0 28 vrk Pieni syntymäpaino Vastasyntyneen keltaisuus Vastasyntyneen hapenpuute

64 Postnataalisia Bakteerimeningiitti Korvatulehdukset RAOM valtaosa < 2 v iässä SOM 5-10 %:lla alle kouluikäisistä Ototoksiset lääkkeet Merkitys globaalisella tasolla

65 Vaikeiden ja erittäin vaikeiden kuulovikojen etiologia (%) Parving ym (Tanska) Vartiainen ym (Suomi) Mäki- Torkko ym (Suomi) Billings ja Kenna 1999 (USA) Prenataalinen geneettinen ei-geneettinen Perinataalinen 9 * 7 19 Postnataalinen Tuntematon

66 Lasten kuulovikojen yleisyydestä Termejä Vallitsevuus (prevalenssi) x / Ilmaantuvuus (insidenssi) x / / v

67 Suomessa syntyy vuosittain vaikeasti tai erittäin vaikeasti kuulovikaista lasta (kuntouttamattomalla kuulovialla olennainen vaikutus kielen ja puheen kehitykseen) Liimakorvan vallitsevuus alle kouluikäisilla 5 10 % Poikkeavia kuulolöydöksiä 7 v 4 % (Sorri ym 1997) 15 v 10 % (Sorri & Rantakallio v pojilla jkv alle 20 % (Sorri ym 1980, Jokitulppo ym 2008)

68 Varhaislapsuuden kuulovikojen prevalenssi Prevalenssi Kuulovian aste Tutkija 1,1 / 1000 PTA 0,5-2kHz > 50 db Martin ym ,27 / 1000 BEHL 0,5-4kHz > 40 db Davis ja Parving ,1 / 1000 PTA 0,5-2kHz > 35 db Karikoski ja Marttila ,3 1,1 / 1000 BEHL 0,5-4kHz > 40 db Mäki-Torkko ym 1998

69 Milloin epäilet lapsen kuulovikaa 1 Riskiryhmät Suku; 1.asteen sukulaisella muu kuin hankinnainen kuulovika, suvussa runsaasti muita kuin hankinnaisia kuulovikoja Hoito lasten teho-osastolla Epämuodostumat, erityisesti pään ja kaulan alueella Sairastettu aivokalvontulehdus älä viivyttele!

70 Milloin epäilet lapsen kuulovikaa 2 Seulonnat Vastasyntynyt Neuvolaseulonnat VANHEMPIEN EPÄILY

71 Kuulovian varmistaminen Observaatioaudiometria Ehdollistettu audiiometria Leikkiaudiometria Varsinainen audiometria OAE ABR Varmistaminen = prosessi Tavoite: Kuulovian varmistus < 4 kk Kuntoutuksen aloitus < 6 kk Muiden erikoisalojen konsultaatiot

72 Kuntoutustyöryhmä Audiologi Foniatri Korvalääkäri Teknisen audiologian edustaja Kuulontutkija Puheterapeutti Sosiaalityöntekijä Korvakappaleen tekijä Kuntoutusohjaaja Lastentarhan työntekijät Koulun työntekijät Jne Todella monialaista yhteistyötä eikä vain teknisaudiologista kuulonkuntoutusta

73 Aikuisten kuulovikojen aiheuttajia Ikäkuulo / presbyacusis Pitkäaikainen välikorvan tulehdus / chronic otitis media (COM) meluvammat / noise induced hearing loss (NIHL) Otoskleroositauti / otosclerosis, otospongiosis Menieren tauti / Meniere s disease Kuulohermon kasvain / neuroma of the VIIIth nerve

74 Ikäkuulo Presbyakuusi = ikään liittyvä sensorineuraalinen itsesyntyinen etenevä kuulovika ARHI = kaikki iän myötä esiintyvät kuuloviat

75 Rosenin kaskadihypoteesi

76 Altistavia tekijöitä (Rosenin mukaan) Dieetti Ravitsemus (puute?) Metabolia diabetes Hyperlipemia Hypertonia Ateroskleroosi Fyysinen rasitus (??) Tupakka Emotionaalinen stressi Herediteetti Rotuominaisuudet Pigmentaatio Sukupuoli Ympäristön melu (sosioakuusi) Nykykäsitys Perimä Kandidaattigeenejä tunnistettu Ateroskleroosi Ja siihen altistavat tekijät Ulkoiset tekijät Melu Riittävä altistus suojaa Alkoholi J-käyrä

77 Kuulokynnykset 1

78 Kuulokynnykset 2

79 Kuulokynnykset 3

80 Meluvamman synty 1. Äkillinen Voimakas energia-aalto aiheuttaa äkillisesti tuhoa Tärykalvossa Välikorvassa Sisäkorvassa 2. Krooninen Aiheuttajana jatkuva (tasainen tai vaihteleva) melu tai impulssimelu Ensin muutokset energia-aineenvaihdunnassa Myöhemmin solukatoa (ensin ulommissa hiussoluissa suurempi energian tarve)

81 Sisäkorvan muutoksia

82 Meluvamman oireet Hiljalleen (ja varkain) etenevä kuulovika Vaikeudet hälyssä Tinnitus

83 Kuulovikojen prevalenssi Ikäryhmä BEHL 0,5-4kHz > 20 db (EU) 10 v 0,2 0,2 15 0,9 0,7 25 0,8 0,4 35 2,0 1,2 45 6, ,9 4, ,2 10, ,5 32,5 BEHL 0,5-2kHz > 26 db (WHO)

84 KUULONKUNTOUTUS

85 Kuntoutuksen tarpeita PTA 0,5-2kHz > 26 db PTA 0,5-2kHz > 30 db 55 v 4,3 % 2,6 % 65 v 10,0 % 6,5 % 75 v 32,5 % 22,2 %

86 sosiaalinen ammatillinenn psykologinen audiopedinen lääketieteellinen tekninen

87 Lääketieteellinen kuulonkuntoutus Korvasairauksien diagnostiikka ja hoito Kuulonparannusleikkaukset Sisäkorvaistuteleikkaukset Seulonta Ehkäisy

88 Psykologinen kuulonkuntoutus Kuulovikaisen (myös omaisten) psyykkisten ongelmien lievittäminen, potilaan ja perheen tukeminen Tiedon välittäminen <-> kognitiivinen psykoterapia Henkilökohtaiset keskustelut, ryhmät Sopeutumisvalmennuskurssit JOKAISEN KUNTOUTUSRYHMÄN JÄSENEN TEHTÄVÄ! Sosiaalinen kuulonkuntoutus Yhteiskunnallisen osallistumisen haittojen minimointi Kuntoutuksen ja hoidon taloudellisista asioista huolehtiminen Taloudellinen kompensaatio ja tuki Erilaiset maksajatahot Lausunnot Lakien ja muiden säädösten tunteminen

89 Ammatillinen kuulonkuntoutus Audiopedinen kuulonkuntoutus Ammatinvalinta Koulutus Uudelleen koulutus Etc. Kuulovikaisen logopedinen kountoutus Apuvälineiden käytön opetus

90 Tekninen kuulonkuntoutus Indikaatiot Aikuiset BEHL 0,5-4kHz > 30 db Lapset BEHL 0,5-4kHz > 20 db Vanhukset BEHL 0,5-4kHz >35 (40) db

91 Kuulokoje High tech -tuote Maailmalla useita valmistajia Eurooppa vahvoilla Suomessa useita maahantuojia Suomen markkinoilla satoja eri tyyppejä Pohjoismaiset laatuvaatimukset

92 1 koje vai 2 kojetta? 2 kojeen etuja 2 kojeen haittoja pienempi vahvistuksen tarve edullisempi kuulon suuntakuvio (vrt. 2- mikrofonijärjestelmä) mahdollisuus suuntakuuloon binauraalisen fuusion mahdollisuus binaural squelch; kai un haittaavuus vähenee varakoje deprivaation esto kustannukset

93 Kojetyyppejä Korvantauskoje Korvakäytäväkoje (silmälasikoje) (taskukoje) Korvakappale (kuorikko) Osa akustista toistoketjua Kova, pehmeä, ventiloitu, suodattimella varustettu, akustinen torvi

94 Aikuisen potilaan kojesovituksen kulku 1 1. Käynti Anamneesi, status, kuulotilanteen, sosiaalisen tilanteen, kuulemisen tarpeen, ongelmatilanteiden selvittely Kuulonmittaukset Kojeen esivalinta: montako kojetta, kumpi korva, kojetyyppi, toistoominaisuudet jne. Korvakappaleen / kuorikon malli 2. Käynti Kojeen luovuttaminen kotikokeiluun Korvakappaleen / kuorikon sopivuuden varmistaminen Kojeen toiston tarkistaminen Subjektiivisesti Mittaamalla Käytön ohjaaminen Koje kotikokeiluun

95 Aikuisen potilaan kojesovituksen kulku 2 3. Käynti Kojeen sopivuuden varmistaminen Päätös, paperisota, pitkäaikaiseen lainaan luovuttaminen Käytön ohjaus Yleistä Omainen mukaan Tarvittaessa kierros uusiksi Kotona osattavaa (myös yleislääkärin) Pariston ja letkujen vaihto Vaikkusuojan puhdistus Korvakappaleen puhdistus Vinkumisen kontrollointi Kojeen toiminnan tarkastaminen

96 Kojeiden toimintahäiriöitä Koje on huonosti paikoillaan korvakäytävässä koje vinkuu. Korjaa kojeen asento. Korvakappale on väljä koje vinkuu. Korvakappale on uusittava. Korvakappaleen tai korvakäytäväkojeen äänikanava on vaikun tukkima koje on mykkä. Puhdistetaan. Korvakappaleen voi puhdistaa esim. miedolla saippualiuoksella tai erityisesti tähän tarkoitetulla puhdistusaineella. Muista kuivata; myös vesipisarat tukkivat. Korvakäytäväkojeen äänikanava puhdistetaan siihen tarkoitetulla instrumentilla Paristo on tyhjä tai väärin paikoillaan koje on mykkä. Uusi paristo asetetaan oikein paikoilleen. Paristo on kojeeseen sopimaton ilma-sinkkiparistot aiheuttavat joissakin kojeissa hurinaa. Kokeile vaihtamalla paristotyyppiä (tai kysy kuulokeskuksesta/-asemalta). Korvantauskojeen letku on vanha, jäykkä ja rikkoutunut koje vinkuu. Sama voi tapahtua, jos letku on väärän mittainen. Vaihda. Taskukojeen johdin on poikki tai johtimessa on huono kontakti koje on mykkä tai katkoo ääntä. Vaihda johdin. M-T-kytkin on väärässä asennossa koje on mykkä. Korjaa asento; M mikrofonikuunteluun, T induktiiviseen kuunteluun. Joissakin kojeissa on MTasento; sitä käytettäessä mikrofoni- ja induktiivinen kuuntelu toimivat yhtä aikaa.

97 Kojeiden toiminnan testaaminen Käy läpi edellä oleva vikaluettelo. Ehjässä kojeessa saat halutessasi aikaan akustisen kierron (kojeen vinkumisen). Kytke koje päälle ja käännä voimakkuussäädin maksimiin. Jos kysymyksessä on taskukoje, tuo kuuloke mikrofonin viereen. Korvantaustai korvakäytäväkojeen suljet kämmeneesi. Ellei koje vingu (ja paristo on kunnossa), se on toimimaton ja tarvitsee asiantuntijan apua. Kojeen äänen laatua, puhtautta tai mahdollista katkeilemista voit kokeilla, jos käytössäsi on omalle korvallesi tehty korvakappale. Toinen mahdollisuus ovat halvat tätä tarkoitusta varten tehdyt stetoskooppikuulokkeet. Äänen laadun arviointi edellyttää tottumista kojeiden ääneen, joka on kaukana lineaarisesta taajuustoistosta. Mahdollinen vika edellyttää asiantuntijan apua.

98 Kojeet ovat käytössä

99 Kliininen hyöty

100 Tautispesifinen hyöty

101 Geneerinen elämänlaatu

102 Opastus kannattaa

103 Kustannukset

104 Kojeiden käyttäjiä väestössä Estimated % of population who have a hearing aid Denmark 3.35% Finland 0.96% Norway 2.40% Sweden 2.27% United Kingdom 3.50%

105 puhelimen puhelimen Taulukko 5. Kuulon apuvälineitä. Muut apuvälineet Apuvälineluokka Toiminta Esimerkkejä Kuulokojeet äänen vahvistaminen korvantauskojeet korvakäytäväkojeet silmälasikojeet taskukojeet Kommunikaattorit äänen vahvistaminen (ei soviteta yksilöllisesti) Akustiset hälyttimet äänen vahvistaminen lisäkello voimakasääninen ovikello Taktiilit hälyttimet signaalin siirtäminen toiselle aistille täristinherätyskello täristimet muihin hälyttimiin, usein osana erityistä hälytinkeskusta Valomerkkihälyttimet signaalin siirtäminen toiselle aistille tai ovikellon merkkivalo merkkivalot muihin hälytyksiin, usein osana erityistä hälytinkeskusta Puhelimen apuvälineet äänen vahvistaminen induktiivinen kuuntelu (parempi häiriöetäisyys eli signaali-kohinasuhde) vahvistinpuhelin matkapuhelimen induktiosilmukka Radion ja television apuvälineet äänen vahvistaminen induktiivinen kuuntelu infrapunavälitteinen kuuntelu lisäkuulokkeet tai -kaiutin induktiosilmukat (pienoissilmukat, vapaasti asennettavat, kiinteästi asennettavat silmukat) infrapunalaitteet (itsenäisesti tai kuulokojeen kanssa käytettävät) Asiointi- ja julkisten tilojen apuvälineet äänen vahvistaminen induktiivinen kuuntelu kuulokojeen lisämikrofoni kuuntelusauvat ja muut kommunikaattorit (palvelupisteen) induktiosilmukka (julkisen tilan) induktiosilmukka

106 Apuvälineitä 1

107 Apuvälineitä 2

108 Apuvälineitä 3

109 Mikä sisäkorvaistute on? Sähköinen kuulokoje, jolla ohitetaan toimimaton (tai huonosti toimiva) sisäkorva

110 Kenelle istute? Vaikeat ja erittäin vaikeasti kuulovikaiset, jotka eivät hyödy riittävästi kuulokojeista Kuulohermo toimii (Ellei toimi, mahdollisesti aivorunkoistute) Pre- ja postlingvaalisesti kuulovikaiset lapset Postlingvaalisesti kuulonsa menettäneet aikuiset EI: prelingvaalisesti kuulonsa menettäneet aikuiset

111 Istutteen osat

112 Miltä istutteet näyttävät 1

113 Miltä istutteet näyttävät 3 Empfänger Spule Magnet ART Referenz Elektrode Referenz Elektrode Titan Stimulator

114 Istutehoidon kulku Vaiheet Harkinta Preoperatiiviset tutkimukset (kuulo, kommunikaatio, kuvantamiset, vestibulaarifunktio) Leikkausjakso Aktivointi Puheterapia Kontrollit lopun ikää sitoutuminen! Tiimi Audiologi/foniatri Kirurgi Insinööri Kuulontutkija(t) Puheterapeutti Kuntoutusohjaaja Osaston + l-salin väki Lastentarhan ja koulun väki Koordinaattori Jne.

115 Miten istutteella kuulee; Välimaa et Sorri 2000

116 Aikuisten puheen vastaanotto Välimaa & Sorri 2007 Aikuisten puheen vastaanotto (%), N=30 pre 6 kk 12 kk 48 kk lauseet sanat äänteet

117 Implantointi-iän vaikutus Tait, Nikolopoulos et Lutman 2007

118 Muutamia pointteja Istutehoidon kustannuksista Laitteisto n Muut kustannukset 1. vuoden aikana n Tällä hetkellä Suomessa > 500 istutteen saanutta Kuulo istutteella vastaa lievää kuulovikaa Istute poissa käytöstä (esim saunassa ei kuuloa) Sisäosien takuu 10 v Kuumia aiheita Bilateraalinen istutehoito Bimodaalinen istutehoito Elektroakustinen stimulaatio (hybridilaitteet) Istutteen saaneelle lapselle odotettavissa pari (?) sisäosien vaihtoa elämän aikana

119 Apuvälineiden maksajatahoja Julkinen terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalitoimi KELA Vakuutuslaitokset Valtiokonttori Työvoimaviranomaiset Potilas (omaiset)

120 Vuosittaisia apuvälinehuollon kustannuksia (arvio ms X/09 Kuulokojeet x ,5 milj Korvakappaleet x 100 3,5 milj Muut apuvälineet x 200 2milj Kuulokojesovitukset x milj Sisäkorvaistutteet 50 x ,75 milj Paristokustannukset x 150 Yhteensä 11,25 milj 41 milj 0,8 milj / asukasta

121 Maiden vertailua Per capita expenditure on adult hearing aid services Estimated number of people fitted per thousand people Average expenditure per person fitted Denmark Finland United Kingdom % DSP aids 52.0% 17.0% 1.3% % ITE 42.8% 24.6% 7.3% % DPA 16.2% 24.7% 17.7% % Bilateral 67.5% 5.1% 18.3%

122 Sopeutumisvalmennus Kuntoutusohjaus toiminta- ja kuntoutusedellytysten parantamista ja tukemista antamalla kuntoutuvalle ja hänen ympäristölleen (perheelleen) tietoa ja kuntoutumista edistäviä valmiuksia Tavoitteita Psyykkinen itsenäistäminen Toimintakyvyn edistäminen Sosiaalinen itsenäistäminen Ryhmämuotoista toimintaa Kurssimuotoisena Polikliinisesti Toiminta- eikä sairauskeskeistä Yksilöllistä sopeutumisvalmennusta Kuntoutuksen seurantaa Linkki eri tahojen välillä Tehtäviä Kuntoutustyöryhmän jäsen Kotikäynnit seuranta Laitoskäynnit Yhteydet viranomaisiin Työpaikat Mukana sova-kursseilla Koulutus eri tahoille

123 Audiologinen työryhmä Lääkäri Audiologi Foniatri Korvalääkäri Yleislääkäri Sairaanhoitaja terveydenhoitaja koordinaattori Kuulontutkija Puheterapeutti Psykologi Sosiaalityöntekijä Tekninen henkilöstö Korvakappaleen tekijä Kuntoutusohjaaja Lastenhoitaja Osastonsihteeri etc. Koulutoimi Lastentarha Työterveyshuolto KUNTOUTUSSUUNNIOTEL MA JA SEN SEURANTA

124 Kuulonhuollon tehtäväjakoa Seulonta ja preventio Diagnostiikka Hoito ja kuntoutus Erikoissairaanhoito Ohjaus ja koordinointi Otologinen ja audiologinen diagnostiikka Koko kuusijaon mukaan Perusterveydenhuolto Suoritus Alustava diagnostiikka Alustava korvasairauksien hoito Puheterapia Työterveyshuolto Suoritus (Alustava diagnostiikka) (Alustava korvasairauksien hoito) Vammaisjärjestöt (KHL ym) Otologinen ja audiologinen diagnostiikka Sopeutumisvalmennus, Kuntoutusohjaus Yksityissektori Otologinen ja audiologinen diagnostiikka Apuvälinesovitukset

125 Apuvälineiden maksajatahoja Julkinen terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalitoimi KELA Vakuutuslaitokset Valtiokonttori Työvoimaviranomaiset Potilas (omaiset)

126 Vuosittaisia apuvälinehuollon kustannuksia (arvio ms X/09 Kuulokojeet x ,5 milj Korvakappaleet x 100 3,5 milj Muut apuvälineet x 200 2milj Kuulokojesovitukset x milj Sisäkorvaistutteet 50 x ,75 milj Paristokustannukset x 150 Yhteensä 11,25 milj 41 milj 0,8 milj / asukasta

127 Maiden vertailua Per capita expenditure on adult hearing aid services Estimated number of people fitted per thousand people Average expenditure per person fitted Denmark Finland United Kingdom % DSP aids 52.0% 17.0% 1.3% % ITE 42.8% 24.6% 7.3% % DPA 16.2% 24.7% 17.7% % Bilateral 67.5% 5.1% 18.3%

128 Sopeutumisvalmennus Kuntoutusohjaus toiminta- ja kuntoutusedellytysten parantamista ja tukemista antamalla kuntoutuvalle ja hänen ympäristölleen (perheelleen) tietoa ja kuntoutumista edistäviä valmiuksia Tavoitteita Psyykkinen itsenäistäminen Toimintakyvyn edistäminen Sosiaalinen itsenäistäminen Ryhmämuotoista toimintaa Kurssimuotoisena Polikliinisesti Toiminta- eikä sairauskeskeistä Yksilöllistä sopeutumisvalmennusta Kuntoutuksen seurantaa Linkki eri tahojen välillä Tehtäviä Kuntoutustyöryhmän jäsen Kotikäynnit seuranta Laitoskäynnit Yhteydet viranomaisiin Työpaikat Mukana sova-kursseilla Koulutus eri tahoille

129 Audiologinen työryhmä Lääkäri Audiologi Foniatri Korvalääkäri Yleislääkäri Sairaanhoitaja terveydenhoitaja koordinaattori Kuulontutkija Puheterapeutti Psykologi Sosiaalityöntekijä Tekninen henkilöstö Korvakappaleen tekijä Kuntoutusohjaaja Lastenhoitaja Osastonsihteeri etc. Koulutoimi Lastentarha Työterveyshuolto KUNTOUTUSSUUNNIOTEL MA JA SEN SEURANTA

130 KUULONSEULONNAT

131 Seulonnan periaatteita 1. Asiaan voidaan puuttua varhaisvaiheessa sekundaaripreventio 2. Seulonta johtaa interventioon 3. Seulonnalla on kohtalainen kustannusvaikuttavuus Kohtuulliset kustannukset Ilmeinen / riittävä hyöty 4. Seulonnan tuloksia ei saavuteta muutoin 5. Luotettava menetelmä Ei liikaa vääriä negatiivisia Ei liikaa vääriä positiivisia 6. Seulontaväsymys on vältettävissä Mielellään objektiiviset menetelmät

132 Lasten kuulonseulonnat

133 Seulontaohjeita ja kannanottoja Lääkintöhallituksen kiertokirje 1371/529/74 Lääkintöhallituksen työryhmämietintö Kuulonhuollon valtakunnallinen kehittäminen Salmivalli ym.: Kuulontutkimus ja kuntoutus. Instrumentarium 1984 Lääkintöhallituksen asiantuntijaryhmän mietintö: Kuulonhuolto Lääkintöhallitus: lastenneuvoloiden opaskirja Oulun lääninhallituksen ohjeet 1997 EU Concerted Action AHEAD (Advancement of Hearing Assessment Methods and Devices), European Consensus Statement 1998 Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaalija terveysministeriö. Oppaita 2004:14. Myös Terveysportissa (http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.koti?p_db=lno)

134 Lasten seulontojen tavoite Vaikean ja erittäin vaikean kuulovian varmistaminen 4 kk ikään mennessä Vaikean ja erittäin vaikean kuulovian kuntoutuksen aloittaminen 6 kk ikään mennessä

135 Kuinka kävi ennen vastasyntyneiden seulontoja

136 Viive seulonnasta kuulovian varmistamiseen

137 Seulontavaiheet Lasten kuulon seulonta neuvolassa Martti Sorri Professori Korva-, nenä ja kurkkutautien klinikka

ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN

ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN Suomen audiologian yhdistyksen työryhmä: Lars Kronlund Lauri Viitanen Tarja Wäre Kerttu Huttunen Nämä ohjeet ovat päivitetty versio Valtakunnallisten

Lisätiedot

Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet

Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Tuomo Leino LT, knk erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, ilmailulääkärin valtuutus AME 1 JOHDANTO Palveluskelpoisuus: kykenee terveydellisten

Lisätiedot

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto

Lisätiedot

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULO YKSI TÄRKEIMMISTÄ AISTEISTAMME Kuulon välityksellä saamme tietoa ympäröivästä maailmasta ja aistimme erilaisia elämyksiä kuten luonnon ääniä ja musiikkia.

Lisätiedot

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot

Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa

Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kainuun maakunta -kuntayhtymä ASIAKASOHJE 1 (14) Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kuulo on tärkeä aisti ihmiselle. Kuulon avulla pidetään yhteyttä toisiin ihmisiin ja tehdään huomioita ympäristöstä.

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

Kuulonhuoltoliitto ry. Ikäkuulo. Kuulo ja ikääntyminen

Kuulonhuoltoliitto ry. Ikäkuulo. Kuulo ja ikääntyminen Kuulonhuoltoliitto ry Ikäkuulo Kuulo ja ikääntyminen Sisällysluettelo Lukijalle 3 Kuulo ja kuuleminen 4 Kuulon tehtävät 4 Kuulovammaisuuden määrittelyä 4 Erilaiset kuulovammat 5 Ikäkuulo 5 Tinnitus eli

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. ReSound Sparx Super Power BTE

KÄYTTÖOHJE. ReSound Sparx Super Power BTE KÄYTTÖOHJE ReSound Sparx Super Power BTE Onneksi olkoon uuden kuulokojeen hankinnan johdosta GN ReSound:n huipputeknologia yhdistettynä ammattitaitoiseen sovitukseen takaavat ennekuulumattoman äänikokemuksen

Lisätiedot

Melu (buller, noise)

Melu (buller, noise) Melu (buller, noise) Melu on ääntä, joka on ei toivottua ja häiritsevää muuttaa elintoimintoja vaurioittaa kudoksia Melu ei ole akustisesti määriteltävissä, Melua ei ole ilman ihmistä Tapani Jauhiainen

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2) Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin

Lisätiedot

Aikuisten kuulontutkimukset perusterveydenhuollossa

Aikuisten kuulontutkimukset perusterveydenhuollossa Katsaus tieteessä Antti A. Aarnisalo dosentti, vs. ylilääkäri HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Kuulokeskus Taija Lahtinen LL, lääkintäyliluutnantti Sotilaslääketieteen keskus, kenttälääkinnän

Lisätiedot

Siemens kuulokojeet ja. BestSound teknologia

Siemens kuulokojeet ja. BestSound teknologia Siemens kuulokojeet ja BestSound teknologia s 2010 1878 2008 1910 1949 2006 1959 1966 1987 1997 2002 2004 2005 Siemens kuulokojeiden teknologian kehitys 1878 Phonophor, Siemens kehittää ensimmäisen teknisen

Lisätiedot

Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi. Kyösti Laitakari

Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi. Kyösti Laitakari Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi Kyösti Laitakari Tinnituksen määritelmä Tinnitukseksi sanotaan äänihavaintoa, joka ei ole peräisin ulkoisesta äänilähteestä eikä ole tunnistettavaa puhetta tai musiikkia.

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

CHRONOS 7 TUOTETIEDOT OMINAISUUDET TEKNISET TIEDOT CHRONOS 7

CHRONOS 7 TUOTETIEDOT OMINAISUUDET TEKNISET TIEDOT CHRONOS 7 CHRONOS 7 TUOTETIEDOT CHRONOS 7 CN7 CPx CN7 CP CN7 M CN7 N CN7 ITED CN7 ITCPD CN7 ITCD CN7 ITCP CN7 CICP CN7 CIC KUVAUS SOVITUSALUE Bernafon ylpeänä esittää innovaatisen Audio Efficiency -ominaisuuden,

Lisätiedot

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. 1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT

Lisätiedot

Käyttöohje Dynamic yksilölliset kuulokojeet

Käyttöohje Dynamic yksilölliset kuulokojeet Käyttöohje Dynamic yksilölliset kuulokojeet Sisältö: Kuulokoje sivu 2 Kuulokojeella kuuntelu sivu 3 Äänenvoimakkuuden säätö sivu 4 Pariston vaihto sivu 4 Kuulokojeen hoito sivu 6 Käyttöohje Dynamic, yksilölliset

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Puheen kehityksen ongelmat

Puheen kehityksen ongelmat Puheen kehityksen ongelmat 1. Vastuuvapautus 2. Foniatria oma erikoisala 3. Valokuvausohje Manta Tolvanen Lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten poliklinikka Tipotien sosiaali- ja terveysasema

Lisätiedot

Connexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com

Connexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com Connexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com Connexx6 sovitusohjelma Connexx6 on viimeisin Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. Connexx6 sovitusohjelma on täysin NOAH yhteensopiva

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Käyttöohje Korvantauskojeet

Käyttöohje Korvantauskojeet Käyttöohje Korvantauskojeet Sisältö: Relaxx kuulokojeet sivu 2 Kuulokojeella kuuntelu sivu 3 Äänenvoimakkuuden säätö sivu 3 Näin valitset sopivan kuuntelun sivu 4 Pariston vaihto sivu 5 Kuulokojeen hoito

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Document1 12/16/02 10:05 AM Page 1 KÄYTTÖOHJE TR-40. www.denver-electronics.com

Document1 12/16/02 10:05 AM Page 1 KÄYTTÖOHJE TR-40. www.denver-electronics.com Document1 12/16/02 10:05 AM Page 1 KÄYTTÖOHJE TR-40 www.denver-electronics.com Document1 12/16/02 10:05 AM Page 2 FINNISH KONTROLLI JA ELEMENTIT 1. Kasettiyksikkö 2. Asemavalikko 3. Teleskooppiantenni

Lisätiedot

9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa

9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa Laihia mukana Alueellisessa apuvälinekeskuksessa perusterveydenhuollon osalta (ostajana Vaasa) Jäsenkuntia 19 Asukkaita noin 198500 Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta Eeva-Liisa Övermark Puheterapeutti

Lisätiedot

Aikuisten kuulovikojen yleisyys, kuulokojekuntoutus ja sen kustannukset

Aikuisten kuulovikojen yleisyys, kuulokojekuntoutus ja sen kustannukset Alkuperäistutkimus Aikuisten kuulovikojen yleisyys, kuulokojekuntoutus ja sen kustannukset Kirjallisuuskatsaus sekä Suomen, Tanskan ja Ison-Britannian palvelujärjestelmien vertailu Elina Mäki-Torkko, Risto

Lisätiedot

Otoakustisen emissiotutkimuksen toteuttaminenn neuvolassa

Otoakustisen emissiotutkimuksen toteuttaminenn neuvolassa Liisa Eerola Otoakustisen emissiotutkimuksen toteuttaminenn neuvolassa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Hyvinvointiteknologia Insinöörityö 15.11.2015 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEEN KUULOKOJEKUNTOUTUS JA KUULOKOJEEN HUOLTO

IKÄÄNTYNEEN KUULOKOJEKUNTOUTUS JA KUULOKOJEEN HUOLTO Anna-Reetta Mikkonen IKÄÄNTYNEEN KUULOKOJEKUNTOUTUS JA KUULOKOJEEN HUOLTO Kuulokojeen käyttö- ja huolto-opas hoitohenkilökunnalle Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Syyskuu 2014 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön

Lisätiedot

Ikäkuuloinen potilas perusterveydenhuollossa

Ikäkuuloinen potilas perusterveydenhuollossa Katsaus tieteessä Samuli Hannula LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, audiologi OYS, operatiivinen tulosalue, korva-, nenä- ja kurkkutaudit ja Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Kommunikaattori. K ä yttöohje. Maahantuoja: KL Support Oy Nuijamiestentie 5 A 4 Puh. (09) 580 3880

Kommunikaattori. K ä yttöohje. Maahantuoja: KL Support Oy Nuijamiestentie 5 A 4 Puh. (09) 580 3880 Echo M inirc Kommunikaattori K ä yttöohje Maahantuoja: KL Support Oy Nuijamiestentie 5 A 4 Puh. (09) 580 3880 Kiitos sinulle, kun valitsit Echo MiniRC kommunikaattorin apuvälineeksesi. Ennen kuin otat

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT

1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT 1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT 7. MITÄ VOI TEHDÄ ITSE 8. APUVÄLINEET Pentti Simonen MITÄ TINNITUS

Lisätiedot

Vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa.

Vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa. Vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa. Lue tämä ohje huolella ennen kuin käytät Classicia. Lue myös sen laitteen ohjeet,

Lisätiedot

Veras 7 perustuu edistykselliseen teknologiaan tarjoten ainutlaatuisia ominaisuuksia ja huipputa- son toimintoja jokaiselle kuulokojeen käyttäjälle.

Veras 7 perustuu edistykselliseen teknologiaan tarjoten ainutlaatuisia ominaisuuksia ja huipputa- son toimintoja jokaiselle kuulokojeen käyttäjälle. Veras 7 TUOTETIEDOT Veras 7 VR7 M VR7 N VR7 ITCD VR7 ITC VR7 CIC KUVAUS SOVITUSALUE Veras 7 perustuu edistykseiseen teknoogiaan tarjoten ainutaatuisia ominaisuuksia ja huipputason toimintoja jokaisee kuuokojeen

Lisätiedot

Käyttöohje. ReSound Clip taskukojeet CP1BW-V, CP2BW-V, CP2BW-PV, CP3BW-PVI

Käyttöohje. ReSound Clip taskukojeet CP1BW-V, CP2BW-V, CP2BW-PV, CP3BW-PVI Käyttöohje ReSound Clip taskukojeet CP1BW-V, CP2BW-V, CP2BW-PV, CP3BW-PVI RESOUND CLIP TASKUKUULOKOJE Onnittelut uuden ReSound kuulokojeen hankinnan johdosta! Tämä käyttöohje esittelee Resound Clip taskukuulokojeen

Lisätiedot

Korvantauskuulokojeiden käyttöohje

Korvantauskuulokojeiden käyttöohje Korvantauskuulokojeiden käyttöohje www.kuulotekniikka.com Sisällysluettelo Kuvaus Siemens kuulokojeista sivu 3 Kuulokojeen kytkeminen päälle / pois sivu 4 ja pariston vaihto Tilanneohjelmat, induktiivinen

Lisätiedot

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

PUHEAUDIOMETRISTEN TUTKIMUSTEN SUORITTAMINEN

PUHEAUDIOMETRISTEN TUTKIMUSTEN SUORITTAMINEN PUHEAUDIOMETRISTEN TUTKIMUSTEN SUORITTAMINEN Suomen audiologian yhdistyksen työryhmä: Lars Kronlund, Tarja Wäre, Kerttu Huttunen ja Jukka Kokkonen Nämä ohjeet on laadittu samasta syystä kuin aiemmin julkaistu

Lisätiedot

Doro Care Electronics vahvistin puhelimet ja apuvälineet

Doro Care Electronics vahvistin puhelimet ja apuvälineet Voi olla, etten enää pysty tekemään kaikkea, mitä haluaisin yhtä helposti kuin ennen, mutta kun saan vähän apua, aion vielä yrittää tehdä yhtä ja toista! Doro Care Electronics vahvistin puhelimet ja apuvälineet

Lisätiedot

KUULOVAMMA- NÄKYMÄTÖN VAMMA

KUULOVAMMA- NÄKYMÄTÖN VAMMA KUULOVAMMA- NÄKYMÄTÖN VAMMA - Satakuntalaisen huonokuuloisen nuoren yhteiskuntaan sopeutuminen Multisilta, Minna Saarinen, Anne Opinnäytetyö Kevät 2002 DIAK / Porin yksikkö 2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 1-vuotiaan lapsen terveystarkastus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Toimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS

Toimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS 150318 Toimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS NÄKÖKULMIA TYÖPAIKKOJEN ESTEETTÖMYYTEEN Koppikonttori avokonttori monitilatoimisto Kommenttipuheenvuoro Kuuloliitto ry muokattu viimeksi

Lisätiedot

Koulussa on kuulovammainen oppilas

Koulussa on kuulovammainen oppilas Kuulonhuoltoliitto ry Koulussa on kuulovammainen oppilas lasten kuntoutusohjaajat S i s ä l t ö : Yleistä 2 Kuuleminen ja kuulovammat 2 Kuulemisen käsitteitä 3 Kuulontutkimus ja audiogrammi 4 Kuulovamman

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Lasten kuulovikojen seulonta

Lasten kuulovikojen seulonta Katsaus tieteessä Jukka Kokkonen LL, apulaisylilääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka jukka.kokkonen@pkssk.fi Jaakko Salonen LL, vs. osastonylilääkäri TYKS, korva-,

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Echo MegaLoop+ Induktiovahvistin. Käyttöohje. Maahantuoja: Audienta Oy Nuijamiestentie 5 A 00400 HELSINKI

Echo MegaLoop+ Induktiovahvistin. Käyttöohje. Maahantuoja: Audienta Oy Nuijamiestentie 5 A 00400 HELSINKI Echo Induktiovahvistin Käyttöohje Maahantuoja: Audienta Oy Nuijamiestentie 5 A 00400 HELSINKI Tärkeitä turvaohjeita Kun käytät tätä laitetta, ota huomioon seuraavat turvaohjeet, jotta laitteen käyttö on

Lisätiedot

Akustiikka ja toiminta

Akustiikka ja toiminta Akustiikka ja toiminta Äänitiede on kutsumanimeltään akustiikka. Sana tulee Kreikan kielestä akoustos, joka tarkoittaa samaa kuin kuulla. Tutkiessamme värähtelyjä ja säteilyä, voimme todeta että värähtely

Lisätiedot

KUULOKOJEEN ENSIKÄYTTÄJIEN ODOTUKSET JA KOKEMUKSET KUULOKOJEESTA JA SEN VAIKUTUKSISTA

KUULOKOJEEN ENSIKÄYTTÄJIEN ODOTUKSET JA KOKEMUKSET KUULOKOJEESTA JA SEN VAIKUTUKSISTA KUULOKOJEEN ENSIKÄYTTÄJIEN ODOTUKSET JA KOKEMUKSET KUULOKOJEESTA JA SEN VAIKUTUKSISTA Kati Turunen Logopedian pro gradu -tutkielma Joulukuu 2011 Käyttäytymistieteiden laitos Helsingin yliopisto Ohjaaja:

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella

Lisätiedot

1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus 1. Perusteita 1. Äänen fysiikkaa 2. Psykoakustiikka 3. Äänen syntetisointi 4. Samplaus ja kvantisointi 5. Tiedostoformaatit 1.1. Äänen fysiikkaa ääni = väliaineessa etenevä mekaaninen värähtely (aaltoliike),

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä

Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Johanna Pekkarinen & Jenna Rouhiainen 2014 Sinulle, hoitoalan opiskelija! Käsissäsi on nyt opas, jota tulet todennäköisesti tarvitsemaan jo

Lisätiedot

COPD:n hoidon porrastus

COPD:n hoidon porrastus COPD:n hoidon porrastus 21.4.2016 el Riika Liukkonen TYKS/ Keuhkosairauksien klinikka Keuhkoahtaumataudin hoitoketju Perusterveydenhuolto Ennaltaehkäisy ja varhaisdiagnostiikka Hoidon tarpeen arviointi

Lisätiedot

VARUSMIESTEN VAPAA-AJAN MELUALTISTUS JA VAIKUTUKSET KUULOON

VARUSMIESTEN VAPAA-AJAN MELUALTISTUS JA VAIKUTUKSET KUULOON JA VAIKUTUKSET KUULOON Jaana Jokitulppo 1, Markku Toivonen, 2, Erkki Björk, 3 1 Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4 A, 00380 Helsinki jaana.jokitulppo@akukon.fi 2 Porin Prikaati, Säkylän varuskuntasairaala

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Echo Radiolink. Langaton FM kuuntelulaite

Echo Radiolink. Langaton FM kuuntelulaite Echo Radiolink Langaton FM kuuntelulaite Maahantuoja: KL Support Oy Nuijamiestentie 3 B 00400 Helsinki Puhelin: (09) 580 3880 www.kl-support.fi Käyttöohje 1 Sisällysluettelo Laitteen osat...3 Ominaisuudet:...3

Lisätiedot

Rikstone H30W Käyttöohje

Rikstone H30W Käyttöohje H30W Käyttöohje 1 H30W Yleistä: H30W on 30W:n A-luokan 2-kanavainen putkivahvistin, joka on valmistettu Suomessa kokonaan käsityönä. Vahvistin on puhdas putkivahvistin, jossa ei ole käytetty puolijohteita

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

TERVETULOA! Kommunikointi kuulokojeen avulla hankkeen päätösseminaari 14.1.2015

TERVETULOA! Kommunikointi kuulokojeen avulla hankkeen päätösseminaari 14.1.2015 TERVETULOA! Kommunikointi kuulokojeen avulla hankkeen päätösseminaari 14.1.2015 Minna Laakso Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, logopedia Tarja Aaltonen, Antti Aarnisalo, Vappu Carlson,

Lisätiedot

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

3. AUDIOTEKNIIKAN PERUSTEITA

3. AUDIOTEKNIIKAN PERUSTEITA 3. AUDIOTEKNIIKAN PERUSTEITA Audiotekniikassa esiintyy suuri määrä käsitteitä, joista monet ovat tuttuja sähkötekniikan ja fysiikan alueilta. Näiden käsitteiden soveltaminen äänitekniikkaan on varsin loogista,

Lisätiedot

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Peruskoulun etäopetus Turussa Alkanut 2008 Käynnistäjänä VIRTA-hanke Välineenä Adobe Connect Oppiaineet A2-ranska A2-ruotsi A2-espanja Ortodoksiuskonto Tutkimuksia ja selvityksiä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot