Audiologiaa puheterapeuttiopiskelijoille. Martti Sorri Syksy 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Audiologiaa puheterapeuttiopiskelijoille. Martti Sorri Syksy 2010"

Transkriptio

1 Audiologiaa puheterapeuttiopiskelijoille Martti Sorri Syksy 2010

2 Luentojen sisältö 1. Audiologian määrittely 6. Kuulovikojen aiheuttajia 2. Käsitteitä Akustiikkaa Psykoakustiikkaa 3. Kuuloaisti Kuuloaistin merkitys ja tehtävät Kuulovikojen luokittelu Toiminnallista anatomiaa 4. Kuulontutkimukset Psykoakustiset Elektrofysiologiset 7. Kuulovikojen esiintyvyys 8. Kuulon kuntoutus Kuntoutuksen kuusijako Tekninen kuulonkuntoutus - Kuulokojeet - Muut apuvälineet - Sisäkorvaistutteet Kuntoutusjärjestelmä 9. Kuulonseulonnat 10. Preventio 5. Tasapainojärjestelmä Toiminnallista anatomiaa Tasapainotutkimukset

3 Miten opitaan 1. Luennot Listan mukaan 2. Oppikirjat Oppikirja: Jauhiainen T. (toim). Audiologia. Duodecim 2008 (tai samansisältöinen audiologian pohjoismaiknen oppikirja ruotsiksi tai norjaksi) 3. Opintokäynti Sovitaan kurssin aikana 4. Tentti Valitettavasti Sovitaan erikseen Vaatimukset Oheislukemista: 1. Alpiner J.G. & McCarthy P.A. Rehabilitative audiology. Children and adults. (2nd. ed.) Williams & Wilkins Viita H., Huttunen K. & Sorri M: Korvat ja kuuleminen. Suomen Kuurosokeat ry:n julkaisuja, Sarja A 2. Suomen Kuurosokeat ry, Lonka, E. & Korpijaakko-Huuhka, A.-M. (toim.) Kuulon ja kielen kuntoutus. Vuorovaikutuksesta kommunikointiin. Palmenia.kustannus, Helsinki, Lidén, G. (toim.) Audiologi. Almqvist & Wiksell Förlag, 1985, Stockholm 5. Kallanranta, T. Rissanen, P Vilkkumaa I (toim.) Kuntoutus. Duodecim, Uusin painos 6. Heikkinen, E, Rantanen, T (toim). Gerontologia. Duodecim Uusin painos 7. Salmivalli A. & Jauhiainen T. & Kärjä J. & Raivio M. Kuulontutkimus ja kuntoutus. 1984

4 Perusteita

5 Määrittelyä Definition of Audiology according to ISA Audiology deals with the knowledge, protection and rehabilitation of human hearing, inclusive of the effects of pharmacological and surgical measures, but exclusive of matters relating to the techniques of these measures. Muita määrittelyjä Aetiology (etiologia) Pathology (patologia) Impairment (vika elimen tason ongelma) Disability (haitta yksilötason ongelma) Handicap (vamma sosiaalisen tason ongelma) Habilitation (primaari) kuntoutus Rehabilitation (uudelleen) kuntoutus

6 Akustiikkaa Ääni Värähtelyä väliaineessa Äänen nopeus v = l x f Äänen taajuus Hz = 1/sec (cps) 1 khz = 1000 Hz Äänes ( puhdas ääni, pure tone vain 1 taajuus Kompleksinen ääni (complex sound) useita taajuuksia; seosääni, jatkuva spektri Psyakustisesti ääni = havainto äänestä

7 Äänen voimakkuus Desibeli I (1) db = 10 log I 0 p (2) db = 20 log p 0 SPL (sound pressure level, äänenpainetaso) p 0 = 20 upa

8 desibeli 3 db = äänen voimakkuus kaksinkertaistuu 10 db = äänen voimakkuus kymmenkertaistuu

9 Äänen voimakkuus H(T)L (hearing threshold level; kuulokynnystaso); p 0 määritetty standardissa (esim ISO 389) db(a) A-painotettu äänitaso; vallitsevan äänen voimakkuus mitattu A-suodinta käyttäen: matkii ihmiskorvan kynnysherkkyyttä eri taajuuksille SL (sensation level; aistimustaso); äänen voimakkuus suhteessa kuulijan kynnystasoon

10 Muita akustisia käsitteitä Särö (distorsion) Ääni muuttuu äänentoistoketjussa Taajuussärö (harmoninen särö, Intermodulaatiosärö) Intensiteettisärö Vaihesärö Immittanssi (värähtelyvastus, impedanssi, admittanssi) Reaaliosa, imaginaariosa Ultraääni Infraääni

11 Psykoakustisia käsitteitä Kuuluvuus (loudness) Äänen korkeus (pitch) Kuulokynnys Kynnys aistinfysiologiassa = 50% havainnoista oikein Threshold of detectibility Threshold of tonality Ääneskynnys Puhekuulon kynnys Temporaalinen integraatio Adaptaatio Recruitment Peittovaikutus PTA (pure tone average) BEHL WEHL Miten mukana olevat taajuudet ilmaistaan?

12 Sana kuulla havaitseminen/detection erottaminen/discrimination tunnistaminen/recognition ymmärtäminen/comprehension

13 Kuulon tehtäviä Tehtävä Kommunikointifunktio Hälytysfunktio Tunne- ja psykososiaalinen funktio Esteettinen funktio Orientaatiofunktio Sisältö ja esimerkkejä puheen ja kielen oppiminen viestin vastaanottaminen keskustelussa semanttinen ei-semanttinen (äänensävyt ja -painot puhujan havaitseminen merkkiäänet (esim. laitteen toiminta, oman tekemisen kontrolli, lähestyvä kulkuneuvo, palovaroitin jne.) yhteys toisiin ihmisiin havainto toisen ihmisen läsnäolosta musiikki luonnon äänet orientoituminen tilaan suuntakuulo Lisäksi Kuuloaisti ei nuku Kuulo toimii nurkan taakse

14 Kuulovikojen jaottelu Perifeerinen Konduktiivinen, johtumisvika Sensorineuraalinen, aistimisvika Konduktiivinen KUULOVIKA Sensorineuraalinen Sentraalinen Jäykkyysvika Massavika Kokleaarinen Retrokoleaarinen Sentraalinen

15 Konduktiivinen vs. sensorineuraalinen Lokalisaatio / localization Kuulo-ongelman laatu / quality of hearing problem Konduktiivinen / Conductive Sensorineuraalinen / Sensorineural Ulkokorva, välikorva / outer ear, middle ear Tarvitaan lisää voimaa/ more power needed Hyvä erottelukyky ja tunnistus / good discrimination and perception Ääniraudat / tuning forks R W sairas korva / W bad ear Sisäkorva, kuulohermo (radat, keskukset) / inner ear, VIIIth nerve (central pathways) Tarvitaan lisää voimaa/ more power needed Huono erottelukyky ja tunnistus / poor discrimination and perception R + W tervekorva/ W good ear Maksimi / maximum db Ei lainkaan kuuloa / no hearing Audiogrammi Ilmajohto huonompi kuin luujohto / Air conduction thresholds poorer than bone conduction thesholds Ilma- ja luujohtokynnykset yhtä huonot / No difference between Air and bone conduction thresholds

16 Anatomiaa ja fysiologiaa

17 Ulkokorva Äänen siirtäjä Myös akustinen tehtävä Ulkokorvan resonanssi Äänen suuntaaminen Yhteinen vaikutus 1 3 khz alueella db

18 Välikorva Impedanssin sovitus Hydrauliikka Vipujärjestelmä Paineen tasaus Korvatorven toiminta Mastoidaalilokerosto Välikorvan lihakset

19 Sisäkorva Värähtely hermoimpulsseiksi = sensori Sisä- ja ulkokarvasolujen tehtävät

20 Sisäkorva

21 Kuuloradat ja keskukset Tonotopia!

22 Kuulon tutkiminen

23 Kuulontutkimusten tarkoitus Kuulovika Kuulovika on Kuulovikaa ei ole Kuulovian aste Kuulovian tyyppi Tarvitsee kuntoutusta Ei tarvitse kuntoutusta Tukea diagnoosille Kuntoutuksen valinta

24 Kliininen tutkimus Korvastatus Puhe- ja kuiskauskuulo Puhekuulo (V) Kuiskauskuulo (v) Keskusteluetäisyys Ääniraudat W R c 5

25 Kuulontutkimukset

26 Äänesaudiometria Ilmajohto Luujohto Peiteääni Symbolit Konduktiivinen vajaus Kuulovian aste PTA, BEHL, WEHL Kuulovian tyyppi Tasainen, nouseva, laskeva, U-muotoinen

27 Äänesaudiometria

28 Äänesaudiometria

29 Audiogrammeja

30 Audiogrammeja

31 Audiogrammeja

32 Kuulovian aste Kuulovian aste WHO(1991) (BEHL khz ) EU:n työryhmä (1996) (BEHL khz ) Lievä db 20 db < BEHL khz < 40 db Keskivaikea db 40 db < BEHL khz < 70 db Vaikea db 70 db < BEHL khz < 95 db Erittäin vaikea > 81 db BEHL khz > 95 db

33 Kuulokäyrän muoto Keskitaajuuksien U-muotoinen audiogrammi. Huonoin keskitaajuuksien kynnys on vähintään 15 db huonompi kuin huonoin pienten tai suurten taajuuksien kynnys Nouseva audiogrammi. Huonoin pienten taajuuksien kynnys on vähintään 15 db huonompi kuin kynnykset keski- ja suurilla taajuuksilla Tasainen audiogrammi. Poikkeamat taajuuksilla 0, khz ovat alle 15 db. Loivasti laskeva audiogrammi. Keskitaajuuksien (0,5 ja 1 khz) ja suurten taajuuksien keskiarvon ero on db Jyrkästi laskeva audiogrammi. Keskitaajuuksien (0,5 ja 1 khz) ja suurten taajuuksien (4 ja 8 khz)keskiarvon ero on vähintään 30 db

34 Puheaudiometria Jatkuva puhe, lauseet, sanat, tavut Kynnykset Tunnistusprosentti Lähde: CD, kovalevy (nauha, kasetti, elävä puhe) Vaimennin (audiometri) Kuulokkeet/kaiutin Haitan arviointi Äänesaudiogrammin varmistaminen

35 Puheaudiometrian tuloksia

36 Immittanssimittaukset Immittanssi Admittanssi Impedanssi Tympanometria Stapediusrefleksi

37 Immittanssimittaukset

38 Herätevastetutkimukset Elektrokokleografia Aivorunkovasteet Kortikaaliset vasteet Taajuusspesifit mittaukset Kuulokynnysarvio Kuulovian tasodiagnostiikka

39 Otoakustiset emissiot Korvan aktiivisti tuottamaa ääntä OHC Spontaanit Transienttisyntyiset Särösyntyiset

40 Äänikenttämittaukset Ääni kaiuttimesta/kaiuttimista Teknisesti haastavaa tilavaatimukset Äänekset Puhe Aina binauraalimittaus

41 Lasten kuulontutkimukset Observaatioaudiometria Leikkiaudiometria Varsinainen audiometria Sopiva ärsyke! Suodatetut ympäristöäänet Kieli-ikää vastaava sanasto

42 Lasten kuulontutkimukset

43 Insertiovahvistusmittaus Kuulokojeen todellisen vahvistuksen mittaaminen korvakäytävästä

44 Muita psykoakustisia tutkimuksia Hälypuhetesti Vaikeutetut puhetestit Audiovisuaalinen puheentunnistus Suuntakuulo Adaptaatiotestit Kuuluvuuden vertailu Automaattinen audiometria (Békésy) Jne..

45 Tasapaino ja huimaus

46 Tasapainon hallinta Meillä ei ole tasapainoaistia vaan OPITTU tasapainon hallinta

47 Tasapainojärjestelmä Aistijärjestelmä Näkö Syvätunto Vestibulaarielin (kuulo) Sentraalinen käsittely Tasapainomuisti Efferentti järjestelmä Autonomiset heijasteet

48 Vestibulaarijärjestelmä Vestibulaarielin on anatomisesti, embryologisesti ja fylogeneettisesti samaa elintä kuin koklea

49 Anamneesi Huimauksen tyyppi - liike, rotatorinen, epävarmuus, poissaolo, näköongelmat Miten huimaus alkoi Kohtauksellisuus, kohtausten kesto Kuulo, muut korvaoireet Muut liitännäisoireet Provosoivat, helpottavat tekijät Pahoinvointi, oksentelu Jne Huimaako päästä vai jaloista Mitä potilas tarkoittaa huimauksellaan Mistä potilas ajattelee huimauksen johtuvan Mitä potilas epäilee (aivohalvaus, kasvain )

50 Kliininen tutkimus ORL-status Kuulo V,v, ääniraudat Audiometria Vestibulo-okulaarinen refleksikaari (silmät seuraavat illusorisen liikkeen jälkeen jäävää objektia [rautatienys]) nys Spontaani nys asentonys head shaking nys Dix-Hallpike (ja muut kaarikäytävätestit Frenzelin lasit

51 Kliininen tutkimus Vestibulospinaalinen refleksikaeri Romberg Sokkokävely, Unterberg Vestibuloserebellaarinen refleksikaari Koordinaatiokokeet (sorminenänpää, kantapää-polvi, adiadokkokinesia, Steward- Holmes) Jäävesikoe 0,2 1 ml (EI: 20 ml!) Horisontaalinen kaarikäytävä pystyyn Frenzelin lasit Aivohermostatus

52 Nystagmuksen suunta Hidas vaihe seuraa jälkeen jäävää objektia (rautatienys), nopea vaihe korjaa Kliinisesti: nopean vaiheen suunta = nys:n suunta Kalorisessa kokeessa nys seuraa kuviteltua liikettä (= stimuloitua endolymfan liikettä) Lämminstimulaatio ärsytetyn korvan suuntaan Kylmästimulaatio ärsytetystä korvasta pois Ampullopetaalinen endolymfan liike nys ao. korvaan päin Ampullofugaalinen nys ao. korvasta pois Ampullopetaalinen endolymfan liike ao. puolelya suurempi impulssivirta eli nys dominoivan vestibulaarielimen suuntaan Sammumisnys terveen korvan suuntaan Ärsytysnys sairaan korvan suuntaan

53 Siis

54 Elektro-nystagmografia (ENG) / video-okulografia (VOG) Silmä on sähköinen dipoli, jonka liikkeitä voidaan seurata Silmän liikkeet kuvataan videolle ja analysoidaan

55 VOG / ENG Okulaariset testit Sakaadit Hitaat seurantaliikkeet Spontaani nys Kalorisesti provosoitu nys Lämmin- kylmä Vesi ilma Rotatorisesti provosoitu nys

56 Posturografia (tasapainolevy) Neljän pisteen vaaka Staattinen Näön häirintä (silmät kiinni) Syvätunnon häirintä (täristimet, pehmeä alusta Dynaaminen

57 LASTEN KUULOVIAT

58 Milloin vika on syntynyt Prenataaliset Perinataaliset Postnataaliset

59 Prenataalisia Perinnölliset Dominantisti periytyvät Resessiivisesti periytyvät Syndroomiset Ei-syndroomiset Autosomaaliset X-kromosomiin sidotut Mitokodriaaliset

60 Tunnistettuja lokuksia ja geenejä / Indentified loci and genes / XI-08 Geenit Ei-syndr - autosomaalinen dominantti 22 Syndr - autosomaalinen resessiivinen 28 X-linked 1 Y-linked? Modifier? Ei-syndr - mitokondriaalinen 7 Syndr - mitokondriaalinen deleetiota Otoskleroosi Syndromaaliset kuuloviat 36

61 The Hereditary Hearing loss Homepage aims to give an up-to-date overview of the genetics of hereditary hearing impairment for researchers and clinicians working in the field. This site lists data and links for all known gene localizations and identifications for nonsyndromic hearing impairment. For syndromic hearing impairment, only a few of the most frequent forms are covered. The Hereditary Hearing loss Homepage is maintained by Guy Van Camp, University of Antwerp Richard Smith, University of Iowa If you want something to be included, or if you have other comments or suggestions for this website, notify us by .

62 Intrauteriiniset infektiot Rubella Sytomegalo Toksoplasma Syfilis Influenssa??? Muut intrauteriiniset vauriot Lääkkeet Säteily??

63 Perinataaliset Perinataalinen: 0-24 h Neonataalinen: 0 28 vrk Pieni syntymäpaino Vastasyntyneen keltaisuus Vastasyntyneen hapenpuute

64 Postnataalisia Bakteerimeningiitti Korvatulehdukset RAOM valtaosa < 2 v iässä SOM 5-10 %:lla alle kouluikäisistä Ototoksiset lääkkeet Merkitys globaalisella tasolla

65 Vaikeiden ja erittäin vaikeiden kuulovikojen etiologia (%) Parving ym (Tanska) Vartiainen ym (Suomi) Mäki- Torkko ym (Suomi) Billings ja Kenna 1999 (USA) Prenataalinen geneettinen ei-geneettinen Perinataalinen 9 * 7 19 Postnataalinen Tuntematon

66 Lasten kuulovikojen yleisyydestä Termejä Vallitsevuus (prevalenssi) x / Ilmaantuvuus (insidenssi) x / / v

67 Suomessa syntyy vuosittain vaikeasti tai erittäin vaikeasti kuulovikaista lasta (kuntouttamattomalla kuulovialla olennainen vaikutus kielen ja puheen kehitykseen) Liimakorvan vallitsevuus alle kouluikäisilla 5 10 % Poikkeavia kuulolöydöksiä 7 v 4 % (Sorri ym 1997) 15 v 10 % (Sorri & Rantakallio v pojilla jkv alle 20 % (Sorri ym 1980, Jokitulppo ym 2008)

68 Varhaislapsuuden kuulovikojen prevalenssi Prevalenssi Kuulovian aste Tutkija 1,1 / 1000 PTA 0,5-2kHz > 50 db Martin ym ,27 / 1000 BEHL 0,5-4kHz > 40 db Davis ja Parving ,1 / 1000 PTA 0,5-2kHz > 35 db Karikoski ja Marttila ,3 1,1 / 1000 BEHL 0,5-4kHz > 40 db Mäki-Torkko ym 1998

69 Milloin epäilet lapsen kuulovikaa 1 Riskiryhmät Suku; 1.asteen sukulaisella muu kuin hankinnainen kuulovika, suvussa runsaasti muita kuin hankinnaisia kuulovikoja Hoito lasten teho-osastolla Epämuodostumat, erityisesti pään ja kaulan alueella Sairastettu aivokalvontulehdus älä viivyttele!

70 Milloin epäilet lapsen kuulovikaa 2 Seulonnat Vastasyntynyt Neuvolaseulonnat VANHEMPIEN EPÄILY

71 Kuulovian varmistaminen Observaatioaudiometria Ehdollistettu audiiometria Leikkiaudiometria Varsinainen audiometria OAE ABR Varmistaminen = prosessi Tavoite: Kuulovian varmistus < 4 kk Kuntoutuksen aloitus < 6 kk Muiden erikoisalojen konsultaatiot

72 Kuntoutustyöryhmä Audiologi Foniatri Korvalääkäri Teknisen audiologian edustaja Kuulontutkija Puheterapeutti Sosiaalityöntekijä Korvakappaleen tekijä Kuntoutusohjaaja Lastentarhan työntekijät Koulun työntekijät Jne Todella monialaista yhteistyötä eikä vain teknisaudiologista kuulonkuntoutusta

73 Aikuisten kuulovikojen aiheuttajia Ikäkuulo / presbyacusis Pitkäaikainen välikorvan tulehdus / chronic otitis media (COM) meluvammat / noise induced hearing loss (NIHL) Otoskleroositauti / otosclerosis, otospongiosis Menieren tauti / Meniere s disease Kuulohermon kasvain / neuroma of the VIIIth nerve

74 Ikäkuulo Presbyakuusi = ikään liittyvä sensorineuraalinen itsesyntyinen etenevä kuulovika ARHI = kaikki iän myötä esiintyvät kuuloviat

75 Rosenin kaskadihypoteesi

76 Altistavia tekijöitä (Rosenin mukaan) Dieetti Ravitsemus (puute?) Metabolia diabetes Hyperlipemia Hypertonia Ateroskleroosi Fyysinen rasitus (??) Tupakka Emotionaalinen stressi Herediteetti Rotuominaisuudet Pigmentaatio Sukupuoli Ympäristön melu (sosioakuusi) Nykykäsitys Perimä Kandidaattigeenejä tunnistettu Ateroskleroosi Ja siihen altistavat tekijät Ulkoiset tekijät Melu Riittävä altistus suojaa Alkoholi J-käyrä

77 Kuulokynnykset 1

78 Kuulokynnykset 2

79 Kuulokynnykset 3

80 Meluvamman synty 1. Äkillinen Voimakas energia-aalto aiheuttaa äkillisesti tuhoa Tärykalvossa Välikorvassa Sisäkorvassa 2. Krooninen Aiheuttajana jatkuva (tasainen tai vaihteleva) melu tai impulssimelu Ensin muutokset energia-aineenvaihdunnassa Myöhemmin solukatoa (ensin ulommissa hiussoluissa suurempi energian tarve)

81 Sisäkorvan muutoksia

82 Meluvamman oireet Hiljalleen (ja varkain) etenevä kuulovika Vaikeudet hälyssä Tinnitus

83 Kuulovikojen prevalenssi Ikäryhmä BEHL 0,5-4kHz > 20 db (EU) 10 v 0,2 0,2 15 0,9 0,7 25 0,8 0,4 35 2,0 1,2 45 6, ,9 4, ,2 10, ,5 32,5 BEHL 0,5-2kHz > 26 db (WHO)

84 KUULONKUNTOUTUS

85 Kuntoutuksen tarpeita PTA 0,5-2kHz > 26 db PTA 0,5-2kHz > 30 db 55 v 4,3 % 2,6 % 65 v 10,0 % 6,5 % 75 v 32,5 % 22,2 %

86 sosiaalinen ammatillinenn psykologinen audiopedinen lääketieteellinen tekninen

87 Lääketieteellinen kuulonkuntoutus Korvasairauksien diagnostiikka ja hoito Kuulonparannusleikkaukset Sisäkorvaistuteleikkaukset Seulonta Ehkäisy

88 Psykologinen kuulonkuntoutus Kuulovikaisen (myös omaisten) psyykkisten ongelmien lievittäminen, potilaan ja perheen tukeminen Tiedon välittäminen <-> kognitiivinen psykoterapia Henkilökohtaiset keskustelut, ryhmät Sopeutumisvalmennuskurssit JOKAISEN KUNTOUTUSRYHMÄN JÄSENEN TEHTÄVÄ! Sosiaalinen kuulonkuntoutus Yhteiskunnallisen osallistumisen haittojen minimointi Kuntoutuksen ja hoidon taloudellisista asioista huolehtiminen Taloudellinen kompensaatio ja tuki Erilaiset maksajatahot Lausunnot Lakien ja muiden säädösten tunteminen

89 Ammatillinen kuulonkuntoutus Audiopedinen kuulonkuntoutus Ammatinvalinta Koulutus Uudelleen koulutus Etc. Kuulovikaisen logopedinen kountoutus Apuvälineiden käytön opetus

90 Tekninen kuulonkuntoutus Indikaatiot Aikuiset BEHL 0,5-4kHz > 30 db Lapset BEHL 0,5-4kHz > 20 db Vanhukset BEHL 0,5-4kHz >35 (40) db

91 Kuulokoje High tech -tuote Maailmalla useita valmistajia Eurooppa vahvoilla Suomessa useita maahantuojia Suomen markkinoilla satoja eri tyyppejä Pohjoismaiset laatuvaatimukset

92 1 koje vai 2 kojetta? 2 kojeen etuja 2 kojeen haittoja pienempi vahvistuksen tarve edullisempi kuulon suuntakuvio (vrt. 2- mikrofonijärjestelmä) mahdollisuus suuntakuuloon binauraalisen fuusion mahdollisuus binaural squelch; kai un haittaavuus vähenee varakoje deprivaation esto kustannukset

93 Kojetyyppejä Korvantauskoje Korvakäytäväkoje (silmälasikoje) (taskukoje) Korvakappale (kuorikko) Osa akustista toistoketjua Kova, pehmeä, ventiloitu, suodattimella varustettu, akustinen torvi

94 Aikuisen potilaan kojesovituksen kulku 1 1. Käynti Anamneesi, status, kuulotilanteen, sosiaalisen tilanteen, kuulemisen tarpeen, ongelmatilanteiden selvittely Kuulonmittaukset Kojeen esivalinta: montako kojetta, kumpi korva, kojetyyppi, toistoominaisuudet jne. Korvakappaleen / kuorikon malli 2. Käynti Kojeen luovuttaminen kotikokeiluun Korvakappaleen / kuorikon sopivuuden varmistaminen Kojeen toiston tarkistaminen Subjektiivisesti Mittaamalla Käytön ohjaaminen Koje kotikokeiluun

95 Aikuisen potilaan kojesovituksen kulku 2 3. Käynti Kojeen sopivuuden varmistaminen Päätös, paperisota, pitkäaikaiseen lainaan luovuttaminen Käytön ohjaus Yleistä Omainen mukaan Tarvittaessa kierros uusiksi Kotona osattavaa (myös yleislääkärin) Pariston ja letkujen vaihto Vaikkusuojan puhdistus Korvakappaleen puhdistus Vinkumisen kontrollointi Kojeen toiminnan tarkastaminen

96 Kojeiden toimintahäiriöitä Koje on huonosti paikoillaan korvakäytävässä koje vinkuu. Korjaa kojeen asento. Korvakappale on väljä koje vinkuu. Korvakappale on uusittava. Korvakappaleen tai korvakäytäväkojeen äänikanava on vaikun tukkima koje on mykkä. Puhdistetaan. Korvakappaleen voi puhdistaa esim. miedolla saippualiuoksella tai erityisesti tähän tarkoitetulla puhdistusaineella. Muista kuivata; myös vesipisarat tukkivat. Korvakäytäväkojeen äänikanava puhdistetaan siihen tarkoitetulla instrumentilla Paristo on tyhjä tai väärin paikoillaan koje on mykkä. Uusi paristo asetetaan oikein paikoilleen. Paristo on kojeeseen sopimaton ilma-sinkkiparistot aiheuttavat joissakin kojeissa hurinaa. Kokeile vaihtamalla paristotyyppiä (tai kysy kuulokeskuksesta/-asemalta). Korvantauskojeen letku on vanha, jäykkä ja rikkoutunut koje vinkuu. Sama voi tapahtua, jos letku on väärän mittainen. Vaihda. Taskukojeen johdin on poikki tai johtimessa on huono kontakti koje on mykkä tai katkoo ääntä. Vaihda johdin. M-T-kytkin on väärässä asennossa koje on mykkä. Korjaa asento; M mikrofonikuunteluun, T induktiiviseen kuunteluun. Joissakin kojeissa on MTasento; sitä käytettäessä mikrofoni- ja induktiivinen kuuntelu toimivat yhtä aikaa.

97 Kojeiden toiminnan testaaminen Käy läpi edellä oleva vikaluettelo. Ehjässä kojeessa saat halutessasi aikaan akustisen kierron (kojeen vinkumisen). Kytke koje päälle ja käännä voimakkuussäädin maksimiin. Jos kysymyksessä on taskukoje, tuo kuuloke mikrofonin viereen. Korvantaustai korvakäytäväkojeen suljet kämmeneesi. Ellei koje vingu (ja paristo on kunnossa), se on toimimaton ja tarvitsee asiantuntijan apua. Kojeen äänen laatua, puhtautta tai mahdollista katkeilemista voit kokeilla, jos käytössäsi on omalle korvallesi tehty korvakappale. Toinen mahdollisuus ovat halvat tätä tarkoitusta varten tehdyt stetoskooppikuulokkeet. Äänen laadun arviointi edellyttää tottumista kojeiden ääneen, joka on kaukana lineaarisesta taajuustoistosta. Mahdollinen vika edellyttää asiantuntijan apua.

98 Kojeet ovat käytössä

99 Kliininen hyöty

100 Tautispesifinen hyöty

101 Geneerinen elämänlaatu

102 Opastus kannattaa

103 Kustannukset

104 Kojeiden käyttäjiä väestössä Estimated % of population who have a hearing aid Denmark 3.35% Finland 0.96% Norway 2.40% Sweden 2.27% United Kingdom 3.50%

105 puhelimen puhelimen Taulukko 5. Kuulon apuvälineitä. Muut apuvälineet Apuvälineluokka Toiminta Esimerkkejä Kuulokojeet äänen vahvistaminen korvantauskojeet korvakäytäväkojeet silmälasikojeet taskukojeet Kommunikaattorit äänen vahvistaminen (ei soviteta yksilöllisesti) Akustiset hälyttimet äänen vahvistaminen lisäkello voimakasääninen ovikello Taktiilit hälyttimet signaalin siirtäminen toiselle aistille täristinherätyskello täristimet muihin hälyttimiin, usein osana erityistä hälytinkeskusta Valomerkkihälyttimet signaalin siirtäminen toiselle aistille tai ovikellon merkkivalo merkkivalot muihin hälytyksiin, usein osana erityistä hälytinkeskusta Puhelimen apuvälineet äänen vahvistaminen induktiivinen kuuntelu (parempi häiriöetäisyys eli signaali-kohinasuhde) vahvistinpuhelin matkapuhelimen induktiosilmukka Radion ja television apuvälineet äänen vahvistaminen induktiivinen kuuntelu infrapunavälitteinen kuuntelu lisäkuulokkeet tai -kaiutin induktiosilmukat (pienoissilmukat, vapaasti asennettavat, kiinteästi asennettavat silmukat) infrapunalaitteet (itsenäisesti tai kuulokojeen kanssa käytettävät) Asiointi- ja julkisten tilojen apuvälineet äänen vahvistaminen induktiivinen kuuntelu kuulokojeen lisämikrofoni kuuntelusauvat ja muut kommunikaattorit (palvelupisteen) induktiosilmukka (julkisen tilan) induktiosilmukka

106 Apuvälineitä 1

107 Apuvälineitä 2

108 Apuvälineitä 3

109 Mikä sisäkorvaistute on? Sähköinen kuulokoje, jolla ohitetaan toimimaton (tai huonosti toimiva) sisäkorva

110 Kenelle istute? Vaikeat ja erittäin vaikeasti kuulovikaiset, jotka eivät hyödy riittävästi kuulokojeista Kuulohermo toimii (Ellei toimi, mahdollisesti aivorunkoistute) Pre- ja postlingvaalisesti kuulovikaiset lapset Postlingvaalisesti kuulonsa menettäneet aikuiset EI: prelingvaalisesti kuulonsa menettäneet aikuiset

111 Istutteen osat

112 Miltä istutteet näyttävät 1

113 Miltä istutteet näyttävät 3 Empfänger Spule Magnet ART Referenz Elektrode Referenz Elektrode Titan Stimulator

114 Istutehoidon kulku Vaiheet Harkinta Preoperatiiviset tutkimukset (kuulo, kommunikaatio, kuvantamiset, vestibulaarifunktio) Leikkausjakso Aktivointi Puheterapia Kontrollit lopun ikää sitoutuminen! Tiimi Audiologi/foniatri Kirurgi Insinööri Kuulontutkija(t) Puheterapeutti Kuntoutusohjaaja Osaston + l-salin väki Lastentarhan ja koulun väki Koordinaattori Jne.

115 Miten istutteella kuulee; Välimaa et Sorri 2000

116 Aikuisten puheen vastaanotto Välimaa & Sorri 2007 Aikuisten puheen vastaanotto (%), N=30 pre 6 kk 12 kk 48 kk lauseet sanat äänteet

117 Implantointi-iän vaikutus Tait, Nikolopoulos et Lutman 2007

118 Muutamia pointteja Istutehoidon kustannuksista Laitteisto n Muut kustannukset 1. vuoden aikana n Tällä hetkellä Suomessa > 500 istutteen saanutta Kuulo istutteella vastaa lievää kuulovikaa Istute poissa käytöstä (esim saunassa ei kuuloa) Sisäosien takuu 10 v Kuumia aiheita Bilateraalinen istutehoito Bimodaalinen istutehoito Elektroakustinen stimulaatio (hybridilaitteet) Istutteen saaneelle lapselle odotettavissa pari (?) sisäosien vaihtoa elämän aikana

119 Apuvälineiden maksajatahoja Julkinen terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalitoimi KELA Vakuutuslaitokset Valtiokonttori Työvoimaviranomaiset Potilas (omaiset)

120 Vuosittaisia apuvälinehuollon kustannuksia (arvio ms X/09 Kuulokojeet x ,5 milj Korvakappaleet x 100 3,5 milj Muut apuvälineet x 200 2milj Kuulokojesovitukset x milj Sisäkorvaistutteet 50 x ,75 milj Paristokustannukset x 150 Yhteensä 11,25 milj 41 milj 0,8 milj / asukasta

121 Maiden vertailua Per capita expenditure on adult hearing aid services Estimated number of people fitted per thousand people Average expenditure per person fitted Denmark Finland United Kingdom % DSP aids 52.0% 17.0% 1.3% % ITE 42.8% 24.6% 7.3% % DPA 16.2% 24.7% 17.7% % Bilateral 67.5% 5.1% 18.3%

122 Sopeutumisvalmennus Kuntoutusohjaus toiminta- ja kuntoutusedellytysten parantamista ja tukemista antamalla kuntoutuvalle ja hänen ympäristölleen (perheelleen) tietoa ja kuntoutumista edistäviä valmiuksia Tavoitteita Psyykkinen itsenäistäminen Toimintakyvyn edistäminen Sosiaalinen itsenäistäminen Ryhmämuotoista toimintaa Kurssimuotoisena Polikliinisesti Toiminta- eikä sairauskeskeistä Yksilöllistä sopeutumisvalmennusta Kuntoutuksen seurantaa Linkki eri tahojen välillä Tehtäviä Kuntoutustyöryhmän jäsen Kotikäynnit seuranta Laitoskäynnit Yhteydet viranomaisiin Työpaikat Mukana sova-kursseilla Koulutus eri tahoille

123 Audiologinen työryhmä Lääkäri Audiologi Foniatri Korvalääkäri Yleislääkäri Sairaanhoitaja terveydenhoitaja koordinaattori Kuulontutkija Puheterapeutti Psykologi Sosiaalityöntekijä Tekninen henkilöstö Korvakappaleen tekijä Kuntoutusohjaaja Lastenhoitaja Osastonsihteeri etc. Koulutoimi Lastentarha Työterveyshuolto KUNTOUTUSSUUNNIOTEL MA JA SEN SEURANTA

124 Kuulonhuollon tehtäväjakoa Seulonta ja preventio Diagnostiikka Hoito ja kuntoutus Erikoissairaanhoito Ohjaus ja koordinointi Otologinen ja audiologinen diagnostiikka Koko kuusijaon mukaan Perusterveydenhuolto Suoritus Alustava diagnostiikka Alustava korvasairauksien hoito Puheterapia Työterveyshuolto Suoritus (Alustava diagnostiikka) (Alustava korvasairauksien hoito) Vammaisjärjestöt (KHL ym) Otologinen ja audiologinen diagnostiikka Sopeutumisvalmennus, Kuntoutusohjaus Yksityissektori Otologinen ja audiologinen diagnostiikka Apuvälinesovitukset

125 Apuvälineiden maksajatahoja Julkinen terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalitoimi KELA Vakuutuslaitokset Valtiokonttori Työvoimaviranomaiset Potilas (omaiset)

126 Vuosittaisia apuvälinehuollon kustannuksia (arvio ms X/09 Kuulokojeet x ,5 milj Korvakappaleet x 100 3,5 milj Muut apuvälineet x 200 2milj Kuulokojesovitukset x milj Sisäkorvaistutteet 50 x ,75 milj Paristokustannukset x 150 Yhteensä 11,25 milj 41 milj 0,8 milj / asukasta

127 Maiden vertailua Per capita expenditure on adult hearing aid services Estimated number of people fitted per thousand people Average expenditure per person fitted Denmark Finland United Kingdom % DSP aids 52.0% 17.0% 1.3% % ITE 42.8% 24.6% 7.3% % DPA 16.2% 24.7% 17.7% % Bilateral 67.5% 5.1% 18.3%

128 Sopeutumisvalmennus Kuntoutusohjaus toiminta- ja kuntoutusedellytysten parantamista ja tukemista antamalla kuntoutuvalle ja hänen ympäristölleen (perheelleen) tietoa ja kuntoutumista edistäviä valmiuksia Tavoitteita Psyykkinen itsenäistäminen Toimintakyvyn edistäminen Sosiaalinen itsenäistäminen Ryhmämuotoista toimintaa Kurssimuotoisena Polikliinisesti Toiminta- eikä sairauskeskeistä Yksilöllistä sopeutumisvalmennusta Kuntoutuksen seurantaa Linkki eri tahojen välillä Tehtäviä Kuntoutustyöryhmän jäsen Kotikäynnit seuranta Laitoskäynnit Yhteydet viranomaisiin Työpaikat Mukana sova-kursseilla Koulutus eri tahoille

129 Audiologinen työryhmä Lääkäri Audiologi Foniatri Korvalääkäri Yleislääkäri Sairaanhoitaja terveydenhoitaja koordinaattori Kuulontutkija Puheterapeutti Psykologi Sosiaalityöntekijä Tekninen henkilöstö Korvakappaleen tekijä Kuntoutusohjaaja Lastenhoitaja Osastonsihteeri etc. Koulutoimi Lastentarha Työterveyshuolto KUNTOUTUSSUUNNIOTEL MA JA SEN SEURANTA

130 KUULONSEULONNAT

131 Seulonnan periaatteita 1. Asiaan voidaan puuttua varhaisvaiheessa sekundaaripreventio 2. Seulonta johtaa interventioon 3. Seulonnalla on kohtalainen kustannusvaikuttavuus Kohtuulliset kustannukset Ilmeinen / riittävä hyöty 4. Seulonnan tuloksia ei saavuteta muutoin 5. Luotettava menetelmä Ei liikaa vääriä negatiivisia Ei liikaa vääriä positiivisia 6. Seulontaväsymys on vältettävissä Mielellään objektiiviset menetelmät

132 Lasten kuulonseulonnat

133 Seulontaohjeita ja kannanottoja Lääkintöhallituksen kiertokirje 1371/529/74 Lääkintöhallituksen työryhmämietintö Kuulonhuollon valtakunnallinen kehittäminen Salmivalli ym.: Kuulontutkimus ja kuntoutus. Instrumentarium 1984 Lääkintöhallituksen asiantuntijaryhmän mietintö: Kuulonhuolto Lääkintöhallitus: lastenneuvoloiden opaskirja Oulun lääninhallituksen ohjeet 1997 EU Concerted Action AHEAD (Advancement of Hearing Assessment Methods and Devices), European Consensus Statement 1998 Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaalija terveysministeriö. Oppaita 2004:14. Myös Terveysportissa (http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.koti?p_db=lno)

134 Lasten seulontojen tavoite Vaikean ja erittäin vaikean kuulovian varmistaminen 4 kk ikään mennessä Vaikean ja erittäin vaikean kuulovian kuntoutuksen aloittaminen 6 kk ikään mennessä

135 Kuinka kävi ennen vastasyntyneiden seulontoja

136 Viive seulonnasta kuulovian varmistamiseen

137 Seulontavaiheet Lasten kuulon seulonta neuvolassa Martti Sorri Professori Korva-, nenä ja kurkkutautien klinikka

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULO YKSI TÄRKEIMMISTÄ AISTEISTAMME Kuulon välityksellä saamme tietoa ympäröivästä maailmasta ja aistimme erilaisia elämyksiä kuten luonnon ääniä ja musiikkia.

Lisätiedot

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari Muistisairaan kuulon kuntoutus Seminaari 12.12.2013 Kuulo * Kuulo on kyky havainnoida ääntä. * Korvien kautta ääni välittyy aivoihin. * Korvassa on ihmisen kuulo- ja tasapainoelimet. Johanna Juola 2 Kuulon

Lisätiedot

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto

Lisätiedot

Kuulo ja ikääntyminen

Kuulo ja ikääntyminen Kuulo ja ikääntyminen Ikäkuulo Ikäkuulolla tarkoitetaan iän mukana ilmeneviä sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksia. Iän mukanaan tuoma huonokuuloisuus on hyvin yleistä, eikä sitä voida parantaa

Lisätiedot

Opas korvantauskuulokojeen käyttäjälle

Opas korvantauskuulokojeen käyttäjälle Opas korvantauskuulokojeen käyttäjälle Lapin keskussairaala Kuuloasema PL 8041 96101 ROVANIEMI p. (016) 328 7607 Oppaan tekijät: Assi Perämäki ja Tuulikki Ahola Lapin keskussairaala Kuuloasema 2016 SISÄLLYS

Lisätiedot

Oheinen taulukko kuulovamman asteesta ja sen vaikutuksesta kommunikaatioon on mukailtu EU:n työryhmän luokittelusuositusta, jossa luokitus perustuu paremman korvan 0,5-4 khz:n taajuuksien ääneskynnysten

Lisätiedot

Melu (buller, noise)

Melu (buller, noise) Melu (buller, noise) Melu on ääntä, joka on ei toivottua ja häiritsevää muuttaa elintoimintoja vaurioittaa kudoksia Melu ei ole akustisesti määriteltävissä, Melua ei ole ilman ihmistä Tapani Jauhiainen

Lisätiedot

OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE

OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE Opas sisältää tietoa kuulontutkimuksesta, huonokuuloisuudesta, eri kuulovioista sekä niiden vaikutuksesta puheen kuulemiseen ja apuvälineistä. Oppaan tarkoitus on antaa

Lisätiedot

Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa

Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kainuun maakunta -kuntayhtymä ASIAKASOHJE 1 (14) Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kuulo on tärkeä aisti ihmiselle. Kuulon avulla pidetään yhteyttä toisiin ihmisiin ja tehdään huomioita ympäristöstä.

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. ReSound Sparx Super Power BTE

KÄYTTÖOHJE. ReSound Sparx Super Power BTE KÄYTTÖOHJE ReSound Sparx Super Power BTE Onneksi olkoon uuden kuulokojeen hankinnan johdosta GN ReSound:n huipputeknologia yhdistettynä ammattitaitoiseen sovitukseen takaavat ennekuulumattoman äänikokemuksen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. 1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT

Lisätiedot

Document1 12/16/02 10:05 AM Page 1 KÄYTTÖOHJE TR-40. www.denver-electronics.com

Document1 12/16/02 10:05 AM Page 1 KÄYTTÖOHJE TR-40. www.denver-electronics.com Document1 12/16/02 10:05 AM Page 1 KÄYTTÖOHJE TR-40 www.denver-electronics.com Document1 12/16/02 10:05 AM Page 2 FINNISH KONTROLLI JA ELEMENTIT 1. Kasettiyksikkö 2. Asemavalikko 3. Teleskooppiantenni

Lisätiedot

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2) Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Kuulonhuoltoliitto ry. Ikäkuulo. Kuulo ja ikääntyminen

Kuulonhuoltoliitto ry. Ikäkuulo. Kuulo ja ikääntyminen Kuulonhuoltoliitto ry Ikäkuulo Kuulo ja ikääntyminen Sisällysluettelo Lukijalle 3 Kuulo ja kuuleminen 4 Kuulon tehtävät 4 Kuulovammaisuuden määrittelyä 4 Erilaiset kuulovammat 5 Ikäkuulo 5 Tinnitus eli

Lisätiedot

DREAM - UNELMA JATKUU

DREAM - UNELMA JATKUU DREAM - UNELMA JATKUU WIDEX DREAM -tuoteperhe on juuri tullut entistäkin paremmaksi. Uuden DREAM FASHION-kuulokojeen omistaja saa käyttöönsä taatusti uusinta korvantauskuulokoje-teknologiaa ja muotoilua.

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa

9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa Laihia mukana Alueellisessa apuvälinekeskuksessa perusterveydenhuollon osalta (ostajana Vaasa) Jäsenkuntia 19 Asukkaita noin 198500 Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta Eeva-Liisa Övermark Puheterapeutti

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Rikstone H30W Käyttöohje

Rikstone H30W Käyttöohje H30W Käyttöohje 1 H30W Yleistä: H30W on 30W:n A-luokan 2-kanavainen putkivahvistin, joka on valmistettu Suomessa kokonaan käsityönä. Vahvistin on puhdas putkivahvistin, jossa ei ole käytetty puolijohteita

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

Käyttöohje. 1/DOC-RSH30 Fi A

Käyttöohje. 1/DOC-RSH30 Fi A Käyttöohje 1 Yleistä: on 30W:n A-luokan 2-kanavainen putkivahvistin, joka on valmistettu Suomessa kokonaan käsityönä. Vahvistin on puhdas putkivahvistin, jossa ei ole käytetty puolijohteita signaalitiellä.

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

COPD:n hoidon porrastus

COPD:n hoidon porrastus COPD:n hoidon porrastus 21.4.2016 el Riika Liukkonen TYKS/ Keuhkosairauksien klinikka Keuhkoahtaumataudin hoitoketju Perusterveydenhuolto Ennaltaehkäisy ja varhaisdiagnostiikka Hoidon tarpeen arviointi

Lisätiedot

ANNA KORVIESI KOKEA TÄYTELÄINEN TILAÄÄNI

ANNA KORVIESI KOKEA TÄYTELÄINEN TILAÄÄNI ANNA KORVIESI KOKEA TÄYTELÄINEN TILAÄÄNI Täyteläinen tilaääni sallii sinun nauttia koko äänimaailmasta mahdollisimman luonnollisesti. TILAÄÄNEN AIKAANSAAMA ERO ReSound Live -kojeen tuottamaa äänielämystä

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

BAEP. Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste

BAEP. Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste BAEP Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste Ärsyke Kuulokynnystestaus kuulokkeilla klikäänillä, kesto n. 0,1 ms. Stimulus klik, voimakkuus 80 dbhl - 100dB kuulokynnyksen mukaan.

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus 1. Perusteita 1. Äänen fysiikkaa 2. Psykoakustiikka 3. Äänen syntetisointi 4. Samplaus ja kvantisointi 5. Tiedostoformaatit 1.1. Äänen fysiikkaa ääni = väliaineessa etenevä mekaaninen värähtely (aaltoliike),

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

KOMPONENTIT JA ERIKOISKAAPELIT 9

KOMPONENTIT JA ERIKOISKAAPELIT 9 HÄLYTYS- LAITTEET KOMPONENTIT JA ERIKOISKAAPELIT 9 SKS-automaatio Oy Martinkyläntie 50, PL 122, 01721 Vantaa, sähköposti: automaatio@sks.fi, faksi 852 6820, puh. *852 661 Etelä-Suomi Martinkyläntie 50

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Vappu Karjalainen 19.3.2010 22.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kuntoutusjärjestelmä Asiakas: millaisin ehdoin edetään? Kuntoutusjärjestelmä:

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia 2009 kemisti Paula Pohja-Nylander Tavallisimmat vieritestit avoterveydenhuollossa Hemoglobiini Anemiadiagnostiikka

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Peltor Alert. Kuuntelee ympäristöä

Peltor Alert. Kuuntelee ympäristöä Peltor Alert Kuuntelee ympäristöä Tee välttämättömyydestä ilo Hyvä kuulonsuojain ei eristä käyttäjää ympäristöstä. Päinvastoin, se tuo ympäristön lähelle. Käyttäjän ehdoilla. Peltor Alert on tehokas kuulonsuojain,

Lisätiedot

Yleistä äänestä. Ääni aaltoliikkeenä. (lähde

Yleistä äänestä. Ääni aaltoliikkeenä. (lähde Yleistä äänestä (lähde www.paroc.fi) Ääni aaltoliikkeenä Ilmaääntä voidaan ajatella paineen vaihteluna ilmassa. Sillä on aallonpituus, taajuus ja voimakkuus. Ääni etenee lähteestä kohteeseen väliainetta

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

VARUSMIESTEN VAPAA-AJAN MELUALTISTUS JA VAIKUTUKSET KUULOON

VARUSMIESTEN VAPAA-AJAN MELUALTISTUS JA VAIKUTUKSET KUULOON JA VAIKUTUKSET KUULOON Jaana Jokitulppo 1, Markku Toivonen, 2, Erkki Björk, 3 1 Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4 A, 00380 Helsinki jaana.jokitulppo@akukon.fi 2 Porin Prikaati, Säkylän varuskuntasairaala

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Presentation Viewer PRESENTATION VIEWER. Käyttäjän opas. Versio 1.0

Presentation Viewer PRESENTATION VIEWER. Käyttäjän opas. Versio 1.0 PRESENTATION VIEWER Käyttäjän opas Versio 1.0 Tekijänoikeus Tämän käyttöoppaan tai sen osien kopioiminen muuhun kuin laitteen ostajan henkilökohtaiseen käyttöön missä tahansa muodossa, joko elektronisesti

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS

LAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS LAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS SAAPUMISPÄIVÄ HAEN omaishoidon tukena ensisijaisesti palkkiota VASTAANOTTAJA palveluseteleitä Muuta, mitä? HENKILÖTIEDOT Omaishoidettavan Henkilötunnus lapsen tiedot

Lisätiedot

4.1. Sovitusopas. Sisällysluettelo. Maaliskuu 2015. Tässä oppaassa on yksityiskohtaiset ohjeet kuulokojeen sovittamiseen Phonak Target -ohjelmalla.

4.1. Sovitusopas. Sisällysluettelo. Maaliskuu 2015. Tässä oppaassa on yksityiskohtaiset ohjeet kuulokojeen sovittamiseen Phonak Target -ohjelmalla. 4.1 Maaliskuu 2015 Sovitusopas Tässä oppaassa on yksityiskohtaiset ohjeet kuulokojeen sovittamiseen Phonak Target -ohjelmalla. Katso myös Phonak Target -aloitusnäytön kohta [Uutisia]. Sisällysluettelo

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus 2.9.2010 Markku Kauppi ylilääkäri Reumahoidon tavoitteet Oireiden lievitys Kudosvaurioiden esto Toimintakyvyn parantaminen ja ylläpito Komplikaatioiden esto ja

Lisätiedot

3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.

3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut. Akustiikan perussuureita, desibelit. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Tsunamin synty 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 2 1 Tasoaallon synty 3.1.2013

Lisätiedot

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga KYSELYLOMAKE: FSD2619 LAPSESTA AIKUISEKSI: 50-VUOTIAIDEN TERVEYSTUTKIMUS 2009 QUESTIONNAIRE: FSD2619 JYVÄSKYLÄ LONGITUDINAL STUDY OF PERSONALITY AND SOCIAL DEVELOPMENT (JYLS): MEDICAL EXAMINATIONS OF 50-YEAR-OLDS

Lisätiedot

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mikä on Hyvä vastaanotto = Kaste-rahoitteinen hanke, jonka puitteissa

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007

Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007 Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten v22.10.2007 Suunnitteluohjelma lyhyesti työkalun avulla voi arvioida avotoimistoon muodostuvat akustiset olosuhteet nopeasti

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot