Audiologiaa puheterapeuttiopiskelijoille. Martti Sorri Syksy 2010
|
|
- Jorma Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Audiologiaa puheterapeuttiopiskelijoille Martti Sorri Syksy 2010
2 Luentojen sisältö 1. Audiologian määrittely 6. Kuulovikojen aiheuttajia 2. Käsitteitä Akustiikkaa Psykoakustiikkaa 3. Kuuloaisti Kuuloaistin merkitys ja tehtävät Kuulovikojen luokittelu Toiminnallista anatomiaa 4. Kuulontutkimukset Psykoakustiset Elektrofysiologiset 7. Kuulovikojen esiintyvyys 8. Kuulon kuntoutus Kuntoutuksen kuusijako Tekninen kuulonkuntoutus - Kuulokojeet - Muut apuvälineet - Sisäkorvaistutteet Kuntoutusjärjestelmä 9. Kuulonseulonnat 10. Preventio 5. Tasapainojärjestelmä Toiminnallista anatomiaa Tasapainotutkimukset
3 Miten opitaan 1. Luennot Listan mukaan 2. Oppikirjat Oppikirja: Jauhiainen T. (toim). Audiologia. Duodecim 2008 (tai samansisältöinen audiologian pohjoismaiknen oppikirja ruotsiksi tai norjaksi) 3. Opintokäynti Sovitaan kurssin aikana 4. Tentti Valitettavasti Sovitaan erikseen Vaatimukset Oheislukemista: 1. Alpiner J.G. & McCarthy P.A. Rehabilitative audiology. Children and adults. (2nd. ed.) Williams & Wilkins Viita H., Huttunen K. & Sorri M: Korvat ja kuuleminen. Suomen Kuurosokeat ry:n julkaisuja, Sarja A 2. Suomen Kuurosokeat ry, Lonka, E. & Korpijaakko-Huuhka, A.-M. (toim.) Kuulon ja kielen kuntoutus. Vuorovaikutuksesta kommunikointiin. Palmenia.kustannus, Helsinki, Lidén, G. (toim.) Audiologi. Almqvist & Wiksell Förlag, 1985, Stockholm 5. Kallanranta, T. Rissanen, P Vilkkumaa I (toim.) Kuntoutus. Duodecim, Uusin painos 6. Heikkinen, E, Rantanen, T (toim). Gerontologia. Duodecim Uusin painos 7. Salmivalli A. & Jauhiainen T. & Kärjä J. & Raivio M. Kuulontutkimus ja kuntoutus. 1984
4 Perusteita
5 Määrittelyä Definition of Audiology according to ISA Audiology deals with the knowledge, protection and rehabilitation of human hearing, inclusive of the effects of pharmacological and surgical measures, but exclusive of matters relating to the techniques of these measures. Muita määrittelyjä Aetiology (etiologia) Pathology (patologia) Impairment (vika elimen tason ongelma) Disability (haitta yksilötason ongelma) Handicap (vamma sosiaalisen tason ongelma) Habilitation (primaari) kuntoutus Rehabilitation (uudelleen) kuntoutus
6 Akustiikkaa Ääni Värähtelyä väliaineessa Äänen nopeus v = l x f Äänen taajuus Hz = 1/sec (cps) 1 khz = 1000 Hz Äänes ( puhdas ääni, pure tone vain 1 taajuus Kompleksinen ääni (complex sound) useita taajuuksia; seosääni, jatkuva spektri Psyakustisesti ääni = havainto äänestä
7 Äänen voimakkuus Desibeli I (1) db = 10 log I 0 p (2) db = 20 log p 0 SPL (sound pressure level, äänenpainetaso) p 0 = 20 upa
8 desibeli 3 db = äänen voimakkuus kaksinkertaistuu 10 db = äänen voimakkuus kymmenkertaistuu
9 Äänen voimakkuus H(T)L (hearing threshold level; kuulokynnystaso); p 0 määritetty standardissa (esim ISO 389) db(a) A-painotettu äänitaso; vallitsevan äänen voimakkuus mitattu A-suodinta käyttäen: matkii ihmiskorvan kynnysherkkyyttä eri taajuuksille SL (sensation level; aistimustaso); äänen voimakkuus suhteessa kuulijan kynnystasoon
10 Muita akustisia käsitteitä Särö (distorsion) Ääni muuttuu äänentoistoketjussa Taajuussärö (harmoninen särö, Intermodulaatiosärö) Intensiteettisärö Vaihesärö Immittanssi (värähtelyvastus, impedanssi, admittanssi) Reaaliosa, imaginaariosa Ultraääni Infraääni
11 Psykoakustisia käsitteitä Kuuluvuus (loudness) Äänen korkeus (pitch) Kuulokynnys Kynnys aistinfysiologiassa = 50% havainnoista oikein Threshold of detectibility Threshold of tonality Ääneskynnys Puhekuulon kynnys Temporaalinen integraatio Adaptaatio Recruitment Peittovaikutus PTA (pure tone average) BEHL WEHL Miten mukana olevat taajuudet ilmaistaan?
12 Sana kuulla havaitseminen/detection erottaminen/discrimination tunnistaminen/recognition ymmärtäminen/comprehension
13 Kuulon tehtäviä Tehtävä Kommunikointifunktio Hälytysfunktio Tunne- ja psykososiaalinen funktio Esteettinen funktio Orientaatiofunktio Sisältö ja esimerkkejä puheen ja kielen oppiminen viestin vastaanottaminen keskustelussa semanttinen ei-semanttinen (äänensävyt ja -painot puhujan havaitseminen merkkiäänet (esim. laitteen toiminta, oman tekemisen kontrolli, lähestyvä kulkuneuvo, palovaroitin jne.) yhteys toisiin ihmisiin havainto toisen ihmisen läsnäolosta musiikki luonnon äänet orientoituminen tilaan suuntakuulo Lisäksi Kuuloaisti ei nuku Kuulo toimii nurkan taakse
14 Kuulovikojen jaottelu Perifeerinen Konduktiivinen, johtumisvika Sensorineuraalinen, aistimisvika Konduktiivinen KUULOVIKA Sensorineuraalinen Sentraalinen Jäykkyysvika Massavika Kokleaarinen Retrokoleaarinen Sentraalinen
15 Konduktiivinen vs. sensorineuraalinen Lokalisaatio / localization Kuulo-ongelman laatu / quality of hearing problem Konduktiivinen / Conductive Sensorineuraalinen / Sensorineural Ulkokorva, välikorva / outer ear, middle ear Tarvitaan lisää voimaa/ more power needed Hyvä erottelukyky ja tunnistus / good discrimination and perception Ääniraudat / tuning forks R W sairas korva / W bad ear Sisäkorva, kuulohermo (radat, keskukset) / inner ear, VIIIth nerve (central pathways) Tarvitaan lisää voimaa/ more power needed Huono erottelukyky ja tunnistus / poor discrimination and perception R + W tervekorva/ W good ear Maksimi / maximum db Ei lainkaan kuuloa / no hearing Audiogrammi Ilmajohto huonompi kuin luujohto / Air conduction thresholds poorer than bone conduction thesholds Ilma- ja luujohtokynnykset yhtä huonot / No difference between Air and bone conduction thresholds
16 Anatomiaa ja fysiologiaa
17 Ulkokorva Äänen siirtäjä Myös akustinen tehtävä Ulkokorvan resonanssi Äänen suuntaaminen Yhteinen vaikutus 1 3 khz alueella db
18 Välikorva Impedanssin sovitus Hydrauliikka Vipujärjestelmä Paineen tasaus Korvatorven toiminta Mastoidaalilokerosto Välikorvan lihakset
19 Sisäkorva Värähtely hermoimpulsseiksi = sensori Sisä- ja ulkokarvasolujen tehtävät
20 Sisäkorva
21 Kuuloradat ja keskukset Tonotopia!
22 Kuulon tutkiminen
23 Kuulontutkimusten tarkoitus Kuulovika Kuulovika on Kuulovikaa ei ole Kuulovian aste Kuulovian tyyppi Tarvitsee kuntoutusta Ei tarvitse kuntoutusta Tukea diagnoosille Kuntoutuksen valinta
24 Kliininen tutkimus Korvastatus Puhe- ja kuiskauskuulo Puhekuulo (V) Kuiskauskuulo (v) Keskusteluetäisyys Ääniraudat W R c 5
25 Kuulontutkimukset
26 Äänesaudiometria Ilmajohto Luujohto Peiteääni Symbolit Konduktiivinen vajaus Kuulovian aste PTA, BEHL, WEHL Kuulovian tyyppi Tasainen, nouseva, laskeva, U-muotoinen
27 Äänesaudiometria
28 Äänesaudiometria
29 Audiogrammeja
30 Audiogrammeja
31 Audiogrammeja
32 Kuulovian aste Kuulovian aste WHO(1991) (BEHL khz ) EU:n työryhmä (1996) (BEHL khz ) Lievä db 20 db < BEHL khz < 40 db Keskivaikea db 40 db < BEHL khz < 70 db Vaikea db 70 db < BEHL khz < 95 db Erittäin vaikea > 81 db BEHL khz > 95 db
33 Kuulokäyrän muoto Keskitaajuuksien U-muotoinen audiogrammi. Huonoin keskitaajuuksien kynnys on vähintään 15 db huonompi kuin huonoin pienten tai suurten taajuuksien kynnys Nouseva audiogrammi. Huonoin pienten taajuuksien kynnys on vähintään 15 db huonompi kuin kynnykset keski- ja suurilla taajuuksilla Tasainen audiogrammi. Poikkeamat taajuuksilla 0, khz ovat alle 15 db. Loivasti laskeva audiogrammi. Keskitaajuuksien (0,5 ja 1 khz) ja suurten taajuuksien keskiarvon ero on db Jyrkästi laskeva audiogrammi. Keskitaajuuksien (0,5 ja 1 khz) ja suurten taajuuksien (4 ja 8 khz)keskiarvon ero on vähintään 30 db
34 Puheaudiometria Jatkuva puhe, lauseet, sanat, tavut Kynnykset Tunnistusprosentti Lähde: CD, kovalevy (nauha, kasetti, elävä puhe) Vaimennin (audiometri) Kuulokkeet/kaiutin Haitan arviointi Äänesaudiogrammin varmistaminen
35 Puheaudiometrian tuloksia
36 Immittanssimittaukset Immittanssi Admittanssi Impedanssi Tympanometria Stapediusrefleksi
37 Immittanssimittaukset
38 Herätevastetutkimukset Elektrokokleografia Aivorunkovasteet Kortikaaliset vasteet Taajuusspesifit mittaukset Kuulokynnysarvio Kuulovian tasodiagnostiikka
39 Otoakustiset emissiot Korvan aktiivisti tuottamaa ääntä OHC Spontaanit Transienttisyntyiset Särösyntyiset
40 Äänikenttämittaukset Ääni kaiuttimesta/kaiuttimista Teknisesti haastavaa tilavaatimukset Äänekset Puhe Aina binauraalimittaus
41 Lasten kuulontutkimukset Observaatioaudiometria Leikkiaudiometria Varsinainen audiometria Sopiva ärsyke! Suodatetut ympäristöäänet Kieli-ikää vastaava sanasto
42 Lasten kuulontutkimukset
43 Insertiovahvistusmittaus Kuulokojeen todellisen vahvistuksen mittaaminen korvakäytävästä
44 Muita psykoakustisia tutkimuksia Hälypuhetesti Vaikeutetut puhetestit Audiovisuaalinen puheentunnistus Suuntakuulo Adaptaatiotestit Kuuluvuuden vertailu Automaattinen audiometria (Békésy) Jne..
45 Tasapaino ja huimaus
46 Tasapainon hallinta Meillä ei ole tasapainoaistia vaan OPITTU tasapainon hallinta
47 Tasapainojärjestelmä Aistijärjestelmä Näkö Syvätunto Vestibulaarielin (kuulo) Sentraalinen käsittely Tasapainomuisti Efferentti järjestelmä Autonomiset heijasteet
48 Vestibulaarijärjestelmä Vestibulaarielin on anatomisesti, embryologisesti ja fylogeneettisesti samaa elintä kuin koklea
49 Anamneesi Huimauksen tyyppi - liike, rotatorinen, epävarmuus, poissaolo, näköongelmat Miten huimaus alkoi Kohtauksellisuus, kohtausten kesto Kuulo, muut korvaoireet Muut liitännäisoireet Provosoivat, helpottavat tekijät Pahoinvointi, oksentelu Jne Huimaako päästä vai jaloista Mitä potilas tarkoittaa huimauksellaan Mistä potilas ajattelee huimauksen johtuvan Mitä potilas epäilee (aivohalvaus, kasvain )
50 Kliininen tutkimus ORL-status Kuulo V,v, ääniraudat Audiometria Vestibulo-okulaarinen refleksikaari (silmät seuraavat illusorisen liikkeen jälkeen jäävää objektia [rautatienys]) nys Spontaani nys asentonys head shaking nys Dix-Hallpike (ja muut kaarikäytävätestit Frenzelin lasit
51 Kliininen tutkimus Vestibulospinaalinen refleksikaeri Romberg Sokkokävely, Unterberg Vestibuloserebellaarinen refleksikaari Koordinaatiokokeet (sorminenänpää, kantapää-polvi, adiadokkokinesia, Steward- Holmes) Jäävesikoe 0,2 1 ml (EI: 20 ml!) Horisontaalinen kaarikäytävä pystyyn Frenzelin lasit Aivohermostatus
52 Nystagmuksen suunta Hidas vaihe seuraa jälkeen jäävää objektia (rautatienys), nopea vaihe korjaa Kliinisesti: nopean vaiheen suunta = nys:n suunta Kalorisessa kokeessa nys seuraa kuviteltua liikettä (= stimuloitua endolymfan liikettä) Lämminstimulaatio ärsytetyn korvan suuntaan Kylmästimulaatio ärsytetystä korvasta pois Ampullopetaalinen endolymfan liike nys ao. korvaan päin Ampullofugaalinen nys ao. korvasta pois Ampullopetaalinen endolymfan liike ao. puolelya suurempi impulssivirta eli nys dominoivan vestibulaarielimen suuntaan Sammumisnys terveen korvan suuntaan Ärsytysnys sairaan korvan suuntaan
53 Siis
54 Elektro-nystagmografia (ENG) / video-okulografia (VOG) Silmä on sähköinen dipoli, jonka liikkeitä voidaan seurata Silmän liikkeet kuvataan videolle ja analysoidaan
55 VOG / ENG Okulaariset testit Sakaadit Hitaat seurantaliikkeet Spontaani nys Kalorisesti provosoitu nys Lämmin- kylmä Vesi ilma Rotatorisesti provosoitu nys
56 Posturografia (tasapainolevy) Neljän pisteen vaaka Staattinen Näön häirintä (silmät kiinni) Syvätunnon häirintä (täristimet, pehmeä alusta Dynaaminen
57 LASTEN KUULOVIAT
58 Milloin vika on syntynyt Prenataaliset Perinataaliset Postnataaliset
59 Prenataalisia Perinnölliset Dominantisti periytyvät Resessiivisesti periytyvät Syndroomiset Ei-syndroomiset Autosomaaliset X-kromosomiin sidotut Mitokodriaaliset
60 Tunnistettuja lokuksia ja geenejä / Indentified loci and genes / XI-08 Geenit Ei-syndr - autosomaalinen dominantti 22 Syndr - autosomaalinen resessiivinen 28 X-linked 1 Y-linked? Modifier? Ei-syndr - mitokondriaalinen 7 Syndr - mitokondriaalinen deleetiota Otoskleroosi Syndromaaliset kuuloviat 36
61 The Hereditary Hearing loss Homepage aims to give an up-to-date overview of the genetics of hereditary hearing impairment for researchers and clinicians working in the field. This site lists data and links for all known gene localizations and identifications for nonsyndromic hearing impairment. For syndromic hearing impairment, only a few of the most frequent forms are covered. The Hereditary Hearing loss Homepage is maintained by Guy Van Camp, University of Antwerp guy.vancamp@ua.ac.be Richard Smith, University of Iowa richard-smith@uiowa.edu If you want something to be included, or if you have other comments or suggestions for this website, notify us by .
62 Intrauteriiniset infektiot Rubella Sytomegalo Toksoplasma Syfilis Influenssa??? Muut intrauteriiniset vauriot Lääkkeet Säteily??
63 Perinataaliset Perinataalinen: 0-24 h Neonataalinen: 0 28 vrk Pieni syntymäpaino Vastasyntyneen keltaisuus Vastasyntyneen hapenpuute
64 Postnataalisia Bakteerimeningiitti Korvatulehdukset RAOM valtaosa < 2 v iässä SOM 5-10 %:lla alle kouluikäisistä Ototoksiset lääkkeet Merkitys globaalisella tasolla
65 Vaikeiden ja erittäin vaikeiden kuulovikojen etiologia (%) Parving ym (Tanska) Vartiainen ym (Suomi) Mäki- Torkko ym (Suomi) Billings ja Kenna 1999 (USA) Prenataalinen geneettinen ei-geneettinen Perinataalinen 9 * 7 19 Postnataalinen Tuntematon
66 Lasten kuulovikojen yleisyydestä Termejä Vallitsevuus (prevalenssi) x / Ilmaantuvuus (insidenssi) x / / v
67 Suomessa syntyy vuosittain vaikeasti tai erittäin vaikeasti kuulovikaista lasta (kuntouttamattomalla kuulovialla olennainen vaikutus kielen ja puheen kehitykseen) Liimakorvan vallitsevuus alle kouluikäisilla 5 10 % Poikkeavia kuulolöydöksiä 7 v 4 % (Sorri ym 1997) 15 v 10 % (Sorri & Rantakallio v pojilla jkv alle 20 % (Sorri ym 1980, Jokitulppo ym 2008)
68 Varhaislapsuuden kuulovikojen prevalenssi Prevalenssi Kuulovian aste Tutkija 1,1 / 1000 PTA 0,5-2kHz > 50 db Martin ym ,27 / 1000 BEHL 0,5-4kHz > 40 db Davis ja Parving ,1 / 1000 PTA 0,5-2kHz > 35 db Karikoski ja Marttila ,3 1,1 / 1000 BEHL 0,5-4kHz > 40 db Mäki-Torkko ym 1998
69 Milloin epäilet lapsen kuulovikaa 1 Riskiryhmät Suku; 1.asteen sukulaisella muu kuin hankinnainen kuulovika, suvussa runsaasti muita kuin hankinnaisia kuulovikoja Hoito lasten teho-osastolla Epämuodostumat, erityisesti pään ja kaulan alueella Sairastettu aivokalvontulehdus älä viivyttele!
70 Milloin epäilet lapsen kuulovikaa 2 Seulonnat Vastasyntynyt Neuvolaseulonnat VANHEMPIEN EPÄILY
71 Kuulovian varmistaminen Observaatioaudiometria Ehdollistettu audiiometria Leikkiaudiometria Varsinainen audiometria OAE ABR Varmistaminen = prosessi Tavoite: Kuulovian varmistus < 4 kk Kuntoutuksen aloitus < 6 kk Muiden erikoisalojen konsultaatiot
72 Kuntoutustyöryhmä Audiologi Foniatri Korvalääkäri Teknisen audiologian edustaja Kuulontutkija Puheterapeutti Sosiaalityöntekijä Korvakappaleen tekijä Kuntoutusohjaaja Lastentarhan työntekijät Koulun työntekijät Jne Todella monialaista yhteistyötä eikä vain teknisaudiologista kuulonkuntoutusta
73 Aikuisten kuulovikojen aiheuttajia Ikäkuulo / presbyacusis Pitkäaikainen välikorvan tulehdus / chronic otitis media (COM) meluvammat / noise induced hearing loss (NIHL) Otoskleroositauti / otosclerosis, otospongiosis Menieren tauti / Meniere s disease Kuulohermon kasvain / neuroma of the VIIIth nerve
74 Ikäkuulo Presbyakuusi = ikään liittyvä sensorineuraalinen itsesyntyinen etenevä kuulovika ARHI = kaikki iän myötä esiintyvät kuuloviat
75 Rosenin kaskadihypoteesi
76 Altistavia tekijöitä (Rosenin mukaan) Dieetti Ravitsemus (puute?) Metabolia diabetes Hyperlipemia Hypertonia Ateroskleroosi Fyysinen rasitus (??) Tupakka Emotionaalinen stressi Herediteetti Rotuominaisuudet Pigmentaatio Sukupuoli Ympäristön melu (sosioakuusi) Nykykäsitys Perimä Kandidaattigeenejä tunnistettu Ateroskleroosi Ja siihen altistavat tekijät Ulkoiset tekijät Melu Riittävä altistus suojaa Alkoholi J-käyrä
77 Kuulokynnykset 1
78 Kuulokynnykset 2
79 Kuulokynnykset 3
80 Meluvamman synty 1. Äkillinen Voimakas energia-aalto aiheuttaa äkillisesti tuhoa Tärykalvossa Välikorvassa Sisäkorvassa 2. Krooninen Aiheuttajana jatkuva (tasainen tai vaihteleva) melu tai impulssimelu Ensin muutokset energia-aineenvaihdunnassa Myöhemmin solukatoa (ensin ulommissa hiussoluissa suurempi energian tarve)
81 Sisäkorvan muutoksia
82 Meluvamman oireet Hiljalleen (ja varkain) etenevä kuulovika Vaikeudet hälyssä Tinnitus
83 Kuulovikojen prevalenssi Ikäryhmä BEHL 0,5-4kHz > 20 db (EU) 10 v 0,2 0,2 15 0,9 0,7 25 0,8 0,4 35 2,0 1,2 45 6, ,9 4, ,2 10, ,5 32,5 BEHL 0,5-2kHz > 26 db (WHO)
84 KUULONKUNTOUTUS
85 Kuntoutuksen tarpeita PTA 0,5-2kHz > 26 db PTA 0,5-2kHz > 30 db 55 v 4,3 % 2,6 % 65 v 10,0 % 6,5 % 75 v 32,5 % 22,2 %
86 sosiaalinen ammatillinenn psykologinen audiopedinen lääketieteellinen tekninen
87 Lääketieteellinen kuulonkuntoutus Korvasairauksien diagnostiikka ja hoito Kuulonparannusleikkaukset Sisäkorvaistuteleikkaukset Seulonta Ehkäisy
88 Psykologinen kuulonkuntoutus Kuulovikaisen (myös omaisten) psyykkisten ongelmien lievittäminen, potilaan ja perheen tukeminen Tiedon välittäminen <-> kognitiivinen psykoterapia Henkilökohtaiset keskustelut, ryhmät Sopeutumisvalmennuskurssit JOKAISEN KUNTOUTUSRYHMÄN JÄSENEN TEHTÄVÄ! Sosiaalinen kuulonkuntoutus Yhteiskunnallisen osallistumisen haittojen minimointi Kuntoutuksen ja hoidon taloudellisista asioista huolehtiminen Taloudellinen kompensaatio ja tuki Erilaiset maksajatahot Lausunnot Lakien ja muiden säädösten tunteminen
89 Ammatillinen kuulonkuntoutus Audiopedinen kuulonkuntoutus Ammatinvalinta Koulutus Uudelleen koulutus Etc. Kuulovikaisen logopedinen kountoutus Apuvälineiden käytön opetus
90 Tekninen kuulonkuntoutus Indikaatiot Aikuiset BEHL 0,5-4kHz > 30 db Lapset BEHL 0,5-4kHz > 20 db Vanhukset BEHL 0,5-4kHz >35 (40) db
91 Kuulokoje High tech -tuote Maailmalla useita valmistajia Eurooppa vahvoilla Suomessa useita maahantuojia Suomen markkinoilla satoja eri tyyppejä Pohjoismaiset laatuvaatimukset
92 1 koje vai 2 kojetta? 2 kojeen etuja 2 kojeen haittoja pienempi vahvistuksen tarve edullisempi kuulon suuntakuvio (vrt. 2- mikrofonijärjestelmä) mahdollisuus suuntakuuloon binauraalisen fuusion mahdollisuus binaural squelch; kai un haittaavuus vähenee varakoje deprivaation esto kustannukset
93 Kojetyyppejä Korvantauskoje Korvakäytäväkoje (silmälasikoje) (taskukoje) Korvakappale (kuorikko) Osa akustista toistoketjua Kova, pehmeä, ventiloitu, suodattimella varustettu, akustinen torvi
94 Aikuisen potilaan kojesovituksen kulku 1 1. Käynti Anamneesi, status, kuulotilanteen, sosiaalisen tilanteen, kuulemisen tarpeen, ongelmatilanteiden selvittely Kuulonmittaukset Kojeen esivalinta: montako kojetta, kumpi korva, kojetyyppi, toistoominaisuudet jne. Korvakappaleen / kuorikon malli 2. Käynti Kojeen luovuttaminen kotikokeiluun Korvakappaleen / kuorikon sopivuuden varmistaminen Kojeen toiston tarkistaminen Subjektiivisesti Mittaamalla Käytön ohjaaminen Koje kotikokeiluun
95 Aikuisen potilaan kojesovituksen kulku 2 3. Käynti Kojeen sopivuuden varmistaminen Päätös, paperisota, pitkäaikaiseen lainaan luovuttaminen Käytön ohjaus Yleistä Omainen mukaan Tarvittaessa kierros uusiksi Kotona osattavaa (myös yleislääkärin) Pariston ja letkujen vaihto Vaikkusuojan puhdistus Korvakappaleen puhdistus Vinkumisen kontrollointi Kojeen toiminnan tarkastaminen
96 Kojeiden toimintahäiriöitä Koje on huonosti paikoillaan korvakäytävässä koje vinkuu. Korjaa kojeen asento. Korvakappale on väljä koje vinkuu. Korvakappale on uusittava. Korvakappaleen tai korvakäytäväkojeen äänikanava on vaikun tukkima koje on mykkä. Puhdistetaan. Korvakappaleen voi puhdistaa esim. miedolla saippualiuoksella tai erityisesti tähän tarkoitetulla puhdistusaineella. Muista kuivata; myös vesipisarat tukkivat. Korvakäytäväkojeen äänikanava puhdistetaan siihen tarkoitetulla instrumentilla Paristo on tyhjä tai väärin paikoillaan koje on mykkä. Uusi paristo asetetaan oikein paikoilleen. Paristo on kojeeseen sopimaton ilma-sinkkiparistot aiheuttavat joissakin kojeissa hurinaa. Kokeile vaihtamalla paristotyyppiä (tai kysy kuulokeskuksesta/-asemalta). Korvantauskojeen letku on vanha, jäykkä ja rikkoutunut koje vinkuu. Sama voi tapahtua, jos letku on väärän mittainen. Vaihda. Taskukojeen johdin on poikki tai johtimessa on huono kontakti koje on mykkä tai katkoo ääntä. Vaihda johdin. M-T-kytkin on väärässä asennossa koje on mykkä. Korjaa asento; M mikrofonikuunteluun, T induktiiviseen kuunteluun. Joissakin kojeissa on MTasento; sitä käytettäessä mikrofoni- ja induktiivinen kuuntelu toimivat yhtä aikaa.
97 Kojeiden toiminnan testaaminen Käy läpi edellä oleva vikaluettelo. Ehjässä kojeessa saat halutessasi aikaan akustisen kierron (kojeen vinkumisen). Kytke koje päälle ja käännä voimakkuussäädin maksimiin. Jos kysymyksessä on taskukoje, tuo kuuloke mikrofonin viereen. Korvantaustai korvakäytäväkojeen suljet kämmeneesi. Ellei koje vingu (ja paristo on kunnossa), se on toimimaton ja tarvitsee asiantuntijan apua. Kojeen äänen laatua, puhtautta tai mahdollista katkeilemista voit kokeilla, jos käytössäsi on omalle korvallesi tehty korvakappale. Toinen mahdollisuus ovat halvat tätä tarkoitusta varten tehdyt stetoskooppikuulokkeet. Äänen laadun arviointi edellyttää tottumista kojeiden ääneen, joka on kaukana lineaarisesta taajuustoistosta. Mahdollinen vika edellyttää asiantuntijan apua.
98 Kojeet ovat käytössä
99 Kliininen hyöty
100 Tautispesifinen hyöty
101 Geneerinen elämänlaatu
102 Opastus kannattaa
103 Kustannukset
104 Kojeiden käyttäjiä väestössä Estimated % of population who have a hearing aid Denmark 3.35% Finland 0.96% Norway 2.40% Sweden 2.27% United Kingdom 3.50%
105 puhelimen puhelimen Taulukko 5. Kuulon apuvälineitä. Muut apuvälineet Apuvälineluokka Toiminta Esimerkkejä Kuulokojeet äänen vahvistaminen korvantauskojeet korvakäytäväkojeet silmälasikojeet taskukojeet Kommunikaattorit äänen vahvistaminen (ei soviteta yksilöllisesti) Akustiset hälyttimet äänen vahvistaminen lisäkello voimakasääninen ovikello Taktiilit hälyttimet signaalin siirtäminen toiselle aistille täristinherätyskello täristimet muihin hälyttimiin, usein osana erityistä hälytinkeskusta Valomerkkihälyttimet signaalin siirtäminen toiselle aistille tai ovikellon merkkivalo merkkivalot muihin hälytyksiin, usein osana erityistä hälytinkeskusta Puhelimen apuvälineet äänen vahvistaminen induktiivinen kuuntelu (parempi häiriöetäisyys eli signaali-kohinasuhde) vahvistinpuhelin matkapuhelimen induktiosilmukka Radion ja television apuvälineet äänen vahvistaminen induktiivinen kuuntelu infrapunavälitteinen kuuntelu lisäkuulokkeet tai -kaiutin induktiosilmukat (pienoissilmukat, vapaasti asennettavat, kiinteästi asennettavat silmukat) infrapunalaitteet (itsenäisesti tai kuulokojeen kanssa käytettävät) Asiointi- ja julkisten tilojen apuvälineet äänen vahvistaminen induktiivinen kuuntelu kuulokojeen lisämikrofoni kuuntelusauvat ja muut kommunikaattorit (palvelupisteen) induktiosilmukka (julkisen tilan) induktiosilmukka
106 Apuvälineitä 1
107 Apuvälineitä 2
108 Apuvälineitä 3
109 Mikä sisäkorvaistute on? Sähköinen kuulokoje, jolla ohitetaan toimimaton (tai huonosti toimiva) sisäkorva
110 Kenelle istute? Vaikeat ja erittäin vaikeasti kuulovikaiset, jotka eivät hyödy riittävästi kuulokojeista Kuulohermo toimii (Ellei toimi, mahdollisesti aivorunkoistute) Pre- ja postlingvaalisesti kuulovikaiset lapset Postlingvaalisesti kuulonsa menettäneet aikuiset EI: prelingvaalisesti kuulonsa menettäneet aikuiset
111 Istutteen osat
112 Miltä istutteet näyttävät 1
113 Miltä istutteet näyttävät 3 Empfänger Spule Magnet ART Referenz Elektrode Referenz Elektrode Titan Stimulator
114 Istutehoidon kulku Vaiheet Harkinta Preoperatiiviset tutkimukset (kuulo, kommunikaatio, kuvantamiset, vestibulaarifunktio) Leikkausjakso Aktivointi Puheterapia Kontrollit lopun ikää sitoutuminen! Tiimi Audiologi/foniatri Kirurgi Insinööri Kuulontutkija(t) Puheterapeutti Kuntoutusohjaaja Osaston + l-salin väki Lastentarhan ja koulun väki Koordinaattori Jne.
115 Miten istutteella kuulee; Välimaa et Sorri 2000
116 Aikuisten puheen vastaanotto Välimaa & Sorri 2007 Aikuisten puheen vastaanotto (%), N=30 pre 6 kk 12 kk 48 kk lauseet sanat äänteet
117 Implantointi-iän vaikutus Tait, Nikolopoulos et Lutman 2007
118 Muutamia pointteja Istutehoidon kustannuksista Laitteisto n Muut kustannukset 1. vuoden aikana n Tällä hetkellä Suomessa > 500 istutteen saanutta Kuulo istutteella vastaa lievää kuulovikaa Istute poissa käytöstä (esim saunassa ei kuuloa) Sisäosien takuu 10 v Kuumia aiheita Bilateraalinen istutehoito Bimodaalinen istutehoito Elektroakustinen stimulaatio (hybridilaitteet) Istutteen saaneelle lapselle odotettavissa pari (?) sisäosien vaihtoa elämän aikana
119 Apuvälineiden maksajatahoja Julkinen terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalitoimi KELA Vakuutuslaitokset Valtiokonttori Työvoimaviranomaiset Potilas (omaiset)
120 Vuosittaisia apuvälinehuollon kustannuksia (arvio ms X/09 Kuulokojeet x ,5 milj Korvakappaleet x 100 3,5 milj Muut apuvälineet x 200 2milj Kuulokojesovitukset x milj Sisäkorvaistutteet 50 x ,75 milj Paristokustannukset x 150 Yhteensä 11,25 milj 41 milj 0,8 milj / asukasta
121 Maiden vertailua Per capita expenditure on adult hearing aid services Estimated number of people fitted per thousand people Average expenditure per person fitted Denmark Finland United Kingdom % DSP aids 52.0% 17.0% 1.3% % ITE 42.8% 24.6% 7.3% % DPA 16.2% 24.7% 17.7% % Bilateral 67.5% 5.1% 18.3%
122 Sopeutumisvalmennus Kuntoutusohjaus toiminta- ja kuntoutusedellytysten parantamista ja tukemista antamalla kuntoutuvalle ja hänen ympäristölleen (perheelleen) tietoa ja kuntoutumista edistäviä valmiuksia Tavoitteita Psyykkinen itsenäistäminen Toimintakyvyn edistäminen Sosiaalinen itsenäistäminen Ryhmämuotoista toimintaa Kurssimuotoisena Polikliinisesti Toiminta- eikä sairauskeskeistä Yksilöllistä sopeutumisvalmennusta Kuntoutuksen seurantaa Linkki eri tahojen välillä Tehtäviä Kuntoutustyöryhmän jäsen Kotikäynnit seuranta Laitoskäynnit Yhteydet viranomaisiin Työpaikat Mukana sova-kursseilla Koulutus eri tahoille
123 Audiologinen työryhmä Lääkäri Audiologi Foniatri Korvalääkäri Yleislääkäri Sairaanhoitaja terveydenhoitaja koordinaattori Kuulontutkija Puheterapeutti Psykologi Sosiaalityöntekijä Tekninen henkilöstö Korvakappaleen tekijä Kuntoutusohjaaja Lastenhoitaja Osastonsihteeri etc. Koulutoimi Lastentarha Työterveyshuolto KUNTOUTUSSUUNNIOTEL MA JA SEN SEURANTA
124 Kuulonhuollon tehtäväjakoa Seulonta ja preventio Diagnostiikka Hoito ja kuntoutus Erikoissairaanhoito Ohjaus ja koordinointi Otologinen ja audiologinen diagnostiikka Koko kuusijaon mukaan Perusterveydenhuolto Suoritus Alustava diagnostiikka Alustava korvasairauksien hoito Puheterapia Työterveyshuolto Suoritus (Alustava diagnostiikka) (Alustava korvasairauksien hoito) Vammaisjärjestöt (KHL ym) Otologinen ja audiologinen diagnostiikka Sopeutumisvalmennus, Kuntoutusohjaus Yksityissektori Otologinen ja audiologinen diagnostiikka Apuvälinesovitukset
125 Apuvälineiden maksajatahoja Julkinen terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalitoimi KELA Vakuutuslaitokset Valtiokonttori Työvoimaviranomaiset Potilas (omaiset)
126 Vuosittaisia apuvälinehuollon kustannuksia (arvio ms X/09 Kuulokojeet x ,5 milj Korvakappaleet x 100 3,5 milj Muut apuvälineet x 200 2milj Kuulokojesovitukset x milj Sisäkorvaistutteet 50 x ,75 milj Paristokustannukset x 150 Yhteensä 11,25 milj 41 milj 0,8 milj / asukasta
127 Maiden vertailua Per capita expenditure on adult hearing aid services Estimated number of people fitted per thousand people Average expenditure per person fitted Denmark Finland United Kingdom % DSP aids 52.0% 17.0% 1.3% % ITE 42.8% 24.6% 7.3% % DPA 16.2% 24.7% 17.7% % Bilateral 67.5% 5.1% 18.3%
128 Sopeutumisvalmennus Kuntoutusohjaus toiminta- ja kuntoutusedellytysten parantamista ja tukemista antamalla kuntoutuvalle ja hänen ympäristölleen (perheelleen) tietoa ja kuntoutumista edistäviä valmiuksia Tavoitteita Psyykkinen itsenäistäminen Toimintakyvyn edistäminen Sosiaalinen itsenäistäminen Ryhmämuotoista toimintaa Kurssimuotoisena Polikliinisesti Toiminta- eikä sairauskeskeistä Yksilöllistä sopeutumisvalmennusta Kuntoutuksen seurantaa Linkki eri tahojen välillä Tehtäviä Kuntoutustyöryhmän jäsen Kotikäynnit seuranta Laitoskäynnit Yhteydet viranomaisiin Työpaikat Mukana sova-kursseilla Koulutus eri tahoille
129 Audiologinen työryhmä Lääkäri Audiologi Foniatri Korvalääkäri Yleislääkäri Sairaanhoitaja terveydenhoitaja koordinaattori Kuulontutkija Puheterapeutti Psykologi Sosiaalityöntekijä Tekninen henkilöstö Korvakappaleen tekijä Kuntoutusohjaaja Lastenhoitaja Osastonsihteeri etc. Koulutoimi Lastentarha Työterveyshuolto KUNTOUTUSSUUNNIOTEL MA JA SEN SEURANTA
130 KUULONSEULONNAT
131 Seulonnan periaatteita 1. Asiaan voidaan puuttua varhaisvaiheessa sekundaaripreventio 2. Seulonta johtaa interventioon 3. Seulonnalla on kohtalainen kustannusvaikuttavuus Kohtuulliset kustannukset Ilmeinen / riittävä hyöty 4. Seulonnan tuloksia ei saavuteta muutoin 5. Luotettava menetelmä Ei liikaa vääriä negatiivisia Ei liikaa vääriä positiivisia 6. Seulontaväsymys on vältettävissä Mielellään objektiiviset menetelmät
132 Lasten kuulonseulonnat
133 Seulontaohjeita ja kannanottoja Lääkintöhallituksen kiertokirje 1371/529/74 Lääkintöhallituksen työryhmämietintö Kuulonhuollon valtakunnallinen kehittäminen Salmivalli ym.: Kuulontutkimus ja kuntoutus. Instrumentarium 1984 Lääkintöhallituksen asiantuntijaryhmän mietintö: Kuulonhuolto Lääkintöhallitus: lastenneuvoloiden opaskirja Oulun lääninhallituksen ohjeet 1997 EU Concerted Action AHEAD (Advancement of Hearing Assessment Methods and Devices), European Consensus Statement 1998 Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaalija terveysministeriö. Oppaita 2004:14. Myös Terveysportissa (
134 Lasten seulontojen tavoite Vaikean ja erittäin vaikean kuulovian varmistaminen 4 kk ikään mennessä Vaikean ja erittäin vaikean kuulovian kuntoutuksen aloittaminen 6 kk ikään mennessä
135 Kuinka kävi ennen vastasyntyneiden seulontoja
136 Viive seulonnasta kuulovian varmistamiseen
137 Seulontavaiheet Lasten kuulon seulonta neuvolassa Martti Sorri Professori Korva-, nenä ja kurkkutautien klinikka
ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN
ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN Suomen audiologian yhdistyksen työryhmä: Lars Kronlund Lauri Viitanen Tarja Wäre Kerttu Huttunen Nämä ohjeet ovat päivitetty versio Valtakunnallisten
LisätiedotVanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus
Vanhat korvat Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus Ikähuonokuuloisuus Tarkoitetaan varsinaisesti muista sairauksista riippumatonta iän mittaan etenevää sensorineuraalista kuulovikaa Todettavissa jo 20 ikävuodesta
LisätiedotKUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA
KUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA Kojekuntoutusprosessi Audionomit Marianne Raatikainen ja Jaana Huhtikangas LUKUJA KUULONKUNTOUTUKSEN TAUSTALLA Yli 64- vuotiaita on Suomessa jo yli miljoona. Kuulemisen
LisätiedotPuolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet
Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Tuomo Leino LT, knk erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, ilmailulääkärin valtuutus AME 1 JOHDANTO Palveluskelpoisuus: kykenee terveydellisten
LisätiedotTIETOPAKETTI KUULOSTA
TIETOPAKETTI KUULOSTA www.gnresound.fi 13.4.2016 Kuuloliitto ry Laita kuulokojeesi induktiiviselle kuuntelukanavalle KUULOLIITTO RY Sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestönä toimii kuulovammaisten tukena,
Lisätiedot2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto
LisätiedotMuistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari
Muistisairaan kuulon kuntoutus Seminaari 12.12.2013 Kuulo * Kuulo on kyky havainnoida ääntä. * Korvien kautta ääni välittyy aivoihin. * Korvassa on ihmisen kuulo- ja tasapainoelimet. Johanna Juola 2 Kuulon
LisätiedotKUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE
KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULO YKSI TÄRKEIMMISTÄ AISTEISTAMME Kuulon välityksellä saamme tietoa ympäröivästä maailmasta ja aistimme erilaisia elämyksiä kuten luonnon ääniä ja musiikkia.
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
LisätiedotRitva Ketonen SYKSY 2017 KUULOVAMMAT RK
KUULOVAMMAT AISTIT JA KOMMUNIKAATIO SYKSY 2017 RITVA KETONEN Kuuromykkyys, veren tunkeutuminen päähän Louis Kuhne, Uusi lääketiede, 1910: Rouwa S:n 4-vuotias tytär oli äitinsä sanojen mukaan rokotusten
LisätiedotKuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa
Kainuun maakunta -kuntayhtymä ASIAKASOHJE 1 (14) Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kuulo on tärkeä aisti ihmiselle. Kuulon avulla pidetään yhteyttä toisiin ihmisiin ja tehdään huomioita ympäristöstä.
LisätiedotOPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE
OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE Opas sisältää tietoa kuulontutkimuksesta, huonokuuloisuudesta, eri kuulovioista sekä niiden vaikutuksesta puheen kuulemiseen ja apuvälineistä. Oppaan tarkoitus on antaa
LisätiedotVastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka
Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei
LisätiedotKuulo ja ikääntyminen
Kuulo ja ikääntyminen Ikäkuulo Ikäkuulolla tarkoitetaan iän mukana ilmeneviä sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksia. Iän mukanaan tuoma huonokuuloisuus on hyvin yleistä, eikä sitä voida parantaa
LisätiedotOpas korvantauskuulokojeen käyttäjälle
Opas korvantauskuulokojeen käyttäjälle Lapin keskussairaala Kuuloasema PL 8041 96101 ROVANIEMI p. (016) 328 7607 Oppaan tekijät: Assi Perämäki ja Tuulikki Ahola Lapin keskussairaala Kuuloasema 2016 SISÄLLYS
LisätiedotPuolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet
Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Tuomo Leino dosentti, knk erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, ilmailulääkärin valtuutus AME 1 JOHDANTO Palveluskelpoisuus: kykenee
LisätiedotOheinen taulukko kuulovamman asteesta ja sen vaikutuksesta kommunikaatioon on mukailtu EU:n työryhmän luokittelusuositusta, jossa luokitus perustuu paremman korvan 0,5-4 khz:n taajuuksien ääneskynnysten
LisätiedotKUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo
KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ Antti Aarnisalo Kelan ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat yhteistyössä laatineet suosituksen kuulon apuvälinettä (akustinen kuulokoje, sisäkorvaistute
LisätiedotKuulonhuoltoliitto ry. Ikäkuulo. Kuulo ja ikääntyminen
Kuulonhuoltoliitto ry Ikäkuulo Kuulo ja ikääntyminen Sisällysluettelo Lukijalle 3 Kuulo ja kuuleminen 4 Kuulon tehtävät 4 Kuulovammaisuuden määrittelyä 4 Erilaiset kuulovammat 5 Ikäkuulo 5 Tinnitus eli
LisätiedotKorva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:
Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotMelu (buller, noise)
Melu (buller, noise) Melu on ääntä, joka on ei toivottua ja häiritsevää muuttaa elintoimintoja vaurioittaa kudoksia Melu ei ole akustisesti määriteltävissä, Melua ei ole ilman ihmistä Tapani Jauhiainen
LisätiedotKaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille
Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori Ikäihmisten palvelut / PALO / TA4 3.4.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyvystä Kuntoutumisesta
LisätiedotConnexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com
Connexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com Connexx6 sovitusohjelma Connexx6 on viimeisin Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. Connexx6 sovitusohjelma on täysin NOAH yhteensopiva
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotKÄYTTÖOHJE. ReSound Sparx Super Power BTE
KÄYTTÖOHJE ReSound Sparx Super Power BTE Onneksi olkoon uuden kuulokojeen hankinnan johdosta GN ReSound:n huipputeknologia yhdistettynä ammattitaitoiseen sovitukseen takaavat ennekuulumattoman äänikokemuksen
LisätiedotVAHVA OTE ELÄMÄÄN SUPREMIA
VAHVA OTE ELÄMÄÄN SUPREMIA Uusi suunta elämälle Äänet ovat tärkeitä meille kaikille, mutta lapsille ne ovat välttämättömiä heidän kognitiivisen ja kuuloon liittyvän kehityksensä kannalta. Vanhempana haluat
LisätiedotHuonokuuloisena vuorovaikutuksessa toisten kanssa
Huonokuuloisena vuorovaikutuksessa toisten kanssa Inkeri Salmenlinna & Minna Laakso Kommunikointi kuulokojeen avulla -tutkimushanke Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, logopedia Taustaa
LisätiedotSiemens kuulokojeet ja. BestSound teknologia
Siemens kuulokojeet ja BestSound teknologia s 2010 1878 2008 1910 1949 2006 1959 1966 1987 1997 2002 2004 2005 Siemens kuulokojeiden teknologian kehitys 1878 Phonophor, Siemens kehittää ensimmäisen teknisen
LisätiedotLasten kuulonkuntoutuksen polku
Antti Hyvärinen, Aarno Dietz ja Heikki Löppönen TEEMA: AUDIOLOGIA Lasten kuulonkuntoutuksen polku Kuulonkuntoutuksen tarkoituksena on turvata kuulovikaiselle mahdollisimman normaali puheen ja kielen kehitys.
LisätiedotYleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)
Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin
LisätiedotAikuisten kuulontutkimukset perusterveydenhuollossa
Katsaus tieteessä Antti A. Aarnisalo dosentti, vs. ylilääkäri HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Kuulokeskus Taija Lahtinen LL, lääkintäyliluutnantti Sotilaslääketieteen keskus, kenttälääkinnän
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotTinnitus tutuksi ja turvalliseksi. Kyösti Laitakari
Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi Kyösti Laitakari Tinnituksen määritelmä Tinnitukseksi sanotaan äänihavaintoa, joka ei ole peräisin ulkoisesta äänilähteestä eikä ole tunnistettavaa puhetta tai musiikkia.
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotCHRONOS 7 TUOTETIEDOT OMINAISUUDET TEKNISET TIEDOT CHRONOS 7
CHRONOS 7 TUOTETIEDOT CHRONOS 7 CN7 CPx CN7 CP CN7 M CN7 N CN7 ITED CN7 ITCPD CN7 ITCD CN7 ITCP CN7 CICP CN7 CIC KUVAUS SOVITUSALUE Bernafon ylpeänä esittää innovaatisen Audio Efficiency -ominaisuuden,
Lisätiedot1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.
1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT
Lisätiedot3-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotDREAM - UNELMA JATKUU
DREAM - UNELMA JATKUU WIDEX DREAM -tuoteperhe on juuri tullut entistäkin paremmaksi. Uuden DREAM FASHION-kuulokojeen omistaja saa käyttöönsä taatusti uusinta korvantauskuulokoje-teknologiaa ja muotoilua.
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
Lisätiedot1. luokan terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. Kuntakoodi (lapsen asuinkunta) 1. luokan terveystarkastus 2. 3. Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus ( A/-) 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotKATSAUS NYKYAIKAISTEN KUULOKOJEIDEN TEKNIIKKAAN JA TOIMINTAPERIAATTEISIIN. Ville Sivonen
KATSAUS NYKYAIKAISTEN KUULOKOJEIDEN TEKNIIKKAAN JA TOIMINTAPERIAATTEISIIN Ville Sivonen Akustisten, ääntä vahvistavien kuulokojeiden keskeisiä osia ovat yksi tai useampi mikrofoni, digitaaliset signaalinkäsittelypiirit
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotKelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015
Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta
LisätiedotKAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus
KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,
LisätiedotKäyttöohje Dynamic yksilölliset kuulokojeet
Käyttöohje Dynamic yksilölliset kuulokojeet Sisältö: Kuulokoje sivu 2 Kuulokojeella kuuntelu sivu 3 Äänenvoimakkuuden säätö sivu 4 Pariston vaihto sivu 4 Kuulokojeen hoito sivu 6 Käyttöohje Dynamic, yksilölliset
LisätiedotDocument1 12/16/02 10:05 AM Page 1 KÄYTTÖOHJE TR-40. www.denver-electronics.com
Document1 12/16/02 10:05 AM Page 1 KÄYTTÖOHJE TR-40 www.denver-electronics.com Document1 12/16/02 10:05 AM Page 2 FINNISH KONTROLLI JA ELEMENTIT 1. Kasettiyksikkö 2. Asemavalikko 3. Teleskooppiantenni
LisätiedotKuulohavainnon perusteet
Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon
LisätiedotKommunikaattori. K ä yttöohje. Maahantuoja: KL Support Oy Nuijamiestentie 5 A 4 Puh. (09) 580 3880
Echo M inirc Kommunikaattori K ä yttöohje Maahantuoja: KL Support Oy Nuijamiestentie 5 A 4 Puh. (09) 580 3880 Kiitos sinulle, kun valitsit Echo MiniRC kommunikaattorin apuvälineeksesi. Ennen kuin otat
LisätiedotIkäkuuloinen potilas perusterveydenhuollossa
Katsaus tieteessä Samuli Hannula LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, audiologi OYS, operatiivinen tulosalue, korva-, nenä- ja kurkkutaudit ja Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotPuheen kehityksen ongelmat
Puheen kehityksen ongelmat 1. Vastuuvapautus 2. Foniatria oma erikoisala 3. Valokuvausohje Manta Tolvanen Lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten poliklinikka Tipotien sosiaali- ja terveysasema
LisätiedotVASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE
LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotKäyttöohje Korvantauskojeet
Käyttöohje Korvantauskojeet Sisältö: Relaxx kuulokojeet sivu 2 Kuulokojeella kuuntelu sivu 3 Äänenvoimakkuuden säätö sivu 3 Näin valitset sopivan kuuntelun sivu 4 Pariston vaihto sivu 5 Kuulokojeen hoito
LisätiedotPalveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake
Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotOtoakustisen emissiotutkimuksen toteuttaminenn neuvolassa
Liisa Eerola Otoakustisen emissiotutkimuksen toteuttaminenn neuvolassa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Hyvinvointiteknologia Insinöörityö 15.11.2015 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä
LisätiedotImetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma
Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma 2017-2021 Imetys 10 kunnassa Jyväskylä 16.3.2017 Vieraileva tutkija Kirsi Otronen 21.03.2017 Kirsi Otronen 1 WHO:n uusi suositus v.2025 mennessä 50% lapsista olisi
LisätiedotVajaaravitsemuksen hoito
Vajaaravitsemuksen hoito Lähi-ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 15.10.2018 Aoh Reetta Kiikeri Tyks Sydänkeskus *Lähteenä käytetty osin VSSHP:n johtavan ravitsemusterapeutti Mari Salmisen luentodioja
LisätiedotELÄMÄSI TÄRKEISIIN HETKIIN
ELÄMÄSI TÄRKEISIIN HETKIIN SAPHIRA KUULOKOJEET Teknologia, joka sopii sinulle Elämässäsi on paljon hetkiä, joita et halua menettää. Bernafonin Audio Efficiency -teknologia varmistaa parhaan mahdollisen
LisätiedotVarhaislapsuuden sensorineuraalisten kuulovikojen esiintyvyys ja etiologia Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella
Varhaislapsuuden sensorineuraalisten kuulovikojen esiintyvyys ja etiologia Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella 1988-2002 Aaro Liukkonen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen
LisätiedotAikuisten kuulovikojen yleisyys, kuulokojekuntoutus ja sen kustannukset
Alkuperäistutkimus Aikuisten kuulovikojen yleisyys, kuulokojekuntoutus ja sen kustannukset Kirjallisuuskatsaus sekä Suomen, Tanskan ja Ison-Britannian palvelujärjestelmien vertailu Elina Mäki-Torkko, Risto
LisätiedotHALLITSE ELÄMÄÄSI, ELÄ HETKESSÄ
HALLITSE ELÄMÄÄSI, ELÄ HETKESSÄ KAIKKI WIDEX BEYOND :N HUIKEAT OMINAISUUDET NYT LADATTAVANA Maailman parhaan äänenlaadun tarjoava iphonelle suunniteltu kuulokoje on nyt saatavana käytännöllisenä ladattavana
LisätiedotDoro Care Electronics vahvistin puhelimet ja apuvälineet
Voi olla, etten enää pysty tekemään kaikkea, mitä haluaisin yhtä helposti kuin ennen, mutta kun saan vähän apua, aion vielä yrittää tehdä yhtä ja toista! Doro Care Electronics vahvistin puhelimet ja apuvälineet
LisätiedotIKÄÄNTYNEEN KUULOKOJEKUNTOUTUS JA KUULOKOJEEN HUOLTO
Anna-Reetta Mikkonen IKÄÄNTYNEEN KUULOKOJEKUNTOUTUS JA KUULOKOJEEN HUOLTO Kuulokojeen käyttö- ja huolto-opas hoitohenkilökunnalle Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Syyskuu 2014 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön
LisätiedotFONIATRIAN EVOLUUTIO
FONIATRIAN EVOLUUTIO 2010 2018 Suomen ensimmäinen Foniatrian poliklinikka avattiin vuonna 1948. Foniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen ja kielen häiriöt sekä nielemishäiriöt. Suurimmat potilasryhmät ovat
LisätiedotTuulivoimaloiden (infra)ääni
Tuulivoimaloiden (infra)ääni 13.11.2018 I TkT Panu Maijala, VTT Kaikki tämän esityksen kuvat ja grafiikka: Copyright 2018 Panu Maijala Esityksen sisältö Mistä kiikastaa? Tuulivoimaloiden äänen perusteita.
LisätiedotLähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle
HYKS, Silmä-korvasairaala Pää- ja kaulakeskus Foniatrian poliklinikka Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle Foniatrian erikoisalan numero lähetettä tehdessä on 57. Foniatrian alaan kuuluvat äänen,
LisätiedotDokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua
LisätiedotTyösuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työmelu ja -tärinä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työmelu ja -tärinä SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2003 4 ISBN 952-00-1297-4 ISSN 1456 257X 2. uudistettu painos Pk-Paino Oy, Tampere 2003 Työpaikkamelu
LisätiedotSote- uudistus ja kuntoutus lakiesitysten kommentointi
Sote- uudistus ja kuntoutus lakiesitysten kommentointi Mauri Kallinen LT, professori Ylilääkäri, puheenjohtaja OYS, lääkinnällinen kuntoutus, Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys KUTKE ry, European
LisätiedotVoimaa arkeen, esiintymistaito, osa 1. c/o Katja Kujala
Voimaa arkeen, esiintymistaito, osa 1 Katja Kujala Ensivaikutelma Luodaan täysin vieraasta henkilöstä sadasosasekunneissa Pukeutuminen Kehon kieli Äänenkäyttö, puheilmaisu, puhetapa (esim. murre) Ystävä
Lisätiedot1-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 1-vuotiaan lapsen terveystarkastus A 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotANNA KORVIESI KOKEA TÄYTELÄINEN TILAÄÄNI
ANNA KORVIESI KOKEA TÄYTELÄINEN TILAÄÄNI Täyteläinen tilaääni sallii sinun nauttia koko äänimaailmasta mahdollisimman luonnollisesti. TILAÄÄNEN AIKAANSAAMA ERO ReSound Live -kojeen tuottamaa äänielämystä
LisätiedotMitä korvan ja kuuloratojen toimintatutkimukset
TEEMA: AUDIOLOGIA Jaakko Laitakari ja Jukka Kokkonen Mitä korvan ja kuuloratojen toimintatutkimukset kertovat kuulosta? Kuuloa tutkitaan yleisimmin äänes- ja puheaudio metrian avulla. Vaihtoehtoisia tutkimuksia
Lisätiedot2.1 Ääni aaltoliikkeenä
2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa
LisätiedotKorvantauskuulokojeiden käyttöohje
Korvantauskuulokojeiden käyttöohje www.kuulotekniikka.com Sisällysluettelo Kuvaus Siemens kuulokojeista sivu 3 Kuulokojeen kytkeminen päälle / pois sivu 4 ja pariston vaihto Tilanneohjelmat, induktiivinen
Lisätiedot9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa
Laihia mukana Alueellisessa apuvälinekeskuksessa perusterveydenhuollon osalta (ostajana Vaasa) Jäsenkuntia 19 Asukkaita noin 198500 Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta Eeva-Liisa Övermark Puheterapeutti
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotMUUTA ÄÄNIEN SEKAMELSKA ONNITTELU LAULUKSI
MUUTA ÄÄNIEN SEKAMELSKA ONNITTELU LAULUKSI Ensiluokkaiseen kuunteluun JUNA KUULOKOJEET Tee toiveistasi totta Haluaisitko kuulla ja saada puheesta selvän myös kovassa melussa? Bernafon kuulokojeet auttavat
LisätiedotJyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes
Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotCrohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit
Crohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Arita Goh Crohnin tauti ja colitis ulcerosa -kurssit vuoden 2019 alusta alkaen Aikuisten sopeutumisvalmennuskurssi
LisätiedotMitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas
Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus
LisätiedotSopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry
Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen
LisätiedotVeras 7 perustuu edistykselliseen teknologiaan tarjoten ainutlaatuisia ominaisuuksia ja huipputa- son toimintoja jokaiselle kuulokojeen käyttäjälle.
Veras 7 TUOTETIEDOT Veras 7 VR7 M VR7 N VR7 ITCD VR7 ITC VR7 CIC KUVAUS SOVITUSALUE Veras 7 perustuu edistykseiseen teknoogiaan tarjoten ainutaatuisia ominaisuuksia ja huipputason toimintoja jokaisee kuuokojeen
LisätiedotUni- ja vireystilapotilaan hoitopolku
Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotPUHEAUDIOMETRISTEN TUTKIMUSTEN SUORITTAMINEN
PUHEAUDIOMETRISTEN TUTKIMUSTEN SUORITTAMINEN Suomen audiologian yhdistyksen työryhmä: Lars Kronlund, Tarja Wäre, Kerttu Huttunen ja Jukka Kokkonen Nämä ohjeet on laadittu samasta syystä kuin aiemmin julkaistu
LisätiedotKuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä
KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä
Lisätiedoterikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS
erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS Anita Puustjärvi 31.10.2018 1 tutkimusprosessi lastenpsykiatrialla lähetteen käsittely
LisätiedotRikstone H30W Käyttöohje
H30W Käyttöohje 1 H30W Yleistä: H30W on 30W:n A-luokan 2-kanavainen putkivahvistin, joka on valmistettu Suomessa kokonaan käsityönä. Vahvistin on puhdas putkivahvistin, jossa ei ole käytetty puolijohteita
LisätiedotVahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa.
Vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa. Lue tämä ohje huolella ennen kuin käytät Classicia. Lue myös sen laitteen ohjeet,
LisätiedotSatakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä
Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten
Lisätiedotk u u n t e l u o l o s u h t e e t Esteetön Kuunteluympäristö
LUENTOMATERIAALI sivu 1(11) H y v ä t k u u n t e l u o l o s u h t e e t Esteetön Kuunteluympäristö Virheetön ja vaivaton kuuleminen on tärkeää paitsi kuulovammaisilla, myös hyvin kuuleville Hyvää kuuloa
LisätiedotSisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22
10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan
Lisätiedot