Ikäkuuloinen potilas perusterveydenhuollossa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikäkuuloinen potilas perusterveydenhuollossa"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Samuli Hannula LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, audiologi OYS, operatiivinen tulosalue, korva-, nenä- ja kurkkutaudit ja Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliinisen lääketieteen laitos, korva-, nenä- ja kurkkutaudit Elina Mäki-Torkko dosentti, kuulokeskuksen osastonylilääkäri, audiologi Department of Clinical and Experimental Medicine/Technical Audiology, Faculty of Health Sciences, Linköping University ja Department of ENT-Head Neck Surgery UHL, County Council of Östergötland, Linköping, Sweden Ikäkuuloinen potilas perusterveydenhuollossa Ikäkuulo on aikuisiän yleisin kuulovian aiheuttaja ja väestön vanhetessa merkittävästi terveydenhuollon resursseja vaativa kansantauti. Kuntouttamattoman kuulovian tiedetään olevan yhteydessä moniin sosiaalisiin, psyykkisiin ja kognitiivisiin ongelmiin, kuten ahdistuneisuuteen, depressioon, jopa dementoitumiseen. Ikäkuulon diagnostiikka on usein helposti toteutettavissa perusterveydenhuollossa, mutta ikä kuuloisten tavoittaminen ja motivointi kuulonkuntoutukseen vaatii nykyistä parempia työkaluja. Yleistä tietoisuutta kuulovikojen aiheuttamista ongelmista ja kuntoutusmahdollisuuksista tulisi lisätä. Nykyiset kiireettömän hoidon perusteet vaativat päivittämistä ja ikäkuulosta tulisi laatia hoitosuositus, kuten muistakin kansantaudeista. LIITETAULUKKO pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 35/2013 Vertaisarvioitu VV Ikäkuulo on yleisin aikuisiän kuulovian aiheuttaja (1). Sen taustalla on useita tekijöitä, kuten ympäristötekijöitä, monia tavallisia sairauksia ja perintötekijöitä (2). Esimerkiksi suuressa eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa raportoidaan työperäisen melualtistumisen, tupakoinnin ja korkean painoindeksiarvon olevan ikäkuulon riskitekijöitä (3). Suomen väestö on nopeasti vanhenemassa ja yli 64-vuotiaita kansalaisia on jo yli miljoona (4). Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on täyttänyt 65 vuotta ja kaikkien muiden ikäluokkien suhteellinen osuus vähenee johdonmukaisesti (5). Suomalaisessa ikäkuuloa käsittelevässä väitöstyössä raportoidaan kuulovian esiintyvyydeksi paremmin kuulevan korvan keskeisten taajuuksien (0,5, 1, 2 ja 4 khz) eli ns. puhealueen ääneskynnysten keskiarvon ( 20 dbhl) perusteella vuotiailla miehillä 36,8 % ja naisilla 18,4 % (6). Huonomman korvan vastaaviin kynnyksiin perustuvat kuulovian esiintyvyysluvut ovat miehillä 53,8 % ja naisilla 32,8 % (6). Aikaisemman oululaisen tutkimuksen mukaan 75-vuotiaista yli puolella on merkittävä kuulovika ja heistä kolmannes on kuulonkuntoutuksen tarpeessa (7). Tavallisesti kuulovika etenee 55 ikävuoden jälkeen keskimäärin 9 db jokaisella tulevalla kymmenvuotisjaksolla (8). Kuntouttamattoman kuulovian tiedetään olevan yhteydessä moniin sosiaalisiin, psyykkisiin ja kognitiivisiin ongelmiin, kuten ahdistuneisuuteen, depressioon, jopa dementoitumiseen (9,10,11). Myös nuorempien aikuisten kuulovikaan tiedetään liittyvän yksinäisyyttä, somatisaatiota, uupumista sekä masennusta (12). Toisaalta on näyttöä, että kuulokojekuntoutus lievittää kuuloviasta johtuvia sosiaalisia, emotionaalisia ja kommunikaatioon liittyviä ongelmia (13,14), eli kuulokojeet parantavat käyttäjänsä elämänlaatua (14,15). Kuulonkuntoutus tukee vanhuksen omatoimista kotona selviytymistä ja itsenäistä vanhuutta. Kuulokeskuksen työssä on helppoa huomata, että tietoisuus ikäkuulon yleisyydestä, sen haittavaikutuksista ja kuntoutusmahdollisuuksista on kansalaisten ja myös terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa heikkoa. Suomen Lääkärilehdessä aiemmin julkaistussa katsausartikkelissa on käsitelty laajemmin mm. ikäkuulon etiologiaa ja fysiologisia muutoksia (16). Tässä katsauksessa tarkastelemme vanhenevan ihmisen kuuloa käytännönläheisemmin ja annetaan ohjeita perusterveydenhuoltoa varten mm. diagnostiikasta, lähetekäytännöistä ja ongelmatilanteista. Ikäkuulon diagnostiikka terveyskeskuksessa Anamneesi Perusterveydenhuollossa ikäkuulon diagnostiikassa on mahdollista päästä pitkälle. Tarkka audiologinen ja otologinen anamneesi paljastaa kuulovian taustatekijät, kuten altistumisen melulle (työ ja vapaa-aika), sairastetut korvasairaudet ja muut kuuloon vaikuttavat sairaudet, lääkitykset tai hoidot. Kuulo-ongelmien arviointi alkaa jo keskustelussa potilaan kanssa. Miten potilas kuulee kut- 2129

2 KATSAUS Kirjallisuutta 1 Beaglehole R, Irvin A, Prentice T ym. The World Health Report: 2003: Shaping the future. 2003:14. 2 Fransen E, Lemkens N, Van Laer L ym. Age-related hearing impairment (ARHI): environmental risk factors and genetic prospects. Exp Gerontol 2003;38: Fransen E ym. Occupational noise, smoking, and a high body mass index are risk factors for agerelated hearing impairment and moderate alcohol consumption is protective: a European populationbased multicenter study. J Assoc Res Otolaryngol 2008;9: Suomen virallinen tilasto (SVT). Väestön ennakkotilasto Siteerattu lokakuussa index.html. 5 Suomen virallinen tilasto (SVT). Väestöennuste Siteerattu lokakuussa stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto. html#vaestoennuste 6 Hannula S. Hearing among older adults an epidemiological study. Juvenes Print Tampere University of Oulu Uimonen S, Huttunen K, Jounio- Ervasti K ym. Do we know the real need for hearing rehabilitation at the population level? Hearing impairments in the 5- to 75-year-old cross-sectional Finnish population. Br J Audiol 1999;33: Davis AC, Ostri B, Parving A. Longitudinal study of hearing. Acta Otolaryngol Suppl (Stockh) 1990;476: Cacciatore F, Napoli C, Abete P ym. Quality of life determinants and hearing function in an elderly population: Osservatorio Geriatrico Campano Study Group. Gerontology 1999;45: Ishine M, Okumiya K, Matsubayashi K. A close association between hearing impairment and activities of daily living, depression, and quality of life in community-dwelling older people in Japan. J Am Geriatr Soc 2007;55: Lopez-Torres Hidalgo J, Boix Gras C, Tellez Lapeira J ym. Functional status of elderly people with hearing loss. Arch Gerontol Geriatr 2009;49: Nachtegaal J, Smit JH, Smits C ym. The association between hearing status and psychosocial health before the age of 70 years: results from an internet-based national survey on hearing. Ear Hear 2009;30: Mulrow CD ym. Quality-of-life changes and hearing impairment. A randomized trial. Ann Intern Med 1990;113: Vuorialho A. Costs and effectiveness of hearing aid rehabilitation in the elderly. Oulu: University of Oulu Chisolm TH ym. A systematic review of health-related quality of life and hearing aids: final report of the American Academy of Audiology Task Force On the Health-Related Quality of Life Benefits of Amplification in Adults. J Am Acad Audiol 2007;18: sun vastaanottohuoneeseen? Esiintyykö vastaanotolla keskusteltaessa kommunikaatioongelmia? Vaikeutuuko keskusteleminen, jos lääkäri estää huulionsa näkemisen kääntymällä potilaasta poispäin? Millainen käsitys potilaalla itsellään on kuulostaan? Usein ensimmäinen vastaus on harhaanjohtava ja tarkemmin kysyttäessä tuleekin esiin selviä kuulemisen vaikeuksia. Erityisesti kannattaa keskittyä puheenvaraisen kommunikaation ongelmiin. Miten onnistuu kaupassa käyminen ja virastoissa asioiminen tai yleisötilaisuuksissa ja muissa kuulonvaraista kommunikaatiota vaativissa sosiaalisissa kohtaamisissa selviytyminen? Joskus potilaat kertovat välttelevänsä kuulemisen suhteen haastavia tilanteita ja tilaisuuksia, mikä voi olla merkki kommunikaatiota haittaavasta kuuloviasta. Myös vastaanotolla mukana olevan saattajan mielipide tutkittavan kuulosta antaa erittäin arvokasta tietoa mahdollisesta kuuloviasta ja sen vaikeusasteesta. Korvan tutkimukset Jokaisessa terveyskeskuksessa on korvan tutkimusvälineet. Korvakäytävien puhdistuksen jälkeen tarkastellaan otoskoopilla korvakäytävän ihon kunto, tärykalvon asento, väri ja läpikuultavuus. Samalla kiinnitetään huomiota kuuloon mahdollisesti vaikuttaviin poikkeaviin löydöksiin, joita ovat mm. tärykalvon reiät, kiinnikkeet välikorvaan ja kolesteatoomatauti. Tärykalvon liikkuvuus testataan joko pneumaattisella otoskoopilla tai tympanometrilla. Äänirautakokeet auttavat kuulokäyrän tulkinnassa. Kuva 1. Luotettavan kuulontutkimuksen tekeminen vaatii äänieriön ja tutkijalta ammattitaitoa ja kokemusta. Kuulontutkimukset Terveyskeskuksissa on valitettavan harvoin käytettävissä koulutettu kuulontutkija eli audionomi, ja yleensä kuulontutkimukset tekee sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. Äänieriössä suoritettavassa kuulontutkimuksessa mitataan ilmajohtokynnykset taajuuksilla 0,125, 0,25, 0,5, 1, 2, 3, 4, 6, 8 khz (kuva 1). Mikäli terveyskeskuksessa on audionomi, on hyvä tutkia myös luujohtokynnykset. Tällöin saadaan tarkempi kuva kuulovian tyypistä: aistimistyyppinen, johtumistyyppinen vai edellisten yhdistelmänä sekatyyppinen kuulovika. Perusterveydenhuollossa toimivan lääkärin tulee olla perehtynyt kuulontutkimuksiin, niiden mahdollisiin virhelähteisiin ja kuulokäyrän tulkintaan. Kuulontutkimuslaitteiston (audiometrien ja kuulokkeiden) ja kuulontutkimus tilan huollosta sekä kalibroinnista tulee huolehtia säännöllisesti kansainvälisten standardien mukaisesti. Terveyskeskuksessa tavallisimmin tarvittavat kuulonhuollon standardit on esitetty liitetaulukossa artikkelin sähköisessä versiossa (Liitetaulukko 1, > Sisällysluettelot > 35/2013). Kuulontutkimusten tekemisestä on ajantasainen, suomenkielinen ohjeistus Suomen audiologian yhdistyksen kotisivuilla ( Lääkäri vertaa kuulokäyrää esitietoihin ja statuslöydöksiin. Kuulokäyrän perusteella arvioidaan myös potilaan kuulovian vaikeusastetta, ja arvioinnissa käytetään apuna puhealueen ääneskynnysten keskiarvoa. EU:n asiantuntijaryhmän ja WHO:n (taulukko 1) mukaan kuulovian kriteerit täyttyvät, jos paremmin kuulevan korvan puhealueen ääneskynnysten keskiarvo ylittää db (17,18). Ikäkuulossa kuulokäyrä on tyypillisesti symmetrinen, aistimistyyppinen ja suuria taajuuksia kohti laskeva. 2130

3 tieteessä Taulukko 1. Kuulovian vaikeusasteluokittelu perustuen paremmin kuulevan korvan puhealueen keskiarvokynnyksiin (better ear hearing level, BEHL), taajuuksilla 0.5, 1, 2 ja 4 khz. EU:n asiantuntijaryhmän ehdottama luokittelu (17) ja WHO:n ehdottama luokittelu (18). Kuulovian vaikeusaste Paremman korvan puhealueen kynnysten keskiarvo EU WHO Lievä 20 < BEHL < BEHL 40 Keskivaikea 40 < BEHL < BEHL 60 Vaikea 70 < BEHL < < BEHL 80 Erittäin vaikea BEHL 95 BEHL > 80 Taulukko 2. Suositus asioista, jotka ikäkuuloisesta potilaasta on syytä kirjata lähetteeseen kuulonkuntoutukseen ohjattaessa. ESITIEDOT Sairaudet ja lääkitys, erityisesti sellaiset, jotka vaikuttavat kuulokojeen käsittelyyn ja käytön opetteluun, esim. nivelreuma, muistisairaudet, aivoverenkierron häiriöt jne. Muut aistivammat Otologinen ja audiologinen anamneesi Aiemmat korvasairaudet, mahdolliset leikkaukset Kuuloon mahdollisesti vaikuttavat traumat, lääkitykset ja hoidot, esim. ototoksiset lääkitykset, sädehoito pään alueelle, vakavat pään ja korvien vammat Meluanamneesi: työ ja vapaa-aika Tasapaino ja tinnitus Työanamneesi Ammattihistoria Sosiaalinen anamneesi Asumismuoto, tuen tarve Kommunikaation erityispiirteet ja tarpeet, esim. harrastukset Nykysairaus Kuulemisen ongelmien laatu, historia ja eteneminen STATUS Ulkokorva ja korvakäytävä Tärykalvo ja sen liikkuvuus (pneumaattinen otoskopia tai tympanometria) Äänirautatestit, Rinne ja Weber Muut mahdollisesti kuulonkuntoutukseen liittyvät huomiot Puhealueen kuulo Molempien korvien puhealueen (0, khz) ilmajohtoääneskynnysten keskiarvo MOTIVAATIO Halukkuus ja motivaatio kuulonkuntoutuksen aloittamisen LIITE Kuulokäyrä Lähete kuulonkuntoutukseen Perusterveydenhuollon tutkimusten tulokset ja löydökset kirjataan lähetteeseen, joka toimitetaan kuuloasemalle tai -keskukseen. Perusteellinen lähete auttaa erikoissairaanhoitoa laatimaan oikean hoidonvarauksen ja varaamaan jo ensikäynnille tarvittavat tutkimukset, jolloin pitkänkin matkan takaa tuleva potilas pääsee sujuvasti kuulonkuntoutuksen piiriin. Lähetteeseen toivottavat tiedot on koottu taulukkoon 2. Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet ohjaavat terveyskeskuslääkäreitä kuntoutuksen tarpeen arvioinnissa (19). Lähetteen tekeminen onkin helppoa, kun puhealueen (0, khz) ääneskynnysten keskiarvo db kuulovian vaikeusasteen osalta täyttyy ja tutkittava haluaa kuulokojeen käyttöönsä. Ikäkuulon kuntoutus ja hoitoketju perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä kuulostaa siis varsin selväpiirteiseltä. Näin helppoa kaikki ei valitettavasti ole. On kaksi erityisryhmää, jotka aiheuttavat sekä perusterveydenhuollolle että erikoissairaanhoidolle ongelmia: sellaiset ikäkuuloiset, joilla suositeltu puhealueen kuulokynnysten raja-arvo ei täyty mutta jotka tarvitsisivat kuulonkuntoutusta, ja ne, joilla jo on merkittävä kuulovika mutta jotka eivät tiedosta sitä. Kenestä lähetteen kuulokojesovitukseen voi laatia, kenestä ei? Nykypäivän hyväkuntoiset ikäihmiset elävät haastavassa kommunikaatioyhteiskunnassa, jossa hyvän kuulon merkitys korostuu. He jatkavat ehkä työelämässä ja harrastavat aktiivisesti. Nykyinen kiireettömän hoidon kriteerin ohjeellinen puhealueen kuulokynnysten keskiarvo db on vaivihkaa muotoutunut itsenäiseksi kriteeriksi kuulonkuntoutukselle, vaikka on näyttöä siitä, että raja on liian tiukka. Valtaosalla ihmisistä on ongelmia kuulonsa kanssa jo ennen näin vaikeaa kuulovikaa (20). Ratkaisu tähän ongelmaan on helppo: kun ikäihmisellä on merkittäviä kommunikaatio-ongelmia, hänet voi lähetteeseen hyvin perustellen ohjata kojekuntoutusarvioon, vaikka puhealueen keskiarvo ei vielä ihan täytäkään kuulokojekuntoutuksen perusteita. Kuulonkuntoutus Kuulokojeet Ikäkuuloon ei vieläkään ole parantavaa hoitoa. Kuulokojekuntoutus on tärkein keino tukea ikäkuuloisen kommunikaatiota. Kuulokojeet ovat kehittyneet valtavasti viime vuosikymmeninä. Ne ovat pieniä, helppokäyttöisiä ja yksilöllisesti säädettäviä apuvälineitä, niiden äänenlaatu on hyvä, ja osa sisältää jopa erilai- 2131

4 KATSAUS 16 Mäki-Torkko E, Hannula S, Sorri M. Ikääntyvän kuulo. Suom Lääkäril 2006;61: Stephens D. Study group on terminology, definitions and hearing assessment. Kirjassa: Martini A, toim. European Work Group on genetics of hearing impairment. European Commission Directorate, Biomedical and Health Research Program (HEAR) Info letter 2 EU: European Commission Directorate; Pascolini D, Smith A. Hearing Impairment in 2008: a compilation of available epidemiological studies. Int J Audiol 2009;48: Sosiaali ja terveysministeriö (STM). Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet (2010), kuulonkuntoutus kuulokojeella Siteerattu lokakuussa fi/c/document_library/get_file?fo lderid=39503&name=dlfe pdf 20 Hannula S, Bloigu R, Majamaa K ym. Self-reported hearing problems among older adults: prevalence and comparison to measured hearing impairment. J Am Acad Audiol 2011;22: Gatehouse S. The time course and magnitude of perceptual acclimatization to frequency responses: evidence from monaural fitting of hearing aids. J Acoust Soc Am 1992;92: Uriarte M, Denzin L, Dunstan A ym. Measuring hearing aid outcomes using the Satisfaction with Amplification in Daily Life (SADL) questionnaire: Australian data. J Am Acad Audiol 2005;16: McArdle RA, Killion M, Mennite MA ym. Are two ears not better than one? J Am Acad Audiol 2012;23: Huttunen K. Erikoissairaanhoidon tarjoamat kuulovammaisten aikuisten puheterapiapalvelut. Puheterapeutti 2010;2: Meyer C, Hickson L. What factors influence help-seeking for hearing impairment and hearing aid adoption in older adults? Int J Audiol 2012;51: Sorri M, Brorsson B, Davis A ym. Hearing impairment among adults (HIA) Report of a joint (Nordic- British) project Davis A, Smith P, Ferguson M ym. Acceptability, benefit and costs of early screening for hearing disability: a study of potential screening tests and models. Health Technol Assess 2007;11: Joore MA, Van Der Stel H, Peters HJ ym. The cost-effectiveness of hearing-aid fitting in the Netherlands. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2003;129: Chao TK, Chen TH. Cost-effectiveness of hearing aids in the hearing-impaired elderly: a probabilistic approach. Otol Neurotol 2008;29: Ventry IM, Weinstein BE. Identification of elderly people with hearing problems. ASHA 1983;25: siin kuuntelutilanteisiin esiohjelmoitavia asetuksia (kuva 2). Jotta kuulokojeista saadaan optimaalinen hyöty käyttäjälleen, tulee kuulojärjestelmän sopeutua kojeiden tuottamaan äänimaailmaan. Tämä sopeutuminen ei yleensä onnistu, jos kojeita käytetään satunnaisesti (21). Satunnainen käyttö etenkin kuntoutusprosessin alkuvaiheessa ja riittämätön opastus voivatkin johtaa koko prosessin epäonnistumiseen. Kuulokojeita suositellaan käytettäväksi koko valveillaoloajan. Mitä enemmän potilaat käyttävät kuulokojeitaan, sitä tyytyväisempiä he niihin ovat (22) (kuva 3). Nykysuositusten mukaisesti kuulokojesovitus tehdään molempiin korviin myös ikäkuuloiselle, sillä puheen erottaminen etenkin taustahälyssä onnistuu paremmin kahdella kuulokojeella (23). Pyrkimys molempien korvien kuulokojesovitukseen on kirjattu myös yhtenäisiin kiireettömän hoidon perusteisiin. Kuva 2. Korvantauskuulokoje on yleisin sovitettava kuulokojetyyppi. Yksilöllisesti valmistettu korvakappale liitetään muovisen letkun avulla kuulokojeeseen. Kuva 3. Kuulokojeen pienet huoltotoimet ja pariston vaihto ovat yksinkertaisia ja helposti opittavia toimenpiteitä. Muut menetelmät Ikäkuuloisten tai muidenkaan kuulovikaisten kuntoutus ei saisi nojata ainoastaan kuulokojeiden tuomaan apuun, vaan sen lisäksi tarvitaan myös muita kuulemisen tukitoimia riippumatta siitä, onko kuulokojeita sovitettu (taulukko 3). Usein unohtuu, että muut kuulemista helpottavat toimet, kuten informaatio kuulovian aiheuttamista ongelmista, puheterapeutin antama ohjaus kuuntelemisen strategioista ja huulioluvun opettelu, auttavat jokapäiväisessä kommunikaatiossa. Valitettavasti puheterapeuttien osallistuminen kuulovikaisten aikuisten kuntoutukseen on vielä harvinaista (24). Potilaan motivointi Potilaan motivaatio ja motivointi ovat keskeisiä tekijöitä onnistuneessa kuulokuntoutusprosessissa. Kun potilas itse tiedostaa oman kuulovikansa ja siitä aiheutuvat ongelmat, hän sopeutuu paremmin kuulokojeiden käyttäjäksi, mutta prosessissa auttavat myös läheisten tuki ja positiivinen asenne kuulokojeita kohtaan (25). Motivointi kojesovituksen aloittamiseen vaatii riittävän informaation antamista, ja erityisesti ikäihmisten hidastuneet kognitiiviset valmiudet asettavat tässä omat haasteensa. Pelkkä lääkärin vastaanottokäynti ei motivointiin aina riitä, vaan tarvitaan myös muiden ammattiryh mien, kuten audionomien, puheterapeuttien ja kuntoutusohjaajien osallistumista kuntoutusprosessiin. Moniammatillinen yhteistyö Kuulokojeen sovitus toteutetaan kuulonkuntoutukseen perehtyneen erikoislääkärin johdolla. 2132

5 tieteessä Taulukko 3. Ikäkuuloisten kuulokojekuntoutusta edeltäviä ja sitä täydentäviä sekä seurantaan liittyviä kuntoutuksen muotoja. Neuvonta ja motivointi Neuvonta ja tiedon jakaminen ikäkuulosta potilaalle, omaisille ja tarvittaessa muille läheisille, henkinen tuki Kuulovian aiheuttamien ongelmien havainnollistaminen ja motivointi kuulonkuntoutuksen aloittamiseen Kuulon ja muiden kommunikaatioon tarvittavien tekijöiden arviointi ja seuranta (uudet potilaat ja jo kuntoutuksen piirissä olevat) sekä tarvittaviin tutkimuksiin ohjaaminen Kuulonapuvälineet Kuulonapuvälineiden käytön opastus, motivointi ja harjoittelu sekä käytön seuranta, apuvälineiden toimintahäiriöiden korjaaminen Muiden kuulokojeisiin liittyvien apuvälineiden käyttöönotto ja opastus (esim. induktiosilmukat, FM-laitteet ja hälytinjärjestelmät), tarvittaessa kotikäynnit Puhelimen ja sen apuvälineiden käytön ohjaaminen Kuulonvarainen kommunikaatio ja äänenkäyttö Huulioluvun opettelu ja harjoittelu Kuulonharjoitukset Kommunikointistrategioiden opettaminen sekä potilaalle että läheisille Muiden kommunikaation tukikeinojen opettelu, esimerkiksi sormiaakkoset, tekstipuhelimet Tulkkipalvelujen käytön ohjaus Ääniterapia, artikulaatioterapia 31 Salonen J ym. Relationship between self-reported hearing and measured hearing impairment in an elderly population in Finland. Int J Audiol 2011;50: American Speech-Language- Hearing Association (ASHA). Guidelines for Audiological Screening Siteerattu lokakuussa html/gl html#sec Stephens D, France L, Lormore K. Effects of hearing impairment on the patient s family and friends. Acta Otolaryngol (Stockh) 1995;115: Scarinci N, Worrall L, Hickson L. The effect of hearing impairment in older people on the spouse. Int J Audiol 2008;47: Stark P, Hickson L. Outcomes of hearing aid fitting for older people with hearing impairment and their significant others. Int J Audiol 2004;43: Stephens SD ym. Early intervention and rehabilitation: factors influencing outcome. Acta Otolaryngol Suppl (Stockh) 1990;476: Stephens SD, Meredith R. Physical handling of hearing aids by the elderly. Acta Otolaryngol Suppl (Stockh) 1990;476: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. Kyseessä on moniammatillista yhteistyötä vaativa, haastava kuntoutusprosessi, jossa keskeisiä ammattiryhmiä ovat korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärit, audiologit ja audionomit, mutta myös esimerkiksi kuntoutusohjaajat, puheterapeutit, sairaalainsinöörit ja psykologit. Mikäli potilaan kuulo on niin huono, että kuulokojeiden antama vahvistus ei riitä kuulonvaraiseen kommunikaatioon, voidaan ikäkuulon kuntouttamiseksi harkita myös sisäkorvaistutehoitoa. Tällöin kuntoutusprosessissa on mukana myös korvakirurgi. Kuulokojeiden käyttö ja vaikuttavuus Pohjoismaiden ja Britannian kuulokojekuntoutusta tutkineen työryhmän raportissa vuodelta 2001 todetaan käyttöönotettujen kuulokojeiden määrä vähäiseksi verrattuna arvioituun kuulovikojen esiintyvyyteen. Lisäksi suuri osa huonokuuloisista ei ole edes hakeutunut kuulonkuntoutuksen piiriin (26). Raportin mukaan suomalaisista vain 1,0 %:lla on kuulokoje, vastaava luku Norjassa on 2,8 % ja Tanskassa sekä Britanniassa 3,5 % (26). Britanniassa ikäkuuloisten kuulokojekuntoutukseen hakeutuneiden poti- laiden kuntoutus myöhästyy keskimäärin 10 vuotta (27). Suomesta vastaavia lukuja ei ole tilastoitu, ja asiasta tarvittaisiinkin kipeästi tutkimustietoa. Vuorialho on tutkinut väitöskirjassaan kuulokojeiden käyttöä Pohjois-Suomessa. Tutkimus kumosi vanhan uskomuksen, että suurin osa kuulokojeista on käyttämättömänä pöytälaatikossa, sillä vuonna 2001 Oulussa ja Kainuussa vain 5,3 % ensisovitetuista kuulokojeista oli käyttämättömänä. Lisäksi tätä osuutta pystytään entisestään pienentämään kojesovituksen jälkeisellä ohjauksella (14). Kuulokojesovituksen kustannusvaikuttavuudesta on hyvin niukasti tutkimusta ja terveydenhuoltojärjestelmien erot vaikeuttavat maiden välistä vertailua, mutta sekä Hollannissa että Taiwanissa on todettu kuulokojekuntoutuksen olevan kustannusvaikuttavaa toimintaa (28,29). Tarvitaanko ikäkuulon seulontaa? Kansainvälisesti ikäkuulon seulonta herättää keskustelua, mutta seulonnan järjestämisestä Suomessa ei vielä ole vakavasti keskusteltu, vaikka tarvetta sille olisi. Kuulonhuollon toimikentässä on jo käytössä useita seulontaohjelmia kuulovikojen varhaiseksi toteamiseksi: vastasyntyneiden, lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon, kutsuntatarkastuksien ja työterveyshuollon kuulonseulonnat ovat arkipäivää. Miksi kuulonhuolto yhtäkkiä loppuisi aikuisikään tai eläkkeelle siirtymiseen? Ikäkuulo on kansantauti ja sen hidasta, salakavalaa kehittymistä on itse vaikea havaita. Erilaisia ikäkuulon seulontamenetelmiä on raportoitu useita, ja tunnetuin lienee Hearing Handicap Inventory for the Elderly -kyselylomakkeen seulontaversio (HHIE-S) (30), joka on myös suomennettu (31). Toisessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa aikuisten kuulovian seulontaan suositellaan audiometriseulontaa 25 dbhl -tasolla taajuuksilla 1, 2 ja 4 khz (32). Britanniassa tehdyssä selvityksessä suositellaan kyselyn yhdistämistä seulonta audiometriaan (27). Ikäkuulolle on tyypillistä hidas eteneminen, ja näin ollen siihen pikkuhiljaa tottuu eikä potilas välttämättä itse tunnista kuulovikaansa. Ne ikäkuuloiset, joilla on merkittävä kuulovika, jota he eivät itse tiedosta, ovat hyvin haastavia potilaita lääkärin vastaanotolla. Huonokuuloinen ikäihminen on usein vakuuttunut siitä, että hän kyllä kuulee, mutta hänelle puhutaan epäselväs- 2133

6 katsaus Ikäkuulolle on tyypillistä hidas eteneminen. ti tai liian hiljaa. Ikäkuuloisen läheiset kuitenkin kuvaavat, että puhutussa kommunikaatiossa väärinymmärrykset ovat päivittäisiä ja heidän pitää toistaa asioita, korottaa ääntään tai jopa huutaa tullakseen ymmärretyiksi. Tämä johtaa turhautumisen kommunikaatiotilanteissa (33). Ikäkuuloisen potilaan kuulovialla on laajat, jokapäiväiset vaikutukset läheistenkin elämään (34). Usein ensimmäinen merkki ikäkuulosta onkin läheisten huomio potilaan huonosta kuulosta, samoin juuri läheiset useammin kuin potilaat itse toivovat kuulokojesovituksen aloittamista (35), sillä kojeen käyttö parantaa myös heidän elämän laatuaan. Monia oireettomia tiloja, kuten verenpainetautia tai korkeita kolesteroliarvoja hoidetaan lääkkeillä, koska lääkityksen tiedetään suojaavan vakavan sairastumisen riskiltä. Saman tulisi koskea myös ikäkuuloa, koska huonokuuloinen ei itse useinkaan tiedosta oireitaan. Interventio on jopa helpompi, sillä kuulokojeista ei ole mitään sivuvaikutuksia, toisin kuin monista lääkityksistä. Terveydenhuollolta vaaditaan paljon, jotta tietämättään huonokuuloiset ikäihmiset saadaan kuulonkuntoutuksen piiriin. Potilasryhmän tunnistaminen vastaanotolla on kohtalaisen helppoa, mutta motivoiminen ja kuulovian realisoiminen vaikeaa. Perusterveydenhuollossa niin lääkärin, sairaanhoitajan kuin terveydenhoitajankin vastaanotolla tulisi kiinnittää huomiota ikäihmisten kuuloon ja kommunikaation ongelmiin. Lopuksi Heikko kuulo ei seurannassa parane. Ongelmien varhaisella kartoituksella autetaan potilaat kuulokojekuntoutuksen piiriin (36). Kuulokojeet kannattaa ottaa käyttöön ajoissa, kun niiden käytön opetteluun ja äänimaailmaan tottumiseen tarvittava kognitiivinen kapasiteetti on vielä jäljellä. Esimerkiksi kuulokojeen ja korvakappaleen käsittelyn opettelu ja käytön sujuminen on vanhemmille vaikeampaa kuin nuoremmille (37). Jokaisen lääkärin ja myös muiden terveydenhuollon ammattilaisten tulee pitää mielessä kuulovian mahdollisuus iäkkäiden potilaiden kommunikaatio-ongelmien taustalla ja kuulovikaa epäillessään on käynnistettävä toimenpiteet asian selvittämiseksi. Hyvä potilas-lääkärisuhde sekä rauhallinen ja kiireetön vastaanottokäynti auttavat merkittävästi. Tässäkin tilanteessa perusterveydenhuollossa audionomin ja puheterapeutin ammattitaidosta olisi merkittävä apu ikäkuuloisten ohjaamisessa kuntoutuksen piiriin. Ikäkuulo on alidiagnosoitu kansantauti eikä siitä ole hoitosuositusta. Sellainen tulisikin pikimmiten laatia ohjaamaan perusterveydenhuollon toimintaa, ja myös nykyiset kiireettömän hoidon perusteet kaipaavat päivittämistä. Nykyisellä ohjeistuksella osa kuulovikaisista ikäihmisistä on vaarassa jäädä kuulonkuntoutuksen ulkopuolelle. Kuulonkuntoutus mahdollistaa hyvän kommunikaation sekä ehkäisee monia psykososiaalisia ongelmia ja tukee näin ikäihmisten itsenäistä ja laadukasta elämää. Tärkeää on myös lisätä sekä kansalaisten että terveydenhuollon ammattilaistenkin tietoisuutta ikäkuulon aiheuttamista ongelmista ja hitaasti etenevästä luonteesta. n English summary > in english Diagnosis of age related hearing impairment in primary health care 2134

7 tieteessä Liitetaulukko 1. Perusterveydenhuollossa yleisimmin tarvittavat kuulon diagnostiikkaan liittyvät kansainväliset standardit. Standardi ISO (1998) ISO (2009) ISO (1989) ICE (2001) Tarkennus Acustics Reference zero for the calibration of audiometric equipment. Part 1: Reference equivalent threshold sound pressure levels for pure tones and supra-aural earphones Acustics Reference zero for the calibration of audiometric equipment. Part 9: Preferred test conditions for the determination of reference hearing threshold levels. Acustics Audiometric test methods. Part 1: Basic pure tone air and bone conduction treshold audiometry. Electroacustics Audiological equipment Part 1: Pure tone audiometers. ISO: International Organization for Standardization. ICE: International Electrotechnical Comission. 2134a

8 english summary Samuli Hannula M.D., Ph.D., Specialist in Otorhinolaryngology Oulu University Hospital Elina Mäki-Torkko Diagnosis of age related hearing impairment in primary health care A person s own opinion on his or her hearing may differ from that of the physician and significant others. Identifying and motivating individuals in need of hearing rehabilitation remains a challenge for health care. Hearing rehabilitation improves communication skills and prevents many psychosocial problems. Thus better hearing supports independence and good quality of life among elderly people. In Finland there are no current care guidelines available for age related hearing impairment and there is an urgent need to develop such guidelines. Moreover, as the hearing thresholds in the speech range (0.5, 1, 2 and 4 khz) alone are not a sufficiently good guide for referral, the current uniform criteria for access to non-emergency treatment regarding hearing rehabilitation among the elderly should be updated. There is a risk that according to the current guidelines some of the hearing impaired elderly people are left without any kind of hearing rehabilitation. It is also important to increase awareness of the burden to society caused by age related hearing impairment and its slow and imperceptible progression. Age related hearing impairment is a common and under-diagnosed chronic disease in Finland. 2134b

KUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA

KUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA KUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA Kojekuntoutusprosessi Audionomit Marianne Raatikainen ja Jaana Huhtikangas LUKUJA KUULONKUNTOUTUKSEN TAUSTALLA Yli 64- vuotiaita on Suomessa jo yli miljoona. Kuulemisen

Lisätiedot

TIETOPAKETTI KUULOSTA

TIETOPAKETTI KUULOSTA TIETOPAKETTI KUULOSTA www.gnresound.fi 13.4.2016 Kuuloliitto ry Laita kuulokojeesi induktiiviselle kuuntelukanavalle KUULOLIITTO RY Sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestönä toimii kuulovammaisten tukena,

Lisätiedot

Aikuisten kuulovikojen yleisyys, kuulokojekuntoutus ja sen kustannukset

Aikuisten kuulovikojen yleisyys, kuulokojekuntoutus ja sen kustannukset Alkuperäistutkimus Aikuisten kuulovikojen yleisyys, kuulokojekuntoutus ja sen kustannukset Kirjallisuuskatsaus sekä Suomen, Tanskan ja Ison-Britannian palvelujärjestelmien vertailu Elina Mäki-Torkko, Risto

Lisätiedot

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto

Lisätiedot

ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN

ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN Suomen audiologian yhdistyksen työryhmä: Lars Kronlund Lauri Viitanen Tarja Wäre Kerttu Huttunen Nämä ohjeet ovat päivitetty versio Valtakunnallisten

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Oheinen taulukko kuulovamman asteesta ja sen vaikutuksesta kommunikaatioon on mukailtu EU:n työryhmän luokittelusuositusta, jossa luokitus perustuu paremman korvan 0,5-4 khz:n taajuuksien ääneskynnysten

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kuulo ja ikääntyminen

Kuulo ja ikääntyminen Kuulo ja ikääntyminen Ikäkuulo Ikäkuulolla tarkoitetaan iän mukana ilmeneviä sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksia. Iän mukanaan tuoma huonokuuloisuus on hyvin yleistä, eikä sitä voida parantaa

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA

Lisätiedot

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULO YKSI TÄRKEIMMISTÄ AISTEISTAMME Kuulon välityksellä saamme tietoa ympäröivästä maailmasta ja aistimme erilaisia elämyksiä kuten luonnon ääniä ja musiikkia.

Lisätiedot

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari Muistisairaan kuulon kuntoutus Seminaari 12.12.2013 Kuulo * Kuulo on kyky havainnoida ääntä. * Korvien kautta ääni välittyy aivoihin. * Korvassa on ihmisen kuulo- ja tasapainoelimet. Johanna Juola 2 Kuulon

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa

Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kainuun maakunta -kuntayhtymä ASIAKASOHJE 1 (14) Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kuulo on tärkeä aisti ihmiselle. Kuulon avulla pidetään yhteyttä toisiin ihmisiin ja tehdään huomioita ympäristöstä.

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

VARUSMIESTEN VAPAA-AJAN MELUALTISTUS JA VAIKUTUKSET KUULOON

VARUSMIESTEN VAPAA-AJAN MELUALTISTUS JA VAIKUTUKSET KUULOON JA VAIKUTUKSET KUULOON Jaana Jokitulppo 1, Markku Toivonen, 2, Erkki Björk, 3 1 Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4 A, 00380 Helsinki jaana.jokitulppo@akukon.fi 2 Porin Prikaati, Säkylän varuskuntasairaala

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEEN KUULOKOJEKUNTOUTUS JA KUULOKOJEEN HUOLTO

IKÄÄNTYNEEN KUULOKOJEKUNTOUTUS JA KUULOKOJEEN HUOLTO Anna-Reetta Mikkonen IKÄÄNTYNEEN KUULOKOJEKUNTOUTUS JA KUULOKOJEEN HUOLTO Kuulokojeen käyttö- ja huolto-opas hoitohenkilökunnalle Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Syyskuu 2014 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä

Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Johanna Pekkarinen & Jenna Rouhiainen 2014 Sinulle, hoitoalan opiskelija! Käsissäsi on nyt opas, jota tulet todennäköisesti tarvitsemaan jo

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Aikuisten kuulontutkimukset perusterveydenhuollossa

Aikuisten kuulontutkimukset perusterveydenhuollossa Katsaus tieteessä Antti A. Aarnisalo dosentti, vs. ylilääkäri HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Kuulokeskus Taija Lahtinen LL, lääkintäyliluutnantti Sotilaslääketieteen keskus, kenttälääkinnän

Lisätiedot

Valmiita koulutuspaketteja

Valmiita koulutuspaketteja Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi

Lisätiedot

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

Gap-filling methods for CH 4 data

Gap-filling methods for CH 4 data Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VERKOTAN OY VERKOTAN LTD.

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VERKOTAN OY VERKOTAN LTD. T287/M03/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VERKOTAN OY VERKOTAN LTD. Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address www www T287

Lisätiedot

KUULOKOJEEN ENSIKÄYTTÄJIEN ODOTUKSET JA KOKEMUKSET KUULOKOJEESTA JA SEN VAIKUTUKSISTA

KUULOKOJEEN ENSIKÄYTTÄJIEN ODOTUKSET JA KOKEMUKSET KUULOKOJEESTA JA SEN VAIKUTUKSISTA KUULOKOJEEN ENSIKÄYTTÄJIEN ODOTUKSET JA KOKEMUKSET KUULOKOJEESTA JA SEN VAIKUTUKSISTA Kati Turunen Logopedian pro gradu -tutkielma Joulukuu 2011 Käyttäytymistieteiden laitos Helsingin yliopisto Ohjaaja:

Lisätiedot

Kustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan

Kustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan Kustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan 26.11.2013 Ossi Riekkinen, tj. Bone Index Oy Osteoporoosi Osteoporoosi = luukato sairaus Luun määrä vähenee ja luun rakenne heikkenee

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

Virheen diagnostiikka

Virheen diagnostiikka Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors

Lisätiedot

Kuulo - korvaamaton kumppani

Kuulo - korvaamaton kumppani Kuulo - korvaamaton kumppani TeknoDida Orivesi, 8.2. 2013 Miikka Peltomaa, LKT, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Helsingin yliopisto Korvalääkärikeskus Aino, Järvenpää Suomen Musiikkilääketieteen

Lisätiedot

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa?

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Arja Helin-Salmivaara LT, yleislääk.erik.lääk., koulutusylilääkäri HUS:n yleislääketieteen yksikkö Sidonnaisuudet Ei

Lisätiedot

Syövän hoidon parantaminen

Syövän hoidon parantaminen Syövän hoidon parantaminen Cancer Control Joint Action Sakari Karjalainen Helsinki 8.2.2016 Mikä on Cancon? Cancon on syövän hoitoon ja varhaisdiagnostiikkaan keskittyvä EUhanke, jossa Suomen Syöpäyhdistys

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Suopeuden ainekset 17.10.2013 1 Suomalaiset ovat suopeita biopankeille Pohjoismainen erityispiirre Mitä suopeus sisältää? Moninaiset yleisöt Laaja

Lisätiedot

SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET

SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET Kirsi Timonen, ylilääkäri, Kliininen fysiologia ja isotooppitutkimukset, Sairaalafysiologian yksikkö, ksshp TYÖRYHMÄ, MOODI 2015 Anssi Sovijärvi (pj) Annette

Lisätiedot

Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet

Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Tuomo Leino LT, knk erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, ilmailulääkärin valtuutus AME 1 JOHDANTO Palveluskelpoisuus: kykenee terveydellisten

Lisätiedot

YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA

YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA PPSHP Perusterveydenhuollon yksikkö Ulla Isopahkala Koulutussuunnittelija 18.4.2013 SOPIMUS KOULUTUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNASTA

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Huonokuuloisena vuorovaikutuksessa toisten kanssa

Huonokuuloisena vuorovaikutuksessa toisten kanssa Huonokuuloisena vuorovaikutuksessa toisten kanssa Inkeri Salmenlinna & Minna Laakso Kommunikointi kuulokojeen avulla -tutkimushanke Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, logopedia Taustaa

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

TERVETULOA! Kommunikointi kuulokojeen avulla hankkeen päätösseminaari 14.1.2015

TERVETULOA! Kommunikointi kuulokojeen avulla hankkeen päätösseminaari 14.1.2015 TERVETULOA! Kommunikointi kuulokojeen avulla hankkeen päätösseminaari 14.1.2015 Minna Laakso Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, logopedia Tarja Aaltonen, Antti Aarnisalo, Vappu Carlson,

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Ammattien välinen yhteistyö potilasohjauksessa Potilasohjaus-symposium 2.11 2015

Ammattien välinen yhteistyö potilasohjauksessa Potilasohjaus-symposium 2.11 2015 Ammattien välinen yhteistyö potilasohjauksessa Potilasohjaus-symposium 2.11 2015 Professori Sanna Salanterä, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Tutkija Heli Vaartio-Rajalin, Turun yliopisto, hoitotieteen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE

OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE Opas sisältää tietoa kuulontutkimuksesta, huonokuuloisuudesta, eri kuulovioista sekä niiden vaikutuksesta puheen kuulemiseen ja apuvälineistä. Oppaan tarkoitus on antaa

Lisätiedot

Suomennos: Arja Kinnarinen. Viitteet:

Suomennos: Arja Kinnarinen. Viitteet: Kyselykaavake muistisairauden seulontaan henkilöille, joilla on älyllisiä (intellektuaalisia) ongelmia (Dementia screening questionnaire for individuals with intellectual disabilities, DSQIID) Kaavakkeen

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

PUHEAUDIOMETRISTEN TUTKIMUSTEN SUORITTAMINEN

PUHEAUDIOMETRISTEN TUTKIMUSTEN SUORITTAMINEN PUHEAUDIOMETRISTEN TUTKIMUSTEN SUORITTAMINEN Suomen audiologian yhdistyksen työryhmä: Lars Kronlund, Tarja Wäre, Kerttu Huttunen ja Jukka Kokkonen Nämä ohjeet on laadittu samasta syystä kuin aiemmin julkaistu

Lisätiedot

KUULOKOJEPOTILAAN TIEDONSAANTI

KUULOKOJEPOTILAAN TIEDONSAANTI KUULOKOJEPOTILAAN TIEDONSAANTI Kirsi Koski-Pärnä PRO GRADU -TUTKIELMA Hoitotiede Turun yliopisto Hoitotieteen laitos Huhtikuu 2012 TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos KOSKI-PÄRNÄ, KIRSI: Kuulokojepotilaan

Lisätiedot

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki) Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot