HSL, Opastinsilta 6 A, Helsinki, kokoushuone Reittiopas, 2. krs. Otsikko Si vu

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus AIKA Tiistai klo 09:00-10:13 PAIKKA HSL, Opastinsilta 6 A, Helsinki, kokoushuone Reittiopas, 2. krs ASIAT Otsikko Si vu 148 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN HSL-TULOSKORTIN HYVÄKSYMINEN VUODELLE BUSSILIIKENTEEN TARJOUSKILPAILUN 48/2019 JÄRJESTÄMINEN 151 MARKKINOINTIVIESTINNÄN SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN HANKINTA VUOSILLE SEKÄ OPTIO VUOSILLE 2021 JA LIITTYMINEN KL-KUNTAHANKINNAT OY:N KILPAILUTTAMAAN MICROSOFT-KÄYTTÖOIKEUKSIEN JÄLLEENMYYNTIÄ JA NIIHIN LIITTYVIÄ PALVELUJA KOSKEVAAN PUITESOPIMUKSEEN 153 TARKASTAJALAITTEIDEN SUORAHANKINTA VYÖHYKEUUDISTUKSEN KÄYTTÖÖNOTON YHTEYDESSÄ 154 KARHUSAARISEURA RY:N, LANDBON OMAKOTIYHDISTYS RY:N, PURONIITYN ASUKASYHDISTYS RY:N JA ÖSTERSUNDOM-SEURA RY:N TEKEMÄ OIKAISUVAATIMUS HALLITUKSEN KOKOUKSEN PÄÄTÖKSESTÄ OIKAISUVAATIMUS HALLITUKSEN KOKOUKSEN PÄÄTÖKSESTÄ OIKAISUVAATIMUS HALLITUKSEN KOKOUKSEN PÄÄTÖKSESTÄ HALLITUKSEN OSALLISTUJIEN NIMEÄMINEN UITP-KONGRESSIIN HSL:N LAUSUNTO HELSINGIN SEUDUN MAL 2019 SUUNNITELMALUONNOKSEN MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TEEMOISTA 159 YHTYMÄKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 160 KUNTALAIN MUKAISTA OTTO-OIKEUTTA VARTEN TOIMITETUT PÄÄTÖKSET TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT MUUT ASIAT JA SEURAAVA KOKOUS 38

2 PÖYTÄKIRJA 20/ PÄÄTÖKSENTEKIJÄT Rautava Risto Hertell Sirpa Aarnio Antti Alametsä Alviina Haglund Iida Helenius Mika Kantola Tarja Kauppinen Sirpa Mithiku Hanna Pasterstein Dennis Rehnström Kristian Rokkanen Sakari Sinisalo Pekka M. Tuominen Aino puheenjohtaja, esittelijä ( 149) Helsinki varapuheenjohtaja, Espoo jäsen, Espoo jäsen, Helsinki jäsen, Helsinki jäsen, Espoo jäsen, Helsinki jäsen, Vantaa jäsen, Helsinki jäsen, Helsinki jäsen, Vantaa jäsen, Vantaa jäsen, Kirkkonummi varajäsen, Helsinki MUUT OSALLISTUJAT Isola Samuli Lindroos Kicka Tuhkunen Sanna varajäsen, Kerava varajäsen, Sipoo varajäsen, Tuusula Aarnio Tarmo asiantuntijajäsen, Kirkkonummi Isotalo Olli asiantuntijajäsen, Espoo Lindberg Arto asiantuntijajäsen, Tuusula, poistui :n 158 käsittelyn aikana klo Masar Christoffer asiantuntijajäsen, Kauniainen Penttilä Hannu asiantuntijajäsen, Vantaa, poistui :n 158 käsittelyn aikana klo Pietinen Jukka asiantuntijajäsen, Siuntio Rontu Kirsi asiantuntijajäsen, Kerava Sinnemäki Anni asiantuntijajäsen, Helsinki, poistui :n 152 käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen klo 9.40 Rihtniemi Suvi esittelijä ( :t 148 ja ), poistui :n 149 käsittelyn ajaksi klo Mäkinen Ilmari pöytäkirjanpitäjä Anttila Tero osastonjohtaja, poistui :n 149 käsittelyn ajaksi klo Flink Mari osastonjohtaja, poistui :n 149 käsittelyn ajaksi klo Heikkinen Hannu osastonjohtaja, poistui :n 149 käsittelyn ajaksi klo Puntanen Sini osastonjohtaja, poistui :n 149 käsittelyn ajaksi klo Eriksson Hanna viestinnän asiantuntija, poistui :n 149 käsittelyn ajaksi klo Röntynen Antti-Pekka hallintopäällikkö, poistui :n 149 käsittelyn ajaksi klo

3 PÖYTÄKIRJA 20/ ALLEKIRJOITUKSET Risto Rautava puheenjohtaja Ilmari Mäkinen pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kristian Rehnström pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Pöytäkirja on julkaistu yleisessä tietoverkossa (

4 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Hallitus 148 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Hallintopäällikkö Antti-Pekka Röntynen, p Ehdotus Hallitus päättää a) todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä b) valita pöytäkirjantarkastajaksi Kristian Rehnströmin (varalla Sakari Rokkanen). Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.

5 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus HSL-TULOSKORTIN HYVÄKSYMINEN VUODELLE / /2017 Hallitus 149 Esittelijä Hallituksen puheenjohtaja Risto Rautava Valmistelija Osastonjohtaja Ilmari Mäkinen, p HSL:n toimintaa ohjaavat mm. seuraavat suunnitelmat: - Strategia muodostaa pohjan kaiken toiminnan suunnittelulle ja kehittämiselle. Strategia laaditaan hallituksen toimikauden ajaksi (4 vuotta). - Toiminta- ja taloussuunnitelmassa (TTS) määritellään strategisten painopisteiden mukaiset keskeiset toimenpiteet ja tavoitteet kolmivuotisella suunnittelukaudella. TTS päivitetään vuosittain. - Talousarvio sisältää yksityiskohtaisemman suunnitelman toiminnasta sekä mitattavat toiminnan tavoitteet. Talousarviossa määritellään myös tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat resurssit talousarviovuonna. - HSL-tuloskortti täydentää edellä mainittuja ohjausvälineitä ja siinä määritellään keskeisimmät kehittämishankkeet talousarviovuonna. HSL-tuloskorttia tukevat lisäksi osastokohtaiset tuloskortit. Yhtymäkokous on hyväksynyt HSL:n talousarvion vuodelle 2019 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille Talousarvion toteutumista seurataan johdon toimesta kuukausittain (ns. talouden kuukausiraportit). Hallitukselle raportoidaan lisäksi laajemmin neljän kuukauden välein laadittavilla osavuosikatsauksilla. Osavuosikatsaukset sisältävät talousarvion ja muiden keskeisten mittareiden kehittymisen sekä ennusteen koko vuoden toteumasta. Nyt hyväksyttäväksi ehdotettavan vuoden 2019 tuloskortin tarkoituksena on tukea HSL:n keskeisten tavoitteiden saavuttamista. Myös tuloskortin toteuman ennusteesta raportoidaan osana osavuosikatsauksia. Tuloskorttikokonaisuus Vuoden 2019 tuloskortteja on kehitetty vastaamaan uutta strategiaa ja niissä on huomioitu edellä kuvattu toiminnan ohjauksen kokonaisuus. HSL-tuloskortti ei siten ole koko HSL:n toiminnan läpileikkaava katsaus, vaan se keskittyy niihin tekemisiin (toiminnan kehityskärkiin), joilla varmistetaan onnistuminen kriittisissä asioissa. Tuloskortin näkökulma on toimintaa kehittävä ja tulevaisuudessa onnistumisen varmistaminen. Tuloskortti on ennen kaikkea operatiivisen johdon ja ohjauksen väline.

6 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus Uusi tuloskorttikokonaisuus keskittyy aiempaa selkeämmin konkreettiseen tekemiseen. Kehityskärkien määrittelyssä on haettu sellaisia tekemisen kokonaisuuksia, jotka edistävät HSL:n strategisten painopisteiden toteutumista. Kehityskärkien on edellytetty olevan toiminnassa onnistumisen kannalta kriittistä tekemistä, joko uusia tai jo käynnissä olevia projekteja. Lisäksi niiden tulee olla riittävän laajasti läpi HSL:n meneviä kehityskohteita, joissa onnistuminen edellyttää useamman osaston yhteistyötä. Kehityskärjissä onnistumisen on oltava HSL:n toiminnasta suoraan johtuvaa. Vuoden 2019 HSL-tuloskorttiin on määritelty kolme kehityskärkeä, joiden painoarvot on määritelty seuraavasti: Kehityskärki Painoarvo HSL-tuloskortista Painoarvo kokonaisuudesta Keräämme ja hyödynnämme matkustustietoa 50 % 30 % Onnistumme vyöhykeuudistuksessa 25 % 15 % Kehitämme maksamista 25 % 15 % yht. 100 % yht. 60 % Tuloskortissa on kehityskärkien osalta määritelty myös tarkemmat toimenpiteet, joissa tulee onnistua. Onnistumista seurataan ja arvioidaan tuloskortissa määriteltyjen mittareiden perusteella. Vuoden aikana osavuosikatsausten yhteydessä hallitukselle raportoidaan tuloskorttitavoitteiden toteuman etenemisestä. Hallitus arvioi ja päättää HSL-tuloskortin lopullisesta toteumasta keväällä Tuloskorttikokonaisuus muodostuu talotason yhteisestä HSL-tuloskortista sekä osastokohtaisista tuloskorteista (5 kpl). HSL-tuloskortin painoarvon kokonaisuudesta esitetään vuonna 2019 olevan 60 % ja osastokohtaisten tuloskorttien painoarvo 40 %. Lisäksi puolet kunkin osaston tuloskortista muodostuu tavoitteista, jotka tukevat em. kehityskärkien toteutumista. Tällöin strategisten tavoitteiden painoarvo tuloskorttikokonaisuudesta on 80 %. Ratkaisulla on pyritty parempaan ohjausvaikutukseen tavoitteen ollessa lähempänä osaston omaa tekemistä, mitä mm. HSL:n tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan esittänyt. Osastokohtaiset tuloskortit hyväksyy toimitusjohtaja. Tulospalkkiojärjestelmä Tulospalkkiojärjestelmällä pyritään varmistamaan tuloskorttien tavoitteiden saavuttaminen. HSL:n hallitus on päätöksellään hyväksynyt HSL:lle toistaiseksi sovellettavan tulospalkkiojärjestelmän. Hallitus tarkensi päätöksellään tulospalkkiojärjestelmän perusteita ja ehtoja vuoden 2011 kokemuksiin perustuen ja hyväksyi HSL:lle toistaiseksi sovellettavan tulospalkkiojärjestelmän, joka on ollut voimassa siitä lähtien. Tulospalkkiojärjestelmä koskee koko HSL:n henkilöstöä.

7 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus Hallitus vahvistaa HSL-tuloskortin ja päättää tulospalkkion maksamisesta toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja vahvistaa osastojen tuloskortit ja päättää tulospalkkioiden maksamisesta muulle henkilöstölle järjestelmän sääntöjen perusteella. Tulospalkkion suuruus määräytyy tuloskorttien toteutuman perusteella. Tuloskorttien tavoitteiden 100 %:n toteutuma tarkoittaa täysimääräistä tulospalkkiota. Tulospalkkioihin voidaan käyttää enintään 5 % vuotuisesta palkkasummasta. Yksittäiselle henkilölle tulospalkkion enimmäismäärä voi olla enintään yhden kuukauden säännöllisen työajan palkkaa vastaava summa. Tulospalkkion määrään eivät vaikuta luontoisedut, ylityöt eivätkä työaikakorvaukset. Koska tulospalkkiolla palkitaan työn tekemistä, työnteon keskeytykset vähentävät suhteessa tulospalkkion määrää hyväksytyn tulospalkkiojärjestelmän mukaisesti. Tulospalkkion maksamisen kynnysehtona on, että HSL:n tulos on vähintään talousarvion mukainen ja kustannuksissa saavutetaan vähintään tulospalkkion määrää vastaava säästö. Kustannukset tarkoittavat HSL:n omasta toiminnasta syntyviä kustannuksia ja joukkoliikenteen operointikustannuksia (ei sisällä infrakustannuksia). Tulospalkkiota varten ei talousarvioon ole varattu erillistä määrärahaa. Tulospalkkion ehtoja ehdotetaan tarkennettavaksi vuodelle 2019 siten, että henkilöstölle maksettavasta vuoden 2019 tulospalkkiosta 60 % perustuu HSL-tuloskorttiin ja 40 % osaston tuloskorttiin (aiemmin 80/20). Osaston tuloskortin tavoitteista 20 % on suoraan talotason strategisia tavoitteita tukevia ja 20 % osaston toiminnan kehittämiseen liittyviä tavoitteita. HSL-tuloskortti ja tulospalkkiojärjestelmän kuvaus ovat esityslistan liitteenä. Ehdotus Hallitus päättää hyväksyä liitteen mukaisen HSL-tuloskortin vuodelle 2019 siten, että HSL-tuloskortin painoarvo on 60 % tulospalkkiosta. Käsittely Toimitusjohtaja Rihtniemi, osastonjohtajat Anttila, Flink, Heikkinen ja Puntanen, viestinnän asiantuntija Eriksson sekä hallintopäällikkö Röntynen poistuivat asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi klo Käsittelyn aikana jäsen Sirpa Kauppinen ehdotti jäsen Alviina Alametsän kannattamana, että HSL-tuloskortin painoarvoja muutetaan siten, että kehityskärjen "Keräämme ja hyödynnämme matkustustietoa" painoarvoksi tulisi 25% ja kehityskärjen "Onnistumme vyöhykeuudistuksessa" painoarvoksi tulisi 50%. Keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että koska käsittelyn aikana oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritetaan äänestys. Äänestystapa on nimenhuutoäänestys. Puheenjohtaja totesi, että ne jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Kauppisen ehdotusta, äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 JAA-ääntä (Aarnio, Haglund,

8 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus Helenius, Kantola, Pasterstein, Rehnström, Rokkanen, Sinisalo, Tuominen ja Rautava) ja 3 EI-ääntä (Alametsä, Kauppinen ja Mithiku) sekä yksi TYHJÄ-ääni (Hertell). Puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen voittaneen suoritetun äänestyksen äänin 10-3, 1 tyhjä ja tulleen hallituksen päätökseksi. Päätös Hallitus päätti hyväksyä liitteen mukaisen HSL-tuloskortin vuodelle 2019 siten, että HSL-tuloskortin painoarvo on 60 % tulospalkkiosta. Liitteet HSL:n tuloskortti 2019 Virka- ja työehtosopimusten mukainen tulospalkkiojärjestelmä HSL-kuntayhtymässä

9 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus BUSSILIIKENTEEN TARJOUSKILPAILUN 48/2019 JÄRJESTÄMINEN 474/ /2018 Hallitus 150 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Tero Anttila, p ja ryhmäpäällikkö Mika Häyrynen, p HSL:n joulukuussa 2018 järjestämään bussiliikenteen tarjouskilpailuun tulevat ne Helsingissä liikennöivät linjat, joiden nykyiset liikennöintisopimukset päättyvät joulukuun lopussa Nyt kilpailutettavassa liikenteessä on yhteensä 3 kilpailukohdetta. Kilpailukierroksen liikenteen laajuus on vuonna 2020 noin 4,6 milj. linjakilometriä vuositasolla ja liikenteeseen tarvitaan 69 bussia arkipäivänä. Kilpailutettavan liikenteen osuus on keskimäärin 5 % HSL:n tilaaman bussiliikenteen automäärästä ja linjakilometreistä. HSL:n järjestämässä bussiliikenteessä ajetaan tällä hetkellä noin 93 milj. linjakilometriä vuositasolla ja liikenteeseen tarvitaan 1265 autoa arkena (perjantaina). Tarjouskilpailuun 48/2019 tulevat liikenteen kohteet ja linjat Kohde 257 linja 55 Rautatientori Koskela Kohde 258 linjat 71 Rautatientori Malmi 77N Rautatientori Jakomäki 78 Rautatientori Latokartano 78N Rautatientori Latokartano Kohde 259 linjat 63 Kamppi Paloheinä 69 Kamppi Jakomäki 70 Kamppi Malmi Kohteen 257 uusi sopimuskausi on yhden (1) vuoden mittainen ja kohteiden uusi sopimuskausi on seitsemän (7) vuotta. Kohteeseen 257 sisältyy mahdollisuus enintään kahden (2) vuoden jatko-optioon. Kohteiden 258 ja 259 jatko-optiokausi voi olla enintään kolme (3) vuotta. Option käyttäminen edellyttää sopimuskaudella hyvin hoidettua liikennettä ja molempien osapuolten hyväksyntää. Optiolla voidaan myös sovittaa sopimuksen jatkaminen linjaston ja kilpailukohteiden tuleviin muutoksiin. Linja-autokalusto

10 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus Linja-autojen tulee olla joko A1- (vähintään 31- paikkainen matalalattiainen kaupunkilinja-auto), A2- tyyppiä (vähintään 39- paikkainen matalalattiainen kaupunkilinja-auto) tai C- tyyppiä (3- akselinen matalalattiainen kaupunkilinja-auto, jossa on vähintään 47 istumapaikkaa). Kohteen 257 voittavan liikennöitsijän edellytetään vuokraavan viisi (5) HSL:n omistamaa Linkker-merkkistä täyssähköbussia (kolme A2- ja kaksi A1 tyyppiä). Vuokran hinta määräytyy bussien jäljellä olevan kirjanpitoarvon (20 % hankintahinnasta) ja poistoajan (5 vuotta) perusteella. Yhden bussin hankinta-arvo on ollut noin euroa sopimuksen alkaessa ja siitä johdettu bussin vuokra on noin euroa vuodessa liikennöintisopimuksen alkaessa. Liikennöitsijä maksaa käyttämänsä sähköenergian. Tällä hetkellä linjan päätepysäkeillä on latauspisteet. Sähköbusseilla tulee ajaa vähintään 60 % talviviikon linjakilometreistä. Kahden (2) muun bussin täytyy olla vähintään EEV-päästötasoa. Liikennöitäessä Helsingin keskustaan ympäristövyöhykeelle kohteiden 258 ja 259 talviviikon linjakilometreistä tulee ajaa vähintään 95 % Euro 6-päästötason linja-autoilla. Kohteessa hyväksytään ajettavaksi enintään 5 % EEV-päästötason linja-autolla. Kilpailukierroksen tiedot on esitetty liitteessä. Hallintosäännön 7 :n 8 kohdan mukaan hallitus päättää hankinnoista. Ehdotus Hallitus päättää a) järjestää bussiliikenteen tarjouskilpailun esittelyosassa mainituissa kohteissa siten, että tarjouskilpailu voidaan ratkaista hallituksessa huhtikuussa 2019; b) että kohteen 257 sopimuskausi on yksi (1) vuotta ja kohteiden 258 sekä 259 sopimuskausi on seitsemän (7) vuotta. Lisäksi kohteen 257 sopimukseen sisältyy mahdollisuus enintään kahden (2) vuoden jatko-optioon. Kohteiden 258 ja 259 osalta jatko-optiokausi voi olla enintään kolme (3) vuotta; c) oikeuttaa toimitusjohtajan hyväksymään vähäisiä muutoksia kilpailukierroksen kohteiden määrittelyyn ja sopimusehtoihin. Päätös Liite Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Yhteenveto kilpailuun menevistä linjoista

11 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus MARKKINOINTIVIESTINNÄN SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN HANKINTA VUOSILLE SEKÄ OPTIO VUOSILLE 2021 JA / /2018 Hallitus 151 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Mari Flink, p ja markkinointisuunnittelija Kaarina Kivimäki HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on kilpailuttanut mainostoimistoja yhteistyökumppaniksi markkinointiviestinnän suunnitteluun ja toteutukseen vuosiksi , optiona vuodet 2021 ja Hankinnan arvioitu kokonaisarvo on enintään euroa (+ alv 24 %) vuodessa ja hankinnan yhteenlaskettu arvioitu kokonaissumma siten enintään euroa (+ alv 24%) sopimuskaudelta ja optiovuosilta. HSL:n markkinointiviestinnän suunnittelusta ja toteuttamisesta järjestettiin rajoitetun menettelyn mukainen tarjouskilpailu. Erityisalojen hankintalain 37 :n mukaan rajoitetussa menettelyssä hankintayksikkö julkaisee ilmoituksen hankinnasta, johon kaikki halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Ainoastaan hankintayksikön valitsemat ehdokkaat voivat tehdä tarjouksen. Rajoitetussa menettelyssä hankintayksikkö voi ennalta rajata niiden ehdokkaiden määrää, joilta pyydetään tarjous. Tarjoajiksi kutsuttavien ehdokkaiden vähimmäismäärä sekä tarvittaessa enimmäismäärä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Tarjoajiksi hyväksyttävät ehdokkaat on valittava noudattamalla hankintailmoituksessa esitettyjä soveltuvuuden vähimmäisvaatimuksia sekä arviointiperusteita. Hankintayksikkö ei saa ottaa menettelyyn ehdokkaita, jotka eivät ole toimittaneet osallistumishakemusta tai jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vaatimuksia. Ehdokkaita on kutsuttava menettelyyn hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävä määrä todellisen kilpailun varmistamiseksi. Ilmoitus EU-kynnysarvon ylittävästä palveluhankinnasta julkaistiin julkisten hankintojen sähköisessä ilmoituskanavassa HILMA:ssa Tarjouskilpailuun tuli määräaikaan mennessä yhteensä 23 osallistumishakemusta. Toimitusjohtaja valitsi viranhaltijapäätöksellä hankintamenettelyn toiseen vaiheeseen kolme (3) ehdokasta, joille lähetettiin tarjouspyyntö sekä hylkäsi yhden osallistumishakemuksen. Ehdokkaiden valintaperusteena toiseen vaiheeseen oli pyydettyjen referenssitöiden ja niihin liittyvien kuvausten arviointi. Rajoitetun menettelyn toiseen vaiheeseen valitut ehdokkaat olivat Bob the Robot, Oy Kultainen Sherpa Ab sekä N2 Helsinki Oy. Ehdokkaille annettu tarjousten jättämisen määräaika päättyi klo 12.00, johon mennessä tarjouksensa jättivät kaikki kolme rajoitetun menettelyn toiseen vaiheeseen valittua yritystä. Tarjousten vertailuperusteena käytettiin kokonaistaloudellista edullisuutta. Kokonaistaloudellisuutta

12 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus arvioitaessa otettiin huomioon seuraavat osa-alueet suluissa mainituilla painoarvoilla: a. Hinta (40 %) b. HSL:n mainonnan kehitysajatukset ja taktiset kampanjaesimerkit (40 %) c. Yhteistyöprosessit ja vuorovaikutustaidot (20 %) Tarjousten vertailu- ja valintaperusteet on avattu tarkemmin tarjouspyynnössä. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen antoi Oy Kultainen Sherpa Ab jonka vertailupisteet olivat yhteensä 96,522. Toiseksi tulleen tarjoajan kokonaispisteet olivat 86,563. Tarjousten vertailu on esitetty liitteenä (julkinen päätöksenteon jälkeen). Hankintapäätös tulee julkiseksi hallituksen päätöksenteon jälkeen. Hallintosäännön 7 :n kohdan 8 mukaan hallitus päättää hankinnoista. Ehdotus Hallitus päättää a) valita liitteenä olevan tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta koskevan vertailun perusteella Helsingin seudun liikenteen markkinointiviestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen vuosiksi (optio 2021 ja 2022) Oy Kultainen Sherpa Ab:n, jonka tarjous on kokonaistaloudellisesti edullisin; b) oikeuttaa toimitusjohtajan päättämään tarjouspyynnön mukaisten optiovuosien käytöstä; c) hyväksyä hankinnan arvioiduiksi kokonaiskustannuksiksi sopimuskaudelta sisältäen mahdolliset optiot enintään euroa (+alv 24%). Hankintaa koskeva sopimus ei synny tällä päätöksellä. Hankinnasta laaditaan kirjallinen sopimus, joka voidaan erityisalojen hankintalain (1398/2016) 120 :n mukaisesti tehdä aikaisintaan 14 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi Päätös tarkastetaan kokouksessa. Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Päätös tarkastettiin kokouksessa. Liitteet Tarjouspyyntö Tarjousten vertailu (julkinen päätöksenteon jälkeen)

13 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus LIITTYMINEN KL-KUNTAHANKINNAT OY:N KILPAILUTTAMAAN MICROSOFT-KÄYTTÖOIKEUKSIEN JÄLLEENMYYNTIÄ JA NIIHIN LIITTYVIÄ PALVELUJA KOSKEVAAN PUITESOPIMUKSEEN 546/ /2018 Hallitus 152 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Tietohallintopäällikkö Seppo Perkiö, p ja lakimies Merja Tapalinen, p HSL:n ja Atea Finland Oy:n välinen, KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailuttama 3 - vuotinen puitesopimus Microsoftin käyttöoikeuksien jälleenmyynnistä (Microsoft Enterprise Agreement- sopimus) päättyy Hankinnan taustaa Suomen Kuntaliiton omistama hankintalain (1398/2016) 30 :n mukainen yhteishankintayksikkö KL-Kuntahankinnat Oy (Kuntahankinnat) on voittoa tavoittelematon yhtiö, joka kilpailuttaa ja neuvottelee kunta-asiakkaittensa puolesta puitejärjestelyjä ja hankintasopimuksia sekä vastaa sopimushallinnasta. Sen tavoitteena on tuottaa asiakkailleen säästöjä yhteishankinnan suuren volyymin tuomina alhaisempina yksikköhintoina ja asiakkaan säästyessä oman kilpailutusprosessinsa ja sopimuksen hallinnoinnin kustannuksilta. Kuntahankinnat kattaa kustannuksensa sopimustoimittajien maksamilla palvelumaksuilla, jotka sisältyvät tuotteiden hintoihin. Kuntahankinnat keskittyy volyymituotteiden kilpailutuksiin, joissa kunnilla ei yleensä ole paikallista tarjontaa. Erityisalojen hankintalain (1398/2016) 30 :n mukaan hankintayksikön katsotaan täyttäneen tämän lain mukaiset velvoitteensa, kun se hankkii tavaroita, palveluja taikka rakennusurakoita käyttäen yhteishankintayksikön tekemää hankintasopimusta tai 45 :ssä tarkoitettua puitejärjestelyä. Hankinta ylittää erityisalojen hankintalain 13 :n mukaisen kynnysarvon. Hankintaa ei synny tällä päätöksellä, vaan vasta erillisen sopimuksen allekirjoittamisella. Hankinnan kohde HSL:n merkittävä osa järjestelmäratkaisuista rakentuvat Microsoftin ratkaisujen pohjalle. Microsoft palvelintuotteet, tietokantaratkaisut ja sovellukset ovat laajasti käytössä HSL järjestelmäratkaisuissa. Hankinnan kohteena on KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailuttama, Microsoft-käyttöoikeuksien jälleenmyynti ja niihin liittyvät palvelut - puitesopimus Atea Finland Oy:n kanssa.

14 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus Puitesopimus sisältää Microsoftin merkittävimpien sopimusmallien kautta myytävien käyttöoikeuksien jälleenmyynnin sekä lisäpalveluina käyttöoikeuksien hallintaan (SAM-palvelut), suunnitteluun, koulutukseen ja konsultointiin liittyviä palveluita. Hankinnan laajuus ja kustannukset Nykyiset Microsoft-lisenssikustannukset ovat olleet tätä puitejärjestelyä vastaavalta ajanjaksolta yhteensä ,06 euroa. Kustannukset perustuvat henkilöstön käytössä oleviin lisensseihin, joka henkilöstömäärän kasvaessa on noussut ja sitä kautta lisenssikustannukset sopimuskauden lopulle nousseet. Lisäksi ennakoidaan mahdollista Microsoftin palvelujen käytön lisääntymistä, mikä vaikuttaa muihin kuin lisenssikustannuksiin. Tämän osalta ehdotetaan päätösvallan delegointia toimitusjohtajalle, sillä palvelinkustannuksia ja hankittavia Online-palveluja on vaikea tässä palvelujen kehitysvaiheessa ennakoida. Hankinnasta tehtävä sopimus päättyy Hankinnan arvioidut kokonaiskustannukset ovat sopimuskaudelle yhteensä noin euroa (+alv). Puitesopimukseen liittyminen tehdään joulukuussa Hallintosäännön 7 :n 8 kohdan mukaan hallitus päättää hankinnoista ja vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää hankinnoista. Hallintosäännön 69 :n mukaan hallituksen päätökseen perustuvan sopimuksen ja sitoumuksen allekirjoittaa toimitusjohtaja tai tämän valtuuttama viranhaltija. Ehdotus Hallitus päättää a) että HSL liittyy KL-Kuntahankinnat Oy:n Microsoft-käyttöoikeuksien jälleenmyyntiä ja niihin liittyviä palveluja koskevaan puitesopimukseen koko sopimuskaudeksi eli saakka; b) valtuuttaa toimitusjohtajan tekemään mahdollisia lisätilauksia puitesopimuksesta koskien Microsoft Online-palvelujen käyttämistä toimitusjohtajan hankintatoimivallan puitteissa. Hankintaa koskeva sopimus ei synny tällä päätöksellä, vaan vasta kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella. Päätös tarkastetaan kokouksessa. Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Päätös tarkastettiin kokouksessa.

15 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus TARKASTAJALAITTEIDEN SUORAHANKINTA VYÖHYKEUUDISTUKSEN KÄYTTÖÖNOTON YHTEYDESSÄ 547/ /2018 Hallitus 153 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Hannu Heikkinen, p ja ryhmäpäällikkö Risto Vaattovaara, p HSL:n matkalipuntarkastajien aiemmat tarkastajalaitteet eivät teknisistä syistä sovellu matkalippujen tarkastamiseen HSL:n uudessa vyöhykemallissa, joka otetaan käyttöön keväällä Tämän vuoksi on haettu soveltuvan Android-alustan tarjoava laite, johon tarkastustoiminnallisuuden ohjelmisto voidaan kohtuullisin muutoksin siirtää. Tarkastustoiminnallisuuden ohjelmisto on jo valmiiksi integroitu sekä HSL:n lippu- ja informaatiojärjestelmään (LIJ) että tarkastusmaksujärjestelmään (TMJ). Hankinnan kokonaishinta ylittää toimitusjohtajan hankintavaltuudet. Tausta HSL:n lippu- ja informaatiojärjestelmän toimituksessa oli mukana tarkastajalaitteet, joiden elinkaari päättyi jo vuonna Silloin valittiin korvaavaksi laitteeksi Metio C One laite, johon tarkastajatoiminnallisuus toteutettiin ja laite integroitiin HSL:n tarkastusmaksujärjestelmään. Laitteen koekäytön aikana vuonna 2017 tuli esille muutama merkittävä puute, joiden vuoksi HSL:n tarkastusyksikkö ei ottanut Metio-laitteita tuotantokäyttöön. Näitä puutteita olivat laitteen suuri koko (paino, painopiste), akun kesto (ilman lisäakkua vähemmän kuin tarkastajan työvuoro) sekä matkakortin lukemisen ergonomia (lukualue laitteen päädyssä eikä alapuolella). Matkustajien matkakorttien vaihto pystyttiin aloittamaan vielä vanhan matkakorttijärjestelmän tarkastajalaitteella, joka muutettiin lukemaan uusia matkakortteja. Uusien vyöhykkeiden (ABCD) käyttöönoton yhteydessä nykyinen tarkastajalaite ei enää teknisesti toimi, vaan tarvitaan uusi tarkastajalaite. Tarkastajalaitteiden uusiminen HSL:n vyöhykeuudistuksen käyttöönoton yhteydessä matkalipun tarkastukseen tarvitaan uusi tarkastajalaite, koska nykyinen tarkastajalaite ei enää teknisesti toimi. Tarkastajalaitteet on teknisistä syistä hankittava Tiedolta, koska tarkastustoiminnallisuuden ohjelmisto on jo integroitu sekä tarkastusmaksujärjestelmään että lippu- ja informaatiojärjestelmään. Hankinnan arvo on maksimissaan euroa (+alv 24 %). Hallitukselle esitetään maksimissaan euron (+ alv 24 %) hankintaa Tieto Oy:ltä, joka sisältää:

16 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus kappaletta tarkastajalaitteita (Zebra TC75); tarkastusohjelmiston porttaus -projekti uudelle laitteelle; testaus ja käyttöönoton tuki; 116 laitteeseen lisävarusteet (lisäakut, kantohihnat ja -laukut); 24 latausasemaa (5 laitteen latausasema); tuki ja ylläpito neljäksi vuodeksi o o o jatkuvan palvelun työn osuus tarkastajaohjelmiston ohjelmistoylläpito kenttähuolto Samalla on tarpeen varautua siihen, että yllä mainittuja lisävarusteita ja latausasemia sekä pieniä tarkastusyksikön tarvitsemia ohjelmistomuutoksia joudutaan tilaamaan tämän hankinnan jälkeenkin. Siksi hallitukselle esitetään, että toimitusjohtajalle myönnetään valtuudet tehdä pieniä lisähankintoja tarpeen mukaan. Lisähankinnat tehdään erityisalojen hankintalain (1398/2016) 44 :n 1 momentin mukaisina suorahankintoina, joiden tarkoituksena on aiemman toimituksen laajentaminen. Toimittajan vaihtaminen johtaisi teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisen tavaran hankkimiseen, mikä aiheuttaisi yhteensopimattomuutta tai suhteettoman suuria teknisiä vaikeuksia käytössä ja kunnossapidossa. Hallintosäännön 7 :n 8 kohdan mukaan hallitus päättää hankinnoista ja vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää hankinnoista. Ehdotus Hallitus päättää a) hankkia 116 kappaletta tarkastajalaitteita ohjelmistoineen, lisävarusteineen ja ylläpitoineen Tieto Oy:ltä enimmäishintaan euroa (+ alv 24 %); ja b) valtuuttaa toimitusjohtajan tai hänen määräämänsä tekemään tarvittavat tarkastajalaitteiden lisävarusteiden ja pienten ohjelmistomuutosten lisähankinnat Tieto Oy:ltä. Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.

17 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus KARHUSAARISEURA RY:N, LANDBON OMAKOTIYHDISTYS RY:N, PURONIITYN ASUKASYHDISTYS RY:N JA ÖSTERSUNDOM-SEURA RY:N TEKEMÄ OIKAISUVAATIMUS HALLITUKSEN KOKOUKSEN PÄÄTÖKSESTÄ / /2017 Hallitus 154 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Ilmari Mäkinen, p ja hallintopäällikkö Antti-Pekka Röntynen, p Karhusaariseura ry, Landbon Omakotiyhdistys ry, Puroniityn asukasyhdistys ry ja Östersundom-seura ry ovat yhdessä tehneet hallituksen kokouksen päätöksestä oikaisuvaatimuksen, joka on saapunut HSL:n kirjaamoon Oikaisuvaatimus on saapunut sille asetetussa määräajassa. Asukasyhdistykset vaativat, että Östersundom sijoitetaan vyöhykeuudistuksessa B-vyöhykkeelle kuten muu Helsinki, tai että HSL muuten huolehtii siitä, että matkalippujen hinnat Helsingin sisäisessä liikenteessä tulevat uudistuksen jälkeen olemaan samansuuruiset kuin muiden helsinkiläisten AB-lippujen. Asukasyhdistykset esittävät oikaisuvaatimuksessaan, ettei HSL:n vyöhykesuunnitelma perustu riittäviin selvityksiin. Ne myös pitävät vyöhykeuudistukseen liittyvää asukasvuorovaikutusta ja uudistusta koskevaa tiedottamista puutteellisina ja kyseenalaistavat HSL:n laskelmat Östersundomin siirtämisestä B-vyöhykkeelle aiheutuvista lisäkustannuksista. Hallituksen päätöksen sisältö Hallituksen päätös koskee matkalippujen hintoja, alennusperusteita ja muita maksuja vuodelle Hallitus päätti vyöhyketariffin mukaisten matkalippujen ja muiden maksujen arvonlisäverollisista hinnoista vyöhykemalliin siirryttäessä. Vyöhykkeiden lippujen hinnat ovat päätöksen liitteiden 1 7 ja 9 mukaiset. Muut hallituksen kokouksessa tehdyt päätökset koskevat opiskelija-alennuksen määrää ja kohdistamista, HSL-kuntien opetustoimilta perittävää maksua kouluryhmien matkustamisesta, kertalippujen vaihtoaikoja ja palvelupistemaksuja. Lisäksi hallitus päätti valtuuttaa toimitusjohtajan ottamaan käyttöön vyöhyketariffin tarvittaessa vaiheittain, esittää liikenne- ja viestintäministeriölle, että HSL-alueen joukkoliikenteen tarkastusmaksuksi säädetään 100 euroa vyöhykeuudistuksen yhteydessä, ja että HSL seuraa opiskelija-alennuksen muutoksen vaikutusta opiskelijalipun käyttöön, kustannuksiin ja tulokertymään ja raportoi asiasta hallitukselle vuoden 2019 osalta ja tarkistaa mahdollisuuksia opiskelija-alennuksen nostamisesta 50 prosenttiin.

18 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus Sovellettava lainsäädäntö Kuntalain 134 :n mukaan hallituksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. Kuntalain 137 :n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä myös kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen sekä kuntien yhteisen toimielimen päätöksestä sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen. Kuntalain 138 :n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 140 :n mukaan kunnan jäsenen ja 137 :n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Hallintolain 49d :n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti sille viranomaiselle tai muulle julkista hallintotehtävää hoitavalle, joka on tehnyt päätöksen. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon vaaditaan oikaisua, sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan. Hallintolain 49g :n mukaan otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen viranomainen voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Asukasyhdistykset ovat kuntalain 137 :ssä tarkoitettuja kuntayhtymän jäseniä ja siten oikeutettuja jättämään oikaisuvaatimuksen. Johtopäätös Oikaisuvaatimus ei koske hallituksen kokouksen päätöksessä määritettyjä matkalippujen hintoja, alennusperusteita ja muita maksuja vuodelle 2019 vaan ensisijaisesti vyöhykerajojen asettamista. HSL:n hallitus on tehnyt vyöhykerajoja koskevan päätöksen kokouksessaan Kyseisen päätöksen muutoksenhakuaika on umpeutunut ja päätös on lainvoimainen. Oikaisuvaatimusta ei ole tehty kuntalain 138 :ssä säädetyssä 14 päivän määräajassa, sillä se tosiasiallisesti kohdistuu hallituksen kokouksen päätökseen. Tästä syystä oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta. Ehdotus Hallitus päättää jättää tutkimatta hallituksen kokouksen päätöksestä Karhusaariseura ry:n, Landbon Omakotiyhdistys ry:n, Puroniityn asukasyhdistys ry:n ja Östersundom-seura ry:n tekemän oikaisuvaatimuksen, sillä oikaisuvaatimuksen sisältö ei kohdistu kyseiseen hallituksen päätökseen.

19 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus Oikaisuvaatimuksella haetaan muutosta jo lainvoiman saaneeseen vyöhykerajoja koskevaan hallituksen kokouksen päätökseen. Päätös Liite Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Karhusaariseura ry:n, Landbon Omakotiyhdistys ry:n, Puroniityn asukasyhdistys ry:n ja Östersundom-seura ry:n oikaisuvaatimus Hallituksen kokouksen päätös Hallituksen kokouksen päätös

20 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus OIKAISUVAATIMUS HALLITUKSEN KOKOUKSEN PÄÄTÖKSESTÄ Hallitus Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Ilmari Mäkinen p ja hallintopäällikkö Antti-Pekka Röntynen p * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * ovat yhdessä tehneet hallituksen kokouksen päätöksestä oikaisuvaatimuksen, joka on saapunut HSL:n kirjaamoon Oikaisuvaatimus on saapunut sille asetetussa määräajassa. * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * vaativat, että Östersundomin kaupunginosa asetetaan vyöhykeuudistuksessa B-vyöhykkeelle kuten muu Helsinki, tai että HSL muuten huolehtii siitä, että matkalippujen hinnat tulevat uudistuksen jälkeen olemaan samanhintaiset kuin muilla helsinkiläisillä.* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *esittävät oikaisuvaatimuksessaan lisäksi, ettei HSL:n vyöhykesuunnitelma perustu riittäviin selvityksiin. He myös kyseenalaistavat HSL:n laskelmat Östersundomin kaupunginosan siirtämisestä B-vyöhykkeelle aiheutuvista lisäkustannuksista. Hallituksen päätöksen sisältö Hallituksen päätös koskee matkalippujen hintoja, alennusperusteita ja muita maksuja vuodelle Hallitus päätti vyöhyketariffin mukaisten matkalippujen ja muiden maksujen arvonlisäverollisista hinnoista vyöhykemalliin siirryttäessä. Vyöhykkeiden lippujen hinnat ovat päätöksen liitteiden 1 7 ja 9 mukaiset. Muut hallituksen kokouksessa tehdyt päätökset koskevat opiskelija-alennuksen määrää ja kohdistamista, HSL-kuntien opetustoimilta perittävää maksua kouluryhmien matkustamisesta, kertalippujen vaihtoaikoja ja palvelupistemaksuja. Lisäksi hallitus päätti valtuuttaa toimitusjohtajan ottamaan käyttöön vyöhyketariffin tarvittaessa vaiheittain, esittää liikenne- ja viestintäministeriölle, että HSL-alueen joukkoliikenteen tarkastusmaksuksi säädetään 100 euroa vyöhykeuudistuksen yhteydessä, ja että HSL seuraa opiskelija-alennuksen muutoksen vaikutusta opiskelijalipun käyttöön, kustannuksiin ja tulokertymään ja raportoi asiasta hallitukselle vuoden 2019 osalta ja tarkistaa mahdollisuuksia opiskelija-alennuksen nostamisesta 50 prosenttiin. Sovellettava lainsäädäntö Kuntalain 134 :n mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä.

21 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus Kuntalain 137 :n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä myös kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen sekä kuntien yhteisen toimielimen päätöksestä sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen. Kuntalain 138 :n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 140 :n mukaan kunnan jäsenen ja 137 :n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Hallintolain 49d :n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti sille viranomaiselle tai muulle julkista hallintotehtävää hoitavalle, joka on tehnyt päätöksen. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon vaaditaan oikaisua, sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan. Hallintolain 49g :n mukaan otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen viranomainen voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Oikaisuvaatimuksen tekijät ovat kuntalain 137 :ssä tarkoitettuja kuntayhtymän jäseniä ja siten oikeutettuja jättämään oikaisuvaatimuksen. Johtopäätös Oikaisuvaatimus ei koske hallituksen kokouksen päätöksessä määritettyjä matkalippujen hintoja, alennusperusteita ja muita maksuja vuodelle 2019 vaan ensisijaisesti vyöhykerajojen asettamista. HSL:n hallitus on tehnyt vyöhykerajoja koskevan päätöksen kokouksessaan Kyseisen päätöksen muutoksenhakuaika on umpeutunut ja päätös on lainvoimainen. Oikaisuvaatimusta ei ole tehty kuntalain 138 :ssä säädetyssä 14 päivän määräajassa, sillä se tosiasiallisesti kohdistuu hallituksen kokouksen päätökseen. Tästä syystä oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta. Ehdotus Hallitus päättää jättää tutkimatta hallituksen kokouksen päätöksestä * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *tekemän oikaisuvaatimuksen, sillä oikaisuvaatimuksen sisältö ei kohdistu kyseiseen hallituksen päätökseen. Oikaisuvaatimuksella haetaan muutosta jo lainvoiman saaneeseen vyöhykerajoja koskevaan hallituksen päätökseen Päätös Liite Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *oikaisuvaatimus

22 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus Hallituksen kokouksen päätös Hallituksen kokouksen päätös

23 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus OIKAISUVAATIMUS HALLITUKSEN KOKOUKSEN PÄÄTÖKSESTÄ Hallitus Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Ilmari Mäkinen, p ja hallintopäällikkö Antti-Pekka Röntynen, p * * * * * * * * on tehnyt oikaisuvaatimuksen koskien HSL:n hallituksen kokouksen päätöstä matkalippujen hinnoista, alennusperusteista ja muista maksuista vuonna Oikaisuvaatimus on saapunut HSL:n kirjaamoon , joten se on saapunut kuntalain 138 :n mukaisessa määräajassa. * * * * * vaatii, että HSL selvittää vaihtoehtoisia tapoja uudistuksen rahoittamiseen, kuin nykyiset arvo- ja kertalippujen hinnankorotukset sekä raitiovaunulipun poistuminen lippuvalikoimasta.* * * * * * esittää vaatimuksen hinnanmuutosten jakamisesta tasapuolisemmin kausi-, arvo- sekä kertalippujen kesken. Lisäksi * * * * * *esittää vaatimuksen kuntien entisiin sisäisiin matkoihin verrannollisten matkanpituuksien edullisemmasta hinnoittelusta.* * * * * *esittää oikaisuvaatimuksessaan, että nykyisten lippuluokkien lisäksi tulisi ottaa myyntiin lyhyempien matkojen oma hintaluokka. * * * * * *mukaan eläkeläis- ja invalidikohderyhmän alennusperusteita tulisi laajentaa kaikkiin pienituloisiin eläkeläisiin, riippumatta eläkeyhtiöstä ja henkilön iästä. Hallituksen kokouksen tekemän päätöksen sisältö Hallituksen päätös koskee matkalippujen hintoja, alennusperusteita ja muita maksuja vuodelle Hallitus päätti vyöhyketariffin mukaisten matkalippujen ja muiden maksujen arvonlisäverollisista hinnoista vyöhykemalliin siirryttäessä. Vyöhykkeiden lippujen hinnat ovat päätöksen liitteiden 1 7 ja 9 mukaiset. Muut hallituksen kokouksessa tehdyt päätökset koskevat opiskelija-alennuksen määrää ja kohdistumista, HSL-kuntien opetustoimilta perittävää maksua kouluryhmien matkustamisesta, kertalippujen vaihtoaikoja ja palvelupistemaksuja. Lisäksi hallitus päätti valtuuttaa toimitusjohtajan ottamaan käyttöön vyöhyketariffin tarvittaessa vaiheittain, esittää liikenne- ja viestintäministeriölle, että HSL-alueen joukkoliikenteen tarkastusmaksuksi säädetään 100 euroa vyöhykeuudistuksen yhteydessä sekä että HSL seuraa opiskelija-alennuksen muutoksen vaikutusta opiskelijalipun käyttöön, kustannuksiin ja tulokertymään ja raportoi asiasta hallitukselle vuoden 2019 osalta ja tarkistaa mahdollisuuksia opiskelija-alennuksen nostamisesta 50 prosenttiin. Kuntayhtymän perussopimuksen 16 :n kohdan 6 mukaan hallituksen tehtävänä on taksoista ja tariffeista päättäminen, mukaan lukien alennus- ja

24 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus vapaalippujen myöntämisperusteista sekä tariffimääräysten ja lippujen hintoja koskevien päätösten soveltamisesta päättäminen. Sovellettava lainsäädäntö Kuntalain 134 :n mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. Kuntalain 137 :n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä myös kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen sekä kuntien yhteisen toimielimen päätöksestä sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen. Kuntalain 138 :n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 140 :n mukaan kunnan jäsenen ja 137 :n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Kyseisen kokouksen pöytäkirja on julkaistu HSL:n verkkosivuilla klo alkaen, joten näin ollen kyseisen päätöksen muutoksenhakuaika on umpeutunut Hallintolain 49d :n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti sille viranomaiselle tai muulle julkista hallintotehtävää hoitavalle, joka on tehnyt päätöksen. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon vaaditaan oikaisua, sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan. Hallintolain 49g :n mukaan otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen viranomainen voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Oikaisuvaatimuksen tekijä on kuntalain 137 :ssä tarkoitettu kuntayhtymän jäsen ja siten oikeutettu jättämään oikaisuvaatimuksen. Johtopäätös Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia perusteita, jotka edellyttäisivät hallituksen päätöksen muuttamista. Oikaisuvaatimus on siten hylättävä. Vyöhykeuudistuksen ja hinnoittelun tavoitteena on selkeyttää lipputuotteita ja oikaisuvaatimuksen hyväksyminen olisi näiden periaatteiden vastaista. Vyöhykeuudistuksen lippuhintoja valmisteltaessa on eri vaihtoehtoja arvioitu ja pyritty löytämään paras mahdollinen malli koko HSL-alueelle yhden lipputuotteen tai matkustajaryhmän sijaan.

25 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus Ehdotus Hallitus päättää hylätä hallituksen kokouksen päätöksestä * * * * * * * * tekemän oikaisuvaatimuksen, sillä siinä ei ole esitetty sellaisia perusteita, jotka edellyttäisivät hallituksen päätöksen muuttamista. Päätös Liitteet Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. * * * * * * * * oikaisuvaatimus Hallituksen kokouksen päätös

26 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus HALLITUKSEN OSALLISTUJIEN NIMEÄMINEN UITP-KONGRESSIIN / /2017 Hallitus 157 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Hallintopäällikkö Antti-Pekka Röntynen, p UITP-kongressi järjestetään Tukholmassa sunnuntaista torstaihin UITP (Union Internationale des Transports Publics) on julkisen liikenteen kansainvälinen yhteistyöjärjestö, jossa on jäseniä 96 eri maasta. HSL on järjestön jäsen. Kongressiin odotetaan yli osallistujaa eri puolilta maailmaa. Kongressin teemoja ovat mm. erinomainen asiakaskokemus, liikkuminen palveluna sekä palvelujen rahoituksen uudet mallit. Lisätietoja tapahtumasta saa tapahtuman verkkosivuilta: HSL:n organisaatiosta kongressiin osallistuvat toimitusjohtaja, osastonjohtajat sekä mahdollisia asiantuntijoita. Edellä mainittujen lisäksi on tarkoituksena, että hallitus päättää neljän hallituksen jäsenen osallistumisesta kongressiin. Myös aiempina vuosina HSL:stä on osallistuttu tapahtumaan. Osallistujille tapahtumaan osallistuminen on maksutonta, sillä HSL vastaa osallistujien osallistumismaksusta, majoituskuluista sekä matkustuskustannuksista. Lisäksi osallistujille maksetaan KVTES:n mukainen päiväraha kongressipäiviltä. Osallistumismaksu henkilöä kohden on jäsenorganisaatioille euroa, kun ilmoittautuminen tehdään ennen tammikuun loppua. Lisäksi arvioidaan, että lennot ja muut matkustuskulut henkilöä kohden ovat noin 500 euroa ja majoitus tapahtuman aikana noin 700 euroa. Näin ollen yhden osallistujan osallistumiskustannukset päivärahoineen ovat noin euroa. Ehdotus Hallitus päättää nimetä keskuudestaan neljä osallistujaa Tukholmassa järjestettävään UITP-kongressiin. Päätös Hallitus päätti jättää asian pöydälle.

27 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus HSL:N LAUSUNTO HELSINGIN SEUDUN MAL 2019 SUUNNITELMALUONNOKSEN MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TEEMOISTA 59/ /2017 Hallitus 158 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelijat Osastonjohtaja Sini Puntanen, p , ryhmäpäällikkö Aarno Kononen, p ja liikennesuunnittelija Riikka Aaltonen, p Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL suunnitelmaluonnos ja luonnos sen vaikutustenarviointiselostukseksi ovat lausunnoilla Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on vastannut suunnitelman liikennettä koskevan osion valmistelusta. HSL:n lausunto koskee MAL suunnitelman maankäytön ja asumisen teemoja, jotka Helsingin seudun kunnat ovat yhdessä valmistelleet MAL-neuvottelukunnan johdolla. Linkki lausuntoaineistoon: Tiivistelmä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) toteaa lausunnossaan, että MAL suunnitelmaa on valmisteltu erittäin hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on yksi HSL:n perustehtävistä, joten siihen on varattu pysyvästi henkilöresursseja. HSL toivoo, että Helsingin seudun kunnat ratkaisevat yhteisesti myös seudullisen maankäytön ja asumisen suunnittelun resursoinnin kestävällä tavalla, jotta asia on kunnossa seuraavalla suunnittelukierroksella. HSL:n näkemyksen mukaan MAL suunnitelmaluonnoksessa seudullisesti määritetyt maankäytön ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet tukevat kokonaisuudessaan hyvin saavutettavuutta kestävillä liikkumismuodoilla (kävellen sekä pyörä- ja joukkoliikenteellä), tiivistävät yhdyskuntarakennetta ja mahdollistavat verkostomaisen joukkoliikenteen kehittämisen. HSL pitää tärkeänä, että MAL-prosessissa on muodostettu seudulliset, yhteismitalliset kriteerit, joiden avulla maankäytön ensisijaiset vyöhykkeet on määritelty. Maankäytön ensisijaisia vyöhykkeitä on tarkennettu ja tiivistetty edelliseen suunnittelukierrokseen (MASU 2050) verrattuna ja strategiset valinnat näkyvät hyvin lopputuloksessa. HSL pitää hyvänä, että uusia joukkoliikenneinvestointeja ja -ratkaisuja edellyttävien alueiden seudullisesti merkittävä kehittäminen sidotaan joukkoliikenneinvestointeihin ja ajoitetaan niiden toteuttamisen mukaan. HSL esittää, että uusiin joukkoliikenneinvestointeihin kytkeytyvien alueiden laajuutta ja sijaintia tutkitaan tarkemmin maankäyttö- ja liikennesuunnitelmien tarkentuessa. Uusien laajenemisvyöhykkeiden tulee perustua kestävään

28 PÖYTÄKIRJA 20/ Hallitus liikkumiseen ja niiden pitää olla sijainniltaan ja laajuudeltaan sellaisia, että ehkäistään uusien autoriippuvaisten alueiden synty. MAL suunnitelman perusteella seudun asukkaista noin 90 % sijoittuu kestävän liikkumisen vyöhykkeille vuonna 2030 (tavoitetaso 85 %). HSL:n näkemyksen mukaan suunnitelmaluonnosta ja sen vaikutuksia voidaan pitää tältä osin hyvänä. Kestävän liikkumisen vyöhykkeet laajentuvat erityisesti joukkoliikenteen infrahankkeiden, palvelutason parantamisen ja joukkoliikennelippujen hintojen alentamisen seurauksesta. Suunnitelmaluonnos lähtee siitä, että joukkoliikenteen lippujen hintojen alentaminen on kytketty yhteen ajoneuvoliikenteen hinnoittelutuottojen kanssa, ja ehdotetuilla toimenpiteillä on keskinäisiä sidonnaisuuksia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä näkee asemanseutujen ja joukkoliikenteen solmupisteiden kehittämisen keskeisenä toimenpiteenä maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteissuunnittelussa. Tämä aihepiiri on tunnistettu hyvin MAL suunnitelmaluonnoksessa, mutta konkreettinen toimenpideohjelma puuttuu. HSL pitää tärkeänä, että valtio-omistaja tarkastelee kriittisesti aluevarauksiaan asemanseuduilla, jotta asuntojen, palveluiden ja työpaikkojen sijoittuminen parhaan saavutettavuuden alueille mahdollistetaan myös tältä osin. Lisäksi MAL-sopimusten osapuolten tulisi nimetä asemanseudut, joiden kehittämiseen osapuolet yhdessä sitoutuvat sopimuskaudella. Maankäytön lisäksi asemanseutujen kehittämisessä tulee ottaa huomioon erityisesti joukkoliikenteen vaihdot sekä liityntäliikenne ja -pysäköinti. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma (MAL 2019) MAL suunnitelmalla tavoitellaan vähäpäästöistä, houkuttelevaa, elinvoimaista ja hyvinvoivaa seutua. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähintään 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä on suunnitelman velvoittava tavoitetaso. MAL suunnitelma listaa lukuisia keinoja seudun tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelmasta on tehty vaikutusten arviointia koko valmistelun ajan. Seudun tavoitteet saavutetaan monipuolisella, tehokkaalla ja konkreettisella kokonaisuudella, jonka pääsisältö voidaan tiivistää seuraavasti: Seudun kasvu ohjataan nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta kilpailukykyisille alueille. Seudulle rakennetaan vuosittain uutta asuntoa ja asuntokannan sekä elinympäristön laadusta huolehditaan. Raideliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen osoitetaan vahvat panostukset, tieliikennettä kehitetään tavara- ja joukkoliikennelähtöisesti. Päästöjä vähennetään useilla liikennesuoritetta pienentävillä keinoilla, kuten tiemaksuilla. Ajoneuvokantaa uudistetaan