SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN TOTEUTUMINEN

Transkriptio

1 Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 2/2014 SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN TOTEUTUMINEN Selvitys sosiaaliasiamiestoiminnan tilasta ja kehittämiskohteista Viola Sailio

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 SELVITYS VASSON SOSIAALIASIAMIESPALVELUSTA Kyselyn toteuttaminen Kyselyyn vastanneiden taustatiedot 7 3 ASIAKKAIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN KOKEMUS VASSON SOSIAALIASIAMIESPALVELUSTA Yhteydenpito ja yhteistyö sosiaaliasiamiehen kanssa Tiedotus sosiaaliasiamiestoiminnasta ja sosiaaliasiamiehen järjestämä koulutus Sosiaaliasiamiehen tavoitettavuus Sosiaaliasiamiehen asiantuntemus ja rooli 13 4 SOSIAALIASIAMIESTEN NÄKEMYKSIÄ ASIAMIESTOIMINNASTA Sosiaaliasiamiehen rooli vaikuttajana ja kuntien sosiaalipalveluiden kehittäjänä Ajatuksia luonnoksesta uudeksi sosiaalihuoltolaiksi sosiaaliasiamiestoiminnan osalta Sosiaaliasiamiesten lisä- ja täydennyskoulutus Sosiaaliasiamiehenä työskentely Painostaminen ja uhkailu Sosiaaliasiamiesten vuosittaiset selvitykset kunnille Palaute ja kehittämisen tarpeet 26 5 POHDINTA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET 29 LÄHTEET 31 LIITTEET 2

3 3 1 JOHDANTO Sosiaaliasiamiestoimintaa järjestetään kunnissa eri tavoin. Kunnat voivat järjestää sosiaaliasiamiespalvelun kunnan omana toimintana, kuntien yhteistoimintana, kuntayhtymien, sosiaalialan osaamiskeskusten, yleishyödyllisten yhteisöjen tai yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien tarjoamana palveluna. Sosiaaliasiamiespalvelujen tuottaminen ostopalveluna perustuu kuntien ja palvelun tuottajan välillä tehtävään ostopalvelusopimukseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008:17) Varsinais-Suomen kunnista Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Vasson kanssa sopimuksen sosiaaliasiamiespalvelusta ovat tehneet Kaarina, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Taivassalo, Vehmaa, Uusikaupunki, Somero ja Raisio-Rusko. Sosiaaliasiamies on vuosittaisten selvitysten teon yhteydessä pyytänyt kunnilta palautetta toiminnasta. Asiakaslain (Laki asiakaan asemasta ja oikeuksista /812) 24 mukaan kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies, joka voi olla myös yhteinen kahdelle tai useammalle kunnalle. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on lain mukaan: 1) neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa 2) avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä 3) tiedottaa asiakkaan oikeuksista 4) toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi 5) seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle Asiamiesjärjestelmä luo edellytyksiä parantaa asiakkaan asemaa ja oikeusturvaa kunnassa. Sosiaaliasiamiehellä ei ole kuitenkaan itsenäistä päätäntävaltaa. Sosiaaliasiamies toimii asiakkaan aseman parantamiseksi ja oikeuksien toteutumiseksi. Sosiaaliasiamieheen voivat ottaa yhteyttä sosiaalihuollon asiakkaat,

4 4 asiakkaan läheiset ja omaiset sekä sosiaalihuollon henkilöstö ja viranhaltijat. (STM 2001:11, 85.) Sosiaaliasiamiehen tavoitettavuus on sosiaalihuollon asiakkaiden kannalta ensiarvoisen tärkeää (STM 2001:11, 85). Kuntien tulee tiedottaa sosiaaliasiamiehen palveluista näkyvästi niin, että tieto palvelusta on kaikkien kuntalaisten ulottuvilla (11). Sosiaalihuollon neuvonta, ohjaus ja tiedottaminen eivät ole yksin sosiaaliasiamiehen tehtäviä; ensisijaisesti se on kuntien sosiaalihuollon vastuulla (24). Lääninhallitukset ovat tuoneet esille huolensa sosiaaliasiamiespalveluista tiedottamisen riittävyydestä. Sellaisia kuntia, joista ei löydy mitään tietoa sosiaaliasiamiespalvelusta, on paljon (26). Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on tiedottaa asiakkaan oikeuksista asiakkaille, sosiaalihuollon henkilöstölle ja mahdollisille muille tahoille. Tiedottamisessa olisi pyrittävä aktiiviseen tiedonvälittämiseen niin, ettei tiedon puuttuminen estäisi asiakkaan oikeuksien toteutumista. (STM 2001:11, 85). Tiedottaminen tulisi nähdä ennalta ehkäisevänä siten, että asiakkaat että viranomaiset tuntevat asiakaslain säädökset siten, että mahdollisten ongelmien syntyä voidaan ennaltaehkäistä (STM 2008:17, 25). Sosiaalihuollon asiakaslain esitöiden mukaan sosiaaliasiamiehen tulisi olla perehtynyt sosiaalilainsäädäntöön, sosiaalihuollon asiakkaan oikeusasemaan ja yleensä sosiaalihuollon vastuu- ja oikeusturvakysymyksiin, jotta hän kykenisi neuvomaan sekä sosiaalihuollon asiakkaita että henkilöstöä. (Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä sosiaalihuoltolain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi 137/1999.) Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä (2008:17, 11-12) sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämisen työryhmä on ehdottanut mm. että sosiaaliasiamiespalvelun tasapuolinen saatavuus Suomessa tulee varmistaa, sosiaaliasiamiestoiminnan puolueettomuutta ja riippumattomuutta koskeva säännös tulisi lisätä sosiaalihuollon asiakaan asemasta ja oikeuksista annetun lain pykälään 24, sosiaaliasiamiesten tulee saada riittävästi täydennyskoulutusta ja työnohjausta, selvitykset laaditaan yhdenmukaisesti ja kattavasti koko maassa, kunnat tiedot-

5 5 tavat palveluista niin, että tieto palveluista on kaikkien kuntalaisten ulottuvilla ja sosiaaliasiamiesten asiakastilastointiin tulee tehdä yhteinen valtakunnallinen malli seuraavien kahden vuoden aikana. Sosiaaliasiamiehen tehtävät edellyttävät sosiaalihuollon eri osa-alueita koskevan yleis- ja erityislainsäädännön, hallinnollisen valmistelu- ja päätöksentekoprosessin sekä sosiaalihuollon oikeusturva- ja muutoksenhakujärjestelmän tuntemusta. sosiaalihuollon toimintakenttää koskevat säädökset muuttuvat tiheästi, mikä jo sinällään edellyttää säännöllistä täydennyskoulutusta. Asiakaan oikeusturvan toteutumisen kannalta sekä sosiaaliasiamiehen että sosiaalihuollon henkilökunnan ammattitaidolla on oleellinen merkitys. (STM 2008:17, 43.)

6 6 2 SELVITYS VASSON SOSIAALIASIAMIESPALVELUSTA 2.1 Kyselyn toteuttaminen Kysely sosiaaliasiamiespalvelusta toteutettiin survey kyselynä Vasson sosiaaliasiamiespalvelua käyttäneille yksityishenkilöille, asiakkaille (LIITE 1) ja asiakaskuntien viranhaltijoille (LIITE 3). Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa Vasson sosiaaliasiamiespalvelun tilaa ja kehittämistarpeita niin yksityishenkilöiden kuin viranhaltijoiden näkökulmasta. Vastaajaryhmille luotiin omat kysymyslomakkeet, jotka sisälsivät osin samoja kysymyksiä. Vastanneiden kokonaismäärä jäi asiakkaiden osalta ennakoitua pienemmäksi (N=6), viranhaltijoilta vastauksia saatiin kohtalainen määrä (N=17). Saadun aineiston pienuuden vuoksi kyselyä laajennettiin koskemaan myös sosiaaliasiamiehiä. Sosiaaliasiamiehille tehtiin myös oma kyselylomake (LIITE 5). Tältä osin vastauksia saatiin odotettua pienempi määrä (N=11). Tulokset käsitellään kahdessa osassa, asiakkaiden ja viranhaltijoiden vastaukset yhdessä ja sosiaaliasiamiesosuus omana kokonaisuutenaan. Kyselyt koostuivat pääosin asteikkokysymyksistä ja avoimista kysymyksistä. Kysymyksiä oli vastaajaryhmästä riippuen 8-18 kappaletta. Avointen kysymysten runsas käyttö antoi vastaajalle mahdollisuuden vastata vapaammin ja oli kokemustietoa kerättäessä perusteltua. Asiakkaiden ja viranhaltijoiden vastauksia kerättiin huhtikuun aikana. Sosiaaliasiamiehiltä vastaukset kerättiin yhden viikon (7vrk) aikana. Tämä saattaa selittää osaltaan vastausten vähäistä määrää.

7 7 2.2 Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Kysely toteutettiin kaikilta osin anonyymisti. Vastauksista ilmenee asiakkaiden yhteydenoton syy ja yhteydenottotapa, viranhaltijoiden asema organisaatiossa ja yhteydenottotapa sekä sosiaaliasiamiesten päätoimisuus. Muita taustatietoja vastaajilta ei kerätty. Sosiaaliasiamiehen asiakkaat tavoitettiin sähköpostitse ja kirjeitse. Puheluiden yhteydessä sosiaaliasiamies ohjeisti asiakkaita Vasson sivuilta löytyvästä kyselystä. Sopimuskuntiin lähetettiin kysely johtaville viranhaltijoille joiden toivottiin välittävän kyselyn työntekijöille. Sosiaaliasiamieskysely lähetettiin sosiaaliasiamiehet ry:n puheenjohtajalle ja sitä kautta vastaajille.

8 8 3 ASIAKKAIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN KOKEMUS VASSON SOSIAALIASIAMIESPALVELUSTA 3.1 Yhteydenpito ja yhteistyö sosiaaliasiamiehen kanssa Pääsääntöisesti sosiaaliasiamiehen kanssa asioitiin puhelimitse. Vastaajista suurin osa, asiakkaista 100% ja viranhaltijoista 77%, ilmoitti asiointiin liittyneen puhelinkeskustelun. Useissa tapauksissa asioitiin myös muilla tavoin Kuvio 1. Yhteydenpito sosiaaliasiamiehen kanssa. Vastaajilta kysyttiin onko palvelu ollut asiallista. Asiakkaista kaikki vastaajat olivat samaa mieltä (33%) tai täysin samaa mieltä (67%) siitä, että palvelu on ollut asiallista. Kaikki vastaajat olivat saaneet sosiaaliasiamieheltä tarvitsemansa avun. Olen saanut todella paljon apua ja älyttömän ison avun sain kun hän tuli palaveriin kanssamme. Ja nyt kun olen oikaisuvaatimuksia

9 9 ym. tehnyt niin apua saan ja olen saanut koko ajan. Todella tyytyväinen olen. Viranhaltijoilta (N=17) kysyttyiin onko yhteistyö Vasson sosiaaliasiamiehen kanssa ollut toimivaa ja pyydettiin perusteluja vastaukselle. Suurin osa, 15 vastaajaa ilmoitti yhteistyön sosiaaliasiamiehen kanssa olleen toimivaa. Vastaajat toivat esille sosiaaliasiamiehen toimineen puolueettomasti, asioiden yhdessä pohtimisen ja selvittelyn koettiin olleen onnistunutta. Sosiaaliasiamiehen toiminnan koettiin olevan myös pelkästään asiakaslähtöistä. Sosiaaliasiamiehen raporttien käsittely ja raportoinnin kehittäminen mainittiin myös olleen onnistunutta. Sosiaaliasiamies oli täysin asiakkaan eli äidin puolella huostaanotto- ja sijaishuoltoasiassa. Lyhyen kunta-alan työkokemuksen perusteella kokemuksia ei ole ollut kovinkaan paljon. Pidän kuitenkin myönteisenä sitä, että asioita tarvittaessa tutkitaan ja päätösten/toimintatapojen oikeellisuutta pohditaan. Sosiaaliasiamies on toiminut asiallisesti ja tehtäviensä mukaisesti niin asiakkaan kuin myös palveluntarjoajan näkökulmasta. Ei olla liikaa häiritty toisiamme. Lähinnä asiakaslähtöistä, sosiaaliasiamies ei voi olla asiakkaan asianajaja. 3.2 Tiedotus sosiaaliasiamiestoiminnasta ja sosiaaliasiamiehen järjestämä koulutus Asiakkailta kysyttiin mistä oli saanut tiedon sosiaaliasiamiestoiminnasta. Neljä (4) vastaajaa ilmoitti saaneensa tietoa sosiaaliasiamiestoiminnasta internetistä, yksi (1) vastaaja Kynnys ry:ltä ja yksi (1) vastaaja omalta työpaikaltaan.

10 10 Vahingossa löysin kaupungin sivuilta netistä nimikkeen ja aloin netistä selvittää mikä tämä on Vastaajilta kysyttiin onko tiedotusta sosiaaliasiamiestoiminnasta ollut riittävästi. Asiakkaista suurin osa, kolme (3) vastaajaa, koki tiedottamisen riittämättömäksi. Viranhaltijoista suurin osa, seitsemän (7) vastaajaa ei ollut samaa eikä eri mieltä tiedotuksen riittävyydestä. Viranhaltijoiden tietoisuus sosiaaliasiamiestoiminnasta on vastausten valossa asiakkaita paremmalla tasolla. Kuvio 2. Sosiaaliasiamiestoiminnasta tiedottaminen. Vastaajilta pyydettiin palautetta ja kehittämisideoita sosiaaliasiamiestoimintaan. Kaikista vastaajista (N=23) kahdeksan (8) vastaajaa toivoi lisää tiedotusta ja informaatiota sosiaaliasiamiestoiminnasta. Lisää tiedotusta sosiaaliasiamiestoiminnasta, kiitos. Tiedotusta, koulutusta yms. Toivoisin enemmän julkisuutta, että tiedettäisiin tällaisen kiitettävän toiminnon olemassa olosta.

11 11 Sos.toimelle pitäisi velvoittaa kertomaan asiakkaalle että on sosiaaliasiamies käytettävissä tarvittaessa. Viranhaltijoilta kysyttiin onko sosiaaliasiamiehen järjestämää tiedotusta tai koulutusta ollut riittävästi. Vastaajista suurimman osan kokemus oli, ettei koulutusta ole ollut riittävästi. Kuvio 3. Sosiaaliasiamiehen järjestämä tiedotus ja koulutus. 3.3 Sosiaaliasiamiehen tavoitettavuus Asiakkailta kysyttiin onko sosiaaliasiamiehen tavoitettavuudessa tai toiminnassa yleensä ollut ongelmia. Viisi (5) vastaajaa ei ollut kokenut ongelmia tai vaikeuksia. Yksi (1) vastaaja ilmaisi toiminnassa puutteita. Ehkä olen niin aktiivinen itse, etten ole huomannut hankalaa tavoitettavuutta esteeksi. S-posti luetaan ja vastataan, kun on siihen tilaisuus. Riippuu tietenkin asian laadusta, mutta tapaamisaika/puhelinaika voidaan ainakin sopia s-postilla

12 12 Pitkäaikaisten asioiden hoitamisessa puutteita. Tavoitettavuus hyvä, vastaa aina. Asioiden selvittely nopeaa. Vastaajilta kysyttiin onko sosiaaliasiamies ollut helppo tavoittaa. Asiakasvastaajista 50% oli samaa mieltä siitä että asiamies on ollut helppo tavoittaa. Viranhaltijavastaajat olivat suurimmaksi osaksi (82%) samaa mieltä tai ei samaa eikä eri mieltä asiasta. Kuvio 4. Sosiaaliasiamiehen tavoitettavuus. Viranhaltijoiden näkemys siitä, että kynnys ottaa yhteyttä sosiaaliasiamieheen on matala, vaihteli vastaajien välillä. Pääsääntöisesti asiasta oltiin samaa tai täysin samaa mieltä.

13 13 Kuvio 5. Kynnys ottaa yhteyttä sosiaaliasiamieheen. 3.4 Sosiaaliasiamiehen asiantuntemus ja rooli Kaikilta vastaajilta kysyttiin onko sosiaaliasiamiespalvelu ollut asiantuntevaa. Asiakkaista kaikki vastaajat olivat asiantuntevasta palvelusta samaa tai täysin samaa mieltä. Viranhaltijavastaajista suurin osa, 53%, oli samaa mieltä siitä että asiamiespalvelu on ollut asiantuntevaa. Kuvio 6. Sosiaaliasiamiespalvelun asiantuntevuus.

14 14 Viranhaltijoilta kysyttiin käsitystä sosiaaliasiamiehen tehtävän ja roolin selkeydestä. Suurin osa vastaajista oli ei samaa eikä eri mieltä siitä, että sosiaaliasiamiehen tehtävä ja rooli ovat selkeät. Kuvio 7. Sosiaaliasiamiehen tehtävä ja rooli.

15 15 4 SOSIAALIASIAMIESTEN NÄKEMYKSIÄ ASIAMIESTOIMINNASTA Sosiaaliasiamiehiltä kysyttiin näkemyksiä sosiaaliasiamiestoiminnan tämänhetkisestä tilasta yleisellä tasolla. Vastauksissa oli vaihtelua, sosiaaliasiamiespalvelun järjestäminen kunnissa hyvin eri tavoin sai viisi (5) mainintaa. Neljä (4) vastaajaa ilmoitti, ettei näe kansalaisten saavan yhdenvertaista sosiaaliasiamiespalvelua. Suuri työmäärä ja resurssipula, toiminnan epävarmuus ja lakimuutosten odottelu tuotiin esiin kaikki kahdessa (2) vastauksessa. kunnilla ei liene kiinnostusta asiamiestoimintaan varsinkaan nyt, koska energia ja voimavarat menevät lakiuudistusten ja talouden riskien kanssa kamppailuun. Melko hyvänä, soittoja tulee tasaiseen tahtiin. Sosiaaliasiamiehen rooli on tärkeä yksittäisen asiakkaan asiassa. Sosiaaliasiamiestoiminta on muutoksen tilassa ennen muuta lainsäädäntöuudistusten myötä. Jotkut sosiaaliasiamiehet eivät tilastoi asiakasyhteydenottoja ollenkaan ja/tai sitten palvelu on pelkkää puhelinneuvontaa. Kuvio 8. Sosiaaliasiamiestoiminnan tila.

16 Sosiaaliasiamiehen rooli vaikuttajana ja kuntien sosiaalipalveluiden kehittäjänä Asiamiehiltä kysyttiin minkälaisena sosiaaliasiamiehen rooli vaikuttajana ja kehittäjänä nähdään. Vuosittaiset selvitykset vaikuttamisen ja kehittämisen kanavana mainittiin kolmessa (3) vastauksessa. Kolmessa (3) vastauksessa vaikutusmahdollisuudet koettiin heikoksi. Vastauksissa tuli esiin että vaihtelua on paljon. Heikkona, ehkä pienemmissä kunnissa voisi vaikuttaa kehittämiseen. Kahtiajakoisena: parhaimmillaan sosiaaliasiamies pystyy vaikuttamaan niin yksilöllisiin tilanteisiin, kuin niiden kautta ja muutenkin

17 17 myös yleisemmällä tasolla, mutta samalla asema kunnan määrittämänä sosiaaliasiamiehenä luo epävarmuutta ja vähentää vaikuttavuutta. Kunta voi halutessaan vaihtaa kriitikkonsa. Minulle itselleni on kuitenkin täysin selvää, että kaikki mitä sanon ja kirjoitan, tähtää sosiaalipalvelujen kehittämiseen. Eri asia on miten kunnat palautteeseeni reagoivat ja suuntaavatko voimavaroja jonkin ilmiön muuttamiseen tai korjaamiseen. Se (rooli vaikuttajana) voisi olla suurempi. Kuvio 9. Sosiaaliasiamiehen rooli vaikuttajana ja kehittäjänä.

18 Ajatuksia luonnoksesta uudeksi sosiaalihuoltolaiksi sosiaaliasiamiestoiminnan osalta Sosiaaliasiamiehiltä kysyttiin mielipidettä luonnoksesta uudeksi sosiaalihuoltolaiksi sosiaaliasiamiestoiminnan osalta. Neljässä (4) vastauksessa vastatoimien kiellon lisäys koettiin hyväksi asiaksi. Riippumattomuuden esille nosto koettiin tärkeänä kahdessa (2) vastauksessa ja kaksi (2) vastaajaa toivoi vielä tarkennuksia. Herättää kyllä kysymyksiä ja luonnoksessa ei kuitenkaan pureuduta ongelmakohtiin tarpeeksi. Ehdottomasti hyvä on riippumattomuutta koskeva kirjaus....vastatoimien kielto oli ehkä hienoinen yhllätys, vaikka tiesinkin, että asiaa yritetään lakiin saada. Mikä on tämän säädöksen käytännön merkitys esim. ostopalveluasiamiesten kohdalla? Asiaa ei ole perusteluissa avattu ollenkaan.

19 19 Kuvio 10. Näkökulmia luonnoksesta uudeksi sosiaalihuoltolaiksi. 4.3 Sosiaaliasiamiesten lisä- ja täydennyskoulutus Vastaajilta kysyttiin minkälaista lisä- ja täydennyskoulutusta toivotaan järjestettävän. Vastausten mukaan eniten koulutusta tarvitaan lakeihin liittyen. Koulutuksen toivottiin olevan paikallista ja helposti osallistuttavaa. Valtakunnallisesti suunnitellun ohjelman mukaisesti paikallisesti toteutettuna, helposti osallistuttavaa, ei kallista, vaikka toistuvaa (pienimuotoista), perusasioita tehtäviin liittyen.

20 20 Itse olen voinut osallistua budjetin puitteissa hyvinkin vapaasti soveltuviin koulutuksiin. Erityisesti sosiaaliasiamiehille suunnattuja koulutuksia ei ole sosiaaliasiamiesyhdistyksen vuosittain järjestämän tilaisuuden lisäksi.. asiakkaan kohtaaminen puhelimitse, uusien lakien kertomista lyhyesti ja lakien vaikutus asiakkaaseen ja kuntien resursseihin. ainakin lakimuutosten tapahtuessa Kuvio 11. Lisä- ja täydennyskoulutuksen tarve.

21 Sosiaaliasiamiehenä työskentely Asiamiehiltä kysyttiin hoitaako tehtäviään pää- vai sivutoimisena. Vastaajista suurin osa (9) ilmoitti työskentelevänsä päätoimisena sosiaaliasiamiehenä ja kaksi (2) vastaajaa sivutoimisesti. Sivutoimisuuteen viitaten kysyttiin rooliristiriidoista ja jääviysongelmista työtä tehdessä. Ristiriitoja ei koettu olevan lainkaan tai niitä koettiin olevan toisinaan sivutoimisesti asiamiestyötä toteutettaessa. Vastaajilta kysyttiin mitä haasteita koetaan työajan jakautumisessa eri tehtäväalueiden kesken huomioon ottaen sosiaaliasiamiehen lakisääteiset tehtävät. Sosiaaliasiamiesten vuosittaisen selvitykset ja niihin kuluva aika mainittiin haasteista useimmin. Vastauksista tuli ilmi myös, että haasteita järjestetyssä ei koeta tai se on järjestelykysymys. Kaikkia lakisääteisiä tehtäviä ei pysty hoitamaan tasapuolisesti työmäärästä johtuen. Järjestelykysymys. En koe haasteita, vaan nautin monipuolisesta työstä. Aika ei millään tahdo riittää. Hoidan asiakasyhteydenotot parhaani mukaan. Lakisääteinen sam-selvitys on jokavuotinen kiviriippa, vaikuttamistyöhön, tiedotukseen ym. ei tahdo riittää aikaa päätyöltä. Asiakastyö vie leijonanosan työajasta. Selvityksen tekoon, kuntakäynteihin ym. on raivattava aikaa asiakastyöltä. Kuntakäynneille ja laajemmalle vaikuttamistyölle ei jää riittävästi aikaa. Yleisesti ottaen selvityksen teko vie kohtuuttomasti aikaa sen todennäköiseen vaikuttavuuteen nähden, mutta toisaalta selvityksen muotoa ei ole lailla säädelty. Itse voi siis vaikuttaa myös siihen,

22 22 minkälaisen selvityksen laatii. Työ on monipuolista ja antoisaa, ja haastavuudet vaihtelevat hieman vuosien ja kokemuksenkin myötä. Itse koen ajoittain suurimmaksi haasteeksi kuntien kanssa tehtävän yhteistyön. Ulkopuolisen arvio kunnan palveluista voi ottaa joissakin kunnissa koville. Kuvio 12. Työajan jakautumisen haasteet. 4.5 Painostaminen ja uhkailu Vastaajilta kysyttiin voivatko he hoitaa lakisääteisiä sosiaaliasiamiehen tehtäviä ilman pelkoa työsuhteen päättymisestä tai määräaikaisen työsuhteen uusimatta

23 23 jättämisestä. Asiamiehistä suurin osa, seitsemän (7) vastaajaa ilmoitti että kokee voivansa hoitaa lakisääteisiä sosiaaliasiamiehen tehtäviä ilman pelkoa työsuhteen menettämisestä. Neljän (4) vastaajan kohdalla kokemus oli päinvastainen. Sosiaaliasiamiehiltä (N=11) kysyttiin onko heillä kokemusta uhkailusta tai painostuksesta työn tekemiseen liittyen. Seitsemän (7) vastaajaa ilmoitti, ettei ole kokenut uhkailua tai painostusta. Neljä (4) vastaajaa kertoi kohdanneensa em. asioita työtä tehdessä. Painostusta etten tapaisi tiettyjä asiakkaita Kunnista on kerrottu suoraan, mitä sosiaaliasiamies saa tai ei saa tehdä. On sanottu suoraan, että jos avustaa asiakasta vaikka kirjallisessa prosessissa kirjoittamisessa valitukset haoon tai oikaisuvaatimukset niin sopimus voidaan irtisanoa. Joskus asiakkaiden taholta joskus virkamiestasolta. Asiakkaan kanssa yhden uhkaavan tilanteen ja kuntien kanssa kiperiä tilanteita, vaikka niissä ei uhkailusta tai painostuksesta voikaan puhua. 4.6 Sosiaaliasiamiesten vuosittaiset selvitykset kunnille Selvityksen tekemisen haasteita Asiamiehiltä kysyttiin minkälaisia haasteita selvitysten tekemiseen liittyy. Haasteita koettiin vaihtelevasti. Useimmin vastauksissa mainittiin aikataulun ja työajan riittävyys suhteessa alkuvuoden runsaaseen työmäärään. Selvityksen laatiminen kaikkia tahoja (päättäjiä, viranomaisia ja kunnan asukkaita) palvelevaksi koettiin haastavaksi. Selvityksen korrekti kieli ja erityisesti ikävien asioiden muotoilu mainittiin myös haasteiksi. Tietojen saaminen selvitystä varten koettiin joidenkin vastausten mukaan haasteelliseksi.

24 24 Työpaine. Entä kuinka voi tehdä päätelmiä asiakkaan aseman kehityksestä, minkä tiedon pohjalta se on mahdollista? Kunnan viranhaltijoilta ei saa tarvittavaa tietoa, vaan sitä joutuu pyytämään useaan eri otteeseen ja tällöin raportin teko viivästyy. Mitään erillistä aikaa selvitysten tekemiseen ei ole, vaan siihen on muusta työtilanteesta riippuen käytettävä iltoja ja joskus jopa viikonloppuja. Ei ole tarpeeksi ohjeita tai määritelty sitä, mitä sosiaaliasiamies tältä osin nostaa esille ja siksi vuosittaiset raportit ovat hyvin yksilöllistä jälkeä. Kirjoitetaan nyt jotain, kun pakko on (lakisäädännöllinen velvoite). Selvitysten sisältö, merkitys ja yhdenvertaisuus Sosiaaliasiamiehiltä kysyttiin että mihin selvityksen sisältö perustuu ja miltä pohjalta se muodostuu. Suurimmassa osassa vastauksista selvityksen mainittiin muodostuvan asiakasyhteydenottojen ja niiden aihepiirin tilastoinnista ja analysoinnista. Tietoa saadaan monin eri tavoin. Eri kanaviksi mainittiin mm. kuntakyselyt, henkilöstötapaamiset, työkokoukset ja koulutukset, media ja eri tahojen esim. THL:n, AVI:n tai Valviran tilastot. Kuvio 13. Selvityksen muodostuminen.

25 25 Vastaajilta kysyttiin millainen merkitys selvityksillä on asiakkaan aseman edistämisen ja vaikuttamisen näkökulmasta. Selvitysten merkitystä kuvattiin vastauksissa (N=11) monin eri tavoin. Merkityksen nähtiin olevan toisaalta melko vähäinen ja asemaa tulisi vahvistaa, toisaalta selvitysten nähtiin antavan tilannetietoa ja näyttävän kehityksen suunnan. Selvityksen merkityksen nähtiin kasvavan, mitä huolellisemmin sen tekee ja mitä useammin sama asiamies on selvityksen laatinut. En tiedä. Selvitys menee tiedoksi kunnan/kaupungin hallituksille riippuu kunnanhallituksista. Selvityksessä tulee esiin epäkohdat palveluiden saatavuudesta, määräaikojen noudattamisesta. Kaikki kunnat eivät käsittele asianmukaisesti sam-raporttia. Siitä saisi hyviä vinkkejä ja se olisi hyvä laadunvalvontavälineen. Sosiaaliasiamiehiltä kysyttiin, että ovatko selvitykset valtakunnallisesti yhdenvertaisia. Vastaajista (N=11) suurin osa oli sitä mieltä, että selvitykset eivät ole

26 26 keskenään vertailukelpoisia ja että vaihtelua on paljon. Yhdessä (1) vastauksessa selvitykset nähtiin yhdenvertaisina. Ei todellakaan. Eivät missään nimessä, jos kaikkien Suomessa toimivien asiamiesten selvityksiä vertailee. Jos verrataan pelkästään sosiaalialan osaamiskeskuksissa olevien selvityksiä keskenään, ne ovat vertailukelpoisia, koska osaamiskeskuksesta ei voi lähteä maailmalle mitä tahansa. Uskoisin näin. 4.7 Palaute ja kehittämisen tarpeet Sosiaaliasiamiehistä (N=11) suurin osa ilmoitti, ettei saa työstään säännöllisesti palautetta. Vain kaksi (2) vastaajaa sai palautetta säännöllisesti. Vastaajien mukaan palautetta tuli pääsääntöisesti asiakkailta ja heidän omaisiltaan. Asiakkaiden palautteen kerrottiin olevan useimmiten positiivista ja koskevan hyvää palvelua. Kunnan viranhaltijoilta saadun palautteen ilmoitettiin olevan usein närkästynyttä ja koskevan mm. työtapojen sekä neuvottelu- ja sovittelukäytäntöjen kehittämistä. Viranhaltijoilta sekä omalta esimieheltä saatu palaute koettiin riittämättömäksi. Vastaajilta (N=11) kysyttiin missä asioissa he näkevät olevan kehittämisen tarpeita joko omassa työssä tai yleisellä tasolla. Kehittämisen tarpeita nähtiin monella eri alueella. Eniten kehittämistä kaivattiin sosiaaliasiamiehen aseman vahvistamisessa ja toiminnan yhtenäistämisessä valtakunnallisella tasolla. Koulutuksia tulisi olla enemmän ja työtehtäviin ja työmäärään tulisi saada tarkennuksia. Lisäksi selvityksiä tulisi yhtenäistää ja hyödyntää paremmin. Omassa työssäni kehittämistarpeita on työn näkyväksi tekemisessä. Haluaisin päästä kielteisten asioiden käsittelystä vielä enem-

27 27 män kehittämisen suuntaan, mutta se ei toki pelkästään ole omassa vallassani. Sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämistapa, irtisanomissuoja, tehtävien riittävän yksityiskohtainen määrittely lain tasolla, asiakasyhteydenottojen kirjaamistapoihin tarkennus, työmäärän tarkennus (kuinka monta kuntaa voi yhdellä olla, että laissa säädetyt tehtävät tulisi edes jollain tavalla hoidetuksi), sosiaaliasiamiehen koulutustausta, laissa määritelmä tähän. Mikä tahansa tutkinto ei tähän tehtävään pätevöitä, vaikka korkeakoulututkinto olisikin. Saada kunnan viranhaltijat muuttamaan suhtautumistaan sosiaaliasiamiehiin. Emme ole "vihollisia". Selvityksiin pitäisi saada selkeä valtakunnallinen yhteinen käytäntö ja ohje.

28 Kuvio 14. Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämisen kohteet. 28

29 29 5 POHDINTA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Vasson sosiaaliasiamiespalvelun laatuun ja saatavuuteen asiakkaat ja viranhaltijat ovat pääsääntöisesti olleet tyytyväisiä. Tiedottamiseen tulisi kuitenkin panostaa entistä enemmän niin Vassossa kuin valtakunnallisella tasolla. Myös kuntien viranhaltijoiden vastuuta asiamiestoiminnasta tiedottamiseen tulee korostaa. Asiakas ei voi hakea neuvoa tai apua asemansa kohentamiseksi jos ei edes tiedä palvelun olemassaolosta. Tiedottamisen lisääminen todennäköisesti myös vähentäisi ristiriitoja kuntien viranhaltijoiden ja sosiaaliasiamiesten välillä. Yksi keino Vasson sosiaaliasiamiestoiminnasta tiedottamiseen olisi kuntiin jaettava esite toiminnasta, joka asetettaisiin asiakkaiden saataville tai että viranhaltijat kunnissa huolehtivat, että asiakas saa tiedon palvelusta. Yhteistyön lisääminen esimerkiksi viranhaltijoihin kuntakäyntien ja koulutus- /infotilaisuuksien muodossa toisi toimintaa enemmän näkyväksi ja vastaisi työntekijöiden toiveisiin palvelun kehittämisestä. Sosiaaliasiamies on pääsääntöisesti asiakkaan asialla, mutta tiivis yhteistyö, neuvonta ja lakien soveltamisopastus viranhaltijoille edistäisi asiakkaan asemaa sosiaalihuollon palvelujen laadun kohentuessa. Viranhaltijoita onkin mm. Vasson sosiaaliasiamiehen selvityksissä kehotettu enemmän ottamaan yhteyttä sosiaaliasiamieheen päätöksenteon tueksi. Eräässä selvityksen viranhaltijapalautteessa toivottiin sosiaaliasiamieheltä esimerkiksi sähköpostilistaa, johon voisi ilmoittautua ja saada sitä kautta ajankohtaista informaatiota eri teemoista. Sosiaalihuollon asiakkailta oli haastavaa saada palautetta verkkokyselyllä. Jatkossa palautteen kerääminen olisi järkevää toteuttaa jatkuvana. Verkossa olevan kyselyn lisäksi paperilla tai esimerkiksi tabletilla oleva lomake voisi olla toimiva tapa kerätä palautetta asiakastapaamisten yhteydessä. Viranhaltijapalautteen keräämisessä on hyvä ottaa huomioon kyselyn toteuttamisen ajankohta. Alkuvuoteen ajoittuu kunnissa erilaisia kyselyitä ja selvityksiä, joten loppuvuonna vastausinnokkuus mahdollisesti on suurempi. Selvitysten teon yhteydessä palautetta on Vasson sosiaaliasiamiehen toimesta pyydetty, mutta vastausprosentti on jäänyt hyvin pieneksi.

30 30 Sosiaaliasiamiestoiminta on alueittain ja sosiaaliasiamiehestä riippuen hyvinkin erilaista. Asiamiehen rooli ja tehtävä sekä olemassaolo on epäselvä niin asiakkaille, viranhaltijoille kuin joissain tapauksissa sosiaaliasiamiehille itselleenkin. Sosiaaliasiamiehen lakisääteisiin tehtäviin ja työtapoihin ei ole olemassa yhtenäistä ohjeistusta, sitä kuitenkin kaivataan linjaamaan työtehtävien hoitotapaa yksittäisen asiamiehen kohdalla ja yleisellä tasolla kokonaisuudessaan toiminnan yhtenäistämiseksi. Vuosittaisten selvitysten kirjo on laaja. Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2008 selvityksessä on ehdotettu että sosiaaliasiamiesten asiakastilastointiin tulee tehdä yhteinen valtakunnallinen malli vuosien 2009 ja 2010 aikana. Yhtenäistä mallia tilastointiin ei kuitenkaan ole vielä käytössä. Selvitykset ovat tilastoinneista ja työtavoista riippuen tekijänsä näköiset. Kunnille tuotettava tieto sosiaalipalvelujen tilasta jää näin valtakunnallisella tasolla rikkonaiseksi. Vaikka selvitys olisi laaja ja monipuolinen, se ei itsessään tuo asiakkaan aseman ja oikeuksien toteutumiseen muutosta. On kunnan vastuulla antaa selvityksen tekoon tarvittavat tiedot viipymättä ja mahdollisimman kattavasti sekä käsitellä selvitys kunnanhallituksessa ja reagoida siinä esitettyihin huomioihin sosiaalihuollon palveluiden järjestämisestä päätettäessä.

31 31 LÄHTEET Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista /812. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä sosiaalihuoltolain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi HE 137/1999. Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita 2001: 11. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvityksiä 2008:17. Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittäminen. Helsinki.

32 LIITTEET LIITE 1 Saatekirje sosiaaliasiamiehen asiakkaille Hei, Keräämme asiakkailtamme palautetta Vasson sosiaaliasiamiestoiminnasta. Kyselystä saa- mamme palautteen pohjalta pyrimme kehittämään palveluamme. Palautekysely ja sen rapor- tointi tehdään Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä. Pyydämme Teitä ystävällisesti vastaamaan palautekyselyyn Vasson internetsivuilla osoitteessa - > Sosiaaliasiamies (kysely löytyy aivan sivun lopusta) Palautteesi on meille tärkeä, vastaathan mennessä. Kiitos!

33 LIITE 2

34

35 LIITE 3 Saatekirje viranhaltijoille Tervehdys sote- johtajat, Vasso kehittää sosiaaliasiamiehen asiantuntijapalvelua. Keräämme palautetta sosiaaliasiamie- hen sopimuskunnista oheisen kyselyn avulla. Turun ammattikorkeakoulun opiskelija työskente- lee tällä hetkellä Vassossa harjoittelijana ja kerää aineistoa opinnäytettänsä varten. Sosiaa- liasiamiehen palautekysely on osa hänen opinnäytetyötänsä ja kyselystä tehdään Vassolle myös pienimuotoinen selvitys. Olkaa hyvä ja välittäkää oheinen kysely kuntienne työntekijöille, joiden työnkuvaan sosiaaliasiamiehen toiminta liittyy. Toivottavasti saamme mahdollisimman kattavan palautteen kunnista. Voitte myös itse vastata kyselyyn. Oheisen anonyymin verkko- kyselyn täyttäminen kestää n. 5 minuuttia. Kyselyyn tulisi vastata mennessä: Vasson sosiaaliasiamies työskentelee Kaarinassa, Koski Tl:ssä, Kustavissa, Laitilassa, Liedossa, Taivassalossa, Vehmaalla, Uudessakaupungissa, Somerolla, Raisio- Ruskossa. Kiitollisena toimintamme palautteesta ja yhteistyöterveisin, Tapio Häyhtiö

36 LIITE 4

37

38 LIITE 5 Saate sosiaaliasiamiehille Hyvä vastaanottaja, Keräämme tietoa sosiaaliasiamiestoiminnan tilasta ja työn haasteista. Kyselyn ja raportoinnin toteuttaa opinnäytetyönä Turun ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman opiskeli- ja Viola Sailio. Kyselyaineiston pohjalta pyritään kehittämään Oy Vasso Ab:n sosiaaliasiamies- palvelua. Raportin valmistuttua se on saatavissa Vassolta. Kyselyyn pääset vastaamaan alla olevan linkin kautta. Vastaaminen tapahtuu anonyymisti ja vie aikaa noin 10 minuuttia. Vastaathan klo mennessä, kiitos!

39 LIITE 6

40

41