TAMPEREEN KAUPUNKI VÄLITILINPÄÄTÖS Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmä

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI VÄLITILINPÄÄTÖS 2009 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmä

2 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Petri Kivinen Paino: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy

3 Esipuhe VÄLITILINPÄÄTÖS Tampereen kaupungin välitilinpäätös on laadittu ajalta Välitilinpäätöksen tavoitteena on antaa kesken tilikauden kokonaiskuva kaupungin taloudesta ja olla pohjana tilinpäätösennusteelle sekä antaa tietoa vuoden 2010 talousarvion valmisteluun. Välitilinpäätös on laadittu vastaavilla periaatteilla kuin varsinainen tilinpäätös. Välitilinpäätökseen on sisällytetty koko kaupungin tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase sekä kaupunkikonsernin tuloslaskelma ja tase. Liitetietoja ja tase-erittelyitä ei ole laadittu. Välitilinpäätöksen tulos on 6,7 milj. euroa ylijäämäinen. Vuosikate on 61,7 milj. euroa ja se kattaa poistot 112-prosenttisesti. Vuosikate on 66,8 milj. euroa edellisvuoden välitilinpäätöstä huonompi. Toimintakate on -610,9 milj. euroa. Toimintatuotot kattavat toimintakuluista 22,9 prosenttia. Nettoinvestoinnit ovat 79 milj. euroa. Lainakanta on kasvanut vuoden alusta 63 milj. euroa. Asukasta kohden laskettuna kaupungin lainakanta on elokuun lopussa euroa, kun se vuoden alussa oli 937 euroa. Kaupungin asukasmäärä on kasvanut samassa ajassa asukkaalla ja on elokuun lopussa Kaupunkikonsernin tulos on 23,0 milj. euroa ylijäämäinen ja 59,1 milj. euroa heikompi kuin elokuun 2008 tulos. Tulosta ovat heikentäneet toimintakulujen kasvu 49,4 milj. euroa sekä toimintatuottojen vähennys 21,1 milj. euroa. Konsernin vuosikate on 116,0 milj. euroa ja poistot ovat 92,1 milj. euroa. Konsernin vuosikate on heikentynyt 55,6 milj. euroa viime välitilinpäätöksestä. Konsernin lainakanta on elokuun tilanteessa 737,1 milj. euroa eli euroa asukasta kohden. Tilinpäätökseen 2008 nähden lainakanta on kasvanut 39 milj. euroa. Välitilinpäätöksen perustella laaditun tuloslaskelmaennusteen mukaan kaupungin tuloksen arvioidaan muodostuvan 39,0 milj. euroa alijäämäiseksi, mikä on 11,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi tulos. Tulosennuste on heikentynyt heinäkuun tilanteesta 1,3 milj. euroa. Kaupunginvaltuuston edellyttämistä säästöistä jää hyvinvointipalveluissa ennusteen mukaan merkittävä osa saavuttamatta. Ennusteen mukaan nettomenot kasvavat vuoden 2008 tilinpäätökseen verrattuna 70,2 milj. euroa eli 8,5 prosenttia, kun vertailutiedoista eliminoidaan Sähkölaitoksen yhtiöittämisen vaikutus. Ilman kertaluontoisia maanmyyntivoittoja nettomenojen kasvu on 4 prosenttia. Verotulojen arvioidaan heikentyvän vuoteen 2008 verrattuna 18,9 milj. euroa (-2,6 prosenttia). Valtionosuuksien arvioidaan kasvavan 12,5 milj. euroa ( 6,2 prosenttia). Ennusteen vuosikate 48,5 milj. euroa riittää kattamaan arvioiduista poistoista 55,4 prosenttia. Vuosikatteen arvioidaan toteutuvan 5,8 milj. euroa ja toimintakatteen 12,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Ydinprosessien yhteenlaskettu toimintakate on toteutumassa vuosisuunnitelmaa 2,5 milj. euroa heikompana. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin toimintakate on toteutumassa 4,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Toimintamenojen ylitys aiheutuu lähinnä toimeentulotukimenoista ja PSHP:n tilauksesta. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin toimintakate on toteutumassa 1,5 milj. euroa suunniteltua parempana hoidon ja asumisen yhdistävien palvelujen tulojen ylityksestä johtuen. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 0,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen sekä sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessin toimintakatteiden ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelman mukaisina. Konsernihallinnon toimintakatteen ennustetaan muodostuvan 1,3 milj. euroa budjetoitua paremmaksi lähinnä harkinnanvaraisista määrärahoista ja täyttämättömistä vakansseista johtuen. Hyvinvointipalveluiden toimintakatteen arvioidaan muodostuvan ilman toimenpiteitä 15,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. Laitoshoidon (-7,2 milj. euroa), Avopalveluiden (-4,1 milj. euroa), Päivähoidon ja perusopetuksen (-2,9 milj. euroa), Erikoissairaanhoidon (-1,1 milj. euroa) sekä Toisen asteen koulutuksen (-0,3 milj. euroa) tuotantoalueilla toimintakatteen ennuste on vuosisuunnitelmaa heikompi. Liikelaitosten ja rahastojen yhteenlasketun tuloksen ennustetaan toteutuvan 2,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana 41,7 milj. eurona. Tampereen Tietotekniikkakeskus ennustaa ylittävänsä liikeylijäämän vuosisuunnitelmatavoitteensa 3,5 milj. eurolla perustietotekniikkapalveluiden myynnin kasvulla ja ennakoitua suuremmilla projektituotoilla sekä 0,7 milj. euroa budjetoitua suurempina toteutuvilla säästötoimenpiteillä. Tampereen Kaupunkiliikenne on ylittämässä vuosisuunnitelman liikeylijäämätavoitteensa 0,5 milj. eurolla liikennöintisuoritteiden kasvulla. Tampereen Aterian (-0,6 milj. euroa), Tampereen Veden (-0,4 milj. euroa), Tampereen Tilakeskuksen (-0,3 milj. euroa), Tampereen Aluepelastuslaitoksen (-0,2 milj. euroa) ja Tampereen Logistiikan (-0,1 milj. euroa) ennusteet ovat vuosisuunnitelmaa heikommat. Tampereella Tarja Puskala vs. laskentapäällikkö

4 Esipuhe

5 Välitilinpäätös 5 SISÄLLYSLUETTELO Talouden yleinen kehitys 9 Laskelmat 13 Tuloslaskelma 13 Tuloslaskelmaennuste sisältäen sisäiset erät 14 Rahoituslaskelma 18 Tase 20 Investoinnit 22 Konsernituloslaskelma 25 Konsernitase 27 Tilaajaosa 33 Kaupungin yhteiset erät 33 Verotulot 33 Valtionosuudet 34 Henkilöstö 35 Korkotuotot ja kulut 37 Muut rahoitustuotot ja kulut 39 Antolainauksen muutokset 40 Lainakannan muutokset 41 Sijoitustoiminta 42 Ydinprosessit ja konsernihallinto 43 Tilaaja ydinprosesseittain 44 Konsernihallinto 61 Strategiset projektit 64 Tuottajaosa 69 Yhteenveto 69 Hyvinvointipalvelut 71 Konsernipalvelut 79 Liikelaitokset ja taseyksiköt 82 Konserniyhteisöt 97 Yhteisöjen talous 97

6 Välitilinpäätös 6

7 Välitilinpäätös 7 TALOUDEN YLEINEN KEHITYS

8 Välitilinpäätös 8

9 Talouden yleinen kehitys 9 TALOUDEN YLEINEN KEHITYS Maailmantalouden sodanjälkeisen ajan syvimmän taantuman vaikein vaihe näyttäisi olevan ohi. Laajat finanssi- ja rahapoliittiset elvytystoimet ovat aikaansaaneet paremmat kasvunäkymät kuin aikoihin. Maailmantalous elpyy Kiinan johdolla, jossa bruttokansantuote kasvaa tänäkin vuonna merkittävästi. Kasvu tulee olemaan kuitenkin vaikeaa. Talouskasvua rajoittaa myös pitkällä tähtäimellä se, että valtiot ovat velkaantuneet elvytyspakettien johdosta. Euroalueellakin taantuma on hellittänyt ja loppuvuonna talouskasvun odotetaan jo piristyvän. Silti kuluvasta vuodesta tulee heikoin toisen maailmansodan jälkeen. Bruttokansantuotteen ennakoidaan laskevan lähes 4 prosenttia. Euroopan Keskuspankin ohjauskorko on ollut toukokuusta 2009 alkaen ennätyksellisen alhaalla,1,0 prosentissa. Koron lasku näyttää epätodennäköiseltä, sen sijaan nousua voidaan odottaa aikaisintaan keväällä. Suomen talous sukelsi koko alkuvuoden yhtä jyrkästi kuin 1990-luvun laman alkuvaiheessa. Toisen neljänneksen pudotus oli peräti 9,4 prosenttia vuoden 2008 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Pahimman vaiheen uskotaan kuitenkin nyt olevan ohitettu ja suunta on parempaan. Vuoden 2009 bruttokansantuotteen laskuksi ennustetaan nyt 4,5 7,2 prosenttia, mutta ensi vuonna talouden odotetaan jo kääntyvän verkkaiseen kasvuun. Vuodesta 2010 on tulossa kuntataloudessa erittäin vaikea yhteisöverotuottojen vähentyessä ja kunnallisveropohjan pysyessä heikkona työttömyyden lisääntyessä. Kunnat tasapainottavat talouttansa hillitsemällä käyttömenoja ja vähentämällä investointeja. Talouskriisi voi aiheuttaa tulojen ja menojen välisen vakavan epätasapainon, joka vaikuttaa kuntiin usean vuoden ajan, vaikka yleinen taloustilanne alkaisikin parantua. Kuluttajien luottamusindikaattorit ovat pysytelleet ennallaan kesän ylitse. Lähes puolet uskoo Suomen talouden kohentuvan vuoden aikana. Vaikka omat säästämismahdollisuudet ja optimismi omaan talouteen säilyvät, arviot sekä omasta että yleisestä työttömyydestä pysyvät synkkinä. Asuntomarkkinat ovat hiljaiset, vaikka hintojen lasku on taittunut. Erityisesti vaikeuksissa on omakotitalojen kauppa. Uusien asuntojen rakentaminen on yhtä vähäistä kuin luvun lamassa. Rakentamista piristää se, että valtion tukemaa tuotantoa lähtee liikkeelle tuntuvasti enemmän kuin vuosiin. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 9 prosenttiin ja jatkaa nousuaan pitkälle ensi vuoteen. Pahin on vielä edessä, työttömien määrä kasvaa ensi vuonna henkilöllä. Tilanne on heikoin rakentamisessa ja teollisuudessa. Elokuussa 2009 työttömyysaste oli Tampereella 14,6 prosenttia, mikä oli lähes 3 prosenttiyksikköä Pirkanmaata ja 5 prosenttiyksikköä koko Suomea korkeampi. Uusimmat ennusteet bruttokansantuotteen volyymin muutokseksi ja työttömyysprosentiksi vuonna 2009, % OP PT 1.9. Nordea 1.9. Handelsb.3.9. Sampo 14.9 VM Tapiola Aktia 22.9 Etla SP BKT, muutos % Työttömyysaste, % Heikentyneen työllisyystilanteen takia kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot eivät tänä vuonna lisäänny, vaikka keskiansioiden nousu jatkuu ja valtio on keventänyt tuloverotusta. Säästämisasteen kohotessa kulutus supistuu tänä vuonna lähes 3 prosenttia. Ostovoima kääntynee niukkaan kasvuun ensi vuonna, mutta työttömyyden pahentuessa kotitalouksien varovaisuus jatkuu ja kulutus supistuu. Kuluttajahintojen nousu hidastui alkuvuonna ja kääntyi jopa negatiiviseksi kesän aikana öljyn ja ruuan halpenemisen sekä asuntolainojen korkomenojen alenemisen myötä. Inflaation odotetaan pysyvän nollan tuntumassa vielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen sekä korkojen nousu yhdessä arvonlisä-, tupakka-, makeisverojen kanssa nostavat kuluttajahintoja. Työllisten määrä on pienentynyt kuluvana vuonna henkilöllä ja työllisyysaste on pudonnut alle 68 prosentin.

10 Talouden yleinen kehitys 10

11 Välitilinpäätös 11 LASKELMAT Tuloslaskelma Tuloslaskelmaennuste sisältäen sisäiset erät Rahoituslaskelma Tase Investoinnit Konsernituloslaskelma Konsernitase

12 Välitilinpäätös 12

13 Laskelmat 13 LASKELMAT Tuloslaskelma Milj. euroa Toimintatuotot Myyntituotot 89,0 185,1 Maksutuotot 37,3 34,6 Tuet ja avustukset 17,0 14,5 Vuokratulot 22,9 24,9 Muut toimintatuotot 15,4 58,3 Toimintatuotot yhteensä 181,6 317,4 Valmistus omaan käyttöön 61,6 70,7 Toimintakulut Henkilöstökulut -412,9-412,1 Palvelujen ostot -301,6-293,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -54,3-119,7 Avustukset -68,4-59,8 Vuokrakulut -14,7-15,8 Muut toimintakulut -2,2-2,0 Toimintakulut yhteensä -854,1-902,4 Toimintakate -610,9-514,3 Verotulot 504,5 501,6 Valtionosuudet 145,4 136,5 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 22,0 10,6 Muut rahoitustuotot 5,2 1,1 Korkokulut -3,5-3,8 Muut rahoituskulut -1,0-3,2 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 22,7 4,7 Vuosikate 61,7 128,5 Poistot ja arvonalentumiset -55,0-59,0 Tilikauden tulos 6,7 69,5 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,4 0,4 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,0-1,1 Tilikauden ylijäämä 7,1 68,8 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

14 Laskelmat 14 Tuloslaskelmaennuste sisältäen sisäiset erät Milj. euroa VS 2009 Tot 2009 TP 2009 TP 2008* TA 2009 VS 2009 Enn Toimintatulot Myyntitulot 637,9 634, ,1 977,8 979,8 982,5 Maksutulot 37,2 37,7 57,1 56,6 57,6 57,4 Tuet ja avustukset 19,7 19,2 27,1 27,9 30,8 32,4 Vuokratulot 91,9 91,8 128,7 138,4 140,9 140,9 Muut toimintatulot 16,4 17,4 72,0 24,9 24,3 26,4 Tulot yhteensä 803,0 800, , , , ,7 Valmistus omaan käyttöön 76,8 61,6 126,8 108,6 116,8 110,0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot -312,9-312,1-463,9-468,7-460,1-464,6 Henkilösivukulut Eläkekulut -76,8-78,9-114,1-115,0-113,7-116,1 Muut henkilösivukulut -22,2-22,0-34,1-33,0-29,4-29,8 Palvelujen ostot -853,4-839, , , , ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -64,6-63,4-228,2-101,6-100,1-98,7 Avustukset -65,6-70,4-94,3-99,2-100,3-103,4 Vuokramenot -83,0-83,6-118,0-124,2-124,7-126,5 Muut toimintamenot -5,4-2,7-8,6-8,3-8,0-6,2 Menot yhteensä , , , , , ,1 Toimintakate -604,0-610,9-792,7-909,3-886,3-898,4 Verotulot 499,6 504,5 720,6 739,2 696,7 701,7 Valtionosuudet 143,5 145,4 202,2 212,3 214,8 214,7 Rahoitustulot ja -menot 19,5 22,6-0,7 35,6 29,1 30,6 Vuosikate 58,4 61,7 129,4 77,7 54,3 48,6 Suunnitelmapoistot -54,3-55,0-92,3-81,3-81,4-87,6 Satunnaiset erät 0,0 0,0 143,1 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos 4,2 6,7 180,3-3,7-27,1-39,0 *Vuosien 2008 ja 2009 välisessä vertailussa tulee ottaa huomioon kaupunkiorganisaatiossa tapahtuneet merkittävät muutokset, joita olivat Sähkölaitoksen yhtiöittäminen, Elinkeinokeskuksen osittainen hajautus uuteen toimintansa aloittaneeseen Työllisyydenhoidon palveluyksikköön sekä osittainen siirtyminen uuteen elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredeaan. Lisäksi hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö hajautettiin hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille ja konsernihallintoon sekä viranomaispalvelut siirtyivät pääasiassa konsernihallinnon tilaajaryhmään. Näiden yksiköiden osalta on vuoden 2008 vertailutieto on esitetty vain koko kaupungin luvuissa. Taloudellista tilannetta analysoidessa on huomioitu vuosien vertailukelpoisuuden vuoksi Sähkölaitoksen siirtyminen Sähkölaitoskonserniin. Sähkölaitoksen tilikauden tulos oli 35,5 milj. euroa vuonna Lisäksi vuoden 2009 alusta alkaen yhdistyivät Katu- ja vihertuotanto, Auto- ja konekeskus sekä Suunnittelupalvelut uudeksi Infratuotanto liikelaitokseksi. Infratuotannon raportoinnissa on vertailuvuosi saatettu vertailukelpoiseksi. Näiden muutosten lisäksi organisoitiin konsernihallinnon rakenne uudelleen. Vertailuvuodessa on kuitenkin huomioitava viranomaispalvelujen sekä osan hyvinvointipalvelujen kehittämisyksiköstä siirtyminen osaksi konsernihallinnon yksiköitä.

15 Laskelmat 15 Tuloslaskelmien sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelmassa on esitetty kaupungin tuotot ja kulut ajalta Se on laadittu pääosin vastaavilla periaatteilla kuin tilinpäätöksen tuloslaskelma. Esimerkiksi tuottojen ja kulujen jaksotukset ja poistot on kirjattu tilinpäätöksessä noudatettavien periaatteiden mukaisesti. Välitilinpäätöksessä esitetään virallisen tuloslaskelman lisäksi myös kaupungin tuloslaskelma, joka sisältää myös sisäiset tulot ja menot. Tämän tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa talousarviomuutoksilla päivitetyn talousarvion eli vuosisuunnitelman toteutumista. Sisäiseen tuloslaskelmaan kootaan kaupungin yksiköiden talouden toteumatiedot sekä ennusteet tilinpäätöksen toteutumisesta, joka analysoidaan erikseen. Tuloslaskelmien analysointi Tuloslaskelma Toimintatuottojen ja -kulujen erotuksena syntyvä toimintakate kertoo, kuinka paljon varsinaisen toiminnan kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Koska verotulot ja valtionosuudet muodostavat merkittävän osan kuntien tuloista, kuntien toimintakatteet ovat negatiivisia. Tuloslaskelmaa analysoitaessa suhteessa vuoden 2008 ajankohdan tuloslaskelmaan tulee huomioida, että vuonna 2008 sekä Sähkölaitos Oy:n myynnistä että maa-alueiden myyntivoitoista aiheutuneet poikkeuksellisen suuret muut toimintatuotot vaikuttavat merkittävästi edellisvuoden tulokseen. Välitilinpäätöksen toimintakate on 96,6 milj. euroa edellisvuoden välitilinpäätöksen toimintakatetta heikompi. Sähkölaitoksen vaikutus eliminoiden toimintakate on 78,3 milj. euroa heikompi ja nettomenojen kasvu on 14,7 prosenttia. Ilman maa-alueiden myyntivoittojen vaikutusta välitilinpäätöksen toimintakate ( -618,6 milj. euroa) on edellisvuoden välitilinpäätöksen toimintakatetta ( -582,9 milj. euroa) 37,5 milj. euroa heikompi ja nettomenojen kasvu on tällöin 6,1 prosenttia. Toimintamenot ovat edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa 39,2 milj. euroa eli 4,7 prosenttia pienemmät. Toimintatuotot ovat sen sijaan 135,8 milj. euroa eli 42,8 prosenttia edellisvuotta heikommat. Välitilinpäätöksen toimintatuotot kattavat 22,9 prosenttia toimintakuluista. Vuosikate kuvaa kunnan kokonaistulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikate on välitilipäätöstilanteessa 61,7 milj. euroa positiivinen, ja se on 66,8 milj. euroa edellisvuoden välitilinpäätöksen vuosikatetta huonompi. Välitilinpäätöksen vuosikate riittää kattamaan poistot 112-prosenttisesti. Verotuloja on kertynyt 2,9 milj. euroa ja valtionosuuksia 8,9 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Välitilinpäätöksen tulos on 6,7 milj. euroa ylijäämäinen. Jos maksuperusteisesti kirjatut verotulot ja valtionosuudet jaksotettaisiin ennusteen mukaan, muodostuisi välitilinpäätöksen tulos 32,3 milj. euroa alijäämäiseksi. Tuloslaskelma sisältäen sisäiset erät Välitilinpäätöksen toimintakate -610,9 milj. euroa on ajankohdan vuosisuunnitelmaa 6,9 milj. euroa huonompi. Toimintatulot ovat toteutuneet 2,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä ja toimintamenot ovat toteutuneet 3,9 milj. euroa suurempina. Tuloslaskelmaennuste sisältäen sisäiset erät Toimintakatteen eli nettomenojen tilinpäätösennuste on -898,4 milj. euroa, mikä merkitsee 105,7 milj. euron eli 13,3 prosentin kasvua vuoden 2008 tilinpäätökseen verrattuna. Vuosien 2009 ja 2008 välisessä vertailussa tulee ottaa huomioon Sähkölaitoksen yhtiöittäminen alkaen. Kun tilikaudet saatetaan vertailukelpoisiksi eliminoimalla Sähkölaitoksen vuoden 2008 hyvä toimintakate 35,5 milj. euroa, muodostuu tilikauden 2009 nettomenojen kasvuksi 70,2 milj. euroa eli 8,5 prosenttia edelliseen tilikauteen nähden. Lisäksi vuonna 2008 tehtiin merkittäviä maa-alueiden myyntejä, joista saadut myyntivoitot olivat 50,5 milj. euroa. Vuonna 2009 maa-alueiden myynneistä arvioidaan saatavan noin 15,0 milj. euron myyntivoitot. Ilman maanmyyntivoittoja nettomenojen kasvuksi ennustetaan 4 prosenttia. Ennusteet pitävät sisällään niin säästötavoitteita koskettavat toteumaennusteet kuin muut mahdolliset poikkeamat vuoden 2009 vuosisuunnitelmiin. Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 12,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana, mutta alkuperäistä talousarviota 10,9 milj. euroa parempana. Toimintamenojen osalta ennuste ylittää vuosisuunnitelman 18,4

16 Laskelmat 16 milj. eurolla. Välitilinpäätöstilanteessa tilikauden toimintakatteen ennuste -898,4 milj. euroa on 2,6 milj. euroa heinäkuussa tehtyä ennustetta heikompi. Verotulojen ennustetta on korjattu lähinnä kunnallis- ja yhteisöverojen osalta heinäkuun tilanteesta yhteensä +4,2 milj. eurolla 701,7 milj. euroon, joka on 5,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi, mutta 37,5 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompi. Valtionosuuksien ennusteet pysyivät heinäkuussa raportoidulla tasolla. Rahoitustulojen ja -menojen ennuste on 1,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Tilinpäätösennusteen mukaiseksi vuosikatteeksi muodostuu 48,6 milj. euroa, joka kattaa 55,4-prosenttisesti ennustetut suunnitelmapoistot. Koko kaupungin suunnitelmapoistojen ennuste on -87,6 milj. euroa, joka on 6,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempi. Ennuste heikkeni heinäkuusta 2,8 milj. euroa johtuen osaltaan kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin ennusteen 1,8 milj. heikkenemisestä sekä välitilinpäätökseen tehdyistä kertapoistosta, jotka liittyvät keskeneräiseen käyttöomaisuuteen. Tilikauden tuloksen tilinpäätösennuste on 39 milj. euroa alijäämäinen ja 11,9 milj. euroa huonompi kuin vuosisuunnitelman mukainen tulos. Tulosennuste on 219,3 milj. euroa edellisvuoden tulosta huonompi, kun tilikausien välisessä vertailussa vuoden 2008 tuloksesta ei eliminoida Sähkölaitoksen ylijäämäistä tulosta sekä sen yhtiöittämisestä aiheutuneita satunnaisia tuottoja. Sähkölaitoksen tuloksen sekä satunnaisten erien eliminointien jälkeen vuoden 2009 tulosennuste muodostuu 72,1 milj. euroa vuoden 2008 tulosta heikommaksi. Tilikauden alijäämäinen tulosennuste johtuu osaltaan myös verorahoituksen pienenemisestä. Verorahoituksen ennustetaan pienenevän yhteensä 18,9 milj. euroa vuoden 2008 tilinpäätöksestä. Koko kaupungin tulosennuste on heikentynyt heinäkuun ennusteesta 1,3 milj. eurolla. Tilaajan ydinprosessien ja konsernihallinnon yhteenlaskettu toimintakate-ennuste 1,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Tämä johtuu lähinnä Terveyden ja toimintakyvyn ydinprosessin toimintakatteen ylitysennusteesta, joka on 4,9 milj. euroa aiheutuen lähinnä PSHP:n tilauksesta ja toimeentulotukimenoista. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ennuste on 1,5 milj. euroa vuosisuunnitelma parempi. Konsernihallinnon 1,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi ennuste johtuu lähinnä harkinnanvaraisista määrärahoista ja täyttämättömistä vakansseista. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden yhteenlaskettu tulosennuste on yhteensä 16,1 milj. euroa yhteenlaskettua vuosisuunnitelmaa heikompi. Tuotantoalueista Avopalvelut ennustaa tilikauden tuloksensa toteutuvan vuosisuunnitelmaa 4,1 milj. euroa heikompana, Laitoshoito 7,2 milj. euroa heikompana, Erikoissairaanhoito 0,8 milj. euroa heikompana, Päivähoito ja perusopetus 3,5 milj. euroa heikompana ja Toisen asteen koulutus 0,4 milj. euroa heikompana. Liikelaitosten ja rahastojen liikeylijäämän yhteenlaskettu tilinpäätösennuste on 78,3 milj. euroa, mikä on 2,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Tampereen Tietotekniikkakeskus ennustaa ylittävänsä liikeylijäämän vuosisuunnitelmatavoitteensa 3,5 milj. eurolla perustietotekniikkapalveluiden myynnin kasvulla ja ennakoitua suuremmilla projektituotoilla sekä 0,7 milj. euroa budjetoitua suurempina toteutuvilla säästötoimenpiteillä. Tampereen Kaupunkiliikenne on ylittämässä vuosisuunnitelman liikeylijäämätavoitteensa 0,5 milj. eurolla liikennöintisuoritteiden kasvulla. Tampereen Aterian (-0,6 milj. euroa), Tampereen Veden (-0,4 milj. euroa), Tampereen Tilakeskuksen (-0,3 milj. euroa), Tampereen Aluepelastuslaitoksen (-0,2 milj. euroa) ja Tampereen Logistiikan (-0,1 milj. euroa) ennusteet ovat vuosisuunnitelmaa heikommat. Tampereen Ateria ei ole saavuttamassa lisämyyntitavoitettaan, mistä syystä liikeylijäämäennuste alittaa vuosisuunnitelman. Tampereen Veden loppuvuoden myynnin kehitys näyttää tällä hetkellä vielä epävarmalta, mistä syystä myyntiennuste on vuosisuunnitelmaa heikompi. Tilakeskuksen ennuste johtuu erityisesti vuosisuunnitelmaa selvästi suuremmista poistoista ja vuokralaskutuksen vuosisuunnitelmaa heikommasta ennusteesta.

17 Laskelmat 17 Toimenpiteet talousarviossa pysymiseksi Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2009 talousarvioon tehtävistä muutoksista ja säästöistä, joiden vaikutus kaupungin toimintakatteeseen on yhteensä 27,6 milj. euroa. Muiden talousarviomuutosten vaikutus toimintakatteeseen on yhteensä -4,6 milj. euroa. Säästöjen tulee kohdistua ulkoisiin eriin. Säästöjen raportointia on vaikeuttanut kaupungin sisäisten erien käsittely ja luotettavin raportointi saadaankin siksi henkilöstömenoista. Säästöistä on kohdennettu henkilöstömenoihin 15,4 milj. euroa. Elokuun tilanteessa henkilöstömenosäästöjä ennustetaan saatavan vuositasolla 8,4 milj. euroa eli 52 prosenttia tavoitteesta. Tilinpäätösennusteen mukaan toimintakate muodostuu 12,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi, mutta 10,9 milj. euroa alkuperäistä talousarviota paremmaksi. Terveyden ja toimintakyvyn ydinprosessissa vammaisten kuljetuspalvelujen ohjeita on tarkennettu yhdistelyasteen nostamiseksi. Toimenpide pienentää merkittävästi vammaispalvelujen menojen ylitysuhkaa ja ylitysennuste olisi suurempi ilman tätä toimenpidettä. Toimeentulotukeen ja vammaispalveluihin hyväksyttiin 4,7 milj. euron lisäbudjetti kaupunginvaltuustossa , joten vammaispalvelujen toimintamenojen ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelman mukaisesti ja sosiaalisen tuen palvelujen toimintakatteen ylittävän vuosisuunnitelma 0,3 milj. eurolla. PSHP:n tilauksen säästötavoitteeksi asetettiin 3,8 milj. euroa. Lisäksi erikoissairaanhoidon ostoihin lisättiin 0,5 milj. euroa turvaamaan Acutan sujuvaa toimintaa. PSHP:n säästö ei toteudu, vaan ylitysennuste muutettuun tilaukseen nähden on n. 4 milj. euroa. Avopalvelujen tuotantoalueella on talouden tasapainottamiseksi asetettu sijaisten palkkauskielto, mikäli sijaisuus aiheuttaa kaksinkertaiset palkkamenot. Lisäksi tuotantoyksiköiden päälliköiltä edellytetään, että avoimet vakanssit jätetään täyttämättä ellei tuotantoyksikön päällikön harkinnan mukaan palkkaamiseen ole erittäin perusteltua syytä. Avopalvelujen tilinpäätösennuste on parantunut 0,4 milj. euroa heinäkuun tilanteesta lähinnä tuloennusteen tarkentumisen vuoksi. Laitoshoidon tuloksen tilinpäätösennuste on heikentynyt 3,5 milj. euroa heinäkuun ennusteeseen nähden johtuen henkilöstömenojen 3,3 milj. euron ja vuokrien ennusteiden huonontumisista. Henkilöstömenojen ylitysennuste on 4,9 milj. euroa. Laitoshoito esittää korjaaviksi toimenpiteiksi sitä, että tuotantoyksiköiden päälliköiltä edellytetään, että avoimia vakansseja ei täytetä automaattisesti. Henkilöstösuunnitelman päivityksessä huomioidaan todellinen resurssitarve. Päivähoidon ja perusopetuksen tilinpäätösennuste on huonontunut 1,4 milj. euroa heinäkuun ennusteesta lähinnä eläkemenoperusteisten maksujen ja vuokramenojen ennusteiden heikentymisen vuoksi. Päivähoidossa henkilöstömenojen säästötavoite on edellyttänyt vuosilomien keskittämistä ja määräaikaisten työsuhteiden suunnitelmallisuutta. Määräaikaiset työsuhteet päättyivät toukokuussa ja uudet määräaikaiset työsuhteet alkavat pääsääntöisesti syyskuun alussa. Talousarviossa pysymistä on edistetty myös mm. sulkemalla päiväkoteja kesän aikana alkuperäissuunnitelmaa enemmän. Perusopetuksen henkilöstömenoissa säästetään siten, että syksyn oppilaskohtaista kokonaistuntikerrointa on pienennetty 1,5 % sekä koulunkäyntiavustajien työtuntimäärää vähennetty. Talousarviossa pysymistä edistetään myös mm. valvonta-aterioiden leikkauksella ja kerhotoiminnan tehostamisella. Tuotantoalueen tarvikemenojen säästövelvoite pyritään täyttämään pitäytymällä toiminnan kannalta vain aivan välttämättömissä hankinnoissa. Erikoissairaanhoidon toimenpiteitä talousarviossa pysymiseksi ovat henkilöstömenoihin puuttuminen sijaismenoja vähentämällä ja palkattomia virkavapauksia suosimalla. Myös palveluostoja ja hoitotarvikemenoja pyritään vähentämään ja yhteistyötä yksiköiden välillä tehostamaan. Erikoissairaanhoidon tilinpäätösennuste ei ole muuttunut heinäkuun ennusteesta. Toisen asteen koulutuksessa tilinpäätösennuste on huonontunut 0,1 milj. euroa heinäkuun ennusteesta. Palveluiden ja tarvikkeiden ostoon varattuja määrärahoja on leikattu. Kaikki rekrytoinnit arvioidaan kriittisesti. Vuokratuloja ja myyntituloja kasvatetaan mahdollisuuksien mukaan. Eläkemenoperusteisten maksujen tarkistettu määrä on niin paljon arvioitua korkeampi, ettei vastaavia säästötoimenpiteitä voitane kuluvana vuonna toteuttaa muiden talouden sopeuttamistoimenpiteiden lisäksi. Lukiokoulutuksessa henkilöstömenoissa säästötoimenpiteillä (opetusresurssien pienentäminen) pystytään vaikuttamaan syyslukukauden henkilöstömenoihin.

18 Laskelmat 18 Rahoituslaskelma Milj. euroa Tot 2008 Tot 2009 TP 2008 VS 2009 TP 2009 Enn Toiminnan rahavirta Vuosikate 128,5 61,7 129,4 69,2 48,6 Satunnaiset erät 0,0 0,0 143,1 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -53,8-9,0-144,6-15,2-16,2 Investointien rahavirta Investointimenot -93,0-78,0-209,0-152,3-142,8 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,4 0,7 1,4 3,0 2,1 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 61,5 8,8 275,4 20,3 20,6 Toiminnan ja investointien rahavirta 43,6-15,8 195,7-75,0-87,6 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1,2-40,7-245,0-52,5-40,9 Antolainasaamisten vähennykset 2,5 3,7 3,2 2,9 3,9 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,1 60,0 20,1 97,7 90,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -16,9-29,3-25,3-35,6-34,9 Lyhytaikaisten lainojen muutos 10,0 32,3 2,3 0,0 22,0 Muut maksuvalmiuden muutokset -19,1-0,7 8,8 43,3 10,0 Rahoituksen rahavirta -24,7 25,3-236,0 55,8 50,2 Rahavarojen muutos 19,0 9,5-40,3-19,2-37,4 Rahavarat tilikauden lopussa 164,6 114,5 105,1-67,7 Rahavarat tilikauden alussa -145,6-105,1-145, ,1 Rahoituslaskelman tunnusluvut Tot 2008 Tot 2009 TP 2008 Investointien tulorahoitus, % 138,7 79,8 63,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % 119,0 41,9 27,5 Lainanhoitokate 5,9 2,0 4,2 Rahavarojen riittävyys, pv Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmassa on kuvattu kaupungin rahan lähteet ja rahan käytöt sekä rahavarojen muutos ajalta Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin eli sitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö rahavarat raportoitavan kauden aikana. Rahoituslaskelman eriin on sisällytetty myös liikelaitosten erät, mutta kaupungin sisäiset erät on eliminoitu.

19 Laskelmat 19 Rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelman tammi elokuun rahavarojen muutos, eli rahojen ja pankkisaamisten sekä rahoitusarvopaperien tasesaldojen muutos, on 9,5 milj. euroa positiivinen. Rahavarojen muutos muodostuu toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirroista. Toiminnan rahavirta kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Tammi elokuussa toiminnan rahavirta muodostui jopa 52,7 milj. euroa positiiviseksi johtuen 61,7 milj. euron vuosikatteesta. Rahoituslaskelman investointien rahavirta muodostuu taseen pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä myyntituloista. Investointien toteuma on vielä välitilinpäätöksessä vuosisuunnitelmaan nähden melko alhainen, 78,0 milj. euroa, joka alittaa edellisen vuoden välitilinpäätöksen investointimenot 15,0 milj. eurolla. Rahan käyttö investointeihin kokonaisuutena oli 68,5 milj. euroa. Tulorahoituksen ja investointien erotuksena laskettu välitulos toiminnan ja investointien rahavirta oli raportointikaudella 15,8 milj. euroa negatiivinen, mikä on 59,4 milj. euroa edellisvuoden välitilinpäätöksen tasoa heikompi. Tästä laskusta 52,7 milj. euroa syntyy pysyvien vastaavien luovutustulojen pienentymisestä. Rahoitustoiminnan nettorahavirta on välitilinpäätöksessä 25,3 milj. euroa positiivinen, kun se vuoden 2008 välitilinpäätöksessä oli 24,7 milj. euroa negatiivinen. Merkittävin vaikutus rahoituslaskelman alkuvuoden toteumaan on jo toteutetuilla 60,0 milj. euron pitkäaikaisten lainojen nostoilla. Toisaalta, rahoituksen rahavirrassa merkittäviä eriä ovat myös rahalaitoslainojen 29,3 milj. euron maksetut lyhennykset. Lisäksi nettomääräisesti tarkasteltuna lyhytaikaisten lainojen ja muiden maksuvalmiuden muutosten summa on 31,6 milj. euroa positiivinen. Sähkölaitoksen yhtiöittämisellä on merkittävä vaikutus edellä mainittuihin lyhytaikaisiin saldomuutoksiin. Lyhytaikaisten lainojen kasvu johtuu pääosin sovelletusta laskentatekniikasta, jolloin kaupungin konsernipankkitilillä olevat positiiviset tytäryhtiösaldot näkyvät kaupungin lyhytaikaisina lainoina ja negatiiviset saldot lyhytaikaisina saamisina. Tytäryhteisöjen varat konsernipankkitilillä ovat kasvaneet merkittävästi vuoden alusta, millä on positiivinen vaikutus rahoituksen rahavirtaan. Tästä summasta suurin osa johtuu kuitenkin Sähkölaitos-konsernin yhtiöittämisestä ja tilisaldomuutoksista. Rahoituslaskelman tilinpäätösennuste Kaupungin koko vuoden rahoituslaskelmaennusteen mukaan rahavarojen muutos on 37,4 milj. euroa negatiivinen ja 18,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Merkittävin vaikutus rahoituslaskelman tilinpäätösennusteeseen on 20,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommalla vuosikate-ennusteella. Investointien rahavirran tilinpäätösennuste on yhteensä 9,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempi, 120,6 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainannostojen ennuste on tällä hetkellä 90,0 milj. euroa, joka alittaa vuosisuunnitelman 7,7 milj. eurolla. Lyhytaikaisten lainojen ennustettu muutos johtuu pitkälti Sähkölaitoksen yhtiöittämisestä ja siten konsernipankkitilisaldojen pysyväisluonteisesta muutoksesta. Muiden maksuvalmiuden muutosten ennuste poikkeaa merkittävästi vuosisuunnitelmasta.

20 Laskelmat 20 Tase Milj. euroa Muutos VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 12,5 16,4-3,9 Aineelliset hyödykkeet 1 055, ,9 23,5 Sijoitukset 623,9 584,9 39,0 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 4,8 5,3-0,5 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 2,9 2,8 0,1 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 2,2 6,1-3,9 Lyhytaikaiset saamiset 62,8 113,5-50,7 Rahoitusarvopaperit 53,3 57,8-4,5 Rahat ja pankkisaamiset 61,2 47,2 14,0 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 879, ,1 13,1 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 1 432, ,1 8,3 Peruspääoma 636,7 636,7 0,0 Arvonkorotusrahasto 128,8 128,8 0,0 Muut omat rahastot 38,3 37,3 1,0 Edellisten tilikausien ylijäämä 621,5 443,0 178,5 Tilikauden ylijäämä 7,1 178,3-171,3 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 24,0 24,4-0,4 PAKOLLISET VARAUKSET 9,1 10,0-0,9 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 15,7 16,7-1,0 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 162,9 97,0 65,9 Lyhytaikainen 235,1 292,9-57,8 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 879, ,1 13,1 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 77,5 77,7 Rahoitusvarallisuus euroa/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus, % 31,9 27,8 Kertynyt ylijäämä, milj. euroa Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas Lainakanta, Lainat, euroa/asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä

21 Laskelmat 21 Taseen sisältö Taseessa on kuvattu kaupungin omaisuus- ja pääomaerät välitilinpäätöksen laadintahetkellä ryhmiteltyinä luonteensa mukaan. Taseen eriin on sisällytetty myös liikelaitosten omaisuus ja pääomat, mutta kaupungin sisäiset erät on eliminoitu. Taseen vertailutietona on esitetty vuoden 2008 tilinpäätöksen tase. Vertailuvuoden tietoja on oikaistu 0,4 milj. euron lisäyksellä edellisten tilikausien ylijäämään ja vähennyksellä lyhytaikaisiin velkoihin sekä 1,0 milj. euron siirrolla pakollisista varauksista muihin omiin rahastoihin. Korjauksilla on purettu ylimääräinen tulospalkkiovaraus ja siirretty kaksi rahastoa lahjoitusrahastoista omiin rahastoihin. Taseen analysointi Taseen loppusumma oli 1 879,1 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi tilinpäätöstilanteeseen verrattuna 13,1 milj. euroa. Taseen vastaavissa muutokset näkyvät selvimmin lyhytaikaisten saamisten vähentymisenä. Saamisten pienentymistä selittää merkittävästi Tampereen Sähkölaitos konsernille myönnettyjen lyhytaikaisten velkojen lyhennykset sekä konsernipankkitilisaldojen muutokset. Muutokset ovat taseen kannalta pitkälti laskennallisia, etenkin konserninäkökulma huomioituna. Taseen vastaavaa puolella merkittävin erä on pysyviin vastaaviin kuuluva aineelliset hyödykkeet, 1 055,4 milj. euroa, joka muodostaa 56,2 prosenttia taseen loppusummasta. Taseen vastattavissa muutoksia selittää vieraan pääoman muutokset. Uusia pitkäaikaisia rahalaitoslainoja on alkuvuoden aikana nostettu 60,0 milj. eurolla, kun lainanlyhennyksiä on samaan aikaan maksettu 26,5 milj. eurolla. Muutokset pitkä- ja lyhytaikaisten erien välillä johtuvat osittain tilinpäätöskirjauksista. Sähkölaitoksen vuodenvaihteessa tapahtuneella yhtiöittämisellä on suuria vaikutuksia lähes koko taseeseen. Taseen vastattavaa puolen ryhmä pitkäaikainen vieras pääoma on kasvanut tilikauden ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana 65,9 milj. euroa. Suurin osa, 60,0 milj. euroa pitkäaikaisen vieraan pääoman kasvusta koostuu lainoista rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta. Kasvu johtuu myös osittain tilinpäätöksessä kirjatuista jaksotuksista lyhytaikaisen ja pitkäaikaisen vieraan pääoman välillä. Pitkäaikaisia lainoja rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta on lyhennetty välitilinpäätökseen mennessä 29,3 milj. eurolla. Kaupungin omavaraisuusaste on välitilinpäätöksessä 77,5 prosenttia.

22 Laskelmat 22 Investoinnit Tot 2009 TP 2008 TA 2009 VS 2009 TP 2009 Enn Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut aineellisista hyödykkeistä Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien myyntitulot Investointien toteuma Tammi elokuun investointien toteuma on yhteensä 78,0 milj. euroa, kun vuosisuunnitelman investoinnit koko vuodelle ovat 152,1 milj. euroa. Investointien toteutuminen painottuu vuoden loppupuoliskolle. Pysyvien vastaavien myyntituloja on toteutunut elokuun loppuun mennessä 8,8 milj. eurolla, mikä on 43,1 prosenttia koko vuoden vuosisuunnitelmasta. Kaupunkiympäristön kehittämisen rakentamisinvestointien toteuma on tällä hetkellä 28,3 milj. euroa, joka on 52,4 prosenttia koko vuoden vuosisuunnitelmasta. Merkittävimmät käynnissä olevat kaupunkikehityshankkeet ovat Laukonsillan rakentaminen, Vuoreksen alueen kadunrakennustyöt ja Särkijärven eritasoliittymän rakentaminen. Kohteiden toteutus etenee budjetin mukaisena. Tietohallinnon tietojärjestelmäprojektit etenevät pääosin suunnitellusti eikä suuria poikkeamia suunnitellusta ole näköpiirissä. Tietohallinnon investointihankkeiden toteuma on elokuun lopussa 2,0 milj. euroa. Osakkeiden ja osuuksien hankinnan 9,0 milj. euron vuosisuunnitelmasta on käytetty 2,1 milj. euroa. Kuntarahoitus Oyj:n osakeantiin osallistuttiin 0,6 milj. eurolla. Vuores Palvelu Oy:n osakepääomaan sijoitettiin 0,3 milj. euroa ja Tamseed Ky:n ja Tredea Oy:n osakepääomiin molempiin 0,1 milj. euroa. Vuosisuunnitelmasta 8,0 milj. euroa on kohdistettu Hämpin Parkin rahoittamiseen Tampereen Pysäköintitalo Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon tehtävin sijoituksin, joita on elokuun loppuun mennessä tehty 1,0 milj. euroa. Kaupunginhallituksen käyttöön varatun osakkeiden ja osuuksien määrärahan on tehtävä loppuvuonna talousarviomuutos, sillä vuosisuunnitelma on ylittymässä 0,1 milj. eurolla. Investointien tilinpäätösennuste Investointien tilinpäätösennuste on 142,8 milj. euroa, joka alittaa vuosisuunnitelman 9,4 milj. eurolla. Ennuste pieneni kesäkuun ennusteesta 1,3 milj. euroa. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin investointien arvioidaan toteutuvan vuosisuunnitelman mukaisena 61,6 milj. eurona. Tampereen Tilakeskuksen talonrakentamisinvestointien ennuste, 37,3 milj. euroa, alittaa 5,6 milj. eurolla vuosisuunnitelman. Hyvinvointipalveluiden 12,6 milj. euron lähinnä koneiden ja kaluston sekä kiinteiden laitteiden ja rakenteiden investointien vuosisuunnitelman toteutumisennuste on 11,9 milj. euroa. Tampereen Vesi ennustaa pysyvänsä 12,3 milj. euron vuosibudjetissaan, mikäli uusia pakollisia verkonrakentamiskohteita ei ilmaannu loppuvuoden aikana. Osakkeiden ja osuuksien hankinnassa Hämpin Parkin hanke käynnistyy syksyllä, jolloin tähän varattu koko 8,0 milj. euron määräraha tullaan käyttämään kokonaisuudessaan.

23 Konserni 23 KONSERNI Tampereen kaupungin konsernirakenne Tytäryhteisöt Tampereen kaupunki Kuntayhtymät Säätiöt: Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 32,50 % Tampereen Kotilinnasäätiö 100,00 % Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä 39,42 % Tampereen Vuokratalosäätiö 100,00 % Pirkanmaan liitto 45,68 % Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 39,52 % Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat: (konserni) Ekokumppanit Oy 90,57 % Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä 64,21 % Finnpark Oy (konserni) 100,00 % GoTampere Oy 60,44 % Kiinteistönhallinta KnowTek Oy 75,00 % Osakkuus- ja omistusyhteisyhteisöt Pirkanmaan Jätehuolto Oy 49,69 % (osuus äänimäärästä 65,33 %) Atalan Liikekeskus Kiinteistö Oy 40,00 % Runoilijan tie Oy 72,58 % Ateljeetalo Oy 47,66 % Tampere Technology Oy 100,00 % Coxa Oy 20,56 % Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- Erätie 29 As Oy 23,08 % ja kehitysyhtiö Tredea Oy 60,44 % Finn-Medi Delta Kiinteistö Oy 43,05 % Tampereen Sähkölaitos Oy (konserni) 100,00 % Hervannan Juhani As Oy 28,04 % Tampereen Ravirata Oy 70,00 % Hervannan Kanjoni As Oy 43,47 % Tampereen Särkänniemi Oy 100,00 % Mummunkujan pysäköinti Oy 31,33 % Tampere-talo Oy 100,00 % Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy 42,86 % Tavase Oy 69,54 % Pispalan Pulteri As Oy 28,00 % VTS Kiinteistöpalvelu Oy 100,00 % Pispalan Pulteri 2 As Oy 30,62 % Vuores Palvelu Oy 100,00 % Pispalan Pulteri 3 As Oy 44,44 % Pispalanvaltatie 63 As Oy 36,63 % Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt: Suomen Hopealinja Oy 28,46 % Insinöörioppilastalo Oy 63,18 % Tampereen Seudun Kasvurahasto Tasku Ky 40,29 % Keinupuistokeskus Oy 57,02 % Tampereen Sokeain Kiinteistö Oy 29,88 % Opintanner Kiinteistö Oy 97,75 % Tamseed Ky 23,26 % Pirkan Opiskelija-asunnot Oy 100,00 % Tumpin Parkki Kiinteistö Oy 20,96 % Pispan Tupahaka Asunto Oy 69,28 % Tuotekehitys Oy TamLink 24,00 % Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy 66,00 % Tyrkkölä As Oy 47,72 % Tampereen Palvelukiinteistöt Oy (konserni) 100,00 % Virontörmän Lämpö Oy 40,42 % Tampereen Sirppitie 15 As Oy 100,00 % YH Länsi Oy 35,71 % Tampereen Tammelankodit Asunto Oy 100,00 % Tampereen Vuokra-asunnot Oy 100,00 % Tupakkikiven Parkki Kiinteistö Oy 61,03 % Yhteisyhteisöt Vellamonkodit Oy 100,00 % Vilusen Rinne Oy 100,00 % Jotospirtti Oy 50,00 % Välimaankatu 25 As Oy 60,61 % Lännen Kiinteistöpalvelu Oy 33,33 % Ylöjärventie 28 As Oy 100,00 % Pikassos Oy 25,00 % Tampereen kaupunkikonserniin kuului elokuun lopussa 44 tytäryhteisöä. Konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin kaikki tytäryhteisöt, lukuun ottamatta As Oy Välimaankatu 25, jonka tietoja ei saatu määräajassa. Uutena tytäryhteisönä kaupunkikonserniin yhdisteltiin Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy. GoTampere Oy siirtyi kaupungin omistuksesta Tredea Oy:n tytäryhteisöksi Kaupungilla on omistuksessaan 22 osakkuusyhteisöä, joista yhdeksän konsernin kannalta olennaisinta yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen. Konsernirakennekuviossa em. osakkuusyhteisöt ovat kursivoitu.

24 Konserni 24 Konsernitilinpäätöksen laajuus Kaupunki on jäsenenä viidessä kuntayhtymässä, jotka kaikki yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä ei laadittu konsernitilinpäätöstä, joten se on yhdistelty vain emon osalta. Tästä syystä konsernin rahoituslaskelmaa ei laadittu välitilinpäätökseen, sillä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tietojen osittainen yhdistely vääristää konsernin rahoituslaskelman todellisia rahavirtojen muutoksia. Yhteisyhteisöjä ei yhdistellä konsernitilinpäätökseen.

25 Konserni 25 Konsernituloslaskelma Milj. euroa Toimintatuotot 522,1 543,3 Toimintakulut ,1-997,7 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 0,8 0,9 Toimintakate -524,1-453,5 Verotulot 504,5 501,6 Valtionosuudet 145,4 136,5 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2,6 6,4 Muut rahoitustuotot 4,7 1,1 Korkokulut -15,1-15,3 Muut rahoituskulut -2,1-5,2 Vuosikate 116,0 171,6 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -92,1-89,1 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0,0 0,0 Satunnaiset erät 0,0 0,8 Tilikauden tulos 23,9 83,3 Tilinpäätössiirrot 0,0-0,6 Vähemmistöosuudet -0,9-0,7 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 23,0 82,1 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa / asukas Kaupungin asukasmäärä

26 Konserni 26 Konsernituloslaskelman analysointi Tuloslaskelman sisältö Konsernituloslaskelma osoittaa konsernin tuloksen, kun siitä on vähennetty konserniyhteisöjen väliset sisäiset tuotot ja kulut, sisäinen voitonjako, sisäiset katteet ja vähemmistöosuudet. Konsernituloslaskelma kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden ja taloudellisen tuloksen. Konsernituloslaskelmakaava on Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston esittämän yleisohjeen tuloslaskelmakaavan mukainen. Konserniin yhdisteltyjen tytäryhteisöjen liike-, järjestö- tai kiinteistökaavojen mukaiset tuloslaskelmat on yhdistelty niihin ryhmiin, joihin ne luonteensa mukaisesti kuuluvat. Toimintatuotot ja -kulut Konsernin toimintatuotot olivat 21,1 milj. euroa (3,9 prosenttia) pienemmät vuoden 2008 välitilinpäätökseen verrattuna. Toimintatuotoista kaupungin eliminoitujen tuottojen osuus oli 31 prosenttia ja Sähkölaitos-konsernin osuus 25 prosenttia. Toimintakulut sisältävät Valmistus omaan käyttöön, Valmistevarastojen muutos -erät sekä välittömät verot. Konsernin toimintakulut kasvoivat 49,4 milj. euroa (5 prosenttia). Toimintakuluista kaupungin eliminoitujen kulujen osuus oli 68,2 prosenttia ja Sähkölaitos-konsernin osuus 10,9 prosenttia. Toimintatuotot kattoivat 50 prosenttia toimintakuluista. Konsernin toimintakate oli 524,1 milj. euroa negatiivinen, mikä on 70,6 milj. euroa (15,6 prosenttia) vuoden 2008 välitilinpäätöstä heikompi. Vuosikate Konsernin vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin sekä lainojen lyhennyksiin. Tilikauden vuosikate oli 116,0 milj. euroa, ja 825 euroa asukasta kohden. Vuoden 2008 välitilinpäätökseen verrattuna vuosikate on 55,6 milj. euroa (32,4 prosenttia) heikompi. Konsernin vuosikate asukasta kohden on 386 euroa suurempi kuin kaupungin vastaava tunnusluku. Tulos ja ylijäämä Välitinpäätöksen tulos oli 23,9 milj. euroa ylijäämäinen. Tilikauden tulosta on parantanut Sähkölaitos-konsernin noin 7,6 milj. euron pysyvien vastaavien sisäisten katteiden oikaisu. Tulos heikkeni vuoden 2008 välitilinpäätökseen verrattuna 59,4 milj. euroa (71,3 prosenttia). Välitilinpäätöksen ylijäämä oli 59,9 milj. euroa (71,9 prosenttia) edellisvuotta heikompi. Konserniyhteisöjen vähemmistöosuuksien määrää oli 0,9 milj. euroa.

27 Konserni 27 Konsernitase Milj. euroa Muutos VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 11,5 13,2-1,7 Konserniliikearvo 0,4 0,5-0,1 Muut pitkävaikutteiset menot 13,8 15,5-1,7 26,1 29,2-3,1 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 252,8 246,3 6,5 Rakennukset 1 049, ,9 4,2 Kiinteät rakenteet ja laitteet 433,0 449,8-16,8 Koneet ja kalusto 101,0 99,5 1,6 Muut aineelliset hyödykkeet 10,2 10,0 0,2 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 145,1 99,4 45, , ,0 41,4 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 21,2 19,5 1,7 Muut osakkeet ja osuudet 14,7 16,6-1,9 Muut lainasaamiset 12,2 14,1-1,9 Muut saamiset 0,2 0,2 0,0 48,3 50,3-2,1 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 8,3 7,5 0,9 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 34,2 34,1 0,1 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 2,6 6,6-3,9 Lyhytaikaiset saamiset 104,2 129,9-25,7 106,9 136,4-29,6 Rahoitusarvopaperit 54,9 65,2-10,3 Rahat ja pankkisaamiset 101,9 75,7 26,2 VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 371, ,3 23,5

28 Konserni 28 Milj. euroa Muutos VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 636,7 636,7 0,0 Arvonkorotusrahasto 129,2 130,4-1,2 Muut omat rahastot 54,5 50,2 4,3 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 454,7 417,3 37,4 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 23,0 41,8-18, , ,4 21,7 VÄHEMMISTÖOSUUDET 15,4 14,2 1,2 KONSERNIRESERVI 0,6 0,8-0,2 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 15,7 16,2-0,5 Vapaaehtoiset varaukset 25,7 26,6-0,9 41,5 42,9-1,4 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 8,9 9,8-0,9 Muut pakolliset varaukset 14,4 13,9 0,6 23,3 23,7-0,4 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 20,8 21,2-0,3 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 663,7 582,3 81,4 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 36,2 35,7 0,5 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 73,4 115,8-42,4 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 198,8 235,4-36,6 972,1 969,2 2,9 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 371, ,3 23,5 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Konsernin omavaraisuusaste, % Konsernin rahoitusvarallisuus, euroa / asukas Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % Konsernin kertynyt ylijäämä, Konsernin kertynyt ylijäämä, euroa / asukas Konsernin lainat, euroa / asukas Konsernin lainakanta, Konsernin lainasaamiset, Kaupungin asukasmäärä

29 Konserni 29 Konsernitaseen analysointi Taseen sisältö Konsernitase sisältää konsernin omaisuus- ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaan. Konsernitase osoittaa konsernin varat ja velat sekä vastuut ulkopuolisille. Konsernitase osoittaa konsernin oman pääoman sen jälkeen, kun siitä on vähennetty konserniyhteisöjen väliset keskinäiset saamiset ja velat, konserniyhteisöjen sisäiset katteet ja keskinäinen osakeomistus, erotettu ulkopuolisten omistus vähemmistöosuudeksi, ja osakkuusyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta on yhdistelty konsernitaseeseen. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin tiedot on yhdistelty konsernitilinpäätöksen vain emon osalta, jolloin taseen vertailussa on epätarkkuuksia. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin antamat tiedot sisältävät konsernin sisäisiä eriä. Taseen kokonaisuus Taseen loppusumma oli 2 371,9 milj. euroa, kasvua tilinpäätökseen verrattuna oli 23,5 milj. euroa (1,0 prosenttia). Konsernitaseen loppusumma on 492,8 milj. euroa (26,2 prosenttia) suurempi kuin kaupungin taseen loppusumma. Taseen erät Taseen vastaavaa puolella merkittävin erä on pysyviin vastaaviin kuuluva aineelliset hyödykkeet, jonka suuruus on 1 991,4 euroa (84,0 prosenttia taseen loppusummasta), lisäystä 41,4 milj. euroa (2,1 prosenttia). Tase-erässä rakennusten osuus oli 52,7 prosenttia ja kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osuus 21,7 prosenttia. Konsernin pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset olivat yhteensä 106,9 milj. euroa. Tase-erässä myyntisaamisten osuus oli 46,6 milj. euroa ja siirtosaamisten osuus 47,9 milj. euroa. Rahat ja pankkisaamiset kasvoivat tilinpäätökseen verrattuna 26,2 milj. euroa (34,5 prosenttia). Taseen vastattavaa puolella suurimman ryhmän muodostaa oma pääoma, jonka suuruus on 1 298,1 milj. euroa (54,7 prosenttia taseen loppusummasta). Kaupungin vastaavaan tase-erään verrattuna oma pääoma on 134,3 milj. euroa (9,4 prosenttia) pienempi. Konsernin omavaraisuusastetta kuvaava tunnusluku on sama kuin tilinpäätöksessä eli 57 prosenttia. Omavaraisuusaste mittaa konsernin vakavaraisuutta, tappionsietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Konsernin omavaraisuusastetta voidaan pitää hyvänä. Pitkäaikainen vieras pääoma (29,5 prosenttia taseen loppusummasta) kasvoi tilinpäätökseen verrattuna 81,9 milj. euroa (13,2 prosenttia). Konsernin käyttötuloista tarvittaisiin 54 prosenttia vieraan pääoman takaisin maksamiseen. Konsernilla on lainaa asukasta kohden euroa, jossa kasvua 165 euroa. Kaupungilla on lainaa asukasta kohden euroa, jossa kasvua 293 euroa. Konsernin korollisen vieraan pääoman määrä kasvoi tilinpäätökseen verrattuna 39,0 milj. euroa (5,3 prosenttia).