Polarisoituvatko työmarkkinat myös Suomessa?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Polarisoituvatko työmarkkinat myös Suomessa?"

Transkriptio

1 Polarisoituvatko työmarkkinat myös Suomessa? Jari Vainiomäki Fellow, Tutkijakollegium YTI luento Tampereen yliopisto

2 Sisältö Luennon tarkoituksena on esitellä mitä polarisoitumisella tarkoitetaan, mitkä tekijät voivat aiheuttaa polarisoitumista, mitä aikaisemmat muita maita koskeneet tutkimukset ovat havainneet polarisoitumisesta ja sen syistä, esitellä uusia Suomea koskevia tutkimustuloksia polarisoitumiseen liittyen

3 Mitä polarisoitumisella tarkoitetaan? Työllisyyden kasvu keskittyy matala- ja korkeapalkkaisiin ammatteihin, samalla kun keskipalkkaisten ammattien osuus työllisyydestä vähenee. Työllisyyden muutos on U-käyrän muotoinen palkan suhteen (Työllisyyspolarisaatio) (Reaali)palkkojen kasvu on voimakkaampaa matala- ja korkeapalkkaisilla verrattuna keskipalkkaisiin. Palkan kasvu on U-käyrän muotoinen palkkatason suhteen (Palkkapolarisaatio) USAssa erityisesti 1990-luvulla Ei välttämättä muissa maissa työmarkkinainstituutiot ja palkanmuodostus vaihtelee maiden välillä

4 Onko polarisaatiolla merkitystä? 1. Poikkeaa aikaisemmin havaituista trendeistä työllisyyden ja palkkojen rakenteessa Työllisyyden ja palkkojen kasvu ollut pitkään lineaarista henkilön tai ammatin palkkatason ja koulutuksen suhteen (vrt. palkkapolarisaatiokuvio periodi) Miksi kehitystrendi muuttunut? 2. Työllisyystilanne ja palkkakehitys erilaista palkkatason ja koulutuksen tai ammatin mukaan: vaikutus eriarvoisuuteen? Työllisyyspolarisaatio: työpaikat eriytyvät matalapalkkatöihin ja huippuosaajien hyvin palkattuihin töihin => eriarvoisuus kasvaa, keskiluokka kuihtuu Palkkapolarisaatio: tuloerot palkkajakauman alapäässä PIENENEVÄT, mutta yläpäässä kasvavat => keskiluokka häviää suhteessa sekä matala- että korkeapalkkaisiin

5 Mikä aiheuttaa polarisoitumista? Tekninen kehitys, erityisesti tietokoneiden käyttö tuotannossa Ulkomaille ulkoistaminen/globalisaatio Kysynnän rakenne Työmarkkinainstituutioiden muutos Palkkaerot yleensä (ei käsitellä): Kansainvälinen kauppa/globalisaatio Palkkaukseen liittyvien normien muutos

6 Tekninen kehitys, työn kysynnän rakenne ja palkkaerot Perinteinen näkemys = skill bias: Tekninen kehitys lisää koulutettujen työntekijöiden kysyntää ja vähentää kouluttamattomien työntekijöiden kysyntää, koska koulutetuilla on suhteellinen etu uuden teknologian käytössä Kysyntä kasvaa sitä enemmän mitä enemmän koulutusta ( lineaarisesti ) Vaikutukset koulutettujen suhteelliseen palkkaan ja työllisyyteen riippuvat myös koulutettujen tarjonnan kehityksestä: Mitä vähemmän koulutettujen tarjonta kasvaa, sitä enemmän palkkaero kasvaa ja vähemmän työllisyysosuus kasvaa Race between education and technology, Jan Tinbergen

7 Kysyntä-Tarjonta tasapaino Jos tarjonta ei muutu, vain koulutettujen suhteellinen palkka nousee Jos koulutettujen tarjonta kasvaa voimakkaasti (täysin joustavaa), niin koulutettujen työllisyysosuus kasvaa, mutta suhteellinen palkka ei nouse Jos koulutettujen kysyntä kasvaa nopeammin kuin tarjonta, niin sekä palkkaero että työllisyysosuus kasvavat Race between education=tarjonta and technology=kysyntä

8 Empiirinen tutkimus (skill bias) Koulutettujen (toimihenkilöiden) osuuden kasvu tapahtunut kaikilla toimialoilla / yrityksissä, eikä ole aiheutunut tuotannon siirtymisestä toimialojen / yritysten välillä. Osuuden kasvu korreloi teknologia-muuttujien kanssa kuten R&D intensiteetti tai tietokoneiden yleisyys toimialalla / yrityksessä. Berman, Bound and Griliches (1994) ym. Koulutuksen tuottoasteen ja palkkaerojen trendin muutoksia voidaan hyvin selittää yksinkertaisella koulutuksen kysyntätarjontamallilla, jossa teknologiaa edustaa aikatrendi ja tarjontaa koulutettujen osuus työvoimasta: race between education and technology. Bound and Johnson (1992), Goldin and Katz (2008) ym. Tietokoneita työssä käyttäville maksetaan palkkapreemio, Krueger (1993). Tulos voi johtua myös valikoitumisesta eli uutta teknologiaa annetaan ensin koulutetummille ja tuottavammille työntekijöille DiNardo and Pischke (1997), Entorf, Gollac and Kramarz (1999)

9 Tietokoneistuminen ja työtehtävät Autor, Levy ja Murnane (2003) tarkastelivat erityisesti tietokoneiden vaikutusta erilaisiin työtehtäviin ja niiden kautta työvoiman kysynnän rakenteeseen: Tietokoneet ovat substituutteja rutiinitehtäville (rutiinitehtävät noudattavat selkeitä sääntöjä ja samoina toistuvia vaiheita jotka voidaan ohjelmoida tietokoneen tai tietokoneohjatun laitteen tekemäksi) Tietokoneet ovat komplementteja ei-rutiinitehtäville jotka liittyvät informaation analysointiin, päätöksentekoon ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja johtamiseen (tilanteet ovat monimutkaisia ja vaihtuvia, niin että toimintaa ei voida ohjelmoida yksinkertaisiksi säännöiksi) Henkilökohtaisiin palveluihin ja hoivaamiseen liittyvät tehtävät ovat yleensä riippumattomia tietokoneista Esimerkkejä luokittelusta

10 ALM (2003) rutinisoitumishypoteesi Tietokoneiden hintojen voimakas lasku on johtanut tietokoneiden käytön voimakkaaseen kasvuun työelämässä Tämä puolestaan on johtanut ei-rutiinitehtävien kysynnän voimakkaaseen kasvuun ja rutiinitehtävien kysynnän voimakkaaseen vähenemiseen tuotannossa Koska koulutetuilla on suhteellinen etu eirutiinitehtävissä, tehtävärakenteen muutos heijastuu myös koulutusrakenteeseen Tutkimustulos: Muodostivat eri tyyppisten tehtävien kysyntää kuvaavia muuttujia eri ammattien tehtäväsisällön perusteella lähteenä Yhdysvaltalainen tietokanta Dictionary of Occupational Titles (DOT) Osoittivat että tietokoneiden käytön yleisyys toimialalla korreloi positiivisesti toimialan ei-rutiinitehtävien kysynnän kasvun ja rutiinitehtävien kysynnän laskun kanssa

11 ALM tehtävämittojen trendit Ei-rutiinitehtävät lisääntyvät erityisesti 1980-luvulta lähtien Rutiinitehtävät kääntyvät laskuun 1980-luvulta lähtien Tietokonevaltaistuminen (mikrotietokoneet) alkoi/kiihtyi 1980-luvulta

12 ALM tehtävämittojen korrelaatio tietokonevaltaisuuden kanssa toimialatasolla - Positiivinen eirutiinitehtävien kanssa - Negatiivinen rutiinitehtävien kanssa - Merkitsevyys kasvaa 1980 luvulta lähtien - ei merkitsevä luvuilla ennen tietokoneita

13 Rutinisaatiohypoteesi ja polarisaatio Goos ja Manning (2007) esittivät että rutinisaatiohypoteesi voi johtaa työllisyyden polarisoitumiseen: Rutiinitehtävät (ammatit) ovat historiallisesti keskipalkkaisia ja ovat vaatineet jonkin verran koulutusta Ei-rutiinitehtävät ovat joko korkeapalkkaisia ja korkeata koulutusta vaativia (analyyttiset) tai matalapalkkaisia ja vähän koulutusta vaativia tehtäviä (palvelut) Tietokonevaltaistuminen johtaa siten matalapalkkaisten ja korkeapalkkaisten tehtävien (ammattien) kasvuun mutta keskipalkkaisten tehtävien työllisyysosuuden laskuun Ei-rutiini manuaaliset ja palvelutehtävät ovat riippumattomia tietokoneista, mutta niiden kysyntä kasvaa tuloerojen kasvaessa (korkeapalkkaiset käyttävät yhä enemmän henkilökohtaisia palveluja) Työllisyysosuuksien muutokset noudattavat U-muotoista käyrää palkkatason ja/tai koulutuksen suhteen eli työllisyys polarisoituu tai keskitaso vajoaa = hollowing out of the middle Empiiriset tulokset tukivat: esimerkiksi alussa esitetty U-käyrä

14 Ulkomaille ulkoistaminen/globalisaatio Tuotantoprosessin vertikaalinen hajauttaminen johtaa vähän koulutettua työvoimaa käyttävien tuotantovaiheiden ulkoistamiseen ulkomaille matalan kustannustason maihin. Prosessiin liittyy usein suoria sijoituksia (FDI) ulkomaille. Kotimaahan jää korkeata koulutusta vaativat osuudet tuotannosta (erityisesti tutkimus ja tuotekehitys, johtaminen ja hallinto, myynti) Blinder ja Krueger (2009): ulkoistettavuus (offshorability) on työn ominaispiirre, ei henkilön ominaispiirre, eikä välttämättä edellytä työn tosiasiallista ulkoistamista Ulkoistettavuus riippuu siitä 1) onko työn tekeminen sidottu tiettyyn paikkaan (kotimaa) vai ei (voidaan tehdä ulkomailla) ja 2) voidaanko muualla tuotettu tuote tai palvelu toimittaa kuluttajalle ilman laadun menetystä. Kaikki teolliset työpaikat ovat ulkoistettavia. Palveluiden ulkoistettavuus riippuu siitä ovatko ne henkilökohtaisia palveluita (ei ulkoistettavissa) vai henkilöttömiä palveluja (ulkoistettavuuden aste vaihtelee). Esimerkiksi: Ulkoistettavia: kokoonpanotyö, puhelinkeskus/-palvelut, ohjelmointi, kirjanpito Ei-ulkoistettavia: hiustenleikkuu, hoivatyö ja sairaanhoito, autokuljetukset, puhtaanapito ja ruuan valmistus Voi selittää polarisoitumista: myös koulutusta vaativat keskipalkkaiset ja jopa korkeapalkkaiset tehtävät ovat ulkoistettavissa erityisesti ICT:n avulla, mutta monet matalapalkkaiset palvelut eivät.

15 Mitkä tehtävät ulkoistettavia Blinder ja Krueger (2009) tarkastelivat eri töiden ulkoistettavuutta mm. yksilötason kyselyillä. Ulkoistettavuus vaihteli taustamuuttujien mukaan yksittäin tarkasteltuna seuraavasti: Ammateista ulkoistettavimpia ovat tuotantotyö, toimisto- ja hallintotehtävät, asiantuntijatehtävät Toimialoista ulkoistettavimpia ovat tietoliikenne, rahoitus- ja vakuutustoiminta, liike-elämän palvelut Ulkoistettavuus kasvaa (jonkin verran) koulutustason noustessa (lukuunottamatta jatko-tutkintoja) Ulkoistettavuus kasvaa (jonkin verran) tulotason mukaan (lukuunottamatta ylintä tuloryhmää) Kaiken kaikkiaan n. 25 % USAn työllisyydestä on ulkoistettavissa Ulkoistettavuuden vaikutukset palkkaan ja työllisyyteen? Ainoa selkeä tulos oli että palkka on pienin vähiten ulkoistettavissa töissä olevilla Ulkoistettavuudella ei ollut merkitsevää vaikutusta työpaikan menettämiseen Kokonaisuutena tulokset eivät tue sitä että ulkoistettavuus johtaisi selkeästi polarisaatioon

16 Ammattien tehtäväsisältöä kuvaavat muuttujat (sininen) selittävät suuremman osan työllisyyden polarisaatiosta kuin ulkoistettavuus Lähde: Goos, Manning and Salomons, 2010 The increase in employment shares in low- wage and high- wage occupat ions compared t o middling wage occupat ions ( , ELFS, Goos, Manning and Salomons, 2010) % 68% % 66% 131% 57% Of f shor i ng Task-Bias % 51% Fi nl and, l ow-wage EU-15, l ow-wage Fi nl and, hi gh-wage EU-15, hi gh-wage Fi nl and, l ow-wage EU-15, l ow-wage Fi nl and, hi gh-wage EU-15, hi gh-wage

17 Työmarkkinainsituutiot ja polarisaatio Ammattiliitot vaikuttavat palkkatason lisäksi palkkaeroihin pyrkien pienentämään eroja (ns. solidaarinen palkkapolitiikka) Voisi selittää matalapalkkaisten palkan nousua suhteessa keskipalkkaisiin, mutta ei palkkaerojen kasvua tulojakauman yläpäässä Matalapalkkaisten työpaikkojen määrän pitäisi vähentyä eikä lisääntyä kuten polarisaatiossa Jos ammattiliittojen valta pienentynyt (USA/UK) niin matalapalkkaisten palkat päinvastoin laskisivat (joka ristiriidassa palkkapolarisaation kanssa) mutta työllisyys kasvaisi Palkkojen ja työllisyyden samanaikaista nousua matalapalkkaisilla ei voi selittää ammattiliitoilla tai niiden vaikutuksen vähenemisellä. Sama pätee minimipalkoille tai työttömyyskorvauksille. Palkkajäykkyys estää palkkoja sopeutumasta kun palkkoihin laskupainetta Jos keskipalkkaisten kysyntä (muista syistä) laskee, niin palkkajäykkyys voi voimistaa keskipalkkaisten työllisyyden vähenemistä, mutta ei ole muutoksen alkusyy Jos palkkaneuvottelujen hajauttaminen (toimihenkilöillä) johtaa palkkaerojen kasvuun ja palkkajäykkyys estää palkkojen laskun alemmilla toimihenkilöillä, niin se voisi selittää osaltaan työllisyyden laskua keskipalkkaisilla. Näistä vaikutuksista ei ole kuitenkaan tutkimustietoa. Johtopäätös: työmarkkinaistituutioilla tai niiden heikkenemisellä voi olla vaikutuksia jossain kohtaa palkkajakaumaa, mutta ne eivät ole sopusoinnussa kaikkien polarisaation piirteiden kanssa.

18 Kysyntätekijät Baumolin tauti (1967): jos tuottavuuden kasvu on hidasta palveluissa, niin niiden työllisyysosuus kasvaa, erityisesti jos niiden hintajousto on pieni. Voi selittää matala-palkkaisten ei-rutiini-palveluiden osuuden kasvua? Jos hyödykkeiden ja palveluiden tulojoustot ovat erilaisia, niin tulojen noustessa (tai tuloerojen kasvaessa) kysynnän rakenne voi muuttua kohti ei-rutiini-palveluita. Esimerkiksi tuloerojen kasvaessa teknisen kehityksen seurauksena, korkeasti koulutetut kysyvät enemmän kotitalouspalveluja ja muita henkilökohtaisia palveluja. Goos, Manning ja Salomons (2011): kysyntätekijöillä ja työmarkkinainstituutioilla ei juuri merkitystä polarisaation selittäjinä.

19 Alustavia tuloksia Suomea koskevasta tutkimushankkeesta Aineisto: Palkkarakenneaineisto, yksityinen sektori (työantajien palkkakyselyt + TK täydentää): noin henkilöä vuosittain ja yritystä periodilla Palkkakäsite säännöllisen työajan tuntipalkka : kattava (peruspalkka, olosuhde ja vuorolisät, luontoisedut, mutta ei ylitöitä eikä harvoin maksettuja tulospalkkioita) Kuukausi- ja tuntipalkkaiset mukana Aineisto harmonisoitu sekä yli toimialojen että yli ajan jotta vertailukelpoista.

20 Kuviot työllisyys- ja palkkapolarisaatiosta Työllisyyden muutos palkkajakauman eri kohdissa: Desiilin mukaan ja tarkemmin (2% kvantiilit) Ammatin osaamistaso perustuu ammatin mediaanipalkkaan periodien ja ensimmäisenä vuonna Sovitetaan toisen asteen funktio tai tasoitetaan regressiomenetelmällä (lowess) Palkkaerojen muutos yli ajan: Prosenttipisteittäin ja palkkasuhteiden (P90/P50, P50/P10) muutos

21 Change in hours share by occupational wage Decile change vs 1995 Decile Change in hours share Decile Change in hours share Fitted values Quadratic fit

22 Change in hours share by occupational wage Decile change vs 2002 Decile Change in hours share Decile Change in hours share Fitted values Quadratic fit

23 Change in hours share by occupational wage percentile change vs 1995 Percentile Change in hours share Percentile Change in hours share Lowess smoothed

24 Change in hours share by occupational wage percentile change vs 2002 Percentile Change in hours share Percentile Change in hours share Lowess smoothed

25 Suurimmat muutokset työllisyysosuudessa, Ammatti Nimike Tuntipalkka Koulutusvuodet (ka) Työllisyysosuuden muutos (%) Laskut Rahaliikenteen asiakaspalvelutyöntekijät Moottoriajoneuvojen kuljettajat Sihteerit, tekstinkäsittelijät ym Sähkö-, elektroniikka- ja tietoliikennelaitt. asentajat ja korjaajat Koneasentajat ja -korjaajat Valimotyöntekijät, hitsaajat, levysepät ym Puunjalostuksen ja paperinvalmistuksen prosessityöntekijät Nousut Perus- ja lähihoitajat, lasten- ja kodinhoitajat ym Fysiikan, kemian ja teknisten alojen asiantuntijat Rakennustyöntekijät ym Arkkitehdit ja muut tekniikan erityisasiantuntijat Myyjät ja tuote-esittelijät Tietotekniikan erityisasiantuntijat

26 Suurimmat muutokset työllisyysosuudessa, Ammatti Nimike Tuntipalkka Koulutusvuodet (ka) Työllisyysosuuden muutos (%) Laskut Puunjalostuksen ja paperinvalmistuksen prosessityöntekijät Valimotyöntekijät, hitsaajat, levysepät ym Teollisuustuotteiden kokoonpanijat Sihteerit, tekstinkäsittelijät ym Sairaala-, hoito- ja keittiöapulaiset, siivoojat ym Kemianteollisuuden prosessinhoitajat Nousut Perus- ja lähihoitajat, lasten- ja kodinhoitajat ym Rakennustyöntekijät ym Tietotekniikan erityisasiantuntijat Asiantuntijajohtajat Arkkitehdit ja muut tekniikan erityisasiantuntijat Myynnin ja rahoituksen asiantuntijat

27 Onko polarisaatio merkitsevää? Selitetään (regressiomallilla) ammattien työllisyysosuuksien muutoksia ammatin palkkatason (mediaanipalkan) polynomilla: 2 6occshrt 0 1waget 6 2waget 6 Timedumt t Δ = β + β + β + + ε Polariaatiota jos funktio U-muotoinen: β < 0 and β > Lineaarinen riippuvuus tukee perinteistä skill bias mallia. Vaihtoehtoisesti käytetään ammatin koulutusvuosien mediaania tai keskiarvoa sen osaamistason mittarina palkan sijasta

28 Ammatin työllisyysosuuksien selitysmallit ammatin mediaanipalkan funktiona (periodit ja yhdessä ja erikseen) VARIABLES (1) (2) (3) (4) (5) (6) Pooled Pooled Quadratic Quadratic Quadratic Linear Linear Linear Wage(t-6) ** * (0.0487) (0.0717) (0.0752) ( ) ( ) ( ) Wage(t-6) ( ) (0.0132) (0.0134) Year dummy ( ) ( ) Constant ** * (0.0669) (0.0964) (0.104) ( ) (0.0106) (0.0100) Observations R-squared Three digit ISCO occupations, weighted by hours worked and sampling weights. Heteroscedasticity robust standard errors in parentheses. *** p<0.01, ** p<0.05, * p<0.1.

29 Ammatin työllisyysosuuksien selitysmallit ammatin keskimääräisen koulutuksen funktiona (periodit ja yhdessä) VARIABLES (1) (2) (3) (4) Mean Mean Median Median education education education education Education *** *** ( ) ( ) ( ) ( ) Education ( ) ( ) Year dummy ( ) ( ) ( ) ( ) Constant *** * *** (0.0332) ( ) (0.0202) ( ) Observations R-squared Three digit ISCO occupations, weighted by hours worked and sampling weights. Heteroscedasticity robust standard errors in parentheses. *** p<0.01, ** p<0.05, * p<0.1.

30 Change in occupational employment shares vs initial log hourly wage and change vs initial education and change wage edu6 D6ammshr 95% CI D6ammshr 95% CI Fitted values Fitted values Quadratic model

31 Change in occupational employment shares vs initial log hourly wage and change; linear model wage vs initial education and change; linear model edu6 D6ammshr 95% CI D6ammshr 95% CI Fitted values Fitted values Linear model

32 Ei palkkapolarisaatiota Change in real hourly wage by percentile of wage distribution Males and Females, Change in real hourly wage (log-%) Percentile Males Females

33 Palkkaerot kasvaneet sekä jakauman ala- että yläosassa (Miehet) Log wage ratio (log-%) Log hourly wage ratios, P50/P10 and P90/P50 Males Year ln(p50/p10) ln(p90/p50)

34 Palkkaerot kasvaneet sekä jakauman ala- että yläosassa (Naiset) Log hourly wage ratios, P50/P10 and P90/P50 Females Log wage ratio (log-%) Year ln(p50/p10) ln(p90/p50)

35 Kuinka ammattien työllisyysmuutokset liittyvät ammattien tehtäväsisältöön tai ulkoistettavuuteen? Liitetään aineistoon ammattien tehtäväsisältöä ja ulkoistettavuutta mittaavia muuttujia tutkimuksesta Goos, Manning and Salomons (2011) 2-numero ISCO ammattiluokituksen mukaan Tarkastellaan tehtävämittojen trendiä Selittävätkö tehtävämuuttujat ja ulkoistettavuus ammattien työllisyysosuuksien muutoksia?

36 Tehtäväsisältö ja ulkoistettavuus: mittarit Ammattien tehtäväsisällön mittaaminen perustuu Occupational Information Network (ONET) tietokannan muuttujiin (USA), jotka kuvaavat ammattien sisältämiä tehtäviä ja työntekijöiltä vaadittuja ominaisuuksia Muuttujista tiivistetään kolme indikaattoria jokaiselle ammatille: Abstraktien tehtävien tärkeys: kriittinen ajattelu, ongelmien ratkaisu Rutiinitehtävien tärkeys: sorminäppäryys, laitteiden ohjaaminen ja kontrollointi, tehtävien toistuvuus/ohjelmoitavuus Palvelutehtävien tärkeys: muiden hoitaminen ja avustaminen, henkilökohtainen kanssakäyminen Rutiini intensiteetti: tiivistetään edelliset muuttujat yhdeksi muuttujaksi (Rutiini tärkeys jaettuna Abstrakti ja Palvelu tärkeyden summalla) Ulkoistettavuus mittari johdetaan European Restructuring Monitor (ERM) tietokannan sisältämistä tiedoista jotka koskevat todellisia ulkoistamistilanteita: miten ulkoistaminen koski erilaisia ammatteja.

37 Development of Routine task intensity by skill (wage) group Routine intensity and Skill group matched from Goos, Manning and Salomons (mean) routine_intensity VUOSI High wage Low wage Middle wage

38 Development of Offshorability by skill (wage) group Offshorability and Skill group matched from Goos, Manning and Salomons (mean) offshorability VUOSI High wage Low wage Middle wage

39 Development of Abstract, Routine and Service task importance Task importances matched from Goos, Manning and Salomons VUOSI Abstract importance Service importance Routine importance Tehtävämuuttujien painotetut keskiarvot 3-numeroammateittain: Routine importance laskee = työllisyys laskee ammateissa joissa rutiinitehtävien merkitys on suuri Abstract Service importance kasvavat = työllisyys kasvaa ammateissa joissa abstraktien ja palvelutehtävien merkitys on suuri

40 Development of Routine intensity and Offshorability Routine intensity and Offshorability matched from Goos, Manning and Salomons VUOSI Routine intensity Offshorability Tehtävämuuttujien painotetut keskiarvot 3-numeroammateittain: Routine intensity laskee = työllisyys laskee ammateissa joissa rutiini-intensiteetti on suuri Offshorability laskee = työllisyys laskee ammateissa joissa ulkoistettavuus on suuri (ulkoistettu?)

41 Tehtävien merkitystä mittaavat muuttujat ja ulkoistettavuus eivät selitä ammattien muutoksia merkitsevästi Dependent variable: Change in occupational employment share VARIABLES (1) (2) (3) (4) Abstract_importance * * ( ) ( ) ( ) ( ) Routine_importance ( ) ( ) ( ) ( ) Service_importance ( ) ( ) ( ) ( ) Offshorability ( ) ( ) Year-dummy (2008) ( ) ( ) ( ) ( ) Constant ( ) ( ) ( ) ( ) Observations R-squared Three digit occupations weighted by working hours and survey weights. Columns (1)-(2) robust standard errors clustered by 2-digit occupation in parentheses. Columns (3)-(4) heteroscedasticity robust standard errors in parentheses. *** p<0.01, ** p<0.05, * p<0.1 Explanatory variables from Goos, Manning and Salomons (2011). Standardised as mean zero, unit standard deviation.

42 Mutta rutiini-intensiteetti ja ulkoistettavuus yksinään selittävät: rutiini-intensiteetti merkitsevämpi mallissa (3) Dependent variable: change in occupational employment share VARIABLES (1) (2) (3) Routine_intensity *** * ( ) ( ) ( ) ( ) Offshorability ** ( ) ( ) ( ) ( ) Year-dummy (2008) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Constant e ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Observations R-squared Three digit occupations, weighted by working hours and survey weights. Robust standard errors clustered by two digit occupation groups in parentheses. Heteroscedasticity robust standard errors in second parenthesis. *** p<0.01, ** p<0.05, * p<0.1. Explanatory variables from Goos, Manning and Salomons(2011). Standardised as mean zero, unit standard deviation.

43 Polarisaatio pohjoismaissa (n ): työllisyyden ja palkkojen suhteellinen muutos (% per vuosikymmen) Lähde: Asplund, Barth, Lundborg, Nilsen (FEP, 2011) Keskimäärin Ammattiryhmä Suomi Norja Ruotsi USA Korkeapalkkaiset 4.64 / / / / / Keskipalkkaiset / / / / / Matalapalkkaiset / / / / / Palkan substituutiovaikutus ja polarisaatio: -Norjassa ja Ruotsissa matalapalkkaisten palkkataso laskenut suhteessa keskimääräiseen palkkaan, joten työllisyyden kasvu on osittain substituutiovaikutusta. Suomessa palkan muutos pieni. -Norjassa ja Ruotsissa keskipalkkaisten palkkataso laskenut, joten työllisyyden lasku vakio palkalla olisi ollut suurempi kuin havaittu lasku. Suomessa palkan muutos pieni.

44 Tiivistelmä Koko talouden tasolla tarkasteltuna ammattien työllisyysosuuksien muutokset ovat sopusoinnussa rutinisaatiohypoteesin kanssa (Autor, Levy and Murnane (2003)): Työllisyyden rakenne muuttuu kohti ammatteja jotka ovat intensiivisiä abstrakteissa tai palvelutehtävissä mutta vähenee ammateissa jotka ovat intensiivisiä rutiinitehtävissä Jonkin verran näyttöä työllisyyspolarisaatiosta, mutta erot eivät ole kovin merkittäviä määrällisesti tai tilastollisesti Liittyvätkö nämä muutokset teknologiseen kehitykseen tai tietokoneiden käyttöön? Tullaan selvittämään tutkimushankkeessa. Tarkoituksena tutkia polarisoitumista ja sen liittymistä teknologia-indikaattoreihin erityisesti yritystasolla, jossa työvoiman kysyntäpäätökset tehdään.

45 Kirjallisuutta Acemoglu D. and Autor D. (2010). Skills, tasks and technologies: Implications for employment and earnings, NBER Working Paper 16082, June Asplund R., Barth E., Lundborg P. and Nilsen K.M. (2011). Challenges of Nordic Labour Markets. A Polarization of Working Life? The Research Institute of The Finnish Economy, Discussion Papers 1252, June. Autor D., Levy F. and Murnane R.J. (2003). The skill content of recent technological change: an empirical exploration, Quarterly journal of economics, 118(4), Autor D., Katz L. and Kearney M. (2006). The Polarization of the U.S. Labor Market, NBER Working Paper 11986, January Berman E., Bound J. and Griliches Z. (1994), Changes in the demand for skilled labor within US manufacturing: Evidence from the annual survey of manufactures, Quarterly Journal of Economics, CIX, 2, Blinder A. and Krueger A. (2009) Alternative measures of Offshorability: A Survey approach, CEPS Working Paper 190, August. Bound J. and Johnson G. (1992). Changes in the Structure of Wages in the 1980s: An Evaluation of Alternative Explanations. American Economic Review, 83 (June), DiNardo J.E. nad Pischke J.S. (1997) The returns to computer use revisited: Have pencils changed the wage structure too? Quarterly Journal of Economics, 112, p Entorf H., Gollac M., and Troske K.R. (1997) Workers, wages and technology. Quarterly Journal of Economics 112, p Goldin C. and Katz L. (2008) Race Between Education and Technology. Harvard University Press, Cambridge, Ma, US. Goos, M. and Manning A. (2007). Lousy and Lovely Jobs: The Rising Polarization of Work in Britain. The Review of Economics and Statistics, 89(1), Goos M., Manning A. and Salomons A. (2011). Explaining job polarization in Europe: The roles of technology, Offshoring and Institutions. Manuscript, November 2011 Krueger, Alan. (1993), How Computers have changed the Wage Structure: Evidence from Microdata, Quarterly Journal of Economics, 108, Michaels G., Natraj A. and Van Reenen J. (2010) Has ICT Polarized Skill Demand? Evidence from Eleven Countries ovar 25 years. Centre for Economic Performance, CEP Discussion Paper 987, June Tinbergen, J. (1974). Substitution of Graduate by Other Labor Kyklos 27 (1974), Tinbergen, J. (1975). Income Difference: Recent Research, Amsterdam: North-Holland Publishing Company, 1975.

46 Työllisyyspolarisaatio (UK) Source: Goos and Manning (2007) Takaisin Takaisin2

47 Palkkapolarisaatio Source: Autor, Katz and Kearney (2006) Takaisin

48 Tietokoneiden ennustettu vaikutus eri tyyppisten tehtävien kysyntään ja esimerkkejä niistä Takaisin

49 Kansainvälinen kauppa/globalisaatio Perinteinen kansainvälisen kaupan teoria (H-O-S) perustuu tuotannontekijöiden runsauteen: maat erikoistuvat tuottamaan hyödykkeitä joiden tuotannossa käytetään paljon niitä tuotantopanoksia joita maalla on runsaasti Kaupan kasvu (esteiden purku, kuljetuskustannusten lasku) johtaa siihen että kehittyneissä maissa kulutetaan enemmän ulkomailta tuotuja tuotteita joiden tuotanto on työvoimavaltaista Erityisesti vähän koulutettujen työpaikat häviävät tuontikilpailun johdosta ja palkkoihin kohdistuu laskupainetta Mahdollinen selitys työllisyyden ja palkkarakenteen muutoksille jotka suosivat korkeammin koulutettuja Ongelmia: Perustuu tuotantorakenteen muuttumiseen vähemmän koulutettuja työllistäviltä aloilta korkeammin koulutettuja työllistäville aloille (between industry), kun empiirinen tutkimus osoittaa että koulutettujen kysynnän kasvu on toteutunut kaikilla tuotannonaloilla (within industry) Mallin mukaan koulutukseen liittyvän palkkaeron pitäisi laskea kehittyvissä maissa, mikä on ristiriidassa havaitun kehityksen kanssa

Polarisaatio Suomen työmarkkinoilla

Polarisaatio Suomen työmarkkinoilla Liite 1 Polarisaatio Suomen työmarkkinoilla Alustus Talousneuvostossa 20.11.2013 2013 Jari Vainiomäki Tampereen yliopisto Sisältö työmarkkinoiden polarisoitumiskehitys mitkä tekijät voivat aiheuttaa polarisoitumista

Lisätiedot

Julkisuudessa on viime aikoina

Julkisuudessa on viime aikoina artikkeli petri böckerman Erikoistutkija palkansaajien tutkimuslaitos petri.bockerman@labour.fi jari vainiomäki Professori tampereen yliopisto johtamiskorkeakoulu jari.vainiomaki@uta.fi Kutistuuko keskiluokka

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot. Työmarkkinoiden polarisaatio Suomessa

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot. Työmarkkinoiden polarisaatio Suomessa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot 33 Työmarkkinoiden polarisaatio Suomessa Matti Mitrunen Muistiot 33 toukokuu 2013 VATT MUISTIOT 33 Työmarkkinoiden polarisaatio Suomessa Matti Mitrunen Valtion

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Tulevaisuusvaliokunnalle. Lausunto työmarkkinoiden polarisoitumisesta

Tulevaisuusvaliokunnalle. Lausunto työmarkkinoiden polarisoitumisesta Tulevaisuusvaliokunnalle Lausunto työmarkkinoiden polarisoitumisesta Kiitän valiokuntaa lausuntopyynnöstä. Olemme hiljattain yhdessä Petri Böckermanin kanssa julkaisseet työmarkkinoiden polarisoitumista

Lisätiedot

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Maczulskij, Terhi; Maliranta, Mika; Kerr, Sari Pekkala

Lisätiedot

Naisten ja miesten muuttuva asema työmarkkinoilla

Naisten ja miesten muuttuva asema työmarkkinoilla Naisten ja miesten muuttuva asema työmarkkinoilla Antti Kauhanen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Reija Lilja, Palkansaajien tutkimuslaitos Tehtävärakenteiden muutoksen taustat sukupuolinäkökulmasta Viime

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Ennakoi, kehitä, jalosta kehittämis- ja hanketoiminnan johtaminen ammatillisessa koulutuksessa

Ennakoi, kehitä, jalosta kehittämis- ja hanketoiminnan johtaminen ammatillisessa koulutuksessa Ennakoi, kehitä, jalosta kehittämis- ja hanketoiminnan johtaminen ammatillisessa koulutuksessa Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) MYÖTÄTUULESSA toimintaa ja tuloksia ammatilliseen

Lisätiedot

RRYSTÄ RAKENTAMASSA TEM:n aluetutkimusseminaari Merja Kauhanen

RRYSTÄ RAKENTAMASSA TEM:n aluetutkimusseminaari Merja Kauhanen Tasa-arvoinen yhteiskunta & alueellinen eriytyminen YHTEISTÄ YMMÄRRYST RRYSTÄ RAKENTAMASSA TEM:n aluetutkimusseminaari 12.12.2017 Merja Kauhanen 1 Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka Työ, tasa-arvo

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Polarisaatio Suomen työmarkkinoilla 3 ANALYYSI Polarisaatio Suomen työmarkkinoilla 5.12.2016 10:00 ANALYYSI TALOUDEN NÄKYMÄT MERI OBSTBAUM, JUUSO

Lisätiedot

Muistio 1 (14) Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Meri Obstbaum ja Juuso Vanhala Julkinen

Muistio 1 (14) Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Meri Obstbaum ja Juuso Vanhala Julkinen Muistio 1 (14) Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Meri Obstbaum ja Juuso Vanhala 5.12.2016 Julkinen Polarisaatio Suomen työmarkkinoilla Tiivistelmä/Abstract Suomen työmarkkinoiden rakennemuutosta on viime

Lisätiedot

Tehtävärakenteen muutos yksityisellä sektorilla

Tehtävärakenteen muutos yksityisellä sektorilla Tehtävärakenteen muutos yksityisellä sektorilla Rita Asplund Lyhyesti käytetystä tarkastelukehikosta Pääpaino kolmessa keskeisessä palkansaajaryhmässä: teollisuuden toimihenkilöt teollisuuden työntekijät

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Megatrendit Globalisaatio Isoin myllerrys tapahtunut myös Suomen kannalta Maailman

Lisätiedot

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA 20.01.2004 Sisältö Kolmas teollinen vallankumous Tietotekniikan diffuusiovaihe Tietoliikenteen näkymät Suomesta johtava soveltaja? Johtopäätökset

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu. Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä kkv.fi. kkv.fi

Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu. Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä kkv.fi. kkv.fi Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä 23.10.2014 Esityksen sisältö 1. Sääntelyn perusteet ja sääntelyteoria Ja muutama havainnollistava esimerkki 2. Liikasääntelyn

Lisätiedot

Kiina China. Japani Japan

Kiina China. Japani Japan Maailmantalouden kasvun jakautuminen 212e teknologiateollisuuden vientiosuuksin Breakdown of World Economic Growth in 212e with the Export Shares of Technology Industry 1 9 8 7 6 5 4 3 2 BKT:n kasvu 212

Lisätiedot

Yritysten/toimipaikkojen ammattirakenteet

Yritysten/toimipaikkojen ammattirakenteet Aineistokuvaus Yritysten/toimipaikkojen ammattirakenteet Sisältökuvaus Occu_tt_xxyy-aineistot kuvaavat henkilökunnan ammattirakenteita yritys- (tt=yr) ja toimipaikkatasolla (tt=tp) sekä niiden muutoksia

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Huomioita korkeakoulutuksesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta

Huomioita korkeakoulutuksesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta Taloustieteellisen yhdistyksen lukukausimaksuseminaari, 15.5.2017 Huomioita korkeakoulutuksesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta Hannu Karhunen hannu.a.karhunen@jyu.fi Huomio 1: Korkeakoulutuksen tuotto

Lisätiedot

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015 Russia Brazil Rest of Eastern Europe Mexico Rest of Latin Am. Middle East and Africa Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 215 GDP growth in 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 North America Average

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Teollisuustuotanto. Industrial Production. Kehittyvät maat / Emerging countries. Maailma / World. Kehittyneet maat / Advanced countries.

Teollisuustuotanto. Industrial Production. Kehittyvät maat / Emerging countries. Maailma / World. Kehittyneet maat / Advanced countries. Teollisuustuotanto Industrial Production 13 125 12 115 11 15 1 95 9 85 8 27,1=1 27 28 29 21 Kehittyvät maat / Emerging countries Maailma / World Kehittyneet maat / Advanced countries Suomi/Finland Viimeinen

Lisätiedot

Työtehtävän ja -paikan vaihdot lihottavat usein palkkapussia. Kaikki eivät kuitenkaan hyödy tällaisesta liikkuvuudesta yhtä paljon.

Työtehtävän ja -paikan vaihdot lihottavat usein palkkapussia. Kaikki eivät kuitenkaan hyödy tällaisesta liikkuvuudesta yhtä paljon. Teollisuuden toimihenkilöiden liikkuvuus ja sen palkkavaikutukset Työtehtävän ja -paikan vaihdot lihottavat usein palkkapussia. Kaikki eivät kuitenkaan hyödy tällaisesta liikkuvuudesta yhtä paljon. Merja

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Asia: VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa, Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Asia: VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa, Jaettu ymmärrys työn murroksesta Asia: VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa, Jaettu ymmärrys työn murroksesta Tekijät: Juho Jokinen, Antti Sieppi ja Roope Uusitalo (Jyväskylän yliopisto) Osaamistarpeiden muutokset

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Työmarkkinoiden polarisaatio ja työvoiman liikkuvuus mihin rutiininomaista työtä tekevät työntekijät päätyvät? Terhi Maczulskij ja Merja Kauhanen

Työmarkkinoiden polarisaatio ja työvoiman liikkuvuus mihin rutiininomaista työtä tekevät työntekijät päätyvät? Terhi Maczulskij ja Merja Kauhanen Kansantaloudellinen aikakauskirja 112. vsk. 3/2016 Työmarkkinoiden polarisaatio ja työvoiman liikkuvuus mihin rutiininomaista työtä tekevät työntekijät päätyvät? Terhi Maczulskij ja Merja Kauhanen Tässä

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

1. PÄÄTTELY YHDEN SELITTÄJÄN LINEAARISESTA REGRESSIOMALLISTA

1. PÄÄTTELY YHDEN SELITTÄJÄN LINEAARISESTA REGRESSIOMALLISTA Mat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat Päättely yhden selittäjän lineaarisesta regressiomallista Ennustaminen, Ennuste, Ennusteen luottamusväli, Estimaatti, Estimaattori,

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki

Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä 26.9.2017 Martti Hetemäki Sisällys Tuloerojen kehitys Suomessa (dia 3) Verojen ja etuuksien tuloeroja tasaava vaikutus eri maissa (dia 4) Työssäkäyvien pienituloisuus

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnrotinkatu 4 B 12 Helsinki Finland Tel. 358-9-69 9 Telefax 358-9-61 753 World Wide Web: http://www.etla.fi/ Keskusteluaiheita

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kehitys Development of Gross Domestic Product

Bruttokansantuotteen kehitys Development of Gross Domestic Product Bruttokansantuotteen kehitys Development of Gross Domestic Product 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 2=1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21e211e Kehittyvät maat / Emerging countries Maailma / World Kehittyneet

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. lokakuu Salo. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. lokakuu Salo. Tommi Virtanen TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2017 Salo TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN lokakuu 2017 VÄKILUKU 53 107-526 TYÖVOIMA 24 670-368 TYÖTTÖMÄT 3 132-653 TYÖTTÖMYYS-

Lisätiedot

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013 Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki

Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki Department of Economics Aalto University School of Economics P.O. Box 21240, 00076 Aalto Helsinki, Finland Tel: +358(0)40 304 5515 m.sarvimaki@lse.ac.uk http://hse-econ./sarvimaki/ Matti Sarvimäki July

Lisätiedot

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly 11 15 28=1 USA 1 95 9 EU28-maat / EU28 countries 85 8 Japani / Japan 75 7 Suomi / Finland 65 28 29 21 211 212 213 Kausipuhdistettu

Lisätiedot

SELVITTÄJÄN KOMPETENSSISTA

SELVITTÄJÄN KOMPETENSSISTA OTM, KTM, Mikko Hakola, Vaasan yliopisto, Laskentatoimen ja rahoituksen laitos Helsinki 20.11.200, Helsingin kauppakorkeakoulu Projekti: Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen SELVITTÄJÄN KOMPETENSSISTA

Lisätiedot

Arvoa innovaatioista missä ja miten?

Arvoa innovaatioista missä ja miten? Arvoa innovaatioista missä ja miten? Pekka Ylä-Anttila EK 1.6.2012 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Mistä puhun tänään? Miten ja missä arvo syntyy globaalitaloudessa?

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit globaalisti

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit globaalisti Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit globaalisti Global Manufacturing and Services Business Activity Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / No change on previous month Teollisuus

Lisätiedot

Kasvu keskimäärin / Average growth: +2,9 % Japani Japan

Kasvu keskimäärin / Average growth: +2,9 % Japani Japan Maailmantalouden kasvun jakautuminen 21e teknologiateollisuuden vientiosuuksin Breakdown of World Economic Growth in 21e with the Export Shares of Technology Industry 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 BKT:n kasvu 21

Lisätiedot

Julkisen sektorin työmarkkinat

Julkisen sektorin työmarkkinat artikkeli terhi maczulskij Vanhempi tutkija palkansaajien tutkimuslaitos terhi.maczulskij@labour.fi Kuvat maarit kytöharju Julkisen ja yksityisen sektorin välinen palkkaero ja alueelliset työmarkkinat

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. Syyskuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. Syyskuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset Syyskuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN SYYSKUU 2017 VÄKILUKU 53 107-526 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI

Lisätiedot

Missä arvo syntyy 2.0?

Missä arvo syntyy 2.0? Missä arvo syntyy 2.0? Kuka luo arvon? Missä maissa arvo syntyy? Missä työtehtävissä arvo syntyy? 11.11.2011 Globalisaation muutos Kansallisista klustereista tullut globaaleja arvoverkostoja. Toiminnot

Lisätiedot

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007 Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Suomessa eriarvoisuuden kasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana oli poikkeuksellista

Lisätiedot

Further information on the Technology Industry

Further information on the Technology Industry Further information on the Technology Industry Changes in the Production Structure Production structure in Finland and the US 9% Share of GDP 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 186 187 188 189 19 191 192 193 194

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Adjunct professor, University of Jyväskylä School of Business and Economics (12/2017 -)

Adjunct professor, University of Jyväskylä School of Business and Economics (12/2017 -) Terhi Maczulskij Labour Institute for Economic Research, Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki, Finland Email: terhi.maczulskij@labour.fi or teanmacz@gmail.com, Cell: +358 50 3230180 or +35840 9402832

Lisätiedot

Maksuluokkamallin vaikutus työkyvyttömyysriskiin ja työssä jatkamiseen

Maksuluokkamallin vaikutus työkyvyttömyysriskiin ja työssä jatkamiseen Maksuluokkamallin vaikutus työkyvyttömyysriskiin ja työssä jatkamiseen Juha Tuomala Tomi Kyyrä VATT Väestötieteen jatko- ja täydennyskoulutusseminaari 2015 Motivointi Työkyvyttömyys yleisin syy ennenaikaiselle

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. Elokuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. Elokuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset Elokuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN ELOKUU 2017 VÄKILUKU 53 188-453 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Työajanodotteet ja niiden erot

Työajanodotteet ja niiden erot Työajanodotteet ja niiden erot Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 TERMIT & KÄSITTEET Työajanodote (Working-life Expectancy) Kielitoimiston sanakirjan (2006)

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

Innovaatioiden kolmas aalto

Innovaatioiden kolmas aalto Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeelle siirtymiseen Roope Uusitalo HECER, Helsingin yliopisto Aktuaariyhdistys 23.10. 2013 Tutkimuksen tavoite Arvioidaan vuoden 2005 uudistusten kokonaisvaikutus

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

työmarkkinoiden Muuttuvien haasteita Työmarkkinoiden muutostahti on kiihtynyt viime vuosina.

työmarkkinoiden Muuttuvien haasteita Työmarkkinoiden muutostahti on kiihtynyt viime vuosina. Muuttuvien työmarkkinoiden haasteita Globalisaatio, tekninen kehitys ja väestön ikääntyminen aiheuttavat muutoksia kansantalouden ja eri toimialojen työllisyydessä, työntekijöiden osaamisvaatimuksissa

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

CURRICULUM VITAE ROOPE UUSITALO

CURRICULUM VITAE ROOPE UUSITALO CURRICULUM VITAE ROOPE UUSITALO CONTACT INFORMATION EDUCATION Government Institute for Economic Research Arkadiankatu 7 PO Box 1279 00101 Helsinki, Finland p. + 358 40 304 5512 email. roope.uusitalo@vatt.fi

Lisätiedot

Riitta Kilpeläinen Elia Liitiäinen Belle Selene Xia University of Eastern Finland Department of Forest Sciences Department of Economics and HECER

Riitta Kilpeläinen Elia Liitiäinen Belle Selene Xia University of Eastern Finland Department of Forest Sciences Department of Economics and HECER Riitta Kilpeläinen Elia Liitiäinen Belle Selene Xia University of Eastern Finland Department of Forest Sciences Department of Economics and HECER Suorat oppimistulosten mittaamistavat Suorat mittaamistavat

Lisätiedot

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8 2004 Statistics Uusimaa Helsinki Region Area and population 3 Demographic changes 4 Housing 5 Municipal economy 6 Sectoral employment 7 Labour and work self-sufficiency 8 Unemployment 9 Transport 10 Age

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset heinäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN HEINÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 334-470 TYÖTTÖMYYS-

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset huhtikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 13,9-1,8 ALLE 25 VUOTIAAT 348-64 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Tavaravienti Suomesta alueittain

Tavaravienti Suomesta alueittain Tavaravienti Suomesta alueittain 1 4.5.215 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta alueittain 2 4.5.215 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit. Osuudet liikevaihdosta

Lisätiedot

Working Paper Tietokone- ja informaatioteknologian vaikutukset työmarkkinoihin

Working Paper Tietokone- ja informaatioteknologian vaikutukset työmarkkinoihin econstor www.econstor.eu Der Open-Access-Publikationsserver der ZBW Leibniz-Informationszentrum Wirtschaft The Open Access Publication Server of the ZBW Leibniz Information Centre for Economics Böckerman,

Lisätiedot