Hoivapalvelut. Tavoittelemisen arvoinen tehokosteuttaja. NO 3 kesä-heinäkuu 2010

Transkriptio

1 Hoivapalvelut Terveyspalvelut nro 5 NO 3 kesä-heinäkuu 2010 Reija Heinola: Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen s. 15 Yrjö Sariola: Hoidosta hoivaan s. 27 Mikko Ahola: Nyt on aika rakentaa ja remontoida s. 33 Jorma Karttunen: Ikääntyvien ryhmäkuntoutus s. 42 Yhteistoiminta-alue: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri s. 46 hoivakotiesittely Hopeaniemen hoivakodin iloinen arki s. 18 Tavoittelemisen arvoinen tehokosteuttaja APTEEKISTA Voiteen kosteuttavaa ominaisuutta vahvistaa suuri glyserolimäärä. Aqualan Duo sopii perusvoiteeksi aikuisen ja lapsen kuivalle iholle. Lisätietoja numerosta klo 8 16 ja

2 muut lehdet Kunnat polkevat vanhusten oikeuksia Ympäri Suomea on parhaillaan käynnissä mittava mummoralli, kun kunnat uudistavat vanhustenhoitoaan ja samalla etsivät säästöjä siirtelemällä vanhuksia suurempiin hoitoyksiköihin ja lakkauttamalla pieniä hoitokoteja. Usein siirtopäätöksistä kerrotaan vanhuksille ja omaisille vain parin viikon varoitusajalla kysymättä lainkaan vanhusten tai omaisten mielipidettä. Kuntien palvelusuunnitelmissa vanhusten siirtelyä kutsutaan yleensä palvelujen tehostamiseksi. Käytännössä se tarkoittaa, että vanhuksia kootaan joko kunnan itsensä omistamista tai yksityisten ylläpitämistä ostopalvelukodeista suurempiin yksiköihin. Vanhukset itse hyötyvät harvoin näistä muuttoralleista. Dementiaa poteville ihmisille jo pelkkä muutto on rasitus, joka aiheuttaa pitkään ahdistusta. On myös tavallista, että kunnat säästösyistä sijoittavat uudessa hoitopaikassa samaan huoneeseen toisilleen vieraita ihmisiä, jotka ovat aiemmin asuneet omissa huoneissaan. Vanhuksilta viedään näin oikeus yksityisyyteen. Sekä sosiaaliministeriön että sosiaali- ja terveystoimen valvontaviraston Valviran ohjeissa tavoitteeksi asetetaan oma huone kullekin pitkäaikaishoidossa olevalle vanhukselle. Valitettavan usein se jää vain tavoitteeksi. Korkein hallinto-oikeus (KHO) otti kantaa vanhusten oikeuteen omaan huoneeseen ja yksityisyyteen vuonna 2002, kun se esti yksityistä palveluntuottajaa kasvattamasta palvelutalon hoitopaikkojen määrää sijoittamalla vanhuksia kahden hengen huoneisiin. KHO:n mielestä huonelukua suurempaa hoitopaikkojen määrää ei voi perustella tuotannollisilla syillä tai henkilökunnan määrällä. Kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta on perin kummallista, jos yksityistä palveluntuotantoa ohjaavat erilaiset säännöt kuin julkista palveluntuotantoa. Nyt olisi tärkeää saada ennakkopäätös myös siitä, onko kunnilla jokin erityinen valta ohittaa vanhusten oikeus yksityisyyteen ja omaan huoneeseen. Päätös tarvittaisiin siksikin, ettei sosiaali- ja terveysministeriö ole lupauksistaan huolimatta saanut valmistelluksi lakiehdotusta, jossa määriteltäisiin hyvän vanhustenhoidon vähimmäistavoitteet. Niihin tulisi kuulua oma huone. Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta Vanhuksia kyyditään liian kauaksi hoitoon Oululaisvanhuksia kyyditään jatkuvasti naapurikuntiin ja kauemmaksikin jatkohoitoon, kun kotikaupungissa ei ole riittävästi paikkoja kaupungin omistamissa yksiköissä ja ostopalvelusairaaloissa. Oululaisia on joka päivä hoidossa ympäristökuntien vuodeosastoilla. Uutta on, että nyt vanhuksia viedään jopa 150 kilometrin päähän Taivalkoskelle. Hoitoon joutuminen on monille jo itsessään koettelemus, saati sitten, että heikkokuntoisena päätyy vieraalle paikkakunnalle. Ylimääräistä hankaluutta koituu myös omaisille, joiden voi olla vaikea päästä vierailulle. Suomi ikääntyy nopeinta tahtia Euroopassa. Vaikka kotona asumista tuetaan, tulee jossain vaiheessa hetki, jolloin väliaikainen tai pysyvä hoito laitoksessa on tarpeen. Kyse ei ole pelkästään Oulun ongelmasta. Vanhuspolitiikassa tarvittaisiin uusia sosiaalipoliittisia avauksia, joilla varmistetaan vanhusten arvokas ja lähellä kotia tapahtuva hoito elämän ehtoopuolella. Suomessa on pystytty tekemään taloudellisesti vaikeissa oloissa kauaskantoisia uudistuksia kuten aikoinaan kouluruokailu, peruskoulu-uudistus ja lasten subjektiivinen päivähoito-oikeus. Seuraavaksi vuorossa oleva uudistus tulee väistämättä koskemaan vanhusväestön yhtäläisiä oikeuksia hoitoon ja kotipaikkaan. Kalevan pääkirjoituksesta

3 Pääkirjoitus Heikki Lantto Arvoituksellinen hoiva Emerituspiispa Yrjö Sariola pohtii tämän lehden kirjoituksessa hoivan luonnetta kristillisen kulttuurin perinteestä käsin. Hän päätyy kolmeen näkymään. Ensinnäkin hoivaajien tehtävänä on etsiä ja löytää aivan erityisesti niitä vanhuksia, jotka ovat monin eri tavoin, henkisesti, fyysisesti ja/tai hengellisesti uupuneita ja heikkoja. Juuri he tarvitsevat kokonaisvaltaista hoivaa. Toinen asia koskee hoivan yhteisöllisyyttä. On pyrittävä siihen, että vanhuksella on edes yksi hyvä ja pysyvä kontakti siihen yhteisöön, jonka jäsen hän on. Kolmanneksi hoiva on ihmisten välistä persoonallista yhteyttä. Kyse ei ole erillisistä teoista, tuotteista ja palveluista, joita jaetaan hoivaa tarvitsevan käyttöön, vaan yhteisestä elämisestä. Tampereen yliopiston työpolitiikan professori Pertti Koistinen kirjoitti vuonna 2003 omien hoivakokemustensa pohjalta kirjan Hoivan arvoitus, jossa hän pohti hoivan ja hoivayhteiskunnan monimuotoisuutta. Koistinen kertoo silmiensä avautuneen näkemään maailmaa, arkea ja ihmisen omaa olemusta uudesta näkökulmasta. Tehokkaan ja eteenpäin rynnistävän kilpailuyhteiskunnan rinnalla, ja kenties sen varjossa, on hiljaisempi, pohtivampi ja kokonaan toisenlaisin aikatauluin, arvoin ja käytännöin toimiva hoivayhteiskunta. Vaikka hoivaajana ja hoivattavana oleminen on meille kaikille tuttua, siitä huolimatta olemme Koistisen mukaan hoivan kysymyksissä usein hyvin neuvottomia. Meiltä puuttuu kieli, jolla puhua surusta, luopumisesta ja voimien vähittäisestä hiipumisesta. Tilalle tulee puhetta lääkityksestä ja arkisesta organisoimisesta. Itä-Suomen (Joensuun) yliopiston professori Pirkkoliisa Ahponen on todennut hoivan olevan hankala ja liukuva käsite, jota kuvaa joustavuus ja verkostomaisuus. Hoiva on toistaiseksi vielä hyvin tutkimaton alue. Miten kohdata kaikki hoivaan liittyvä kärsimys, luopuminen, suru ja viha? Miten kuvata sitä iloa ja arjen rakkautta, joka hoivassa todentuu? Tarvitsemme uudenlaista keskustelun avaamista ja puhetta hoivasta eri kielillä ja eri näkökulmista. Hoiva koskettaa meitä kaikkia myös omaisina ja hoivan ammattilaisina. Ihmiselämän aikana hoivaajien ja hoivattavien paikat vaihtuvat moneen kertaan. Jokainen toivoo, että autettavanakin normaalit suhteet ja normaali ihmisyys jatkuvat. 3

4 Aatoksia Pekka Vuoria Miten Miten sitä sitä työn työn Miten sitä laatua laatua työn muka muka laatua muka mitataan? mitataan? mitataan? Kysy meiltä. Kysy meiltä. Kysy meiltä. Laatujärjestelmä on tehokas työkalu Laatujärjestelmä on Laatujärjestelmä organisaation tehokas työkalu toiminnan on tehokas tehostamiseksi työkalu organisaation toiminnan organisaation ja kehittämiseksi. tehostamiseksi toiminnan Se ohjaa tehostamiseksi kohti haluttua ja kehittämiseksi. Se ja päämäärää. kehittämiseksi. ohjaa kohti Laatujärjestelmän haluttua Se ohjaa kohti rakentamiseen ja toteuttamiseen Laatujärjestelmän rakenta- osallistuu rakenta- koko haluttua päämäärää. Laatujärjestelmän päämäärää. miseen ja toteuttamiseen henkilöstö. osallistuu ja toteuttamiseen koko osallistuu koko henkilöstö. henkilöstö. PALVELUALOILLE SOVELTUVA PALVELUALOILLE PALVELUALOILLE LAATUJÄRJESTELMÄ SOVELTUVA SOVELTUVA ISO 9001: LAATUJÄRJESTELMÄ LAATUJÄRJESTELMÄ ISO 9001:2000 ISO 9001:2000 määrittelee ja vakiinnuttaa yhteisen määrittelee ja vakiinnuttaa määrittelee toimintamallin yhteisen ja vakiinnuttaa koko organisaatiolle yhteisen toimintamallin koko parantaa toimintamallin organisaatiolle organisaation koko organisaatiolle eri osastojen parantaa organisaation parantaa yhteistoimintaa eri osastojen organisaation ja palvelun eri osastojen laatutasoa yhteistoimintaa ja palvelun tehostaa yhteistoimintaa laatutasoa sisäistä ja tiedonkulkua palvelun laatutasoa ja tehostaa sisäistä tiedonkulkua tehostaa henkilöstön sisäistä ja sitoutuneisuutta tiedonkulkua ja henkilöstön sitoutuneisuutta selkeyttää henkilöstön sekä sitoutuneisuutta johdon että työntekijöiden että vastuut työnteki- sekä ja johdon velvollisuudet. että työnteki- selkeyttää sekä johdon selkeyttää jöiden vastuut ja velvollisuudet. jöiden vastuut ja velvollisuudet. Inspecta Sertifiointi Oy:n tekemä arviointi Inspecta Sertifiointi Inspecta ja Oy:n sertifiointi tekemä Sertifiointi varmistavat arviointi Oy:n vaatimukset tekemä arviointi ja sertifiointi varmistavat ja täyttävän sertifiointi vaatimukset laatujärjestelmän, varmistavat vaatimukset jonka avulla täyttävän laatujärjestelmän, täyttävän yritys pystyy jonka laatujärjestelmän, ylläpitämään avulla tavoiteltua jonka avulla yritys pystyy ylläpitämään yritys laatutasoa. pystyy tavoiteltua ylläpitämään tavoiteltua laatutasoa. laatutasoa. Ota meihin yhteyttä! Ota meihin yhteyttä! Ota Hannele meihin Kukkola, yhteyttä! toimialavastaava Hannele Kukkola, (sosiaali- toimialavastaava Hannele (terveydenhuolto) Kukkola, ja terveydenhuolto) puh. toimialavastaava (terveydenhuolto) puh. (terveydenhuolto) puh Inspecta Sertifiointi Oy, Miestentie 3, Inspecta Espoo, Sertifiointi Inspecta Sertifiointi Oy, Miestentie 3, Oy, Miestentie 3, Espoo, Espoo, Innostusta isovanhemmille Isovanhemmilla tarkoitan paitsi varsinaisia isoäitejä ja isoisiä myös yhtä hyvin isosetiä, isotätejä, isoserkkuja ja muita sukulais- tai läheishenkilöitä, jotka ovat sukupolvea vanhemmat kuin pikkulasten vanhemmat. Lapsia kasvattamaan kukin joutuu omien taitojensa, kykyjensä ja vaistojensakin varassa. Saksalaisfilosofi Axel Honnethin mukaan ihmisen elämä on oikeastaan kamppailua hyväksytyksi tulemisesta. (Kampf um Anerkennung, 1992). On tavallista, että lapsia arvostellaan, jopa pahoinpidellään tai hyljeksitään. Silloin ihmisestä, jonka kokemukset varhaislapsuudesta ovat näin kielteisiä, helposti tulee koko elämänsä ajaksi taakkaa kantava, syyllisyyttä tunteva. x x x Kuuntelin hyvän itsetunnon mutta ei häiritsevästi omaavan miehen kertomusta lapsuudestaan. Hän kertoi isästä, joka aina ylisti ja kehui hänen tekojaan. Ihmismielen kokonaisuutta ja itsetuntoa muokkaavat vahvasti varhaisimman lapsuuden kokemukset. Nyt tiedetään, että myös ympäristön vaikutukset voivat siirtyä sukupolvesta toiseen. Se tapahtuu epigeneettisten, geenien toiminnan voimakkuutta säätelevien virikkeiden kautta. On osoitettu, että katovuoden nälänhätä voi aiheuttaa periytyvän lisäriskin verisuonisairauksiin. TV:ssä nähty väkivalta tai seksin ylikorostaminen sekä lasten moittiminen, pahoinpitely tai henkinen hylkääminen jättävät jälkeensä koko iän kestävät sielun arvet. x x x Tässä olisi paikka isovanhemmille. Lapsi tarvitsisi yhden luotetun aikuisen, joka vastaisi hänen kysymyksiinsä, kun hän on hädissään ja huolestunut jostakin asiasta, jota ei ymmärrä, ja kun hän on tehnyt jotakin ymmärtämättömyydessään. Silloinkin lasta tulisi kehua yritteliäisyydestä ja koettaa selittää asia kauniisti. Tässä ymmärrystä ja elämänkokemusta omaava isovanhemman ikäinen eli kuusissa kymmenissä tai vähän sen alle ja paljonkin päälle oleva voisi ymmärryksellään auttaa. Tässä olisi vanhojen ihmisten omallekin elämälle tärkeätä sisältöä. Ymmärrän, että nyky-yhteisö on pirstaleinen, suurperheen jäsenet eivät enää asu saman saunan, navetan ja lähipeltojen äärellä. Olen kuitenkin varma, että paljon voitaisiin tehdä, jos isovanhempia tai vastaavia erityisesti haastettaisiin seurustelemaan lastenlasten kanssa. Toimiva puheyhteys voitaisiin harvoillakin vuosittaisilla henkilökohtaisilla tapaamisilla hoitaa, ja loppu voisi mennä nykyajan elektronisen kommunikaation kautta tavalla taikka toisella, mieluimmin kuitenkin kuultuna puheena, josta voi myös aina kohtalaisen hyvin määritellä puhujan mielentilan ja vireyden. Tämä olisi yksi osa-alue siinä, jossa kotona asumisen edistäminen vanhojen hoitamisen perusratkaisuna saisi yhden houkutuksen lisää. Oman kodin lisäksi saisi olla omat lähisuhteet lastenlasten sukupolveen. Mitä ahkerammin ja positiivisemmin ne ovat käytössä, sitä paremmin menestyy niiden lasten aikanaan hoitama ja hallitsema ihmisyhteisö. Tämä on kutsu, mahdollisuus ja kehityksen tie myös vanhoille. Kirjoittaja on professori, LKT, FT ja toiminut radiologian ylilääkärinä OYS:ssa 4

5 Tässä numerossa: Muut lehdet... 2 Pääkirjoitus Heikki Lantto: Arvoituksellinen hoiva Aatoksia Pekka Vuoria: Innostusta isovanhemmille... 4 Valtakunnallinen turvapalkinto Posion perusturvalle Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos: Ammattihenkilöstön saatavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa... 7 toiminnanohjaus Kotihoidon mobiili toiminnanohjaus otettiin käyttöön Lahdessa kirjat Kaksi maailmaa tietojärjestelmät Sosiaalitoimen tietojärjestelmät aidosti käyttäjäystävällisiksi kirkon ikkuna Yrjö Sariola: Hoidosta hoivaan sairaudet Kari Lounamo: Vyöruusu Vanhusten toimintakyky Vanhusten toimintakyvyn tukeminen taidolla ja laadulla Kolumni Jorma Back: Ihan tavallinen sorsa seurakunta toimii Kemin Hopealyhty tarjoaa ravitsevan aterian ja eläkeläisille olohuoneen Mikko Ahola: Nyt on aika rakentaa ja remontoida. 33 TERVE-SOS-palkinto ikääntyneiden neuvola Ruorille Joensuuhun silmäkirurgia Riikka Vuokila: Ikänäkö Leikataanko vai ei? Vanhustenhuollon rakenteet Vesa Ekroos: Kunnalliset liikelaitokset jälleen uhattuina Eläke Eila Parkkonen: Elinaikakerroin Moni ikääntynyt käyttää sopimattomia lääkkeitä Lattian tasolta Kari Häkkinen: Ihminen ei vanhene vaan valmistuu Eläkkeen indeksitarkistus ja verotus hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Reija Heinola: Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen koko kunnan asiaksi Acetium-kapseli saatavissa nyt apteekeista ilman reseptiä hoivakodit Hopeaniemen hoivakodin iloinen arki Hoivakoti Kallavesi on mahdollisuuksien talo Suomen ensimmäinen sairaala valmistui 250 vuotta sitten Veteraanit keskuudessamme Anni Grundström: Kotikuntoutumisen malli veteraaneille Väitös Jorma Karttunen: Ikääntyvien ryhmäkuntoutus parantaa elämänlaatua ja tuo säästöjä Yhteistoiminta-alue Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Oikeita ratkaisuja oikeaan aikaan

6 Valtakunnallinen turvapalkinto Posion perusturvalle Valtakunnallinen turvallisuuspalkinto on myönnetty tänä vuonna Posion kunnan perusturvapalveluille. Palkinnon perusteluissa todetaan, että Posion perusturvaosasto on osoittanut määrätietoista aktiivisuutta ja sinnikkyyttä kokonaisturvallisuuden näkökulman ja ajattelun kehittämisessä niukoista resursseista ja kuntapalveluiden tuottamisen haasteista huolimatta. Posiolla turvallisuuskulttuuri on juurrutettu päättäjien, kuntajohdon sekä virkamiesjohdon selkäytimeen. Lähtökohtana on, että turvallisuus on kaikille tärkeä niin asiakkaille kuin henkilöstöllekin, perusteluissa todetaan. Turvallisuuspalkinnon taustalla ovat sosiaali- ja terveysministeriö, aluehallintovirastot, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, Suomen palopäällystöliitto ja SPEK -ryhmä. Posion kunnassa on helmikuun alussa otettu käyttöön mittava turvajärjestelmä kolmen keskuksen kokonaisuudessa. Palvelukeskuksen, terveyskeskuksen ja eri asumisyksiköiden kiinteistöt on sekä rakenteellisesti että turvallisuuden näkökulmasta liitetty yhteen. Yhteinen turvajärjestelmä vapauttaa käsipareja hoitotyöhön. Tekniikasta hyötyvät henkilökunta ja asiakkaat. Kun ikääntynyt ihminen kaatuu, seuraukset voivat olla ikävät. Pieni horjahdus sysää liikkeelle suuria kustannuksia ja ennen kaikkea inhimillistä kärsimystä. Kaatumisen ennaltaehkäisy on yksi monista toiminnoista, joita INNO- SUOMI-palkinnon voittaneeseen senioriturvajärjestelmään voidaan ohjelmoida. Rovaniemeläisen Seniortekin kehittämään järjestelmään kuuluu esimerkiksi videovalvonta ja kulunvalvonta, hoitajakutsu sekä sisäinen puhelinjärjestelmä. Myös tarvittavat hälytykset pystytään ohjelmoimaan käyttäjäkohtaisesti ja yhteensovittamaan paloilmoittimeen. Posion turvajärjestelmä esiteltiin Hoivapalvelut-lehdessä 1/2010 ss Senioriturva Yhteystiedot: Koskikatu 27 B 3 krs Rovaniemi Kankaantaankatu Nokia Pohjantie Espoo Tehokkaamman työn konsepti laadukasta senioriasumista tarjoaville Senioriturva tuo laatua ja mielekkyyttä hoitotyöhön tekniikan avulla luodaan hoitajille turvallisempi työympäristö hoitajille jää aikaa hoitoon ja huolenpitoon, kun turhat tarkastuskäynnit vähenevät turvallisuuden varmistaminen vähentää hoitajien stressiä Senioreille turvallinen ja laadukas elämä järjestelmä on räätälöitävissä asiakkaan tarpeen mukaan henkilön turvallisuutta valvotaan hienotunteisesti Tarvittaessa asukas saa nopean puheyhteyden hoitajaan Seniortekin kotisovellus järjestelmä asennetaan kotiympäristöön kotihoito säätää asukaskohtaisesti valvonnan tasoa ja hälytysrajoja toimipisteestään käsin kotihoito vastaanottaa hälytykset ennalta sovitun mukaisesti järjestelmä mm. hälyttää jos: asukas putoaa sängystä, on ollut liian kauan pois sängystä yöaikaan, kaatuu tai jos asunnossa ei ole liikuttu ennalta määriteltyyn aikarajaan mennessä etunimi.sukunimi@seniortek.fi Pasi Nurmela, Gsm: Sami Nurmela, Gsm: Kaarlo Aho, Gsm: SENIORTEK Seniortek ja Turvakolmio yhteistyöhön. Seniorturva saatavilla Turvakolmion kautta koko Suomessa. Käyttökokemuksia jo yli 500 dementiapaikasta Kotisovellus otettu käytöön Kysy lisää! 6

7 Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos Olisiko nyt viimein aika antaa suurille ikäluokille realistinen kuva siitä, että heidän tulee entistä enemmän vastata omasta hoidostaan itse tai omaistensa avustuksella Ammattihenkilöstön saatavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa Eräs sosiaali- ja terveydenhuollon tilaan tulevaisuudessa ratkaisevasti vaikuttava tekijä on ammattihenkilöstön saatavuus. Tämä tulee olemaan kasvava ongelma paitsi terveydenhuollossa myös pitkäaikaishoivan, eriasteisten palveluasumismuotojen, kotihoidon ja kotisairaanhoidon alueilla. Suurimmat ammattihenkilöstön saatavuuden ongelmat syntyvät, kun suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän ja vanhetessaan tarvitsevat yhä enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tästä tärkeästä asiasta on keskusteltu ainakin reilun vuosikymmenen ajan. Suurten ikäluokkien eläköityminen siitä aiheutuvine seurauksineen on ollut tiedossamme jo useita vuosikymmeniä. Emme siis suinkaan ole tekemisissä yllättäen eteemme tulleen ongelman kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen ennakointikomitean mietinnössä (Komiteanmietintö 2001:7) hahmotettiin sosiaali- ja terveyspalvelujen työvoimatarpeen kehitystä. Mietinnön mukaan uuden työvoiman tarve vuosina on vuotta kohden noin hoitoalan ammattilaista eli siis yhteensä noin henkilöä. Valtioneuvosto asetti projektin terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Tämän kansallisen terveysprojektin myötä muun muassa lääkäreiden ja hammaslääkäreiden opiskelun aloituspaikkoja yliopistoissa lisättiin. Tämä lisäys alkaa nyt näkyä terveyskeskusten lääkärija hammaslääkärivirkojen parantuneena täyttönä (vrt. mm. Suomen Lääkäriliiton tiedote : Kirjoittaja on KTM, terveydenhuollon asiantuntija ekroos@kolumbus.fi Terveyskeskusten lääkäritilannetutkimus kunnittain: Lääkärivaje laskenut roimasti). Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on palvelualojen työvoiman saatavuutta käsittelevässä raportissaan todennut muun muassa seuraavaa: Palvelualoilla työvoiman kysynnästä yhä suurempi osa syntyy sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. Seuraavan neljän vuoden aikana sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarve kasvaa laskelmien mukaan hengellä, joka jakautuisi likimain puoliksi terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kesken. Vuoteen 2025 mennessä näiden alojen kasvu vuodesta 2009 olisi peräti henkilöä. Hoitoalan ammatti-imagoa on pystyttävä huomattavasti parantamaan Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ehdottaa julkaisemassaan selvityksessä Sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkojen lisääminen ei ratkaise työvoimapulaa ratkaisuksi ammattihenkilöstön tulevien vuosien ja vuosikymmenien vajeeseen vanhoja tuttuja keinoja: palkkauksen parantamista, täydennyskoulutuksen lisäämistä, mahdollisuutta kehittyä asiantuntijana, parempaa sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista, työtehtävien sopivaa määrää, joustavia työaikoja ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamista. Selvitys on hyvä ja tiivis katsaus sairaanhoitohenkilöstön saatavuuteen ja siihen kannattaa tutustua tarkemmin. Hoitohenkilöstön tarve tulevina vuosina luo erittäin suuria haasteita. Vaikka koulutukseen onkin lisätty aloituspaikkoja, on huolehdittava myös siitä, että niihin saadaan riittävästi motivoituneita opiskelijoita. Hoitoalan ammatti-imagoa on pystyttävä huomattavasti parantamaan. Tämä edellyttää työolosuhteiden kehittämistä sekä erilaisten kannusteiden luomista vastapainoksi tälle varsin raskaalle työlle. Toisaalta - olisiko nyt viimein aika antaa suurille ikäluokille realistinen kuva siitä, että heidän tulee entistä enemmän vastata omasta hoidostaan itse tai omaistensa avustuksella. Paljon on tutkittu, paljon on selvitetty ja paljon on laskelmia tehty. Useat faktat, kuten suurten ikäluokkien eläköityminen, on ollut Kuva: MarinaAurora.com tiedossamme jo yli 60 vuoden ajan. Milloin löydämme ratkaisun myös hoitohenkilöstön saatavuuteen tulevina vuosikymmeninä? 7

8 Vanhusten toimintakyky Vanhusten toimintakyvyn tukeminen taidolla ja laadulla Vanhusten toimintakyvyn kokonaisvaltaisessa tukemisessa tarvitaan paljon kehittämistä. Hoito- ja hoivatyössä puhutaan kuntouttavasta työotteesta, mutta mitä se todellisuudessa konkreettisesti on? Tutkijat ja kehittäjät tietävät kuntouttavan työotteen sisällön ja vanhustyöntekijät osaavat määritellä käsitteen, mutta valitettavasti hoitosuunnitelmissa ja käytännön työssä kuntouttava työote nähdään usein hoitajan toimintatapana, ja vanhuksen voimavarojen huomioiminen ja hyväksikäyttö unohtuvat. Koko käsite kuntouttava työote on ongelmallinen. Se on hoitajalähtöinen ja siinä hoitaja korostuu yläpuolelta tulevana kuntouttajana. Parempi käsite on kuntoutumista tukeva työote, jota toki nykyään käytetään entistä enemmän. Se on vanhuslähtöinen ja siinä korostuvat vanhuksen voimavarat ja oma aktiivinen rooli. Kun halutaan käsitteellä kuvata vielä vanhuslähtöisempää toimintaa, puhutaan vanhuksen toimintakyvyn tukemisesta. Sufuca-projekti Sufuca-projekti Vanhusten toimintakyvyn tukeminen taidolla ja laadulla on kaksivuotinen Leonardo da Vinci -ohjelmaan kuuluva innovaatioiden siirtohanke. Projekti toteutuu ajalla lokakuu 2008 syyskuu Projektissa kerätään ja kehitetään luovia ja innovatiivisia, mutta myös tuttuja ja turvallisia menetelmiä vanhuksen toimintakyvyn tukemiseen fyysisen, psykososiaalisen ja hengellisen toimintakyvyn osa-alueilla. Projektin partnerit ovat Suomesta, Saksasta ja Virosta. Jokaisesta maasta on mukana sosiaali- ja terveysalan oppilaitos ja vanhustyön työyhteisö. Hankkeessa työskentelevät opettajat, opiskelijat ja vanhustyöntekijät yhteistyössä. Hanketta hallinnoi Oulaisten ammattiopisto. Sufuca-projektissa kehitetyistä vanhusten fyysisen, psykososiaalisen ja hengellisen toimintakyvyn tukemisen menetelmistä ja aktiviteeteista on tehty www -sivut Sivut ovat englanniksi, suomeksi, saksaksi ja viroksi. Pysähdyn pieneksi hetkeksi istun vuoteelle viereen silitän ryppyistä kättä kuuntelen taas vanhuksen tarinaa Huoneesta kuuluu huuto väkivallan teot, sota palaavat aina uudestaan hauras keho ja mieli muistaa Laulu avaa sanojen solmut läheisyys lievittää kipuja keinutus rauhoittaa viivyn vielä Kävelen käytävään hymyilen sydämeni sykkii iloa jaksan taas Projektin aikana tärkeä yhteistyökumppani on ollut 94-vuotias Sufucavanhus Alli Willberg Oulaisista, joka on ollut yhdessä opettajien ja opiskelijoiden kanssa testaamassa kerättyjä toimintakyvyn tukemisen menetelmiä. Allista on otettu satoja valokuvia ja video-otoksia, jotka ovat kuvina ja linkkeinä Sufuca -sivujen menetelmissä. Projektin yhteistyökumppaneilla on ollut hankkeessa selvät vastuualueet toimintakyvyn tukemisen menetelmien kirjaamisessa ja kehittämisessä. Suomi on vastannut fyysisen toimintakyvyn Kleveläinen bussipysäkki vanhusten hoivakodissa. Pia Koistinen 2010 menetelmistä ja Saksa ja Viro psykososiaalisen toimintakyvyn menetelmistä. Kaikki yhdessä ovat olleet vastuussa hengellisistä menetelmistä, koska tällä alueella kulttuuriset erot ovat kaikkein suurimmat ja näin tämän osa-alueen menetelmiä tulee työstää yhdessä. Toimintakyvyn menetelmiä on esitelty ja käsitelty yhteisissä työseminaareissa, jotka on pidetty vuorotellen eri maissa. Työseminaareihin ovat liittyneet aina tutustumiset kyseisen kohdemaan vanhustyön työyhteisöihin. Tutustumiskäynnit ovat avartaneet kumppaneiden käsitystä toimintakyvyn moniulotteisuudesta ja mahdollisuuksista tukea luovasti vanhusten toimintakykyä. Moninaista toimintakyvyn tukemista Viimeinen työseminaari oli Saksassa Klevessä toukokuun alussa. Vaikuttavimpia kokemuksia olivat tutustuminen muistisairautta sairastavien hoitoyhteisöön, jossa hoivaosaston sisälle oli rakennettu bussipysäkki penkkeineen ja vaeltavat vanhukset istahtivat välillä penkille rauhoittumaan ja odottamaan bussia. Se, että bussia ei tullut, ei aiheuttanut vanhuksissa hätääntymistä ja ahdistumista. Vanhukset lähtivät jatkamaan matkaansa, kun olivat riittävän kauan levähtäneet. Saksassa kiinnitetään huomiota vanhusten elinympäristöön. Rakennusten piha-alueet on rakennettu luontoa kunnioittaen. Siellä on paljon puita, pensaita ja kukkia, kiemurtelevia polkuja, vesialtaita kaloineen ja lampaita, 8

9 Opiskelijoiden järjestämä leikkivarjotuokio Tarton vanhainkodissa. joita vanhukset voivat ruokkia ja silittää. Mainio keksintö oli tukitangolla varustettu kulkureitti, jossa oli erilaisia pintoja stimuloimaan jalkapohjia; hienoa hiekkaa, karkeaa hiekkaa, ruohoa, kivilaattoja ja kuorikatetta. Virosta nousee hyvänä esimerkkinä vanhainkodissa toteutettavat toimintatuokiot, joissa huomioidaan vanhusten toimintakyvyn osa-alueet. Viikko-ohjelmassa on monipuolisesti fyysisiä ja psykososiaalisia harjoitteita sekä hengellisiä tilaisuuksia. Tarton vanhainkodissa työskentelee kokopäivätoimisesti askartelunohjaajia, fysioterapeutteja ja sielunhoitaja. Vanhainkodissa on iso juhlasali, jossa järjestetään koko vanhainkodin yhteistilaisuudet, jonne kaikki asukkaat ovat tervetulleita. Lisäksi järjestetään pienempiä tilaisuuksia osastoittain ja vanhukset pääsevät vapaasti liikkumaan talon sisällä ja voivat mennä mukaan mihin tahansa tilaisuuteen. Saksalaisessa ja virolaisessa vanhustyössä korostuu vapaa liikkuminen. Saksassa ovien, myös ulko-ovien, lukitseminen on lailla kielletty. Molemmissa maissa vanhainkodeissa on tyypillistä, että sinne on rakennettu oma kahvila, jonne vanhukset voivat mennä ikään kuin ulos kahville mihin aikaan hyvänsä. Konferenssit Jokaisessa Sufuca-projektin kohdemaassa järjestetään kansalliset vanhustyön konferenssit, jossa esitetään projektin tuotos ja ajankohtaisia vanhustyön hyviä käytäntöjä. Sufuca-vanhus Alli Willberg yhdessä artikkelin kirjoittajien kanssa. Suomen konferenssissa kansanedustaja Tarja Tallqvist (kd) korosti omassa esityksessään hoitajan merkitystä olla vanhuksen puolestapuhuja. Päivän esityksissä nousi esille hyviä käytäntöjä, joilla voidaan tehokkaasti ehkäistä vanhusten kaatumistapaturmia. Vielä vielä on aikaa nähdä auringonnousu elää uusi kesä ilahtua postikortista lämmittää ruoka siirtyä äänikirjan maailmaan rintaa riipii välillä sydän vain jaksaa on aikaa vielä Pia Koistinen 2010 Vanhuksen reisilihaksen maksimaalisen isometrisen ojennusvoiman tulee olla vähintään oman painon suuruinen. Reisilihasten voimaharjoitukset ovat helppoja ja niitä on mahdollista tehdä hoitotilanteisiin yhdistettyinä. Näitä harjoituksia löytyy osoitteesta Syksyllä 2010 Oulussa järjestetään kansainvälinen vanhustyön konferenssi, jossa esitellään ajankohtaisia vanhustyön hyviä käytäntöjä Tanskasta, Britanniasta, Saksasta, Virosta ja Suomesta. Konferenssin jälkeen järjestetään buffet-tilaisuus, jossa osallistujilla on mahdollisuus verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia. Leena Lähdesmäki ja Pia Koistinen Oulaisten ammattiopisto Sosiaali- ja terveysalan yksikkö 9

10 Kolumni Jorma Back Ihan tavallinen sorsa Kevät on suomalaiselle mahtavaa aikaa, etenkin tämä kevät. Takanamme on miesmuistiin suomalaisin talvi. On ollut pakkasta ja lunta. On ollut myös lumitöitä kaupunkien pientaloasukkailla niin kuin kunnallisilla lumimiehillä. Kuplahallit ja muutkin ovat romahtaneet tai ainakin meinanneet, ja nyt kevään korvalla ovat sulavedet tulvineet ojissa ja sadevesiviemäreissä. Mutta mustarastaat laulavat, kiurut ja kottaraiset niin kuin peipposetkin näyttäytyvät, kirjosiepot ja käkikin saapuvat riemuksemme. Miks leivo lennät Suomehen? kyseli runoilijakin. Ja vastaukseksi kirjoitti: Ei missään niin voi riemuita kuin Suomessa vain voipi. Eipä niin. Luonto ja erityisesti kesään heräävä luonto puhuttelee suomalaista maalla ja kaupungeissa, sanottakoon mitä vain. Tässä asiassa Suomessa on varmasti paljon vihreiden arvojen kannattajia. Kotikaupunkini Espoon kaavoittajat katselevat kansainvälisestikin tunnustetun Suomenojan kesään heräävän lintulammikon ympäristöä toisin silmin. Kun jäteveden puhdistamoa ei sinne rakennetakaan, saadaan kaavoitetuksi asuntoja. Merikin on lähellä, parasta grynderialuetta. Pääkaupungin päälehden mukaan rakentaminen suunnitellaan yhteistyössä paikalla jo olevan energiayhtiön kanssa siten, että ekologinen rakentaminen toteutuu. Jossain sivulauseessa muistetaan myös tuo lintulammikko. Nähtäväksi jäävät tämän hiukan epäpyhän allianssin ekoteot. Tällaista luontoihmistä masentaa tuollainen lähestymistapa. Poliitikotkin kyllä tietävät, että merkittävä lammikkohan se on, mutta kun metro on sinne päin tulossa ja asuntoja pitää saada ja alueelle voidaan tehdä kalliita sellaisia ja saadaan hyviä veronmaksajia. Niinhän se päättely menee. Espoon Suomenojan lintulammikko tuottaa iloa sekä paikallisille että muualta tuleville Olen pitänyt tapanani kierrellä lammikon rantoja ja lintutornista katsellut monisatapäistä naurulokkien yhdyskuntaa ja sen seassa liikkuvaa runsaslajista muuttolinnustoa. Lintubongaritkin viihtyvät siellä kaukoputkineen. Alan ammattilaisia, joiden kanssa on ollut mukava opetella lajien tunnistamista. Niin tänäkin keväänä. Mutta, mutta. Kirjoittaja on OTK, Espoon Diakoniasäätiön hallituksen pj Olin taas päivänä muutamana lammikolla ja ihastelin erilaisten vesilintujen määrää. Ilahduin siitä, että lammikolla kulki perheitä ja vanhemmat osoittelivat lapsille sorsia. Muuan pikkumies katseli innokkaana parinkymmenen ruovikon reunassa aterioivaa lintupariskuntaa ja halusi tietää, mikä laji se oli. Äiti kertoi hieman epävarmana, että joku sorsapari se varmaan on. Silloin isä totesi varmalla äänellä: Sehän on ihan tavallinen sorsa. Näkeehän sen, tommonen harmaa. Siinä se oli espoolaisen veronmaksajan varma mielipide. Isä oli ihan oikeassa. Se oli tommonen harmaa ja aika tavallinenkin se on nimenomaan tuolla Suomenojan lammikolla. Siellä on yksi Suomen tärkeimmistä harmaasorsan esiintymistä. Suomessa niitä pesii Suomalaisen lintuoppaan mukaan kaikkiaan paria. Niinpä niin, ihan tavallinen sorsa. Näin ajatellee kaavoittajakin. Mitäs tuosta tavallisesta sorsasta. Eikä harmaasorsa ole ainoa tavallinen laji Suomenojalla. Joku pikkupoika oli oppinut nokikanan, joita siellä on todella paljon, ja tokaisi äidilleen: Tolla nokikanalla on punainen nokka. Niinhän sillä oli, kun se nokikana sattui olemaan liejukana, joita Suomessa on paria. Suomenojalla senkin aika varmasti tapaa. Paitsi punaista nokkakilpeä sillä on myös vihreät sääret, vihreät sukkahousut, niin kuin joku totesi. Tämän päivän turisti, varmaan joku espoolainenkin, matkustaa Galapagos-saarille nähdäkseen sukupuuton uhkaamia jättiläiskilpikonnia. Olisikohan aika tutustua myös kotikulmilla asustaviin harvinaisuuksiin. Niitä nyt ei ehkä sukupuutto uhkaa, mutta kaavoittajien toimesta muutto kumminkin jonnekin, missä luontoa halutaan suojella ja ylläpitää ihan tosissaan. Sivistysvaltion tuntee siitä, miten se huolehtii heikoimmassa asemassa olevista jäsenistään. Pitäisiköhän listaan lisätä myös nämä muutamat tavalliset sorsat, vaikkeivät ne veroja maksakaan. Tuottavatpa iloa lukemattomille kaupunkilaisille ja uskokaa tai älkää - varsin laajasti myös muualta joka kevät paikalle saapuville luonnon ystäville. Käykää vaikka katsomassa. 10

11 TERVE-SOS-palkinto ikääntyneiden neuvola Ruorille Joensuuhun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on myöntänyt vuoden 2010 TERVE-SOS-palkinnon joensuulaiselle ikäneuvola Ruorille. Palkintoja on jaettu kaikkiaan kolme. Joensuun kaupungin vanhuspalvelujen Ruorihanke kehittää ikääntyneiden neuvolasta uutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamallia. Tavoitteena on, että ikäihmiset itse ovat aktiivisia mallin kehittämisessä yhteistyössä laajan toimijaverkoston kanssa. Ruori-hankkeessa kiinnitetään huomiota ikääntyvien hyvinvointiin laaja-alaisesti: teemoina ovat mielekäs arkielämä, ihmissuhteet, liikunta, seksuaalisuus, alkoholi, uni ja lepo sekä ravitsemus. Hankkeen keskeisenä toimintamuotona ovat itsehoito- ja palvelupisteet Ankkurin napit, joiden avulla palveluja voidaan viedä myös harvaan asutuille maaseutualueille. Hankkeessa järjestetään ikääntyneille monipuolisia terveyttä ja hyvinvointia tukevia tapahtumia ja palveluita. Terveyden edistämisen konkreettiset tavoitteet ja keinot suunnitellaan työryhmissä, joissa myös asiakkaat itse ovat mukana. Palkinnon perusteena oli Ruori-hankkeen monipuolisuus, asiakaskeskeisyys ja osallistava toimintatapa. Monet Ruori-hankkeen elementit palvelevat varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevän työn toteuttamista. Hankkeen työmuodot, kuten toimijoiden verkostoituminen, koulutus, viestintä, palvelut verkossa ja palvelupisteissä sekä uudenlaiset terveystapaamiset, terveysreseptit ja itsehoidon neuvonta, ovat innovatiivisia. Lisätietoja: Ikäneuvola Ruori Irma Ahokas-Kukkonen palvelupäällikkö, Joensuun kaupunki puh Hoivapalvelut 2. vuosikerta Painos: kpl Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä tiedoista ja mielipiteistä vastaa niiden laatija. Päätoimittaja: Heikki Lantto p Virmantie 7, Haukipudas Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: p Vuosikerta 30 e, kestotilaus 25 e Kustantaja: Privat-Medi Oy Seuraava nro 4/10: ilmestyy Ilmoitusaineisto viim osoitteella: jarmotapioturunen@gmail.com Postiosoite: Heikki Lantto, Virmantie 7, Haukipudas Jakelu: Vanhusten hoiva-, hoito- ja asuinyksiköt, kuntien ja yritysten avainhenkilöt sekä vanhus- ja veteraanijärjestöt Paino: KTMP Mustasaari 11

12 vanhustenhuollon rakenteet Kunnalliset liikelaitokset jälleen uhattuina Kirjassani Terveydenhuollon palvelutuotanto yksityisesti vai julkisesti (Talentum 2004) kiinnitin huomiota liikelaitosmalliin kirjoittamalla mm. seuraavaa: Liikelaitostamisen kautta julkisen sektorin palveluntuottajat pyrkivät siis myös alan yksityisille markkinoille. Liikelaitokseen sovellettavien suojamekanismien turvin ne voivat hyödyntää julkisin varoin tehtyjä investointeja ja käyttää hyväkseen julkisen ostopotentiaalin mukanaan tuomia suuruuden etuja. Näiden tekijöiden sekä erilaisten julkisten tukien avulla ne voivat myydä palvelujaan itse maksaville asiakkaille usein huomattavasti edullisemmin hinnoin kuin perinteiset yksityiset palvelujen tuottajat. Samoin ne voivat hyödyntää määräävää markkina-asemaansa. Onkin erityisen tärkeää valvoa, että kaikki noudattavat tasapuolisen kilpailun ehtoja ja etteivät julkiset palveluntuottajat käytä hyväkseen määräävää markkina-asemaansa. EU-komission kannanottoja liikelaitoksista EU-komissio antoi päätöksen ns. Destia-asiassa, jonka seurauksena Suomen valtio pidättäytyi uusien valtion liikelaitosten perustamisesta. EU-komissio on keväällä 2010 antamassaan päätöksessä (ns. Palmia-asia) jälleen todennut, että suomalaiset julkisen sektorin liikelaitokset aiheuttavat edelleen selviä kilpailun vääristymiä toimiessaan yksityisillä markkinoilla. Kilpailun vääristymiä aiheuttavat muun muassa erilaiset veroedut sekä konkurssisuoja. Erityisen kilpailun vääristymän sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoilla aiheuttaa ALV-vähennys: liikelaitokset voivat vähentää ALV:n kaikista tekemistään hankinnoista, yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajat eivät vähennystä voi tehdä. Vesa Ekroos, KTM, terveydenhuollon asiantuntija Kuntalakiin kaavailtuja muutoksia EU-komission antaman päätöksen jälkeen Suomen kuntaliitto antoi asiassa kannanoton, jonka mukaan kunnallisten liikelaitosten perustamista voitiin jatkaa. Kuntaliitto kuitenkin painotti kannanotossaan, että liikelaitoksien perustamista tulisi välttää alueilla, joissa ne joutuvat kilpailutilanteeseen jo toimivilla yksityisillä markkinoilla. Kunnat ja kuntayhtymät ovat kuitenkin viime vuosina varsin vilkkaasti perustaneet ja ovat perustamassa uusia liikelaitoksia myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantoon. Esimerkiksi laboratorio-, kuvantamis- ja työterveyspalvelujen alueella toimii jo lukuisia kunnallisia liikelaitoksia, jotka myyvät palvelujaan myös yksityisten palveluntuottajien perinteisille asiakkaille. Samanlaisia järjestelyjä on tietojeni mukaan vireillä myös koti- ja hoivapalvelujen tuottamiseksi. Kuva: MarinaAurora.com Tämänhetkisten tietojen mukaan valtionvarainministeriö on vuoden 2010 toukokuun loppupuolella antamassa Eduskunnalle lakiesitystä kuntalain muuttamiseksi. Laissa säädettäisiin kuntien velvollisuudesta yhtiöittää toimintansa, ei siis perustaa liikelaitosta, silloin kun ne toimivat kilpailluilla markkinoilla. Kilpailu sosiaali- ja terveydenhuollossa tervetullutta Kasvava kilpailu sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoilla on erittäin tervetullutta. Kilpailun on kuitenkin aina oltava avointa ja kaikille palveluntuottajille tasapuolisin ehdoin toteutuvaa. Mikäli kunnan tai kuntayhtymän liikelaitos haluaa toimia kilpailluilla markkinoilla, olisi sen liikelaitos mielestäni ehdottomasti yhtiöitettävä. Yhtiöittämisestä koituu itse toiminnalle, palvelutuotannon asiakkaille sekä kunnalle ja kuntayhtymälle paljon erilaisia etuja. Näitä etuja ja yhtiöittämisen tuomia uusia mahdollisuuksia olen laajemmin käsitellyt mm. Yksityislääkäri-lehden numerossa 2/2006. Mikäli kunta tai kuntayhtymä haluaa harjoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantoaan kunnallisen järjestämisvelvoitteen mukaisena perinteisenä toimintana, paras toimintamuoto on mielestäni edelleen kunnan tai kuntayhtymän oma sisäinen palveluntuotanto kunnan omissa hoivapalvelu- ja kotihoidon yksiköissä, terveyskeskuksissa sekä sairaanhoitopiirin sairaaloissa. Näin toimimalla lopetetaan keskustelu erilaisista kilpailulähtökohdista ja voidaan keskittyä itse palvelutuotantoon. Vesa Ekroos, KTM terveydenhuollon asiantuntija 12

13 eläke Elinaikakerroin Elinaikakerroin voi tästä vuodesta alkaen pienentää kaikkien työeläkelakien mukaisia uusia alkavia vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Eläke ei kuitenkaan pienene, jos jatkaa työssä hieman pitempään. Elinaikakerroin kehitettiin osana vuoden 2005 eläkeuudistusta jarruttamaan eläkekustannusten ja maksutason nousua. Väestön ikääntyessä vanhuuseläkkeensaajien määrä kasvaa nopeasti, ja myös keskimääräinen elinaika on jatkuvasti pidentynyt. Suomalaisten elinaika on pidentynyt viimeisen 10 vuoden aikana noin kahdella vuodella. Tuoreen ennusteen mukaan 63-vuotiaan miehen elinajanodote vuonna 2008 oli 18,8 vuotta, vuonna 2030 se on 22,8 vuotta ja vuonna 2050 se on 25,9 vuotta. Myös naisten elinikä pitenee edelleen: 63-vuotiaan naisen eliniän odote vuonna 2008 oli 22,8 vuotta, vuonna 2030 sen arvioidaan olevan jo 26,7 vuotta ja vuonna 2050 se on 29,3 vuotta. Osa lisävuosista työelämälle Vuonna 1948 syntynyt ikäluokka on ensimmäinen, jonka vanhuuseläke elinaikakertoimen vuoksi pienenee. Tämän ikäluokan eläke pienenee 0,83 prosenttia, jos jää varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana, alennetussa iässä alkavalle vanhuuseläkkeelle tai myöhemmin vanhuuseläkkeelle vuotiaana. Jos vuonna 1948 syntyneen henkilön karttunut eläke on esimerkiksi euroa kuukaudessa, pienennyksen jälkeen eläke on noin euroa kuukaudessa. Työskentelemällä noin kuukauden pitempään saa pienennyksen korvattua. Kerroin lasketaan vuosittain jokaiselle ikäluokalle 62 vuoden iässä viiden viimeisen vuoden kuolevuustilastojen mukaan. Alkuvuosina vaikutus on vähäinen, mutta se kasvaa sitä mukaan kuin yleinen elinaika pitenee. Elinajan pidentyessä pidetään kohtuullisena, että osa lisävuosista oltaisiin työssä eikä kokonaan eläkkeellä. Väestön terveydentilan paraneminen luo tähän hyvät edellytykset. Elinaikakertoimen pienennyksen korvaamisessa riittää, että noin puolet pidentyneestä elinajasta käytettäisiin työskentelyyn. Jokainen voi itse valita, haluaako parantaa eläkettään jatkamalla työssä vai tyytyykö pienempään kuukausieläkkeeseen, jos arvostaa enemmän vapaa-aikaa. Työn jatkamiseen kannustaa se, että eläkettä kertyy 63 vuoden iän täyttämisestä alkaen 4,5 prosenttia vuodessa. Vaikutus työkyvyttömyyseläkkeeseen pienempi Elinaikakerroin leikkaa myös työkyvyttömyyseläkettä sen alkaessa. Työkyvyttömyyseläkkeessä käytetään sen alkamisvuodelle vahvistettua 62-vuotiaiden kerrointa, olipa eläkkeensaaja minkä ikäinen tahansa. Pienennys koskee eläkettä, jos työkyvyttömyys on alkanut vuonna 2010 tai myöhemmin. Kerroin pienentää vain työssäoloajalta kertynyttä työkyvyttömyyseläkkeen osaa, ei vanhuuseläkeikään jäljellä olevalta ajalta laskettua osaa. Eila Parkkonen Ilmarinen Syntymävuosi 63 vuoden iän Elinaikakerroin Kompensoiva työskentely 63-vuotiaan täyttämisvuosi eläke 60 % palkasta elinajan muutos vuodesta , kk 0 kk , kk 2 kk ,984 2 kk 4 kk ,978 3 kk 7 kk ,971 5 kk 9 kk ,963 6 kk 11 kk ,956 7 kk 1 v 1 kk ,949 8 kk 1 v 3 kk ,943 9 kk 1 v 5 kk , kk 1 v 7 kk , kk 1 v 9 kk ,902 1 v 4 kk 2 v 7 kk ,876 1 v 9 kk 3 v 5 kk ,833 2 v 6 kk 4 v 11 kk ,799 3 v 1 kk 6 v 2 kk Elinaikakerroin ja kompensoiva työskentely. 13

14 S H O P R I D E R OMATOIMISUUTTA LIIKKUMISEEN! Tyylikäs SHOPRIDER mallisto antaa mahdollisuuden itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen eläke Eläkkeen indeksitarkistus ja verotus TE-UL8W Upea sähköpyörätuoli, joka on suunniteltu vaativaan käyttöön. Ajomatka yhdellä akun latauksella 20 km. Matkanopeus 5 km/h SOITA ja kysy tarjouksistamme! TE-778S 2450 Jokapäiväiseen asiointiin suunniteltu tyylikäs apukulkuneuvo. Ajomatka yhdellä akun latauksella 29 km. Matkanopeus 10 km/h Kansanedustajalle oli esitetty faktoja eläkeläisen verotuksen epäoikeudenmukaisuudesta. Tämä oli todennut: Sitäkö eläkeläisiäkin verotetaan? Lohkaisu oli ilmeisesti kuitenkin vain vitsi. Noin viisikymmentä vuotta sitten luotiin 90-luvun alkupuolelle asti hyvin toiminut työeläkejärjestelmämme. Sen ytimenä oli, että työeläkkeitä korotetaan yleisen palkkakehityksen mukaisesti. Toimeentulo oli näin taattu eläkevuosinakin. Mutta kuinkas kävikään. Vuonna 1996 otettiin käyttöön ns. taitettu indeksi. Vain väliaikaisesti - sanottiin. Siinä indeksikorotuksissa otetaan huomioon vain 20 % palkkojen ja 80 % kuluttajahintojen noususta. Kuluttajahintojen nousu on viime vuosina ollut alle 2 %:n tasossa, kun taas palkat ovat nousseet huomattavasti enemmän. Taitettu indeksi näin ollen syö koko ajan työeläkkeen reaaliarvoa eli ostovoimaa, ja sitä enemmän mitä kauemmin on ollut eläkkeellä. Kun palkat nousivat vuosina %, jäi työeläkkeiden nousu 33 %:iin, mikä ero heijastuu ostovoimassa. Jos henkilö on jäänyt eläkkeelle esimerkiksi vuonna 1996 ja eläke oli alkuaan 60 % palkasta, on se enää 48 % saman ammatin nykypalkasta. Monien eläkkeillä kyllä pärjää, mutta mitenkähän on pitkään eläkkeellä olleiden Kaisa Kassaneidin tai Saara Sairaanhoitajan eläkkeen laita tai puhumattakaan pelkällä kansaneläkkeellä toimeen tulevien. Kaikista kurjuuslukutiedoista huolimatta on hyvä tietää, että eläkeyhtiöittemme varallisuusmassa on kasvanut ennätysmäiseksi, noin 125 miljardiin euroon. Se koostuu työnantajilta ja työntekijöiltä perityistä työeläkemaksuista ja varojen sijoitustuotoista. Hyvä näin, toivottavasti sijoitukset ovat edelleen turvallisia sijoituksia. Varat on tarkoitettu nykyisiin ja tuleviin eläkkeisiin. Taitetun indeksin korvaaminen ansiotasoindeksillä maksaisi tämän vuoden tilanteessa vain 0,4 % per vuosi eläkevaroistamme. Palkkaindeksi voitaisiin ottaa käyttöön, kuten oli määrä aikoinaan ottaakin. Vähän verotuksestakin Eläketulon verotus on tulotasosta 980 e/ kk alkaen kaikissa tuloluokissa palkkaverotusta ankarampaa. Ero on keskeisissä tuloluokissa 4,5 5,5 prosenttiyksikköä eläkeläisen tappioksi. Syynä on lähinnä kunnallisverotuksen ansiotulovähennys, jota ei myönnetä työeläkkeeseen. Kai tässä asiassa pitäisi asiat olla edes tasapuolisia. (HL) Lisätietoa: TE-889SL 2450 Turvallinen ja vakaa ajettava vaihtelevassakin maastossa. Ajomatka yhdellä akun latauksella 35 km. Matkanopeus 12 km/h Hinnat sis. alv 22%. Toimitusmaksu 80,- Kattava mallivalikoimamme osoitteessa: Maahantuonti, myynti ja vuokraus: Kuusiluoto Oy Vähänummentie TUUSULA harri@puro.net Tilasto: Yli 75-vuotiaista naisista lähes köyhää Eläkkeellä olevilla ja yksin asuvilla naisilla on paljon suurempi köyhyyden riski kuin miehillä. Köyhyyden uhka kasvaa sitä mukaa mitä vanhemmista ihmisistä on kyse. Eläketurvakeskus teki tutkimuksen vanhusten köyhyydestä kahdeksassa EUmaassa. Vuoden 2006 tilaston mukaan Suomessa on vajaat satatuhatta yli 75-vuotiasta köyhää naista. Samanikäisten köyhien miesten määrä on

15 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen koko kunnan asiaksi Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa kotihoidolle on asetettu mm. seuraavia laadullisia tavoitteita. Iäkkäiden asiakkaiden toimintakyvyssä ja terveydentilassa tapahtuvat muutokset havaitaan varhain ja niihin reagoidaan. Kotihoito vastaa tavoitteellisesti asiakkaiden fyysisiin, kognitiivisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin kuntoutumisen tarpeisiin. Asiakkaita kannustetaan ja tuetaan käyttämään jäljellä olevia voimavaroja arjen askareissa. Iäkkäät asiakkaat saavat henkilökohtaisissa päivittäistoiminnoissa avustamisen ja sairaanhoidon lisäksi tukea kodinhoitoon ja asioimiseen. Lisäksi tavoitteina on, että kotihoito on oikein kohdennettua ja ajoitettua, hyvin koordinoitua, turvallista, monipuolista ja ympärivuorokautista. Kaikkiaan kotihoidon tulisi olla kuntouttavaa. Kotihoidon sisällöllistä kehitystä voidaan tarkastella Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen RAI (Resident Assesment Instrument) -aineiston tuottamien tietojen avulla. Kotihoitoa koskevat tiedot on kerätty 21 kunnan ja yhden kuntayhtymän 66 kotihoidon yksiköstä. Tuloksista näkyy, että muistisairauden diagnoosi oli 22 prosentilla kotihoidon asiakkaista vuonna 2007 ja osuus nousi 26 prosenttiin vuonna Kaikkiaan asiakkaiden keskimääräinen toimintakyky heikkeni ja palveluntarve kasvoi seuranta-aikana. Kotihoidon asiakkaiden saama kokonaishoitoaika sen sijaan väheni yhteensä puolella tunnilla vuodesta 2007 vuoteen Hoitoajan perusteella tarkasteltuna kotihoidon työntekijäpanos ei siis näytä kasvaneen asiakkaiden avuntarpeen kasvaessa. Lisäksi yhä harvempi asiakas pääsi seuranta-aikana ulos asunnostaan (17-23 %) ja yhä useampi vietti päivänsä täysin yksinään (28-32 %). (Heinola ym ) Verrattaessa laatusuosituksen määrällisiä tavoitteita (13-14 % 75 vuotta täyttäneistä saa kotihoitoa vuoteen 2012 mennessä) säännöllisen kotihoidon asiakaslaskennan tietoihin voidaan havaita, että kotihoidon asiakasmäärien noususta huolimatta kotihoidon kattavuus laskee tasaisesti. Vuonna 2001 kotihoitoa sai 12,1 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä ja vuonna 2008 osuus supistui 11,2 prosenttiin. Vaikka kotihoidon kattavuudet vaihtelevatkin kunnittain, voidaan arvioida, että suurimmassa osassa Suomen kuntia laatusuosituksen mukaista kotihoidon kattavuustavoitetta ei saavuteta eikä nykyinen kehityssuunta näytä tukevan ikäihmisten toimintakykyä ja osallisuutta. Toimintakyvyn muutoksiin tulisi kuitenkin reagoida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen kuin ongelmat alkavat kasaantua. Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on syytä panostaa huomattavasti nykyistä enemmän jo ennen palveluihin hakeutumista, mutta myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Jokaisella yksilöllä on luonnollisesti vastuu oman hyvinvointinsa ja terveytensä ylläpitämisestä. Sen lisäksi kuntien sosiaali- ja terveystoimella on vastuu jakaa tietoa ikäihmisten omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, tarjota foorumeita osallistumiseen ja kehittää palveluja. Iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on osallisuuden tukemista, sosiaalisten verkostojen ylläpitämistä, liikunnan, oppimisen, kulttuuritoiminnan ja muun mielekkään tekemisen mahdollisuuksien turvaamista sekä myönteisten, ikäihmisiä arvostavien asenteiden edistämistä yhteiskunnassa. Lisäksi toiminnalla pyritään terveellisiin elintapoihin ja sairauksien ehkäisyyn, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen, itsenäiseen suoriutumiseen ja turvallisuuteen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on myös varhaista puuttumista terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen, päihteiden väärinkäyttöön, väkivaltaan, kaltoin kohteluun ja muihin sosiaalisiin ongelmiin sekä sairauksien tehokasta hoitoa ja kuntoutussuunnitelmaan perustuvaa kuntoutusta. (STM 2009.) Valtakunnallisten vanhuspoliittisten linjausten mukaan keskeisiä keinoja ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ovat koko maan kattavan neuvontaverkoston perustaminen ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit. Neuvonnalla tarkoitetaan kunnan sosiaali- ja terveystoimen järjestämää ja koordinoimaa tiedotusta, neuvontaa ja ohjausta omaehtoiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä tietoa palveluista ja sosiaaliturvasta. Hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin sisältyy neuvonnan lisäksi henkilön toimintakyvyn yleinen arviointi ja asuinympäristön riskitekijöiden kartoitus. Kotikäynnit ovat jalkautuvan ja etsivän työn väline. (STM 2009) 15

16 Hyvinvointia ja terveyttä edistävä neuvonta ja palvelut Mihin neuvonnassa kannattaa keskittyä? Ainakin niihin sisältökysymyksiin, joihin ennaltaehkäisyllä voidaan vaikuttaa. Esimerkiksi liikunnan ja ravitsemuksen myönteisistä vaikutuksista toimintakykyyn ja terveyteen on olemassa runsaasti tutkimusnäyttöä. Tasapaino ja lihasvoimaharjoitukset vähentävät ikäihmisten kaatumisia ja sitä kautta murtumia. (Kiiskinen ym ) Myös itse neuvonnan vaikutuksista on olemassa tutkimusnäyttöä. Liikuntaneuvonta lisää ikäihmisten liikunnan määrää (Hirvensalo ym. 2003; Pinto ym. 2005) ja kävelynopeutta (Morey ym. 2009) ja estävää vaikeuksien kehittymistä välineellisissä toiminnoissa (von Bonsdorff 2008) ja liikkumisessa (Mänty ym. 2009). Liikuntaneuvonta saattaa myös vähentää kotihoidon tarvetta pitkällä aikavälillä (von Bonsdorff 2009). Fyysisen toimintakyvyn ohella ennaltaehkäisevässä neuvontatoiminnassa on huomioitava myös ikäihmisen psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Viitteitä on siitä, että liikuntaneuvonta saattaa vähentää lievää alakuloa (Pakkala ym. 2008). Ikäihmisten eristäytyneisyyttä ja yksinäisyyttä voidaan lievittää tuloksekkaasti koulutusta ja sosiaalista tukea sisältävillä ryhmämuotoisilla interventioilla (Cattan ym. 2005). Muistihäiriöiden osalta neuvonnassa on oleellista, että muistihäiriöt havaitaan ajoissa ja ihminen ohjataan asianmukaiseen hoitoon. Muita ennaltaehkäisyyn liittyviä sisältöasioita ovat mm. ikäihmisten lääkitys, taloudelliset tuet, apuvälineet ja kodinmuutostyöt. Neuvonnalla yksinään ei kuitenkaan edistetä ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Neuvonnan ohella on kehitettävä myös hyvinvointia ja terveyttä edistäviä muita palveluja erityisesti Kehittämispäällikkö Reija Heinola, THL kotona asuville ikäihmisille. Tämä työ edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimelta ennakointia ja laajaa yhteistyötä kunnan muiden toimialojen, järjestöjen, seurakunnan ja yritysten kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi kunnan kulttuuri-, sivistys-, rakennus- ja liikennetoimi. Järjestöt puolestaan tarjoavat monipuolisten toimintojen ja palvelujen ohella foorumin kansalaisten osallisuudelle ja yhteisöllisyydelle. Esimerkkejä ikäihmisille suunnatusta järjestöjen toiminnasta, jota kunnat voivat tukea, ovat kohtaamispaikat, vertaistoiminta, neuvonta- ja tiedotustoiminta sekä liikunta. Seurakunnan diakoniatyönä järjestetään ikäihmisille kotikäyntejä, kerhotoimintaa, vertaistukiryhmiä, keskusteluja, liikuntaa, leirejä ja retkiä. Myös yritykset tuottavat hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja, esimerkiksi ohjattuja liikuntapalveluja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Suomen Kuntaliitto ovat kokoamassa kuntien kehittämistyön tueksi opasta ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävästä neuvonnasta ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä. Reija Heinola kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lähteet: von Bonsdorff M.B., Leinonen R., Kujala U.M., Heikkinen E., Törmäkangas T., Hirvensalo M., Rasinaho M., Karhula S., Mänty M. & Rantanen T. Effect of Physical Activity Counseling on Disability in Older People: A 2-Year Randomized Controlled Trial. JAGS 2008 Vol. 56 No 12, von Bonsdorff M. B., Leinonen R., Kujala U. M., Heikkinen E., Hirvensalo M. & Karhula S. Effect of physical activity counseling on home care use in older people. Journal of the American geriatrics Society (J AM GERIATR SOC), 2009 Mar; 57(3): (8 ref) Cattan M., White M., Bond J. & Learmouth A Preventing social isolation and loneliness among older people: a systematic review of health promotion interventions. Ageing & Society Vol 25: Heinola R., Finne-Soveri H., Noro A., Kauppinen S., Koskinen S., Martelin T. & Sainio P. (2010) Vanhusten kotiin annettavat palvelut ja omaishoidon palvelut. Teoksessa Kauppinen Sari (toim.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden arvioita peruspalvelujen tilasta. Peruspalveluiden tila -raportin tausta-aineisto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 9, Hirvensalo M.; Heikkinen E.; Lintunen T. & Rantanen T. The effect of advice by health care professionals on increasing physical activity of older people. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 2003: 13: Kiiskinen U., Vehko T., Matikainen K., Natunen S. & Aromaa A. (2008). Terveyden edistämisen mahdollisuudet Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:1. Morey M.C., Peterson M.J., Pieper C.F., Sloane R. et.al. The Veterans Learning to Improve Fitness and Function in Elders Study: A Randomized Trial of Primary Care-Based Physical Activity Counselling For Older Men. J Am Geriatr Soc 57: , 2009 Mänty M., Heinonen A., Leinonen R., Törmäkangas T., Hirvensalo M., Kallinen M., Sakari R., von Bonsdorff M.B., Heikkinen E. & Rantanen T.Long-term Effect of Physical Activity Counseling on Mobility Limitation Among Older People: A Randomized Controlled Study. Journal of Gerontology A Biol Sci Med Sci Vol 64A No 1, Pakkala I., Read S., Leinonen R., Hirvensalo M., Lintunen T. & Rantanen T. The effects of physical activity counselling on mood among 75- to 81-year-old people: A randomized controlled trial. Preventive Medicine Volume 46, Issue 5, May 2008, Pages Pinto B. M., Goldstein M.G., Ashba J., Sciamanna C.N. & Jette A. Randomized Controlled Trial of Physical Activity Counselling for Older Primary Care Patients. American Journal of Preventive Medicine (Am J Prev Med) 2005;29 (4) STM (2009). Neuvonta- ja palveluverkosto Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Ikäneuvo-työryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:24. 16

17 Syöpää aiheuttavan asetaldehydin vähentämiseen tarkoitettu Acetium-kapseli saatavissa nyt apteekeista ilman reseptiä Suomalaisen Biohit Oyj:n uusi Acetium-kapseli vähentää syöpää aiheuttavaa asetaldehydiä mahalaukussa. Acetium on toukokuun lopusta lähtien saatavilla apteekeista ilman reseptiä. Sitä suositellaan henkilöille, joilla on vähähappoinen tai hapoton maha, krooninen helikobakteeri-infektio tai jotka joutuvat käyttämään pitkäaikaisesti haponestolääkkeitä (PPI-lääkkeet ja H2-salpaajat). Heillä muodostuu mikrobitoiminnnan seurauksena asetaldehydiä mahaan. Lisäksi tupakansavun sisältämästä asetaldehydistä osa liukenee suussa tupakoitsijan sylkeen ja kulkeutuu sitä kautta mahaan. Hapoton maha, helikobakteeri-infektio ja tupakointi ovat mahasyövän tärkeimmät riskitekijät. Lisäksi hapoton maha ja tupakointi ovat myös ruokatorvisyövän itsenäisiä riskitekijöitä. Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen syöpätutkimusyksikkö IARC on luokitellut alkoholijuomien sisältämän ja alkoholista sisäsyntyisesti (esim. ruoansulatuskanavassa) muodostuvan asetaldehydin I-luokan syöpää aiheuttavaksi aineeksi eli karsinogeeniksi. Se siis kuuluu samaan luokkaan kuin esimerkiksi asbesti, tupakka ja bentseeni. Asetaldehydialtistus liittyy maailmanlaajuisesti noin 4 miljoonaan uuteen syöpätapaukseen vuosittain eli lähes 40 prosenttiin kaikista syövistä. - Asetaldehydi on osoitettu mahasyövän todennäköisimmäksi syyksi potilailla, joilla on hapoton maha, joka voidaan diagnosoida GastroPanel-tutkimuksella. Tällaisia ihmisiä on maailmassa noin 500 miljoonaa ja Suomessa heitä arvioidaan olevan lähes Tähän mennessä tupakoinnin lopettamisen lisäksi ei ole ollut mitään keinoa heidän syöpäriskinsä vähentämiseksi. Sama koskee myös satoja miljoonia ihmisiä, jotka potevat kroonista hoitamatonta tai hoitoresistenttiä helikobakteeri-infektiota, toteaa Helsingin yliopiston professori Mikko Salaspuro. Salaspuro on tutkinut asetaldehydin haittavaikutuksia jo yli 30 vuoden ajan ja on oman alansa johtava tutkija maailmassa. Hän rinnastaa asetaldehyditutkimuksia kolesterolitutkimuksiin. Molempien kohdalla vakuuttava näyttö on saatu geenitutkimuksista. Geenimutaatiot altistavat tietyt nihmiset joko asetaldehydille tai kolesterolille ja tätä kauttaa joko syöville tai verisuonisairauksille.. Asetaldehydiä kehittyy etupäässä alkoholista, mutta hapottomassa mahassa myös sokerista - Asetaldehydin aiheuttamaa syöpäriskiä lisää se, että saamme sitä jatkuvasti ja useista eri lähteistä, toteaa Salaspuro. Asetaldehydi on sekä alkoholikäymisen että alkoholin palamisen keskeinen tuote. Käymisen eli alkoholivalmistuksen tuottamaa asetaldehydiä löytyy erityisen runsaasti calvadosissa, sherryssä, portviinissä ja tietyissä makeissa hedelmäviinoissa. Useissa käymisteitse valmistetuissa ruoissa ja juomissa on myös itsessään korkeita pitoisuuksia asetaldehydiä. Lisäksi monet arkisin nauttimistamme ruoista ja juomista sisältävät pieniä pitoisuuksia alkoholia, josta ruoansulatuskanavan mikrobit pystyvät muodostamaan tehokkaasti solujen DNA:ta vaurioittavia pitoisuuksia asetaldehydiä sekä suussa että hapottomassa mahassa. Monet bakteerit ja hiivat joutuvat tulemaan toimeen hapottomassa mahassa myös ilman happea. Tällöin ne saavat energiansa sokerista, joka muuttuu alkoholikäymisen avulla asetaldehydin kautta etanoliksi. Niinpä hapottomaan mahaan muodostuu merkittäviä alkoholi- ja asetaldehydipitoisuuksia vaikka alkoholia ei nautittaisi lainkaan. Niin maha- kuin ruokatorvensyövänkin ennuste on erittäin huono. Korkeintaan 5-10 prosenttia näihin syöpiin sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua syövän toteamisesta. - Acetium tarjoaa ensimmäisen kerran mahdollisuuden myös näiden syöpien todennäköiseen ennaltaehkäisemiseen, Salaspuro jatkaa. Acetium sitoo tehokkaasti asetaldehydiä hapottomassa mahassa Lääkinnälliseksi valmisteeksi luokiteltu Acetium-kapseli sisältää vaikuttavana aineena 100 mg kasvipohjaista L-kysteiiniä. L-kysteiini on luonnollinen ja täysin turvallinen aminohappo, jota saamme ravinnon mukana päivittäin pieniä määriä. -Ravinnosta saatava L-kysteiini vapautuu kuitenkin vasta ohutsuolessa eikä siten vähennä asetaldehydin määrää mahalaukussa. Acetiumin sisältämä L-kysteiini vapautuu mahalaukussa hitaasti ja tasaisesti sitoutuen tehokkaasti asetaldehydimolekyyliin, jonka toiminta estyy, kertoo tuotteen kehityksestä vastaava proviisori Tuuli Marvola Biohitistä. Acetium-kapseli otetaan aterioiden tai alkoholin nauttimisen yhteydessä. Kliinisissä lääketutkimuksissa on osoitettu, että 200 mg annoksella L-kysteiiniä eli kahdella Acetium-kapselilla pystytään sitomaan asetaldehydiä vähintään 45 minuutin ajan. Biohit on kehittänyt Helsingin yliopiston tutkijoiden ja tieteellisten neuvonantajiensa kanssa useita menetelmiä, joilla voidaan merkittävästi vähentää ruoansulatuskanavan (suu, nielu, ruokatorvi ja maha) altistumista syöpää aiheuttavalle asetaldehydille. Patentteja on myönnetty ja patenttihakemuksia on vireillä jo useassa maassa. (HL) Lisätietoja: Tuotteet / Diagnostiikka / GastroPanel 17

18 Hoivakoti Hopeaniemen hoivakodin Hopeaniemen hoivakoti sijaitsee Vihdissä Hiidenveden rannalla ja toimii samassa yhteydessä olevan Hopeaniemen kylpylän ja kuntoutumiskeskuksen kanssa. Hopeaniemellä on pitkä perinne kuntoutuksen ja hoidon osaamiselle. Jo vuodesta 1943 se on toiminut lääkintöhallituksen hyväksymänä tutkimus- ja hoitolaitoksena. Yksilölliset kuntoutusjaksot sekä ryhmämuotoiset kuntoutuskurssit kuuluvat osana toimintaan. Hopeaniemessä kuntoutetaan ylipainoisia, TULES-sairaita, sydän- ja diabetespotilaita. Hopeaniemi on myös sotainvalidien ja -veteraanien kuntoutuspaikka. Se toimii erinomaisena rauhoittumis- ja rentoutumispaikkana myös lomaa hakevalle ihmiselle, tarjottavana on 38 hotellihuonetta ja 68 majoituspaikkaa. Makuelämyksiä tarjoilee talon oma ravintola. Upea luonto kutsuu liikkumaan ja ihailemaan ympäröivää kauneutta. Hopeaniemessä toimii myös kotiutushotelli, jossa mm. leikkauksenjälkeinen toipuminen ja kuntoutuminen sujuu hallitusti, ja näin voidaan nopeuttaa kuntoutumista ja lisätä kotona selviytymisen mahdollisuuksia. Hoivakodissa laadukas ja kokonaisvaltainen hoito Hoivakodissa on 25 paikkaa, joista osa toimii lyhytaikaispaikkoina. Asukkailla on toivomuksensa mukaan joko yhden tai kahden hengen huone, jonka he sisustavat omilla kalusteillaan tai halutessaan hoivakodin kalusteilla. Asukkaat tulevat kuntien kautta tai itsemaksavina asiakkaina. Lyhytaikaisasukkaina on myös laitoskuntoutukseen tulevia sotainvalideja ja sotaveteraaneja. Hoivakoti toimii tehostetun palveluasumisen yksikkönä, jossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden luoden näin turvallisuutta. Laadukkaasta hoidosta vastaavat koulutetut hoitajat. Hoitajamitoitus vastaa lääninhallituksen suosituksia ollen 0.5. Lisäksi asukkaita ovat hoitohenkilökunnan lisäksi tukemassa lääkäri, fysioterapeutit, ravintoterapeutti, psykologi, vapaaajanohjaaja, sosiaalityöntekijä, pastori, Hoivakoti perustettiin vuonna 2001 ja se jatkaa omalta osaltaan Hopeaniemen historiaa. Omaistenpäivänä konserttia kuuntelemassa. 18

19 iloinen arki siistijät, jalkahoitaja, kampaaja ja kosmetologi sekä kaikki muut Hopeaniemen henkilökuntaan kuuluvat. Puutarhuri tuo syksyisin oman puutarhan satoa ja jopa talon huoltomiehetkin piipahtavat ehtiessään jutustelemaan asukkaiden kanssa. Ruokailu tapahtuu yhteisissä tiloissa, ja ruoka tulee hotellin ravintolasta ollen monipuolista ja maukasta eivätkä erilaiset ruokavaliot ole este ammattitaitoisen ravintolan henkilökunnalle. Usein tarjolla on itse tehtyä leipää, ja päiväkahvilla tarjoillaan usein myös itse tehtyä piirakkaa ja pullaa. Iloinen arki Hoivakodin arvoina toimivat Kodinomaisuus, Omatoimisuus, Turvallisuus ja Ilo. K.O.T. I on ohjenuorana jokaiselle henkilökunnan jäsenelle, sillä luodaan hoivakotiin sen ilmapiiri, joka henkii lämpöä ja naurua. Kodinomaisuutta korostetaan myös asukkaiden pukeutumisella. Jokainen asukas käyttää omia vaatteitaan ja halutessaan myös omia petivaatteitaan. Yhteiset tilat koristellaan kulloisenkin vuodenajan mukaan, ja usein asukkaat ovat mukana askartelemassa koristeita yhteisiin tiloihin. Luovuutta talosta löytyykin. Huhtikuussa eräs talon asukkaista piti taidenäyttelyn Hopeaniemen hotellin tiloissa, joissa on lähes kuukausittain vaihtuvat näyttelyt. Pyrimme säilyttämään asukkaiden omatoimisuuden ja toimintakyvyn mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on aktiivinen ja liikkuva asukas. Positiivisella ja kannustavalla ilmapiirillä sekä kuntouttavalla työotteella päästään kohti tavoitteita. Omatoimisuutta ja itsenäisyyttä tukevat myös viikko-ohjelmat, joihin jokaisella asukkaalla on oikeus osallistua. Ohjelmassa on allasjumppaa, venyttelyhetkeä, bingoa, kädentaitojen kursseja, usein myös yhteislaulua ja erilaisia konsertteja. Turvallisuutta luodaan niin kodinomaisuudella kuin ammattitaitoisen henkilökunnan avulla. Luottamuksellisen hoitosuhteen luomisessa ovat Hopeaniemi kuntoutumiskeskus ja hoivakoti Hopeaniementie 24 K, Nummela vaihde Hoivakodin johtava hoitaja Kaisa Mäenpää puh apuna vastuuhoitajuus ja turvalliset elämisen rajat. Tärkeää on huomioida omaiset osana hoitosuhdetta. Omaiset kuuluvat kiinteänä osana hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon sekä myös asukkaan arkeen. Ilo kuulu hoivakodin päivään. Hoivakodissa raikuu päivittäin nauru ja useimmiten myös heleä laulu puhtaana tai pianon säestämänä. Laulua kuullaan siis lähes päivittäin, ja se on tärkeä osa hoivakodin arkea. Ohjatut virkistyshetket voivat olla niin kukka-asetelmien tekoa kuin kasvohieronnan antamista tai kynsien lakkaamista, kortinpeluuta ja jumppatuokioita unohtamatta. Sään salliessa voi ulkoilla puutarhan siimeksessä ihailemassa upeita kasveja tai käydä vaikkapa onkimassa ja ihailla lintuja, aamuvirkku saattaa nähdä jäniksiä ja jopa peuran. Kodinomaisuus ja omatoimuus yhdessä aktiivisen virkistystoiminnan kanssa tukevat psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Hoivakodin oma terapiakissa Nipsu nauttii kaikenlaisesta rapsutuksesta ja huomiosta. Hoivakodissa vaalitaan iloa, ja positiivinen ja kannustava ilmapiiri tukee niin asukkaita kuin henkilökuntaakin jaksamaan. Tervetuloa tutustuman iloiseen hoivakotiin. Rose Pakarinen 19

20 hoivakoti Hoivakoti Kallavesi on mahdollisuuksien talo Hoivakoti Kallavesi avasi ovensa ensimmäisille asukkaille runsas vuosi sitten. Mediverkko Oy:n hoivakodissa tuotetaan Kuopion kaupungille vanhusten ympärivuorokautista hoitoa tehostettuna palveluasumisena sekä pitkäaikaishoidon palveluna. Hoivakodin toimintamalli on saanut kiitosta niin asukkailta kuin tilaaja-asiakkaaltakin. Maalaushetki. Kallaveden hoivakoti valmistui rauhalliselle järvimaisematontille Petosen kaupunginosaan viime huhtikuussa. Uudisrakennuksessa on 21 tehostetun palveluasumisen ja 31 pitkäaikaisosaston paikkaa. Mediverkon hoivapalveluiden myötä Kuopion kaupunki hankki ensimmäistä kertaa pitkäaikaisosaston palveluita yritykseltä. Työntekijöitä hoivakodissa on yli 30. Joukossa on oma lääkäri, fysioterapeutti sekä lääkehuollosta vastaava farmaseutti. Hoivakodin johtaja vastaa hoitotyön organisoinnista ja osallistuu aika ajoin myös itse hoitotyöhön. Lääkäripalvelut kaupunki hankkii Mediverkolta väestövastuuperiaatteella hoivakodin tehostetun palveluasumisen asukkaille. Näin on mahdollistettu ikäihmisten yksilöllisiä tarpeita mahdollisimman hyvin vastaavat terveyspalvelut. Kaikki Kallaveden asukkaat tulevat hoivakotiin Kuopion kaupungin Kuvake-tiimin lähettäminä. Osa asukkaista on tullut avohoidon puolelta, osa on suoraan kodistaan muuttavia ja osa on voinut olla akuuttivuodeosastolla tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Hoivakodissa on saattohoitomahdollisuus eli halutessaan asukas voi viettää koko vanhuutensa samassa tutussa ja turvallisessa paikassa. Tilat suunniteltu elämiseen Kallaveden tilat on suunniteltu palveluasumisen tarpeisiin; avainasemassa on ollut esteetön ja turvallinen liikkuminen. Rakennus on yksikerroksinen ja se jakautuu kolmeen yksikköön, joissa on ehditty jo viettää esimerkiksi leppoisat ja tunnelmalliset joulujuhlat yhdessä asukkaiden ja heidän omaistensa kanssa. Yhteistiloissa ruokaillaan ja kahvitellaan yhdessä päivittäin ja nautitaan hoivakodin omassa keittiössä valmistetuista aterioista. Useimmilla asukkaista on oma huone, jossa on invamitoitettu wc ja suihkutilat. Huoneen voi kalustaa ja sisustaa henkilökohtaisilla tavaroilla mieleisekseen. Myös pariskunnille on varattu huoneita. Huoneiden kodikkuutta ja viihtyisyyttä lisäävät värit vaikuttavat mielialaan ja helpottavat samalla myös oman elämänpiirin hahmottamista. Hoivakodissa on myös sauna, jonka lämmöstä pääsevät nauttimaan kaikki asukkaat. Tilat on suunniteltu väljiksi ja tarkoituksenmukaisiksi siten, että hoitaja voi saunottaa myös vuodepotilaat. Hoivakodin johtaja Liisa Rantakokko kertoo, että sauna on asukkaiden suuressa suosiossa. Myös omaisilta on tullut paljon positiivista palautetta siitä, että jopa vuosia saunomista vailla ollut vanhus pääsee vihdoin löylyihin. - Monelle suomalaiselle saunominen on kuitenkin yksi arjen pienistä iloista, Rantakokko kiteyttää. 20