Hoivapalvelut. Tavoittelemisen arvoinen tehokosteuttaja. NO 3 kesä-heinäkuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoivapalvelut. Tavoittelemisen arvoinen tehokosteuttaja. NO 3 kesä-heinäkuu 2010"

Transkriptio

1 Hoivapalvelut Terveyspalvelut nro 5 NO 3 kesä-heinäkuu 2010 Reija Heinola: Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen s. 15 Yrjö Sariola: Hoidosta hoivaan s. 27 Mikko Ahola: Nyt on aika rakentaa ja remontoida s. 33 Jorma Karttunen: Ikääntyvien ryhmäkuntoutus s. 42 Yhteistoiminta-alue: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri s. 46 hoivakotiesittely Hopeaniemen hoivakodin iloinen arki s. 18 Tavoittelemisen arvoinen tehokosteuttaja APTEEKISTA Voiteen kosteuttavaa ominaisuutta vahvistaa suuri glyserolimäärä. Aqualan Duo sopii perusvoiteeksi aikuisen ja lapsen kuivalle iholle. Lisätietoja numerosta klo 8 16 ja

2 muut lehdet Kunnat polkevat vanhusten oikeuksia Ympäri Suomea on parhaillaan käynnissä mittava mummoralli, kun kunnat uudistavat vanhustenhoitoaan ja samalla etsivät säästöjä siirtelemällä vanhuksia suurempiin hoitoyksiköihin ja lakkauttamalla pieniä hoitokoteja. Usein siirtopäätöksistä kerrotaan vanhuksille ja omaisille vain parin viikon varoitusajalla kysymättä lainkaan vanhusten tai omaisten mielipidettä. Kuntien palvelusuunnitelmissa vanhusten siirtelyä kutsutaan yleensä palvelujen tehostamiseksi. Käytännössä se tarkoittaa, että vanhuksia kootaan joko kunnan itsensä omistamista tai yksityisten ylläpitämistä ostopalvelukodeista suurempiin yksiköihin. Vanhukset itse hyötyvät harvoin näistä muuttoralleista. Dementiaa poteville ihmisille jo pelkkä muutto on rasitus, joka aiheuttaa pitkään ahdistusta. On myös tavallista, että kunnat säästösyistä sijoittavat uudessa hoitopaikassa samaan huoneeseen toisilleen vieraita ihmisiä, jotka ovat aiemmin asuneet omissa huoneissaan. Vanhuksilta viedään näin oikeus yksityisyyteen. Sekä sosiaaliministeriön että sosiaali- ja terveystoimen valvontaviraston Valviran ohjeissa tavoitteeksi asetetaan oma huone kullekin pitkäaikaishoidossa olevalle vanhukselle. Valitettavan usein se jää vain tavoitteeksi. Korkein hallinto-oikeus (KHO) otti kantaa vanhusten oikeuteen omaan huoneeseen ja yksityisyyteen vuonna 2002, kun se esti yksityistä palveluntuottajaa kasvattamasta palvelutalon hoitopaikkojen määrää sijoittamalla vanhuksia kahden hengen huoneisiin. KHO:n mielestä huonelukua suurempaa hoitopaikkojen määrää ei voi perustella tuotannollisilla syillä tai henkilökunnan määrällä. Kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta on perin kummallista, jos yksityistä palveluntuotantoa ohjaavat erilaiset säännöt kuin julkista palveluntuotantoa. Nyt olisi tärkeää saada ennakkopäätös myös siitä, onko kunnilla jokin erityinen valta ohittaa vanhusten oikeus yksityisyyteen ja omaan huoneeseen. Päätös tarvittaisiin siksikin, ettei sosiaali- ja terveysministeriö ole lupauksistaan huolimatta saanut valmistelluksi lakiehdotusta, jossa määriteltäisiin hyvän vanhustenhoidon vähimmäistavoitteet. Niihin tulisi kuulua oma huone. Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta Vanhuksia kyyditään liian kauaksi hoitoon Oululaisvanhuksia kyyditään jatkuvasti naapurikuntiin ja kauemmaksikin jatkohoitoon, kun kotikaupungissa ei ole riittävästi paikkoja kaupungin omistamissa yksiköissä ja ostopalvelusairaaloissa. Oululaisia on joka päivä hoidossa ympäristökuntien vuodeosastoilla. Uutta on, että nyt vanhuksia viedään jopa 150 kilometrin päähän Taivalkoskelle. Hoitoon joutuminen on monille jo itsessään koettelemus, saati sitten, että heikkokuntoisena päätyy vieraalle paikkakunnalle. Ylimääräistä hankaluutta koituu myös omaisille, joiden voi olla vaikea päästä vierailulle. Suomi ikääntyy nopeinta tahtia Euroopassa. Vaikka kotona asumista tuetaan, tulee jossain vaiheessa hetki, jolloin väliaikainen tai pysyvä hoito laitoksessa on tarpeen. Kyse ei ole pelkästään Oulun ongelmasta. Vanhuspolitiikassa tarvittaisiin uusia sosiaalipoliittisia avauksia, joilla varmistetaan vanhusten arvokas ja lähellä kotia tapahtuva hoito elämän ehtoopuolella. Suomessa on pystytty tekemään taloudellisesti vaikeissa oloissa kauaskantoisia uudistuksia kuten aikoinaan kouluruokailu, peruskoulu-uudistus ja lasten subjektiivinen päivähoito-oikeus. Seuraavaksi vuorossa oleva uudistus tulee väistämättä koskemaan vanhusväestön yhtäläisiä oikeuksia hoitoon ja kotipaikkaan. Kalevan pääkirjoituksesta

3 Pääkirjoitus Heikki Lantto Arvoituksellinen hoiva Emerituspiispa Yrjö Sariola pohtii tämän lehden kirjoituksessa hoivan luonnetta kristillisen kulttuurin perinteestä käsin. Hän päätyy kolmeen näkymään. Ensinnäkin hoivaajien tehtävänä on etsiä ja löytää aivan erityisesti niitä vanhuksia, jotka ovat monin eri tavoin, henkisesti, fyysisesti ja/tai hengellisesti uupuneita ja heikkoja. Juuri he tarvitsevat kokonaisvaltaista hoivaa. Toinen asia koskee hoivan yhteisöllisyyttä. On pyrittävä siihen, että vanhuksella on edes yksi hyvä ja pysyvä kontakti siihen yhteisöön, jonka jäsen hän on. Kolmanneksi hoiva on ihmisten välistä persoonallista yhteyttä. Kyse ei ole erillisistä teoista, tuotteista ja palveluista, joita jaetaan hoivaa tarvitsevan käyttöön, vaan yhteisestä elämisestä. Tampereen yliopiston työpolitiikan professori Pertti Koistinen kirjoitti vuonna 2003 omien hoivakokemustensa pohjalta kirjan Hoivan arvoitus, jossa hän pohti hoivan ja hoivayhteiskunnan monimuotoisuutta. Koistinen kertoo silmiensä avautuneen näkemään maailmaa, arkea ja ihmisen omaa olemusta uudesta näkökulmasta. Tehokkaan ja eteenpäin rynnistävän kilpailuyhteiskunnan rinnalla, ja kenties sen varjossa, on hiljaisempi, pohtivampi ja kokonaan toisenlaisin aikatauluin, arvoin ja käytännöin toimiva hoivayhteiskunta. Vaikka hoivaajana ja hoivattavana oleminen on meille kaikille tuttua, siitä huolimatta olemme Koistisen mukaan hoivan kysymyksissä usein hyvin neuvottomia. Meiltä puuttuu kieli, jolla puhua surusta, luopumisesta ja voimien vähittäisestä hiipumisesta. Tilalle tulee puhetta lääkityksestä ja arkisesta organisoimisesta. Itä-Suomen (Joensuun) yliopiston professori Pirkkoliisa Ahponen on todennut hoivan olevan hankala ja liukuva käsite, jota kuvaa joustavuus ja verkostomaisuus. Hoiva on toistaiseksi vielä hyvin tutkimaton alue. Miten kohdata kaikki hoivaan liittyvä kärsimys, luopuminen, suru ja viha? Miten kuvata sitä iloa ja arjen rakkautta, joka hoivassa todentuu? Tarvitsemme uudenlaista keskustelun avaamista ja puhetta hoivasta eri kielillä ja eri näkökulmista. Hoiva koskettaa meitä kaikkia myös omaisina ja hoivan ammattilaisina. Ihmiselämän aikana hoivaajien ja hoivattavien paikat vaihtuvat moneen kertaan. Jokainen toivoo, että autettavanakin normaalit suhteet ja normaali ihmisyys jatkuvat. 3

4 Aatoksia Pekka Vuoria Miten Miten sitä sitä työn työn Miten sitä laatua laatua työn muka muka laatua muka mitataan? mitataan? mitataan? Kysy meiltä. Kysy meiltä. Kysy meiltä. Laatujärjestelmä on tehokas työkalu Laatujärjestelmä on Laatujärjestelmä organisaation tehokas työkalu toiminnan on tehokas tehostamiseksi työkalu organisaation toiminnan organisaation ja kehittämiseksi. tehostamiseksi toiminnan Se ohjaa tehostamiseksi kohti haluttua ja kehittämiseksi. Se ja päämäärää. kehittämiseksi. ohjaa kohti Laatujärjestelmän haluttua Se ohjaa kohti rakentamiseen ja toteuttamiseen Laatujärjestelmän rakenta- osallistuu rakenta- koko haluttua päämäärää. Laatujärjestelmän päämäärää. miseen ja toteuttamiseen henkilöstö. osallistuu ja toteuttamiseen koko osallistuu koko henkilöstö. henkilöstö. PALVELUALOILLE SOVELTUVA PALVELUALOILLE PALVELUALOILLE LAATUJÄRJESTELMÄ SOVELTUVA SOVELTUVA ISO 9001: LAATUJÄRJESTELMÄ LAATUJÄRJESTELMÄ ISO 9001:2000 ISO 9001:2000 määrittelee ja vakiinnuttaa yhteisen määrittelee ja vakiinnuttaa määrittelee toimintamallin yhteisen ja vakiinnuttaa koko organisaatiolle yhteisen toimintamallin koko parantaa toimintamallin organisaatiolle organisaation koko organisaatiolle eri osastojen parantaa organisaation parantaa yhteistoimintaa eri osastojen organisaation ja palvelun eri osastojen laatutasoa yhteistoimintaa ja palvelun tehostaa yhteistoimintaa laatutasoa sisäistä ja tiedonkulkua palvelun laatutasoa ja tehostaa sisäistä tiedonkulkua tehostaa henkilöstön sisäistä ja sitoutuneisuutta tiedonkulkua ja henkilöstön sitoutuneisuutta selkeyttää henkilöstön sekä sitoutuneisuutta johdon että työntekijöiden että vastuut työnteki- sekä ja johdon velvollisuudet. että työnteki- selkeyttää sekä johdon selkeyttää jöiden vastuut ja velvollisuudet. jöiden vastuut ja velvollisuudet. Inspecta Sertifiointi Oy:n tekemä arviointi Inspecta Sertifiointi Inspecta ja Oy:n sertifiointi tekemä Sertifiointi varmistavat arviointi Oy:n vaatimukset tekemä arviointi ja sertifiointi varmistavat ja täyttävän sertifiointi vaatimukset laatujärjestelmän, varmistavat vaatimukset jonka avulla täyttävän laatujärjestelmän, täyttävän yritys pystyy jonka laatujärjestelmän, ylläpitämään avulla tavoiteltua jonka avulla yritys pystyy ylläpitämään yritys laatutasoa. pystyy tavoiteltua ylläpitämään tavoiteltua laatutasoa. laatutasoa. Ota meihin yhteyttä! Ota meihin yhteyttä! Ota Hannele meihin Kukkola, yhteyttä! toimialavastaava Hannele Kukkola, (sosiaali- toimialavastaava Hannele (terveydenhuolto) Kukkola, ja terveydenhuolto) puh. toimialavastaava (terveydenhuolto) puh. (terveydenhuolto) puh Inspecta Sertifiointi Oy, Miestentie 3, Inspecta Espoo, Sertifiointi Inspecta Sertifiointi Oy, Miestentie 3, Oy, Miestentie 3, Espoo, Espoo, Innostusta isovanhemmille Isovanhemmilla tarkoitan paitsi varsinaisia isoäitejä ja isoisiä myös yhtä hyvin isosetiä, isotätejä, isoserkkuja ja muita sukulais- tai läheishenkilöitä, jotka ovat sukupolvea vanhemmat kuin pikkulasten vanhemmat. Lapsia kasvattamaan kukin joutuu omien taitojensa, kykyjensä ja vaistojensakin varassa. Saksalaisfilosofi Axel Honnethin mukaan ihmisen elämä on oikeastaan kamppailua hyväksytyksi tulemisesta. (Kampf um Anerkennung, 1992). On tavallista, että lapsia arvostellaan, jopa pahoinpidellään tai hyljeksitään. Silloin ihmisestä, jonka kokemukset varhaislapsuudesta ovat näin kielteisiä, helposti tulee koko elämänsä ajaksi taakkaa kantava, syyllisyyttä tunteva. x x x Kuuntelin hyvän itsetunnon mutta ei häiritsevästi omaavan miehen kertomusta lapsuudestaan. Hän kertoi isästä, joka aina ylisti ja kehui hänen tekojaan. Ihmismielen kokonaisuutta ja itsetuntoa muokkaavat vahvasti varhaisimman lapsuuden kokemukset. Nyt tiedetään, että myös ympäristön vaikutukset voivat siirtyä sukupolvesta toiseen. Se tapahtuu epigeneettisten, geenien toiminnan voimakkuutta säätelevien virikkeiden kautta. On osoitettu, että katovuoden nälänhätä voi aiheuttaa periytyvän lisäriskin verisuonisairauksiin. TV:ssä nähty väkivalta tai seksin ylikorostaminen sekä lasten moittiminen, pahoinpitely tai henkinen hylkääminen jättävät jälkeensä koko iän kestävät sielun arvet. x x x Tässä olisi paikka isovanhemmille. Lapsi tarvitsisi yhden luotetun aikuisen, joka vastaisi hänen kysymyksiinsä, kun hän on hädissään ja huolestunut jostakin asiasta, jota ei ymmärrä, ja kun hän on tehnyt jotakin ymmärtämättömyydessään. Silloinkin lasta tulisi kehua yritteliäisyydestä ja koettaa selittää asia kauniisti. Tässä ymmärrystä ja elämänkokemusta omaava isovanhemman ikäinen eli kuusissa kymmenissä tai vähän sen alle ja paljonkin päälle oleva voisi ymmärryksellään auttaa. Tässä olisi vanhojen ihmisten omallekin elämälle tärkeätä sisältöä. Ymmärrän, että nyky-yhteisö on pirstaleinen, suurperheen jäsenet eivät enää asu saman saunan, navetan ja lähipeltojen äärellä. Olen kuitenkin varma, että paljon voitaisiin tehdä, jos isovanhempia tai vastaavia erityisesti haastettaisiin seurustelemaan lastenlasten kanssa. Toimiva puheyhteys voitaisiin harvoillakin vuosittaisilla henkilökohtaisilla tapaamisilla hoitaa, ja loppu voisi mennä nykyajan elektronisen kommunikaation kautta tavalla taikka toisella, mieluimmin kuitenkin kuultuna puheena, josta voi myös aina kohtalaisen hyvin määritellä puhujan mielentilan ja vireyden. Tämä olisi yksi osa-alue siinä, jossa kotona asumisen edistäminen vanhojen hoitamisen perusratkaisuna saisi yhden houkutuksen lisää. Oman kodin lisäksi saisi olla omat lähisuhteet lastenlasten sukupolveen. Mitä ahkerammin ja positiivisemmin ne ovat käytössä, sitä paremmin menestyy niiden lasten aikanaan hoitama ja hallitsema ihmisyhteisö. Tämä on kutsu, mahdollisuus ja kehityksen tie myös vanhoille. Kirjoittaja on professori, LKT, FT ja toiminut radiologian ylilääkärinä OYS:ssa 4

5 Tässä numerossa: Muut lehdet... 2 Pääkirjoitus Heikki Lantto: Arvoituksellinen hoiva Aatoksia Pekka Vuoria: Innostusta isovanhemmille... 4 Valtakunnallinen turvapalkinto Posion perusturvalle Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos: Ammattihenkilöstön saatavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa... 7 toiminnanohjaus Kotihoidon mobiili toiminnanohjaus otettiin käyttöön Lahdessa kirjat Kaksi maailmaa tietojärjestelmät Sosiaalitoimen tietojärjestelmät aidosti käyttäjäystävällisiksi kirkon ikkuna Yrjö Sariola: Hoidosta hoivaan sairaudet Kari Lounamo: Vyöruusu Vanhusten toimintakyky Vanhusten toimintakyvyn tukeminen taidolla ja laadulla Kolumni Jorma Back: Ihan tavallinen sorsa seurakunta toimii Kemin Hopealyhty tarjoaa ravitsevan aterian ja eläkeläisille olohuoneen Mikko Ahola: Nyt on aika rakentaa ja remontoida. 33 TERVE-SOS-palkinto ikääntyneiden neuvola Ruorille Joensuuhun silmäkirurgia Riikka Vuokila: Ikänäkö Leikataanko vai ei? Vanhustenhuollon rakenteet Vesa Ekroos: Kunnalliset liikelaitokset jälleen uhattuina Eläke Eila Parkkonen: Elinaikakerroin Moni ikääntynyt käyttää sopimattomia lääkkeitä Lattian tasolta Kari Häkkinen: Ihminen ei vanhene vaan valmistuu Eläkkeen indeksitarkistus ja verotus hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Reija Heinola: Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen koko kunnan asiaksi Acetium-kapseli saatavissa nyt apteekeista ilman reseptiä hoivakodit Hopeaniemen hoivakodin iloinen arki Hoivakoti Kallavesi on mahdollisuuksien talo Suomen ensimmäinen sairaala valmistui 250 vuotta sitten Veteraanit keskuudessamme Anni Grundström: Kotikuntoutumisen malli veteraaneille Väitös Jorma Karttunen: Ikääntyvien ryhmäkuntoutus parantaa elämänlaatua ja tuo säästöjä Yhteistoiminta-alue Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Oikeita ratkaisuja oikeaan aikaan

6 Valtakunnallinen turvapalkinto Posion perusturvalle Valtakunnallinen turvallisuuspalkinto on myönnetty tänä vuonna Posion kunnan perusturvapalveluille. Palkinnon perusteluissa todetaan, että Posion perusturvaosasto on osoittanut määrätietoista aktiivisuutta ja sinnikkyyttä kokonaisturvallisuuden näkökulman ja ajattelun kehittämisessä niukoista resursseista ja kuntapalveluiden tuottamisen haasteista huolimatta. Posiolla turvallisuuskulttuuri on juurrutettu päättäjien, kuntajohdon sekä virkamiesjohdon selkäytimeen. Lähtökohtana on, että turvallisuus on kaikille tärkeä niin asiakkaille kuin henkilöstöllekin, perusteluissa todetaan. Turvallisuuspalkinnon taustalla ovat sosiaali- ja terveysministeriö, aluehallintovirastot, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, Suomen palopäällystöliitto ja SPEK -ryhmä. Posion kunnassa on helmikuun alussa otettu käyttöön mittava turvajärjestelmä kolmen keskuksen kokonaisuudessa. Palvelukeskuksen, terveyskeskuksen ja eri asumisyksiköiden kiinteistöt on sekä rakenteellisesti että turvallisuuden näkökulmasta liitetty yhteen. Yhteinen turvajärjestelmä vapauttaa käsipareja hoitotyöhön. Tekniikasta hyötyvät henkilökunta ja asiakkaat. Kun ikääntynyt ihminen kaatuu, seuraukset voivat olla ikävät. Pieni horjahdus sysää liikkeelle suuria kustannuksia ja ennen kaikkea inhimillistä kärsimystä. Kaatumisen ennaltaehkäisy on yksi monista toiminnoista, joita INNO- SUOMI-palkinnon voittaneeseen senioriturvajärjestelmään voidaan ohjelmoida. Rovaniemeläisen Seniortekin kehittämään järjestelmään kuuluu esimerkiksi videovalvonta ja kulunvalvonta, hoitajakutsu sekä sisäinen puhelinjärjestelmä. Myös tarvittavat hälytykset pystytään ohjelmoimaan käyttäjäkohtaisesti ja yhteensovittamaan paloilmoittimeen. Posion turvajärjestelmä esiteltiin Hoivapalvelut-lehdessä 1/2010 ss Senioriturva Yhteystiedot: Koskikatu 27 B 3 krs Rovaniemi Kankaantaankatu Nokia Pohjantie Espoo Tehokkaamman työn konsepti laadukasta senioriasumista tarjoaville Senioriturva tuo laatua ja mielekkyyttä hoitotyöhön tekniikan avulla luodaan hoitajille turvallisempi työympäristö hoitajille jää aikaa hoitoon ja huolenpitoon, kun turhat tarkastuskäynnit vähenevät turvallisuuden varmistaminen vähentää hoitajien stressiä Senioreille turvallinen ja laadukas elämä järjestelmä on räätälöitävissä asiakkaan tarpeen mukaan henkilön turvallisuutta valvotaan hienotunteisesti Tarvittaessa asukas saa nopean puheyhteyden hoitajaan Seniortekin kotisovellus järjestelmä asennetaan kotiympäristöön kotihoito säätää asukaskohtaisesti valvonnan tasoa ja hälytysrajoja toimipisteestään käsin kotihoito vastaanottaa hälytykset ennalta sovitun mukaisesti järjestelmä mm. hälyttää jos: asukas putoaa sängystä, on ollut liian kauan pois sängystä yöaikaan, kaatuu tai jos asunnossa ei ole liikuttu ennalta määriteltyyn aikarajaan mennessä Pasi Nurmela, Gsm: Sami Nurmela, Gsm: Kaarlo Aho, Gsm: SENIORTEK Seniortek ja Turvakolmio yhteistyöhön. Seniorturva saatavilla Turvakolmion kautta koko Suomessa. Käyttökokemuksia jo yli 500 dementiapaikasta Kotisovellus otettu käytöön Kysy lisää! 6

7 Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos Olisiko nyt viimein aika antaa suurille ikäluokille realistinen kuva siitä, että heidän tulee entistä enemmän vastata omasta hoidostaan itse tai omaistensa avustuksella Ammattihenkilöstön saatavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa Eräs sosiaali- ja terveydenhuollon tilaan tulevaisuudessa ratkaisevasti vaikuttava tekijä on ammattihenkilöstön saatavuus. Tämä tulee olemaan kasvava ongelma paitsi terveydenhuollossa myös pitkäaikaishoivan, eriasteisten palveluasumismuotojen, kotihoidon ja kotisairaanhoidon alueilla. Suurimmat ammattihenkilöstön saatavuuden ongelmat syntyvät, kun suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän ja vanhetessaan tarvitsevat yhä enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tästä tärkeästä asiasta on keskusteltu ainakin reilun vuosikymmenen ajan. Suurten ikäluokkien eläköityminen siitä aiheutuvine seurauksineen on ollut tiedossamme jo useita vuosikymmeniä. Emme siis suinkaan ole tekemisissä yllättäen eteemme tulleen ongelman kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen ennakointikomitean mietinnössä (Komiteanmietintö 2001:7) hahmotettiin sosiaali- ja terveyspalvelujen työvoimatarpeen kehitystä. Mietinnön mukaan uuden työvoiman tarve vuosina on vuotta kohden noin hoitoalan ammattilaista eli siis yhteensä noin henkilöä. Valtioneuvosto asetti projektin terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Tämän kansallisen terveysprojektin myötä muun muassa lääkäreiden ja hammaslääkäreiden opiskelun aloituspaikkoja yliopistoissa lisättiin. Tämä lisäys alkaa nyt näkyä terveyskeskusten lääkärija hammaslääkärivirkojen parantuneena täyttönä (vrt. mm. Suomen Lääkäriliiton tiedote : Kirjoittaja on KTM, terveydenhuollon asiantuntija Terveyskeskusten lääkäritilannetutkimus kunnittain: Lääkärivaje laskenut roimasti). Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on palvelualojen työvoiman saatavuutta käsittelevässä raportissaan todennut muun muassa seuraavaa: Palvelualoilla työvoiman kysynnästä yhä suurempi osa syntyy sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. Seuraavan neljän vuoden aikana sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarve kasvaa laskelmien mukaan hengellä, joka jakautuisi likimain puoliksi terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kesken. Vuoteen 2025 mennessä näiden alojen kasvu vuodesta 2009 olisi peräti henkilöä. Hoitoalan ammatti-imagoa on pystyttävä huomattavasti parantamaan Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ehdottaa julkaisemassaan selvityksessä Sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkojen lisääminen ei ratkaise työvoimapulaa ratkaisuksi ammattihenkilöstön tulevien vuosien ja vuosikymmenien vajeeseen vanhoja tuttuja keinoja: palkkauksen parantamista, täydennyskoulutuksen lisäämistä, mahdollisuutta kehittyä asiantuntijana, parempaa sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista, työtehtävien sopivaa määrää, joustavia työaikoja ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamista. Selvitys on hyvä ja tiivis katsaus sairaanhoitohenkilöstön saatavuuteen ja siihen kannattaa tutustua tarkemmin. Hoitohenkilöstön tarve tulevina vuosina luo erittäin suuria haasteita. Vaikka koulutukseen onkin lisätty aloituspaikkoja, on huolehdittava myös siitä, että niihin saadaan riittävästi motivoituneita opiskelijoita. Hoitoalan ammatti-imagoa on pystyttävä huomattavasti parantamaan. Tämä edellyttää työolosuhteiden kehittämistä sekä erilaisten kannusteiden luomista vastapainoksi tälle varsin raskaalle työlle. Toisaalta - olisiko nyt viimein aika antaa suurille ikäluokille realistinen kuva siitä, että heidän tulee entistä enemmän vastata omasta hoidostaan itse tai omaistensa avustuksella. Paljon on tutkittu, paljon on selvitetty ja paljon on laskelmia tehty. Useat faktat, kuten suurten ikäluokkien eläköityminen, on ollut Kuva: MarinaAurora.com tiedossamme jo yli 60 vuoden ajan. Milloin löydämme ratkaisun myös hoitohenkilöstön saatavuuteen tulevina vuosikymmeninä? 7

8 Vanhusten toimintakyky Vanhusten toimintakyvyn tukeminen taidolla ja laadulla Vanhusten toimintakyvyn kokonaisvaltaisessa tukemisessa tarvitaan paljon kehittämistä. Hoito- ja hoivatyössä puhutaan kuntouttavasta työotteesta, mutta mitä se todellisuudessa konkreettisesti on? Tutkijat ja kehittäjät tietävät kuntouttavan työotteen sisällön ja vanhustyöntekijät osaavat määritellä käsitteen, mutta valitettavasti hoitosuunnitelmissa ja käytännön työssä kuntouttava työote nähdään usein hoitajan toimintatapana, ja vanhuksen voimavarojen huomioiminen ja hyväksikäyttö unohtuvat. Koko käsite kuntouttava työote on ongelmallinen. Se on hoitajalähtöinen ja siinä hoitaja korostuu yläpuolelta tulevana kuntouttajana. Parempi käsite on kuntoutumista tukeva työote, jota toki nykyään käytetään entistä enemmän. Se on vanhuslähtöinen ja siinä korostuvat vanhuksen voimavarat ja oma aktiivinen rooli. Kun halutaan käsitteellä kuvata vielä vanhuslähtöisempää toimintaa, puhutaan vanhuksen toimintakyvyn tukemisesta. Sufuca-projekti Sufuca-projekti Vanhusten toimintakyvyn tukeminen taidolla ja laadulla on kaksivuotinen Leonardo da Vinci -ohjelmaan kuuluva innovaatioiden siirtohanke. Projekti toteutuu ajalla lokakuu 2008 syyskuu Projektissa kerätään ja kehitetään luovia ja innovatiivisia, mutta myös tuttuja ja turvallisia menetelmiä vanhuksen toimintakyvyn tukemiseen fyysisen, psykososiaalisen ja hengellisen toimintakyvyn osa-alueilla. Projektin partnerit ovat Suomesta, Saksasta ja Virosta. Jokaisesta maasta on mukana sosiaali- ja terveysalan oppilaitos ja vanhustyön työyhteisö. Hankkeessa työskentelevät opettajat, opiskelijat ja vanhustyöntekijät yhteistyössä. Hanketta hallinnoi Oulaisten ammattiopisto. Sufuca-projektissa kehitetyistä vanhusten fyysisen, psykososiaalisen ja hengellisen toimintakyvyn tukemisen menetelmistä ja aktiviteeteista on tehty www -sivut Sivut ovat englanniksi, suomeksi, saksaksi ja viroksi. Pysähdyn pieneksi hetkeksi istun vuoteelle viereen silitän ryppyistä kättä kuuntelen taas vanhuksen tarinaa Huoneesta kuuluu huuto väkivallan teot, sota palaavat aina uudestaan hauras keho ja mieli muistaa Laulu avaa sanojen solmut läheisyys lievittää kipuja keinutus rauhoittaa viivyn vielä Kävelen käytävään hymyilen sydämeni sykkii iloa jaksan taas Projektin aikana tärkeä yhteistyökumppani on ollut 94-vuotias Sufucavanhus Alli Willberg Oulaisista, joka on ollut yhdessä opettajien ja opiskelijoiden kanssa testaamassa kerättyjä toimintakyvyn tukemisen menetelmiä. Allista on otettu satoja valokuvia ja video-otoksia, jotka ovat kuvina ja linkkeinä Sufuca -sivujen menetelmissä. Projektin yhteistyökumppaneilla on ollut hankkeessa selvät vastuualueet toimintakyvyn tukemisen menetelmien kirjaamisessa ja kehittämisessä. Suomi on vastannut fyysisen toimintakyvyn Kleveläinen bussipysäkki vanhusten hoivakodissa. Pia Koistinen 2010 menetelmistä ja Saksa ja Viro psykososiaalisen toimintakyvyn menetelmistä. Kaikki yhdessä ovat olleet vastuussa hengellisistä menetelmistä, koska tällä alueella kulttuuriset erot ovat kaikkein suurimmat ja näin tämän osa-alueen menetelmiä tulee työstää yhdessä. Toimintakyvyn menetelmiä on esitelty ja käsitelty yhteisissä työseminaareissa, jotka on pidetty vuorotellen eri maissa. Työseminaareihin ovat liittyneet aina tutustumiset kyseisen kohdemaan vanhustyön työyhteisöihin. Tutustumiskäynnit ovat avartaneet kumppaneiden käsitystä toimintakyvyn moniulotteisuudesta ja mahdollisuuksista tukea luovasti vanhusten toimintakykyä. Moninaista toimintakyvyn tukemista Viimeinen työseminaari oli Saksassa Klevessä toukokuun alussa. Vaikuttavimpia kokemuksia olivat tutustuminen muistisairautta sairastavien hoitoyhteisöön, jossa hoivaosaston sisälle oli rakennettu bussipysäkki penkkeineen ja vaeltavat vanhukset istahtivat välillä penkille rauhoittumaan ja odottamaan bussia. Se, että bussia ei tullut, ei aiheuttanut vanhuksissa hätääntymistä ja ahdistumista. Vanhukset lähtivät jatkamaan matkaansa, kun olivat riittävän kauan levähtäneet. Saksassa kiinnitetään huomiota vanhusten elinympäristöön. Rakennusten piha-alueet on rakennettu luontoa kunnioittaen. Siellä on paljon puita, pensaita ja kukkia, kiemurtelevia polkuja, vesialtaita kaloineen ja lampaita, 8

9 Opiskelijoiden järjestämä leikkivarjotuokio Tarton vanhainkodissa. joita vanhukset voivat ruokkia ja silittää. Mainio keksintö oli tukitangolla varustettu kulkureitti, jossa oli erilaisia pintoja stimuloimaan jalkapohjia; hienoa hiekkaa, karkeaa hiekkaa, ruohoa, kivilaattoja ja kuorikatetta. Virosta nousee hyvänä esimerkkinä vanhainkodissa toteutettavat toimintatuokiot, joissa huomioidaan vanhusten toimintakyvyn osa-alueet. Viikko-ohjelmassa on monipuolisesti fyysisiä ja psykososiaalisia harjoitteita sekä hengellisiä tilaisuuksia. Tarton vanhainkodissa työskentelee kokopäivätoimisesti askartelunohjaajia, fysioterapeutteja ja sielunhoitaja. Vanhainkodissa on iso juhlasali, jossa järjestetään koko vanhainkodin yhteistilaisuudet, jonne kaikki asukkaat ovat tervetulleita. Lisäksi järjestetään pienempiä tilaisuuksia osastoittain ja vanhukset pääsevät vapaasti liikkumaan talon sisällä ja voivat mennä mukaan mihin tahansa tilaisuuteen. Saksalaisessa ja virolaisessa vanhustyössä korostuu vapaa liikkuminen. Saksassa ovien, myös ulko-ovien, lukitseminen on lailla kielletty. Molemmissa maissa vanhainkodeissa on tyypillistä, että sinne on rakennettu oma kahvila, jonne vanhukset voivat mennä ikään kuin ulos kahville mihin aikaan hyvänsä. Konferenssit Jokaisessa Sufuca-projektin kohdemaassa järjestetään kansalliset vanhustyön konferenssit, jossa esitetään projektin tuotos ja ajankohtaisia vanhustyön hyviä käytäntöjä. Sufuca-vanhus Alli Willberg yhdessä artikkelin kirjoittajien kanssa. Suomen konferenssissa kansanedustaja Tarja Tallqvist (kd) korosti omassa esityksessään hoitajan merkitystä olla vanhuksen puolestapuhuja. Päivän esityksissä nousi esille hyviä käytäntöjä, joilla voidaan tehokkaasti ehkäistä vanhusten kaatumistapaturmia. Vielä vielä on aikaa nähdä auringonnousu elää uusi kesä ilahtua postikortista lämmittää ruoka siirtyä äänikirjan maailmaan rintaa riipii välillä sydän vain jaksaa on aikaa vielä Pia Koistinen 2010 Vanhuksen reisilihaksen maksimaalisen isometrisen ojennusvoiman tulee olla vähintään oman painon suuruinen. Reisilihasten voimaharjoitukset ovat helppoja ja niitä on mahdollista tehdä hoitotilanteisiin yhdistettyinä. Näitä harjoituksia löytyy osoitteesta Syksyllä 2010 Oulussa järjestetään kansainvälinen vanhustyön konferenssi, jossa esitellään ajankohtaisia vanhustyön hyviä käytäntöjä Tanskasta, Britanniasta, Saksasta, Virosta ja Suomesta. Konferenssin jälkeen järjestetään buffet-tilaisuus, jossa osallistujilla on mahdollisuus verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia. Leena Lähdesmäki ja Pia Koistinen Oulaisten ammattiopisto Sosiaali- ja terveysalan yksikkö 9

10 Kolumni Jorma Back Ihan tavallinen sorsa Kevät on suomalaiselle mahtavaa aikaa, etenkin tämä kevät. Takanamme on miesmuistiin suomalaisin talvi. On ollut pakkasta ja lunta. On ollut myös lumitöitä kaupunkien pientaloasukkailla niin kuin kunnallisilla lumimiehillä. Kuplahallit ja muutkin ovat romahtaneet tai ainakin meinanneet, ja nyt kevään korvalla ovat sulavedet tulvineet ojissa ja sadevesiviemäreissä. Mutta mustarastaat laulavat, kiurut ja kottaraiset niin kuin peipposetkin näyttäytyvät, kirjosiepot ja käkikin saapuvat riemuksemme. Miks leivo lennät Suomehen? kyseli runoilijakin. Ja vastaukseksi kirjoitti: Ei missään niin voi riemuita kuin Suomessa vain voipi. Eipä niin. Luonto ja erityisesti kesään heräävä luonto puhuttelee suomalaista maalla ja kaupungeissa, sanottakoon mitä vain. Tässä asiassa Suomessa on varmasti paljon vihreiden arvojen kannattajia. Kotikaupunkini Espoon kaavoittajat katselevat kansainvälisestikin tunnustetun Suomenojan kesään heräävän lintulammikon ympäristöä toisin silmin. Kun jäteveden puhdistamoa ei sinne rakennetakaan, saadaan kaavoitetuksi asuntoja. Merikin on lähellä, parasta grynderialuetta. Pääkaupungin päälehden mukaan rakentaminen suunnitellaan yhteistyössä paikalla jo olevan energiayhtiön kanssa siten, että ekologinen rakentaminen toteutuu. Jossain sivulauseessa muistetaan myös tuo lintulammikko. Nähtäväksi jäävät tämän hiukan epäpyhän allianssin ekoteot. Tällaista luontoihmistä masentaa tuollainen lähestymistapa. Poliitikotkin kyllä tietävät, että merkittävä lammikkohan se on, mutta kun metro on sinne päin tulossa ja asuntoja pitää saada ja alueelle voidaan tehdä kalliita sellaisia ja saadaan hyviä veronmaksajia. Niinhän se päättely menee. Espoon Suomenojan lintulammikko tuottaa iloa sekä paikallisille että muualta tuleville Olen pitänyt tapanani kierrellä lammikon rantoja ja lintutornista katsellut monisatapäistä naurulokkien yhdyskuntaa ja sen seassa liikkuvaa runsaslajista muuttolinnustoa. Lintubongaritkin viihtyvät siellä kaukoputkineen. Alan ammattilaisia, joiden kanssa on ollut mukava opetella lajien tunnistamista. Niin tänäkin keväänä. Mutta, mutta. Kirjoittaja on OTK, Espoon Diakoniasäätiön hallituksen pj Olin taas päivänä muutamana lammikolla ja ihastelin erilaisten vesilintujen määrää. Ilahduin siitä, että lammikolla kulki perheitä ja vanhemmat osoittelivat lapsille sorsia. Muuan pikkumies katseli innokkaana parinkymmenen ruovikon reunassa aterioivaa lintupariskuntaa ja halusi tietää, mikä laji se oli. Äiti kertoi hieman epävarmana, että joku sorsapari se varmaan on. Silloin isä totesi varmalla äänellä: Sehän on ihan tavallinen sorsa. Näkeehän sen, tommonen harmaa. Siinä se oli espoolaisen veronmaksajan varma mielipide. Isä oli ihan oikeassa. Se oli tommonen harmaa ja aika tavallinenkin se on nimenomaan tuolla Suomenojan lammikolla. Siellä on yksi Suomen tärkeimmistä harmaasorsan esiintymistä. Suomessa niitä pesii Suomalaisen lintuoppaan mukaan kaikkiaan paria. Niinpä niin, ihan tavallinen sorsa. Näin ajatellee kaavoittajakin. Mitäs tuosta tavallisesta sorsasta. Eikä harmaasorsa ole ainoa tavallinen laji Suomenojalla. Joku pikkupoika oli oppinut nokikanan, joita siellä on todella paljon, ja tokaisi äidilleen: Tolla nokikanalla on punainen nokka. Niinhän sillä oli, kun se nokikana sattui olemaan liejukana, joita Suomessa on paria. Suomenojalla senkin aika varmasti tapaa. Paitsi punaista nokkakilpeä sillä on myös vihreät sääret, vihreät sukkahousut, niin kuin joku totesi. Tämän päivän turisti, varmaan joku espoolainenkin, matkustaa Galapagos-saarille nähdäkseen sukupuuton uhkaamia jättiläiskilpikonnia. Olisikohan aika tutustua myös kotikulmilla asustaviin harvinaisuuksiin. Niitä nyt ei ehkä sukupuutto uhkaa, mutta kaavoittajien toimesta muutto kumminkin jonnekin, missä luontoa halutaan suojella ja ylläpitää ihan tosissaan. Sivistysvaltion tuntee siitä, miten se huolehtii heikoimmassa asemassa olevista jäsenistään. Pitäisiköhän listaan lisätä myös nämä muutamat tavalliset sorsat, vaikkeivät ne veroja maksakaan. Tuottavatpa iloa lukemattomille kaupunkilaisille ja uskokaa tai älkää - varsin laajasti myös muualta joka kevät paikalle saapuville luonnon ystäville. Käykää vaikka katsomassa. 10

11 TERVE-SOS-palkinto ikääntyneiden neuvola Ruorille Joensuuhun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on myöntänyt vuoden 2010 TERVE-SOS-palkinnon joensuulaiselle ikäneuvola Ruorille. Palkintoja on jaettu kaikkiaan kolme. Joensuun kaupungin vanhuspalvelujen Ruorihanke kehittää ikääntyneiden neuvolasta uutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamallia. Tavoitteena on, että ikäihmiset itse ovat aktiivisia mallin kehittämisessä yhteistyössä laajan toimijaverkoston kanssa. Ruori-hankkeessa kiinnitetään huomiota ikääntyvien hyvinvointiin laaja-alaisesti: teemoina ovat mielekäs arkielämä, ihmissuhteet, liikunta, seksuaalisuus, alkoholi, uni ja lepo sekä ravitsemus. Hankkeen keskeisenä toimintamuotona ovat itsehoito- ja palvelupisteet Ankkurin napit, joiden avulla palveluja voidaan viedä myös harvaan asutuille maaseutualueille. Hankkeessa järjestetään ikääntyneille monipuolisia terveyttä ja hyvinvointia tukevia tapahtumia ja palveluita. Terveyden edistämisen konkreettiset tavoitteet ja keinot suunnitellaan työryhmissä, joissa myös asiakkaat itse ovat mukana. Palkinnon perusteena oli Ruori-hankkeen monipuolisuus, asiakaskeskeisyys ja osallistava toimintatapa. Monet Ruori-hankkeen elementit palvelevat varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevän työn toteuttamista. Hankkeen työmuodot, kuten toimijoiden verkostoituminen, koulutus, viestintä, palvelut verkossa ja palvelupisteissä sekä uudenlaiset terveystapaamiset, terveysreseptit ja itsehoidon neuvonta, ovat innovatiivisia. Lisätietoja: Ikäneuvola Ruori Irma Ahokas-Kukkonen palvelupäällikkö, Joensuun kaupunki puh Hoivapalvelut 2. vuosikerta Painos: kpl Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä tiedoista ja mielipiteistä vastaa niiden laatija. Päätoimittaja: Heikki Lantto p Virmantie 7, Haukipudas Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: p Vuosikerta 30 e, kestotilaus 25 e Kustantaja: Privat-Medi Oy Seuraava nro 4/10: ilmestyy Ilmoitusaineisto viim osoitteella: Postiosoite: Heikki Lantto, Virmantie 7, Haukipudas Jakelu: Vanhusten hoiva-, hoito- ja asuinyksiköt, kuntien ja yritysten avainhenkilöt sekä vanhus- ja veteraanijärjestöt Paino: KTMP Mustasaari 11

12 vanhustenhuollon rakenteet Kunnalliset liikelaitokset jälleen uhattuina Kirjassani Terveydenhuollon palvelutuotanto yksityisesti vai julkisesti (Talentum 2004) kiinnitin huomiota liikelaitosmalliin kirjoittamalla mm. seuraavaa: Liikelaitostamisen kautta julkisen sektorin palveluntuottajat pyrkivät siis myös alan yksityisille markkinoille. Liikelaitokseen sovellettavien suojamekanismien turvin ne voivat hyödyntää julkisin varoin tehtyjä investointeja ja käyttää hyväkseen julkisen ostopotentiaalin mukanaan tuomia suuruuden etuja. Näiden tekijöiden sekä erilaisten julkisten tukien avulla ne voivat myydä palvelujaan itse maksaville asiakkaille usein huomattavasti edullisemmin hinnoin kuin perinteiset yksityiset palvelujen tuottajat. Samoin ne voivat hyödyntää määräävää markkina-asemaansa. Onkin erityisen tärkeää valvoa, että kaikki noudattavat tasapuolisen kilpailun ehtoja ja etteivät julkiset palveluntuottajat käytä hyväkseen määräävää markkina-asemaansa. EU-komission kannanottoja liikelaitoksista EU-komissio antoi päätöksen ns. Destia-asiassa, jonka seurauksena Suomen valtio pidättäytyi uusien valtion liikelaitosten perustamisesta. EU-komissio on keväällä 2010 antamassaan päätöksessä (ns. Palmia-asia) jälleen todennut, että suomalaiset julkisen sektorin liikelaitokset aiheuttavat edelleen selviä kilpailun vääristymiä toimiessaan yksityisillä markkinoilla. Kilpailun vääristymiä aiheuttavat muun muassa erilaiset veroedut sekä konkurssisuoja. Erityisen kilpailun vääristymän sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoilla aiheuttaa ALV-vähennys: liikelaitokset voivat vähentää ALV:n kaikista tekemistään hankinnoista, yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajat eivät vähennystä voi tehdä. Vesa Ekroos, KTM, terveydenhuollon asiantuntija Kuntalakiin kaavailtuja muutoksia EU-komission antaman päätöksen jälkeen Suomen kuntaliitto antoi asiassa kannanoton, jonka mukaan kunnallisten liikelaitosten perustamista voitiin jatkaa. Kuntaliitto kuitenkin painotti kannanotossaan, että liikelaitoksien perustamista tulisi välttää alueilla, joissa ne joutuvat kilpailutilanteeseen jo toimivilla yksityisillä markkinoilla. Kunnat ja kuntayhtymät ovat kuitenkin viime vuosina varsin vilkkaasti perustaneet ja ovat perustamassa uusia liikelaitoksia myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantoon. Esimerkiksi laboratorio-, kuvantamis- ja työterveyspalvelujen alueella toimii jo lukuisia kunnallisia liikelaitoksia, jotka myyvät palvelujaan myös yksityisten palveluntuottajien perinteisille asiakkaille. Samanlaisia järjestelyjä on tietojeni mukaan vireillä myös koti- ja hoivapalvelujen tuottamiseksi. Kuva: MarinaAurora.com Tämänhetkisten tietojen mukaan valtionvarainministeriö on vuoden 2010 toukokuun loppupuolella antamassa Eduskunnalle lakiesitystä kuntalain muuttamiseksi. Laissa säädettäisiin kuntien velvollisuudesta yhtiöittää toimintansa, ei siis perustaa liikelaitosta, silloin kun ne toimivat kilpailluilla markkinoilla. Kilpailu sosiaali- ja terveydenhuollossa tervetullutta Kasvava kilpailu sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoilla on erittäin tervetullutta. Kilpailun on kuitenkin aina oltava avointa ja kaikille palveluntuottajille tasapuolisin ehdoin toteutuvaa. Mikäli kunnan tai kuntayhtymän liikelaitos haluaa toimia kilpailluilla markkinoilla, olisi sen liikelaitos mielestäni ehdottomasti yhtiöitettävä. Yhtiöittämisestä koituu itse toiminnalle, palvelutuotannon asiakkaille sekä kunnalle ja kuntayhtymälle paljon erilaisia etuja. Näitä etuja ja yhtiöittämisen tuomia uusia mahdollisuuksia olen laajemmin käsitellyt mm. Yksityislääkäri-lehden numerossa 2/2006. Mikäli kunta tai kuntayhtymä haluaa harjoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantoaan kunnallisen järjestämisvelvoitteen mukaisena perinteisenä toimintana, paras toimintamuoto on mielestäni edelleen kunnan tai kuntayhtymän oma sisäinen palveluntuotanto kunnan omissa hoivapalvelu- ja kotihoidon yksiköissä, terveyskeskuksissa sekä sairaanhoitopiirin sairaaloissa. Näin toimimalla lopetetaan keskustelu erilaisista kilpailulähtökohdista ja voidaan keskittyä itse palvelutuotantoon. Vesa Ekroos, KTM terveydenhuollon asiantuntija 12

13 eläke Elinaikakerroin Elinaikakerroin voi tästä vuodesta alkaen pienentää kaikkien työeläkelakien mukaisia uusia alkavia vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Eläke ei kuitenkaan pienene, jos jatkaa työssä hieman pitempään. Elinaikakerroin kehitettiin osana vuoden 2005 eläkeuudistusta jarruttamaan eläkekustannusten ja maksutason nousua. Väestön ikääntyessä vanhuuseläkkeensaajien määrä kasvaa nopeasti, ja myös keskimääräinen elinaika on jatkuvasti pidentynyt. Suomalaisten elinaika on pidentynyt viimeisen 10 vuoden aikana noin kahdella vuodella. Tuoreen ennusteen mukaan 63-vuotiaan miehen elinajanodote vuonna 2008 oli 18,8 vuotta, vuonna 2030 se on 22,8 vuotta ja vuonna 2050 se on 25,9 vuotta. Myös naisten elinikä pitenee edelleen: 63-vuotiaan naisen eliniän odote vuonna 2008 oli 22,8 vuotta, vuonna 2030 sen arvioidaan olevan jo 26,7 vuotta ja vuonna 2050 se on 29,3 vuotta. Osa lisävuosista työelämälle Vuonna 1948 syntynyt ikäluokka on ensimmäinen, jonka vanhuuseläke elinaikakertoimen vuoksi pienenee. Tämän ikäluokan eläke pienenee 0,83 prosenttia, jos jää varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana, alennetussa iässä alkavalle vanhuuseläkkeelle tai myöhemmin vanhuuseläkkeelle vuotiaana. Jos vuonna 1948 syntyneen henkilön karttunut eläke on esimerkiksi euroa kuukaudessa, pienennyksen jälkeen eläke on noin euroa kuukaudessa. Työskentelemällä noin kuukauden pitempään saa pienennyksen korvattua. Kerroin lasketaan vuosittain jokaiselle ikäluokalle 62 vuoden iässä viiden viimeisen vuoden kuolevuustilastojen mukaan. Alkuvuosina vaikutus on vähäinen, mutta se kasvaa sitä mukaan kuin yleinen elinaika pitenee. Elinajan pidentyessä pidetään kohtuullisena, että osa lisävuosista oltaisiin työssä eikä kokonaan eläkkeellä. Väestön terveydentilan paraneminen luo tähän hyvät edellytykset. Elinaikakertoimen pienennyksen korvaamisessa riittää, että noin puolet pidentyneestä elinajasta käytettäisiin työskentelyyn. Jokainen voi itse valita, haluaako parantaa eläkettään jatkamalla työssä vai tyytyykö pienempään kuukausieläkkeeseen, jos arvostaa enemmän vapaa-aikaa. Työn jatkamiseen kannustaa se, että eläkettä kertyy 63 vuoden iän täyttämisestä alkaen 4,5 prosenttia vuodessa. Vaikutus työkyvyttömyyseläkkeeseen pienempi Elinaikakerroin leikkaa myös työkyvyttömyyseläkettä sen alkaessa. Työkyvyttömyyseläkkeessä käytetään sen alkamisvuodelle vahvistettua 62-vuotiaiden kerrointa, olipa eläkkeensaaja minkä ikäinen tahansa. Pienennys koskee eläkettä, jos työkyvyttömyys on alkanut vuonna 2010 tai myöhemmin. Kerroin pienentää vain työssäoloajalta kertynyttä työkyvyttömyyseläkkeen osaa, ei vanhuuseläkeikään jäljellä olevalta ajalta laskettua osaa. Eila Parkkonen Ilmarinen Syntymävuosi 63 vuoden iän Elinaikakerroin Kompensoiva työskentely 63-vuotiaan täyttämisvuosi eläke 60 % palkasta elinajan muutos vuodesta , kk 0 kk , kk 2 kk ,984 2 kk 4 kk ,978 3 kk 7 kk ,971 5 kk 9 kk ,963 6 kk 11 kk ,956 7 kk 1 v 1 kk ,949 8 kk 1 v 3 kk ,943 9 kk 1 v 5 kk , kk 1 v 7 kk , kk 1 v 9 kk ,902 1 v 4 kk 2 v 7 kk ,876 1 v 9 kk 3 v 5 kk ,833 2 v 6 kk 4 v 11 kk ,799 3 v 1 kk 6 v 2 kk Elinaikakerroin ja kompensoiva työskentely. 13

14 S H O P R I D E R OMATOIMISUUTTA LIIKKUMISEEN! Tyylikäs SHOPRIDER mallisto antaa mahdollisuuden itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen eläke Eläkkeen indeksitarkistus ja verotus TE-UL8W Upea sähköpyörätuoli, joka on suunniteltu vaativaan käyttöön. Ajomatka yhdellä akun latauksella 20 km. Matkanopeus 5 km/h SOITA ja kysy tarjouksistamme! TE-778S 2450 Jokapäiväiseen asiointiin suunniteltu tyylikäs apukulkuneuvo. Ajomatka yhdellä akun latauksella 29 km. Matkanopeus 10 km/h Kansanedustajalle oli esitetty faktoja eläkeläisen verotuksen epäoikeudenmukaisuudesta. Tämä oli todennut: Sitäkö eläkeläisiäkin verotetaan? Lohkaisu oli ilmeisesti kuitenkin vain vitsi. Noin viisikymmentä vuotta sitten luotiin 90-luvun alkupuolelle asti hyvin toiminut työeläkejärjestelmämme. Sen ytimenä oli, että työeläkkeitä korotetaan yleisen palkkakehityksen mukaisesti. Toimeentulo oli näin taattu eläkevuosinakin. Mutta kuinkas kävikään. Vuonna 1996 otettiin käyttöön ns. taitettu indeksi. Vain väliaikaisesti - sanottiin. Siinä indeksikorotuksissa otetaan huomioon vain 20 % palkkojen ja 80 % kuluttajahintojen noususta. Kuluttajahintojen nousu on viime vuosina ollut alle 2 %:n tasossa, kun taas palkat ovat nousseet huomattavasti enemmän. Taitettu indeksi näin ollen syö koko ajan työeläkkeen reaaliarvoa eli ostovoimaa, ja sitä enemmän mitä kauemmin on ollut eläkkeellä. Kun palkat nousivat vuosina %, jäi työeläkkeiden nousu 33 %:iin, mikä ero heijastuu ostovoimassa. Jos henkilö on jäänyt eläkkeelle esimerkiksi vuonna 1996 ja eläke oli alkuaan 60 % palkasta, on se enää 48 % saman ammatin nykypalkasta. Monien eläkkeillä kyllä pärjää, mutta mitenkähän on pitkään eläkkeellä olleiden Kaisa Kassaneidin tai Saara Sairaanhoitajan eläkkeen laita tai puhumattakaan pelkällä kansaneläkkeellä toimeen tulevien. Kaikista kurjuuslukutiedoista huolimatta on hyvä tietää, että eläkeyhtiöittemme varallisuusmassa on kasvanut ennätysmäiseksi, noin 125 miljardiin euroon. Se koostuu työnantajilta ja työntekijöiltä perityistä työeläkemaksuista ja varojen sijoitustuotoista. Hyvä näin, toivottavasti sijoitukset ovat edelleen turvallisia sijoituksia. Varat on tarkoitettu nykyisiin ja tuleviin eläkkeisiin. Taitetun indeksin korvaaminen ansiotasoindeksillä maksaisi tämän vuoden tilanteessa vain 0,4 % per vuosi eläkevaroistamme. Palkkaindeksi voitaisiin ottaa käyttöön, kuten oli määrä aikoinaan ottaakin. Vähän verotuksestakin Eläketulon verotus on tulotasosta 980 e/ kk alkaen kaikissa tuloluokissa palkkaverotusta ankarampaa. Ero on keskeisissä tuloluokissa 4,5 5,5 prosenttiyksikköä eläkeläisen tappioksi. Syynä on lähinnä kunnallisverotuksen ansiotulovähennys, jota ei myönnetä työeläkkeeseen. Kai tässä asiassa pitäisi asiat olla edes tasapuolisia. (HL) Lisätietoa: TE-889SL 2450 Turvallinen ja vakaa ajettava vaihtelevassakin maastossa. Ajomatka yhdellä akun latauksella 35 km. Matkanopeus 12 km/h Hinnat sis. alv 22%. Toimitusmaksu 80,- Kattava mallivalikoimamme osoitteessa: Maahantuonti, myynti ja vuokraus: Kuusiluoto Oy Vähänummentie TUUSULA Tilasto: Yli 75-vuotiaista naisista lähes köyhää Eläkkeellä olevilla ja yksin asuvilla naisilla on paljon suurempi köyhyyden riski kuin miehillä. Köyhyyden uhka kasvaa sitä mukaa mitä vanhemmista ihmisistä on kyse. Eläketurvakeskus teki tutkimuksen vanhusten köyhyydestä kahdeksassa EUmaassa. Vuoden 2006 tilaston mukaan Suomessa on vajaat satatuhatta yli 75-vuotiasta köyhää naista. Samanikäisten köyhien miesten määrä on

15 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen koko kunnan asiaksi Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa kotihoidolle on asetettu mm. seuraavia laadullisia tavoitteita. Iäkkäiden asiakkaiden toimintakyvyssä ja terveydentilassa tapahtuvat muutokset havaitaan varhain ja niihin reagoidaan. Kotihoito vastaa tavoitteellisesti asiakkaiden fyysisiin, kognitiivisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin kuntoutumisen tarpeisiin. Asiakkaita kannustetaan ja tuetaan käyttämään jäljellä olevia voimavaroja arjen askareissa. Iäkkäät asiakkaat saavat henkilökohtaisissa päivittäistoiminnoissa avustamisen ja sairaanhoidon lisäksi tukea kodinhoitoon ja asioimiseen. Lisäksi tavoitteina on, että kotihoito on oikein kohdennettua ja ajoitettua, hyvin koordinoitua, turvallista, monipuolista ja ympärivuorokautista. Kaikkiaan kotihoidon tulisi olla kuntouttavaa. Kotihoidon sisällöllistä kehitystä voidaan tarkastella Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen RAI (Resident Assesment Instrument) -aineiston tuottamien tietojen avulla. Kotihoitoa koskevat tiedot on kerätty 21 kunnan ja yhden kuntayhtymän 66 kotihoidon yksiköstä. Tuloksista näkyy, että muistisairauden diagnoosi oli 22 prosentilla kotihoidon asiakkaista vuonna 2007 ja osuus nousi 26 prosenttiin vuonna Kaikkiaan asiakkaiden keskimääräinen toimintakyky heikkeni ja palveluntarve kasvoi seuranta-aikana. Kotihoidon asiakkaiden saama kokonaishoitoaika sen sijaan väheni yhteensä puolella tunnilla vuodesta 2007 vuoteen Hoitoajan perusteella tarkasteltuna kotihoidon työntekijäpanos ei siis näytä kasvaneen asiakkaiden avuntarpeen kasvaessa. Lisäksi yhä harvempi asiakas pääsi seuranta-aikana ulos asunnostaan (17-23 %) ja yhä useampi vietti päivänsä täysin yksinään (28-32 %). (Heinola ym ) Verrattaessa laatusuosituksen määrällisiä tavoitteita (13-14 % 75 vuotta täyttäneistä saa kotihoitoa vuoteen 2012 mennessä) säännöllisen kotihoidon asiakaslaskennan tietoihin voidaan havaita, että kotihoidon asiakasmäärien noususta huolimatta kotihoidon kattavuus laskee tasaisesti. Vuonna 2001 kotihoitoa sai 12,1 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä ja vuonna 2008 osuus supistui 11,2 prosenttiin. Vaikka kotihoidon kattavuudet vaihtelevatkin kunnittain, voidaan arvioida, että suurimmassa osassa Suomen kuntia laatusuosituksen mukaista kotihoidon kattavuustavoitetta ei saavuteta eikä nykyinen kehityssuunta näytä tukevan ikäihmisten toimintakykyä ja osallisuutta. Toimintakyvyn muutoksiin tulisi kuitenkin reagoida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen kuin ongelmat alkavat kasaantua. Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on syytä panostaa huomattavasti nykyistä enemmän jo ennen palveluihin hakeutumista, mutta myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Jokaisella yksilöllä on luonnollisesti vastuu oman hyvinvointinsa ja terveytensä ylläpitämisestä. Sen lisäksi kuntien sosiaali- ja terveystoimella on vastuu jakaa tietoa ikäihmisten omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, tarjota foorumeita osallistumiseen ja kehittää palveluja. Iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on osallisuuden tukemista, sosiaalisten verkostojen ylläpitämistä, liikunnan, oppimisen, kulttuuritoiminnan ja muun mielekkään tekemisen mahdollisuuksien turvaamista sekä myönteisten, ikäihmisiä arvostavien asenteiden edistämistä yhteiskunnassa. Lisäksi toiminnalla pyritään terveellisiin elintapoihin ja sairauksien ehkäisyyn, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen, itsenäiseen suoriutumiseen ja turvallisuuteen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on myös varhaista puuttumista terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen, päihteiden väärinkäyttöön, väkivaltaan, kaltoin kohteluun ja muihin sosiaalisiin ongelmiin sekä sairauksien tehokasta hoitoa ja kuntoutussuunnitelmaan perustuvaa kuntoutusta. (STM 2009.) Valtakunnallisten vanhuspoliittisten linjausten mukaan keskeisiä keinoja ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ovat koko maan kattavan neuvontaverkoston perustaminen ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit. Neuvonnalla tarkoitetaan kunnan sosiaali- ja terveystoimen järjestämää ja koordinoimaa tiedotusta, neuvontaa ja ohjausta omaehtoiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä tietoa palveluista ja sosiaaliturvasta. Hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin sisältyy neuvonnan lisäksi henkilön toimintakyvyn yleinen arviointi ja asuinympäristön riskitekijöiden kartoitus. Kotikäynnit ovat jalkautuvan ja etsivän työn väline. (STM 2009) 15

16 Hyvinvointia ja terveyttä edistävä neuvonta ja palvelut Mihin neuvonnassa kannattaa keskittyä? Ainakin niihin sisältökysymyksiin, joihin ennaltaehkäisyllä voidaan vaikuttaa. Esimerkiksi liikunnan ja ravitsemuksen myönteisistä vaikutuksista toimintakykyyn ja terveyteen on olemassa runsaasti tutkimusnäyttöä. Tasapaino ja lihasvoimaharjoitukset vähentävät ikäihmisten kaatumisia ja sitä kautta murtumia. (Kiiskinen ym ) Myös itse neuvonnan vaikutuksista on olemassa tutkimusnäyttöä. Liikuntaneuvonta lisää ikäihmisten liikunnan määrää (Hirvensalo ym. 2003; Pinto ym. 2005) ja kävelynopeutta (Morey ym. 2009) ja estävää vaikeuksien kehittymistä välineellisissä toiminnoissa (von Bonsdorff 2008) ja liikkumisessa (Mänty ym. 2009). Liikuntaneuvonta saattaa myös vähentää kotihoidon tarvetta pitkällä aikavälillä (von Bonsdorff 2009). Fyysisen toimintakyvyn ohella ennaltaehkäisevässä neuvontatoiminnassa on huomioitava myös ikäihmisen psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Viitteitä on siitä, että liikuntaneuvonta saattaa vähentää lievää alakuloa (Pakkala ym. 2008). Ikäihmisten eristäytyneisyyttä ja yksinäisyyttä voidaan lievittää tuloksekkaasti koulutusta ja sosiaalista tukea sisältävillä ryhmämuotoisilla interventioilla (Cattan ym. 2005). Muistihäiriöiden osalta neuvonnassa on oleellista, että muistihäiriöt havaitaan ajoissa ja ihminen ohjataan asianmukaiseen hoitoon. Muita ennaltaehkäisyyn liittyviä sisältöasioita ovat mm. ikäihmisten lääkitys, taloudelliset tuet, apuvälineet ja kodinmuutostyöt. Neuvonnalla yksinään ei kuitenkaan edistetä ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Neuvonnan ohella on kehitettävä myös hyvinvointia ja terveyttä edistäviä muita palveluja erityisesti Kehittämispäällikkö Reija Heinola, THL kotona asuville ikäihmisille. Tämä työ edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimelta ennakointia ja laajaa yhteistyötä kunnan muiden toimialojen, järjestöjen, seurakunnan ja yritysten kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi kunnan kulttuuri-, sivistys-, rakennus- ja liikennetoimi. Järjestöt puolestaan tarjoavat monipuolisten toimintojen ja palvelujen ohella foorumin kansalaisten osallisuudelle ja yhteisöllisyydelle. Esimerkkejä ikäihmisille suunnatusta järjestöjen toiminnasta, jota kunnat voivat tukea, ovat kohtaamispaikat, vertaistoiminta, neuvonta- ja tiedotustoiminta sekä liikunta. Seurakunnan diakoniatyönä järjestetään ikäihmisille kotikäyntejä, kerhotoimintaa, vertaistukiryhmiä, keskusteluja, liikuntaa, leirejä ja retkiä. Myös yritykset tuottavat hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja, esimerkiksi ohjattuja liikuntapalveluja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Suomen Kuntaliitto ovat kokoamassa kuntien kehittämistyön tueksi opasta ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävästä neuvonnasta ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä. Reija Heinola kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lähteet: von Bonsdorff M.B., Leinonen R., Kujala U.M., Heikkinen E., Törmäkangas T., Hirvensalo M., Rasinaho M., Karhula S., Mänty M. & Rantanen T. Effect of Physical Activity Counseling on Disability in Older People: A 2-Year Randomized Controlled Trial. JAGS 2008 Vol. 56 No 12, von Bonsdorff M. B., Leinonen R., Kujala U. M., Heikkinen E., Hirvensalo M. & Karhula S. Effect of physical activity counseling on home care use in older people. Journal of the American geriatrics Society (J AM GERIATR SOC), 2009 Mar; 57(3): (8 ref) Cattan M., White M., Bond J. & Learmouth A Preventing social isolation and loneliness among older people: a systematic review of health promotion interventions. Ageing & Society Vol 25: Heinola R., Finne-Soveri H., Noro A., Kauppinen S., Koskinen S., Martelin T. & Sainio P. (2010) Vanhusten kotiin annettavat palvelut ja omaishoidon palvelut. Teoksessa Kauppinen Sari (toim.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden arvioita peruspalvelujen tilasta. Peruspalveluiden tila -raportin tausta-aineisto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 9, Hirvensalo M.; Heikkinen E.; Lintunen T. & Rantanen T. The effect of advice by health care professionals on increasing physical activity of older people. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 2003: 13: Kiiskinen U., Vehko T., Matikainen K., Natunen S. & Aromaa A. (2008). Terveyden edistämisen mahdollisuudet Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:1. Morey M.C., Peterson M.J., Pieper C.F., Sloane R. et.al. The Veterans Learning to Improve Fitness and Function in Elders Study: A Randomized Trial of Primary Care-Based Physical Activity Counselling For Older Men. J Am Geriatr Soc 57: , 2009 Mänty M., Heinonen A., Leinonen R., Törmäkangas T., Hirvensalo M., Kallinen M., Sakari R., von Bonsdorff M.B., Heikkinen E. & Rantanen T.Long-term Effect of Physical Activity Counseling on Mobility Limitation Among Older People: A Randomized Controlled Study. Journal of Gerontology A Biol Sci Med Sci Vol 64A No 1, Pakkala I., Read S., Leinonen R., Hirvensalo M., Lintunen T. & Rantanen T. The effects of physical activity counselling on mood among 75- to 81-year-old people: A randomized controlled trial. Preventive Medicine Volume 46, Issue 5, May 2008, Pages Pinto B. M., Goldstein M.G., Ashba J., Sciamanna C.N. & Jette A. Randomized Controlled Trial of Physical Activity Counselling for Older Primary Care Patients. American Journal of Preventive Medicine (Am J Prev Med) 2005;29 (4) STM (2009). Neuvonta- ja palveluverkosto Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Ikäneuvo-työryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:24. 16

17 Syöpää aiheuttavan asetaldehydin vähentämiseen tarkoitettu Acetium-kapseli saatavissa nyt apteekeista ilman reseptiä Suomalaisen Biohit Oyj:n uusi Acetium-kapseli vähentää syöpää aiheuttavaa asetaldehydiä mahalaukussa. Acetium on toukokuun lopusta lähtien saatavilla apteekeista ilman reseptiä. Sitä suositellaan henkilöille, joilla on vähähappoinen tai hapoton maha, krooninen helikobakteeri-infektio tai jotka joutuvat käyttämään pitkäaikaisesti haponestolääkkeitä (PPI-lääkkeet ja H2-salpaajat). Heillä muodostuu mikrobitoiminnnan seurauksena asetaldehydiä mahaan. Lisäksi tupakansavun sisältämästä asetaldehydistä osa liukenee suussa tupakoitsijan sylkeen ja kulkeutuu sitä kautta mahaan. Hapoton maha, helikobakteeri-infektio ja tupakointi ovat mahasyövän tärkeimmät riskitekijät. Lisäksi hapoton maha ja tupakointi ovat myös ruokatorvisyövän itsenäisiä riskitekijöitä. Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen syöpätutkimusyksikkö IARC on luokitellut alkoholijuomien sisältämän ja alkoholista sisäsyntyisesti (esim. ruoansulatuskanavassa) muodostuvan asetaldehydin I-luokan syöpää aiheuttavaksi aineeksi eli karsinogeeniksi. Se siis kuuluu samaan luokkaan kuin esimerkiksi asbesti, tupakka ja bentseeni. Asetaldehydialtistus liittyy maailmanlaajuisesti noin 4 miljoonaan uuteen syöpätapaukseen vuosittain eli lähes 40 prosenttiin kaikista syövistä. - Asetaldehydi on osoitettu mahasyövän todennäköisimmäksi syyksi potilailla, joilla on hapoton maha, joka voidaan diagnosoida GastroPanel-tutkimuksella. Tällaisia ihmisiä on maailmassa noin 500 miljoonaa ja Suomessa heitä arvioidaan olevan lähes Tähän mennessä tupakoinnin lopettamisen lisäksi ei ole ollut mitään keinoa heidän syöpäriskinsä vähentämiseksi. Sama koskee myös satoja miljoonia ihmisiä, jotka potevat kroonista hoitamatonta tai hoitoresistenttiä helikobakteeri-infektiota, toteaa Helsingin yliopiston professori Mikko Salaspuro. Salaspuro on tutkinut asetaldehydin haittavaikutuksia jo yli 30 vuoden ajan ja on oman alansa johtava tutkija maailmassa. Hän rinnastaa asetaldehyditutkimuksia kolesterolitutkimuksiin. Molempien kohdalla vakuuttava näyttö on saatu geenitutkimuksista. Geenimutaatiot altistavat tietyt nihmiset joko asetaldehydille tai kolesterolille ja tätä kauttaa joko syöville tai verisuonisairauksille.. Asetaldehydiä kehittyy etupäässä alkoholista, mutta hapottomassa mahassa myös sokerista - Asetaldehydin aiheuttamaa syöpäriskiä lisää se, että saamme sitä jatkuvasti ja useista eri lähteistä, toteaa Salaspuro. Asetaldehydi on sekä alkoholikäymisen että alkoholin palamisen keskeinen tuote. Käymisen eli alkoholivalmistuksen tuottamaa asetaldehydiä löytyy erityisen runsaasti calvadosissa, sherryssä, portviinissä ja tietyissä makeissa hedelmäviinoissa. Useissa käymisteitse valmistetuissa ruoissa ja juomissa on myös itsessään korkeita pitoisuuksia asetaldehydiä. Lisäksi monet arkisin nauttimistamme ruoista ja juomista sisältävät pieniä pitoisuuksia alkoholia, josta ruoansulatuskanavan mikrobit pystyvät muodostamaan tehokkaasti solujen DNA:ta vaurioittavia pitoisuuksia asetaldehydiä sekä suussa että hapottomassa mahassa. Monet bakteerit ja hiivat joutuvat tulemaan toimeen hapottomassa mahassa myös ilman happea. Tällöin ne saavat energiansa sokerista, joka muuttuu alkoholikäymisen avulla asetaldehydin kautta etanoliksi. Niinpä hapottomaan mahaan muodostuu merkittäviä alkoholi- ja asetaldehydipitoisuuksia vaikka alkoholia ei nautittaisi lainkaan. Niin maha- kuin ruokatorvensyövänkin ennuste on erittäin huono. Korkeintaan 5-10 prosenttia näihin syöpiin sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua syövän toteamisesta. - Acetium tarjoaa ensimmäisen kerran mahdollisuuden myös näiden syöpien todennäköiseen ennaltaehkäisemiseen, Salaspuro jatkaa. Acetium sitoo tehokkaasti asetaldehydiä hapottomassa mahassa Lääkinnälliseksi valmisteeksi luokiteltu Acetium-kapseli sisältää vaikuttavana aineena 100 mg kasvipohjaista L-kysteiiniä. L-kysteiini on luonnollinen ja täysin turvallinen aminohappo, jota saamme ravinnon mukana päivittäin pieniä määriä. -Ravinnosta saatava L-kysteiini vapautuu kuitenkin vasta ohutsuolessa eikä siten vähennä asetaldehydin määrää mahalaukussa. Acetiumin sisältämä L-kysteiini vapautuu mahalaukussa hitaasti ja tasaisesti sitoutuen tehokkaasti asetaldehydimolekyyliin, jonka toiminta estyy, kertoo tuotteen kehityksestä vastaava proviisori Tuuli Marvola Biohitistä. Acetium-kapseli otetaan aterioiden tai alkoholin nauttimisen yhteydessä. Kliinisissä lääketutkimuksissa on osoitettu, että 200 mg annoksella L-kysteiiniä eli kahdella Acetium-kapselilla pystytään sitomaan asetaldehydiä vähintään 45 minuutin ajan. Biohit on kehittänyt Helsingin yliopiston tutkijoiden ja tieteellisten neuvonantajiensa kanssa useita menetelmiä, joilla voidaan merkittävästi vähentää ruoansulatuskanavan (suu, nielu, ruokatorvi ja maha) altistumista syöpää aiheuttavalle asetaldehydille. Patentteja on myönnetty ja patenttihakemuksia on vireillä jo useassa maassa. (HL) Lisätietoja: Tuotteet / Diagnostiikka / GastroPanel 17

18 Hoivakoti Hopeaniemen hoivakodin Hopeaniemen hoivakoti sijaitsee Vihdissä Hiidenveden rannalla ja toimii samassa yhteydessä olevan Hopeaniemen kylpylän ja kuntoutumiskeskuksen kanssa. Hopeaniemellä on pitkä perinne kuntoutuksen ja hoidon osaamiselle. Jo vuodesta 1943 se on toiminut lääkintöhallituksen hyväksymänä tutkimus- ja hoitolaitoksena. Yksilölliset kuntoutusjaksot sekä ryhmämuotoiset kuntoutuskurssit kuuluvat osana toimintaan. Hopeaniemessä kuntoutetaan ylipainoisia, TULES-sairaita, sydän- ja diabetespotilaita. Hopeaniemi on myös sotainvalidien ja -veteraanien kuntoutuspaikka. Se toimii erinomaisena rauhoittumis- ja rentoutumispaikkana myös lomaa hakevalle ihmiselle, tarjottavana on 38 hotellihuonetta ja 68 majoituspaikkaa. Makuelämyksiä tarjoilee talon oma ravintola. Upea luonto kutsuu liikkumaan ja ihailemaan ympäröivää kauneutta. Hopeaniemessä toimii myös kotiutushotelli, jossa mm. leikkauksenjälkeinen toipuminen ja kuntoutuminen sujuu hallitusti, ja näin voidaan nopeuttaa kuntoutumista ja lisätä kotona selviytymisen mahdollisuuksia. Hoivakodissa laadukas ja kokonaisvaltainen hoito Hoivakodissa on 25 paikkaa, joista osa toimii lyhytaikaispaikkoina. Asukkailla on toivomuksensa mukaan joko yhden tai kahden hengen huone, jonka he sisustavat omilla kalusteillaan tai halutessaan hoivakodin kalusteilla. Asukkaat tulevat kuntien kautta tai itsemaksavina asiakkaina. Lyhytaikaisasukkaina on myös laitoskuntoutukseen tulevia sotainvalideja ja sotaveteraaneja. Hoivakoti toimii tehostetun palveluasumisen yksikkönä, jossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden luoden näin turvallisuutta. Laadukkaasta hoidosta vastaavat koulutetut hoitajat. Hoitajamitoitus vastaa lääninhallituksen suosituksia ollen 0.5. Lisäksi asukkaita ovat hoitohenkilökunnan lisäksi tukemassa lääkäri, fysioterapeutit, ravintoterapeutti, psykologi, vapaaajanohjaaja, sosiaalityöntekijä, pastori, Hoivakoti perustettiin vuonna 2001 ja se jatkaa omalta osaltaan Hopeaniemen historiaa. Omaistenpäivänä konserttia kuuntelemassa. 18

19 iloinen arki siistijät, jalkahoitaja, kampaaja ja kosmetologi sekä kaikki muut Hopeaniemen henkilökuntaan kuuluvat. Puutarhuri tuo syksyisin oman puutarhan satoa ja jopa talon huoltomiehetkin piipahtavat ehtiessään jutustelemaan asukkaiden kanssa. Ruokailu tapahtuu yhteisissä tiloissa, ja ruoka tulee hotellin ravintolasta ollen monipuolista ja maukasta eivätkä erilaiset ruokavaliot ole este ammattitaitoisen ravintolan henkilökunnalle. Usein tarjolla on itse tehtyä leipää, ja päiväkahvilla tarjoillaan usein myös itse tehtyä piirakkaa ja pullaa. Iloinen arki Hoivakodin arvoina toimivat Kodinomaisuus, Omatoimisuus, Turvallisuus ja Ilo. K.O.T. I on ohjenuorana jokaiselle henkilökunnan jäsenelle, sillä luodaan hoivakotiin sen ilmapiiri, joka henkii lämpöä ja naurua. Kodinomaisuutta korostetaan myös asukkaiden pukeutumisella. Jokainen asukas käyttää omia vaatteitaan ja halutessaan myös omia petivaatteitaan. Yhteiset tilat koristellaan kulloisenkin vuodenajan mukaan, ja usein asukkaat ovat mukana askartelemassa koristeita yhteisiin tiloihin. Luovuutta talosta löytyykin. Huhtikuussa eräs talon asukkaista piti taidenäyttelyn Hopeaniemen hotellin tiloissa, joissa on lähes kuukausittain vaihtuvat näyttelyt. Pyrimme säilyttämään asukkaiden omatoimisuuden ja toimintakyvyn mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on aktiivinen ja liikkuva asukas. Positiivisella ja kannustavalla ilmapiirillä sekä kuntouttavalla työotteella päästään kohti tavoitteita. Omatoimisuutta ja itsenäisyyttä tukevat myös viikko-ohjelmat, joihin jokaisella asukkaalla on oikeus osallistua. Ohjelmassa on allasjumppaa, venyttelyhetkeä, bingoa, kädentaitojen kursseja, usein myös yhteislaulua ja erilaisia konsertteja. Turvallisuutta luodaan niin kodinomaisuudella kuin ammattitaitoisen henkilökunnan avulla. Luottamuksellisen hoitosuhteen luomisessa ovat Hopeaniemi kuntoutumiskeskus ja hoivakoti Hopeaniementie 24 K, Nummela vaihde Hoivakodin johtava hoitaja Kaisa Mäenpää puh apuna vastuuhoitajuus ja turvalliset elämisen rajat. Tärkeää on huomioida omaiset osana hoitosuhdetta. Omaiset kuuluvat kiinteänä osana hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon sekä myös asukkaan arkeen. Ilo kuulu hoivakodin päivään. Hoivakodissa raikuu päivittäin nauru ja useimmiten myös heleä laulu puhtaana tai pianon säestämänä. Laulua kuullaan siis lähes päivittäin, ja se on tärkeä osa hoivakodin arkea. Ohjatut virkistyshetket voivat olla niin kukka-asetelmien tekoa kuin kasvohieronnan antamista tai kynsien lakkaamista, kortinpeluuta ja jumppatuokioita unohtamatta. Sään salliessa voi ulkoilla puutarhan siimeksessä ihailemassa upeita kasveja tai käydä vaikkapa onkimassa ja ihailla lintuja, aamuvirkku saattaa nähdä jäniksiä ja jopa peuran. Kodinomaisuus ja omatoimuus yhdessä aktiivisen virkistystoiminnan kanssa tukevat psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Hoivakodin oma terapiakissa Nipsu nauttii kaikenlaisesta rapsutuksesta ja huomiosta. Hoivakodissa vaalitaan iloa, ja positiivinen ja kannustava ilmapiiri tukee niin asukkaita kuin henkilökuntaakin jaksamaan. Tervetuloa tutustuman iloiseen hoivakotiin. Rose Pakarinen 19

20 hoivakoti Hoivakoti Kallavesi on mahdollisuuksien talo Hoivakoti Kallavesi avasi ovensa ensimmäisille asukkaille runsas vuosi sitten. Mediverkko Oy:n hoivakodissa tuotetaan Kuopion kaupungille vanhusten ympärivuorokautista hoitoa tehostettuna palveluasumisena sekä pitkäaikaishoidon palveluna. Hoivakodin toimintamalli on saanut kiitosta niin asukkailta kuin tilaaja-asiakkaaltakin. Maalaushetki. Kallaveden hoivakoti valmistui rauhalliselle järvimaisematontille Petosen kaupunginosaan viime huhtikuussa. Uudisrakennuksessa on 21 tehostetun palveluasumisen ja 31 pitkäaikaisosaston paikkaa. Mediverkon hoivapalveluiden myötä Kuopion kaupunki hankki ensimmäistä kertaa pitkäaikaisosaston palveluita yritykseltä. Työntekijöitä hoivakodissa on yli 30. Joukossa on oma lääkäri, fysioterapeutti sekä lääkehuollosta vastaava farmaseutti. Hoivakodin johtaja vastaa hoitotyön organisoinnista ja osallistuu aika ajoin myös itse hoitotyöhön. Lääkäripalvelut kaupunki hankkii Mediverkolta väestövastuuperiaatteella hoivakodin tehostetun palveluasumisen asukkaille. Näin on mahdollistettu ikäihmisten yksilöllisiä tarpeita mahdollisimman hyvin vastaavat terveyspalvelut. Kaikki Kallaveden asukkaat tulevat hoivakotiin Kuopion kaupungin Kuvake-tiimin lähettäminä. Osa asukkaista on tullut avohoidon puolelta, osa on suoraan kodistaan muuttavia ja osa on voinut olla akuuttivuodeosastolla tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Hoivakodissa on saattohoitomahdollisuus eli halutessaan asukas voi viettää koko vanhuutensa samassa tutussa ja turvallisessa paikassa. Tilat suunniteltu elämiseen Kallaveden tilat on suunniteltu palveluasumisen tarpeisiin; avainasemassa on ollut esteetön ja turvallinen liikkuminen. Rakennus on yksikerroksinen ja se jakautuu kolmeen yksikköön, joissa on ehditty jo viettää esimerkiksi leppoisat ja tunnelmalliset joulujuhlat yhdessä asukkaiden ja heidän omaistensa kanssa. Yhteistiloissa ruokaillaan ja kahvitellaan yhdessä päivittäin ja nautitaan hoivakodin omassa keittiössä valmistetuista aterioista. Useimmilla asukkaista on oma huone, jossa on invamitoitettu wc ja suihkutilat. Huoneen voi kalustaa ja sisustaa henkilökohtaisilla tavaroilla mieleisekseen. Myös pariskunnille on varattu huoneita. Huoneiden kodikkuutta ja viihtyisyyttä lisäävät värit vaikuttavat mielialaan ja helpottavat samalla myös oman elämänpiirin hahmottamista. Hoivakodissa on myös sauna, jonka lämmöstä pääsevät nauttimaan kaikki asukkaat. Tilat on suunniteltu väljiksi ja tarkoituksenmukaisiksi siten, että hoitaja voi saunottaa myös vuodepotilaat. Hoivakodin johtaja Liisa Rantakokko kertoo, että sauna on asukkaiden suuressa suosiossa. Myös omaisilta on tullut paljon positiivista palautetta siitä, että jopa vuosia saunomista vailla ollut vanhus pääsee vihdoin löylyihin. - Monelle suomalaiselle saunominen on kuitenkin yksi arjen pienistä iloista, Rantakokko kiteyttää. 20

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sähköinen opas iäkkäiden neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä

Sähköinen opas iäkkäiden neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä Sähköinen opas iäkkäiden neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä Valmistunut 15.9.2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kuntaliiton yhteistyönä Tekijöinä kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Tampereen PEKKA-hanke

Tampereen PEKKA-hanke Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TOIMENPIDEOHJELMAN VERKOSTOTAPAAMINEN Kotona kiikun kaakun (75+) ja Elämää hoivan piirissä (85+) TERVE-SOS tapahtuma 6.5.2015 Markku Holmi,

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana 1 Määritelmiä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Ikääntynyt

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot