Vapaaehtoinen meripelastus 2014

Transkriptio

1 NAANTALIN SEUDUN M E RIP EL ASTAJ AT ry Vapaaehtoinen meripelastus 2014 Naantali, Tullikatu 10, puh

2 JÄRJESTÄ ONNISTUNEET TILAISUUDET HIENOISSA PUITTEISSA! Kultaranta Resort tarjoaa saariston sylissä ainutlaatuiset puitteet juhliin, kokouksiin ja yritystilaisuuksiin niin suurille kuin pienille seurueille. päiväkokous alk. 40 /hlö* Vanhan päärakennus henkilömäärä Kivinavetta henkilömäärä Klubirakennus henkilömäärä tutustu muihin tiloihin kotivuillamme *LISÄTIEDOT JA VARAUKSET }

3 Puheenjohtajan terveiset Ensimmäinen kausi uuden meripelastusaluksen kanssa on takana. Kausi sisälsi valtavan määrän uutta koulutusta kippareille ja miehistöjäsenille, ja aikaa sekä polttoainetta kului huolella. Ajotunteja uudelle alukselle tuli juhannuksen jälkeen alkaneella kaudella noin 300, mikä on todella paljon nopealla aluksella, vaikka olisimme saaneet aluksen käyttöön jo vappuna. Tämä kertoo yhdistyksemme aktiivien panostuksesta ja rakkaudesta lajiin. Näin puheenjohtajan penkiltä on hienoa katsella tällaista menoa ja halua. Kiitos siis kaikille aktiiveille! Sen lisäksi, että olimme erittäin aktiivisia uuden aluksen kanssa, teimme myös avustustehtävien määrässä uuden ennätyksen. Tehtäviä oli kauden aikana yli 50. Uudella aluksella apua saatiin paikalle varsin nopeasti. Viranomaisyhteistyö on myös tiivistynyt, ja vapaaehtoisten käyttö viranomaisia tukevana tahona on lisääntynyt. Osuus tulee kasvamaan edelleen. Loppukesästä jouduimme myös luopumaan meitä vuodesta 1987 asti palvelleesta viittavene PV Nunnalahdesta. Se oli aikansa erinomaisimpia työveneitä tarkoitukseen, johon se oli suunniteltu, ja on ollut varsinainen työjuhta kaikissa mahdollisissa toiminnoissa ja tehtävissä, joihin sen kanssa jouduttiin. Osalla aktiiveista taisi tulla tippa silmäkulmaan, kun olivat lastaamassa alusta sen matkalle kohti uusia meripelastustehtäviä Järvi-Suomeen. Edessä on ensimmäinen täysi kausi uuden meripelastusaluksen kanssa. Toivomme tietenkin, että veneilijöiden veneet pysyvät toimintakuntoisina ja että meripelastustehtäviin joudutaan mahdollisimman vähän. Mutta mikäli ongelmia tulee, me olemme valmiina auttamaan. Trossi-jäsenyydestä ei voi puhua liikaa. Se on valistuneen veneilijän paras ja edullisin tapa turvata vene, kun vika tai muu ongelma yllättää. Trossilla turvataan vapaaehtoisen meripelastuksen tulevaisuus ja pienellä vuosimaksulla apu veneelle aina, kun sitä tarvitaan. Ensi vuonna yhdistyksemme täyttää jo kunnioitettavat 50 vuotta, ja tulemme juhlistamaan sitä monin tavoin mm. historiikin muodossa. Aineiston kerääminen on jo aloitettu, ja sekä kuvia että muuta materiaalia otetaan mielihyvin vastaan. Hyvää ja onnistunutta veneilykesää! Kalle Hartikainen Puheenjohtaja 3

4 Toimitusjohtajan tervehdys Katse tulevaan Suomen Meripelastusseurassa on käynnissä tiivis pohdinta tulevaisuuden suhteen. Laadimme parasta aikaa uutta strategiaa, jonka avulla pyrimme luomaan katseen kohti vuotta Samalla tiukasti miettien, että miten voi vapaaehtoinen meripelastus tuolloin? Ja jotta se voisi hyvin, mitä tulee tehdä asiantilan varmistamiseksi? On paljon perusteita, miksi on lupa odottaa tulevaisuudelta ihan valoisiakin aikoja yhteisen vapaaehtoisen harrastuksemme näkökulmasta. Yhteiskunnan säästöt ohjaavat monien eri toimien toteutusvastuuta entistä enemmän kolmannelle sektorille eli meidän tapauksessamme vapaaehtoiselle meri- ja järvipelastukselle. Osittain tämä näkyy jo tällä hetkellä Perämerellä, jossa Rajavartiolaitos omien sisäisten järjestelyjensä ja säästötarpeiden vuoksi on karsinut jo jonkin verran päivystysvalmiuttaan avovesikauden hiljaisempina arkipäivinä. Tämä on tuonut tarpeen vapaaehtoisille tarvittaessa olla käytettävissä ainakin noina aikoina aiempaa tehostetummin. Kehitys saattaa kulkea samaan suuntaan myös muilla merialueilla. Sisävesillä pelastuslaitosuudistuksen myötä uskon myös käyvän niin, että aktiivisille miehistöille riittää jatkossa tehtäviä aiempaa enemmän. Strategiassamme olemme asettaneet aiempaa selkeämmin kaiken toiminnan ja päätösten keskiöön vapaaehtoisuuden, sekä yksittäisen henkilön että hänen pelastusasemansa. Jatkossa Seuran tulee kaikessa päätöksenteossaan huomioida tämä painotus. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Seuran tulee kyetä vahvistamaan rahoitusasemaansa pystyäkseen varmistamaan nykytilaa paremmin miehistöjensä kalusto- ja turvavarustehankinnat sekä koulutuksen toteuttamisen. Jotta varainhankintaa voidaan tehostaa, tulee toimintaamme tehdä paljon nykyistä tunnetummaksi. Olemmekin päättäneet aloittaa useamman vuoden mittaisen kampanjoinnin yhdessä mainosalan ammattilaisten kanssa em. tavoitteiden saavuttamiseksi. Mutta pelkkä kampanjointi ei riitä vaan meidän kaikkien tehtävänä on toimintamme mainostaminen ja tunnetuksi tekeminen. Tätä työtä toivon myös Naantalin Seudun Meripelastajien jatkavan menestyksellä jatkossakin. Paljon on siis tekemistä, mutta selkeillä suunnitelmilla tavoitteet voidaan yksi kerrallaan myös saavuttaa. Kevätterveisin, Jari Piirainen Toimitusjohtaja Suomen Meripelastusseura ry 4

5 P/V Nunnalahti makeille vesille Naantalin Meripelastajien pitkään palvellut työkalu siirtyi syksyllä Ala-Keiteleen järvipelastajien käyttöön. PV 032 valmistui Uudenkaupungin Veneveistämöllä Alus nimettiin P/V Nunnalahdeksi Naantalin edustalla olevan merialueen mukaan. Alus on tyypiltään viittavene, jota valmistettiin sekä Merenkulkulaitoksen että Suomen Meripelastusseuran jäsenyhdistysten käyttöön. Se on erittäin merikelpoinen vene, jossa on tilat neljän hengen miehistölle sekä avara takakansi, jonka alle on sijoitettu meripelastus- ja palonsammutusvarusteet. Takakannella on nosturi, jonka avulla moni Naantalin lähivesiin uponnut huvivene on nostettu pintaan. Veneen moottorina on Perkinsin valmistama 128 hv meridiesel, joka yhdessä suuren potkurin kanssa antaa alukselle erittäin hyvän paaluvetokyvyn. Sillä tarkoitetaan voimaa, jolla alus pystyy liikuttamaan kuormaa, kuten hinattavaa alusta. Vene on tekniikaltaan nykymittapuun mukaan hyvin yksinkertainen, mutta juuri se teki P/V Nunnalahdesta luotettavan työjuhdan, jossa uusien miehistöjäsenten oli helppo opetella merenkulkua ja meripelastustekniikkaa. Vaikka alus olikin vanha ja siinä esiintyi loppuaikoina runsaasti vikoja, se pystyttiin huoltamaan itse ja jokainen huolto toimi hyvänä oppina tekijöilleen. Toiminta-alueemme on laaja ja P/V Nunnalahden pieni nopeus esti kiireellisen avun toimittamisen kauempana hädässä oleville. Valitettavan usein meripelastuskeskus joutui keskeyttämään alukselle jo antamansa tehtävän liian pitkän saapumisajan vuoksi. Nykyinen meripelastus edellyttää nopeita aluksia, jotka kykenevät alle tunnissa siirtymään mihin tahansa toiminta-alueen osaan. Pienemmillä sisävesillä viittaveneenkin nopeus yleensä riittää tavoittamaan haveristin riittävän nopeasti. Monet pitkään aktiivimiehistössä palvelleet jäävät kaipaamaan P/V Nunnalahtea. Sen lähes 8000 käyttötuntiin ja n. 650 tehtävään liittyy monia muistoja. 5

6 6

7 Wanha Salakuljettaja esittää kesällä 2014 Teersalon rannassa: Midsummer Jam: Remu & The Hurriganes, Laura Voutilainen After Sea Party: Dingo, Popeda Tribute 2.8. Salakuljettaja Goes 90 s: Ressu & Jussi, Aikakone Archipelago Music Festival: Mamba, Katri Ylander 7

8 P/V Lähitapiolan ensimmäinen purjehduskausi Lähes kymmenen vuoden mittaiseksi venynyt uudisalushanke on saatu vihdoin päätökseen. PV 416 numeron saanut pelastusalus luovutettiin Suomen Meripelastusseuralle syyskuussa Talven aikana alukseen tehtiin vielä muutostöitä ja alkukeväästä suoritettiin viimeiset merikoeajot. Toukokuun lopussa 2013 järjestettiin tyyppikoulutus, johon osallistui yhdistyksestämme neljä aluksen tulevaa päällikköä ja tyyppikouluttajaa. Koulutuksen jälkeen alus palasi vielä telakalle viimeisiä korjaus- ja muutostöitä varten. Aluksen juhlalliset kastajaiset pidettiin Naantalin venenäyttelyn yhteydessä sunnuntaina Alus sai nimekseen P/V LähiTapiola V-S. Kauniissa säässä vietetyssä juhlassa aluksen kummina toimi rouva Katri Aakula. Aluksen luovutti Naantalin Seudun Meripelastajien hallintaan Suomen Meripelastusseuran hallituksen jäsen Pekka Mölsä. Paikalla olivat kutsuvieraina aluksen hankintaan lahjoituksia tehneiden yhteisöjen, alueen meripelastusyhdistysten ja pelastusviranomaisten edustajat sekä joukko aluksen tulevia päälliköitä. Tilaisuuden juhlavuutta lisäsivät Kati Airo- Pulkkiselle ja Pekka Pulkkiselle luovutetut Suomen Meripalastusseuran ansioristit. Käyttöönotto ja koulutus Vielä kastetilaisuuden jälkeenkin aluksessa jouduttiin suorittamaan korjaus- ja muutostöitä. Lopulta kesäkuun alussa vene saatiin omalle paikalleen Naantalin vierassataman laituriin. Alkoi tiivis päälliköiden koulutus. Uuden aluksen moottorit, ohjausjärjestelmä, navigointilaitteet ja radiojärjestelmät sekä lukuisat meripelastusvälineet opiskeltiin arki-iltoina kahden kouluttajan opastaessa neljää tulevaa päällikköä kerrallaan. Viikonloppuna lähdettiin merelle käytännön ajo- ja hinausharjoituksiin. Yhden ryhmän koulutus pystyttiin järjestämään viikossa. Tiivis tahti oli raskasta sekä kouluttajille että uuteen tekniikkaan tutustuville päälliköillekin. Kesä- ja heinäkuu kuluivat tiiviisti koulutuksen merkeissä. Tehty työ antoi kuitenkin erinomaisen tuloksen. Kaikki koulutukseen osallistuneet saivat suoritettua kuljettajan ja päällikön pätevyyden antavan näyttökokeen. 8

9 Aluksi koulutuksessa oli mukana myös P/V Nunnalahti, jonka hinaamista harjoiteltiin ahkerasti. Varsin nopeasti meripelastuskeskus kuitenkin alkoi antaa P/V Lähitapiola V-S:lle tehtäviä, vaikka sen tiedettiin olevan koulutusajossa. P/V Nunnalahti voitiinkin jo juhannuksen jälkeen vapauttaa itsenäisesti toimivaksi yksiköksi. Tämä näkyi myös viime kesän tehtävätilastoissa. Molemmille aluksille kirjattiin ennätysmäärä tehtäviä. Oman lisänsä koulutuksiin antoivat aluksen vierailut toiminta-alueen kesätapahtumissa. Uusi alus kiinnosti saariston asukkaita ja lomalaisia. Käyttökokemuksia Aluksen tuloon varauduttiin etukäteen järjestämällä navigointijärjestelmän käyttökoulutuksia keväällä 2012 ja niiden kertauskoulutuksia keväällä Navigointilaitteet olivat tästä syystä kaikille tuttuja tutkaa ja AIS-laitteistoa lukuunottamatta. Laitteistojen käytössä ei juuri esiintynyt ongelmia. Navigaatio- ja radiolaitteiden kytkennöissä havaittiin joitakin ongelmia, mutta kahdennettujen navigointitietokoneiden ja VHF-puhelinten ansiosta ne eivät merkittävästi häirinneet operatiivista toimintaa. Myös muita sähkö- ja tiedonsiirtojärjestelmiin liittyviä vikoja esiintyi runsaasti, mutta kriittisimmät viat saatiin korjattua melko nopeasti. Viat jopa auttoivat omalta osaltaan koulutustavoitteiden saavuttamisessa. Yllättävä lämpötilahalytys konehuoneesta pakotti miehistön etsimään ja paikallistamaan vian, jolloin konehuoneen laitteistoihin jouduttiin tutustumaan paljon laajemmin kuin alunperin oli suunniteltu. Pääkoneiden kanssa ei ongelmia juurikaan esiintynyt joitakin jäähdytysnestevuotoja lukuunottamatta. Ne saatiin paikallistettua ja telakan henkilökunta korjasi viat aluksen ollessa syyskuussa pidempään satamassa. Näidenkin ongelmien myötä alustuntemus parani. Vuotoja haettaessa oli ryömittävä paikkoihin, joihin muutoin olisi kenties vain pikaisesti vilkaissut taskulampun valokeilassa. Alus tottelee täsmällisesti ohjausta ja pienellä harjoittelulla oppii nopeasti ohjausliikkeet, joita tarvitaan, kun ajetaan avustettavan aluksen kylkeen tai kiinnitytään laituriin. Tuulisessa kelissä voimaa tarvitaan huomattavasti enemmän laituriin kiinnittäydyttäessä. Sään osalta kesä oli ihanteellinen: tyyntä ja navakkaa tai kovaa tuulta vuoroin. Se mahdollisti rantautumisten harjoittelun erilaisissa olosuhteissa, jolloin tuntuma Vector Stick -ohjaimiin syntyi jo viikon mittaisen harjoittelun tai päivystyksen yhteydessä. Hinausten yhteydessä opittiin myös taloudellista ajoa. Aluksen aallonmuodostus on sellainen, että sillä voidaan ranta-asukkaita häiritsemättä ajaa joko pienellä, alle 10 solmun nopeudella, tai käyttämällä n. 75% tehoa, jolloin alus kulkee n. 30 solmun liukunopeudella. Vaikka veneen syväys on alle 1 m, sillä ei kannata tarpeettomasti mennä matalaan veteen. Vesisuihkulaitteisto aiheuttaa pyörteitä, jotka nostavat pohjasta savea, hiekkaa ja roskia. Tämä tukkii helposti pääkoneiden merivesisuodattimet. Pahinta on kuitenkin rantavesiin kerääntyvä myrskyn irrottama rakkolevä. Se tukkii nopeasti myös itse vesisuihkulaitteiston vedenoton. Näitä tilanteita oli joidenkin viime kesän tehtävien yhteydessä, mutta niiden myötä opittiin tehokkaat menettelytavat vedenottoaukkojen ja merivesisuodattimien puhdistukseen. Kaiken kaikkiaan uusi alus on täyttänyt sille asetetut odotukset. Laajan toiminta-alueemme äärirajoillekin päästään nopeasti ja mukana seuraavat kaikki olennaiset meripelastuksessa tarvittavat välineet. 9

10 . fi Laiturit ja tarvikkeet Myös kiinteät laiturit ja korjaukset Ulkoporealtaat Pansion Marina, Pansiontie 28, Turku Tapani Ari Aurinko/tuulienergia 12v kylmälaitteet Kaasulaitteet Lämmittimet 10

11 Muuntamonkatu NAANTALI verhoilu.nuotta@hotmail.com Puh. (02) Fax (02) Kaipaavatko veneesi verhoilut uudistusta tai korjausta? Meiltä myös kankaat, vaahtomuovit, matot, vetoketjut ym. tarvikkeet. Myös kuomujen korjausta. Avoinna: ma-pe

12 AIS Automatic Identification System Merenkulun turvallisuutta parantamaan kehitetään jatkuvasti uusia järjestelmiä. Viimeiset sata vuotta ovat olleet huiman kehityksen aikaa: radiot, tutka, radiopaikkannus ja lopulta satelliittipuhelimet ja GPSpaikannus ovat merkittävästi parantaneet turvallisuutta maailman merillä. AIS on viimeisin tulokas näiden nerokkaiden keksintöjen sarjassa. Kaikissa matkustaja-aluksissa ja yli 300 bruttorekisteritonnin kansainvälisessä liikenteessä toimivissa rahtilaivoissa sekä yli 500 bruttorekisteritonnin kotimaan liikenteen aluksissa vaaditaan AIS -lähetin-vastaanotin. Sen tehtävänä on välittää aluksen liikkeistä ja lastista tietoja viranomaisille ja muille aluksille. Laitteisto voidaan myös asentaa muihin aluksiin ja huviveneisiin. PV 4-luokan alukset on varustettu AIS-laitteistolla, joka kertoo merellä liikkujille ja rannikkoradioasemille meripelastusyksikön liikkeistä. AIS-järjestelmä syntyi ruotsalaisten ja suomalaisten aloitteesta ja lähinnä Ruotsissa kehitettyyn teknologiaan perustuen. Järjestelmän käyttöönottamisessa USA:lla oli merkittävä rooli kansainvälisen merenkulkuorganisaation IMO:n AIS-säännösten syntymiseen. Tarve aluksen liikkeistä ja lastista lähes realiaikaisesti raportoivaan järjestelmään oli ilmeinen. Lukuisat onnettomuudet ja niiden tutkinnan yhteydessä tehdyt selvitykset osoittivat, että huolellisinkaan tähystys ja perinteinen merenkulkututka eivät pystyneet estämään alusten törmäyksiä. Tutkan antama informaatio kertoo sen, mitä toinen alus teki hetki sitten, mutta se ei kerro tarkasti toisen aluksen sen hetkistä tilaa, puhumattakaan sen tulevista liikkeistä. Tutkaan vuosien kuluessa kehitetyt tutkamaalien käyttäytymistä ennakoivat järjestelmät, kuten automaattinen tutkamerkintä ARPA (Automatic Radar Plotting Aid) eivät ole pystyneet antamaan luetettavaa tietoa toisen aluksen aikeista. Saksalaiset onnettomuustutkijat jopa julkaisivat tutkimuksen nimeltä Tutka-avusteiset törmäykset Itämerellä. Suomen ja Ruotsin rikkonaisessa saaristossa tutkakatveita on runsaasti, jolloin tutkasta ei edes nähdä saarten takana olevia toisia aluksia. AIS-järjestelmä pyrkii korjaamaan tutkateknologian puutteet ja antamaan luotettavaa ja tosiaikaista tietoa lähimerialueen liikenteestä. AIS-laitteistoon kuuluvat paikannuslaite, aluksen liiketilaa mittaavat anturit sekä meri- VHF -lähetin-vastaanotin. Paikkatiedot saadaan DGPS-, GPS-, Glonas-, Loran C- tai Chayka-vastaanottimesta. Aluksen liiketilaa puolestaan seurataan erityyppisten kompassien, lokien ja käännösnopeusanturin avulla. Aluksen matkaa, lastia ja matkustajamääriä koskevat tiedot syötetään erityiseltä AIS-päätteeltä kullekin matkalle. VHF-radio lähettää aluksen tiedot määrävälein tähän käyttöön varatuilla AIS1- ja AIS2- kanavilla. Kauppa-alusten A-luokan lähettimet pystyvät varaamaan itselleen lähetysvuoron, jolla turvataan riittävän tiheä lähetysväli ja aluksen liikkeiden tosiaikainen välittyminen toisille aluksille ja alusliikennepalvelulle (Vessel Traffic Service, VTS). Se ohjaa alusliikennettä vaarallisilla tai vilkkaasti liikennöidyillä merialueilla. Huviveneissä käytettävät B-luokan lähettimet eivät pysty varaamaan lähetysvuoroa, eivätkä ne lähetä kauppalaivojen tapaan tietoja määräsatamasta tai lastista. Huviveneeseen voidaan asentaa myös pelkkä AIS-vastaanotin. Se kertoo veneilijälle tiedot lähistöllä liikkuvista ammattiliikenteen aluksista. Vilkkaasti liikennöidyillä väyläosuuksilla 12

13 tämä on arvokas tieto veneilijälle, joka on yleensä ahtaita kulkuväyliä koskevien meriteiden sääntöjen mukaan väistämisvelvollinen. Joissakin meri-vhf -puhelimissa on valmiina AIS-vastaantotin, joka voidaan kytkeä karttaplotteriin tai merenkulkututkan näyttöön. AISlähettimellä varustetut alukset näkyvät kuvaruudulla kolmiosymboleina. Niiden kärjessä on ns. prediktori, viiva tai käyrä, joka kertoo aluksen suunnan ja nopeuden. Alussymboli voidaan valita näytöltä ja tarkastella sen tietoja. Aluksesta saadaan perustietoina aluksen staattiset tiedot, matkaa koskevat tiedot sekä liiketilaa kuvaavat tiedot. Staattisia tietoja ovat aluksen nimi, radiokutsu, meriradionumero (MMSI) sekä mittatiedot ja aluksen tyyppi. Tyyppitietoina voidaan myös ilmoittaa jokin tehtävä, kuten sukellus tai hinaus. Matkaa koskevia tietoja ovat määräsatama, arvioitu saapumisaika sekä lastia, syväystä ja matkustajamääriä koskevat tiedot. Liiketilatietoja ovat sijainti, sijaintitiedon tarkkuus, nopeus, keulasuunta, nopeus pohjan suhteen sekä kääntymisnopeus (RotAIS). AIS-järjestelmää voidaan käyttää myös merimerkkien lähettämiseen aluksen elektroniseen navigointijärjestelmään. Merenkulkuviranomainen voi luoda virtuaalisen merimerkin (Virtual Aids To Navigation, Virtual AtoN) ja lähettää sen AIS-lähettimellä aluksille, esimerkiksi todellisen merimerkin tuhouduttua tai siirryttyä pois oikealta paikaltaan. Kelluvat merimerkit voitaisiin myös tarvittaessa varustaa omilla AIS-lähettimillä, jolloin niiden todellinen sijainti näkysi ammattiliikenteen elektronisissa merikartoissa. Myös ennestään tuntematon matalikko tai hylky voidaan varustaa virtuaalisella merimerkillä, kunnes todellinen merkki saadaan asennettua paikalle. Lisäksi AIS-järjestelmän avulla voidaan lähettää meteorologisia ja hydrografisia tietoja, kuten paikallinen säätila, veden ja aallokon korkeus tai vuorovesitiedot. Nämä ominaisuudet eivät ole meidän vesialueillamme vielä käytössä, eivätkä huviveneiden laitteistot pääsääntöisesti osaa näitä tietoja lukeakaan. Liikkumaton alus Liikkuva alus, katkoviiva on suunta pohjan suhteen ja yhtenäinen viiva on keulasuunta Kääntyvä alus, käännösympyrän kaari näkyy katkoviivana ja kääntymissuunta prediktorissa viivana oikealle Kansainvälisen AIS-standardin mukaiset alussymbolit tutkan tai ECDIS-kartan näytöllä. Huviveneiden laitteissa symbolit saattavat olla erilaisia. Vaarallinen alus tarkoittaa alusta, joka on törmäyskurssilla oman aluksen kanssa. Huviveneiden laitteet eivät yleensä anna kuittausta vaativaa hälytystä AIS-signaalin katkeamisesta. Valittu alus Vaarallinen alus, paksu viiva ja punainen väri, vilkkuu kunnes hälytys on kuitattu AIS-signaali katkennut, vilkkuu kunnes hälytys on kuitattu 13

14 14

15 Oy Weldforce Ltd on suomalainen Henkilöstöpalveluyritys. Meiltä voitte vuokrata eri alojen ammattilaisia, työmaille ja projekteihin Suomeen ja muualle Eurooppaan. Pyydä tarjoustamme vuokratyövoimasta Erkki Komi P

16 Merikarttakuulumisia ja vähän muutakin Merikartoitukselle vuosi 2014 on uusien julkaisujen vuosi. Tänä vuonna julkaistaan 4 uutta merikarttasarjaa. Muun muassa Suomen vilkkainta veneilyaluetta koskeva merikarttasarja D (Turunmaan saaristo) julkaistaan huhtikuussa. Keväällä 2014 julkaistavat merikarttasarjat Vuoden 2014 aikana julkaistaan 4 uutta merikarttasarjaa. Julkaisulistalla ensimmäisenä oli laajennettu merikarttasarja J (Heinola-Lahti-Jyväskylä), joka julkaistiin helmikuussa. Sarjan peittoaluetta on nyt laajennettu Kalkkisten kanavalta Ruotsalaisen kautta Konnivedelle. Sisävesiltä julkaistaan huhtikuussa myös Kokemäenjoen vesistöön kuuluva karttasarja P (Valkeakoski- Längelmäki- Hauho). Julkaisu tapahtuu ensimmäistä kertaa kansainvälisellä symboliikalla ns. sinisenä karttana. 0 J 0 P J K L M N O P R S T V J K L M N O P R S T V Heinola - Lahti - Jyväskylä Heinola - Lahtis - Jyväskylä Merikarttasarja 2014 Sjökortsserie Valkeakoski - Längelmäki - Hauho Merikarttasarja 2014 Sjökortsserie Kevään odotettu uutuus: Merikarttasarja D Kevään odotetuin uutuus on kuitenkin Suomen vilkkaimmalta veneilyalueelta huhtikuussa julkaistava merikarttasarja D (Turunmaan saaristo). Edellisestä painoksesta on ehtinyt vierähtää nelisen vuotta, joten uudessa kartassa on useita merkittäviä muutoksia verrattuna edelliseen painokseen. Mukana on esimerkiksi uusia, merenmittauksessa monikeilaamalla saatuja tarkempia syvyystietoja, joita on päivitetty laajoille alueille. Syvyystietoja on päivitetty myös väylien ulkopuolelle (ks. kuva). Lisäksi mukana on uusia yksittäisiä syvyys- ja kivihavaintoja. Merikarttasarjaan D on tehty niin ikään useita väylänmuutoksia. Seuraavalla sivulla pientä listaa merikarttaan tehdyistä väylänmuutoksista: 16

17 Utö- Naantali (13->15,3 m) Iso Maisaaaren väylä (uusi 2,4m väylä) Airisto-Nötö (2,4m -> 4,3 m) KorpoStröm-Krabbholm Naantalin satama Hessundin väylä Kittuinen Galtby Isokari- Lövskär Airisto- Revgrund Rajasaari-Turku Iniö-Kekoluoto (6-> 3,5m) D734 D733 D732 D735 D723 D724 D725 D726 D727 D722 D-sarja Uusitut syvyystiedot D721 D720 D706 D719 D707 D704 D718 D708 D705 D731 D703_A Mainittakoon vielä, että merenkulun turvalaitteisiin on tehty yli 450 päivitystä ja navigointilinjoihin 300 muutosta. Lisäksi merikarttaan on päivitetty siltojen alikulkukorkeudet, johdot, nimistö, käyntisatamien muutokset (uudet, poistuneet yhteensä 20 kappaletta), rantaviivat ja laiturit. D730 D728 D729 D714 D713 D715 D717 D716 D712 D711 D709 D710 D701 D703 D702 Saaristomeren veneilijätkin on otettu huomioon Toukokuussa tulee myyntiin myös Saaristomeren veneilijöitä kiinnostava merikarttasarja E (Selkämeri). Kun edellisestä painoksesta on kulunut useampi vuosi, on päivityksiä tullut runsaasti. Porin kaupungin teettämän mittaustyön tuloksena on venereitteihin tullut isoja muutoksia Luvian ja Merikarvian välillä. Lisäksi karttasarjan alueella on satoja yksittäisiä karttakohteiden päivityksiä. 0 D E A B C D E F G A B C D E F G Turunmaan saaristo Åbolands skärgård Merikarttasarja 2014 Sjökortsserie Selkämeri Bottenhavet Merikarttasarja 2014 Sjökortsserie jatkuu sivulla 20 17

18 18

19 19

20 jatkoa sivulta 17 Merikarttojen karttakohtainen päivityspalvelu on käytössä Merikarttojen karttakohtainen päivityspalvelu ei ole vielä kaikille tuttu. Tähän ilmaiseen palveluun on koottu kaikki merikartan voimassaolevan painoksen ilmestymisen jälkeen julkaistut karttakorjaukset. Kyseessä on samat päivitykset, jotka löytyvät myös Tiedonantoja merenkulkijoille -lehdestä. Liikenneviraston verkkosivuilta löytyvässä palvelussa ovat mukana vuonna 2009 ja sen jälkeen ilmestyneet merikartat. Merikarttojen tarkemmista julkaisuajankohdista saat aina lisätietoa Liikenneviraston verkkosivujen kautta. Sivujen kautta voit myös antaa palautetta tai kertoa esimerkiksi omista kivihavainnoistasi havaintoilmoituksen kautta. Karttakohtaisen päivityspalvelun ja palautelaatikon löydät osoitteesta Sivuilta löytyy myös paljon muuta kiinnostavaa tietoa. Esimerkiksi juuri julkaistu Väylät ja kalastus kiinnostaa varmasti kalastuksen harrastajia. Julkaisun voi ladata ilmaiseksi osoitteesta Merikartat ovat turvallisen navigoinnin edellytys Loppuun vielä kerron tärkeää asiaa navigoinnista. Miksi näitä paperikarttoja edelleen pitää ostaa? Eikö plotteri riitä? Karttaplotteri on erinomainen apuväline veneilyyn, mutta se on silti vain apuväline. Plotteri ei korvaa paperista merikarttaa. Plotterien kartta-aineiston alkuperästä ja päivitysajankohdasta ei useinkaan ole tarkkaa tietoa. Ja jos plotteri sattuu pimenemään, on painettu merikartta edelleen tarpeen. Suomi on mukana kanasainvälisessä yhteistyössä yhä uudempien, veneilijöillekin sopivien elektronisten karttajärjestelmien luomisessa. Jarmo Mäkinen Merikartoituspalvelut Liikennevirasto 20

21 Liikenneviraston tehtävät Liikenneviraston vastuulla on vesiliikenteen sujuvuus, sisältäen seuraavat tehtävät. Meriliikenteen ohjaus tarjoaa kauppamerenkululle ja muulle vesiliikenteelle alusliikennepalveluita sekä ylläpitää turvallisuusradiotoimintaa. Vesiväylien kunnossapito huolehtii valtaosasta Suomen vesitieverkon ylläpidosta ja kehittämisestä. Liikenneviraston ylläpitämiä rannikkoväyliä on yhteensä noin km ja sisävesiväyliä km eli yhteensä noin km, joista kauppamerenkulun väyliä on noin km. Kanavat. Liikennevirasto ylläpitää 31 sulkukanavaa ja Saimaan kanavaa, jossa on kahdeksan sulkua. Kanavat sijaitsevat Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöissä. Suurin osa sulkukanavista on automatisoitu itsepalvelukäytölle. Talvimerenkulku. Liikenneviraston tehtävänä on turvata talvimerenkulun edellytykset. Liikennevirasto vastaa avustamisen viranomais- ja tilaajatehtävistä sekä valtakunnallisesta koordinoinnista, kehittämisestä ja ohjauksesta. Merikartoitus. Liikennevirasto huolehtii merikartoituksen ylläpidosta ja kehittämisestä Suomessa. Liikennevirasto vastaa merenmittausten tilaamisesta ja julkaisee Suomen meri - ja järvialueelta painettuja ja elektronisia merikarttoja. Lisäksi Liikennevirasto vastaa karttoihin liittyvän jatkuvan päivityspalvelun toiminnasta. Merikartoitus ylläpitää merikartoitustietojen aineistopalvelua ja julkaisee merikarttoihin liittyviä muita julkaisuja. 21

22 Meillä on tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin! * *EPSI Rating Asiakastyytyväisyys 2011, 2012, 2013 Ota yhteyttä, hoidetaan vakuutuksesi kerralla kuntoon. Vakuutusedustaja Pentti Lahikainen, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva PIRKANMAA POHJANMAA UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI 22

23 Päivystysvuorot vaihtuvat maanantaisin kello 18 Päivystysvuorot 2014 Viikko Päällikkö Erityistä 17 Linnela Kimmo Vesillelasku ja koeajo 18 Airola Kari 19 Muli Jani EA-välinekoulutus (7-8.5) 20 Hartikainen Kalle 21 Ketola / Laaksonen Naantalin venemessut 22 Lindgren Matti 23 Hällfors Vesa 24 Pulkkinen / Koskinen V. Kaarinan meripäivä 25 Lehmusto Harri Juhannus 26 Airo-Pulkkinen / Pulkkinen Offshore-venekilpailu 27 Ramela Aki Silakrysäys 28 Lehmusto Harri Velkuapäivät 29 Niemelä Jari Jaakon markkinat 30 Airola Kari Unikeonpäivä 31 Lindgren Heikki koeajo 32 Lindgren Esa 33 Niemelä Jari 34 Uusitalo Antti 35 Muli Jani 36 Lindgren Matti Meripelastusharjoitus Nauvon pohjoispuolella 37 Laaksonen / Ketola 38 Lahtonen / Vainio 39 Lindgren Heikki 40 Koskinen Mika 41 Lahtonen / Vainio 42 Tammelin Toni 43 Koskinen M. / Hartikainen Päivystysnumerot P/V LÄHITAPIOLA V-S VHF-kutsu OH 2760, MMSI Linnela Kimmo Telakointi, koeajo Katso ajantasainen päivystyslista Internet-sivuiltamme 23

24 Naantalin Seudun Meripelastajat ry Perustettu Naantalissa Yhdistysrekisterinumero Postiosoite: c/o Pekka Pulkkinen Presidentinkatu 17 B 4, Naantali YHTEYSTIEDOT 2014 Puheenjohtaja Kalle Hartikainen kaha@hotmail.fi Varapuheenjohtaja Mika Vainio mika.vainio@timali.fi Sihteeri Kati Airo-Pulkkinen kati.airo-pulkkinen@ dnainternet.net Rahastonhoitaja Pekka Pulkkinen pekka.pulkkinen@ dnainternet.net Päivystysvuorot Toni Tammelin toni.tammelin@ dnainternet.net Saaritukikohta Sakari Laine laine@rimitomarin.fi Koulutus Kimmo Linnela linnela@hotmail.com Pankkiyhteys OP Naantali FI Kotisivut Päivystyspuhelin MUITA YHTEYSTIETOJA Turun Meripelastusyhdistys ry Meripelastusyhdistys Sydväst ry Salon Meripelastajat ry Uudenkaupungin Meripelastajat ry Rauman Meripelastusyhdistys ry Reposaaren pelastusrengas ry Antti Kellosalo puheenjohtaja@tmpy.fi Jarmo Saarinen jarmo.saarinen@parnet.fi Jari Miettinen puheenjohtaja@ salonmeripelastajat.fi Jouni Arvonen jouni.arvonen@ uusikaupunki.fi Ilkka Saarikko ilkka.saarikko@ pekkaniska.com Sami Stenfors reposaari@messi.meripelastus.fi Velkuan Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu

25 Päälliköt 2014 Nimi GSM Sähköposti Airola Kari Airo-Pulkkinen Kati Hartikainen Kalle Hällfors Vesa Ketola Petri Koskinen Mika Koskinen Veijo Laaksonen Mika Lahtonen Lars Lehmusto Harri Lindgren Esa Lindgren Heikki Lindgren Matti Linnela Kimmo Muli Jani Niemelä Jari Pulkkinen Pekka Ramela Aki Tammelin Toni Uusitalo Antti Vainio Mika