ELEKTRONISET KARTAT TIEDÄTKÖ MILLÄ NAVIGOIT? Merikartoituspalvelut Juha Tiihonen

Transkriptio

1 ELEKTRONISET KARTAT TIEDÄTKÖ MILLÄ NAVIGOIT? Merikartoituspalvelut Juha Tiihonen

2 TILANNE AMMATTIMERENKULUSSA

3 TILANNE VENEILYSEKTORILLA Ei ole olemassa virallista elektronista merikarttaa veneilykäyttöön Seurauksena villi tilanne markkinoilla Laitevalmistajilta katteettomia lupauksia aineistojen laadusta ja ajantasaisuudesta Liikenneviraston veneilijä-tutkimus: Puolet vastanneista ilmoittaa, ettei päivitä merikarttojansa. Päivittämättömillä kartoilla veneilevät erityisesti vähiten veneilevät. Plottereita yms. käyttää veneilijöistä n. 80 % Alle puolet (45%) veneilijöistä tietää karttaplotterien/navigointiohjelmien kartta aineiston alkuperän ja päivitysajankohdan Nykyinen plotterien/navigointiohjelmien osaamaton käyttö aiheuttaa vaaratilanteita ja riskejä vesiliikenteessä Riskiasiat esillä myös julkisuudessa Piraattien käyttö valitettavan yleistä

4 MERIKARTTOJA KOSKEVAT IMO:N VAATIMUKSET Mikä on merikartta? IMO SOLAS luku V sääntö 2: merikarttoja koskevat säännöt on julkaistu valtion viranomaisen, toimivaltaisen merikarttalaitoksen tai muun vastaavan julkisen laitoksen toimesta tai luvalla ja se on laadittu merenkulun tarpeisiin Sääntö 9: kaikissa aluksissa on niiden koosta riippumatta oltava merikarttoja reitin suunnittelemiseen ja näyttämiseen aiotulla matkalla sekä varajärjestelmä, jos tarkoitukseen käytetään osittain tai yksinomaan elektronisia laitteita Sääntö 27: merikarttojen ja merenkulkujulkaisujen on oltava asianmukaisia ja ajantasaisia Juha Tiihonen

5 MERIKARTTA ON TURVALLISUUSVÄLINE Sillä millaisella merikartalla navigoidaan, on suuri merkitys vesiliikenteen turvallisuudelle Esim. arviot oman ja toisten alusten sijainnin määritykseen käytettävien välineiden merkityksestä turvallisuudelle (VTT 2012,Turvallisuusvarusteet suojaisissa saaristo-olosuhteissa)

6 VIRALLISET ELEKTRONISET MERIKARTAT ECDIS-järjestelmät ja viralliset ENC-merikartat on suunniteltu SOLAS-käyttöä varten ENC-kartat, jotka toimivaltainen merikarttalaitos tai muu vastaava julkinen laitos taikka sen valtuuttama taho on julkaissut, ovat virallisia karttoja, joita voidaan ajan tasalla pidettyinä - käyttää painettujen karttojen asemesta Kaikki muut elektroniset merikartat ovat lähtökohtaisesti epävirallisia ECS-karttoja ECS (elektroniset karttajärjestelmät) eivät noudata sovittua standardia eikä niitä ole testattu/tyyppihyväksytty IEC:n testausmenetelmiä käyttäen Non-Solas puolelle ei ole virallista elektronista merikarttaa Suomessa aluskalusto < 500 Gt Vain painettu merikartta täyttää IMO-vaatimukset Käytössä kirjava joukko säätelemättömiä tuotteita

7 VIRALLISEN ENC:N OMINAISUUKSIA Perustuu kansallisen merikarttalaitoksen merikartoitusaineistoon On koottu ja koodattu kansainvälisten standardien mukaan On sidottu WGS84-koordinaattijärjestelmään Sisältö on kansallisen merikarttalaitoksen vastuulla Julkaistaan vain kansallisen merikarttalaitoksen vastuulla Pidetään jatkuvasti ajan tasalla elektronisesti jaettujen virallisten päivitystietojen avulla Sisältää useita mittakaavatasoja 1. overview, 2. general, 3. coastal, 4. approach, 5. harbour ja 6. berthing Myynti virallisena palveluna, joka sisältää myös päivitystietojen keskeytyksettömän välittämisen Laitteisto erottaa virallisen ENC-aineiston epävirallisesta aineistosta Laitteisto ilmoittaa epävirallisen aineiston käytöstä säännöllisillä ilmoituksilla ja aineiston rajauksella

8 EPÄVIRALLISTEN ECS-AINEISTOJEN OMINAISUUKSIA Vain osa perustuu merikarttalaitosten (digitaalisiin) alkuperäisaineistoihin useat tuottajat digitoivat yhä karttaaineistot painetuilta merikartoilta Eivät perustu standardeihin ei siirrettävissä toiseen laitteeseen Aineistoa on usein muokattu tuntemattomalla tavalla (uusia syvyysalueita interpoloitu, 3D, 4D? Jne.) On sidottu yleensä WGS84-koordinaattijärjestelmään Tuottaja on esittänyt vastuuvapauden kuinka moni on lukenut käyttöehdot? Ei pidetä systemaattisesti ajan tasalla kuinka monesta aineistosta on esitetty ajantasaisuutta kuvaava tieto? Sisältää vain yhden mittakaavatason sopiiko eri zoomaustasoille? Ei erota virallista ja epävirallista aineistoa

9 HUOMIOITAVAA ECS:N KÄYTÖSSÄ (PLOTTERIT, APPSIT YMS.) ECS:t ovat hyviä navigoinnin apuvälineitä oikein käytettynä Näkökulmia: Pohjautuuko Liikenneviraston toimittamaan kartta-aineistoon vai onko digitoitua aineistoa? Löytyykö tuotteesta informaatiota aineiston ajantasaisuudesta? Saako kartta-aineistoon päivityksiä? Vastaavuus Liikenneviraston päivitystietojen kanssa? Onko aineistoon interpoloitu jälkikäteen uusia syvyyskäyriä ja syvyysvyöhykkeitä? Häviääkö kriittistä informaatiota lähentäessä/loitontaesssa? Salliiko ylizoomauksen?

10 YLIZOOMAUS

11 INTERPOLOINNIN ONGELMIA

12 INTERPOLOINNIN ONGELMIA

13 INFORMAATION HÄVIÄMINEN ULOSPÄIN ZOOMATESSA

14 DIGITOINNIN EPÄTARKKUUTTA

15 VUOSITTAISET POHJAKOSKETUKSET JA PELASTUSTEHTÄVÄT Merimiestaidollisesta virheestä aiheutuneita meripelastustehtäviä (luokka pohjakosketukset) v n. 260 kpl. Lisäksi lukematon määrä pohjakosketuksia, jotka tiedossa vain vakuutusyhtiöillä sekä veneilijöillä itsellään Esimerkkejä elävästä elämästä viime vuosilta: Navigoitu matalan yli, joka plotterin mukaan oli 3m syvyinen. Merikartassa paikkaan oli merkattu kivi. Moottorialus oli saanut sähkövian, jolloin tutka ja karttaplotteri olivat pimenneet Karttaplotteri sammui pimeässä. Ajoi eteläviitan takaiselle karikolle ja jäi kiinni. Moottoriveneen kuljettaja luotti karttaplotteriin eikä havainnut edessä ollutta matalikkoa Plotteriin syötetty väärät (polttoaineen) tilavuusarvot Päällikkö oikaisi reittiä ja ajoi plotterin vanhaa jälkeä ja ajoi matalikkoon Moottorivene oli ajanut karille aivan viittaportin kohdalla. Kuljettaja kertoi seuranneensa karttaplotteria, jonka mukaan väylä kulki viitan vierestä. Perävetolaite oli rikkoontunut Veneilijä ilmoitti,että karttaplotteri lakannut toimimasta. Veneilijä ei varma sijainnistaan. Purjeveneilijä soitti, että hänellä plotteri pimentynyt ja ei ollut ko. alueelta karttaa. Ht- vene ajanut pohjoisviitan väärälle puolelle. Heillä ei ollut merikarttaa tai muita navigointivälineitä.

16 PLOTTERIN VALISTUNUT KÄYTTÖ Käytön huolellinen opettelu hyvissä olosuhteissa Reitin ja varareitin ennakkosuunnittelu ja tarkistus ajantasaisen merikartan ja päivitystietojen kanssa Ajantasaisen painetun merikartan käyttö rinnalla ja valmius siirtyä nopeasti sen käyttöön Ymmärrys, että merkittävä osa syvyysaineistosta pohjautuu vielä vanhaan linjaluotaukseen on todennäköistä, että matalampia syvyyksiä löytyy kuin kartta esittää matalikkojen kiertäminen lähtökohdaksi Ymmärrys käytettävästä mittakaavasta: 1 mm = 50 m 1: mittakaavassa Plotterin sallima mittakaava esim. 1:5000 eli 1 mm = 5 m, on kriittinen ylizoomaus, jota sovelluksen ei tulisi sallia tai siitä pitäisi ainakin varoittaa käyttäjää useat plotterit sallivat vieläkin suurempia zoomaustasoja Jokaista kiveä ei ole merkitty merikartalle

17 MERENMITTAUSTILANNE Mittausohjelmassa ovat etusijalla olleet kauppamerenkulun käyttämät alueet (HELCOM cat 1 ja cat 2), mutta painopiste siirtymässä matalampiin vesialueisiin

18 MATALIEN VESIEN MITTAUSMENETELMÄ JATKOSSA? Monikeilainmittaus ei ole kannattavaa matalilla alueilla T&K testimittausta merialueella ja sisävesillä - yhdistetty lasermittaus ja monikeilaus Tarkoitus on tilata peittävät mittaukset < 10 m syvyisiltä alueilta 6 metrin ja 3 metrin syvyyskäyrät, hetkellinen rantaviiva ja 3 metrin topokäyrä Jos testimittaus osoittautuu tuloksekkaaksi, otetaan menetelmäksi ensin Pohjanlahdella ja myöhemmin Suomenlahdella Tulokset merikartoille alkaen 2020

19 UUDET PAINOKSET JA PÄIVITYKSET Juha Tiihonen

20 UUSIN MERIKARTTASARJA B (NTM 9/ ) Muutoksia edellisen painoksen (2011) jälkeen: - uusia monikeilaamalla mitattuja tarkempia syvyystietoja, joita on päivitetty laajoille alueille. Syvyystietoja on päivitetty myös väylien ulkopuolelle (ks. kuva). Lisäksi mukana on paljon uusia yksittäisiä syvyys- ja kivihavaintoja. - merenkulun turvalaitteisiin on tehty satoja päivityksiä sekä navigointiettä taululinjoihin ja väyläalueisiin lukemattomia muutoksia. - päivitetty siltojen alikulkukorkeuksia, johtoja, nimistöä, rantaviivoja ja laitureita - käyntisatamien muutoksia b_sarja.indd.pdf b_sarja7_93.pdf Juha Tiihonen

21 B-SARJAN (2015) UUSITUT SYVYYSTIEDOT SISÄLTÄÄ MYÖS USEITA YKSITTÄISIÄ MUUTOKSIA Juha Tiihonen

22 TIEDOT PÄIVITTYVÄT JATKUVASTI MUUTOKSET JÄLKEEN VERKKOJULKAISUSSA Väylämuutoksia 6:lla väylällä Turvalaitemuutoksia 100 kpl Sillat, kaapelit, johdot 1 kpl

23 MUUTOKSIA SYVYYSTIETOIHIN MUUTOKSET JÄLKEEN VERKKOJULKAISUSSA Tyyppiesimerkki yksittäisestä muutoksesta:

24 T & P -TIEDONANNOT Merikartoituspalvelut antaa paljon myös veneilijöitä koskettavia tilapäisiä ja ennakkotiedonantoja, jotka eivät sisälly plotteriaineistoihin Esim. Tm/UfS/NtM *196.(T) 18, 191, A,B/626 Suomi. Helsinki. Sompasaaren väylä (8.0/5.0m). Mustikkamaa-Lammassaari venereitti (1.2m). Poistettu väylänosa. Venereitin linjauksen muutos. Tilapäiset viitat.

25 MERIKARTTA- OHJELMA Juha Tiihonen

26 MENEILLÄÄN OLEVIA KEHITYSPROJEKTEJA Liikennevirasto.fi Palaute-kanava Kehittäminen sisältämään merikarttatoiminnallisuuden TM-Online Merikarttapäivitykset yksi kerrallaan verkkopalveluun, jossa hakutoiminnallisuudet (esim. väylä, merikartta, merikarttasarjan lehti, aikajakso, ) Loistokirjojen korvaaminen verkkopalvelulla QR-koodit merikarttoihin Yhdistää verkkopalveluun, josta päivitykset helposti tarkistettavissa Syvyystietojen uusiminen Uusien kattavien ja tarkkojen syvyystietojen julkaisu etenee Latauspalvelu laatukontrolloidulle elektroniselle merikarttaaineistolle ECS-valmistajia varten

27 LAATUKONTROLLOIDUN MERIKARTTA- AINEISTON LATAUSPALVELU ECS- VALMISTAJILLE Lähtökohtana jatkuvasti Primarissa ajantasaisena pidettävä ENC-tietokanta Vastaa kattavuudeltaan virallista aineistoa Kehitystarpeet: painettujen merikarttojen kattavuus (v. 201x) tietosisällön kehittäminen vastaamaan myös pienemmän aluskaluston tarpeita (mm. matalan veden alueet)

28 TOIMINTAKONSEPTI Merikartoituspalvelujen rooli Ylläpitää aineiston palvelussa Tekee sopimukset jakelijoiden kanssa Tiedottaa jakelijoita päivityksistä (GeoRSS-syöte) Toimii yhteistyössä muiden Pohjoismaiden viranomaisten kanssa Valvoo aineiston käyttöä (mm. tietää onko jakelija ladannut uusimman aineiston) Näkökulma on vesiliikenteen turvallisuudessa, ei kaupallisessa hyödyntämisessä Jakelijan/laitevalmistajan rooli Lataa aineiston palvelusta ja vastaa siitä, ettei aineisto korruptoidu jakeluketjussa Vastaa aineiston ajantasaisuudesta omassa tuotteessaan Vastaa navigointijärjestelmille asetettavista vaatimuksista Turvallisuusviranomaisen rooli Laitemäärittelyt, standardit, aluskatsastusnäkökulma Arvioi järjestelmän statuksen voisiko toimia ensisijaisena navigointivälineenä yhdessä varajärjestelyn (painettu merikartta) kanssa Seuranta

29 MERI ON MERI, KARTAT KEHITTYVÄT KYSYMYKSIÄ, KOMMENTTEJA?