M E RIP EL A S TAJAT r y. Vapaaehtoinen meripelastus

Transkriptio

1 NAANTALIN SEUDUN M E RIP EL A S TAJAT r y Vapaaehtoinen meripelastus

2 puh

3 Puheenjohtajan terveiset Euroopan Neuvosto on nimennyt vuoden 2011 virallisesti Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön Euroopan teemavuodeksi. Teemavuodella halutaan osoittaa, että vapaaehtoistoiminta on yksi aktiivisen kansalaisuuden ja demokratian keskeisistä ulottuvuuksista. Tavoitteena on nostaa esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä, parantaa sen toimintaedellytyksiä ja kiittää ihmisiä, jotka tarjoavat osaamistaan ja aikaansa vapaaehtoistyöhön. Teemavuoden kunniaksi ajattelin hieman kertoa minkälaisen yhdistyksen lehteä pitelet kädessäsi. Monet tietävätkin Naantalin Seudun Meripelastajat ry:n kuuluvan yhtenä jäsenyhdistyksenä kattojärjestöönsä Suomen Meripelastusseuraan ja ovat myös tietoisia, että kaikki toiminnassa mukana olevat työskentelevät vapaaehtoisesti sekä vastikkeetta, hallitusta ja puheenjohtajaa myöten. Jäseniä oli vuodenvaihteessa lähes 350, joista noin 40 on mukana aktiivitoiminnassa. Jäsenistöä tarkemmin tutkiessa esiin nousee muutama henkilö, jotka ovat tavalla tai toisella merkityksellisiä, vaikka vertailukohteeksi otettaisiin kaikki Suomen vapaaehtoiset meripelastajat. Tätä kirjoittaessa jäsenemme Reino Penttinen täyttää pyöreitä vuosia, josta hänelle lämpimät onnittelut! Merkitykselliseksi tämän henkilön tekee se, että hän on ollut mukana toiminnassa pitkälti yli 40 vuotta ja monet nykyiset jäsenet ja aktiivitoimijat ovat hänen pestaamiaan. Lisäksi hän on vuosien varrella tukenut yhdistystämme merkittävällä taloudellisella panostuksella. Toista ääripäätä haettaessa yhdistyksestämme löytyy varmasti Suomen nuorin meripelastaja, sillä tämä nuorimies syntyi viime vuoden joulukuussa ja liittyi jäseneksi heti nimen saatuaan. Onnittelemme uusinta jäsentämme loistavasta valinnasta. Jäsenmäärämme on kasvanut tasaisesti ja TROSSI-jäsenyyden myötä joukkoomme on tullut henkilöitä, jotka eivät välttämättä ole tietoisia meripelastusaatteesta, toiminnastamme, tai toimintatavoistamme. Vapaaehtoisten meripelastajien tehtäväkenttä Suoritamme moninaisia veneilyyn liittyviä neuvonta-, pelastus- ja avunantotehtäviä, kuten hinauksia, apuvirran tai polttoaineen antoa, uponneiden alusten nostoja, ennaltaehkäisevää toimintaa. Tärkein ja myös ensisijaisin tehtävämme on kuitenkin ihmishenkien pelastus. Milloin ihmishenki on sitten vaarassa? Kun merellä sattuu haveri tai joku tapahtuma keskeyttää venematkan, ollaan tapahtumaketjun alussa minkä loppupäässä on todellinen vaara yhden tai useamman ihmishengen menetyksestä. Onneksi useimmissa tapauksissa apua saadaan kanssaveneilijöiltä, viranomaisilta tai meiltä riittävän ajoissa. Joskus aivan tavallinen avustustehtävä, esimerkiksi moottorivikaiselta alukselta tullut kiireetön hinauspyyntö, tyyliin moottori taisi hajota, tulkaa hakemaan kun ehditte, ei meillä ole mihinkään kiire, on tyyntä ja aurinko paistaa, voi 15 minuutin kuluttua muuttua kiireelliseksi meripelastustehtäväksi kun yhtäkkiä huomataan konerikosta johtuva tulipalo moottoritilassa ja sammutin ei toimi 3

4 koska sitä ei ole muistettu tarkastaa moneen vuoteen, tai sitten se on kyllä tarkastettu, mutta unohtui merelle lähtiessä auton tavaratilaan. Kun tähän skenaarioon vielä lisätään vielä muutama uimataidoton ja se, että pelastusliivit ovat saavuttamattomissa liekkien takana, ollaan todellisessa hätätilanteessa! Tämän lehden sivulta 19 löydät virallisten hälytysnumeroiden lisäksi kaikkien saaristomeren alueen meripelastusyhdistysten alusten suorat puhelinnumerot, joihin voi aina soittaa ja kysyä neuvoja tai ohjeita vaikkei varsinaista hätää olisikaan. Pikkukippareita (miksei myös vähän isompia) varten olemme lisänneet samalle sivulle kohdan, johon voit merkitä milloin bongasit meripelastusaluksen. Veneilykauden päätyttyä voit toimittaa keskiaukeaman meille, sillä lähetämme kaikille yhteystietonsa jättäneille palkinnon ja eniten aluksia kerännyt saa vielä erikoishuomioinnin. Irrota lehden keskiaukeama ja kiinnitä se alukseesi näkyvälle paikalle, näin se palvelee kaikkia veneessäsi olevia. Teemavuoteen liittyen haluan kiittää kaikkia yhdistyksemme toiminnassa mukana olevia, sekä toimintaamme tukevia, sillä tätäkään lehteä ei olisi ilman teitä. Yhdistyksemme toiminta on nousujohteista ja jokaiselle toimintaan mukaan tahtovalle löytyy haluja ja kykyjä vastaavia tehtäviä. Venekoulun lanseeraamisen myötä toivomme etenkin nuorison löytävän vapaaehtoisesta meripelastuksesta itselleen mielenkiintoisen harrastuksen. Ota rohkeasti yhteyttä ja lähde mukaan aktiivitoimintaan. Turvallista veneilykautta toivottaen Kari Airola Puheenjohtaja 4

5 Toimitusjohtajan tervehdys Meripelastusseuran tehtävämäärä on kaksituhatluvun alusta kasvanut vuosi vuodelta. Näin myös Saaristomerellä. Viime vuoden poikkeuksellisen lämmin kesä lisäsi entisestään veneilijöiden määrää alueella. Naantalin Seudun Meripelastajat oli toiminta-alueen toiseksi eniten tehtäviä suorittanut yhdistys heti Turun Meripelastusyhdistyksen jälkeen, ja sen tehtävämäärä kasvoi edellisen vuoden 30:sta 38:aan. Vanhenevat alukset aiheuttivat Naantalin meripelastajille murheita jälleen viime kaudella. Ymmärrän hyvin, että uutta PV3-luokan pelastusalusta odotetaan yhdistyksessä malttamattomasti. Tarjouskilpailu on parhaillaan käynnissä ja tavoitteena on, että keväällä 2012 Meripelastusseuralle valmistuu kolme PV3-luokan venettä, joihin myös Naantalin alus kuuluu. Alkava kausi on siis pärjättävä vielä vanhalla kalustolla, mutta ensi keväänä uusi, nopea ja tehokas pelastusalus siirtää yhdistyksen kertaheitolla myös kaluston osalta 2010-luvulle. Uusi alus tuo mukanaan uusia haasteita. Nopea ja tekninen PV3 panee miehistön taidot koetukselle ja sen käyttökoulutukseen ja hallinnan harjoitteluun eri tilanteissa kannattaa panostaa. Naantalissa on aina huolehdittu hyvin miehistöjen kouluttamisesta, joten uskon, ettei myöskään uuden aluksen toimintojen ja käsittelyn opettelu tuota vaikeuksia. Alushankinta työllistää yhdistystä myös varainhankinnan saralla. 15 prosentin omavastuuosuus PV3-luokan aluksen hinnasta on suuri summa paikallisyhdistykselle. Tehokkaan aluksen käyttökustannukset ovat myös suuremmat kuin vanhojen hitaampien veneiden. Hyvien yhteistyökumppaneiden löytäminen onkin nyt yhdistykselle ensiarvoisen tärkeää. Naantalissa ymmärretään, että vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tulevaisuus on nuorissa. Jo useita vuosia yhdistys on järjestänyt vesiturvallisuuskoulutusta lapsille ja nuorisolle. Sen lisäksi tänä kesänä käynnistetään myös aikuisille suunnattua vesiturvallisuuskoulutusta työnimellä Venekoulu. Tavoitteena on vesilläliikkujien kouluttamisen lisäksi meripelastustoiminnan tunnettuuden lisääminen ja jäsenhankinta. Toiminta tukee varmasti myös uusien miehistönjäsenten rekrytointia yhdistyksen pelastusaluksille. Pidän erittäin tärkeänä myös yhdistyksen suunnitelmia tiivistää yhteistyötä meripartiolippukuntien kanssa. Meripartiossa on mukana useita kokeneita merenkulkijoita, joista pari jo palveleekin Naantalin aluksilla. Lisäksi meripelastusyhdistys tarjoaa meripartiolaisille hienon ja monipuolisen merellisen harrastuksen partiotoiminnan jälkeen. Saaristomeren alueen meripelastusyhdistysten yhteistyö kehittyy suotuisasti. Jokavuotiseksi käytännöksi ovat muodostuneet yhdistysten johtoryhmien yhteisten kokousten lisäksi Ruotsinlaivaristeily alkuvuodesta kaikille yhdistysten jäsenille, pelastusalusten kokoontuminen elokuussa sekä alueen yhteinen osasto Meri kutsuu -näyttelyssä Turussa. Hyvä esimerkki muillekin Meripelastusseuran toiminta-alueille! Kyösti Vesterinen toimitusjohtaja Suomen Meripelastusseura ry 5

6 6

7 7

8 Uudisalushanke Koska pääseuran PV III alushanke ei edennyt lainkaan viime kesänä, päätimme kartoittaa olisiko jokin markkinoilla olevista venemalleista mahdollisesti sovellettavissa meripelastuskäyttöön. Loppukesästä meille tarjottiin DPB Finland Oy:stä koeajoa Delta 40:llä. Ohessa muutama kommentti koeajajilta: Vene käyttäytyy mutkattomasti ja tottelee hyvin ohjaustaan. Liukukynnys on lähes olematon ja venettä voi ajaa kaikilla nopeuksilla. Maksiminopeus n. 45 solmua, sopiva matkanopeus n. 35. Vene kallistuu täydellä nopeudella jyrkässä mutkassa ennakko-odotusta vähemmän. Lisäksi koeajajat kiittelivät veneen merikelpoisuutta, polttoainetaloudellisuutta, ulosnäkyvyyttä kaikilta istumapaikoilta sekä veneen viimeistelyn tasoa. Miinuspuolina mainittiin, ettei aluksen porrasmainen pohjarakenne salli vesisuihkupropulsioratkaisua sekä se, että alus on suunniteltu huviveneeksi ja sen modifioiminen meripelastuskäyttöön vaatisi koko ohjaamon sekä kulkuaukkojen uudelleensuunnittelua ja mittavia muutostöitä. Valmistajalla oli kuitenkin vahva motivaatio valmistaa Naantalin meripelastajille toimiva ja turvallinen työkalu, sillä he suhtautuivat myötämielisesti kaikkiin muutostoiveisiimme. Tehdas sitoutui tekemään vaadittavat muutokset veloituksetta ja oli myös valmis tulemaan hinnassa vastaan vähintään meidän omavastuun verran, joten ei ollut ihme että yhdistyksemme hallitus suhtautui myötämielisesti projektiin ja päätettiin anoa pääseuralta hyväksyntää sekä loppurahoitusta alukselle. Hanke kaatui loppujen lopuksi edellä mainittuun rajoitukseen propulsion suhteen sekä siihen ettei alushankintavaroja voida käyttää projekteihin, joita ei ole viety läpi kilpailutuksen kautta. Samassa yhteydessä saimme tietää että PV III-alusluokasta järjestetään uusi kilpailutus alkuvuodesta 2011 ja seuran uudisalus tulisi käyttöömme kaudella Koulutusristeilyllä maaliskuun alussa näimme ensimmäiset luonnokset tulevasta PV III-luokasta. PV III -alustyyppiluonos Alus on liukuvarunkoinen ja kahdella dieselmoottorilla sekä vesisuihkupropulsiolla varustettu vene. Runko on merialumiinirakenteinen tai lujitemuovinen. Runko voi olla ns. kovakylkinen varustettuna avustettavien kylkeen ajoa varten suunnitelluilla kylki- ja keulapehmusteilla tai se voi olla toteutettu RIB-veneenä. Alus voidaan toteuttaa myös ns. RIB-veneen kaltaisena umpisolutäytteisillä ponttoneilla. Ohjaamon rakennusmateriaali on merialumiini tai lujitemuovi.veneen suunnittelussa huomioidaan Suomen Meripelastysseuran määrittelemä yleisilme ja muotoilu, veneen käyttötarkoitus ja varustelu on niinikään määritelty tarkasti. Tarkemmat tiedot voidaan julkaista kuitenkin tarjouspyyntöjen lähettämisen jälkeen. 8

9 Mittatiedot ja suoritusarvot Aluksen tekniset määrittelyt on laadittu ja tarjouskilpailu kännistetään lähiviikkojen aikana. Hankittavien PV III-luokan alusten keskeiset mitat ja ominaisuudet ovat kuitenkin jo tiedossa. Veneen suurin pituus (Loa) on n. 12 m. Veneen suurin syväys saa olla korkeintaan 1,0 m ja suurin alituskorkeus masto kaadettuna 3,5 m. Muut mitat ja paino määräytyvät veneen valmistajan tekemän suunnittelun perusteella. Veneen suurin nopeus maksimiteholla on oltava vähintään 35 solmua. Veneen on kyettävä pitämään jatkuvana matkanopeutena 28 solmun nopeus enintään 80 % moottoreista otetulla teholla. Toimintasäde on oltava vähintään 200 mpk. Alus on tarkoitettu toimimaan suunnittelukategoria B:n mukaisilla merialueilla. Tämä tarkoittaa sitä, että alusta voidaan käyttää sekä saaristossa että Itämeren pohjoisosissa lähes kaikissa sää- ja aaltoolosuhteissa. Alusta voidaan myös käyttää tilapäisesti hiljaisella nopeudella kahden senttimetrin paksuisessa syysjäässä. Alustyöryhmä 9

10 MUKANA MENOSSA PARHAAT TUOTEMERKIT FURUNO, GARMIN, GEONAV, HUMMINBIRD, LOWRANCE, RAYMARINE, SIMRAD - kaikuluotaimet, plotterit, tutkat, autopilotit EBER, SAFIRE, WALLAS, WEBASTO - lämmittimet ja keittimet DOMETIC, ISOTHERM - kylmälaitteet INTERNATIONAL - venemaalit AUTOGLYM, STARBRITE - veneenhoitotuotteet CETEK, MASTERVOLT, MOBITRONIC - invertterit ja laturit LIROS, ROBLON - köydet BALTIC, HOKKA, MARINEPOOL - pelastusliivit Rykmentintie 2, Turku Puh. (02) , Avoinna: ma-pe 8-17 ( ma-pe 8-18) 10

11 Veneveistämö Syrjäsuo Oy Maalarimestarintie Piikkiö Puh Mielyttävää veneilyä luotettavilla ja hiljaisilla Lombardini merimoottoreilla! Lombardini Marinen kevyet ja kompaktit moottorit takaavat luotettavuuden kaikissa veneilyolosuhteissa. Tämä laadultaan huippuluokkaa oleva moottoriperhe kuuluu alansa ehdottomaan kärkeen. Sail-Drive FOCS CHD FOCS ja CHD moottorit saatavana myös Sail-Drive vetolaitteella tai adapterilevyllä vanhaan Yanmar tai Volvo SD - vetolaitteeseen. JMT mallit myös Bravo1 -peräveto-laitteella. Moottorin ostajalle akselistotarvikkeet tarjoushinnoin! Mepratuote Oy Kaviokuja 8 FIN TURKU Puh: info@mepratuote.fi 11 JMT FOCS 13 hp. 20 hp. 30 hp. 40 hp. CHD 50 hp. 60 hp. 87 hp. JMT 180 hp. 240 hp.

12 INTERNET SIVUMME UUDISTUIVAT Jo edellisenä keväänä aloitettu ja vuoden 2010 Info-lehdessä luvattu Internet-sivujen uudistus on edennyt niin pitkälle, että pääosa sivuista on nyt julkaistu. Tavoitteena on ollut helpottaa sivujen päivittämistä sekä ennen kaikkea tarjota sisältöä myös muille kuin omille jäsenillemme. Sivustouudistushanketta ovat hidastaneet erilaisten tarpeiden yhteensovittaminen ja sopivien ylläpitotyökalujen etsiminen. Työkaluja etsittiin perusteellisesti ja vasta vesien jäädyttyä päästiin varsinaiseen sivustokehitystyöhön. Yhdistyksen varat haluamme käyttää mahdollisimman pitkälle operatiiviseen toimintaan ja miehistöjen kouluttautumiseen. Tästä syystä testattiin lukuisia lisenssimaksuttomia web-taitto- ja julkaisuohjelmia. Lopulta sopivat työvälineet löydettiinkin sekä sivujen suunnitteluun että niiden julkaisemiseen. Sivuston ulkoasun ja kuvituksen luomisesta vastasi Forssan Ammatti-instituutin opiskelija Anna Vainio. Tämä toisen vuoden media-assistenttiopiskelija vietti kahden ja puolen kuukauden työssäoppimisjaksonsa tiiviisti sivukehityshankkeessa. Hänen työpäivänsä muodostuivat usein huomattavan pitkiksi, vaikka harjoittelusopimuksessa oli sovittu 7 tunnin työpäivistä. Hanke tempasi mukaansa. Sivuston ulkoasusta syntyi lukuisia luonnoksia, joista oli suorastaan vaikea valita parasta vaihtoehtoa. Seuraavalla sivulla kerrotaan toisesta merkittävästä Internet-sivuihimme liittyvästä hankkeesta: nuorille ja aloitteleville vesilläliikkujille tarkoitetustavenekoulu-sivustosta. Venekouluun liittyvää kuva-ja animaatiomateriaalia tehtiin ja muokattiin niin runsaasti, että niihin liittyvät tekstit saadaan valmiiksi todennäköisesti vasta kesän jälkeen. Messin kehittämishanke Suomen Meripelastusseura ja Suomen Lentopelastusseura ovat yhdessä käynnistäneet Reijo Rautauoman säätion lahjoituksen turvin suuren toiminnanohjausjärjestelmän kehittämishankkeen. Hankkeella on myös vaikutusta jäsenyhdistysten www-sivujen ylläpitoon ja web-palvelinpalvelujen hankintaan. Yhdistysten on jatkossa helpompaa siirtää ja integroida omat sivustonsa Suomen Meripelastusseuran ylläpitämään Messi-sivustoon. Toivomme tämän kehitystyön tuovan mukanaan myös eri yhdistysten alueellisessa yhteistoiminnassa tarvittavat työkalut, kuten kevätristeilyllä suunnitellun päivystysmiehistöpankin. 12

13 TURVALLISTA VENEILYÄ NETISTÄ Naantalin Meripelastajat ovat avanneet Internetiin Venekoulu-sivuston. Osoitteesta www. nsmp.net löytyvä sivusto on tarkoitettu veneilyharrastuksensa juuri aloittaneille sekä nuorille veneilystä kiinnostuneille. Sieltä löytyvät turvalliseen vesilläliikkumiseen tarvittavat perustiedot ja taidot navigoinnista, vesiliikenteen säännöistä, veneen käsittelystä sekä muista hyvään veneilykulttuuriin olennaisesti liittyvistä vaatimuksista. Meripelastajan arkeen kuuluvat avustustehtävät, joissa pulaan joutumisen perussyy on veneilytaitojen ja tietojen puute. Harrastus on aloitettu hankkimalla vene, mutta opastajat merellä liikkumiseen ja aluksen käsittelyyn ovat puuttuneet. Harrastus ei enää nykyisin kulje suvussa: vanhemmat ikäpolvet eivät ole olleet opettamassa merimiestaitoja nuoremmille, kuten joskus aikaisemmin. Ystäväpiiristäkään harvalta enää löytyy kokeneita kalastajia, saaristolaisia tai muita ammattimaisia vesilläliikkujia opastamaan ja neuvomaan.taidot pitää usein hankkia kantapään kautta ilman mitään koulutusta. Siinä on kuitenkin vaarana, että vahingon sattuessa oppimisesta joutuu maksamaan tarpeettoman korkean hinnan. Autoilijoilta, moottoripyörän ja mopon omistajilta vaaditaan ajokortti ja heille on järjestetty kattava autokoulujen verkosto. Veneilijöiltä ja purjehtijoilta ei toistaiseksi vaadita kuljettajatutkinnon suorittamista ja ehkä siitä syystä koulutusta veneen käsittelyyn ja vesillä liikkumiseen ei juurikaan hankita, vaikka koulutsta järjestetään kansalais- ja työväenopistoissa sekä veneilyjärjestöissä. Tälle veneilykaudelle se ei enää onnistuisikaan. Teoriatiedon ja monia käytännön vinkkejä voi kuitenkin hankkia Venekoulu-sivustosta. Venekoulu Sivusto on avattu ja ensimmäiset veneilyoppitunnit ovat valmistuneet. Lisää oppitunteja on tulossa kevään ja seuraavan syksyn aikana. Jo valmiina olevat sivut opastavat merimerkkien lukemiseen, liikennesääntöihin, merikartan käyttöön, merimatkan valmisteluun, aluksen ankkurointiin ja laituriin kiinnittämiseen sekä yöllä liikkumiseen. Jatkossa veneilyoppituntien lisäksi venekoulussa voi myös testata omaa osaamistaan. Sivuston käyttäjiltä toivomme kommentteja sekä kehittämisesityksiä. Tutustukaa sivuihin ja antakaa palautetta. Mika Vainio 13

14 LÄMPÖÄ VENEESEEN! Toteutamme ammattitaidolla lämmittimien asennukset ja turbohuollot. Kysy tarjous omaan tarpeeseesi! Lämmittimet alk.850,- + asennus Turbohuolto ja myynti K&N-ilmansuodattimet Webasto- ja Eberspächer-lämmittimet Haikankatu 5, Raisio / / huolto@autolife.fi / Muuntamonkatu NAANTALI vnuotta@netti.fi Puh. (02) Fax (02) Kaipaavatko veneesi verhoilut uudistusta tai korjausta? Meiltä myös kankaat, vaahtomuovit, matot, vetoketjut ym. tarvikkeet. Myös kuomujen korjausta. Avoinna: ma-pe

15 Kysy lisää venevakuutuksistamme! If Myyntipiste Raisio Tasalanaukio RAISIO avoinna ma - pe muina aikoina sopimuksen mukaan puh ASUNTO- JA KIINTEISTÖKAUPPA TURVALLISESTI!! Tehokas myyntityö yli 20-vuoden kokemuksella SOITA ILMAINEN ARVIO! OptimiAsunnot OyLKV Tuureporinkatu 17, TURKU Tavoitat meidät myös käsipuhelinnumeroista: Tapani Raatikainen Timo Riski Kari Hällfors Tapio Muhonen

16 Meripelastuskeskuksen terveiset Tätä artikkelia kirjoittaessani maa on vielä valkoinen ja kauniin saaristomme välkehtivä meri on vielä paksun jääpeitteen alla. Selviä kevään merkkejä on kuitenkin ilmassa jo vahvasti. Uskoa kimmeltäviin ulappoihin antaa päivä päivältä lämpimämmin paistava kevätaurinko. Samoin varmana kevään merkkinä voidaan pitää meripelastusseuran yhdistyksille järjestämää vuotuista koulutustapahtumaa. Myös allekirjoittanut sai mahdollisuuden osallistua tapahtumaan, seuran kutsumana, omaa organisaatiota edustaen. Oli jälleen miellyttävää nähdä suuri joukko vapaaehtoisia yhdistysten aktiiveja paikalla kuulemassa, keskustelemassa ja päättämässä omasta toiminnasta nyt ja tulevaisuudessa. Viikonloppu osoitti jälleen sen, että vapaaehtoisten meri ja järvipelastusyhdistysten organisoima harrastustoiminta on vahvalla pohjalla, vahvoin arvoin. Erityisen miellyttävää itselleni oli viikonlopun aikana tavata sekä saaristomeren että selkämeren alueen yhdistysten paikalla olleita jäseniä. Olikin mukava kuulla yhdistysten kuulumiset tulevalle purjehduskaudelle. Naantalin seudun meripelastusyhdistyksen osalta oli ilo kuulla, että yhdistyksen uuden partioveneen hankinnalle on vihdoin saatu varmuus. Kiitos yhteistyöstä Rajavartiolaitos johtavana meripelastusviranomaisena koordinoi ja vastaa meripelastuksesta sekä suorittaa sitä omalla kalustollaan. Toiminta-alueemme on valtava ja onkin selvää, että pelkästään omalla kalustolla koko alueen kattaminen ei olisi mahdollista. Tämän vuoksi lainsäätäjä onkin velvoittanut monia muita virallisia tahoja osallistumaan meripelastuksen suorittamiseen. Totuus on kuitenkin se, että merialueella liikkuvien viranomaisten määrä on rajallinen. Tämän vuoksi vapaaehtoinen meripelastustyö on merkittävässä asemassa. Meripelastusyhdistysten yksiköt pitkin rannikkoa osallistuvat meripelastustoimen toteuttamiseen, meripelastuskeskusten johtamina. Vapaaehtoinen työ merellä on ensiarvoisen tärkeää myös Turun meripelastuskeskuksen vastuualueella, saaristomerellä, jossa huviveneliikenne on perinteisesti ollut aina vilkasta ja sen kasvu tulevaisuudessa tuntuu vain jatkuvan. Asia on helppo todeta mm. Meripelastuskeskuksesta johdettujen tehtävä määrien tasaisena kasvuna vuosi vuodelta. Onkin siis sanomatta selvää, että yhdistysten ja meripelastuskeskuksen välistä yhteistyötä tarvitaan tällä alueella nyt ja tulevaisuudessa. Naantalin seudun meripelastusyhdistyksen ja meripelastuskeskuksen yhteistyö on aina ollut luontevaa. Yksiköiden päälliköt ovat huolehtineet aina tilanneilmoituksista, jolloin keskuksen tasotieto on ollut ajan tasalla ja tehtävien välittäminen on ollut helppoa. Meripelastuskeskuksessa meripelastusjohtaja on voinut aina luottaa Nunnalahden ja Teuvon miehistöille annettujen niin meripelastus- kuin avustustehtävien asiallisesta hoidosta. Naantalin yksiköt ovat aina partioineet aktiivisesti koko toiminta-alueella. Laajemman partioinnin vastakohdaksi yhdistyksellenne tärkeäksi muodostunut Riukuluodon tukikohta, ja sen keskeinen sijainti toiminta-alueella, on mahdollistanut yksiköille pysyvämmän päivystyspisteen, josta ne on ollut helppo hälyttää tehtäviin kaikkiin ilmansuuntiin. Yhdistyksen vuosikymmenten pituinen perinteikäs vapaaehtoistyö näkyy toiminnan luotettavuudessa ja aktiivisuudessa. 16

17 Merivartioston kuulumiset Rajavartiolaitoksen toteuttama organisaatiouudistus näkyy myös Turussa. Kaksiportaiseen johtamisjärjestelmään siirtyminen lakkautti merivartioalueet, jotka ennen vastasivat alueellisesta operatiivisesta merivartiotoiminnasta. Uudessa järjestelmässä vanhat alueet muutettiin kenttäjohtoalueiksi ja johtamisen tueksi rajavartiolaitos loi operatiivisen kenttäjohtojärjestelmän, jonka hoito keskitettiin meri- ja rajavartiostojen alaisiin johtokeskuksiin. Turussa tämä järjestely lisäsi johtokeskuksen tehtäviä huomattavasti, kun samalla muistetaan että Länsi-Suomen merivartioston johtokeskus on samalla meripelastuskeskus Turku. Yhdenluukun toimintaperiaatteella toimiva organisaatio käsittää alueen joka ylettyy aina Hiittisistä Kemin perukoille asti, Ahvenmaan mukaan lukien. Alue on suuri ja kaikki merivartiostolle kuuluvat tehtävät ja niihin lähetettävät yksiköt johdetaan Turusta. Vuorossa oleva Länsi-Suomen merivartioston kenttäjohtaja toimii samalla myös meripelastusjohtajana. Meripelastustehtävissä Turku vastaa omasta alueestaan, joka ylettyy Merikarvialle asti tämän vuoden loppuun Vaasassa toimivan meripelastuslohkokeskuksen(mrsc Vaasa) toiminnot ajetaan alas ja siirretään Turkuun. Tämän jälkeen kaikki Länsi-Suomen merivartioston alueella tapahtuvat tehtävät ja niihin liittyvät yksiköt johdetaan Turusta. Nämä, kahden vuoden aikana toteutettavat muutokset tulevat vaikuttamaan meripelastuskeskuksen toimintaa merkittävästi. Muutosten vuoksi rajavartiolaitos on käynnistänyt tilahankkeen, jossa meripelastuskeskukselle etsitään uudet tilavammat ja ajanmukaisemmat toimitilat, keskuksen henkilöstön määrä tulee nousemaan juuri alueen laajuuden ja lisääntyneiden tehtävämäärien vuoksi. Miten tämä kaikki sitten näkyy yhdistyksen suuntaan? Lisääntyneet tehtävät ja johdettavien yksiköiden määrä tulee aiheuttamaan ruuhkaa keskuksen viestiliikenteessä, tulevana toimintakautena. Yksiköt saattavat huomata sen pienenä viiveenä kutsuttaessa meripelastuskeskusta. Tästä johtuen yhdistysten yksiköiden VHF liikennettä pyritäänkin selkeyttämään ja lyhentämään. Meripelastuskeskus on laatinut uudet suositukset radioliikenteen osalta ja ne on esitelty yhdistysten puheenjohtajille jotka huolehtivat alusten päivystävien päälliköiden ohjeistamisesta. Muuten vaikutusten pitäisi olla vähäiset. Meripelastuskeskus vastaanottaa normaalisti vapaaehtoisten yksiköiden tilanneilmoituksia, pitää yllä tasotietoa, käskee ja johtaa yksiköitä meripelastustehtävissä sekä välittää yksiköille avustus- ja TROSSI-tehtävien yhteystietoja. Toivotan Naantalin seudun meripelastusyhdistyksen jäsenille hyvää kevättä ja turvallista toimintakesää. Luutnantti Timo Hiiterä Meripelastuskeskus Turku 17

18 24 jalkaa Elämä voi tuoda ihmisen eteen pieniä, suuria tai keskikokoisia asioita. Yhtä kaikki, kun vakuutus on oikean kokoinen, sitä tietää olevansa Turvassa. Kysy lisää Raision palvelupisteestä Tasalanaukio 3, Raisio, puh. (02) valtakunnallinen palvelunumero Vakuutuksia mittojen mukaan. 18

19 Meripelastuksen valtakunnallinen hälytysnumero on Myös yleiseen hätänumeroon 112 soitetut merihätätapaukset ohjataan meripelastuskeskukseen. VHF-radiopuhelimella useimmat alukset päivystävät kulussa ollessaan ympäri vuorokauden yleistä hätä- ja kutsukanavaa 16. Alus Matkapuhelin Kotisatama Nähty Nunnalahti Naantali Teuvo (RIB) Naantali Rajakari Turku Arvinsilmä Turku Otkantti Turku Paroc Parainen Galilei (RIB) Kasnäs PV Nauvo Draken Salo Janne Malen Uusikaupunki Vekara (RIB) Uusikaupunki Hoppe Rauma Makkar (RIB) Rauma Reposaari I Pori, Reposaari Repo (RIB) Pori, Reposaari Paf Åland Lion RIB Åland Kalkas Velkua/VeVaPe Caritas Turku/SPR 19

20 NAANTALIN SEUDUN MERIPELASTAJAT ry Perustettu Naantalissa Yhdistysrekisterinumero Postiosoite: c/o Pekka Pulkkinen Presidentinkatu 17 B 4, Naantali YHTEYSTIEDOT 2011 Puheenjohtaja Kari Airola kjairola@gmail.com Varapuheenjohtaja Matti Lindgren sanja@dnainternet.net Sihteeri Kati Airo-Pulkkinen kati.airo-pulkkinen@ dnainternet.net Rahastonhoitaja Pekka Pulkkinen pekka.pulkkinen@ dnainternet.net Päivystykset Toni Tammelin toni.tammelin@ dnainternet.net Saaritukikohta Sakari Laine laine@rimitomarin.fi Pankkiyhteys Nordea , OP Naantali Avustukset alushankintaan Nordea Kotisivut P/V Nunnalahti nunnalahti@netti.fi P/V Teuvo MUITA YHTEYSTIETOJA Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos (02) Länsi-Suomen Merivartiosto MRCC Turunmaan Meripelastusyhdistys Seppo Nousiainen puheenjohtaja@tmpy.fi Meripelastusyhdistys Sydväst ry Calle Storm calle.storm@pp.inet.fi Salon Seudun Meripelastusyhdistys Uudenkaupungin Meripelastajat Rauman Meripelastusyhdistys Petri Haapasalo petri.haapasalo@ marinealutech.com Jouni Arvonen jouni.arvonen@ uusikaupunki.fi Ilkka Saarikko ilkka.saarikko@ raumanmeripelastus.com Velkuan Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu Ålands Sjöräddningssällskap Naantalin Purjehdusseura Dag Lindholm dag.lindholm@ sjoraddningen.aland.fi Peter Lumme peter.lumme@nps.fi 20

21 Naantalin Seudun Meripelastajat ry Päällikköluettelo 2011 Nimi Kotipuhelin GSM Sähköposti Aalto Kari Airola Kari Airo-Pulkkinen Kati Hartikainen Heikki Hartikainen Kalle Hällfors Vesa Ketola Petri Korhonen Timo Koskinen Mika Koskinen Veijo Kärkäs Ismo Laaksonen Mika Lahtonen Lars Laine Sakari Lehmusto Harri Lindgren Esa Lindgren Heikki Lindgren Matti Linnela Kimmo Muli Jani Niemelä Jari Pulkkinen Pekka Suvanto Jukka Tammelin Toni Uusitalo Antti Väisänen Pertti Väisänen Seppo

22 Päivystysvuorot vaihtuvat maanantaisin kello 18 Päivystysnumerot P/V NUNNALAHTI P/V TEUVO P/V NUNNALAHTI VHF-kutsu OG 4252, MMSI Päivystysvuorot ja päälliköt 2011 Viikko P/V Nunnalahti P/V Teuvo Erityistä 17 Väisänen Seppo Laaksonen Mika Vesillelasku ja koeajo 18 Airola Kari Airola Kari 19 ks Laaksonen Mika Laaksonen Mika 21 Lindgren Esa Lindgren Esa Naantalin venemessut 22 Lindgren Heikki Lindgren Heikki 23 ks Lehmusto Harri Kouluttajat Nuorisokoulutus 25 ks. 1 Kouluttajat Juhannus 26 ks Lahtonen Lars Lahtonen Lars 28 Pulkkinen Pekka Airo-Pulkkinen Kati 29 Lindgren Heikki Tammelin Toni 30 Uusitalo Antti 31 Lindgren Matti Lindgren Matti Kokoontumisajo Uusikaupunki 32 Lindgren Esa Lindgren Esa 33 Niemelä Jari 34 Tammelin Toni Tammelin Toni 35 Linnela Kimmo Linnela Kimmo 36 Laaksonen Mika Ketola Petri 37 Lindgren Matti Lindgren Matti 38 Muli Jani Muli Jani 39 Laaksonen Mika Ketola Petri 40 Koskinen Mika Hartikainen Kalle 41 Ketola Petri Laaksonen Mika 42 Kärkäs Ismo Kärkäs Ismo 43 Airola Kari Airola Kari 44 Väisänen Seppo Laaksonen Mika Telakointi 1) Katso ajantasainen päivystyslista Internet-sivuiltamme 22

23 Raision Hahdenniemen Meriasema POLTTOAINEJAKELU KAHVILA + OLUT OIKEUDET Avoinna Ark La Su Puh

24 Merikarttakuulumisia Vuoden 2011 alussa jatkui uusien tuulten puhallus Liikennevirastossa, kun irtauduttiin liikennemuotokohtaisesta organisoinnista. Liikennevirastossa aloittivat seuraavat toimialat: investointi, kunnossapito, liikennejärjestelmä, liikenteenhallinta ja hallinto sekä suoraan pääjohtajan alaisuudessa toimivat osastot; viestintä, esikunta, sisäinen tarkastus ja oikeuspalvelut. Merikartoituksen tehtävät hoidetaan kunnossapito toimialalla merikartoitusosastolla. Elektronisten merikarttojen kattavuustavoite Merikartoituksessa saatiin marraskuussa 2010 päätökseen kymmenen vuotta kestänyt työ elektronisten merikarttojen tavoitekattavuuden saavuttamiseksi. Tavoitekattavuus on kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n määrittelemä minimitaso, jolloin kaup-pa-alusten turvallinen navigointi meriväylillä ja Saimaan syväväylällä on mahdollista. ENC-aineistojen tärkeimpään käyttäjäryhmään kuuluvat alukset, joissa käytetään ECDIS-järjestelmää (Electronic Chart Display and Information System). Elektroniset merikartat toimitetaan asiakkaille keskitetyn jakelujärjestelmän kautta, joten suoma-laisten ENC-aineistojen jakelusta vastaa Norjan merikarttalaitoksen operoima Primar ( no). Jakelujärjestelmään kuuluu oleellisena osana päivityspalvelu, jonka kautta asiakas saa kaikki karttoihin julkaistut korjaukset automaattisesti. Työ elektronisten merikarttojen parissa jatkuu tietosisällön parantamisella ja tarpeen mukaan uusien tuotteiden valmistamisella. Vuoden 2011 julkaisusuunnitelmassa olevat merikarttasarjat Ahvenanmaan C-merikarttasarjan vuoden 2011 julkaisun tavoiteaikataulu on touko-kuun lopulla. Uudessa painoksessa on syvyystietoja uudistettu mm. Kökarin lonaispuolella, Sottungan ja Yxskärin ympäristössä sekä Storlandetista pohjoiseen Brandön tienoille. Lisäksi Eckerön edustalla on syvyystietoja päivitetty. Rantaviivat ja maastotiedot ovat uusittu karttasarjan alueelle. Myös pienvenesatamatiedot on ajantasaistettu. Sisävesille on tulossa täysin uusi tuote, kun merikarttasarja V ilmestyy huhtikuussa. V-sarja kattaa alueen Oravi - Joensuu. Merikartta-aineistojen numeeristaminen jatkuu sisävesillä, kun Oulunjärven merikarttasarja T on tarkoitus saattaa vuoden 2011 aikana uuteen kuvaustekniikkaan. 24

25 Yksilehtiset kartat vuonna 2011 Isot väylähankkeet rytmittävät vuoden 2011 yksilehtisten merikarttojen julkaisusuunni-telmaa. Haminan väylän syvennyshankkeen vuoksi julkaistaan yksilehtiset rannikko-kartat nro 13 (Kuorsalo - Virolahti), nro 14 (Kotka-Hamina), nro 15 (Tiiskeri, Digskär - Kaunissaari) mittakaavassa 1: sekä satamakartat 134 (Hamina) ja 138 (Kotka) mittakaavassa 1: Samassa yhteydessä julkaistaan uusi tuote nro 101, johon on koottu rannikkokarttojen takana olevat erikoiskartat Orrengrund ja Haapasaari. Lisäksi tuotteella 101 on Saukon alueelta kartta mittakaavassa 1: Porin alueella tapahtuvien väylätöiden vuoksi julkaistaan Porin rannikkokartta nro 42 ja satamakartta 125. Syksyn julkaisusuunnitelma painottuu Perämerelle, kun kaikki rannikkokartat väliltä Pyhäjoki - Tornio ovat ohjelmassa Perämeren väylämuutosten vuoksi. Lisäksi Perämeren yleiskartta mittakaavassa 1: kuuluu julkaisuohjelmaan. Painettujen karttojen lisäksi edellä mainituilta alueilta tehdään vastaavat elektroniset merikartat (ENC-tuotteet). Sisävesiltä on julkaisusuunnitelmissa Inarin sisävesikartan toteuttaminen uudella kuvaustekniikalla. Liikennevirasto Maarit Mikkelsson, yksikön päällikkö Liikennevirasto merikartoitus-osasto 25

26 Tervetuloa tyytyväisten asiakkaiden pankkiin! Raisiontori 1 a, Raisio raisio@handelsbanken.fi 26

27 Naantalin RAKENNUSPUU OY Taimiontie 21, NAANTALI, puh (02) , fax (02)

28 KOULUTUS 2011 Kevät lähestyy ja on taas aika valmistautua päivystystoimintaan. Suurimmalta osalta aktiivimiehistöille viime vuonna lähetetyt koulutustasokortit on palautettu koulutusvastaaville. Kortit ovat tärkeä ja välttämätön osa vapaaehtoisten meripelastajien koulutusjärjestelmää, joka antaa pätevyyden toimia meripelastusyksikön miehistössä. Koulutustasojen suorittaminen ja dokumentoiminen korostuu entisestään uuden nopean aluksen tullessa yhdistyksemme työvälineeksi. Riittävä koulutustaso ja sen mukanaan tuoma osaaminen on edellytyksenä PV 3 -luokan aluksen saamiselle päivystysalueellemme. Kaikkien kippareiksi aikovien pitäsikin aloittaa uuden aluksen edellyttämä kouluttautuminen ja tietojen päivittäminen. Olennaisimpia koulutuksia päälliköille ja perämiehille ovat tutkaan, viestivälineisiin, ensiapu- ja sammutustaitoihin liittyvät kurssit. Kursseja on tarjolla sekä SMPS:n järjestämänä että alueellisesti toteutettuna. Myös kansalaisopistojen järjestämille saaristo- ja rannikkolaivurikursseille kannattaa osallistua. Yhdistys tukee kaikkien aktiivijäsentensä osallistumista näille kursseille. Ilmoittaudu kursseille kuitenkin aina koulutusvastaavan kautta, koska kustannuksia ei voida korvata jälkikäteen. Kurssien tiedot selviävät SMPS:n Internet-sivuilta ja Meripelastaja-lehdestä. Tarkempia tietoja alueellisista koulutuksista saa koulutusvastaavilta. Saaristomeren alueen yhdistykset saavat lahjoituksena VIRVE-puhelimet, joiden käyttöön yhdistys kouluttaa kaikki aktviijäsenet. VIRVE on lyhenne viranomaisradioverkosta. Verkko kattaa lähes koko Suomen ja siinä tapahtuva viestiliikenne on suojattu kuuntelulta. Vaikka nyt alueellamme otetaankin käyttöön VIRVE-järjestelmä, VHF-puhelimen ja erityisesti sen GDMSS/DCS-toiminnot on silti osattava, koska se säilyy myös tulevaisuudessa meripelastuksen pääviestivälineenä. Keväällä järjestetäänkin aluksilla tutkan ja VHF-puhelimen käyttökoulutuksia. Alueellista yhteistyötä tiivistettävä Saaristomeren alueen yhdistysten järjestämän oman koulutuksen ongelmana on jo pitkään ollut vähäinen osallistujamäärä ja koulutustilaisuuksia on tästä syysä jouduttu jopa peruuttamaan. Turun ja Naantalin meripelastusyhdistysten välilä yhteistyötä onkin jo tiivistetty. Tammikuussa järjestettiin yhteinen EA 2 -kurssi, joka saatiin täyteen. Kurssin aikana sovittiin jatkoyhteistyöstä EA 3 -kurssin aikaansaamiseksi ja ensiaputaitojen kertaamiseen tähtäävien yhteisten harjoitusten järjestämiseksi. Harjoitus on suunniteltu järjestettäväksi merellisissä olosuhteissa. Kaikki ensiaputaitojen kertaamisesta kiinnostuneet voivat lähettää sähköpostia Kimmo Linnelalle (linnela@hotmail.com). Harjoituksen paikka ja aika tarkentuvat kevään kuluessa. 28

29 Koulutusristeily Kevään koulutuspäivät järjestettiin perinteiseen tapaan risteilynä Helsingistä Tukholmaan. Mukana oli noin 300 meripelastajaa eri puolilta Suomea. Koulutuspäivillä kuultiin Rajavartiolaitoksen ja sisäasianministeriön pelastusosaston terveiset. Rajavartiolaitoksen palvelutasohanke on vihdoin saatu päätökseen. Meripelastusyksiköiden katselmukset ja auditoinnit on tarkoitus aloittaa kuluvan vuoden aikana. Jokainen yksikkö halutaan käydä läpi kahdesti 4 vuoden aikana. Ensimmäinen katselmus on kirjallinen ja muutoin meripelastusyksiköiden kuntoa, varustusta sekä miehistön pätevyyksiä tarkastellaan pistokoeluontoisesti. Pelastuslain uudistuksessa järvi- ja meripealstusyhdistykset on nyt mainittu säädöstekstissä. Aluepelastuslaistokset ovat tehneet sopimukset kaikkien järvipelastusyhdistysten kanssa. Merialueilla yhteistoimintasopimuksia ei sen sijaan ole juurikaan tehty. Koulutusta käsittelevällä luennolla keskusteltiin laajasti uudesta Messiin pohjaustuvasta toiminnanohjausjärjestelmästä, jonka toteuttamiseen Reijo Rautauoman säätiö on lahjoittanut Järjestelmää kehitetään yhdessä Suomen Lentopelastusseuran kanssa. Tavoitteena on luoda sopivat työkalut kaikille vapaaehtoisen pelastustoiminnan järjestöille. Hanketta varten on perustettu viisi työryhmää. Koulutustoiminnan kannalta merkittävin työkalu on koulutusrekisteri, johon suoritetut meripelastuskurssit sekä aluspäivät kirjataan. Tarkoitus on myös jäsenen suostumuksella kirjata muita erilaisia taitoja tai pätevyyksiä, joita voitaisiin hyödyntää meripelastusyhdistysten toiminnassa. Esimerkikisi yhdistykset voisivat etsiä rekisteristä kaluston huoltoihin perehtyneitä ammattimiehiä, silloin kun niitä ei ole oman yhdistyksen aktiivijäseninä. Kasvavat kustannukset ja kaluston teknistyminen edellyttävätkin entistä laajempaa yhteistyötä yhdistysten välillä. Toiminnanohjausjärjestelmää on tarkoitus päästä testaamaan jo syksyllä kalustorekisterin osalta. Toinen merkittävä kehityshanke on ohjaamotyöskentelyä koskevien käytäntöjen ja ohjeistuksen luominen. Hankkeessa on käytetty runsaasti eri alojen asiantuntijoita. SMPS:n asiantuntijana toimiva lentokapteeni Arto Helovuo oli paikalla kertomassa inhimillisten erehdysten vaikutuksesta onnettomuuksien syntyyn ja siitä miten ilmailualalla on pyritty niiden vaikutusten poistamiseen. Myös Onnettomuustutkintakeskuksen asiantuntija Veli- Pekka Nurmi kertoi inhimillisistä erehdyksistä ja huonosta komentosiltayhteistyöstä merionnettomuusesimerkkien valossa. Erityisen ajankohtainen tämä hanke on meripelastusyhdistyksille, jotka ovat ottamassa käyttöön uuden tyyppisiä nopeita aluksia. Vanhat opit alusten operoinnista eivät enää toimi, vaan nyt tarvitaan uudenlaista ajattelua: kukaan ei toimi virheettömästi, eikä aluksen turvallinen käyttö ole enää päällikön yksilösuoritus, vaan ruorimiehen, navigaattorin ja päälikön tiimityötä. Erityisesti reittisuunnittelun tärkeys korostuu nopeita aluksia käytettäessä. Sähköiset kartat, tutkanuotit sekä yhteinen tietoisuus ajettavasta reitistä ovat olennaisen tärkeitä elementtejä ohjaamotyöskentelyssä. Ohjaamotiimi tarkkailee jatkuvasti toimintaa ja kuka tahansa voi vaaran havaitessaan puuttua tilanteeseen onnettomuuden estämiseksi. Mikko Lehtimäki Vaasasta kertoi heidän kokemuksistaan läheltä piti -tilanteista ja niistä opitun siirtämisestä ohjaamotyöskentelyohjeisiin. Kimmo Linnela puh Matti Lindgren puh

30 Vehnätie RAISIO puh fax Raision Venehuolto Oy Hahdenniementie 3 (Raision venesatama) Puh HUOLTO KORJAUS MYYNTI VARAOSAT TARVIKKEET VENESÄILYTYS Markku Kanerva +358 (0) markku@venekuljetus.net Lounais-Suomen Venekuljetus Oy Hahdenniementie 3, Raisio 30

31 31

32 Nykytaidenäyttely johdattaa saaristomaiseman sisään Viime kevättalvella kansainvälisesti tunnettu chileläissyntyinen ympäristötaiteilija Alfredo Jaar seisoi Turun ulkosaariston hämärässä usvassa ja äänettömyydessä odottaen yhteysalusta, joka veisi hänet saariston etäisimmästä kärjestä, Utöstä, neljän tunnin matkan takaisin tien päähän. Kello oli 5.45 aamulla. Kaukana kotikaupunkinsa New Yorkin ihmismassoista Jaar ihmetteli, miksi aluksen lähtöaika oli niin epäkäytännöllisen aikainen, kun ei matkustajiakaan missään näkynyt. Jaar sai kuulla, että matkan puolivälissä sijaitsevalla Aspön saarella asuu poika, jonka täytyy maanantaiaamuisin päästä kouluun Korppoon pääsaarelle, ja että yhteysaluksen aikataulu on suunniteltu pojan koulupäivä huomioiden. Yhteiskunnallisiin teemoihin painottunut taiteilija vaikuttui kuulemastaan niin, että päätti toteuttaa koulupoikaan liittyvän ympäristötaideteoksen. Alfredo Jaarin teos yhdessä parinkymmenen muun paikkasidonnaisen taideteoksen tai -tapahtuman kanssa nähdään ensi kesänä Contemporary Art Archipelago -nykytaidenäyttelyssä (CAA) Turun saaristossa. Näyttelyn teemana on saaristo ja sen tulevaisuus ainutlaatuisena ja muutoksessa olevana elinympäristönä ja elintapana. Mukana on töitä sekä kansainvälisiltä että saaristossa asuvilta taiteilijoilta. Jokainen kesällä nähtävä teos on uusi ja nimenomaan saaristoon luotu. Tämä pitää yleisön, mutta myös näyttelyn rakentajat ja itse taiteilijat herkullisessa jännityksessä, sillä näyttelyn lopullinen muoto selviää vasta aivan viime hetkillä. Teokset saattavat saada muotonsa saaren omana valuuttana, vaihtoehtoisena merikarttana yhteysaluksella, henkilökohtaisina kertomuksina muuttuvasta ilmastosta, saariston elokuvallisina scifi-visioina, vedenalaisena kasvienhoitona tai särkyvän lasisena luonnonketona. 32

33 Contemporary Art Archipelagon taideteokset eivät sovi kehyksiin eivätkä näyttelyhalleihin, vaan ne ovat koettavissa eri puolilla saaristoa niin maalta kuin mereltäkin käsin. Ajatuksena on, ettei taidetta kohdatakseen tarvitse lähteä erityisiin näyttelytiloihin, vaan taide tulee saaristossa ihmisen luo - - yllättäen ja pysäyttäen. Ensi kesänä nykytaide löytää yleisönsä jopa ruokapöydässä ympäristötaiteilija Arja Lehtimäen toteuttaessa lähiruokahankkeen yhteistyössä saariston ravintoloiden kanssa. Taideteoksia voi tavata myös maanteillä, lautoilla, risteilyaluksilla, radiokanavalla, sekä erityisen hyvin pienveneillä liikkuessa. Näyttelyssä keskeistä on saaristomaiseman kokeminen. Teokset eivät ainoastaan kuvaa maisemaa, vaan johdattavat sen sisään. Teosten kautta ympäröivä maisema avautuu uusilla tavoilla, ja samanaikaisesti liikkuminen saaristossa auttaa ymmärtämään teosten eri tasoja, luonnehtii hankkeen taiteellinen johtaja, kuraattori Taru Elfving. Elfving ja näyttelyn toinen kuraattori, Lotta Petronella, alkoivat ideoida nykytaidehanketta saaristoon jo viisi vuotta sitten. Turun valinta kulttuuripääkaupungiksi mahdollisti idean toteuttamisen. Sekä kuraattorit että taiteilijat ovat liikkuneet saaristossa ahkerasti parin viime vuoden aikana keräten tietoa ja kokemuksia saariston ekologiaa, ekonomiaa ja estetiikkaa koskevista ydinkysymyksistä. Olemme matkanneet armeijan kyydissä kuulemassa, millaista globaalia liikettä saaristossa tapahtuu. Olemme käyneet snorklaamassa vedenalaisella luontopolulla metsähallituksen kanssa ja oppineet ymmärtämään Itämeren erityisyyttä. Olemme myös kulkeneet ammattikalastajan ja luotsin mukana tutustumassa perinteisten saaristolaisammattien tulevaisuudennäkymiin, listaa hankkeen taiteellinen johtaja Taru Elfving. CAA:n taideteosten tavoitteena onkin paitsi ilahduttaa katsojiaan ja kuulijoitaan, myös herättää vuoropuhelua saariston tilasta. Näyttelyssä otetaan kantaa laajempaan, globaaliin keskusteluun Itämeren ongelmista ja saariston kaltaisten erityisalueiden tulevaisuudesta. Korppoossa asuvan taiteilija Renja Leinon ääniteos esimerkiksi pohjustaa keskustelua ilmastonmuutoksen vaikutuksesta saariston luontoon ja ihmisiin. Leino on kerännyt teostaan varten saaristolaisilta tarinoita tuulesta. Näyttelyn toteuttaminen on ollut matka, jonka aikana saaristolaiset, taiteilijat ja kuraattorit ovat saaneet tilaisuuden tutustua saaristoon uusin silmin. Matka on kuitenkin vielä kesken ja yleisölle vasta alussa. Lisätietoa näyttelystä, teosten sijainnista, sekä reittiohjeita löytyy ensi kesänä eri puolilta saaristoa, esimerkiksi vierasvenesatamista. Myös Contemporary Art Archipelagon nettisivut tulevat palvelemaan näyttelyvierailijoita tarjoten muun muassa ohjeita itsenäiseen ja opastettuun saaristossa liikkumiseen: 33

34 TURVALLINEN TUKIKOHTA YMPÄRI VUODEN Turun saaristossa 34

35 TASALA Avoinna ma-pe 7-21 la 7-18 su Varppeenaukio Raisio 35

36 AB-Marinel Oy Autolife Eurosolar Finepress Oy Forsport FSD-Group Oy Handelsbanken Raisio IF-Myyntipiste Raisio Kahvila Merisali Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva K-market Tasala Kultaranta Resort Oy Lounais-Suomen Venekuljetus Oy Mepratuote Oy Meri & Metsä Naantalin Kaupunki Naantalin Matkailu Oy Naantalin Rakennuspuu Oy Neste Oil Oyj Kiitos tukijamme! Vapaaehtoinen meripelastustyö alueellamme ei olisi mahdollista ilman yritysten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden antamaa rahallista tukea. Alusten polttoainekustannukset ovat jatkuvasti kasvaneet ja vanhentuvat aluksemme vaativat jatkuvaa huoltoa. Omat jäsenmaksumme ja Suomen Meripelastusseuralta saamamme taloudellinen tuki eivät yksin olisi mahdollistaneet toimintaamme merellä liikujien auttamiseksi. Haluamme kiittää Teitä tuestanne ja toivomme saavamme jatkossa lisää tukijoita rahoittamaan uutta pelastusalustamme. Tähän tarkoitukseen olemme avanneet alushankintatilin: Nordea TOIMINTAAMME TUKENEET 36 Newprint Oy Nordea Pankki Naantali NostoKari Optimiasunnot Oy Player s pub Ky Raision Auto- ja Venekeskus Oy Raision Hahdenniemen Meriasema Raision Venehuolto Oy Rannikkoseutu-lehti Rautia Aalto Ky Rimito Marin Sähkö-öljypoltinhuolto Pekka Turunen Terhi Oy Turun Lukko Oy Turun Seudun Osuuspankki Naantali Venekuljetus Niemi A Oy Veneveistämö Syrjäsuo Oy Verhoilunuotta V-S Laatutarra Oy

37 Liity Jäseneksi Naantalin Meripelastajiin Me tulemme apuun TARVITSEMME SINUA Jäsenrekisteri: Kati Airo-Pulkkinen, Presidentinkatu 17 B 4, Naantali Puhelin: , kati.airo-pulkkinen@dnainternet.net INFO NAANTALIN SEUDUN MERIPELASTAJAT ry c/o Pekka Pulkkinen Presidentinkatu 17 B Naantali PÄÄTOIMITTAJA Mika Vainio mika.vainio@timali.fi TOIMITUS Kari Airola Veijo Koskinen Matti Lindgren Kimmo Linnela ILMOITUSMYYNTI Kari Airola kjairola@gmail.com PAINOPAIKKA Newprint Oy PAINOS 1200 kpl 37

38 38

39 Merkittävä suuryksikkö-, kuiva- ja nestebulk-satama Teollisuutta ja kauppaa palveleva satama Erinomaiset maa- ja meriyhteydet Monipuoliset satamapalvelut Syvä väylä 39

40 Tapahtumia Naantalin kesässä Naantalin vierassatama Naantalin vierassatama tunnetaan idyllisestä sijainnista vanhan kaupungin sykkivässä sydämessä. Mikäli miehistö kaipaa maata jalkojensa alle suosittelemme käyntiä Muumimaailmassa, opastettua teemakierrosta vanhassa kaupungissa tai Kultarannan puutarhassa. Kaupunkijunalla pääsee kätevästi keskustan palveluihin. Perheille suosittelemme ankkuroitumista rauhallisen Kailon laiturin pohjoispuolelle, joka toimii myös kävelysiltana Muumimaailmaan. SATAMAVOUTI, puh ( ) NAANTALIN MATKAILU OY puh ma-pe 9-18, la-su Sesongin ulkopuolella ma-pe Naantalin venemessut Naantalin Rysäsilakkatapahtuma Vares ja nuoruustango Teatteri Emmassa Naantalin Musiikkijuhlat Opastetut kierrokset Kultarannassa ti-su Lasten kummituskierrokset ke klo Pyhän Birgitan kierros maanantaisin klo 17, kaupunkikierros oppaan johdolla viehättävän vanhan kaupungin kujilla Pientä palkkaa ja paloviinaa lauantaisin klo 17, tule kuulemaan miten lapset osallistuivat luvulla talon tärkeisiin töihin Unikeonpäivä 6.8. Saaristolaisvenepurjehdus Viikinkimarkkinat Lisää tapahtumia ja muuta mukavaa: Kummituskierrokselle! Keskiviikkoisin klo 18 Kummitteleeko Naantalin vanhassa kaupungissa? Kummitustarinoita ja jännittäviä juttuja oppaan johdolla. Luvassa paljon tarinoita ja hiukan tottakin! Lähdöt Naantalin Matkailun edustalta. Lapset 6, aikuiset lasten seurassa ilmaiseksi! Opastus suomeksi. Lapsille pieni ainutlaatuinen yllätyslahja. 40