Vapaaehtoinen meripelastus 2013

Transkriptio

1 NAANTALIN SEUDUN M E RIP EL ASTAJ AT ry Vapaaehtoinen meripelastus 2013 OP-mobiili tuo pankki- ja vakuutuspalvelut sinne, missä liikut. OP-mobiili on nykyaikainen, turvallinen ja helppo tapa hoitaa pankki- ja vakuutusasioita mobiilisti. Lataa OP-mobiili osoitteessa op.fi/mobiili. 1

2 Puheenjohtajan tervehdys Naantalin Meripelastajat ovat suuren muutoksen edessä, kun viimein saamme käyttöömme uuden nopean meripelastusaluksen. Uusi alus tuo täysin uudenlaisia haasteita, mutta myös uusia etuja ja mahdollisuuksia. Yksi tärkeimmistä eduista on nimenomaan aluksen nopeus, jolla varmistetaan huomattavasti paremmin meripelastusketjun jatkuvuus silloin kun apuamme tarvitaan. Toisaalta se luo myös varsin kovan haasteen hallita alusta turvallisesti ja olosuhteista riippumatta. Tämä tarkoittaa suurta harjoittelun määrää ja toimintamallien kehittämistä aivan uudelle tasolle. Uusi alus tullaan luovuttamaan yhdistyksellemme käyttökoulutuksen jälkeen toukokuun alussa. Aluksen nimeäminen ja kastetilaisuus suoritetaan kesän aikana juhlamenoin, josta varmasti kuuluu kun se on ajankohtaista. Koko tulevan kauden aikana tulemme järjestämään useita päälliköiden ja miehistöjen koulutustilaisuuksia. PV Nunnalahti toimii edelleen päivystystehtävissä, kunnes olemme saaneet koulutukset suoritettua ja olemme varmoja, että tehtävät pystytään suorittamaan turvallisesti uudella aluksellamme. PV Nunnalahdesta luovutaan todennäköisesti loppukesällä. Trossi eli veneilijän lisävakuutus on saavuttamassa sen suosion, jota on odotettu. Se on edelleen erittäin suositeltava lisäturva kaikille veneilijöille. Trossin avulla turvataan vapaaehtoisen meripelastuksen tulevaisuus sekä pienellä vuosimaksulla apu veneellesi aina kun sitä tarvitaan. Yhdistyksen jäsenet ja hallinto on osoittanut suurta aktiivisuutta viime vuodet uudisaluksen hankintaa kohtaan ja on ollut varsin mielekästä palata puheenjohtajaksi tauon jälkeen. Varainhankinta on sujunut varsin hyvin ja suuret kiitokset siitä kaikille tukijoillemme. Kohti kesää ja uusia haasteita! Kalle Hartikainen puh

3 Puheenjohtaja Toimitusjohtajan tervehdys Me tulemme apuun Suomen Meripelastusseuran lupaus asiakkailleen kuuluu: Me tulemme apuun. Sain itse kunnian liittyä tämän organisaation vahvuuteen , jolloin aloitin työhön tutustumisen ja siirryin Meripelastusseuran toimitusjohtajaksi Kyösti Vesterisen jäädessä eläkkeelle. Ikää minulla on 52 vuotta ja kotoisin olen Kerimäeltä Itä- Suomesta puhtaan Puruveden ääreltä. Koulutukseltani olen kasvatustieteiden maisteri ja työkokemusta on kertynyt kohta 30 vuotta pääsääntöisesti erilaisista urheilujärjestöjen johtotehtävistä. Olen työskennellyt myös yksityisyrittäjänä ja ennen Seuran palvelukseen siirtymistä matkailun kehitysyhtiön toimitusjohtajana Kuopiossa. Meri- tai järvipelastamisesta minulla ei ennen tätä työtehtävää ollut mitään kokemusta, mutta sisävesillä liikkumisesta toki kokemusta on kertynyt sekä Puruvedellä että Kallavedellä. Onneksi meripelastuksen ammattilaisia on Seuran palveluksessa ja vapaaehtoisina todella monta, joten minä saan keskittyä järjestön johtamiseen kohti uusia haasteita ja päämääriä. Suomen Meripelastusseuralla on kunniakas ja pitkä historia, onhan järjestö perustettu jo Keskeisessä roolissa on ollut ja tulee olemaan vapaaehtoisesti toimivien 56 jäsenyhdistyksemme meri- ja järvipelastajien pyyteetön halu auttaa avuntarpeessa olevia. Vapaaehtoiset pelastajamme suorittavat vuosittain noin kolmanneksen kaikista pelastus- ja avustustehtävistä meri- ja järvialueilla. Näin toimien yhteiskunta säästää erittäin suuren määrän rahaa, sillä palkkakustannukset jäävät Meripelastusseuran avustustyössä pois. Toiminnan tuloksena vuonna 2012 vapaaehtoiset meri- ja järvipelastajat pelastivat todennäköiseltä menehtymiseltä 44 ihmistä. Yhteensä vapaaehtoismiehistöt suorittivat vesillämme 1213 eriasteista pelastus- ja avunantotehtävää, joissa apua sai 2395 ihmistä ja 1017 alusta. Tulevaisuuden haasteista suurimpia ovatkin vapaaehtoisväen motivointi, sitoutuneiden vapaaehtoisten riittävyys ja Seuran kyky varustaa vapaaehtoiset oikeilla ja toimintakykyisillä aluksilla ja varusteilla. Aluskannan (tällä hetkellä noin 150 alusta) uudistaminen ja ylläpito syövät paljon resursseja ja siksi toiminnan pitkäjänteisen rahoituksen varmistaminen on erittäin tärkeää. Myös oikea työnjako pelastus- ja avustustehtävien suorittamisen suhteen on keskusteltava läpi eri viranomaistahojen kanssa. Vapaaehtoisiakin pelastajia motivoi työssään nk. oikeat keikat eikä vain valmiudessa oleminen tai taitojen harjoittelu. Uskon toimivan yhteistyön jatkuvan ja kehittyvän tulevina vuosina huomioiden mm. yhteiskunnan erilaiset kustannussäästöt. Vapaaehtoiset pelastusmiehistöt ovat jatkossa entistä kustannustehokkaampia pelastustoiminnan osatoteuttajia ja viranomaistoiminnan täydentäjiä. Toivottavasti myös toimintamme päärahoittajan eli RAY:n annetaan jatkaa omaa varainkeruutaan raha-automaattien ja nettipelien avulla hyviin tarkoituksiin nykyisellä tavalla. Kansainväliset peliyhtiöt pyrkivät koko ajan Suomenkin markkinoille jakamaan pelituottoja nykyisestä merkittävästi poiketen. Kaikkien vapaaehtoisten meripelastajien kannattaakin vaikuttaa tähän asiaan vaikkapa oman kansanedustajan kautta. Näin saadaan suora kansalaispalaute lainsäätäjien käyttöön ja sitä kautta he voivat puolustaa entistä ponnekkaammin suomalaista rahapelien monopolijärjestelmää. Suomen Meripelastusseura on valmiina jatkossakin kantamaan kortensa kekoon, jotta jokainen vesilläliikkuja saa tarvitsemansa avun niin merellä kuin sisävesilläkin. Erinomainen merellistä apua antava meripelastusyhdistys on Naantalin Seudun Meripelastajat, joka tänä vuonna käyttöönotettavan uuden PV4 luokan pelastusaluksen myötä on entistä toimintakykyisempi avuntarjoaja. Kiitos siitä kaikille Naantalin yhdistyksen vapaaehtoisille toimijoille! Jari Piirainen Toimitusjohtaja Suomen Meripelastusseura p Pintapelastaja meripelastustaitokilpailussa, kuva Eero Nurmikko 4 5

4 Asiantuntija aalloilla Onnittelumme uudelle aikakaudelle 6 7

5 Uudisalus Naantalin meripelastajille Navigointia varten on GPS-paikannus ja elektroninen karttajärjestelmä, johon sisältyy myös AIS. Automatic Identification System on ainakin kaikissa kauppa-aluksissa ja se näyttää alueella olevien alusten paikan ja tiedot. Järjestelmä myös varoittaa jos alukset ovat törmäyskurssilla. Tämä järjestelmä on hyvä toiminta-alueellamme, jossa on aika paljon kauppamerenkulkua. Viestivarustus on perinteinen VHF DSC- ja GSM- puhelin sekä viranomaisverkkoon liittyvä VIRVE-puhelin. Vuoden 2005 Info-lehteen kirjoitin lähes samalla otsikolla kuin nyt. Ainoa ero otsikossa oli sen perässä ollut kysymysmerkki. Odotimme silloin uutta alusta Nyt, kun tuosta kirjoituksesta on edetty pian kymmenen vuotta, uskalsin jättää kysymysmerkin pois. Moninaisten vaiheiden jälkeen toiveemme on toteutumassa tänä vuonna ja varmaankin jo kevään kuluessa. Naantaliin tarkoitettu alus on tätä kirjoitettaessa jo rakennettu, mutta joitakin viimeistely- ja tarkastustöitä on vielä kesken. Uusi alus ja sen operointi poikkeaa aika paljon nykyisestä P/V Nunnalahdesta. Käyttäjien on käytävä mittava koulutusohjelma ennen aluksen ottamista päivystystoimintaan. P/V Nunnalahti pysyykin uuden aluksen rinnalla toistaiseksi. En lähde tässä käymään läpi pitkään odotusaikaan johtaneita asioita, totean vain kaikille asioille löytyvän syynsä. Katsellaan kuitenkin hieman minkälaisesta aluksesta alueella laajapohjaisesti katsottiin olevan tarvetta, minkälaisia toiveita Seuralle esitettiin ja kuinka ne näyttävät toteutuvan. Tavoitteemme oli saada Saaristomeren alueelle nopea, kaikenlaatuisissa tehtävissä ketterä helposti hallittava monitoimialus. Pituus m, matkanopeus n. 30 s, propulsio 2 x vesisuihku. Kaikki toiveemme eivät toteutuneet. Suomen Meripelastusseura on alussuunnittelussaan monitoimisuutta vahvemmin ehkä painottanut vapaaehtoisten meripelastajien ensisijaista tehtävää, ihmishenkien pelastamista. Uuden aluksen runko on 12 metriä pitkä, matkanopeus n. 30 solmua ja sitä kuljettavat kaksi n. 500 hevosvoiman Caterpillar moottoria kahden Rolls- Royce -vesisuihkun välityksellä. Ohjausjärjestelmä on melko nykyaikainen, toimivaksi koettu Rolls-Roycen Vector Stick järjestelmä. Aluksessa ei ole perinteistä ruoria vaan sitä ohjataan kahdella ohjaussauvalla. Järjestelmä omaa juuri sen verran älykkyyttä, ettei ohjaajan tarvitse miettiä mihin suuntaan suihkuja käännetään vaan alus liikkuu ja kääntyy siihen suuntaan kun sauvoja kallistetaan. Alus on Saaristomerelle hyvin soveltuva ja pystyy kohtuullisesti toimimaan lähes kaikissa sääolosuhteissa avoveden aikana. Alus on rakennettu alumiinista ja sillä on yhden osaston vuotovakavuus kun vesitiivis ovi konetilassa on suljettuna. Aluksen syväys on n. 0,9 m ja alituskorkeus n. 3,5 m. Suurin pituus on 13,3 m ja leveys 4,3 m. Päivystysmiehitys on 2-4 henkilöä. Käyttökustannukset moninkertaistuvat nykyiseen alukseen verrattuna ja asettavat varojenkeruulle aivan uudenlaisen haasteen. Olemme tietyllä tavalla palaamassa yhdistyksen perustamisen aikaan melkein 50 vuotta sitten. Ensimmäinen aluksemme kulki 30 solmua, mutta käyttö tuli liian kalliiksi ja alus oli myytävä. Vaikka tänä päivänäkin elämme taloudellisesti tiukkaa aikaa uskomme, että tukijoidemme avulla pystymme uudella aluksella palvelemaan nopeasti ja tehokkaasti kaikkia avun tarvitsijoita. Teksti: Veijo Koskinen Kuvat: Mobimar Oy 8 9

6 Varusteita veneeseen ja mökille Veneveistämö Syrjäsuo Oy Maalarimestarintie Piikkiö Puh Hahdenniementie 2, Raisio VALITSE LUOTETTAVA JA HILJAINEN LOMBARDINI MERIDIESEL! Moottorit 13 hv hv. Moottorin ostajalle akselisto-osat, potkurit ja tarvikkeet huippuedullisesti. Kysy edullista tarjousta! Mepratuote Oy Kaviokuja 8 FIN TURKU Puh:

7 Pitääkö ankkuri, kestävätkö köydet? Moottorin äkillinen toimintahäiriö tai polttoaineen loppuminen voi yllättää kokeneenkin veneilijän. Tuuliajolle joutuminen on aina vaarallinen tilanne, vaikka keli olisikin kaunis. Oikein mitoitetut ja kunnossa olevat kiinnittymisvälineet ja ripeä toiminta estävät kuitenkin tilanteen kehittymisen merihädäksi. Ankkuri kettinkeineen ja köysineen on välttämätön ja vesiliikennesäädösten edellyttämä väline aluksessa. Nykymuotoinen veneilyharrastus suosii vieras- ja palvelusatamia, joihin kiinnittymiseen ankkuria ei juuri tarvita. Oikean tyyppiseen ja kokoiseen ankkuriin ei ole aina venettä valmistettaessa tai varustettaessa kiinnitetty riittävää huomiota, eikä ankkuroituminen ole enää kaikille veneilijöille tuttu rutiinitoimenpide. Ankkurin laskeminen ja nostaminen on taito, joka jokaisen venilijän kannattaa opetella. Konevian, riki- tai purjevaurion yllättäessä veneen ajelehtiminen ja iskeytyminen kivikkoon voidaan estää ankkuria käyttämällä. Ankkuroitusmistataidot mahdollistavat myös monien luonnonsatamien hyödyntämisen tai vaikkapa rauhallisen kahvitauon pitämisen pitkällä päivämatkalla. Ankkurin valinta Ankkuriköyden pituus suhteessa veden syvyyteen on keskeisin pitoon vaikuttava tekijä. Pitokerroin kuvaa pitovoimaa suhteessa ankkurin painoon. Vaaka-akselilta luetaan, kuinka paljon veden syvyyteen nähden tarvitaan ankkuriköyttä. Ankkuriketju ja ankkuriköysi Laituriparlamenteissa keskustellaan usein ankkureiden tyypeistä. Monien mielestä juuri heidän käyttämänsä ankkurityyppi on ylivertainen muihin malleihin verrattuna. Todellisuudessa kukaan ei ole vielä keksinyt ankkuria, joka olisi ylivertainen kaikissa käyttötilanteissa ja kaikilla pohjatyypeillä. Sileällä kalliopohjalla mikään huviveneen ankkuri ei pidä kunnolla. Hiekkapohjalla ja ruohottuneella savipohjalla vaaditaan ankkurilta hyvää kaivautumiskykyä. Se saadaan aikaan terävillä muodoilla ja ankkurin varren oikealla asennolla. Terävä muoto puolestaan pienentää ankkurin pinta-alaa, jota tarvittaisiin pehmeässä savessa ja erityisesti mutapohjassa. Ankkurien suunnittelussa pidon lisäksi kiinnitetään myös huomiota siihen, miten helposti ankkuri voidaan irrottaa pohjasta. Koska huvivenettä ei useinkaan voi varustaa erillisillä, kullekin pohjatyypeille soveltuvilla ankkureilla, joudutaan tekemään kompromissi. Kuvassa olevat ankkurit ovat hyviä perusankkureita saariston vaihtelevia oloja ajatellen. Aura-ankkurilla (1) on suhteellisen hyvä kaivautumiskyky ja riittävä pinta-ala myös pehmeässä pohjasedimentissä. Delta-ankkuri (2) on niin ikään kaivautumiskykyinen ankkuri, jonka pidon aiheuttavaa pinta-alaa on kasvatettu takaosan siivekeillä. Danfoss-ankkuri (3) on erittäin kaivautumiskykyinen, mutta pinta-alaltaan vaatimattomapi. Bruce-ankkuri (4) kaivautuu kovaan pohjaan hieman edellisiä ankkureita heikommin, mutta sen suuri pinta-ala pitää erittäin hyvin löysässä pohja-aineksessa. Kuvassa olevien ankkureiden lisäksi veneilyliikkeistä löytyy myös muita ankkurityyppejä. Nelihaarainen naara-ankkuri on kivikkoisessa pohjassa melko hyvin toimiva ankkuri, mutta muissa pohjatyypeissä sen pito on heikko. Mutapohjaan ankkuroiduttaessa voitaisiin käyttää sienen muotoista levyankkuria. Siinä on suuri pinta-ala, mutta se ei kaivaudu kovaan tai ruohottuneeseen pohjaan. Ankkurin paino Olennaisinta ankkurin pidon kannalta on sen paino. Vanha mitoitussääntö kuuluu: ankkurinpaino kilogrammoina on veneen pituus + leveys metreinä + veneen paino tonneina. Painaviin ja suurikokoisiin veneisiin ei aina löydy juuri oikean painoista ankkuria. Liian suuri ankkurin paino vaikeuttaa ankkurin nostamista. Lievästi alipainoisen ankkurin pitoa saa parannettua käyttämällä riittävän pitkää ja painavaa ankkuriketjua. Painavinkaan ankkuri ei pidä, jos se on liian lähellä alusta. Ankkurin pitäminen varmistetaan ankkuriketjulla ja -köydellä. Ketju varmistaa sen, että ankkurin varsi pysyy oikeassa asennossa pohjaan nähden, jolloin ankkuri jatkaa kaivautumistaan pohjaan virran ja aallokon liikuttaessa venettä. Jotta aallokko ei nostaisi ankkuria irti pohjasta, ankkuriköyden kulman on oltava riittävän loiva. Yllä olevassa kuvassa on tavallisimmille ankkureille sopiva köyden pituuden mitoitustaulukko. Jos veden syvyys on 5 metriä ja ankkuriköyden pituus on 25 m (5x) saavutetaan hiekkapohjalla 25 kg ankkuria käytettäessä 250 kg pito (10x). Savipohja on pitävämpi kuin mutapohja, mutta huonompi kuin hiekkapohja. Pohjan laadun näkee merikartasta tai sitä voi arvioida kaikuluotaimen näyttämästä kuvasta. Kova pohja näkyy yleensä leveänä viivana ja pehmeä kapeana. Nykyaikaisissa digitaalisissa kaikuluotaimissa on myös usein värikoodaus, joka kertoo pohjan laadun. Ankkuriketjun pituus on oltava vähintään 3 m. Yli 6 m pitkissä pienveneissä ankkuriketjun pituus on 1,5 kertaa veneen pituus. Kettingin lenkin paksuus riippuu lähinnä veneen painosta ja ankkuripelin asettamista vaatimuksista. Alle 12 m veneissä käytetään yleisesti 8 mm kettinkiä, kookkaammissa veneissä 10 mm n. 16 m pituuteen ja 12 mm kettinkiä aina 22 m pituuteen asti. Ankkuroinnissa käytettävän köyden pitää aina olla uppoavaa. Kelluvia satamaköysiä ei voi käyttää ankkuroitumiseen, koska ne estävät ankkuria kaivautumasta pohjaan. Ankkuriköyden ei tarvitse olla yhtä lujaa kuin muiden kiinnitysköysien, mutta erillisten köysien hankkiminen puhtaasti ankkurointia varten on useimmissa tapauksissa tarpeetonta. 16

8 Muuntamonkatu NAANTALI vnuotta@netti.fi Puh. (02) Fax (02) Kaipaavatko veneesi verhoilut uudistusta tai korjausta? Meiltä myös kankaat, vaahtomuovit, matot, vetoketjut ym. tarvikkeet. Myös kuomujen korjausta. Avoinna: ma-pe 8-17 ASUNTO- JA KIINTEISTÖKAUPPA TURVALLISESTI!! Tehokas myyntityö yli 20-vuoden kokemuksella SOITA ILMAINEN ARVIO! OptimiAsunnot OyLKV Tuureporinkatu 17, TURKU Tavoitat meidät myös käsipuhelinnumeroista: Tapani Raatikainen Timo Riski Kari Hällfors

9 13 Veneeseen kannattaa varata riittävän pitkät ja yleiskäyttöiset köydet, jotka kestävät kiinnittymisen laitureihin ja poijuihin sekä toimivat myös ankkuriköysinä. Peräankkuria käytetään lähinnä luonnonsatamiin kiinnityttäessä. Sitä varten varataan vähintään 30 m pitkä köysi tai ankkuriliina. Keula-ankkuria varten köyttä varataan m. Keula-ankkuri toimii veneen pääankkurina ja sitä käytetään aina silloin, kun aluksen keula ei ole kiinni maissa tai riittävän tukevassa poijussa. Ankkurin laskeminen Lauluissa ja sanonnoissa puhutaan ankkurin pudottamisesta tai heittämisestä. Ankkuri kuuluu kuitenkin laskea veteen rauhallisesti, joko ankkuripelin avulla tai käsivoimaa käyttämällä. Suunnittele ankkurin laskeminen aina etukäteen. Valitse laskupaikka huolella: tarkista merikortista, ettei laskupaikassa ole kaapeleita tai vesi- ja viemäriputkia. Erityisesti tyynellä ilmalla vene voi tehdä täyden ympyrän ankkurin laskupaikan muodostaman keskipisteen ympäri. Paikka on valittava siten, ettei ympyrän sisälle jää kiviä tai muita esteitä, johon ankkuroitunut alus voisi ankkurin varassa hitaasti liikkuessaan osua. Ennen laskun aloittamista varmista, että ankkuriköysi on kiinni aluksessa ja että se juoksee vapaasti, eikä takerru ihmisten raajoihin tai veneen rakenteisiin. Valitettavan usein kuulemme kertomuksia epäonnistuneista ankkuroinneista: laskupaikalla onkin ollut oletettua enemmän vettä ja ankkuri on menetetty, koska köyden toista päätä ei oltu kiinitetty tai joku loukkasi jalkansa astuttuaan juoksevan köyden muodostamaan silmukkaan. Peräankkuri lasketaan perän sivusta tuulen puolelle. Köysi tai ankkuriliina pidetään laskun jälkeen niin kireällä, ettei se pääse takertumaan aluksen potkuriin tai peräsimeen. Ankkuri on laskettava aina riittävän etäälle rantaan tai laituriin kiinnitettävän aluksen perästä. Kun keula on kiinnitetty saareen tai laituriin, vedetään peräankkurin köydestä tai liinasta, jotta ankkuri saadaan kaivautumaan. Vetämistä jatketaan, kunnes ankkuri alkaa pitää. Jos ankkuria ei saada pitämään, se on laskettava uudelleen. Lopuksi köysi tai liina sidotaan huolellisesti pollariin tai knaapiin. Keula-ankkuria käytetään varsinaiseen ankkuroitumiseen ankkuripaikoille. Se lasketaan keula tuulta vastaan. Ankkurin kaivautuminen voidaan varmistaa tarvittaessa ottamalla koneella varovasti taaksepäin. Ankkurin pitävyys varmistetaan käsin ankkuriköydestä vetämällä. Lopuksi köysi kiinnitetään ja lukitaan sopivaan kansihelaan. Köyden kiinnitystä ei saa koskaan jättää ankkuripelin tai muun vinssin varaan! Ankkurin nostaminen Peräankkuri nostetaan mahdollisuuksien mukaan käsin ankkuriköydestä tai liinasta vetämällä tai vinssillä, jos aluksen perässä on sellainen. Koneen käyttämistä juuttuneen peräankkurin nostamiseen on vältettävä mahdollisimman pitkälle. Konevoimaa käytettäessä ankkuri irtoaa äkillisesti ja johtaa monissa tapauksissa köyden tai liinan kiertymiseen potkurin tai potkuriakselin ympärille. Keula-ankkuri nostetaan ankkuripelillä tai sen puuttuessa käsin. Juuttuneen ankkurin voi irrottaa konevoimalla, kun pitää huolen siitä, että ankkuriköysi pysyy niin tiukalla, että sen takertumisesta potkuriin ei ole vaaraa. Juuttunutta ankkuria ei kannata yrittää vapauttaa ankkuripelin voimalla. Se ei yksinkertaisesti kestä juuttuneen ankkurin aiheuttamaa rasitusta. Keula-ankkurin saa yleensä irroitettua konevoimalla hyvinkin helposti ajamalla alus varovasti vastakkaiselle suunnalle ja ottamalla taaksepäin suhteellisen pienillä kierroksilla. Joskus ankkuri saattaa juuttua kiven koloon tai halkeamaan niin tiukasti, ettei sitä saa irti. Huviveneiden kansihelat eivät myöskään kestä suuria rasituksia. Tällöin on parempi antaa ankkurin jäädä pohjaan, kuin rikkoa alusta. Tästä syystä veneessä olisi myös hyvä pitää huokeaa vara-ankkuria. Sitä voidaan myös tarvita lisäankkurina hätätilanteissa. Keski-Euroopassa monet veneilijät varustavat ankkurinsa toisella ohuemmalla köydellä, jonka päähän on sijoitettu kelluke. Kellukkeeseen sidotaan ennen ankkurointia köysi, jonka pituus on joitakin metrejä veden syvyyttä suurempi. Toinen pää sidotaan ankkurissa olevaan reikään tai kaareen, joka sijaitsee ankkurin varren ketjuun nähden vastakkaisessa päässä. Kelluke näyttää ankkurin paikan ja siihen sidottu köysi mahdollistaa ankkurin vetämisen vastakkaiseen suuntaan ja helpottamaan näin juuttuneen ankkurin irrottamista. Hätäankkurointi Konevian tai muun yllättävän tilanteen sattuessa alus ankkuroidaan aina keulasta. Erityisesti pienissä perämoottorillisissa veneissä ankkurin laskeminen perästä vaarantaa koko veneen. Aallokko pääsee lyömään perästä sisälle ja täyttää veneen nopeammin, kuin sitä ehditään tyhjentää. Ns. uppoamattomat pienveneet kaatuvat usein juuri tässä tilanteessa. Kun vene saadaan pidettyä keula tuuleen, sen liikkeet rauhoittuvat ja kaatumisvaara kovassa aallokossa pienenee. Jos veden syvyys estää ankkuroitumisen, voidaan käyttää ns. ajoankkuria. Se on laskuvarjon tai kartion muotoinen keulasta veteen laskettava hätävaruste, jonka hinta on tyypillisesti Sellaisen voi myös valmistaa itse. Internetistä löytyy useita valmistusohjeita hakusanalla Sea Anchor tai Droque. Ajoankkuria käytettäessä aallokon korkeus määrää tarvittavan köyden pituuden. Saaristomerellä m köysi riittää rauhoittamaan veneen liikkeet ja pitämään keulan tuulessa. Ajoankkuri myös hidastaa tuntuvasti ajelehtimisnopeutta. Kiinnitysköydet Köydet ovat veneen tärkeimpiä turvallisuusvarusteita. Hoida niitä huolella: pidä ne puhtaana ja suojaa ne mahdollisuuksien mukaan auringon paahteelta. Hanki aina riittävän vahvat köydet, erityisesti satamaköydet on mitoitettava siten, että ne kestävät aallokon aiheuttaman vedon ja erityisesti nykimisen aiheuttamat suuret voimat. Nykimisestä aiheutuvaa katkeamisvaaraa voi pienentää käyttämällä joustimia. Valitse satamaköysiksi kelluvat köydet, sillä ne pienentävät takertumisvaaraa potkuriin. Laituriparlamenteissa ja keskustelupalstoilla annetaan säästövinkkejä ja todistellaan jokamiehen fysiikalla, että pienikin köysi riittää ison veneen kiinnittämiseen. Totuus on toisin. Veneen vetämiseen tarvittavalla voimalla ei ole mitään tekemistä köydeltä vaadittavan lujuuden kanssa. Kovassa aallokossa veneen liikeet ovat rajuja. Pienemmissä, alle 7m veneissä köyden tulisi kestää veneen paino. Suuremmissa huviveneissä köyden pitää kestää katkeamatta n % veneen painosta. Opettele myös perussolmujen tekeminen. Hyvä Internet-sivusto solmujen opetteluun on jonka animaatiot auttavat nopeasti alkuun tärkeimpien veneilysolmujen tekemisessä

10 Naantalin RAKENNUSPUU OY Taimiontie 21, NAANTALI, puh (02) , fax (02)

11 Merivartioston katsaus vuoteen 2012 Vapaaehtoinen meripelastustoiminta on merkittävä osa valtakunnallista pelastuspalvelua. Meripelastusseuran miehistöt auttavat joka vuosi vesillämme yli kahtatuhatta ihmistä, joista noin parikymmentä pelastetaan todennäköisesti varmalta menehtymiseltä. Avunsaajista pääosan muodostavat huviveneilijät, joiden matka katkeaa tekniseen vikaan tai merimiestaitojen puutteeseen. Vuonna 2012 meripelastusseuran vapaaehtoiset suorittavat kaikkiaan meri- ja järvialueella 1213 tehtävää. Turun alueella on perinteisesti toiminut vahvoja yhdistyksiä, joissa on aktiivista toimintaa ja Naantalin seudun meripelastajat ry on ollut yksi aktiivisimmista tällä vilkkaalla saaristoalueella. Yhdistyksenne toiminta on ollut merivartioston suuntaan aina varmaa ja olette hoitaneet teille annetut tehtävät luotettavasti. Saaritukikohtanne Rymättylän Riukuluodossa ja kotitukikohtanne Naantalin vanhankaupungin rannassa ovat veneily- ja mökkeilytoiminnan vilkkainta aluetta. On erinomaista, että toimitte tämän vilkkaan alueen lisäturvana meidän viranomaisten ohella. Yhtä tärkeitä ovat kuitenkin myös avustustehtävät, joissa välitöntä hengenvaaraa ei ole. Onhan selvää, että avustettavista useinkin voisi tulla hädänalaisia, ellei heitä olisi ajoissa hinattu tai muuten suojaan saatettu. Olen erittäin iloinen voidessani toivottaa Naantalin meripelastusyhdistykselle aktiivista veneilykautta Jatkakaamme yhteistoimintaamme merellä liikkuvien turvallisuuden puolesta entiseen malliin! Uusi pelastusalus Olen ilokseni saanut tietää, että olette saamassa kalustonne täydennykseksi uuden pelastusaluksen tämän kevään aikana. Tämä on vaatinut merkittävän taloudellisenkin panoksen teiltä naantalilaisilta, ja onnistuminen on kiistatta hatunnoston arvoinen suoritus! Uusi huipputekniikkaa edustava alus asettaa teille positiivisia haasteita ja toivottavasti varmistaa aina uusien meripelastajasukupolvien liittymisen toimintaanne mukaan. Miellyttävää on sekin, että alus rakennetaan Turussa. Tehtävät Ohessa meidän kirjaamamme tiedot niistä tehtävistä, jotka on käynnistetty meripelastuskeskuksen kautta. Mukaan mahtuu jokaiselta vuodelta suoranaisia meripelastustapahtumia, joissa ollaan liikkeellä meripelastuslain nojalla pelastamassa ihmishenkeä vaarasta. Jukka Savolainen Kommodori Länsi-Suomen merivartioston komentaja alkaen 20 21

12 Päivystysvuorot vaihtuvat maanantaisin kello 18 Päivystysnumerot P/V NUNNALAHTI P/V NUNNALAHTI VHF-kutsu OG 4252, MMSI Päivystysvuorot 2013 Viikko Päällikkö Erityistä *EPSI Rating Asiakastyytyväisyys 2011, 2012 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva Meiltä saat tutkitusti parasta palvelua.* Ota yhteyttä, hoidetaan vakuutuksesi kerralla kuntoon. vakuutusedustaja Pentti Lahikainen, Linnela Kimmo Vesillelasku ja koeajo 18 Airola Kari Hahdenniemen veneilytapahtuma 19 Lahtonen Lars 20 Lindgren Heikki TNS-veneenkuljettajakoe 21 Ketola / Laaksonen Naantalin venemessut, etsintäharjoitus Nauvossa 22 Hartikainen Kalle 23 Lindgren Matti Kaarinan meripäivät 24 Hällfors Vesa 25 Pulkkinen Pekka Juhannus 26 Hällfors Vesa 27 Airo-Pulkkinen Kati Taivassalo-tapahtuma 28 Lehmusto Harri 29 Lindgren Heikki 30 Lahtonen Lars Unikeonpäivä 31 Koskinen Mika Satahanka Kustavissa 32 Niemelä Jari 33 Lehmusto Harri 34 Lindgren Esa 35 Niemelä Jari Etsintäharjoitus Rymättylässä, muinaistulien yö 36 Lindgren Matti Meripelastustaitokilpailut Turussa 37 Laaksonen / Ketola 38 Muli Jani 39 Lindgren Heikki 40 Hällfors Vesa 41 Hartikainen Kalle 42 Linnela Kimmo 43 Lindgren Heikki 44 Linnela Kimmo Telakointi Katso ajantasainen päivystyslista Internet-sivuiltamme

13 Naantalin Seudun Meripelastajat ry Perustettu Naantalissa Yhdistysrekisterinumero Postiosoite: c/o Pekka Pulkkinen Presidentinkatu 17 B 4, Naantali YHTEYSTIEDOT 2013 Puheenjohtaja Kalle Hartikainen kalle.hartikainen@ marinealutech.com Varapuheenjohtaja Mika Vainio mika.vainio@timali.fi Sihteeri Kati Airo-Pulkkinen kati.airo-pulkkinen@ dnainternet.net Rahastonhoitaja Pekka Pulkkinen pekka.pulkkinen@ dnainternet.net Päivystysvuorot Toni Tammelin toni.tammelin@ dnainternet.net Saaritukikohta Sakari Laine laine@rimitomarin.fi Koulutus Kimmo Linnela linnela@hotmail.com Pankkiyhteys OP Naantali FI Avustukset alushankintaan Nordea FI Kotisivut Päivystyspuhelin nunnalahti@netti.fi MUITA YHTEYSTIETOJA Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos (02) Länsi-Suomen Merivartiosto MRCC Turun Meripelastusyhdistys Seppo Nousiainen puheenjohtaja@tmpy.fi ry Meripelastusyhdistys Jarmo Saarinen jarmo.saarinen@parnet.fi Sydväst ry Salon Meripelastajat ry Jari Miettinen puheenjohtaja@ salonmeripelastajat.fi Uudenkaupungin Meripelastajat ry Rauman Meripelastusyhdistys ry Reposaaren pelastusrengas ry Jouni Arvonen jouni.arvonen@ uusikaupunki.fi Ilkka Saarikko ilkka.saarikko@ pekkaniska.com Laila Vainio Velkuan Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu Päälliköt 2013 Nimi GSM Sähköposti Airola Kari kjairola@gmail.com Airo-Pulkkinen Kati kati.airo-pulkkinen@dnainternet.net Hartikainen Kalle kalle.hartikainen@marinealutech.com Hällfors Vesa vesa.hallfors@directio.fi Ketola Petri petri.ketola@dnainternet.net Koskinen Mika mkoskinen@schueco.fi Koskinen Veijo veijo.koskinen@kolumbus.fi Laaksonen Mika mikalaa@gmail.com Lahtonen Lars lars.lahtonen@gmail.com Lehmusto Harri harri.lehmusto@wippies.fi Lindgren Esa esa.lindgren@biljardi.com Lindgren Heikki canadiens@suomi24.fi Lindgren Matti sanja@dnainternet.net Linnela Kimmo linnela@hotmail.com Muli Jani jani.muli@gmail.com Niemelä Jari jari.niemela@nettikirje.fi Pulkkinen Pekka pekka.pulkkinen@dnainternet.net Ramela Aki aki.ramela@paramet.fi Tammelin Toni toni.tammelin@dnainternet.net Uusitalo Antti manuel.uusitalo@hotmail.com 24 25

14 Meripelastuksen valtakunnallinen hälytysnumero on Myös yleiseen hätänumeroon 112 soitetut merihätätapaukset ohjataan meripelastuskeskukseen. VHF-radiopuhelimella useimmat alukset päivystävät kulussa ollessaan ympäri vuorokauden yleistä hätä- ja kutsukanavaa 16. Naantalin Meripelastajien päivystyspuhelin Raision Hahdenniemen Meriasema POLTTOAINEJAKELU KAHVILA + OLUT OIKEUDET Alus Matkapuhelin Kotisatama Nähty Nunnalahti Naantali Rajakari Turku Arvinsilmä Turku Otkantti Turku Loistokari Turku Admare Parainen PV Nauvo Draken Salo Janne Malen Uusikaupunki Vekara (RIB) Uusikaupunki Hoppe Rauma Pihlus Rauma Reposaari I Pori, Reposaari Repo (RIB) Pori, Reposaari Paf Åland Lion RIB Åland Kalkas Velkua/VeVaPe Avoinna Ark La Su Puh

15 KOULUTUS 2013 Kulunut talvi on mennyt koulutustoiminnan osalta rauhallisissa merkeissä. Kouluttajat ja miehistöt ovat tavanneet ja vaihtaneet mielipiteitä sekä kokemuksia Saaristomeren alueen perinteisellä piknikristeilyllä Turusta Maarianhaminaan. Edellisen vuoden kaltaisia ensiaputai viestiliikennekoulutuksia ei ole tänä talvena järjestetty, mutta tulevan kevään osalta koulutus on sen sijaan erittäin tiivistä. Uuden PV 4 -luokan aluksen käyttöönotto vaatii kippareiden ja kaikkien aktiivimiehistöjen intensiivistä kouluttautumista. Kouluttajien kalentereihin merkintöjä tulee huhti- ja toukokuussa jokaisen viikonlopun kohdalle. Myös arki-iltaisin järjestetään koulutustapahtumia, jotta päivystystoiminta uudella aluksella saadaan käynnistettyä täysimittaisena heinäkuun alkuun mennessä. PV 4 -käyttökoulutus Uuteen aluksen liittyvät koulutukset käynnistyvät perjantaina 5.4 kello alkavalla Uusi Loisto -merikarttaohjelman käyttökoulutuksella. Se pidetään Raision aikuiskoulutuskeskus Timalissa. Tämä on kertaus- ja jatkokoulutus viime keväänä pidettyyn Uusi Loisto -kurssiin. Koulutusilta uusitaan torstaina Merikarttaohjelman käyttötaitoa edellytetään kaikilta niiltä, jotka haluavat toimia uuden aluksen miehistössä. Ilmoita osallistumisestasi Kimmo Linnelalle sähköpostitse (linnela@ hotmail.com) viimeistään viikkoa ennen koulutuspäivää. Varsinainen uuden aluksen käyttökoulutus käynnistyy toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna Suomen Meripelastusseuran Bågaskärin koulutuskeskuksessa. Kouluttajat ja ensimmäiset veneen päälliköt hankkivat siellä osaamista aluksen valmistajan ja SMPS:n asiantuntijoiden opastamina. Peruskoulutukseen osallistuvat keväällä uuden alustyypin käyttöönsä ottavat Naantalin ja Tampereen yhdistysten edustajat. Meiltä koulutukseen lähtee neljä henkilöä, jotka vastaavat jatkossa paikallisen koulutuksen järjestämisestä. Oma koulutuksemme alkaa välittömästi koulutuskeskuksessa vietetyn viikonlopun jälkeen. Ensimmäisessä vaiheessa koulutetaan neljä miehistöä, joihin kaikkiin kuuluu vähintään päällikkö, konemies ja navigaattori. He puolestaan kouluttavat 2-4 miehistöä PV 4 -luokan aluksen operointiin ja ylläpitoon. Tehtävä on haastava, koska alus on teknisesti aivan eri tyyppinen kuin aikaisemmin käytössämme ollut aluskalusto. Vesisuihkupropulsio, Vectorstick-ohjaus, uuden sukukupolven navigointilaitteistot ja ennen kaikkea aluksen suuri nopeus vaativat koulutukseen osallistujilta uppoutumista uuden tekniikan ja sen vaatimien taitojen opiskeluun. Lisäksi ensimmäiseen vaiheeseen osallistuvilta miehistöiltä edellytetään sitoutumista muiden miehistöjen opettamiseen käyttökoulutuksen toisessa vaiheessa. Vakituiset kouluttajat toimivat ensimmäisessä vaiheen läpäisseiden kouluttajien tukena ja apuna. Teknisesti haastavan aluksen päällikkyys on vaativa tehtävä. Siitä syystä heidän koulutukseensa panostetaan paljon, mutta heiltä myös edellytetään paljon. Saadakseen PV4 -luokan aluksen päällikkyyden on suoritettava näyttökoe, jolla osoitetaan riittävät tiedot ja taidot aluksen operointiin ja oman miehistön perehdyttämiseen. Ohjaamotyöskentely - BRM Nopeat alukset vaativat erilaista miehistön työskentelytapaa kuin perinteiset, suhteellisen hitaat pelastusveneet. Tämä on havaittu niin uusia aluksia käyttöön ottaneissa yhdistyksissä, kuin Suomen Meripelastusseurassakin. Kevään koulutusristeilyllä julkaistiin kahden vuoden aikana tiiviisti kehitetty ohjaamotyöskentelymalli, josta käytetään kansainvälistä termiä Bridge Resource Management (BRM). Sen tavoitteena on turvallisuuden lisääminen liikuttaessa nopeilla aluksilla hankalissa olosuhteissa, kuten saariston kapeilla ja karikkoisilla väylillä tai pimeässä. Mallia on kehitetty Vaasan Meripelastusyhdistyksen johdolla ja sitä on esitelty alustavasti jo vuoden 2012 koulutusristeilyllä. BRM-mallin lähtökohtana on tiimityöskentely. Perinteisesti merenkulussa aluksen päällikön, perämiehen tai luotsin tehtävät ovat olleet yksilösuorituksia. Muiden sillalla olevien henkilöiden ei ole tarvinnut osallistua päätöksentekoon, eikä olla tietoisia toistensa aikomuksista. Lukuisat onnettomuudet niin merenkulun kuin ilmailunkin alalla ovat osoittaneet, että perimmäinen syy onnettomuuksiin on yleensä inhimillinen erehdys tai virhetulkinta. Lentoliikenteessä ohjaamon työnjakoa ja toimintakulttuuria on kehitetty 1960-luvulta lähtien ja onnettomuuksien määrä on saatu pienenemään merkittävästi. Tämän mallin mukaisesti myös meriliikenteessä yksilökeskeistä kulttuuria on pyritty muutamaan kohti tiimityötä, jossa sillalla oleva henkilökunta jakaa aktiivisesti tietoa suunnitelmista ja päätöksistä toisilleen. Keskeisin asia ohjaamotyösketelyssä on ohjailutiimin yhteinen tietoisuus ajettavasta reitistä ja sen vaatimista ohjailutoimenpiteistä. Tämä edellyttää huolellista ja etukäteen laadittua reittisuunnitelmaa. Kaikkien ohjailuun osallistuvien, erityisesti navigaattorin ja ruorimiehen, on oltava selvillä ajettavasta reitistä. Tietoisuutta ylläpidetään tehokkaalla kommunikaatiolla ja monitoroinnilla. Kommunikaatio perustuu selkeisiin navigaattorin antamiin ohjailukomentoihin ja ruorimiehen kuittaukseen. Monitoroinnissa ohjaustiimin jäsenet seuraavat ENC-kartan, tähystyksen ja tutkan avulla ohjailutoimenpiteiden toteutumista ja oikeellisuutta. Kuka tahansa ohjailutiimin jäsen voi virheen tai vaaran havaitessaan komentaa pysäyttämään aluksen. BRM-käsikirja ja siihen liittyvät opetusvideot löytyvät Messin materiaalipankista. Uuden aluksen myötä BRM-käytännöt otetaan käyttöön myös omassa yhdistyksessämme. Niitä joudutaan muokkaamaan jonkin verran vastaamaan alueellisia tarpeitamme. Koulutuksellisesti luvassa on mielenkiintoinen sekä työntäyteinen kevät ja kesä. Kouluttajat toivottavat kaikki uudet aktiivisesta toiminnasta kiinnostuneet jäsenet tervetulleiksi. Lähde mukaan kouluttautumaan miehistö- ja päällystötehtäviin! Kimmo Linnela ja Mika Vainio 28 29

16 Oy Weldforce Ltd on suomalainen Henkilöstöpalveluyritys. Meiltä löydätte hitsaus- ja metallialan ammattilaiset nopeasti ja edullisesti käyttöön konepajoille, työmaille ja projekteihin Suomeen ja muualle Eurooppaan. Pyydä tarjoustamme metallin ammattilaisista Erkki Komi, toimitusjohtaja P

17 Merikarttakuulumisia Liikenneviraston tehtävänä on huolehtia Suomen vesitieverkon ja merikartoituksen ylläpidosta ja kehittämisestä. Yli 300 veneilijää vastasi kyselytutkimukseen, joka tehtiin vuoden 2012 syksyllä. Vastanneista 80 % oli tyytyväisiä Liikenneviraston veneilyasioiden hoitoon. Lähes kaikki tutkimukseen vastanneet veneilijät käyttävät virallisia painettuja merikarttoja, ja 80 % käyttää lisäksi karttaplotteria tai navigointiohjelmaa. Vastaajat luottavat Liikenneviraston tuottamiin merikarttoihin ja kokevat niiden sisältävän keskeistä informaatiota. Pääsääntöisesti vastaajat olivat myös tyytyväisiä väyliin ja niiden hoitoon. Sisävesiltä julkaistaan kesällä kaksi sarjaa O-sarja (Tampere-Hämeenlinna) sekä R-sarja ( Joensuu-Nurmes). R-sarjaan on yhdistetty Pielinen ja Pielisjoki. Pielisen syvyystiedot on uusittu väylien osalta perustuen monikeilauksiin ja muilta osin täydennetty. Myös Pielisjoen syvyystietoja on päivitetty sekä karttasarjan laituritiedot. Saatavilla on myös uusia satamakarttoja, joihin on koottu aiemmin rannikkokarttojen takana olleita spesiaaleja. Alla esimerkki satamakartasta johon on koottu Kumlingen, Lappon, Jurmon, Vuosnaisen ja Lypyrtin karttakuvat. Vuonna 2013 julkaistavat merikarttasarjat Helmikuussa 2013 julkaistiin merikarttasarja A (Helsinki-Viipuri). Karttaan on tullut edellisen painoksen jälkeen useita satoja päivityksiä. Syvyystietoja on päivitetty laajoille alueille perustuen uusiin monikeilauksiin ja linjaluotauksiin. Veneväylillä on tapahtunut useita turvalaite ja väylälinjauksen tarkistuksia mm. Suomenlahden veneilyn runkoväylään liittyen. Veneilijän on hyvä olla tietoinen myös kauppamerenkulun väylillä tapahtuneista merkittävistä muutoksista esim. Orrengrundin väylämuutokset, uusi Saukon oikaisu, jotta osaa välttää liikkuessa kauppamerenkulun käyttämiä alueita. Karttasarjan kaikki laituritiedot on tarkistettu. Samoin on päivitetty venesatamat ja maastotietoja tarvittavilta osin mm. satamien rantaviivan muutokset. Siltojen alikulkukorkeuksia on myös tarkistettu. (kuva: ei navigointiin) Ensi vuonna on suunnitelmissa Saaristomerelle D-sarja (Turunmaan saaristo), Selkämerelle E-sarja sekä sisävesille P (Valkeakoski-Längelmäki) ja Päijänteelle J-sarja. Liikenneviraston www-sivuilta löytyy merikarttojen julkaisusuunnitelma. Merikarttojen karttakohtainen päivityspalvelu sisältää kaikki merikartan edellisen painoksen jälkeen tapahtuneet muutokset. Huomioitavaa on, että uuden merikartan saa nyt yli 30 % halvemmalla, kuin viime veneilykaudella. Liikennevirasto Maarit Mikkelsson, Yksikön päällikkö, Liikennevirasto, Merikartoitus Kirjoita teksti] 32 33

18 NOSTOKARI KUORMA-AUTO JOSSA ISO NOSTURI Tee tilausmatkastasi elämys Matkusta ylellisesti ykkösluokassa Linjaliikenne Autokatu 11, Turku Puh Yhteydenotot myös: -ULOTTUVUUS 41 METRIÄ -VINSSI -JIBI -RADIO-OHJAUS -RAKENNUSNOSTOT -KULJETUKSET LAVALLA TAI LAVETILLA -VENEKULJETUKSET -PURJEVENELAVETTI Puh

19 Vapaaehtoinen meripelastus - harrastus sinullekin? Suomen meripelastusseuraan kuuluu yli jäsentä. Heistä noin pari tuhatta pitää meripelastusta aktiivisesti harrastuksenaan. Nämä aktiivijäsenet pyörittävät toimintaa noin 60 järvi- ja meripelastusyhdistyksessä. Jäsenyys yhdistyksessä ei velvoita osallistumaan yhdistyksen toimintaan, mutta siitä on monille muodostunut erinomainen harrastus ja melkeinpä elämäntapa. Vaikka elämme yhdistystoiminnan luvatussa maassa, on yhdistyksien toiminta kuitenkin vaikeuksissa. Suurin haaste on löytää toiminnan tekijöitä. Yhdessä tekemisen ja kaveriavun kulttuuri saattaa olla muuttunut viime vuosina yksilöllisemmän elämänmuodon suuntaan, joka näkyy myös ihmisten vapaa-ajasta kilpailevien yhteisöjen arjessa. Yhteiskunnan kehityssuunta ja voimavarojen niukkuus palvelujen tuottamisessa kuitenkin edellyttäisivät meiltä isompaa panosta nk. kolmannen sektorin toiminnassa. Vapaaehtoinen meripelastus on jo nyt merkittävä meriturvallisuutta parantava ja ylläpitävä toimija viranomaistoiminnan yhteistyökumppanina.tämän vapaaehtoistyön merkitys tulee tulevaisuudessa todennäköisesti vain kasvamaan.naantalin Seudun Meripelastajissa on nelisensataa jäsentä. Aktiivisesti toimintaan meripelastusaluksen miehistössä tai muulla tavoin osallistuu tästä määrästä noin 10 prosenttia. Yhdistyksen ehkäpä suurimpana haasteena tulevaisuudessa on herätellä jo olemassa olevasta jäsenistöstä lisää käsipareja meripelastustoiminnan käytännön toteuttamiseen sekä saada yhdistykseen uusia aktiivitoiminnasta innostuneita jäseniä. Käytännön toiminta meripelastuksen parissa on antoisaa. Itselleni suurin mielihyvä tarjoutuu mahdollisuudesta toimia merellisten asioiden ympärillä mukavan porukan kanssa. Yhdessä tekemisen ilo on moninkertainen ilo. Päivystysviikkojen viikonloppuina aluksemme on kulussa ja tuolloin ehtii tutustua ihmisiin rauhassa ja samalla nauttia saaristomme loppumattomasta kauneudesta. Tehtävien hoitaminen tuo sopivasti haastetta normaaliin huviveneilyyn nähden ja opettaa suorittajilleen jatkuvasti uusia taitoja. Mitenkään vähäisempänä ei voi pitää lämmintä tunnetta siitä, että omassa harrastuksessaan voi auttaa lähimmäistään selviytymään hankalasta tilanteesta. Suomen Meripelastusseuralla on myös kattava ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä, joka tarjoaa jatkuvan mahdollisuuden kehittää omia taitojaan ja tietojaan. Yhdistyksemme ottaessa käyttöön ensi kaudella uuden ja todella nykyaikaisen pelastusaluksen tarjoutuu Sinullekin mahdollisuus olla alusta alkaen mukana kouluttautumassa sen aktiivimiehistöön. Harrastus ei vaadi mahdottomia panostuksia aloittajaltaan, kunhan vain otat yhteyttä ja tulet paikalle. Mukaan ovat tervetulleita niin merellä jo kokemusta keränneet kuin puhtaat maakravutkin. Toiminta ei ole ryppyotsaista puurtamista, vaan toimintaa pyöritetään iloisella ilmeellä vastuuntuntoisesti. Merellisten kokemusten keräämisessä ei ylärajaa aseteta, mutta voit olla mukana vain esimerkiksi kerran purjehduskaudessa. Yhdistyksemme tarvitsee toki jatkossakin toimintaamme taustalta tukevia ihmisiä ja yhteisöjä, mutta etenkin pyydämme Sinuakin harkitsemaan, olisiko vapaaehtoisen meripelastus Sinullekin uusi aktiivinen harrastus. Jos kaipaat sparrausta pohdinnassa tai haluat kuulla lisää toiminnastamme, älä jätä ottamatta yhteyttä. Laiturilla tavataan! Vesa Hällfors Kuvat: Katariina Vainio 36 37

20 Veneiden sekä moottoreiden huolto, asennus ja korjauspalvelut Raision venesatamassa