Hyvän golfkentän toteuttaminen vaatii yksityiskohtaista suunnittelua, hyvää kommunikointia ja huolellista rakentamista.

Transkriptio

1 Hyvän golfkentän toteuttaminen vaatii yksityiskohtaista suunnittelua, hyvää kommunikointia ja huolellista rakentamista. Rakentaminen vaatii myös joustavaa projektinhallintaa ja erikoisosaamista, jotta työ sujuu tehokkaasti ja virheettömästi. Rakentamisen suunnittelu Golfarkkitehdin suunnitelmien valmistuessa aloitetaan kentän rakentamisen suunnittelu, jonka aikana määritetään käytettävissä olevat resurssit ja rakentamisen aikataulu. Näin voidaan lopulta tehdä realistinen projektisuunnitelma ja aloittaa työurakoiden kilpailuttaminen. Vaikka golfkentän rakentamisessa noudatetaan useita maanrakentamisen perustekniikoita, se eroaa selvästi tavallisesta maanrakentamisesta kuten esimerkiksi tienrakentamisesta. Sen vuoksi urakkatarjouksia valittaessa on urakoitsijan aikaisempi kokemus golfrakentamisesta erittäin painava syy hinnan sijasta. Projektiorganisaation rakenne saattaa vaihdella eri projekteissa jonkin verran, mutta projektin käytännön työn kokonaisvastuu pitää aina olla golfkenttärakentamiseen erikoistuneella projektipäälliköllä. Hänen apunaan tulisi olla myös tulevan kentän hoitamisen vastuuhenkilö, kenttämestari, joka voi toimia samalla myös työn laadun valvojana asiakkaan puolesta. Koska resurssit, maaperä ja sääolosuhteet saattavat vaihdella suuresti eri projektien välillä, on projektipäällikön tärkein tehtävä valvoa ja suunnitella työn kulkua päivittäin. Esimerkiksi savipitoisella maaperällä sateisena kesänä saattaa jopa työmaan hetkellinen sulkeminen olla järkevin toimenpide, koska epäsuotuisissa olosuhteissa työskentely aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Golfkenttärakentamisessa voidaan selvästi erottaa eri työvaiheet, jotka tehdään tietyssä järjestyksessä. Työmaan suuren pinta-alan vuoksi niitä tehdään rinnakkain samanaikaisesti, jotta rakentamiseen käytetyt resurssit tulevat tehokkaimmin käytetyiksi. Esimerkiksi maaston raivaamisen ollessa vielä käynnissä aloitetaan ensiksi raivatuilla alueilla jo maansiirtotyöt. Kentän merkintä Golfkentän rakentaminen aloitetaan merkitsemällä perusrakenteet maastoon arkkitehdin piirustusten mukaisesti. Merkinnän ensimmäisessä vaiheessa jokaisen peliväylän aloituslyöntipaikat, peliväylien keskilinjat ja viheriöiden keskipiste merkitään isolla paalulla. Maaston raivaamisen jälkeen merkitään kaikki muut kentän rakenteet. Tässä vaiheessa paaluihin merkitään myös suunnitelmien mukaiset korkomerkinnät. Copyright 2008 GolfArk Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. 1/5

2 Maaston raivaaminen Maaston raivaamiseen tarvittava työmäärä ja kustannukset vaihtelevat kenttäalueen peitteisyyden mukaan. Alueen koko ja puuston markkina-arvo vaikuttavat raivauskustannuksiin. Myös ympäristömääräykset voivat nostaa kustannuksia huomattavasti, jos puun runkojen lisäksi syntyvät raivausjätteet kuten oksat ja kannot pitää kuljettaa alueelta pois. Puun kaadon ensimmäisessä vaiheessa kaadetaan puusto n. 15 m peliväylän keskilinjan molemmin puolin. Näin peliväylät ovat avoinna ensimmäistä kertaa aloituslyöntipaikalta viheriölle asti, jolloin arkkitehti pystyy paremmin näkemään jokaisen peliväylän maaston piirteet ja valitsemaan toisessa vaiheessa poistettavat puut. Myös jokainen erityisen suuri tai kaunis puu jätetään kaatamatta ja vahingoittamatta hakkuun ensimmäisessä vaiheessa. Puun kaadon toisessa vaiheessa raivausaluetta levennetään kunkin peliväylän suunniteltuun leveyteen asti pyrkien samalla luomaan luonnollisesti polveileva metsän reuna. Suojeltaviksi määrätyt puut merkitään ja suojataan huolellisesti. Alueille, joille puustoa jätetään, tehdään harvennushakkuut poistaen korkeintaan puolet poistettavaksi suunnitellusta puustosta. Puita kaadettaessa on myös muistettava puiden vaikutus kentänhoitoon. Esim. viheriöt tarvitsevat ehdottomasti esteettömän auringonpaisteen aamupäivän aikana. Puiden kaatamisen jälkeen pintamaa käsitellään poistamalla kannot ja kivet 30 cm syvyydeltä. Suuret maansiirtotyöt Vaikka kentän suunnittelijan tehtävä on välttää suuria maan leikkauksia tai täyttöjä ei niitä voida aina välttää. Yleensä mitä jyrkkäpiirteisempi maasto on sitä enemmän niitä tarvitaan, jotta maaston muodot saadaan peliin ja kentänhoitoon sopiviksi. Kastelujärjestelmää varten tarvittavat lammet ovat yleensä kentän suurimpia kaivantoja. Niistä kaivettavat maamassat pyritään käyttämään esim. peliväylien pohjamassoina mikäli mahdollista. Koska suuret maansiirrot ovat rakentamisen kallein työvaihe, pitää kaluston käyttö suunnitella huolella. Maansiirtokustannukset perustuvat siirtoetäisyyteen ja maaperän työstettävyyteen. Esim. kaivinkoneella siirrettävät kivet eivät vielä juuri lisää kustannuksia, mutta kallion leikkaaminen on aina erittäin kallista räjäytystyötä. Projektipäällikkö suunnittelee kuhunkin tehtävään sopivan kaluston ja työtavan pyrkien mahdollisimman tehokkaaseen resurssien käyttöön. Perusmuotoilu Seuraava työvaihe on kentän perusmuotoilu suunnitelmien mukaisiin korkotasoihin. Koska golfkentän kokoisen alueen kolmiulotteisten muotojen täydellinen hallinta on piirustuksissa mahdotonta, tarvitaan maastossa usein muotoilun hienosäätöä. Arkkitehdin läsnäolo on työn tässä vaiheessa välttämätöntä, koska perusmuotoilun jälkeen suunnittelijalla ei ole enää mahdollisuutta suurten muutosten tekemiseen. Kentän perusrakenteet (aloituslyöntipaikat, peliväylät ja viheriöt) muotoillaan jo tässä vaiheessa kentän lopullisten pintamuotojen mukaisiksi, jotta vältytään hankalilta muutostöiltä myöhempien työvaiheiden aikana. Perusmuotoilun tärkeimpiä tehtäviä on maan kunnollinen tiivistäminen. Erityisesti lyöntipaikkojen ja viheriöiden perusmuotoilun laatu on hyvin keskeinen tekijä sekä kentän käytön että hoidon kannalta. On välttämätöntä että ne pysyvät suunnitelluissa muodoissaan vuosikymmenienkin kuluttua. Niiden korjaaminen on sekä kallista että kiusallista, koska jokainen korjaustyö haittaa pelaamista pitkän aikaa. Peliväylät Peliväylien muotoiluun pitää varata tarpeksi aikaa, jotta pintamuodot saadaan aaltoilemaan maastoon sopivalla tavalla. Visuaalisuuden lisäksi muotoilijoiden pitää aina myös varmistaa pintakuivatuksen toimivuus ja muotojen soveltuvuus kentänhoitokoneille. Eräs tärkeimmistä asioista peliväyliä muotoiltaessa on muotoillun pinnan liittäminen ympäröivään luonnontilaiseen maastoon. Muotojen tulisi ikäänkuin jatkua toistensa lomaan ilman keinotekoisen näköisiä rajapintoja. Kentän luonnonmukaisuutta voidaan parantaa myös istuttamalla alueen luontaista pienkasvillisuutta kylvetyn ruohoalueen reunaan tai esim. hiekkaesteiden reunoille. Varsinaisten peliväylien ulkopuolelle jäävät avoimet alueet pitäisi säilyttää luonnontilassa, jotta eroosiovaikutukset jäisivät mahdollisimman pieniksi. Luonnontilainen kasvusto toimii myös hyvin maisemallisena lisäelementtinä sekä lisää alueen biotyyppien monimuotoisuutta. Peliväylien muotoilussa ainoa oikea työkalu on puskutraktori, jonka avulla maamassat tiivistetään siirtämällä maata ohut kerros kerrallaan ajaen samalla edestakaisin jo siirretyn massan yli. Näin ehkäistään painumien syntyminen. Copyright 2008 GolfArk Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. 2/5

3 Pinnan muodoista tulee myös golfkentälle sopivia, koska puskukoneen liikeradat ja paino pehmentävät muotoja. Viheriöt Rinteeseen tai kummulle rakennettava viheriö voidaan muotoilla paikalla olevilla massoilla. Usein tarvitaan kuitenkin täytemaata, jolla viheriö nostetaan ylös ympäröivästä maastosta paremman näkyvyyden ja kuivatuksen takia. Perusmuotoilu tehdään jo tässä vaiheessa mahdollisimman lähelle lopullista muotoa. Viheriön pinta on yleensä aaltoileva ja sen kaltevuus vaihtelee 1.5 ja 15 prosentin välillä. Työ viimeistellään tiivistämällä maamassat, jotta painumia ei pääse syntymään myöhemmin. USGA -viheriö USGA viheriöspesifikaatio on tarkimmin määritelty, tutkittu ja eniten käytetty tapa rakentaa viheriöitä. Se perustuu tarkoin määriteltyyn kerrosrakenteeseen, jossa perusmuotoiltuun viheriöpohjaan kaivetaan ensin ns. viheriökaukalo suunnitellun viheriön muotoiseksi. Kaukalon pohjalle rakennetaan salaojitus kalanruotomuotoon asentamalla ojiin sekä salaojaputket että salaojasoraa. Ojitus peitetään vielä 10 cm sorakerroksella. Alkuperäisessä ohjeessa sorakerroksen päälle asennetaan 5 cm paksuinen karkean hiekan välikerros, jonka päälle asennetaan 30 cm kasvukerros. Välikerros voidaan kuitenkin jättää pois, jos salaojasoran ja kasvukerroksen rakenne täyttää vaadittavan kasvukerroksen vedenpidätystarpeen. Kasvukerros sekoitetaan hiekasta, jonka rakeisuuskäyrän tulee olla tarkkaan määriteltyjen rajakäyrien välissä. Kasvukerroksena käytetään hiekan ja kasvuturpeen sekoitusta, jossa turvetta on n. 2 paino-%. Koska golfkentän kasvualustojen tulee olla vettä hyvin läpäiseviä, on orgaanisen materiaalin osuuden oltava pieni. Turpeen pitää olla tasalaatuista, tummaa ja pitkälle maatunutta eikä se saa olla pitkäkuituista. USGA menetelmän kerrosrakenteella pyritään luomaan ruohon juuristolle mahdollisimman tasalaatuiset ja optimaaliset kasvuolosuhteet. Kasvukerroksen rakeisuus pidättää vettä ja ravinteita, mutta päästää ylimääräisen veden salaojaputkien avulla. Näin viheriö kuivuu nopeasti rankkasateenkin jälkeen, mutta toisaalta kuivina ajanjaksoina sitä ei tarvitse kastella jatkuvasti. Viheriökaukalo kaivetaan perusmuotoillulle viheriöalueelle. Myös viheriöillä puskutraktori on usein paras työkone, koska em. työskentelytavasta johtuen maa tiivistyy helpommin muotoilun aikana varsinkin, jos muotoiluun käytettävä maamassa ei ole hiekkaa. Hiekkamaalla tiivistämisongelmaa ei ole, joten työ käy tällöin myös kaivinkoneella. Viheriöiden rakentaminen vaatii erikoisosaamista ja huolellisuutta. Ne rakennetaan nykyisin yleensä ns. USGA menetelmällä, jonka kehittämisen aloitti USA:n golfliitto (USGA) jo 1950 luvulla. Menetelmä on osoittautunut toimivaksi, mutta sen toteuttaminen vaatii eniten osaamista, aikaa ja kalliimpia materiaaleja. Viime aikoina on suosiotaan kasvattanut ns. California menetelmä, jolla viheriön rakentaminen on huomattavasti halvempaa yksinkertaisemman rakenteen vuoksi. Viimeisimmät tutkimukset ovat myös osoittaneet California viheriöiden toimivan useissa olosuhteissa yhtä hyvin kuin USGA viheriöt. Kasvukerroksen vedenpidätyskyky perustuu hiekan ja salaojasoran rakeisuuseroon, joka päästää veden kasvukerroksesta alla olevaan soraan vasta sitten, kun kasvukerros on kyllästynyt vedellä. Aloituslyöntipaikat Aloituslyöntipaikat rakennetaan yleensä hieman ympäröivän maanpinnan yläpuolelle. Näin niiden kuivatus helpottuu ja samalla pelaaja näkee peliväylän paremmin. Tämän vuoksi moni suunnittelija pyrkii sijoittamaan lyöntipaikat maaston korkeammille paikoille kuten esim. mäen rinteeseen. Aloituslyöntipaikat rakennetaan mahdollisimman tasaisiksi, jotta pelaaja saa tukevan alustan avauslyöntiinsä. Pinta ei kuitenkaan saa olla aivan vaakatasossa vaan siihen tehdään pituussuunnassa taaksepäin 1 % pintakallistus kuivatusta varten. Jos lyöntipaikan pohjamaa on huonosti kuivuvaa, siihen asennetaan myös kevyt salaojitus. Myös aloituslyöntipaikka vaatii hyvän tiivistämisen. Jos rakentamiseen on käytetty enemmälti täytemaata, on lyöntipaikan hyvä antaa asettua paikoillaan esim. talven yli. Copyright 2008 GolfArk Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. 3/5

4 Kuivatus Kuivatus on ruohon kasvuolosuhteiden ja pelaamisen kannalta ensisijaisen tärkeää. Märät olosuhteet estävät kunnollisen hoitotyön ja tekevät pelaamisesta vaikeaa. Mikäli kentän alueella on rakennustöitä vaikeuttavia kosteikkoja ne pitää kuivattaa ennen rakennustöiden aloittamista. Tätä varten tarvitaan koko kentän alueelta kuivatussuunnitelma, jonka perusteella rakennetaan ylimääräisen veden poistamiseen tarvittavat rakenteet. Rinteeseen rakennetun aloituslyöntipaikan massat jätetään painumaan talven yli. Lammet Lampien avulla voidaan luoda dramaattisia pelitilanteita ja kaunista maisemaa. Tämän lisäksi niillä on suuri merkitys kentän rakentamisessa ja hoitotyössä. Niistä kaivettavat maamassat soveltuvat yleensä täytemaana kentän perusmuotoiluun. Lammet toimivat usein myös kastelulaitteiston vesivarastona. Mikäli lampi kaivetaan märkään maastoon on työ parasta tehdä talvityönä kustannusten minimoimiseksi. Vaikka hyvin muotoiltu kenttä on visuaalisesti näyttävä ja pelillisesti vaihteleva sen pintamuotojen tärkein tehtävä on huolehtia veden poistamisesta. Ruohopinnalla pitäisi aina olla vähintään 2 % pintakaltevuus, jotta vesi voidaan ohjata pois viheriöiltä ja peliväyliltä. Pohjamaan ominaisuuksista riippuen tarvitaan lisäksi pintakaivoja ja salaojitusta. Kustannusten minimoimiseksi kannattaa jokaisen peliväylän kuivatusrakenne suunnitella erikseen, jotta vältytään turhalta rakentamiselta. Varsinkin salaojituksen tarvetta voidaan vähentää toimivan pintamuotoilun avulla eikä hiekkapohjainen väylä tarvitse ojitusta juuri ollenkaan. Peliväylällä sijaitseva luontainen tai suunniteltu painanne pitää kuivattaa kaivojen ja putkituksen avulla. Viime vuosina myös Suomessa on yleistynyt tapa rakentaa peliväylän alle pääviemäri, johon muotoilun avulla rakennetuissa painanteissa sijaitsevat kaivot keräävät veden. Tämä rakenne on suositeltava erityisesti savipohjaisilla mailla, koska pelkkä salaojitus ei niillä ole osoittautunut toimivaksi. Golfkentällä vesi pyritään usein kierrättämään kasteluvettä varten kaivettujen lampien kautta. Näin alueen luontainen vesi saadaan tehokkaasti ensin kastelujärjestelmän käyttöön. Ylimääräinen vesi johdetaan pato- ja ojitusjärjestelmien avulla alueelta pois. Vesiesteiden kaivuusta saadaan massaa väylien perusmuotoiluun. Hiekkaesteet Hiekkaesteet muotoillaan arkkitehdin suunnitelmien mukaan sekä peliväylillä että viheriöalueilla. Niiden perusmuotoilu tehdään koneellisesti, mutta niiden viimeistelyssä tarvitaan usein myös käsityötä esteen reunoja viimeisteltäessä. Hiekkaesteen pohja muotoillaan koveraksi ja sen pohjalle asennetaan salaoja, jotta se pysyy kuivana rankkasateenkin aikana. Esteessä käytettävän hiekan rakenteesta riippuen hiekkaa asennetaan siihen cm. Kastelujärjestelmä Kastelujärjestelmä on eräs kalleimmista golfkentän rakenteista. Nykyaikaisilla kentillä sen osuus voi olla jopa % rakennusbudjetista. Sen kustannukset riippuvat tosin kentän rakenteesta, maastosta, sääolosuhteista, ruoholajikkeista sekä halutusta kentän laatutasosta. Kastelujärjestelmässä ei kuitenkaan kannata säästää liikaa, koska ruohon kasvukerrokset eivät pidätä kosteutta kovin pitkään. Keskitason kentälle riittää ns. yksirivinen järjestelmä, jossa peliväylien keskellä on väyläsadettimet yhdessä rivissä. Parempaan laatuun pyrittäessä sadettimet asennetaan kahteen tai Copyright 2008 GolfArk Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. 4/5

5 useampaan riviin, jolloin myös väylien reunaalueet tulevat tasaisemmin kastelluiksi. Koska viheriöillä kastelun vaatimustaso on kaikkein suurin, pitää viheriösadettimet asentaa tarkoin oikeisiin paikkoihin, jotta koko viheriöalue tulee kastelluksi mahdollisimman tasaisesti. Viheriön koosta riippuen tarvitaan viheriölle sadettimia n. 4 6 kpl. Aloituslyöntipaikoille asennetaan 1 2 sadetinta kullekin lyöntipaikalle. Viileän ilmanalan seuduilla kuten Suomessa ruohopinnat toteutetaan yleensä kylvämällä. Myös siirtonurmetusta käytetään apuna erityisesti eroosioherkillä alueilla kuten hiekkaesteiden reunoissa ja viheriöiden ympäristössä. Siirtonurmen kustannukset ovat suuret, joten sitä käytetään enemmälti vain kalleimmissa hankkeissa. Viime vuosina myös Suomessa on eroosioherkillä alueilla käytetty ns. ruiskukylvömenetelmää, jonka avulla siemen ruiskutetaan kiinneaineen seassa maahan. Näin siemen kiinnittyy hyvin ja kiinneaine pitää siemenen varmemmin tasaisesti kosteana parantaen itävyyttä ja estäen eroosiovalumia. Muut rakenteet Kastelulaitteiston pumput ovat usein järeää tekoa. Muotoilun viimeistely Kun kaikki maanalaiset rakenteet on asennettu, voidaan aloittaa pintamuotojen viimeistely. Tässä vaiheessa muotoiluun voidaan tehdä vain pieniä muutoksia, koska muuten maanalaiset rakenteet voivat vahingoittua. Viimeistelymuotoiluun käytetään usein pientraktoreita, joiden perässä vedetään erilaisia lanamaisia lisälaitteita. Ajamalla useita kertoja esim. kummun yli muoto saadaan pehmeämmäksi ja eri kumpurakenteet saadaan liittymään toisiinsa ilman jyrkkiä rajapintoja. Golfkentän logistinen toimivuus vaatii varsinaisen pelialustan lisäksi mm. huoltoteitä ja pelaajapolkuja. Huoltotiet rakennetaan raskaampaa kentänhoitokalustoa varten, jotta raskaita kuormia ei tarvitse kuljettaa peliväyliä pitkin. Huoltotiet toimivat myös jo rakentamisen aikana raskaan kaluston kulkureittinä. Golfkentän vaatimista rakennuksista ensimmäiseksi aloitetaan huoltorakennuksen rakentaminen, koska rakentamisen jälkeen ensimmäinen vuosi on lähinnä kentän valmistamista pelikuntoon. Klubitalon valmistuminen ajoitetaan yleensä vasta seuraavalle vuodelle, kun kenttä avataan. Artikkelisarjan viimeisessä osassa käsitellään kentänhoidollisia erityisvaatimuksia golfkentän suunnittelussa ja rakentamisessa. (Julkaistu Viherympäristö lehdessä 01/2006) Ruohopinnan toteutus Ruohon siemen vaatii tietynlaisen kasvukerroksen, jotta ruohontaimi kasvaa optimaalisesti ja ruoho kestää pelaajien, kentänhoitokoneiden ja sääolosuhteiden aiheuttaman stressin. Mikäli peliväylän pohjamaa ei ole hiekkapitoista tuodaan sen päälle 20 cm paksuinen hiekkaturveseos. Kustannusten alentamiseksi voidaan hiekkapohjaisella väylällä alueen oma pintamaa sekoittaa pohjamaan kanssa kasvukerrokseksi. Pyrittäessä ensiluokkaiseen laatutasoon kasvukerroksen hiekkaturveseos valmistetaan erikseen sitä varten perustetulla sekoituspaikalla. Viheriöiden kasvukerros valmistetaan aina näin, koska sen laatuvaatimukset ovat erittäin suuret. Copyright 2008 GolfArk Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. 5/5