Kehittyvä. Markkinointi & Kansainvälinen kauppa 6/11. Kuluttaja toimii monikanavaisesti. Onko Suomella elintarvikevientiä tulevaisuudessa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehittyvä. Markkinointi & Kansainvälinen kauppa 6/11. Kuluttaja toimii monikanavaisesti. Onko Suomella elintarvikevientiä tulevaisuudessa?"

Transkriptio

1 Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 6/11 kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike Onko Suomella elintarvikevientiä tulevaisuudessa? Kuluttaja toimii monikanavaisesti Porotalous satsaa laatuun Markkinointi & Kansainvälinen kauppa

2 MP_KehElin_175x257_Joulu_08_CON :24 Page 1 12.

3 n PÄÄKIRJOITUS 6/2011 Uutta virettä elintarvikemenoon Toimituksen väki kiittää lukijoita ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta ja toivottaa Joulurauhaa! Tämän numeron teema on Markkinointi & Kansainvälinen kauppa. En kuitenkaan ota sen enempää kantaa tähän teemaan. Riittää, kun lehden hyvät asiantuntijakirjoitukset tuovat useita näkökulmia aiheeseen. Tosin luen tällä hetkellä Kustannusosakeyhtiö Siltalan kustantamaa Seppo Konttisen kirjaa Suomalainen ruokalasku. Kirja ravistelee ruokaketjua samaan malliin kuin aikaisemmin tänä vuonna ilmestyneet ja lehden Uutuuskirjoja-palstalla esittelemäni opukset. Joten jos kaipaat joulun pyhiksi sielunsopukoita värisyttävää luettavaa, niin tuo kirja ei jätä kylmäksi. En ota myöskään kantaa maa- ja metsätalousministeriön asettaman Elintarvikeketjun neuvottelukunnan aikaansaamaan Ruokaketjun toimenpideohjelmaan, joka julkistettiin lokakuun puolessavälissä. Toivon vain, että kaikki suunniteltu toteutuu. Toimenpideohjelmaan voi tutustua Laatuketjun kotisivuilla. Tämä vuosi on ollut monella tavalla raskas ruokaketjun toimijoille, mutta onneksi hyviäkin uutisia on alkanut kuulua, lähinnä vientimarkkinoitten suunnalta. Mutta en mene tähänkään sen enempää. Joulun alla moni miettii, että mitähän hyvää voisin tehdä lähimmäiselleni. Niin ainakin vielä uskon, huolimatta yhä pahenevasta ahneudesta. Vuosikin ehtii vaihtua ennen kuin seuraava lehden numero ilmestyy. Yksi ja toinen pohtii, mihin olen aikani käyttänyt? Onko se kaikki järkevää, mitä teen? Olisiko vuoden vaihtuessa hyvä löytää uusia kujeita vai porskutellaanko vanhaan malliin? Olin lokakuun lopulla Finnish & Businessin (FiBS), kehitysyhteistyöjärjestö Kepan ja Suomen luonnonsuojeluliiton iltapäiväseminaarissa Yritysten ja kansalaisjärjestöjen uudet yhteistyömuodot. Oli ilahduttavaa kuulla niin järjestöjen kuin yritysten esityksiä hedelmällisestä yhteistyöstä maailman parantamiseksi ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi. Miltä tuntuisi ajatus siitä, että yrityksessäsi kerran kuussa jokainen työntekijä voisi työajalla tunnin verran palvella lähimmäispuhelimessa? Tai yrityksesi toimittaisi tuoretta ruokaa suoraan järjestölle, joka ruokkii vähävaraisia? Tänä päivänähän nuo järjestöt jakavat pääasiassa kauppojen tiskeistä poistettuja, vanhentumassa olevia ruokapakkauksia. Elintarviketieteiden Seura ei ole kansalaisjärjestö. Palvelemme kuitenkin koko elintarvikealaa, puolueettomasti, ilman voiton tavoittelua. Kaipaatko verkottumista tai haluaisitko purkaa energiaasi yhteisen hyvän ja paremman elintarviketulevaisuuden eteen? Työtä riittää, ja vapaaehtoisia kaivataan. Tämäkin lehti on syntynyt suurelta osin vapaaehtoisvoimin. Tiesitkö, että asiantuntijakirjoittajamme eivät yleensä saa mitään korvausta artikkeleistaan? Yhteistyössä on voimaa ja tulevaisuutta! Raija Ahvenainen-Rantala päätoimittaja, TkT PS. Uutuuskirjapalstalla on vinkkejä hyviksi joululahjoiksi! Kuva: Saija ahvenainen I Kehittyvä Elintarvike 6/2011 3

4 Sisältö s.15 Elintarvikkeiden hiilimerkinnät yleistyvät Elintarvikkeiden hiilimerkinnät ovat yleistymässä. Suomalaisyrityksistä Raisio lanseerasi hiilimerkintänsä jo vuonna s.24 Elintarvikeyrityksillä hyvä maine Suomen elintarvikeyritykset ovat hyvässä maineessa, T-Media Oy:n kehitysjohtaja Riku Ruokolahti kertoo. s.38 Sapuskan yrityshankkeet tuottavat tulosta Tekesin Sapuska-ohjelman yrityshankkeiden tavoitteet ovat jopa ylittyneet. Kuva: jussi Koivunen, Studia Koivunen oy Kuva: t-media oy Pääkirjoitus: Uutta virettä elintarvikemenoon, Raija Ahvenainen-Rantala...3 Kolumni: Saako ruualla leikkiä? Heikki Manner...6 Puheenvuoro: Amerikan markkinoita on moneksi, Jari Toivo...9 Puheenvuoro: Onko Suomella elintarvikevientiä tulevaisuudessa? Veijo Meriläinen Palaute: Kiistellyt hiilihydraatit, Kari Salminen...11 n Ajankohtaista Ovatko elintarvikeyritysten riskit hallinnassa? Harry Nordqvist Todellinen muutos uuden ajan työelämän elinehto, Marika Ingman & Tiina Kevätpuro Elintarvikkeiden hiilimerkinnät yleistymässä konsensusta etsitään, Hanna Hartikainen, Hannele Pulkkinen & Juha-Matti Katajajuuri Marja Innanen: Uusi pohjoismainen ruoka myös julkisiin ammattikeittiöihin, Pirjo Huhtakangas Domretorin, Juustoportin ja Vaissin työntekijät suorittivat näyttötutkintoja, Hilkka Tuominiemi n Teema: Markkinointi & Kansainvälinen kauppa Näkökulmia elintarvikeketjun arvon muodostukseen, Heli Tammivuori Kuluttaja toimii monikanavaisesti, entä yrityksesi? Mikko Sihvonen...22 Riku Ruokolahti: Yrityksen maine pohjautuu vahvaan tunnesiteeseen, Pirjo Huhtakangas...24 Porotaloudella riittää haasteita, Petri Muje...26 Lappilaiset elintarvikkeiden valmistajat panostavat osaamiseen, Hannu Pekkala...28 Porotalous satsaa laatuun, Paula Hyvönen...29 Automaatio tehostaa keräilyä Espanjassa, Paula Ovaskainen...30 Fazerilla yli 30 lähileipomoa marketeissa, Pirjo Huhtakangas...32 Leipomot valtaavat marketteja, Pirjo Huhtakangas...33 Luomua ja teknologiaa Saksan elintarvikekauppoihin, Simo Moisio...34 Anuga-messuilla vähän todellisia uutuuksia, Heikki Manner & Henrik Bruun...36 Tekesin Sapuska-ohjelma loppusuoralla yrityshankkeet tuottavat tulosta, Eeva-Liisa Lehto...38 Yhteistuumin Venäjälle, Eeva Heikkilä...40 Hyvä tietotaito hyödyttää kotimarkkinoita ja vientiä, Olga Halme Puolukka tiellä kansainvälisyyteen, Marja-Leena Laitinen...42 Tie venäläismatkailijan sydämeen käy vatsan kautta, Marjo Särkkä-Tirkkonen...42 Suomen ruokaturvallisuusosaamisesta vientituote, Emma Westerling...43 n Tiede & tutkimus Ateriapalvelulla iäkkäille monenlaisia merkityksiä, Maarit Repo...44 Marjat parantavat aterianjälkeistä sokeriaineenvaihduntaa, Riitta Törrönen...46 Väitöksiä, Raija Ahvenainen-Rantala...47 Neuromarkkinointi uusi tapa tutkia asiakkaan toiveita ja odotuksia, Jarmo Heinonen & Jyrki Suomala...48 n Tapahtumia Aistinvaraisen tutkimuksen ammattilaiset kokoontuivat Tanskassa, Milla Alanärä & Raija-Liisa Heiniö Leivos ei luovuta, Tarja Luukko...52 n Palstat Alkupaloja...8 Uutuuskirjoja...49 Tapahtumakalenteri...53 Haarukassa...54 Hankintaopas...55 Nimityksiä...59 Tunnustuksia...60 n ETS-sivut Jäsenesittely: Seppo Heiskanen; Seuran tärkein tehtävä edelleen ammatillisuuden kehittäminen, Pirjo Huhtakangas ETS-palsta, Anna Kojo...62

5 s.18 Missä elintarvikeketjun arvo syntyy? Kuva: Marjo KoivuMäKi/Studio apris Elintarvikkeiden hinnat muodostuvat useista tekijöistä, kuten tuotantopanosten ja raaka-aineiden hinnoista, kysynnästä, tarjonnasta ja sääntelyn määrästä, valitusta strategiasta, tuoteryhmän kilpailutilanteesta sekä kaupallisista käytännöistä. Kysymyksen miten arvo jakautuu ohella tulisikin kysyä, missä arvo syntyy ja miten mahdollisimman suuri osuus arvosta saadaan jäämään Suomeen, toimialapäällikkö Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitosta kirjoittaa. Vuoden 2012 teemat & erikoisteemat Nro Ilmestyy Teema 1/ Ammattikeittiöt & ravitsemus 2/ Raaka-aineet & lisäaineet, Valmisruokateollisuus 3/ Jäljitettävyys & analytiikka, Pakkausteollisuus 4/ Tuotantotilat & koneet, laitteet ja energia, Makeis- ja juomateollisuus 5/ Kylmätekniikka & hygienia ja turvallisuus, Elintarvike tieteiden seura 65 vuotta 6/ Koulutus, työhyvinvointi & johtaminen n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisäl tö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elin tarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teol lisuuden välillä ja kattaa elintarvike kemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. I Kehittyvä Elintarvike 6/2011 5

6 kolumni Saako ruualla leikkiä? Suomalaiseen ruokakulttuuriin on aina kuulunut lapsille alinomaa toistettu kehotus olla leikkimättä ruualla. Mutta kun aikuiset leikkivät ruualla pörsseissä, se onkin sallittua. Leikkivälinettä kutsutaan futuuriksi, joka on julkisesti noteerattu ja hinnoiteltu johdannaissopimus. Sillä sitoudutaan ostamaan ja myymään tietty raaka-aine-erä tulevaisuudessa. Ostetaan ja myydään ruokafutuureita, siis pelataan ruualla. Leikitään, että tulevaisuudessa tonni vehnää, maissia tai soijaa maksaa jossain maailman sataman siilossa jotain, useimmiten enemmän kuin tänään. Tämä ruokapeli on paperilla tai nykyisin paremminkin sähköisessä todellisuudessa tehtävää virtuaalikauppaa. Tarkoituksena on ruuan hinnan kiinnittäminen johonkin arvoon ja kyseisen raaka-aineen aseman suojaaminen markkinoilla. Futuurit ovat sitovia sopimuksia, joiden katteena on aina oltava riittävä määrä pörssiin sidottuja käteisvaroja, kertoo Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) opas. Kaupankäyntiin sisältyy periaatteessa myös todellinen toimitusvelvollisuus pörssin sääntöjen määräämään paikkaan, mutta se toteutuu harvoin, sillä osto- ja myyntisitoumukset kumotaan yleensä ennen sovittua toimitusaikaa vastakkaisella kaupalla. Ellei tämä ole pelaamista ja ruualla leikkimistä, niin mikä sitten on? Ruokaa, maatalousperäisiä kulutushyödykkeitä ja elintarviketeollisuuden raaka-aineita on ostettu ja myyty aina jo muinaiset egyptiläiset sen osasivat, puhumattakaan roomalaisista, joiden viljalaivat seilasivat pitkin silloisia tunnettuja meriä. Maailmassa on aina alueita, joilla jokin kasvi kasvaa tai eläin tuottaa paremmin kuin muualla. Ja ihmisiä, jotka niitä jossain muualla tarvitsevat. Jotta näitä maailman eväitä saadaan kaikille kaikkialla, niitä on vaihdettava rahasta tai tavarasta ja liikuteltava syöjien saataville. Suotuisten olojen kustannukset ja tuotantomäärät määräävät yleensä hintatason maailmalla, esimerkiksi tanskalainen possunliha on sikahalpaa. Halvalla työvoimalla tai edullisella automatiikalla tuotetun ruuan matkailu maailmalla on lisäksi halpaa ja muuttuu halvemmaksi, kun laivat alkavat seilata auringon tai uudelleen tuulen voimalla. Kaukoruoka voittaakin lähiruuan yleensä hinnalla, mutta harvoin laadulla. Maanviljelijä kylvää siemenen peltoon toiveenaan mahdollisimman suuri sato. Futuurisijoittaja sijoittaa rahaa pörssiin toiveenaan mahdollisimman suuri voitto. Voidaanko tätä pitää ahneutena, mahdollisimman hyvän tuoton saamista sijoitukselle, olkoon sijoitus pellossa tai pörssissä? Yleisesti pörssien käyttövoimaksi mainitaan ahneus. Maanviljelijän kohdalla tuotto-odotus muuttuu ahneudeksi ehkä vasta sitten, kun ylilannoitus lakoonnuttaa viljan. Aikuisten ruualla leikkimisen vaikutuksesta viljan tai öljykasvien hintaan on eri käsityksiä. Osan mielestä se on omiaan ruokkimaan hinnannousua. Osan mielestä se hillitsee hintojen nousua, kun tulevaisuuden hinnat tiedetään jo ennakolta, mitä ennustajatkaan harvoin osaavat. Molempien käsitysten takana ovat sadon vaihtelut, kadon sattuessa futuurien hinnat nousevat ja laarien tulviessa yli ne laskevat. Pörssikaupasta on etua eri osapuolille, viljelijä tietää hinnan etukäteen, samoin ostaja. Parhaimmillaan raaka-ainepörssit vakauttavat markkinoita, mutta entä sitten, kun esimerkiksi viljafutuureista iso osa on elintarvikealan ulkopuolisten rahastosijoittajien hallussa. Tällainen ruokapeli tuskin hyödyttää tuottajia tai kuluttajia. Elintarvikeketjun hinnanmuodostukseen kaivataan läpinäkyvyyttä. Sen seitsemän selvitystä on tehty, mutta hinnasta tunnutaan virallisesti tiedettävän vain, että kuluttajalla ruoka on kalliimpaa kuin viljelijällä. Ihmetystä herättää, että mihin näitä selvityksiä on tarvittu, hinnan kertyminenhän näkyy hyvinkin julkisesti raaka-ainekatsauksissa ja kaupan hyllyssä. Esimerkiksi tänä syksynä viljelijä on saanut ruistonnista vajaa 200 euroa, leipuri maksaa puolikarkeasta ruisjauhosta noin 400 euroa/tonni, kaupassa 70 % jauhoa sisältävän ruisleivän hinta alkaa 1000 eurosta tonni. Kuva: heikki Mannerin Kuva-arKiSto Hintojen kauhistelussa on hyvä muistaa, että elintarvikeketjussa jokaisen toiminnon täytyy olla kannattavaa. Syytä sen sijaan on pohtia, pitääkö tien kuluttajan pöytään tässä suuruuden ekonomian huumassa ja tietotekniikan luvatussa maassa olla niin mutkikas ja moniportainen. Lähiruuan näkökulmasta on käsittämätöntä, että Suomessa maidontuotanto on tehty poliittisin päätöksin kannattamattomaksi kulutuksen äärellä. Hajautettu, kulutusta lähellä oleva tuotanto on omiaan vähentämään myös ruualla keinottelua ja ruuan ympäristövaikutuksia, kun suuria raaka-ainemääriä ei tarvitse liikutella maan ja maailman laidalta toiseen. Kansainväliseen kauppaan on ehdotettu valuutansiirtoveroa. Muutamia kokeiluja siihen suuntaan on ollut Englannissa ja Ruotsissa, jossa futuurikauppa väheni ja melkein loppui osakekauppaveron käyttöönoton jälkeen. Palvelisiko maailman ruokakauppaa futuurikaupan lopettaminen tai futuurivoittojen verottaminen? Hintojen heilahtelua aiheuttava keinottelu on syytä saada kuriin, mutta miten saada kuriin satovaihteluita aiheuttava säiden peli? Se nimittäin mahdollistaa keinottelun. π Heikki Manner puheenjohtaja Elintarviketieteiden Seura ry 6 Kehittyvä Elintarvike 6/2011 I

7 Kehittyvä Elintarvike 22. vuosikerta ISSN Aikakauslehtien liiton jäsenlehti TÄHTITUOTE 2012 JULKAISIJA TOIMITUS Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, Helsinki p./f. (09) PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ AVUSTAJAT TOIMITUSKUNTA 6/2011 NEUVOTTELUKUNTA ILMOITUSMYYNTI ULKOASU JA PAINO Raija Ahvenainen-Rantala p Pirjo Huhtakangas p Anne Haikonen Anna Hillgrén Heikki Manner Kaisu Meronen Mari Sandell Jari Toivo Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä-Korea Raija Ahvenainen-Rantala Jarmo Heinonen Pirjo Huhtakangas Markus Luhtala Heikki Manner Heli Tammivuori Erkki Vasara Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Matti Kalervo Eeva-Liisa Lehto Merja Leino Jussi Loponen Heikki Manner Janne Sallinen Tarja Suomalainen Jari Toivo Päivi Tähtinen Infoteam Oy p. (09) f. (09) Vammalan Kirjapaino Oy Jyri Leskinen TILAUSHINTA Kestotilaus 59 määräaikaistilaus 65 oppilaitokset 48 /vuosikerta 6 numeroa vuodessa irtonumero 9,50 /kpl + postituskulut vähintään 10 kpl jälkitilaus 2,50 /kpl + postituskulut Onko yrityksesi innovaatio Tähtituote 2012? Tähtituote kilpailu etsii elintarviketeollisuuden valovoimaisinta tuoteinnovaatiota. Sytytä uusi tähti voittajien taivaalle! Ilmoita yrityksesi tuote kilpailuun mennessä ja aseta uutuus asiantuntijaraadin arvioitavaksi. Asiantuntijaraati tutustuu helmi-maaliskuun aikana tuotteisiin ja valitsee viisi finalistia yleisöäänestykseen. Kuluttajat valitsevat maistuvimman ja merkittävimmän tuoteuutuuden äänestämällä suosikkiaan ETL:n nettisivuilla. Kilpailun voittajaa juhlitaan Elintarvikepäivässä. Lisätiedot: Kilpailuun voivat osallistua Suomessa kehitetyt ja valmistetut vähittäiskauppatuotteet, jotka ovat tulleet myyntiin vuoden 2011 aikana. KANSIKUVA LEHDEN TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET SEKÄ ETS R.Y:N JÄSENASIAT Paliskuntain yhdistys Elintarviketieteiden Seura ry. Anna Kojo sihteeri-taloudenhoitaja PL 115, HELSINKI p , f. (09)

8 n a LKupaL oja Tutkimusyhteistyö Intian kanssa vahvistuu Suomen ja Intian välinen tutkimusyhteistyö vahvistuu elintarvikebiotekniikassa ja nanomateriaalitutkimuksessa. Suomen Akatemia ja intialaiset tutkimusrahoitusorganisaatiot Department of Biotechnology (DBT) ja Department of Science and Technology (DST) ovat päättäneet rahoittaa kolmea elintarvikebiotekniikan ja kuutta nanomateriaalitutkimuksen hanketta. Seppo Salmisen (Turun yliopisto) johtamassa tutkimuksessa tutkitaan suoliston Luomutuotteiden kysyntä kasvaa yhä mikrobien kehittymistä maantieteellisesti ja ympäristöltään erilaisilla alueilla. Maija Tenkasen (Helsingin yliopisto) ja Kati Katinan (VTT) hankkeessa tutkitaan dekstraanin synteesiin vaikuttavia avaintekijöitä Weissellamaitohappobakteerikannoilla, joiden on havaittu kykenevän tehokkaaseen dekstraanin tuottoon. Marja-Leena Laukkasen (VTT) johtamassa tutkimuksessa perehdytään allergisoiviin ruoka-aineisiin ja sitä kautta elintarviketurvallisuuteen. Luomutuotteiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2010 maailmassa ostettiin luomutuotteita yhteensä 59 miljardin US dollarin verran. Yhdysvallat on suurin yksittäinen luomutuotteiden markkina, Euroopassa Saksa ja Ranska ovat suurimpia markkinoita. Luomutuotteiden BioFach-messut painottavat erityisesti elintarviketeollisuuden ekologista, sosiaalista ja taloudellista kehitystä ja vastuuta. Messut pidetään yhtä aikaa luonnonkosmetiikka- ja hyvinvointituotteiden messun Vivanessin kanssa. Teemamaana on Intia, jossa panostukset luomutuotannon kehittämiseen lisääntyvät kovaa vauhtia. Ensimmäinen Suomessa kehitetty chililajike sai suojan Aji Fantasy -niminen chililajike on ensimmäinen Suomessa kehitetty ja suojattu chililajike. Fatalii Gourmet Oy:n chilimestarin Jukka Kilpisen kehittämä keltainen lajike syntyi yli viiden vuoden jalostuksen tuloksena. Maultaan Aji Fantasy on mieto, makea ja hedelmäinen. Keksintöjen patentointiin verrattava kasvinjalostajaoikeus antaa lajikkeen kehittäneelle Fatalii Gourmet Oy:lle yksinoikeuden hyödyntää lajiketta kaupallisesti. Lisäaineiden sallituille käyttömäärille nettisovellus EU:n lisäaineasetuksen sallittujen lisäaineiden luettelot julkaistiin Samalla Euroopan komissio avasi englanninkielisen nettisovelluksen, josta löytyy tietoa lisäaineiden sallituista käyttömääristä elintarvikkeissa. Se on hyvä työkalu sekä elintarvikevalmistajille että valvontaviranomaisille lisäaineiden vaatimustenmukaisen käytön ja markkinoinnin varmistamiseksi. Sovelluksen avulla myös kuluttajat voivat hakea tietoa lisäaineiden sallituista käyttömääristä eri elintarvikkeissa. Earthpac Oy vahvistaa asemaansa Haapajärvellä pääkonttoriaan pitävä Earthpac Oy on tehnyt merkittävän investoinnin uuteen lavalinjaan, joka on jo käytössä yrityksen Äänekosken tehtaalla. Uusi lavalinja kolminkertaistaa tuotantokapasiteetin tässä tuoteryhmässä mahdollistaen kuormalavan päiväkohtaisen tuotannon. Investointi vahvistaa yrityksen asemaa Pohjoismaiden johtavana pakkaustuotteiden valmistajana. Earthpac Oy on Raimo ja Jarmo Jääskeläisen vuonna 1995 perustama perheyritys, jonka tuotevalikoima käsittää kuormalavat, kaulukset ja muut puupakkaukset sekä yleisimmin käytetyt kuljetuspakkaamisen aaltopahvi-, kartonki- ja muoviratkaisut. Lisäksi Earthpac Oy:lla on Epac-palvelukonseptinsa myötä valmiudet ottaa hoitaakseen asiakkaidensa pakkausmateriaalien hallinta kokonaisvaltaisesti. Englanti patenttikieleksi Suomessa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on ottanut englannin käyttöön kansallisten patenttihakemusten päätöskielenä suomen ja ruotsin rinnalle alkaen. Suomalaisten patentinhakijoiden hakemusmäärät ovat kasvaneet niin Euroopan patenttivirastossa, USA:ssa, Japanissa kuin Kiinassakin. Kun englanti on kansallisten patenttihakemusten päätöskieli, voidaan hakemukset laatia suoraan englanniksi ja jatkaa samalla kielellä hakua ulkomailla. 8 Kehittyvä Elintarvike 6/2011 I

9 n puheenvuoro Amerikan markkinoita on moneksi Meillä on monta kertaa melko yksinkertainen käsitys amerikkalaisesta kuluttajasta, kun puhutaan elintarvikkeista ja ruuasta. Mielessämme on usein käsitys ns. roskaruuasta ja ravinnosta, jossa määrä korvaa laadun. Tätäkin näkee, mutta on hyvä muistaa, että Amerikka ei ole millään tavalla yhtenäinen markkina. Kuluttajien mieltymykset ja vaatimukset vaihtelevat kovasti maan eri osissa ja rotupohjaisten kulttuurien myötä ja tietenkin eri yhteiskuntaluokissa. Suomalaisilla voisi hyvinkin olla nykyistä enemmän liiketoimintamahdollisuuksia Amerikan markkinoilla, kun tuotteet ja kohde valitaan huolellisesti. Terveellisyys, turvallisuus ja erikoisuus ovat avaintekijöitä. Havaintoja markkinoista Yhdysvaltojen elintarvikemarkkina on suuruusluokkaa 400 miljardia euroa. Tullihallituksen (Suomen elintarvikevienti ja -tuonti, ) tilastotietojen mukaan vuonna 2009 Suomeen tuotiin elintarvikkeita 3,1 miljardin euron arvosta ja siitä Yhdysvaltojen osuus oli 0,9 %. Samaan aikaan Suomen elintarvikevienti oli 1,1 miljardia euroa ja siitä Yhdysvaltojen osuus oli neljä prosenttia. Eli suhteellisesti viemme Yhdysvaltoihin elintarvikkeita enemmän kuin tuomme. Yleisesti ottaen Yhdysvaltojen elintarvikemarkkinoilla tuonnin osuus on lisääntymässä. Muutaman vuoden kokemuksella oman asuinalueen kaupoissa Washington DC:n alueella tottui näkemään joitakin suomalaisia elintarvikkeita. Tarjolla oli mm. Valion juustoja, Pandan lakritsia, Vaasan hapankorppuja ja Fazerin suklaakonvehteja. Neljän vuoden aikana hyllyjä tarkkaillessani en oikeastaan havainnut suomalaistuotteiden osalta mitään muutosta, vaan tuotevalikoima oli kovin vakaa. Mikä meiltä voisi menestyä? Kun kävin keskustelua kauppiaiden ja konsulttien ja tietenkin kuluttajien kanssa, oli ainakin yksi asia kovin yhtenäinen: tuotteelta halutaan erikoisuutta, ja siihen pitää liittyä tarina. Alkuperää ei nähty tärkeäksi, eli se ei ole mikään etu, että tuote tulee nimenomaan Suomesta. Valtti taas voi olla esimerkiksi se, että tuotteessa on eksoottisena ja terveellisenä pidettyä marjaa, joka puolestaan meillä voi olla jokapäiväinen. Olen kysellyt amerikkalaisilta heidän arvioitaan joistakin suomalaisista elintarvikkeista. Osa heistä on ollut elintarvikealan asiantuntijoita. Salmiakkituotteista on tullut epäilyksiä, että ovatkohan tuotteet edes laillisia. Joka tapauksessa mieltymystä makuun ei ole ollut näissä yksinkertaisissa kenttäkokeissani. Sen sijaan esimerkiksi meidän marjoihimme pohjautuvat tuotteet ovat saaneet lähes poikkeuksetta kovasti pluspisteitä. Joistakin viljatuotteista todettiin, että ne eivät ole pelkästään erikoisia, vaan myös kummallisia. Erikoisuuskin on siis tarkkaan tunnettava ja puntaroitava. Markkinoita etsiessä pitää olla aktiivinen ja apua kannattaa hakea paikallisista kumppaneista. Hyvä esimerkki on Trader Joe s, joka on muista monellakin tapaa poikkeava kauppaketju. Sen yksi tärkeä johtolanka on erikoisuuksien esitteleminen asiakkailleen. Kaupoissa on muun muassa aina menossa tuoteesittelyjä maistiaisineen. Heidän tuotevalikoimansa on kohtuullisen rajallinen ja samalla jatkuvasti uudistuva, eli tuotteita poistuu valikoimasta koko ajan, kun taas uusia tulee tilalle. Suuri osa tuotteista on valikoimassa muutaman kuukauden. Tämä antaa kaupalle mahdollisuuden kokeilla paljon tuotteita ja tehdä rohkeita valintoja myyntiin otettavien tuotteiden suhteen. Tämä taas antaa mahdollisuuksia uusille toimittajille. Kauppaketju etsii aktiivisesti uusia tuotteita ympäri maailman, ja yhtä lailla tuottajat esittävät heille aktiivisesti tuotteitaan. Kauppaketjun myymissä tuotteissa korostuu erikoisuuden ohella luonnonmukaisuus ja terveellisyys. Markkinakohteet on tutkittava Markkinoille menoa pitää maantieteellisesti miettiä tarkkaan. Pitää tunnistaa oma asiakaskunta, ja mistä sen parhaiten löytää. Lähtökohtana on, että suomalainen erikoistuote puhuttelee varmasti parhaiten kuluttajia, jotka etsivät kokonaan uusia terveellisiä ja makukokemuksia tarjoavia tuotteita. Tällöin näitä kuluttajia kannattaa etsiä itä- ja länsirannikoilta, joissa on paljon hyvin toimeentulevia ja terveyteensä ja hyvinvointiinsa panostavia ihmisiä. Samalla alueella väestöntiheys on suuri ja jakelukanavat helpommin järjestettävissä. Kokemus on osoittanut, että kotityöt kannattaa tehdä huolella. Kaukaisilla markkinoilla yhteistyökumppanien merkitys korostuu. Kuva: elina toivo Markkinaselvitykset ovat tärkeitä, kun mietitään, mitä, kenelle ja miten ollaan myymässä. Usein kompastuskivenä ovat liian pienet panostukset markkinointiin. Tätä on tapahtunut suomalaisille. Brandin luominen on sekä työlästä että kallista. Monessa tapauksessa hyvä vaihtoehto voisi olla kumppanuus, jossa käytetään markkinoilla jo tunnettua brandia, joko kumppaniyrityksen tai kauppaketjun omaa merkkiä. Tekesillä on parhaillaan käynnissä Sapuska-ohjelma, jonka teema on kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Ohjelma keskittyy elintarvikealan pk-yritysten kansainvälistymisen aktivointiin tarjoten projektirahoitusta ja palveluja, muun muassa mentorointia. Ohjelma toimii vuoden 2012 loppuun saakka. Samoin apua kansainvälistymiseen saa esimerkiksi ELY-keskuksilta. Moni on lukiessaan varmaankin jo miettinyt, että eihän Suomesta niin vaan lähdetä Amerikan markkinoille, ja niin se tietenkin onkin. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että aika moni on löytänyt sieltä hyvin jalansijaa ja isoilla markkinoilla on varmasti tilaa kunhan tuotteet ja kohde on oikein sovitettu. π Jari Toivo yksikön johtaja Tekes Bio- ja terveysteknologiat I Kehittyvä Elintarvike 6/2011 9

10 n puheenvuoro Onko Suomella elintarvikevientiä tulevaisuudessa? Suomen elintarviketeollisuuden toimintaympäristö ja sen myötä itse teollisuus ovat kokeneet merkittäviä muutoksia EU-jäsenyytemme aikana. Allekirjoittaneella on ollut tilaisuus elää ja kokea muutos aktiivina yhden Suomen suurimman alan toimijan, Valion, johtotehtävissä ja meijeriteollisuuden kansainvälisessä edunvalvonnassa. Vuonna 1995 alkaneen EU-jäsenyyden seurauksena siirryimme suojatusta, raskaasti tue tusta ja suljetusta markkinasta avoimeen, aluksi 15 maan, ja myöhemmin 27 maan, yli 530 miljoonan kuluttajan avoimeen yhteismarkkinaan. Tämä tapahtui kertarysäyksellä Elintarviketeollisuuteen vaikuttivat muun muassa seuraavat merkittävät perusmuutokset: Maatalouspolitiikassa siirryttiin kansallisesta EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan, joka kaventaa mahdollisuuksia itsenäiseen linjaukseen tuotannon määrästä ja edellyttää kilpailukykyä alkutuotannossa. Kauppapolitiikassa yhteismarkkinat avasivat kotimarkkinan kilpailulle, ja vastaavasti toiminnan rajoitteet poistuivat yhteismarkkinoilla. Kaupan keskittyi, ja sen hankintakanavat muuttuivat avoimiksi. Ulkomaiset toimijat kiinnostuivat syrjäisen Suomen markkinoista joko markkinana sinänsä tai astinlautana ns. kolmansille markkinoille, etenkin Venäjälle. Näiden seurauksena alkoivat elintarviketeollisuuden merkittävät rakenne- ja omistajuusmuutokset kaikilla sen toimialoilla. Niiden johtavana teemana on ollut kilpailukyvyn kannattavuuden parantaminen kestävälle tasolle. Elintarviketeollisuuden nykykuva on pelkistetty Elintarviketeollisuuden nykykuva on varsin pelkistetty. Voidaankin hyvällä syyllä kysyä, onko monimuotoisuus hävinnyt jo liikaa? Totuus kuitenkin on, että vain kannattavalla toiminnalla on olemassaolon mahdollisuus. Lopputuloksena on, että suomalaisen kuluttajan vähittäiskaupasta ostamasta ruuasta noin 80 % on kotimaista. Se on sinänsä kansainvälisesti katsottuna hyvä taso. Alkutuotannossa useiden teollisuuden raaka-aineiden omavaraisuusaste on alle 100, merkittävistä tuotteista tai raaka-aineista ainoastaan sianlihalla ja kananmunalla omavaraisuusaste on yli 100. Elintarviketoimiala on varsin keskittynyt muutamaa toimialaa lukuun ottamatta. Useassa yhteydessä todettu lausuma Alkutuotannolla ja elintarviketeollisuudella on kohtalon yhteys, sillä ilman raaka-aineen tuotantoa ei ole paikallista elintarviketeollisuutta on käynyt tai käymässä toteen. Tästä on hyvänä esimerkkinä akuutti tilanne sokerijuurikastuotannon ja kotimaisen sokerituotannon jatkuvuudesta. Omistajuus on jo aikoja sitten siirtynyt ulkomaille. Omistajuuden kautta tarkasteltuna isoista toimijoista suomalaisessa omistuksessa ovat osuustoiminnalliset liha- ja meijeriteollisuus ja sekä valitettavasti entistä harvemmat perheyritykset. Muilta osin esimerkiksi panimo-, makeis-, margariini-, lastenruoka-, sokerijne. teollisuus ovat siirtyneet ulkomaiseen omistukseen. On ilahduttavaa kuitenkin, että monet ulkomaiset toimijat ovat säilyttäneet tuotantoaan Suomessa omista tuottavuustavoitteistaan huolimatta. Nyt meneillään olevien luomu- ja lähiruokatrendien olisi toivottavaa edesauttavan pienen ja keskisuuren teollisuuden menestymistä. Valitettavasti vaan hinta-argumentit julkisissa ja yksityisissä hankinnoissa kaventavat niiden kehitysmahdollisuuksia. Perustotuuksia viennistä ja kansainvälistymisestä Aina kun puhutaan ruuasta ja elintarvikkeista, on muistettava, että ollaan herkällä alueella. Kaikki suvereenit kansakunnat tavoittelevat maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa omavaraisuutta. Kaikki myös arvostavat perustuotteiden osalta kansallisia tuotteita, ja pitävät niitä laadultaan korkeatasoisina ja puhtaina. Tämän vuoksi on käytännössä hyvin vaikeaa rakentaa vientituotteita puhtausargumenttien varaan, vaikka analyysein kiistatta näin olisi. Viennin tuote- ja markkinointistrategioita on hyvä mahdollisuus rakentaa tuoteominaisuuksien, maantieteellisen alkuperän tai teknologisen innovaation pohjalle. Kaikkein parasta tietenkin olisi, jos kykenisi yhdistämään kaksi näistä. Hyvä tällainen esimerkki on Italian Grana Padano myytävä kova juusto, parmegiano regiano. Tässä juustossa maidon jalostusarvo on eräs korkeimpia. Samoin tuotteen valmistusteknologia on vaikea monistaa, ja tuotteen laatu käyttösovelluksissaan on huipussaan. Teknologiapohjaisten tuotteiden markkinointi on eräs vaativimpia. Voin kokemuksesta sanoa, että on helpompaa kehittää tutkimuksen kautta uusia tuoteominaisuuksia kuin tehdä niistä kaupallisia menestyksiä. Suomessa teknologinen osaaminen on vahvempaa kuin yritysten markkinointi- ja myyntiosaaminen. Jatkossa uusien tuotekonseptien kehittämisessä on entistä tärkeämpää miettiä niiden kaupallinen potentiaali ja markkinointistrategia. Liiketoimintastrategian kannalta on syytä Kuva: veijo MeriLäiSen Kuva-arKiSto 10 Kehittyvä Elintarvike 6/2011 I

11 miettiä oma riskinkantokyky. Vaihtoehtoisina strategioina kannattaa pohtia vaihtoehdot: a) lisensioinko, b) teenkö verkoston, jota johdan vai c) teenkö koko operaation itse alusta loppuun. Näiden vaihtoehtojen riski ja tuottopotentiaali kasvavat järjestyksen mukaan. Tärkeimpänä pidän, että kyetään varmistamaan myynnillisesti riittävä peitto, kyky investoida riittävän pitkäjänteisesti markkinointiin ja riittävä jälkihoito. On muistettava, että tulokset eivät tule hetkessä. Millä eväillä kansainvälistyä Kun tarkastellaan Suomesta vietyjen elintarvikkeiden määrää ja arvoa EU-jäsenyyden aikana, voidaan todeta sen polkevan paikallaan. Merkittävistä tuoteryhmistä ainoastaan alkoholijuomat (kasvu 2,9 kertaa arvossa), sokerikemian tuotteet (kasvu 4,5 kertaa) ja maitovalmisteet (kasvu 2,6 kertaa arvossa) ovat kehittyneet positiiviseksi. Selityksenä tähän on myös elintarvikeyritysten etabloituminen Itämeren alueelle, jolloin tuotanto on näissä maissa paikallista. On siis itsestään selvää, että tulevaisuudessa ei voida puhua elintarvikealallakaan viennistä itsestään selvyytenä, vaan kaikki lähtee yritysten strategiasta. Suomalaisten elintarvikealan yritysten strategiana on keskeisimmillä toimialoilla ollut ns. Itämeri- tai lähimarkkina-aluestrategia, joka on varsin luonnollinen, kun ajatellaan mahdollisuuksia ja riskejä. Merkittävimmillä yrityksillämme on toimintaa Ruotsissa, Baltiassa ja Venäjällä. Strategian toteuttamisen edellytyksenä ja tavoitteena on ollut etabloitua paikalliseksi toimijaksi merkkituotteiden, myynnin, logistiikan, tuotannon ja keskeisimpien raaka-aineiden osalta. Toimialoittain katsottuna panimot toimivat pioneereina, ja mm. leipomo-, liha- ja meijeriala seurasivat perässä. Kansainvälistymisstrategian toteuttamisessa monet yritykset ovat kehittyneet vientivaiheen kautta yritysostojen avulla paikallisiksi toimijoiksi. Voidaan todeta, että suomalaisten yritysten luonnollinen alue nykypäivänä on Koillis-Eurooppa, ja siinä erityisalueena Venäjä. Erityinen huomio jatkossa Venäjään Katsottaessa eteenpäin tulee suomalaisen maatalouden ja elintarviketeollisuuden kiinnittää voimakkaampi huomion etenemiseen ja menestymiseen Venäjällä. Venäjä tulisi valita selkeästi kaikilla alueilla painopistealueeksi ja strategiseksi kehitysalueeksi. Suomalaisuudella ja agro-food-sektorin osaamisella on paljon annettavaa Venäjän kehityksessä koko elintarvikeketjua ajatellen. Venäjän tavoitteena on kehittää jatkossa omaa tuotantoaan, etenkin sen infrastruktuuria ja teknologista osaamista. Samoin Venäjällä tullaan jatkossa tarvitsemaan merkittäviä kehitysaskelia ravinnon ja terveyden välisten riippuvuussuhteiden kohentamisessa. Voidaankin kysyä, miksi Suomi ei tarjoaisi kokonaisvaltaista osaamispakettia tämän kehityksen tueksi. Tähän tarvitaan poliittista tahtoa ja tukea. Uskoisin, että yrityselämä jo saatujen myönteisten kokemusten perusteella on valmis olemaan asiassa mukana. Myös Suomen jo olemassa oleva positiivinen kuva ja imago tarjoavat hyvät lähtökohdat jatkokehitykselle. Monet maailmanluokan toimijat arvioivat Venäjän muodostuvan erääksi Euroopan suurimmaksi kuluttajatuotemarkkinaksi 2020 mennessä. Suomalaisella elintarvikeviennillä on rajalliset mahdollisuudet kansainvälisillä markkinoilla. Keskeinen kysymys kotimaan tuotannon kannalta tulee olemaan alkutuotannon toimintaedellytysten jatkuvuus EU CAP -reformin ja budjetin antaminen muutosten suhteen vuonna Maitosektorilla esimerkiksi kiintiöiden poistumiseen on aikaa vajaa kaksi ja puoli vuotta, ja kun nyt jo maidontuotanto on ollut useita vuosia tasaisesti laskeva ja lähes 10 % alle tuotanto-oikeuksien, voi hyvällä syyllä olla huolestunut muutoksista 2015 jälkeen. Sama huoli on olemassa muilla elintarviketeollisuuden toimialoilla. Merkittävimmät elintarvikealan yritykset ovat kuitenkin etabloituneet lähimarkkinoille, joista Venäjä antaa mahdollisuuksia menestykselliseen läsnäoloon kansainvälisillä markkinoilla. Venäjän elintarvikemarkkinoille suomalaisella agro-food-sektorin osaamisella on paljon osaamispohjaista tietotaitoa menestyksen luomiseen. π Veijo Meriläinen Associate GIRA Consultancy and Research hallituksen puheenjohtaja HZPC Sadokas Oy n pal aute Kiistellyt hiilihydraatit Matti Uusituvan ja Emmikaisa Raussin kirjoitus (Kehittyvä Elintarvike 5/11) käsitteli vähähiilihydraattista ruokavaliota (VHH) korostaen sen mahdollisia haittoja ja epäillen paljolti sen etuja. Kirjoituksessa toistettiin useasti, ettei VHH:n vaikutuksista löydy pitkäkestoisia tutkimuksia. Koska näin on, tämän ruokavalion mahdolliset edut ja haitat ovat molemmat yhtälailla vain mielipiteiden varassa. Kirjoitusta luettaessa tämä on hyvä pitää mielessä. Miksei sitten pitkäkestoisia tutkimuksia ole? Puute selittynee sillä, että runsaat puoli vuosisataa kaikki huomio ravitsemuksessa on yksipuolisesti kiinnitetty rasvan vähentämiseen. Jotain on tarvittu rasvan korvaajaksi, ja siten on virallisesti suositeltu hiilihydraatteja laatuun katsomatta. Se on väistämättä johtanut nopeiden hiilihydraattien lisääntymiseen ruokavaliossa, mitä kirjoittajatkaan eivät nyt sitten puolla. Kuopion yliopistossa tehdään ansiokasta lihavuuteen ja diabetekseen kohdistuvaa ravitsemustutkimusta. Eikö juuri siellä voitaisi aloittaa pitkäkestoinen VHH:oon liittyvä tutkimus, jolla varmasti olisi kansainvälisestikin suurta mielenkiintoa? Rasvasta puhuttaessa kirjoituksessa käytetään termejä pehmeä ja kova. Ne ovat fysiikan käsitteitä, ei ravitsemusfysiologian. Tällainen ylimalkainen rasvojen eritteleminen ei päde elintarvike- ja ravitsemustieteessä, vaan on markkinamiesten kaupallista propagandaa. Sitä ei todellakaan toivoisi riippumattomien tutkijoiden käyttävän. Pehmeä-kova -terminologia on johtanut jo aikoinaan trans-rasvahappojen täysin turhaan ja haitalliseen käyttöön. Nyt sama on johtamassa vaihtoesteröityjen rasvojen lisääntyneeseen käyttöön. π Kari Salminen I Kehittyvä Elintarvike 6/

12 n ajank ohtais ta Ovatko elintarvikeyritysten riskit hallinnassa? Elintarvikealalla tuotteiden turvallisuudesta ja terveellisyydestä on huolehdittava alkutuotannosta kuluttajan ruokapöytään asti ja pidemmällekin Suomessakin on esimerkkejä elintarvikeyritysten kaatumisesta, kun tuotteiden mukana levinnyt bakteeri on aiheuttanut sairastumisia, jopa kuolemantapauksia. On myös yrityksiä, joiden liiketoiminta on keskeytynyt kuukausiksi tai jopa loppunut kokonaan tuhoisan tulipalon seurauksena. Tuotteiden takaisinvedot, salmonellan aiheuttamat ruokamyrkytykset, vakavat työtapaturmat ja muut poikkeustilanteet merkitsevät yritykselle aina rahallisia menetyksiä. Elintarvikealan keskittyminen, yksikkökokojen kasvaminen ja lisääntyvä automaatio lainsäädännön vaatimusten ohella ovat luoneet tilanteen, jossa vahinkojen välttäminen on ensiarvoisen tärkeää, asiakaspäällikkö Risto Sirén Ifin Suurasiakasyksiköstä tietää. Alkuvuoden 2009 salmonellakriisi maksoi lehtitietojen mukaan rehuyhtiölle noin kaksi miljoonaa euroa. Rehutehtaalta salmonella levisi rehun mukana useisiin munintakanaloihin ja sikaloihin. Näiden puhdistamisesta ja tuotannon keskeytymisestä aiheutuneet kustannukset olivat mittavat. Tulipaloista riippuvuuksiin ja epidemioihin Omaisuusriskit on otettava huomioon jo laitosta suunniteltaessa. Hygieniasyistä tuotanto- ja varastotilojen rakenteissa käytetään usein paneeleja, joiden sisällä olevat palavat eristeet muodostavat suuren, näkymättömän palokuorman. Ne tulee muistaa, kun esimerkiksi valmistaudutaan tekemään tulitöitä. Palo-osastoinnin merkitys tuli esille, kun Turun yliopistollisessa keskussairaalassa syttyi tulipalo syyskuun alussa. Sammutuslaitteistot, paloilmoittimet ja monet valvontajärjestelmät turvaavat tuotantoa ja toimintaa. Sähkön, lämmön, höyryn, kylmän ja muiden tuotantohyödykkeiden saanti tulee mahdollisuuksien mukaan varmistaa myös häiriötapauksissa. Pakkausmateriaalien ja -tarvikkeiden tulee huippunopeilla pakkauslinjoilla olla laadukkaita. On hyvä tarkistaa, ettei tuotantolaitos ole riippuvainen yhden ainoan pakkaustarviketehtaan tuotannosta. Ja myös niin, ettei tuo tehdas toimi pelkästään yhden materiaalitoimittajan varassa, riski-insinööri Ville Valta muistuttaa. Eräässä elintarvikealan yrityksessä vältettiin hiljattain tuotannon äkillinen ja ehkä pitkäkin keskeytys, kun yritystä palvelevalle jätevesilaitokselle asennettiin Ifin riski-insinöörin Matti Koskenkarin suosituksesta automaattinen paloilmoitin. Ilmoitin antoi hälytyksen, ja pelastuslaitos oli ajoissa paikalla sammuttamassa jo alkaneen palon. Ison ja merkittävän logistiikkakeskuksen palovahinko aiheuttaisi suuria häiriöitä kaikille toimitusketjussa oleville. Näitä vahinkoja torjutaan parhaiten suojaamalla logistiikkakeskukset automaattisella sprinklerilaitteistolla. Mutta aina on tärkeää laatia jatkuvuussuunnitelmat, jotka päivitetään riittävän usein, riski-insinööri Anna Maria Vähäkuopus neuvoo. Kuljetus vaatii huolellisuutta Elintarvikkeen taival suomalaisen kuluttajan ruokapöytään voi alkaa raaka-aineen laivamatkalla maapallon toiselta puolelta. Valtaosa kuljetuksista hoituu silti maanteitse. Ajoneuvokalusto on yleensä rakennettu varta vasten eläin- tai elintarvikekuljetuksiin. Kuljettajat ovat ammattilaisia ja kuljetuskalusto korkeatasoista, Ifin vakuutusasiantuntija Timo Salminen kiittää. Täysin riskitöntä ei kuljettaminen tietenkään ole. Laivakuljetuksissa olosuhteet eivät aina ole ihanteelliset, ja lasti voi pilaantua täysin. Jos kyseessä on iso, useiden kuukausien tuotantoon tarkoitettu erä, voi liiketoiminnalle aiheutuva vahinko olla huomattava. Huonosti puhdistetussa ajoneuvossa raakaaine on vaarassa saastua, ja kylmäketjun katkeamattomuus on huipputärkeää. Lämpötila voi kuljetuksen aikana nousta liikaa vaikkapa laitevian takia. Käsittelyvaiheita ja siten vahinkomahdollisuuksia lisää se, että tuotteita välivarastoidaan matkalla tilalta tehtaalle ja tehtaalta kauppaan esimerkiksi pakastevarastoissa tai logistiikkakeskuksissa. Kuljetusketjun eri vaiheiden huolellinen valvonta on tärkeä edellytys tuoteturvallisuuden varmistamiseksi. Vastuuriskien hallinta tärkeää Vastuuriskien asiantuntija Matti Sjögren Ifistä korostaa, että vastuuvakuutus antaa turvaa yrityksen toiminnasta aiheutuneiden vahinkojen varalta sovittuun vakuutusmäärään saakka, mutta vahingonkorvausvastuulla ei ole mitään yleistä ylärajaa. Tuotevastuu perustuu yrityksen ankaraan vastuuseen kuluttajille aiheutuvista vahingoista. Vastuu on laaja: se koskee sekä tuotetta että sen pakkauksia, ohjeita ja markkinointia. Turvallisuudeltaan puutteellisia elintarvikkeita pääsee silloin tällöin kauppaan asti. Tätä kirjoittaessa on käynnistetty botulinumtoksiinia sisältävän tuontielintarvikkeen takaisinvetotoimet. Pitkät alihankintaketjut ja verkottuminen lisäävät vastuuvahinkojen riskiä. Mitä enemmän tuotantoketjussa on osapuolia, sitä enemmän on vastuusuhteita ja sopimuksia. Alihankkijat on valittava tarkoin, ja sopimusten on vastattava riskien jakoa. Lopputuotteen valmistaja vastaa tuotevastuuvahingon kärsineelle myös alihankkijoidensa puolesta ja jää sitten itse selvittämään oikeuksiaan näiden kanssa. Ulkoistamisessa on hyvä muistaa, että työtapaturmatkin voivat muuttua vastuuvahingoiksi, jos kyse on toisen yrityksen työntekijästä. Teollisuustuotantoon liittyy myös ympäristövahinkojen ja niihin liittyvien vastuiden vaara. Yrityksen vastuuvakuutus ei turvaa kuin osan aiheutuneista vahingoista, sillä imagovahinkoa ei voi vakuuttaa. Takeltelu vaikkapa ympäristövahingosta tiedottamisessa voi vahingoittaa myyntiä ja näkyä tuloksessa pitkään. 12 Kehittyvä Elintarvike 6/2011 I

13 Henkilöstö työturvallisuusriskien kartoitukseen Elintarvikealalla hyödynnetään automatiikkaa, mutta edelleen tarvitaan paljon käsityötä. Työtapaturmariskit kasvavat, kun ollaan tekemisissä puukkojen, veitsien, uunien, kuljettimien ja isojen koneiden kanssa. Vaikka ammattitaitoinen henkilöstö osaa asiansa, viiltohaavat, käsivammat, liukastumiset ja allergiat ovat arkipäivää. Tehdas ei pyöri ilman ihmisiä, ja henkilöstöstä tulee pitää huolta, Risto Sirén sanoo. Riskienhallinta-asiantuntija Jaana Salo pitää erittäin tärkeänä, että koko henkilökunta sisäistää hyvän turvallisuustyön merkityksen. On olennaista, että työntekijät ovat mukana riskien tunnistamisessa ja paneutuvat omakohtaisesti turvallisuusasioihin. Kysymyshän on omasta terveydestä ja työpaikasta. Henkilöstön kytkeminen tiiviisti mukaan riskienkartoitustyöhön luo aivan uudenlaisen tilanteen. Työntekijät motivoituvat toisella ta- valla, kun he pääsevät itse vaikuttamaan. Työturvallisuuden eteenpäinvieminen on helpompaa, ja tarvittavat korjaavat toimenpiteet tehdään paremmin. Osallistumalla riskienkartoitustyöhön työntekijät oppivat tunnistamaan ja välttämään työympäristönsä riskejä. Ifin vakuutusasiantuntija Helena Nurmi kertoo, että lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksutaso on huomattavasti alhaisempi silloin, kun tapaturmia sattuu vähän. Tapaturmista koituvat korvausmenot vaikuttavat omalta osaltaan vakuutusmaksun suuruuteen, mutta tärkeämpää on seurata poissaolojen aiheuttamia kustannuksia. Yhden poissaolopäivän aiheuttamat kokonaiskustannukset työnantajalle ovat useita satoja euroja. Miksi riskienhallinta on tärkeää? Lainsäädäntö ja viranomaisvalvonta sekä yrityksen oma, laadukas toiminta varmistavat, että elintarvike on turvallinen ja vastaa niitä odotuksia, jotka sille on asetettu. Riskienhallinnan prosesseissa elintarvikealan yritys kartoittaa liiketoimintaansa uhkaavat vaaratekijät, poistaa ne riskit, jotka ovat teknisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla poistettavissa ja varautuu vakuutuksin tai muin keinoin riskeihin, joita ei voida poistaa. Asiantuntevalla riskienhallintatyöllä yritys varmistaa toimintansa mahdollisimman häiriöttömän jatkumisen kaikissa olosuhteissa. Tämä työ tuo yritykselle merkittävää lisäarvoa myös elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun turvaamisessa. Viime kädessä riskienhallinta turvaa osaltaan liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisen. π Harry Nordqvist tiedotuspäällikkö If Vahinkovakuutus harry.nordqvist(at)if.fi Ifin asiakastiimien jäsenet tuntevat hyvin elintarviketeollisuuden riskit. Kuvassa riski-insinööri Matti Koskenkari (vas.), riskienhallintajohtaja Kari Häkkinen, vakuutusasiantuntija Maarit Lehtinen, riski-insinööri Anna Maria Vähäkuopus sekä vakuutusasiantuntijat Helena Nurmi, Jouni Pekkala ja Timo Kurki. Kuvasta puuttuvat asiakaspäällikkö Risto Sirén, riski-insinööri Ville Valta, vastuuriskien asiantuntija Matti Sjögren, riskienhallinta-asiantuntija Jaana Salo sekä vakuutusasiantuntijat Timo Salminen ja Helena Hasi. Kuva: harry nordqvist I Kehittyvä Elintarvike 6/

14 n ajank ohtais ta Todellinen muutos uuden ajan työelämän elinehto Samaan aikaan kun asenteet työssä jatkamiseen 63 ikävuoden jälkeen ovat muuttuneet myönteisemmiksi, työelämään astuu nuori ja entistä itsetuntoisempi sukupolvi. Heille ei riitä itsenäinen, mielenkiintoinen työ ja hyvä työilmapiiri. Näille nuorille tärkeää on työnantajan ja työntekijän molemminpuolinen jousto. Lisäksi he odottavat esimieheltään hyviä vuorovaikutustaitoja, palautetta ja hengenluomista. Kynnys työpaikan vaihtoon on matala, jos työpaikan arvot ovat ristiriidassa oman arvomaailman kanssa. Tämä käy ilmi Akavan Erityisalojen vuonna 2009 nuorille jäsenilleen toteuttamasta asennetutkimuksesta. (Akavan Erityisalat 2009) Muutostahti työelämässä on voimistunut kahden viime vuosikymmenen aikana, mutta ovatko organisaatiomme valmiita muutoksille? Todellinen muutos edellyttää itselle vieraiden näkemysten ymmärtämistä ja uudenlaisen ajattelutavan omaksumista. Avaimena tähän on vuoropuhelu, jossa kuuntelu ja omista ennakkoajatuksista luopumisen merkitys ko- Kiireenkesytys avaa oven oivalluksiin Kiireenkesytys on suomalainen, työyhteisövalmentaja ja kirjailija Anja Kulovesi- Leinon luoma työkulttuurin kokonaisvaltaisen kehittämisen konsepti, jonka tavoitteina on hyvän elämän tasapaino ja työkulttuurin kehittäminen. Kiireen kesyttäminen vaatii työn tarkastelua uusin silmin ja muutosta myös asenteisiin. Se lähestyy aihetta kokonaisvaltaisesti niin yksilön kuin yhteisönkin näkökulmasta. Kiireen kesyttäminen avaa oven oivalluksiin erilaisten kiirehtijätyylien ja työyhteisön mahdollisuuksien tunnistamisella sekä tarjoaa tilaisuuden vuorovaikutustaitoja kehittävään ja uutta luovaan dialogiin. Menetelmän työkalut ovat toiminnallisia ja luovia sekä helposti käytäntöön sovellettavia. Tasapainon avaimet toiminnan ymmärtämiseen rostuu. Parhaiten tämä onnistuu organisaatioissa, joissa olosuhteet mahdollistavat asioiden perinpohjaisen pohtimisen ja kyseenalaistamisen. Luovuutta tukeva yrityskulttuuri sallii ihmettelyn, antaa aikaa muutokselle ja sietää riskejä. Työelämän kehittämisen menetelmiä Marika Ingman ja Tiina Kevätpuro uskovat ihmiseen. Heidän mukaansa tasapainoinen ja innostunut ihminen on lähes pohjaton voimavara. Tasapainon Avaimet on amerikkalaisen psykologin ja terapeutin Jose Stevensin (Ph.D.) valmennuskonsepti, jota on Suomessa kehitetty edelleen. Menetelmä tarjoaa niin esimiehille kuin työntekijöille uusia näkökulmia ymmärtää omaa ja muiden toimintaa eri tilanteissa. Menetelmää on sovellettu hyvin tuloksin itsensä johtamisen ja vuorovaikutuksen alueilla. Uusia tapoja voi oppia. Tämän menetelmän vahvuus on käytännönläheisyys. Tasapainon avaimia on kaiken kaikkiaan yhdeksän. Ne jaetaan kolmeen ryhmään: avaimet kommunikaatioon, motivaatioon ja tasapainoon. Valmennuskonsepti on joustava. Valmennus toimii jo muutaman tunnin mittaisena, jolloin tutustutaan kahteen tai kolmeen avaimeen. Tasapainossa kiireen keskellä Keväällä lanseeratussa Tasapainossa Kiireen Keskellä -valmennuksessa yhdistetään Kiireenkesytys - ja Tasapainon Avaimet -menetelmiä. Saadun palautteen mukaan valmennus sopii etenkin kiinteästi yhteistyötä tekeville ja työssään jatkuvaa kiirettä kokeville tiimeille ja esimiehille. Johtamiskulttuuri murroksessa Uusien mahdollisuuksien löytäminen ja muutosprosessin onnistunut läpivieminen edellyttää uudenlaista avoimeen vuorovaikutukseen perustuvaa johtamiskulttuuria. Siinä johtajan rooli on ennen kaikkea mahdollistaa asioita, luoda onnistumisen edellytyksiä ja antaa tilaa luoville ratkaisuille. Uudenlaisessa johtamiskulttuurissa johtajuus ei myöskään ole yksin esimiehen tehtävä, vaan jokainen työntekijä toteuttaa johtajuuttaan oman toimenkuvansa puitteissa. Uuden ajan työelämässä ihmisten itsetuntemuksen merkitys korostuu ja ihminen nähdään oikeasti yrityksen tärkeimpänä voimavarana. Ihmisten vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen panostetaan entistä enemmän, ja avoin luottamukseen perustuva vuorovaikutus on luonnollinen osa työtä. Oppiminen ei ole vain irrallisten kurssien suorittamista, vaan on jatkuvasti läsnä jokaisessa päivässä. π Marika Ingman valmentaja, toimitusjohtaja, ETM, MKT Coachingman Oy marika.ingman(at)coachingman.fi Tiina Kevätpuro työyhteisövalmentaja, yrittäjä, ETM Sunspiron Oy tiina(at)sunspiron.fi Lähteet: Kauppinen t, hanhela r, Kandolin i, Karjalainen a, Kasvio a, perkiö-mäkelä M, priha e, toikkanen j & viluksela M (toim.) työ ja terveys Suomessa 2009, työterveyslaitos, helsinki. nuorten jäsenten arvot ja asenteet. akavan erityisalojen selvitys (http://www. akavanerityisalat.fi) Kuva: CriStina rijskamp 14 Kehittyvä Elintarvike 6/2011 I

15 Elintarvikkeiden hiilimerkinnät yleistymässä konsensusta etsitään Ruuan ympäristövaikutukset ovat todistetusti merkittävät. Elintarvikeketjun eri toimijat tekevätkin ympäristötyötä päästöjensä vähentämiseksi ja niistä viestimiseksi. Erityisesti kasvihuonekaasujen, eli hiilijalanjälkien laskeminen ja niistä viestiminen ovat yleistyneet. Ilmastovaikutukset koetaan keskeisinä, ja niiden laskentamenetelmät ovat pisimmälle kehitettyjä muihin ympäristövaikutuksiin verrattuna. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöt ovat globaaleja ja siten helpommin viestittävissä. Organisaatiot ja yritykset eri puolilla maailmaa ovat julkaisseet runsaasti erilaisia hiilimerkintöjä ja niiden laskentaohjeita. Maailmalta eri hiilimerkintöjä löytyy jo lähes kaikista tuoteryhmistä. Esimerkiksi Ranskassa on lanseerattu kauppaketjujen omia hiilimerkintöjä, ja maassa on valmisteilla laki pakollisesta ympäristömerkinnästä, johon myös hiilijalanjälkien laskenta sisältyy. Uusia hiilimerkintöjä lanseerattu tänä vuonna Suomalaisista elintarvikeyrityksistä Raisio lanseerasi pioneerina tuotteisiinsa hiilimerkinnät jo vuonna 2008 ja on jo ehtinyt kahteen kertaan kehittämään merkintätapaansa. Muut elintarvikeyritykset ovat muutaman MTT:n vetämien hankkeiden ohjausryhmiin osallistuneet organisaatiot Climate Communication I: SOK, Valio, HK Ruokatalo, Altia, Raisio, Fazer Leipomot, ympäristöministeriö, MTK, maa- ja metsätalousministeriö. Climate Communication II: Raisio, Primula, Altia, HK Ruokatalo, SOK, Saarioinen, Vaasan, Fazer, Stora Enso, Kauppapuutarhaliitto, Yara, Snellman, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, MTK Foodprint Tekes, Stora Enso, Fazer, SOK, HK Ruokatalo, Tanhuanpään tila vuoden hiljaiselon jälkeen lähteneet seuraamaan Raision esimerkkiä. Tämän syksyn aikana Kesko (Pirkka-sarja), Saarioinen ja Potwell ovat tuoneet hiilimerkinnät tuotteisiinsa. Aiemmin keväällä myös Fazer julkaisi hiilimerkinnän ruispuikulalleen. Ainakin kuudella suomalaisella elintarvikeyrityksellä on tällä hetkellä pakkauksissaan hiilimerkintöjä. Lisäksi osa viestii tuotteidensa hiilijalanjäljistä vain kotisivuillaan, ja pari alan yritystä ilmoittaa kompensoivansa toimintansa hiilijalanjälkiä. Suomessa myytävistä elintarvikkeista noin 40 tuotteella on nyt hiilimerkintä. Merkittyjä tuotteita on muun muassa kaurahiutaleissa, kekseissä, broilerissa, leivässä, perunassa ja hunajassa. Raision lanseeraama hiilimerkintä-tyyppi on Raision tuotteiden lisäksi Hunajayhtymän hunajalla ja Saarioisten jyväbroilerilla. Fazer käyttää puolestaan tuotteissaan ns. hiilikukkaa. Myös Keskon ja Potwellin tuotteissa merkinnät poikkeavat designiltaan hieman Raision merkinnästä. Kaikki hiilimerkinnät esittävät kuitenkin päästöskaalan, millä tarkasteltavan tuotteen synnyttämät päästöt on osoitettu. Skaala on kaikissa merkinnöissä sama, mutta osassa merkinnöistä esitetään myös hiilijalanjäljen tarkka lukuarvo skaalan rinnalla. Yhdessä eteneminen välttämätöntä Hiilijalanjäljistä viestimisen kehittäminen yhtenäiseksi suomalaisesta näkökulmasta on tarpeen. Näin varmistetaan, että tarjottu informaatio kuluttajille on mahdollisimman selkeää. Etenkin merkintöjen taustalla olevat laskennat ja niiden yhdenmukaisuuden tärkeys korostuvat merkintöjen yleistyessä. Yhteisiä pelisääntöjä hiilijalanjälkien laskennalle laaditaankin MTT:n johtamassa Foodprinthankkeessa. Hiilimerkintäasiassa etenemiseksi ja yhteisen etenemissuunnan löytämiseksi tarvitaan Suomessa myös avointa keskustelua. MTT:n johtaman Climate Communication I -hankkeessa pidetyissä työpajoissa ja seminaareissa on ruodittu elintarvikkeiden hiilijalanjälkiä ja niistä viestimistä yhdessä alan toimijoiden kesken. Mukana on ollut muun muassa alan yrityksiä, alkutuottajia, viranomaisia sekä etu- ja kansalaisjärjestöjä. Alan toimijoiden yhteistä tahtotilaa vies- tinnässä haetaan edelleen hiljattain alkaneessa kaksivuotisessa Climate Communication II-hankkeessa. Tahtotilan pohjaksi suomalaisten kuluttajien käsityksiä ja mielipiteitä hiilimerkinnöistä selvitetään myös keväällä 2012 hankkeen laajassa kuluttajatutkimuksessa. π Hanna Hartikainen tutkija MTT p hanna.hartikainen(at)mtt.fi Hannele Pulkkinen tutkija MTT Juha-Matti Katajajuuri vanhempi tutkija MTT Ylhäältä alas Raision, Fazerin, Potwellin ja Keskon käyttämät hiilimerkinnät. Saarioinen ja Hunajayhtymä käyttävät samaa merkintätapaa kuin Raisio. I Kehittyvä Elintarvike 6/

16 n ajank ohtais ta Uusi pohjoismainen ruoka myös julkisiin ammattikeittiöihin Uusi pohjoismainen ruoka aiotaan jalkauttaa seuraavaksi julkisiin ammattikeittiöihin ja henkilöstöravintoloihin Helsingissä lokakuussa pidetyssä New Nordic food -konferenssissa tähdennettiin, että seuraavaksi terveellistä ja maukasta pohjoismaista ruokaa pitää tarjota myös päiväkodeissa, kouluissa ja sairaaloissa. Temppu ei ole siinä, että saadaan fine dining -ravintolat tarjoamaan uutta pohjoismaista ruokaa, vaan sitä saadaan henkilöstöravintoloista ja kouluista, Uusi pohjoismainen ruoka -ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Marja Innanen painottaa. Hyvä maku, tuoreus ja pohjoismaiset arvot Uusi pohjoismainen ruoka pohjautuu vanhaan ruokakulttuuriin ja luontaisesti Pohjolassa kasvaviin raaka-aineisiin, jotka saavat arominsa ja ominaisuutensa vaihtelevasta ilmastosta, vuodenajoista sekä puhtaista maista ja vesistä. Uusi pohjoinen ruoka on tehty meille ominaisilla menetelmillä ja tavoilla. Se perustuu voimakkaasti sesonkeihin ja uusiin sovelluksiin vanhoista hyvistä raaka-aineista. Se on lokaalia ja samalla globaalia. Pääidea on erin- omaisessa maussa, selkeydessä ja tuoreudessa. Vahvana selkärankana on kaikkia pohjoismaita edustavat arvot, jotka heijastuvat muun muassa eläinten kunnioittamisena ja eettisenä tapana toimia läpi koko ruuan tuotantoketjun, Marja Innanen kiteyttää. Uuden pohjoisen keittiön liike on ollut vahva etenkin Tanskassa, josta sen voi sanoa lähteneen liikkeelle, sillä suuret ruokapersoonat ja kokkimanifestin alullepanijat olivat tanskalaisia. Suomessa käsite on vielä monille hyvin vieras, vaikka muun muassa Ny nordisk mat -ohjelman lähettiläs Kim Palhus on tehnyt paljon töitä ja käytännössä elää Hanasaaressa uutta pohjoismaista ruokaa joka päivä, Marja Innanen kertoo. Terveellistä, maukasta ja ilmastoystävällistä Pohjoismainen kokkimanifesti vuonna 2004 pani alulle liikkeen, joka levisi poliittisiin piireihin ja käynnisti Ny nordisk mat II -ohjelman. Pohjoismainen ruokavalio on otettu tutkimuskohteeksi ja havaittu, että se on erittäin terveellinen, minkä esiäitimme ja -isämme jo tiesivätkin. Kaiken lisäksi perinteinen ruokakulttuurimme on erittäin ilmastoystävällinen, Marja Innanen tähdentää. Helsingissä pidetyssä New Nordic Food -konferenssissa esiteltiin lukuisia käytännön innovaatioita muun muassa kaurasta. Tuotekehittäjämme Pohjolassa ovat todella innovatiivisia: Kun pystytään yhdistämään uusin tutkimustieto, tehdään onnistunut tuote ja pakataan ja markkinoidaan se, niin innovaatio on valmis. Systeemitason innovaatioita löytyy julkisen ruokapalvelun puolelta. Sellainenkin vanha juttu on keksitty uudelleen, että juotetaan potilaille tai iäkkäille karpalo- tai puolukkamehua ja saadaan virtsatieinfektiot loppumaan, Innanen toteaa. Ny Nordisk Mat -hanke jatkuu vuoteen 2014 saakka. π Lisätietoja: Ruuan ja aterioiden mahdollisuudet luovassa teollisuudessa Uusi pohjoismainen ruoka II -ohjelma on laatinut alustavan selvityksen ruuasta ja luovasta teollisuudesta ohjelmakoordinaattori Björn Ylipään vetämänä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Pohjoismaiden ministerineuvoston ja KreaNordin (Nordic Crea tive Economy) kanssa. Raportin tulokset vahvistavat, että ruoka ja ateriat tulisi lukea luovan teollisuuden piiriin, jotta uusia työpaikkoja, kasvua ja vientiä syntyisi Pohjoismaihin. Vaikka pohjoismainen keittiö on saavuttanut kansainvälistä menestystä, on edelleen olemassa suuri hyödyntämätön potentiaali pohjoismaisten yritysten ja laitosten kyvyssä nähdä ateriointi markkinoinnin välineenä. Yhteistyö muiden luovan alan yritysten kanssa synnyttää uusia ja jännittäviä ruoka- ja ateriakokemuksia. Taiteellisia ilmaisutapoja sekoittamalla ja uudentyyppisiä tapahtumia luomalla markkinat laajentuvat, Ylipää uskoo. Raportti osoittaa, että tarve, halu ja tieto ovat jo olemassa pohjoismaisten kokkien ja keittiömestareiden parissa. Nyt on kyse siitä, että ruoka ja ateriat saadaan samalle kartalle luovan teollisuuden kanssa. Ruoka-alan ja luovan teollisuuden toimijoiden täytyy verkostoitua, tehdä yhteistyötä ja jakaa kokemuksia. Meidän on myös harkittava uusia, vakaan rahoituksen malleja tulevaisuuden luoville ruokahankkeille Pohjoismaissa, Ylipää korostaa. Lisätietoja: Björn ylipää ohjelmakoordinaattori ny nordisk Mat ii mg(at)nynordiskmat.org Måltidsvision bjorn(at)maltidsvision.se 16 Kehittyvä Elintarvike 6/2011 I

17 Domretorin, Juustoportin ja Vaissin työntekijät suorittivat näyttötutkintoja Domretor Oy Kauhavalta, Juustoportti Oy Jalasjärveltä ja Vaissi Oy Haapamäeltä ovat kouluttaneet työntekijöitään oppisopimuskoulutuksella yhdessä Sedu Aikuiskoulutuksen kanssa. Jalasjärvellä toimiva Juustoportti Oy on kouluttanut oppisopimuksella elintarvikealan työntekijöitä Sedu Aikuiskoulutuksen ja Hämeenlinnan meijerioppilaitoksen kanssa. Kuusi työntekijää suoritti Elintarvikealan perustutkinnon elintarviketeknologian osaamisalalta, johon kytkettiin osia myös meijerialan osaamisalan tutkinnosta. Heille muokattiin perustutkinto kahden osaamisalan sisällöistä, jotka kohdistuivat heidän työpaikansa tarpeisiin. Elintarviketeollisuuden ammattitutkinto on tarkoitettu elintarvikealan tuotannossa työskenteleville henkilöille, jotka haluavat parantaa ammattitaitoaan. Tutkinnon ammattitaitovaatimukset on muodostettu työelämän tehtävä- ja taitoalueista. Puolitoistavuotinen koulutus toteutettiin oppisopimuskoulutuksella elintarvikealan yrityksissä. Domretorilla näyttötutkinnon suoritti kuusi ja Vaissilla 12 henkilöä. Molemmissa yrityksissä tutkinnon suorittajat olivat työskennelleeet pitkään alalla, mutta monelta puuttui alan koulutus. Tutkintoon valmistavassa koulutuksessa opiskeltiin mm. laadunvalvontaan, omavalvontaan ja hygieniaan, elintarvikeprosesseihin ja kunnossapitoon kuuluvia sisältöjä, ja koulutuspäivien välillä opiskelijat tekivät omiin työtehtäviin liittyviä tehtäviä. Osaaminen arvioitiin tutkintotilaisuudessa kolmikantaisesti: työantaja, työntekijä ja koulutuksen järjestäjä. Tutkinto koostuu yhdestä pakollisesta tutkinnon osasta elintarviketeollisuuden toimintaprosessi ja yhdestä valinnaisesta tutkinnon osasta. Se oli Domretorilla kasvisjalosteiden tuotanto teollisuudessa ja Vaissilla valmisruokatuotanto teollisuudessa. π Lisätietoja: hilkka tuominiemi projektipäällikkö, kouluttaja Sedu aikuiskoulutus hilkka.tuominiemi(at)sedu.fi kehittyvä elintarvike 2-09.indd :46:14 Maistuvaa joulun aikaa! Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille hyvää ja rauhaisaa joulua! Joulutervehdyksiin tarkoitetut varat lahjoitimme tänä vuonna Naantalin nuorten vapaa-ajan toiminnalle.

18 n teem a Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikkö Heli Tammivuori ehdottaa, että kysymyksen miten arvo jakautuu ohella tulisi kysyä, missä arvo syntyy ja miten mahdollisimman suuri osuus arvosta saadaan jäämään Suomeen. Kuva: Marjo KoivuMäKi/Studio apris Näkökulmia elintarvikeketjun arvon muodostukseen Kaupallisten toimintojen ja elintarvikeketjun läpinäkyvyys on A ja O arvon jakautumisen todentamiseksi. Kallistuva ruoka ja hinnan jakautuminen elintarvikeketjun toimijoiden kesken puhuttavat. Osa kuluttajista, yhteiskunnan päättäjistä ja ketjun toimijoista vaatii elintarvikeketjua nykyistä läpinäkyvämmäksi. Asiaa on myös tutkittu vuosien ajan. Läpinäkyvyyttä vaaditaan arvon jakautumisen todentamiseksi. Strategia määrää hinnoittelun Useimmiten hinnan jakautumisesta elintarvikeketjussa kerrotaan ympyrällä, joka on jaettu erisuuruisiin sektoreihin. Asia havainnollistetaan käyttämällä ympyrän sijaan vaikkapa reikäleipää tai grillimakkaraa. Yksinkertaistettujen arvon jakautumista kuvaavien esimerkkien vaarana on, että oleelliset asiat eivät tule esille. Keskustelu ajautuu harhapoluille tai jää junnaamaan. Elintarvikkeiden hinnat muodostuvat useista tekijöistä, kuten tuotantopanosten ja raaka-aineiden hinnoista, kysynnästä, tarjonnasta ja sääntelyn määrästä, valitusta strategiasta, tuoteryhmän kilpailutilanteesta sekä kaupallisista käytännöistä. Yksittäisten tuotteiden hinnat muodostuvat riippuen siitä, miten edellä mainittuja elementtejä käytetään ja pystytään hyödyntämään. Elintarviketeollisuus ei ole luovuttanut hintatietoja tutkimuskäyttöön. Syy tähän on yksinkertainen: hintaelementit sisältävät liikesalaisuuksia. Tuotteet hinnoitellaan vain yrityksen omassa tiedossa olevan strategian mukaisesti. Tämän vuoksi esimerkiksi luomuleipä voi olla tavallista leipää edullisempaa. Strategian tavoitteena voi olla kysynnän ohjaaminen luomuleipään. Kun kuluttaja tottuu ostamaan leipänsä luomuna, saattaa hän kiinnostua myös muista luomutuotteista. Strategioiden liiallinen läpinäkyvyys heikentäisi luultavasti yritysten välistä kilpailua. Tuotekehitys ja brändin rakentaminen kasvattavat arvoa Kysymyksen miten arvo jakautuu ohella tulisikin kysyä, missä arvo syntyy ja miten mahdollisimman suuri osuus arvosta saadaan jäämään Suomeen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA on tutkinut arvon syntymistä mobiiliteknologian arvoketjussa. Tutkimus osoitti, että keskeisimmät lisäarvon lähteet ovat 18 Kehittyvä Elintarvike 6/2011 I

19 Elintarvikkeiden kulutustieto raavitaan kasaan eri lähteistä Mikä on elintarvikemarkkinoiden koko, kehitys ja kehityksen suunta? Mitkä ovat suurimmat tuoteryhmät, ja missä tuoteryhmässä tapahtuu suurin kasvu? Mikä on food service -sektorin osuus päivittäistavaramarkkinoista ja mikä sektori tuo siellä kasvua? Elintarvikemarkkinoista kysytään paljon tietoa, mutta vastauksia on vähän. Ymmärrys kokonaismarkkinoista on ollut hukassa vuodesta 2008 alkaen, jolloin Nielsenin Scantrack-seuranta jäi pois käytöstä. Markkinatiedolla on keskeinen merkitys tuotekehityksessä, innovoinnissa, valikoimasuunnittelussa sekä yritystoiminnan ohjauksessa. Myös viranomaiset tarvitsevat markkinatietoa päätöstensä ja tutkimustensa tueksi. Kaupalla on suuri markkinatiedon portinvartijan rooli, koska luotettava kulutustieto voidaan saada vain kaupoilta. Seuraava tieto elintarvikkeiden kokonaismarkkinoista on koottu useasta eri lähteestä ja on tällä hetkellä paras mahdollinen käytettävissä oleva tieto. Elintarviketeollisuusliitto kehittää yhteistyössä Analyse2:n kanssa elintarvikemarkkinoiden seurantapalvelu SELMAa sekä Food Service -seurantaa, joiden tehtävänä on tarjota avointa ja luotettavaa tietoa elintarvikemarkkinoiden koosta, kehityksestä ja kehityksen suunnasta. Suomalaiset kuluttajat ostavat elintarvikkeita ja muita päivittäistavaroita sekä syövät kodin ulkopuolella vuodessa yhteensä noin 22 1 miljardin euron edestä. Tästä kokonaisuudesta päivittäistavarakauppaan ohjautuu 14,5 miljardia euroa 2, loppuosan jakavat yksityiset ja julkiset ruokapalvelutoimijat. Päivittäistavarakaupassa arvoltaan suurimmat tuoteryhmät ovat lihan, maitotalouden ja leipomotuotteiden tuoteryhmät. Arvoltaan suuria tuoteryhmiä ovat myös juomat, rasvat, valmisruoat, makeiset ja jäätelöt. 3 Kaupassa käydessään kuluttaja, jonka tuloista vajaa 13 % kuluu ruokaan, ostaa keskimäärin 19,60 euron edestä tuotteita. Keskimääräinen ostoskori sisältää kolmentoista tuoteryhmän tuotteita, joista yhdeksän on elintarvikkeita. 4 Ostoskorin sisällön ja sen hinnan määrittelevät kaupan keskusliikkeet, joiden myymälöissä kuluttajat vierailevat keskimäärin 3,6 kertaa viikossa. 5 Yhä useammin kuluttaja nauttii elintarvikkeita myös kodin ulkopuolella. Keskimäärin joka toinen päivä kuluttaja syö aterian muualla kuin kotona. Ateria syödään useimmin yksityisessä kahvilassa tai ravintolassa. Julkisen sektorin, kunnan ja valtion, keittiöissä valmistetaan joka viides kaikista kodin ulkopuolella syödyistä aterioista 6. Monimuotoisempi ruokapalvelusektori on kehittyvä ala, joka tarjoaa kuluttajalle päivittäistavaramarkkinoita enemmän valinnanmahdollisuuksia. Heli Tammivuori Kaupassa käydessään kuluttaja ostaa keskimäärin 19,60 euron edestä tuotteita. Tuloista vajaa 13 prosenttia kuluu ruokaan. Kuva: pirjo huhtakangas Kuluttaja syö keskimäärin joka toinen päivä aterian muualla kuin kotona. Kuva: pirjo huhtakangas 1 arvio päivittäistavaramarkkinoiden koosta, lähteinä nielsen, etl ja pty 2 nielsen myymälärekisteri nielsen market trends nielsen kotitalouden ostoskorin rakenne nielsen Kuluttajapaneeli, pty 6 taloustutkimus oy horeca-rekisteri 2010 suunnittelu, rahoitus, logistiikka, markkinointi sekä huolto ja ylläpito. Suurimman osan yrityksen arvo-osuudesta tuovat toiminnot, jotka eivät kohdistu tuotantoon. Jatkotutkimuksissa ETLA tarkastelee elintarvikeketjun arvonmuodosta. Alustavissa tuloksissa ruokaketjussakin valtaosa lisäarvosta muodostuu immateriaalisista toiminnoista, kuten tuotekehityksestä, markkinoinnista ja brändin rakennuksesta. Elintarviketeollisuuden suuri arvo-osuus kertoo elintarviketeollisuuden merkityksestä ja keskeisestä roolista ruokaketjun arvon luojana. Mitä suuremmasta määrästä tuotteeseen liittyvistä toiminnoista elintarviketeollisuusyritys vastaa, sitä suurempi arvo-osuus yritykselle jää. Immateriaalisen arvon osuutta kuvaa hyvin brändiarvo: mitä vahvempi brändi yrityksellä on, sen suurempi on yrityksen kyky pärjätä markkinoilla ja lisätä omaa sekä tuoteryhmän arvoa. Kaupan omien merkkien lisääntyneet osuudet pienentävät elintarviketeollisuuden arvo-osuutta, koska kaupan panostus tuotekehitykseen on usein elintarviketeollisuutta pienempi. Samasta syystä suuret private label-osuudet voivat vaikuttaa tuoteryhmien kokonaiskehitykseen negatiivisesti. Myös kaupan osuus arvon jakautumisessa osoittautui suureksi. Kaupan lisäarvo syntyy investoinneilla kauppapaikkoihin, logistiikkaan, kanta-asiakasjärjestelmiin ja valikoimiin. Kaupan läheisyydellä ja valikoimien laajuudella on kuluttajalle suuri merkitys. Myös kuluttajien uskollisuus kauppaketjuja sekä yksittäistä kauppapaikkaa kohtaan on suuri. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi kilpailun lisääntyminen elintarviketeollisuudessa, tuonnin kasvu ja kaupan omien merkkien voimakas kehittäminen ovat vahvistaneet kaupan asemaa ja lisänneet neuvotteluvaltaa elintarvikeketjussa. Rakennemuutoksessa kaupalliset käytännöt jäykistyneet Sopimussuhteet ja kaupalliset käytännöt vaikuttavat keskeisesti elintarvikeketjun toimintaan ja toimivuuteen. Yritysten väliset kaupalliset käytännöt standardoivat yritysten välisen toimintatavan ja helpottavat päivittäistä kaupankäyntiä. Hyviin kaupallisiin käytäntöi- >> I Kehittyvä Elintarvike 6/

20 n teem a >> hin kuuluvat tasapuoliset, kohtuulliset ja luottamusta lisäävät toimintatavat, jotka edistävät liiketoimintaa, kestävää kehitystä sekä innovointia. Näitä ovat muun muassa tasapuoliset sopimusehdot, luottamus kauppakumppaneiden käytössä olevaan tietoon ja tiedon salassapito. Hyviin käytäntöihin kuuluu myös riskin jakautuminen tasapuolisesti. Parhaimmillaan kaupalliset käytännöt edistävät kilpailua, toimintojen jatkuvuutta sekä kuluttajan etua. Vakiintuneet kaupalliset käytännöt ovat kehittäneet suomalaisen elintarviketeollisuuden tuottavuutta. Tutkimusten mukaan suomalaisen elintarviketeollisuuden tuottavuus on parempi kuin EU15-alueella keskimäärin, ja se on kasvanut vahvemmin kuin vertailumaissa. Elintarviketeollisuuden kansainvälinen kustannuskilpailukyky on Suomessa parantunut huomattavasti 1990-luvulta lähtien. Kaupan yrityksillä on keskeinen rooli myönteisessä kehityksessä. Kaksi vuosikymmentä sitten kauppa ryhtyi tehostamaan logistiikkaa ja kehittämään ketjuohjattua toimintamallia. Kauppa investoi logistiikkakeskuksiin, kauppapaikkoihin sekä tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmiin. Kaupan tehostumisen ja keskittymisen myötä myös elintarviketeollisuus on vastannut muutokseen tehostamalla ja keskittymällä. Tuottavuutta on saatu aikaiseksi investoimalla tuotanto- ja tietoteknologioihin sekä supistamalla henkilöstöä. Tehostaminen on lisännyt keskittymistä, joka on luonut kaupan alalla oligopolitilanteen. Keskittyminen on puolestaan lisännyt yksipuolisuutta ja vähentänyt läpinäkyvyyttä. Keskittymisen seurauksena yksittäinen kaupan yritys voi määritellä hankintaan liittyvät toimintamallit itselleen sopiviksi. Muille elintarvikeketjun osapuolille muutos on merkinnyt osin yksipuolisia, toimintaa jäykistäviä sekä kustannuksia lisääviä käytäntöjä. Tämä on vaikuttanut elintarviketeollisuuden kustannuskilpailukykyyn sekä esimerkiksi siihen, miten nopeasti raaka-aineiden hintamuutokset kyetään siirtämään kuluttajahintoihin. Keskittymisen ja neuvotteluvallan kas- Miten ruokalasku muodostuu? Suomalaiset käyttävät ruokaan ja alkoholittomiin juomiin yli 14 miljardia euroa vuodessa. Miten kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjun sektorien (kotimainen maatalous, kotimainen elintarviketeollisuus, tuonti, verot sekä kauppa ja ravintolapalvelut) välillä ja miten eri sektorien osuudet ovat muuttuneet 2000-luvulla? Näihin kysymyksiin vastataan PTT:n tuoreessa raportissa Voimasuhteiden kehitys Suomen ruokamarkkinoilla. Tulosten mukaan kotimaisen maatalouden osuus ruuan kokonaiskulutusmenoista oli vuonna 2009 hieman yli kymmenen prosenttia. Vuodesta 2000 maatalouden osuus on pudonnut neljä prosenttiyksikköä. Maatalouden merkitys elintarvikeketjussa on siis pienentynyt selvästi 2000-luvulla. Kehitystä taustoittavat monet tekijät: muun muassa maatalouspolitiikan muutokset, pitkälle jalostettujen tuotteiden kulutusosuuden kasvu sekä elintarviketeollisuutta ja kauppaa nopeampi tuottavuuden kasvu. Tuonnin, kaupan ja ravintoloiden osuus on kasvanut Kotimaisen elintarviketeollisuuden osuus ruuan kokonaiskulutusmenoista oli vuonna 2009 noin 28 %. Vuonna 2000 kyseinen osuus oli vielä 34 %. Elintarviketeollisuuden osuuden huomattava lasku on toisaalta yllättävä, koska samaan aikaan elintarvikkeiden jalostusaste on noussut. Tulosten perusteella voidaankin todeta, että elintarviketeollisuuden asema kotimaan markkinoilla on ollut haastava. Kotimarkkinoiden integroituessa kansainvälisiin markkinoihin elintarviketeollisuus on joutunut kilpailemaan tiiviisti ulkomaisten tavarantoimittajien kanssa vähittäismyyntimarkkinoilla. Tuontituotteiden osuus suomalaisten elintarvikkeisiin käyttämistä kokonaiskulutusmenoista on 2000-luvulla kasvanut pari prosenttiyksikköä. Vuonna 2009 tuontituotteiden osuus oli noin 19 %. Kaupan ja ravintoloiden osuus ruuan kokonaiskulutusmenoista oli vuonna 2009 keskimäärin yli 29 %. Kasvua vuodesta 2000 on kymmenen prosenttiyksikköä. Kaupan ja ravintolapalveluiden osuus ylittää siis jo elintarviketeollisuuden osuuden. Osa kasvusta selittyy sillä, että ravintolasyöminen on kasvanut jonkin verran kotona syömistä nopeammin. Integroituvien markkinoiden kilpailupaine ei ole ulottunut kaupan vähittäismyyntiportaaseen samassa määrin kuin maatalouteen ja teollisuuteen. Tutkimuksen tulokset tukevat monissa tutkimuksissa esitettyä johtopäätöstä: vähittäiskaupan asema elintarvikeketjussa on vahvistunut. Rakenteellinen muutos merkittävä Ruuan kulutusmenojen jakautuminen elintarvikeketjun eri sektoreille ja kulutusmeno-osuuksien kehitys heijastavat elintarvikeketjussa tapahtunutta merkittävää rakenteellista muutosta. Laskelmien avulla ei kuitenkaan voida sanoa, miten havaittuun kehitykseen ovat vaikuttaneet esim. sektorien väliset tuottavuuden kasvuerot tai markkinoinnin ja logistiikan merkitysten kasvu elintarvikemarkkinoilla. Vertailu yhdeksän maan (Espanja, Italia, Iso-Britannia, Ranskan, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja USA) välillä kertoo, että elintarvikemarkkinoiden kehitys on ollut samansuuntaista kaikissa tarkasteltavissa maissa. Suurimmat muutokset elintarvikeketjun eri sektorien osuuksissa ovat tapahtuneet Pohjoismaissa sekä Ranskassa. Näissä maissa kaupan, ravintolapalveluiden ja verojen yhteenlaskettu osuus on kasvanut 2000-luvulla yli kymmenen prosenttiyksikköä. Tämä on tarkoittanut 3 5 prosentin keskimääräistä vuotuista kasvua. Hanna Karikallio ekonomisti Pellervon taloustutkimus PTT hanna.karikallio(at)ptt.fi 20 Kehittyvä Elintarvike 6/2011 I

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1 HINTOJEN SUOJAUS HINNAN SUOJAUS PÖRSSISSÄ PÖRSSISSÄ 16.3.2009 1 Hintojen suojaus pörssissä - futuurit ja optiot Futuurisopimus on sitova sopimus, jolla ostat tai myyt tulevaisuudessa hintaan, josta sovitaan

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Luomua myös vientimarkkinoille

Luomua myös vientimarkkinoille Luomua myös vientimarkkinoille Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry. 10.4.2014 Kansallinen Ruokastrategia 2030 - elintarvikeala on kasvuala Mistä kasvua? Tuonnin kanssa kyettävä

Lisätiedot

Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa

Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa ProLuomun luomukasvisarvoketjutyöryhmän kokous 12.8.2014 Sari Iivonen 24.10.2014 1 Euroopan maista opittua ja Suomessa sovellettavissa olevia näkökulmia: Kuluttajien

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Enterprise Forum /0, Oulun yliopisto 8.0.0 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarvikeala muutoksessa muutos

Lisätiedot

Food from Finland Team Finland -Kasvuohjelma

Food from Finland Team Finland -Kasvuohjelma Food from Finland Team Finland -Kasvuohjelma Pirjo Hakanpää 4.3.2015 Huittinen Tekes -palvelut 2 Elintarvikkeiden vientiohjelman taustaa Elintarvikevienti ja kansainvälistymien Suomen elintarvikevienti

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 2 25/09/2014 Finpro Finpron kansainvälinen verkosto 3 25/09/2014 Finpro Export Finlandin palvelut

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Asiana pihvi! -seminaari 11.10.2012, Tampere Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullisuuden

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta IPR-lakimies Ari-Pekka Launne Helsinki 3.6.2015 Oikeuksien varmistaminen Tuotekehitys Markkinoilletulo Brändi TUOTE ja sen SUOJAUS Kartoitus Seuranta Palaute

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Loimaa, 5.2.2008 Timo Jaakkola timo.jaakkola@mtk.fi timo.jaakkola@siilo.net P. 0400 732 145 Kansainväliset markkinat Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija

Lisätiedot

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Antti Sippola Market-kaupan johtaja SOK Lahti 27.10.2004 Antti Sippola / SOK / 27.10.2004 / dia 0 Asiakkaiden keskeisimpiä odotuksia teollisuudelta

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Saksan elintarvikemarkkinoiden koko Saksan elintarvikemarkkinat ovat valtavat. Vuoden 2010 kokonaisliikevaihto oli 149,5 mrd. euroa ja se kasvoi 1,2 % vuoteen

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Luomu -aitous ja jäljitettävyys Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Taustaa AuthenticFood (Core Organic II-tutkimushanke) Fast methods for authentication

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja Hämeenlinna 16.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta pertti.riikonen@proagria.fi Entämiltänäyttääjuuri nyt? Mitäkylvää? Pitäisikötyhjentäävarastot?

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR)

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) 1 Sisältö Viljan hintaan vaikuttavia tekijöitä Mitä seurata markkinoilla?

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Meijeritieteellinen Seura ry:n vuosiseminaari teemana Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Tieteiden talo Kirkkokatu 6, Helsinki 11.11.2015 in memoriam Meijeriopin professori (1964-1989) Matti Antila

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011 1 Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa Ilkka Alarotu / 11.10.2011 2 Sisältö 1. Ruoan merkityksen muutos 2. PTY:n hanke: Mirkoyritysten

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET

NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET o o NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET Maataloustuotannon monipuolistaminen erityisesti syrjäisillä alueilla. Sellaisten maataloustuotteiden tuotannon edistäminen, joista saa paremman hinnan kuin tavanomaisesta

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot