Vakka-Suomen kuntien paikkatieto -projekti loppuraportti

Transkriptio

1 Vakka-Suomen kuntien paikkatieto -projekti loppuraportti Outi Lehtinen paikkatietoasiantuntija

2 Vakka-Suomen kuntien paikkatieto projektin lähtökohdat Uudenkaupungin kaupunki haki keväällä 2003 Vakka-Suomen seutukunnan tukemana Varsinais-Suomen Liitolta EU:n Tavoite 2 -ohjelman avustusta paikkatieto-projektiin. Vakka-Suomen kuntien yhteinen paikkatietoasiantuntija projektin tavoitteena oli tehostaa kuntien rekisteri- ja paikkatietojen välittämistä kuntien ja muiden toimijoiden välillä ja parantaa paikkatieto-ohjelmien käyttöä. Projektiin osallistuivat vuoden 2004 alusta Uusikaupunki, Pyhäranta, Vehmaa, Mietoinen, Taivassalo ja Kustavi. Laitila tuli mukaan projektiin vuoden 2004 huhtikuussa. Outi Lehtinen palkattiin paikkatietoasiantuntijaksi alkaen. Kuva 1: Vakka-Suomen paikkatieto -projektiin osallistuivat Uusikaupunki, Kustavi, Laitila, Mietoinen, Pyhäranta, Taivassalo ja Vehmaa. Projektin ohjausryhmän jäseniä olivat Uudestakaupungista teknisen ja ympäristökeskuksen johtaja Leena Arvela-Hellén ja kaupungingeodeetti Matti Yli-Laurila, Laitilan kaupungin rakennustarkastaja Timo Laihonen, Kustavin kunnan rakennustarkastaja Iiris Töykkälä, Mietoisten kunnan tekninen johtaja Riku Lehtinen (jäi virkavapaalle helmikuussa 2006), Pyhärannan kunnan rakennustarkastaja Olli Lahtonen, Taivassalon kunnan rakennustarkastaja Annika Heikola, Vehmaan ja Mietoisten kuntien rakennustarkastaja Heikki Hakoniemi ja Vehmaan kunnan rakennusmestari Aki Salminen, ja Salmisen jäätyä eläkkeelle hänen sijaisensa Anita Salo marraskuusta 2005 huhtikuun 2006 loppuun. Hankkeen osarahoittajaa - Varsinais-Suomen liittoa ohjausryhmässä edusti Janne Virtanen. Ohjausryhmä kokoontui tarvittaessa: vuonna 2004 seitsemän, 2005 kuusi ja 2006 kolme kertaa. Lisäksi on pidetty projektin hankkeisiin liittyviä esittelytilaisuuksia sekä työ- ja suunnittelupalavereja. 1

3 Paikkatieto -projektin toteutusaika oli alkuperäisen rahoituspäätöksen mukaan. Jatkorahoituspäätöksessä hankkeen päättymisajankohta siirrettiin , koska hanke pääsi alkamaan vasta Projektin loppuvaiheessa haettiin vielä kahden kuukauden jatkoaikaa, jotta kaikki projektin aikana syntyneet menot saataisiin hyväksytettyä. Projektille myönnettiin jatkoaikaa saakka. Paikkatietoprojektin rahoitus Paikkatieto-projektin kokonaiskustannusarvio oli euroa. Siihen myönnettiin tukea euroa Kuntarahoituksen osuus oli euroa, joka seutukunnan yhtymähallituksen päätöksellä saatiin seutukunnan kuntarahaosuudesta. Taulukko 1: Projektin kustannuserittely - vuodet yhteensä. Menot Vuodet yhteensä 1 Henkilöstökulut palkkakustannukset henkilöstösivukulut Materiaalit ja palvelut asiantuntijapalvelut hankehenkilöstön koulutuspalvelut 2.3 puhelin, posti, fax painatus-, ilmoitus ja tiedotuskulut 2.5 matkakulut toimistopalvelut 3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Kone ja laitehankinnat muut hankinnat ja palvelut 0 4 Vuokrat kone- ja laitevuokrat toimitilojen vuokrat Muut menot 0 Bruttomenot yhteensä Tulot yhteensä 0 Nettomenot yhteensä Projektin menot muodostuivat pääasiassa projektiin palkatun asiantuntijan henkilöstökuluista sekä toimitila- ja laitevuokrista. Materiaalihankintoihin projektissa ei oltu varauduttu, mutta asiantuntijapalveluita sisällytettiin projektin menoihin. 2

4 Asiantuntijapalveluihin oli varattu yhteensä euroa. Rahaa käytettiin hyväksytyn kustannusarvioin mukaisesti sellaisiin projektin hankkeisiin liittyvien konsulttipalkkioiden hoitamiseen, jotka palvelivat kaikkia kuntia. Toteutuneita menoja olivat muun muassa kuntien teknisen sektorin henkilöstöille tarkoitettu rakennusvalvonta-ohjelmiston koulutustilaisuus sekä paikkatietopalvelimen ja intra-paikkatietopalvelun perustamiseen liittyvät asennus- ja koulutuskulut (5 000 euroa), numeeristen kaavojen vienti intra-paikkatietopalveluun (1 600 euroa) ja Turun AMK:n kanssa toteutettava johtokarttojen numeeristaminen (1 000 euroa). Muilta osin paikkatieto -projektin hankkeet toteutuvat kuntien omalla rahoituksella konsulttitöinä. Paikkatietoasiantuntija toimii hankkeiden suunnittelijana ja vetäjänä sekä tarvittaessa yhteyshenkilönä kuntien ja konsulttien välillä. Projektin tavoitteet ja käynnistyneet hankkeet Paikkatieto projektin ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin paikkatietojen käytön ja hallinnan nykytilanne sekä kuntien tarpeet. Tarkastelunäkökulmina olivat paikkatieto-ohjelmistot, rekisteri- ja kartta-aineisto sekä paikkatietotojen käyttäjät. Keskeisenä periaatteena oli seudullisuus. Tämän tarkastelun perusteella paikkatieto projektin tavoitteeksi asetettiin seudullinen paikkatietojärjestelmä, joka antaa pohjan kuntien yhteistyölle. Kuva 2: Vakka-Suomen paikkatietoprojektin tavoitteena oli antaa tukea seudulliselle, kuntien väliselle yhteistyölle. Projektin aikataulutettu työohjelma syntyi priorisoimalla lähtökohtien kartoituksessa esille nousseet kuntien paikkatietotarpeet. Tärkeimpinä hankkeina pidettiin Vakka-Suomen kuntien kaavojen numeeristamista, rakennusvalvonnan ohjelmistojen päivitystä ja yhteisiä tietovarastoja sekä seudullisen intra -paikkatietopalvelun perustamista. 3

5 Projektin aikana tuli jonkin verran muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin (Liite 1: Työohjelma ja sen toteutuminen). Joidenkin hankkeiden toteutusaikataulu osoittautui liian kireäksi ja hankkeet kestivät pidempään kuin oli oletettu. Tiettyihin projektin aikaisiin töihin ei oltu osattu varautua. Esimerkiksi aineistojen tilaukset ja erilaisten sopimusten tekemiset osoittautuivat välillä työläiksi. Kuntien kaavojen numeeristaminen Vakka-Suomen kuntien paikkatietoaineistoja kartoitettaessa ja tarpeita tarkastellessa projektin ohjausryhmä piti kuntien voimassa olevien asema- ja ranta-asemakaavojen numeeristamista ja kaavayhdistelmien tekemistä erityisen tärkeänä. Kaavayhdistelmän tarkoitus on toteuttaa Maankäyttö- ja rakennuslakia, joka edellyttää että kunnilla on käytössä ajantasainen kaavayhdistelmä. Kaavayhdistelmän ensisijaisia käyttäjiä ovat kunnan rakennustarkastajat. Myös intra-paikka-tieto-palvelulle ja ylikunnalliselle maankäytön suunnittelulle kaikkien seutukunnan kuntien kaavayhdistelmä on tärkeä. Heinäkuussa 2004 lähetettiin viidelle konsulttitoimistolle tarjouspyyntö Vakka-Suomen kuntien kaavojen numeeristamisesta (Liite 2: Tarjouspyyntö Vakka-Suomen kaavakarttojen numeeristamisesta). Tarjousta pyydettiin kaava-alueiden ja eri käyttöön tarkoitettujen alueiden (alueiden käyttötarkoitus esim. asuinrakennusten kortteli) sekä käyttötarkoitusalueiden sisälle jäävien kaavamerkintöjen (esim. rakennuspaikat) vektoroinnista. Tarjouspyynnössä määriteltiin myös tietokantaan vietävät ominaisuustiedot. Tarjous saatiin elokuun alkuun mennessä neljältä toimistolta. Tarjousten perusteella kaikki kunnat tekivät vuoden 2004 loppuun mennessä sopimukset kaavojen numeeristamisesta Suunnittelukeskus Oy:n kanssa. Taulukko 2: Numeeristen kaavojen kustannukset. Hinnassa on huomioitu Skoy:n 15 prosentin alennus, jonka ehtona oli kuntien yhteistilaus. (Uudenkaupungin ja Pyhärannan asemakaavat on numeeristettu omana työnä eikä niitä ole sisällytetty laskelmaan.) kaavoja kaavoja kaavojen numeeristaminen yhteensä ha yhteensä kpl euroa (sis. myös skannauksen) Pyhäranta Laitila Vehmaa Mietoinen Taivassalo Kustavi Uusikaupunki yhteensä

6 Työt aloitettiin vaiheittain vuoden 2004 lopulla ja vuoden 2005 alussa. Kaavojen skannaus ja oikaisu teetettiin ML Skanning Oy:ssä. Paikkatietoasiantuntija vastasi kaavojen keräämisestä kunnista, toimittamisesta skannattavaksi, valvoi numeeristamista ja osallistui numeeristettujen kaavojen tarkastamiseen. Toukokuussa 2005 pidettiin työkokous, jossa Suunnittelukeskus Oy luovutti numeeristetut kaavat kunnille tarkistettavaksi. Uudenkaupungin ranta-asemakaavat luovutettiin tarkastettavaksi syyskuussa Kuva 3: Vakka-Suomen numeerisen kaavayhdistelmän keskeiset elementit ovat kaavaindeksi ja kaavakartta, joihin on linkitetty alkuperäiset kaavamääräykset kuvatiedostona sekä tietokanta, johon on kerätty kaavaa ja kaavatontteja koskevat keskeiset tiedot. Numeeriset kaavat valmistuminen viivästyi. Tavoiteaika oli saada kaavat käyttöön syksyn 2005 aikana. Työn tarkastus eteni kuitenkin odotettua hitaammin. Kaavayhdistelmä saatiin pääpiirteittäin valmiiksi tammikuun 2006 aikana. Osa uusimmista, projektin aikana vahvistuneista kaavoista puuttuu vielä kaavayhdistelmästä. Keskeneräisyydestä huolimatta numeeriset kaavat ovat olleet kuntien käytettävissä yhteisellä palvelimelle lokakuusta 2005 asti, jolloin kaavat saatiin konsultin tekemän uuden tarkastuksen jälkeen kuntiin. 5

7 Numeeristetut kaavat luovutettiin WM-data Oy:lle intra-paikkatietopalvelimelle vientiä varten tammikuussa Ensimmäinen versio intra-kaavayhdistelmästä saatiin käyttöön maaliskuun 2006 lopulla, mutta kaavojen esitysmuodon kehittäminen jatkuu edelleen. Kaavayhdistelmän ylläpito Suunnittelukeskus Oy on tehnyt työohjeen kaavayhdistelmän työvaiheista (Liite 3: Kaavayhdistelmän tekeminen_skoy:n työohje). Sen pohjalta on muokattu ohje kuntiin kaavoja tekeville konsulteille siitä, millaisessa muodossa kaavat tulee toimittaa kuntiin (Liite 4: Kaavojen toimittaminen kuntaan_ohje kaavakonsulteille). Kunnille järjestettiin myös koulutustilaisuus numeeristen kaavojen käsittelystä helmikuussa Numeeristen kaavojen päivittäminen voi kuitenkin osoittautua hankalaksi pienemmissä kunnissa. Uudenkaupungin kaupunkisuunnittelun ja maankäytön osasto tulee tekmään avoimen tarjouksen muille kunnille uusien kaavojen viennistä kaavayhdistelmään. Rakennusvalvonnan tietotyöympäristö Vakka-Suomen kuntien paikkatieto-ohjelmistoja ja aineistoja kartoitettaessa todettiin, että kaikissa paikkatietoprojektin kunnissa oli käytössä DL Systems Oy:n kehittämä MapInfo -paikkatieto-ohjelman päällä toimivaa rakennusvalvonta -sovellusohjelma. Myös kuntien tietoaineistot olivat yhteneviä kuntiin ostettiin valtion viranomaisten tuottamia ja ylläpitämiä kartta- ja perusrekisteriaineistoja: maanmittauslaitoksen maastotietokantaa ja kiinteistörajoja sekä väestörekisterikeskuksen kiinteistöomistajatietoja ja väestörekisteritietoja. Kävi myös ilmi, että DL Systems Oy oli päivittämässä ohjelmistojaan. DL Systems Oy:n ohjelmien tietokantapohja muuttui, ja kuntien oli päivitettävä ohjelmistonsa vuoden 2005 loppuun mennessä. Osa Vakka-Suomen kunnista oli hoitanut päivityksen ennen paikkatieto projektin alkamista. Loputkin kunnat olivat jatkamassa DL Systems Oy:n ohjelmien käyttöä. Vielä vanhoja ohjelmaversioita käyttävien kuntien ohjelmistopäivitykset päätettiin hoitaa osana paikkatietoprojektia. Yhteispäivityksellä saatiin myös kustannussäästöjä. Paikkatieto projektin ohjausryhmä oli priorisoinut yhteisten tietovarastojen perustamisen tärkeäksi hankkeeksi. Ohjelmistojen päivittämisen yhteydessä päätettiinkin yhdistää myös tietovarastot. Kunnissa oli käytössä suhteellisen vanhoja tietoaineistoja, joten niiden päivittäminen oli joka tapauksessa ajankohtaista. Samoihin ohjelmaversioihin ja yhteisiin tietovarastoihin siirryttiin vaiheittain kevään 2005 kuluessa. Maaliskuun ensimmäisellä viikolla pystytettiin palvelin ja päivitettiin loput vanhat rakennusvalvonta ohjelmistot ja siirrettiin ensimmäisten kuntien rakennusvalvonnan tietoaineistot palvelimelle. Huhtikuun toisella viikolla siirrettiin loput kunnat palvelimelle ja järjestettiin kuntien työntekijöille yhteinen uusien ohjelmien koulutustilaisuus. Kuntien teknisten sektoreiden yhteinen tietojärjestelmä rakennettiin Vakka-Suomen seutuverkkoon, kuntayhtymän palvelimelle. Vakka-Suomen seutukunnan kunnilla on oma seutuverkko. Seutuverkko on toteutettu alueella toimivien puhelinyhtiöiden olemassa olevia tietoliikenneyhteyksiä hyödyntäen. Seutuverkko liittää kuntien sisäiset 6

8 Kuva 4: Vakka-Suomen kuntien teknisten sektoreiden paikkatietojärjestelmän perustana on seutuverkon ja paikkatietopalvelimen yhteiset tietovarastot. dataverkot niin, että tietoliikenne kuntien välillä tapahtuu palveluverkon sisällä. Tämä mahdollistaa kuntien välisen nopean ja tietoturvallisen liikennöinnin. Seutuverkon palvelimelle sijoitettiin kuntien yhteiset tietovarastot. Seutuverkko mahdollisti myös kuntien sisäisessä käytössä olevan Intra-paikkatietopalvelun. Järjestelmän rakentamisen toteutti ohjelmistojen toimittaja DL Systems Oy yhteistyössä kuntien ATK-henkilöstön kanssa (Liite 9: Kuvaus Vakka-Suomen kuntien teknisten sektoreiden tietojärjestelmästä). Asennuskustannuksista vastasi Vakka-Suomen paikkatieto -projekti. Kunnat kustansivat omat aineistonsa ja ohjelmistonsa. Palvelimen tietokantaohjelman lisenssi tilattiin kahden vuoden ylläpitosopimuksella Enfo Disnet Oy:ltä. Seutuverkon ja palvelimen teknisistä ratkaisuista vastaavat Vakka-Suomen kuntien atkhenkilöt. Laitilan kaupungin atk-henkilö ylläpitää paikkatietopalvelinta. Laitilan kaupunki on tehnyt sopimuksen Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän kanssa palvelun teknisestä ylläpidosta (Liite 5: Laitilan kaupungin ja Vakka-Suomen kuntayhtymän välinen sopimus paikkatietopalvelimen ylläpidosta). Laitilan kaupungin laskun perusteella kuntayhtymä laskuttaa edelleen kuntia palvelusta. palvelusta ja sen ylläpidosta on tehty kuntien ja kuntayhtymän välillä (esimerkkinä Liite 6: Vakka-Suomen kuntayhtymän ja Vehmaan kunnan välinen sopimus paikkatietopalvelimen ylläpidosta). WM-data Oy:n (entinen DL Systems Oy - WM Data osti DL Systems Oy:n loppuvuodesta 2005) ohjelmistojen päivityksistä vastaa Uudenkaupungin kaupunki koko seutukunnan puolesta. MapInfo -ohjelman osalta kuntien kesken sovittiin, että toistaiseksi pysytään ohjelmaversiossa

9 Taulukko 3: Vakka-Suomen kuntien teknisten sektoreiden yhteisen tietojärjestelmän investointi ja ylläpitokustannukset vuonna KuntaNet (rakennusvalvonta + karttakäyttöliittymä) ja MapInfo investointi + ylläpito vuonna 2005 investointi ylläpito KuntaNet MapInfo yhteensä yhteensä Kustavi* Laitila* Mietoinen Pyhäranta Taivassalo* Vehmaa Uusikaupunki kunnat yhteensä (V-S:n pt -projekti) yhteensä *ohjelmistoinvestoinnit oli tehty ennen projektin alkua ylläpitokustannuksissa huomioitu DL Systems Oy:n myöntämä 30 % seutukunta-alennus. Kokemuksia yhteisestä tietotyöympäristöstä Rakennusvalvonnan ohjelmistot ja tietojen käyttö verkon yli ovat toimineet hyvin. Ohjelmien vasteajat eivät ole pidentyneet liikaa, vaikka paikoin seutuverkon siirtonopeus on suhteellisen pieni. Yhteisten ohjelmien ja tietovarastojen merkitys on tullut esiin teknisten sektoreiden jokapäiväisessä työssä ylläpidon ja päivitysten helpottumisena. Kuntien ei tarvitse itse huolehtia ohjelmistoistaan ja aineistoistaan, vaan päivitykset voidaan tehdä keskitetysti yhdellä kertaa. Myös kustannussäästöjä yhteishankinnoilta - ja päivityksistä on saatu. Esimerkiksi DL Systems Oy:n KuntaNet -ohjelmistojen vuosittaisiin ylläpitokustannuksiin jokainen kunta on saanut 30 prosentin alennuksen. Suurin säästö syntyy kuitenkin työtunneista. Näitä ylläpitorutiinien vähenemisestä syntyviä säästöjä on vain vaikea muuttaa euroiksi, joten niitä ei ole edes yritetty arvioida. Kaikkien kuntien yhteinen teknisen sektorin tietotyöympäristö tukee projektin tavoitteiden saavuttamista. Yhteiset, kaikkien kuntien käytössä olevat tietovarastot antavat hyvän pohjan kuntien väliselle yhteistyölle. Selvityksiä teknisten sektoreiden yhteistyön kehittämiseksi onkin käynnistynyt seutukunnalla. Hyvät edellytykset esimerkiksi rakennusvalvonnan lomitusjärjestelmän luomiseksi kuntien kesken tai vaikka koko teknisen sektorin töiden uudelleen järjestämiseksi - ei kuntarajojen vaan työtehtävien mukaan ovat olemassa. 8

10 Intra-paikkatietopalvelin Kunnat ovat hankkineet ja kunnat ovat myös itse tuottaneet vain pienen joukon käytössä olevia kartta- ja rekisteriaineistoja. Aineistojen käyttö on rajallista, koska paikkatieto-ohjelmat, joissa aineistoja käytetään, ovat suhteellisen kalliita ja ohjelmien käyttö vaatii perehtymistä. Paikkatieto -projektin tavoitteena oli paikkatiedon käytön tehostaminen. Tärkeäksi keinoksi tehostaa paikkatiedon käyttöä katsottiin myös aineistojen käytön lisääminen kuntien sisällä. Kun kaikki aineistot ja kuntien rakennus- ja rakennuslupatietojen ylläpito oli päätetty siirtää yhteiselle palvelimelle, mahdollistui myös yhteisiä tietovarastoja hyödyntävän Intra-paikkatietopalvelu rakentaminen. Paikkatieto projektin ohjausryhmä lähtikin hakemaan vaihtoehtoa, jolla yhteiset aineistot saadaan helposti ja pienillä lisäkustannuksilla kaikkien kuntien työntekijöiden käyttöön. Hyväksi ratkaisuksi osoittautui tarjouskierrosten jälkeen DL Systems Oy:n sovellus, joka toimii seutuverkon palvelimelle. Työasemilla riittää Java-tuella varustettu nettiselain. Paikkatietopalvelin käyttää suoraan rakennusvalvonnan tietokantoja, joten tiedonsiirroilta järjestelmästä toiseen vältytään, ja tiedot ovat aina ajantasaisia. Kuva 5: Vakka-Suomen paikkatieto -järjestelmä tarjoaa paikkatietoja erilaisille käyttäjäryhmille. 9

11 Taulukko 4: Intra-paikkatietopalvelimen ja väestörekisterin investointi- ja käyttökustannukset vuonna Paikkatietopalvelin - investointi ja ylläpito vuoden 2005 hinnoin paikkatietopalvelin + väestörekisteri ja palvelin kuntakohtaiset hinnat toteutumassa olevat kustannukset investointi ylläpito DL-ohjelmat palvelin yhteensä ohjelma palvelin yhteensä Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Vehmaa* Uusikaupunki kunnat yhteensä Asennus ja koulutus (V-S:n pt -projekti) yhteensä * sisältää myös väestörekisteriohjelman hankinnan Kustavissa ja Mietoisissa käytössä on vain paikkatietopalvelin. Muissa kunnissa on käytössä myös väestörekisteri. Intra-paikkatietopalvelu -hanketta esiteltiin syksyllä 2004 seutukunnan työvaliokunnassa kunnanjohtajille. Seutukunnan yhtymähallitus päätti suositella hanketta kunnille. Vuoden 2004 loppuun mennessä kaikki kunnat olivat osoittaneet budjeteissaan rahaa intrapaikkatietopalvelun perustamiseen. Paikkatietopalveluiden ohessa myös viidessä kunnassa käytössä oleva väestörekisteriohjelma siirrettiin seutuverkkoon. Ohjelmistojen toimittaja rakensi palvelun ja vastaa sen ylläpidosta. Vakka-Suomen paikkatieto -projekti rahoitti järjestelmän rakentamisen. Kunnat kustansivat omat ohjelmistolisenssinsä ja vastaavat jatkossa ylläpitokustannuksista. Intra-paikkatietopalvelin otettiin käyttöön toukokuussa Palvelin on tarkoitettu niiden kunnan työntekijöiden tarpeisiin, jotka satunnaisesti tarvitsevat karttaa ja kuntarekisteritietoja. Kartta- ja rekisteritietojen ylläpitäjät, rakennustarkastajat ja omien paikkatietosovellusten tekijät käyttävät edelleen rakennusvalvonta- ja MapInfo -paikkatieto-ohjelmaa. 10

12 Paikkatietopalvelimella voi selailla koko Vakka-Suomen alueen kartta- ja rekisteriaineistoja. Pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa. Pohjakartan päällä esitetään kiinteistörajakartta. Palvelimella on mahdollista tehdä kiinteistö, omistaja, asukas, osoite- ja paikannimihakuja. Myös kuntien ylläpitämät rakennus- ja rakennuslupatiedot löytyvät palvelimelta. Kuva 6: Vakka-Suomen paikkatietopalvelin mahdollistaa kaikkien kuntien tietojen selailun. Kokemuksia intra-paikkatietopalvelimesta Intra-paikkatietopalvelimen käyttöönotossa oli teknisiä ongelmia. Toimivuus saatiin kuntoon kesän 2005 aikana, ja sen jälkeen palvelu on pelannut odotusten mukaisesti. Paikkatietopalvelimen käyttöaste on vaihdellut kunnittain. Aluksi järjestettiin yhteinen käyttöönottokoulutus kaikille kunnille, jossa tarkoituksena oli kouluttaa kuntiin ohjelman pääkäyttäjät. Toisissa kunnissa on järjestetty myös kunnan sisäistä koulutusta. On kuitenkin todettava, että käyttöönottoon olisi tarvittu enemmän tiedotusta ja tukea joissakin kunnissa. 11

13 Aineisto hankinnat ja päivitykset Aineistojen hankintaan kiinnitettiin huomiota jo Vakka-Suomen paikkatieto -projektin alkuvaiheessa. Kuntien käytössä olevat aineistot kartoitettiin ja suunniteltiin yhteisiä aineistohankintoja. Kaikkia alkukartoituksessa esille tulleita aineistoja ei projektin aikana ehditty muokata teknisten sektoreiden käyttöön sopiviksi. Tällaisia - osin vielä hyödyntämättömiä - karttaaineistoja ovat esimerkiksi Life Coastra -projektissa ja Vakka-Suomen kuntien maisemaselvityksessä tuotetut aineistot. Tärkeimpinä pidetyt aineistojen tuottamishankkeet - kaavojen numeeristaminen ja johtokartat - toteutuivat. Luontotietojen numeeristamishanke ei alkuperäisissä aineistosuunnitelmissa ollut mukana. Taulukko 5: Vakka-Suomen kuntiin hankittavien ja paikkatieto -projektin aikana tuotettujen aineistojen päivitys. Aineistot toimittaja Päivitetty Päivitysrytmi Päivittäjä Maastotietokanta MML Kevät 2005 tarvittaessa (WM data) kunta Kiinteistörajat MML Kevät x vuodessa (WM data) kunta Osoitteet MML Kevät 2005 tarvittaessa (WM data) osa kevät 2006 kunta Omistajat VRK Kevät x vuodessa (WM data) kunta Väestö VRK Yhteiset päivitykset kerran vkossa Uki alkaen Rakennukset VRK RHR-ajo jatkuva ylläpidetään itse kunta kevät 2005 (osa kuntia) Luvat kunta jatkuva ylläpidetään itse Poikkeukset ja kunta jatkuva ylläpidetään itse toimenpiteet LoSYKn aineistot LoSYK Kevät 2005 tarvittaessa ylläpidetään itse muut luontotiedot Skoy kesken tarvittaessa ylläpidetään itse (num. aineisto) Putkijohdot AirIx Vaihtelee tarvittaessa ylläpidetään itse (num. aineisto) kunnittain Liittymät Turun AMK Syksy 2005 tarvittaessa ylläpidetään itse (num. aineisto) Kaavat Skoy Kevät 2005 tarvittaessa ylläpidetään itse (num. aineisto) Osoitekartta Karttatiimi päivitettävänä tarvittaessa ylläpidetään itse 12

14 Luontotieto Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän tekninen jaos esitti luontotietojen numeeristamista ja vientiä osaksi Vakka-Suomen kuntien yhteistä paikkatietojärjestelmää joulukuussa Luontotiedot ovat oleellinen osa seutukunnan tietovarantoja. Numeeristaminen palvelee ensisijaisesti maankäytön suunnittelua, mutta myös viranomaisvalvonta esim. ympäristönsuojelu ja rakennustarkastus, tarvitsevat luontotietoja. Luontotietojen numeeristaminen koostui jo valmiiksi numeeristen aineistojen siirtämisestä Vakka-Suomen paikkatietojärjestelmään sekä vain tulosteina olevien aineistojen numeeristamisesta. Valtakunnalliset luontotietoaineistot on pitkälti numeeristettu. Lounais-Suomen ympäristökeskus on numeeristanut omia aineistojaan: Natura alueet, luonnonsuojeluohjelmat, luonnonsuojelualueet, luontotyypit maisema-alueet, inventoidut perinnemaisemat, inventoidut kallioalueet, inventoidut luontotyypit ja inventoidut pienvedet ja pohjavesialueet. Kuntien edustajien ja LoSYK:n välisellä sopimuksella valmiit aineistot saatiin MapInfo paikkatietojärjestelmään (Liite 7: LoSYK:n paikkatietoaineistojen käyttöoikeussopimus). Aineiston muokkauksen vaatima (lähinnä kuvaustekniikoiden valinta) lisätyötä, tehtiin Vakka-Suomen paikkatieto projektissa. Kunnissa lähinnä ranta-asemakaavojen taustaselvityksiksi tehdyt luontokartoitukset eivät pääsääntöisesti olleet numeerisessa muodossa. Myös laajempien alueiden, kuten kunnan arvokkaat luontokohteet tai maisema-alueet, sekä kasvien tai eliöiden lähinnä lintujen esiintymisestä kertovia julkaisuja on tehty Vakka-Suomen alueelta. Osa julkaisuista sisältää kohteita, jotka ovat paikannettavissa ja numeeristettavissa. Nämä aineistot luokiteltiin ja ne numeeristetaan MapInfo-formaattiin osana Vakka-Suomen kaavojen numeeristamis-hanketta Suunnittelukeskus Oy:ssa. Rahoitus hankkeeseen tuli Vakka- Suomen kuntayhtymältä. Suunnitelukeskus Oy on toimittanut ensimmäiset versiot luontotiedoista. Luontotietoja tullaan vielä täydentämään. Luontotietojen päivitys tapahtuu ensisijaisesti kunnissa. Luontotietoja käytetään kuntien teknisten sektoreiden paikkatietojärjestelmissä. Ne tullaan viemään Vakka-Suomen intra-paikkatietopalvelimelle. Kaavojen numeeristamisen venymisen vuoksi myös luontotieto -hankeen aikataulu on venynyt. Asian kanssa ei ole kuitenkaan pidetty kiirettä, sillä luontotietoja tullaan hyödyntämään myös seuraavassa Vakka-Suomen kuntien yhteisessä paikkatietohankkeessa eli internet -paikkatietopalvelussa, joten tämän hankkeen loppuun saattaminen siirtyi uuden projektin vastuulle. 13

15 Johtokartat ja liittymät Vesi- ja jätevesiputkijohtojen ja liittymien tuonti kuntien teknisten sektoreiden paikkatietojärjestelmiin toteutettiin yhteistyönä Lounaispaikan johto-kaavapaikka -projektin ja Turun AMK:n kanssa. AirIx Oy on tehnyt kaikille Vakka-Suomen kunnille vesihuollon kehittämissuunnitelman yhteydessä putkijohto- ja vesilaitosten toiminta-alue karttoja. Ne muunnettiin MapInfoformaattiin Lounaispaikan kaava- ja johtopaikka-projektissa. Turun AMK:n paikkatieto-kurssin opiskelijat tekivät opintotyönä Kustavin, Pyhärannan, Mietoisten, Taivassalon ja Vehmaan vesi- ja viemäriliittymien paikkatietotietokannan. Oppilaille maksettiin pieni työkorvaus. Koko työn kattohinnaksi oli sovittu euroa. Maksusta vastasi paikkatieto -projekti. Osoitekartta Kuntien opas- ja osoitekarttojen uudistaminen on ollut koko Vakka-Suomen paikkatieto - projektin ajan esillä. Lokakuussa 2005 projektin ohjausryhmä totesi, että kunnat ovat varautuneet budjeteissaan karttojen uusimiseen. Osoitekartat otettiin paikkatieto -projektin hankkeeksi, sillä painettujen osoitekarttojen lisäksi karttoja tullaan käyttämään Vakka-Suomen internet-karttapalvelun pohjakarttoina. Vakka-Suomen kunnista Kustavi, Laitila, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa ovat mukana osoitekartta hankkeessa. Pyhärannan kunta on uudistanut osoitekartat vuosi sitten ja Mietoisten kunta on mukana Turun seudun karttapalvelussa, joten tarvetta osallistua hankkeeseen ei ollut. Pyhäranta on kuitenkin mukana internet -karttapalvelu -projektissa (kts alla), joten Pyhärannan osoitekartan muuntamisesta kuvaustekniikaltaan yhtenevään muotoon muiden kuntien karttojen kanssa, sovitaan myöhemmin. Osoitekarttojen uudistaminen edellyttää myös osoitteiden tarkastamista. Kaikissa Vakka- Suomen kunnissa on käytössä rakennusten osoitejärjestelmä. Pääsääntöisesti kaikilla asuin- ja vapaa-ajankiinteistöillä on osoite. Osoitteistoissa ja teiden nimissä on kuitenkin puutteita. Kunnat ovatkin tehneet päätökset, että osana osoitekarttojen uusimista tarkastetaan kuntien osoitejärjestelmät. Myös tiestön ulkopuolisten kohteiden erityisesti saarten osoitejärjestelmää tullaan täydentämään. Hanke käynnistyi marraskuussa Tarjouspyyntö Vakka-Suomen osoitekarttojen tekemisestä lähetettiin neljälle konsulttitoimistolle (Liite 8: Tarjouspyyntö Vakka-Suomen osoitekartoista). Joulukuun puoliväliin mennessä saatiin tarjous kolmelta toimistolta. Tarjousten perusteella kaikki kunnat tekivät sopimukset osoitekartoista Karttatiimi Oy:n kanssa. Aloituskokous pidettiin Vakka-Suomen paikkatieto -projektin viimeisessä kokouksessa osoitekarttahankkeen seuranta siirtyi ohjausryhmän päätöksellä Vakka-Suomen internet -paikkatietopalvelu - projektille. 14