LÄHITUKI -projekti Osaraportti Tukihenkilötoiminnan kehittäminen. Tukihenkilötoiminnan kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHITUKI -projekti 2007-2010 Osaraportti Tukihenkilötoiminnan kehittäminen. Tukihenkilötoiminnan kehittäminen"

Transkriptio

1 LÄHITUKI -projekti LÄHITUKI -projekti Osaraportti 2 Osaraportti Tukihenkilötoiminnan kehittäminen Tukihenkilötoiminnan kehittäminen Anna-Leena Kailio, projektikoordinaattori 2010 Kouvolan Mielenterveysseura ry

2

3 2 TIIVISTELMÄ Tämä Lähituki-projektin osaraportti 2 on toinen osa kaksiosaisesta loppuraportista. Osaraportin 1 sisältönä on kaksi kokonaisuutta: Järjestöjen palveluohjausmalli ja Voimavaraistava palveluohjausryhmä. Tämä osaraportti 2, Tukihenkilötoiminnan kehittäminen, kattaa projektin elinkaaren kuvauksen sekä kuvauksen tukihenkilöiden peruskoulutuksen sisällön ja määrän kehittämisestä, toimintamuotojen monipuolistamisesta sekä tukihenkilöiden saaman konkreettisen tuen lisäämisestä. Kun kuusi Kouvolan alueen kuntaa yhdistyi vuoden 2009 alussa uudeksi Kouvolan kaupungiksi, niin yhdistys muutti aiemman nimensä Kymenlaakson Mielenterveysseura Kouvolan Mielenterveysseuraksi. Kouvolan Mielenterveysseura on tehnyt perustamisvuodestaan 1989 alkaen työtä alueen mielenterveyskuntoutujien hyvän elämän tavoitteiden saavuttamiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa tärkeänä työmenetelmänä on ollut tukihenkilötoiminta. Tukihenkilöt eivät ole ammattiauttajia, vaan toimivat tehtävässään vapaaehtoisesti. Tukisuhteen sisältö ja kesto tarkastetaan asianosaisten kesken kerran vuodessa. Tukihenkilö antaa apua maksutta ja on saanut peruskoulutuksen, lisäksi hän saa jatkuvaa työnohjausta sekä täydennyskoulutusta. Kaikki nämä periaatteet ovat edelleen toiminnan perustana. Ennen kehitysprojektia seuran tukihenkilötoiminnan muodot olivat kuitenkin kapeita ja osalle potentiaaleista tukihenkilöistä vieraita, tukihenkilöitä oli liian niukasti ja he tarvitsivat enemmän ja monipuolisempaa tukea kuin oli tarjolla. Seuran tulikin miettiä tukitoimien monipuolistamista ja kehittämistä. Projektin aikana on liitytty valtakunnallisen kriisipuhelimen päivystysrinkiin, aloitettu tukihenkilöiden kehityskeskustelut, uudistettu tukihenkilöiden peruskoulutus, lisätty jatkokoulutusta ja tehostettu työnohjausta sekä tehty suunnitelma mentoroinnin aloituksesta. Projektissa kehitetyn järjestöjen palveluohjausmallin hyödyntäminen antaa tarpeellista tietoa ja tukea myös yksittäisen tukihenkilön toimintaan. Projektin aikana järjestettiin kaksi seminaaria. Kouvolan Mielenterveysseura oli osajärjestäjänä Suomen Mielenterveysseuran Asumisen tukitoiminnan valtakunnallisilla kehittämis- ja yhteistyöpäivillä Kouvolassa lokakuussa Paikalle saapui liki 80 asiasta kiinnostunutta henkilöä ympäri Suomea. Kehittämispäivien otsikko oli Koti kuntoon - kuntoon kotona? Aihe haastoi pohtimaan mielenterveyskuntoutujien kotona selviytymistä vapaaehtoisen tukitoiminnan keinojen avulla. Lokakuussa 2009 Kouvolan Mielenterveysseura juhli 20-vuotista taivaltaan juhlaseminaarissa, jonne saapui 70 kutsuvierasta. Seminaarissa julkistettiin Lähituki-projektin osaraportti 1, jossa kuvataan projektissa kehitetty järjestöjen palveluohjausmalli ja voimavaraistavan palveluohjausryhmän käyttö palveluohjauksen tukena. Lähituki-projekti oli ensimmäinen Kouvolan Mielenterveysseuran oma hanke. Projektin toteutus tuotti hyvää kokemusta tulevan yhdistystoiminnan kannalta tärkeistä asioista: projektin käynnistäminen, yhdistyksen omien aktiivien haastaminen kehitystyöhön, hankkeen ohjaaminen ja hallinnointi, käynnistettyjen muutosten tukeminen ja vakiinnuttaminen, toiminnan seuranta ja arviointi, palkatun ja vapaaehtoisen henkilöstön yhteistyö ja vastavuoroinen yhteistyö yhteistyökumppanien kanssa. Yhteisen hankkeen ansiosta yhteistyökumppaneiden luottamus Kouvolan Mielenterveysseuraan kasvoi. He antoivat runsaasti myönteistä palautetta yhdistyksen roolista hankkeessa sekä hankkeen hyödyistä heille.

4

5 3 SISÄLLYS 1. PROJEKTIN ORGANISOINTI 4 2. PROJEKTIN TAVOITTEET 5 3. KOUVOLAN MIELENTERVEYSSEURAN TUKITOIMINTA 6 4. TOIMINTA PROJEKTIN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Tukihenkilön peruskoulutuksen uudistaminen Tukihenkilöiden saaman tuen lisääminen Koulutukset ja muut tapahtumat Kehityskeskustelut Työnohjaus Mentorointi PROJEKTIN ARVIOINTI Ohjausryhmän toteuttama arviointi Projektiryhmän toteuttama arviointi Koulutuksien arviointi Tukihenkilöiden saaman tuen lisäämisen arviointi Kehityskeskustelujen arviointi Työnohjauksen arviointi Tukitoiminnan riskien arviointi Yhdistys- ja tukihenkilötoiminnan arviointi POHDINTA 22 LIITTEET

6 4 1. PROJEKTIN ORGANISOINTI Lähituki -projekti käynnistyi huhtikuun alussa Jo sitä ennen tehtiin valmistelutyötä kartoittaen tarpeita ja verkostoiduttiin tulevien yhteistyökumppanien kanssa. Projektin alussa määritettiin päämääräksi yhteistyöverkostojen käyttöön perustuvan vapaaehtoisen tukihenkilötoiminnan mallin luonti tarkoituksena estää psyykkisesti oireilevien ihmisten syrjäytyminen omien selviytymiskeinojen puutteiden vuoksi. Projektin tarkoitukseksi todettiin myös Kouvolan Mielenterveysseuran jo olemassa olevan vapaaehtoisen tukihenkilötoiminnan mallin kehittäminen siten, että kohderyhmän omien valmiuksien lisääntymistä tuetaan nykymallia monipuolisemmin ja, että usean toimijan yhteistyöllä tavoitetaan aiempaa laajempi tukea tarvitsevien joukko. Lähituki -projektia toteutettiin Kouvolan Mielenterveysseuran hallinnoimana ja koordinoimana hankkeena. Projektia rahoittivat Kouvolan kaupunki sekä Raha-automaattiyhdistys. Hankkeessa työskenteli yksi palkattu projektikoordinaattori, jonka tehtävänä oli toiminnan suunnittelu ja koordinointi. Lisäksi Kouvolan Mielenterveysseuran hallitus, vapaaehtoiset vastaavat tukihenkilöt (2) ja muut tukihenkilöt olivat aktiivisesti mukana kehittämässä tukitoimintaa. Projektikoordinaattori huolehti projektin etenemisestä, vastasi suunnittelusta ja tiedottamisesta, laati selvityksiä ja kartoituksia, käynnisti kuntouttavaa ryhmätoimintaa ja ohjasi toimintaa, järjesti koulutuksia ja huolehtii dokumentoinnista, arkistoinnista ja raporttien tekemisestä. Projektiin sitoutui myös yhteistyökumppaneita kuten Pohjois-Kymen mielenterveysyhdistys Pohjatuuli, Kouvolassa toimiva Parik säätiö sekä kaupungin perusturva. Lisäksi Kouvolan psykiatrian poliklinikka lupautui mukaan asiantuntijaksi ohjausryhmään. Projektilla oli nimetty ohjausryhmä, joka tuki, ohjasi, arvioi ja linjasi projektin etenemistä. Ohjausryhmä kokoontui projektin aikana 10 kertaa. Ohjausryhmä koostui Kouvolan kaupungin perusturvan edustajista, Parik -säätiön Kouvolan Vire-talon vastaavasta ohjaajasta, Kouvolan mielenterveysyhdistys Pohjatuulen edustajasta, Kouvolan Mielenterveysseuran hallituksen edustajista sekä Kouvolan psykiatrisen poliklinikan sosiaalityöntekijästä. Lisäksi projektille nimettiin projektiryhmä, jonka tehtävänä oli tukea projektityöntekijää ja projektin etenemistä. Projektiryhmä kokoontui yhteensä 5 kertaa. Ohjausryhmän ja projektiryhmän kokoonpanot on esitetty liitteessä (Liite 11.).

7 5 Projektin toteutusta tukeneet tilaisuudet Vuosi 2007 ja 2008 Hallituksen jäsenten projektikoulutustilaisuus, Kouvola Kouvolan Mielenterveysseuran tukihenkilöille ja aktiiveille toiminnan kehittämispäivä, Valkeala Asumisen tukitoiminnan valtakunnalliset kehittämis- ja yhteistyöpäivät, Kouvola Kouvolan Mielenterveysseuran tukihenkilöille ja aktiiveille toiminnan kehittämispäivä, Iitti Vuosi 2009 Projektin kehittämispäivä, Kouvola Hallituksen projektityöskentelyn tuuletusilta, Kouvola KMSry:n juhlaseminaari ja Lähituki-projektin osaraportin 1 julkistus, Kouvola Hallituksen projektityöskentelyn tuuletusilta, Kouvola Vuosi 2010 Projektin loppuristeily Lisäksi projektin toteutusta käsiteltiin kaikissa hallituksen kokouksissa (15-20 kokousta vuosittain), ohjausryhmän kokouksissa (yhteensä 10 kokousta) ja projektiryhmän kokouksissa (yhteensä 5 kokousta). 2. PROJEKTIN TAVOITTEET Projektin kohderyhmänä olivat sellaiset täysi-ikäiset mielenterveyskuntoutujat ja muutoin psyykkisesti oireilevat kuntalaiset, jotka tarvitsivat henkilökohtaista ohjausta ja konkreettista tukea arjesta selviytymiseen (päivittäistoiminnat, asuminen, toiminnalliset palvelut). Toisena ja kolmantena kohderyhmänä olivat Kouvolan Mielenterveysseuran tukihenkilöt ja mukana olleet kolmannen sektorin toimijat toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Osaraportissa 2 käsitellään kohderyhmänä tukihenkilöitä ja heidän tukensa kehittämistä. Muut kohderyhmät on huomioitu osaraportissa 1. Tavoite 1: Kouvolan Mielenterveysseuran (KMSry) tukihenkilöiden peruskoulutuksen (valinnat, koulutuksen sisältö ja organisointi, koulutusten lukumäärä) kehittäminen vastaamaan Suomen Mielenterveysseuran uudistettua peruskoulutusmallia sovellettuna KMSry:n tarpeisiin. Osaraportti 2 käsittelee tätä tavoitetta.

8 6 Tavoite 2: Tukihenkilöiden saaman konkreettisen tuen ja jatkokoulutuksen lisääminen ja monipuolistaminen (jatkuvuuden turvaaminen, tukihenkilöiden jaksaminen, kehittyminen ja sitoutuminen). Osaraportti 2 käsittelee tätä tavoitetta. Tavoite 3: Kehittää kolmannen sektorin palvelujen käytön ohjaamiseen malli, jossa arvioidaan yksilöllisesti kunkin tarvetta kolmannen sektorin toteuttamaan tukeen koskien päivittäistoimintoja, asumista ja toiminnallisia palveluja. Mallin pohjaksi valittiin projektin ensimmäisenä vuotena voimavaraorientoitunut vapaaehtoistyön palveluohjausmalli. Malli sovitettiin yhteen KMSry:n muun tukitoiminnan työmallien kanssa. Mallia toteutettiin ryhmämuotoisen toiminnan kautta. Osaraportti 1 käsittelee tätä tavoitetta. Tavoite 4: Vahvistaa KMSry:n näkyvyyttä ja vaikuttamista mielenterveyden edistämiseksi kansalaistoiminnalla: mm. kannanotot, aloitteet, yhteistyö, valistus ja koulutus. Projektin edetessä todettiin, että tämä tavoite ei ole mielekäs osa tätä projektia. Kyseessä on osa yhdistyksen perustoimintaa. Siksi tavoitteesta luovuttiin jo alkuvaiheessa eikä sitä käsitellä raporteissa. 3. KOUVOLAN MIELENTERVEYSSEURAN TUKITOIMINTA Kouvolan Mielenterveysseurassa mielenterveyden riskitekijöihin; yksinäisyys, turvattomuus, köyhyys, aikuisten ja läheisten puute, elämään kuuluvat muutokset ja syrjäytymisen uhka, on pyritty vastaamaan vapaaehtoisella tukihenkilötyöllä. Tähän Suomen Mielenterveysseuran mukaiseen auttamisen toimintamalliin kuuluu auttamistyön lisäksi olennaisena osana myös auttajien eli tukihenkilöiden tukeminen ja kouluttaminen. Kansalaistoiminta on muutoksessa, ihmisten sitoutuminen on löyhtynyt ja kilpailu vapaaehtoistoimijoista on kasvava trendi. Tarvitaan kyvykkyyttä uusiutumiseen, jotta kykenemme vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan ja uusien sukupolvien asettamiin haasteisiin. Järjestötoimijat ikääntyvät, mutta perinteinen yhdistystoiminta ei vetoa nuoriin. Kiireisen työelämän puristuksissa, myös aikuiset etsivät joustavia toiminnan muotoja, eivätkä välttämättä halua sitoutua toimintaan ikuisesti. Järjestömaailma ei pysty kilpailemaan koulutetuista ammattilaisista palkoilla ja etuuksilla. Jos muita keinoja osaajien rekrytointiin ei kehitetä, järjestöosaaminen uhkaa rapautua, tästä syystä on kiinnitettävä huomiota tukihenkilöiden hankintaprosessiin ja myös vapaaehtoisista huolehtimiseen.

9 7 Me kaikki tiedämme, että hyvistä tekijöistä on pidettävä huolta, niin kuin hyvistä ystävistä tai kohta niitä hyviä ystäviä ei ole. Sanotaan, että järjestötyö sinänsä on palkitsevaa ja innostavaa. Niin varmasti onkin, mutta vaikka itse työ palkitsee, on syytä miettiä kuinka saadaan palkitsevuutta ja innostusta vielä lisättyä. Työhyvinvointi kuuluu käsitteenä suomalaiseen työelämään ja samoin työhyvinvointi kuuluu myös vapaaehtoistyöhön. Työhyvinvointi määritellään yksilön selviytymisenä työtehtävistään, mihin vaikuttavat hänen oma fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuntonsa, työyhteisön toimivuus sekä työympäristötekijät. Näitä samoja elementtejä tulee tarkastella myös vapaaehtoistyössä. Kouvolan Mielenterveysseurassa asumisen tukitoiminta alkoi Suomen Mielenterveysseuran koordinoimana hankkeena silloisessa Kuusankosken kaupungissa ensimmäisten paikkakuntien joukossa Suomessa vuonna 1996, Kouvolassa vuonna Valkealassa oli kokeilujakso talvella Kouvolan Mielenterveysseuran yleisin tukimuoto on vuosien ajan ollut pitkäaikainen yksilötuki, joka oli kuitenkin osalle potentiaaleista tukihenkilöitä vierasta ja muuta tukitoimintaa oli tarjolla hyvin niukasti. Seuran tulikin miettiä tukitoimien monipuolistamista ja kehittämistä. On syytä erikseen todeta, että yhtä yhdistyksen tukitoiminnan aluetta eli henkisen huollon ryhmän toimintaa pidettiin projektia aloitettaessa niin vakiintuneena, että sitä ei otettu tämän kehittämishankkeen piiriin. Kouvolan Mielenterveysseuran henkisen huollon ryhmä on vastannut Pohjois-Kymenlaakson Vapaaehtoisen pelastuspalvelun henkisen huollon toteutuksesta vuodesta 1994 alkaen toimintamallin pioneerina koko Suomessa. Kouvolan Mielenterveysseuran niin sanotun vanhan Kouvolan ja vanhan Kuusankosken alueen tukitoiminnan koordinointi ja kehittäminen toteutettiin vuosien aikana osana Lähituki - projektia. Kehittämisen aiheina olivat tukihenkilöiden uudistetun peruskoulutuksen jalkauttaminen paikallisseuran tarpeisiin, jatkokoulutuksien lisääminen, tukitoimintaan osallistuvien keskinäinen työnjako, verkostoituminen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja kuntoutujien ohjautuminen KMSry:n tukipalveluihin. Tukitoiminnan kantavina ajatuksina on kehittämistyön jälkeenkin tukea tarvitsevien oman näkemyksen kunnioittaminen ja yksilöllisten tarpeiden huomiointi sekä kirjallisen tukipalvelusopimuksen laadinta yhteistyössä tuettavan, hoitavan yksikön ja kaupungin perusturvan sosiaalityöntekijän kanssa. Toimintaa ohjaavat Suomen Mielenterveysseuran eettiset periaatteet. Tukihenkilötoiminta ei korvaa julkisia palveluja vaan täydentää niitä. Tukihenkilöt tukevat kuntoutujia ensisijaisesti toimimaan kodin ulkopuolella ja hakeutumaan potilasyhdistyksen (Pohjatuuli) ja Vire-talojen toimintaan, KMSry:n retkille ja ryhmätoimintoihin sekä SMS:n kuntoutumis- ja virikekursseille.

10 8 Tukitoimintaan kuuluu nykyään yksilötukisuhteiden lisäksi ryhmätoimintaa, kuntoutuskursseja, kriisipuhelinpäivystystä, johon Kouvolan Mielenterveysseura liittyi projektin toisena vuotena, sekä henkilökohtaisia tapaamisia. Tukihenkilöt ovat eri ammateissa toimivia, eri-ikäisiä ja heidän elämäntilanteensa ovat hyvin erilaisia. Heitä kaikkia yhdistää halu toimia yhteiseksi hyväksi. Tukihenkilö on usein tuettavan ainut ihmissuhde virallisen verkoston ohella. Hän auttaa tuettavia löytämään omat selviytymisen mallit elämässä. Projektissa kehitetyn järjestöjen palveluohjausmallin hyödyntäminen antaa tarpeellista tietoa ja tukea myös yksittäisen tukihenkilön toimintaan. 4. TOIMINTA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Projektin työskentelyssä voidaan puhua toiminnallisesta näkökulmasta. Toiminnallisuutta ja tiedollista puolta linkittämällä on pyritty luomaan kokonaisvaltainen rakenne, jolla vahvistetaan paikallisen mielenterveysseuran tukihenkilötoimintaa ja sen osa-alueita. Tukihenkilöt ovat arvokas voimavara. Heille tarjotaan uudistettua perus- ja jatkokoulutusta, työnohjaus kuukausittain, säännölliset kehityskeskustelut sekä virkistystä. Myös vastaaville tukihenkilöille ja muille yhdistyksen toimijoille järjestetään jatkokoulutusta ja työnohjausta. 4.1 Tukihenkilön peruskoulutuksen uudistaminen Kouvolan Mielenterveysseuran tukihenkilöiden peruskoulutus uudistettiin Suomen Mielenterveysseuran Laadukasta kulttuuria vapaaehtoistyöhön -hankkeesta tuotetun peruskoulutusmallin (Liite 1.) pohjalta sovitettuna paikallisiin tarpeisiin. Koulutus on jaettu eri teemoihin, joiden sisällöt antavat työkaluja ja tietopohjaa tuleville tukihenkilöille. Koulutuksen sisältöä voisi luonnehtia seuraavilla asioilla: minä auttajana ja kehittyvänä ihmisenä, organisaationi; Kouvolan Mielenterveysseura ja Suomen Mielenterveysseura, tuettavan näkökulma tukea tarvitsevana ihmisenä, vapaaehtoistyö Suomen Mielenterveysseurassa ja sen tukeminen. Kursseja oli tavoitteena järjestää kaksi vuodessa. Tavoitetta ei kuitenkaan pystytty täysin toteuttamaan, koska ryhmiä ei saatu koottua kahta kertaa vuodessa. Kursseja järjestettiin projektin aikana yhteensä 4 kertaa. Kursseilta valmistui tukihenkilöksi yhteensä 32 henkilöä. Uudistetun koulutuksen kesto on 35 oppituntia. Kokonaislaajuus on 3 opintopistettä. Koulutuskerrat olivat iltaisin sekä yhtenä lauantaina. Koulutuksen tuntimäärä lisääntyi peruskoulutuksen uudistuksen yhteydessä. Tuntimäärän lisääntymisen taustalla oli koulutettavan osallistamisen

11 9 lisääminen ja koulutuksen laadun kehittäminen. Koulutus antaa oikeuden vapaaehtoisen koulutetun tukihenkilön, SMS (rekisteröity nimike) tehtävään Suomen Mielenterveysseurassa ja paikallisissa mielenterveysseuroissa. Tätä peruskoulutusta edellytetään ennen vapaaehtoistyön tukihenkilövastaavan koulutusta sekä ennen tukiohjaaja-, työnohjaaja- ja kouluttajakoulutuksia. Tukihenkilön oma persoona ja hänen oma ainutlaatuinen tapansa auttaa ovat ensiarvoisen tärkeitä. Peruskurssin tavoitteena on mahdollistaa turvallinen ja antoisa työ viihtyisässä ilmapiirissä, missä eri osapuolten odotukset kohtaavat ja tehdä työstä niin miellyttävää kuin mahdollista. Kurssin tavoitteena on myös antaa tukihenkilötoiminnasta mahdollisimman selkeä kuva, jotta osallistuja voi sen varassa peilata mahdollisuuksiaan osallistua siihen. Koulutus on yhteinen oppimisen prosessi, jossa myös kouluttajat ammentavat koulutettavien viisaudesta. Riittävän pitkä koulutusaika mahdollisti prosessin, jossa toiminta ja henkilöt tulivat tutuiksi, ryhmäytyminen mahdollistui ja koulutettavien sopivuus tukihenkilön tehtäviin varmistui sekä kouluttajille että henkilöille itselleen. Opiskelijoille jäi aikaa syventyä kotitehtäviin, oppimista tapahtui tapaamisten väliajoilla ja koulutettavilla oli riittävästi palautumisaikaa. Myös varmuus tukijana kehittyi ennen siirtymistä vapaaehtoistyöhön ja sitoutuminen parani. Riittävä kokonaispituus antoi kouluttajille mahdollisuuden muokata koulutusta oppijoiden ja oppijaryhmän tarpeiden mukaisesti. Koulutukselle nimettiin vastuukouluttaja, joka oli koulutettavien tiedossa jo koulutuksen hakuvaiheessa ja tuli koulutuksen aikana tutuksi ja turvalliseksi. Oppimisprosessin seuraaminen oli tärkeää muun muassa ryhmäytymisen, yhdistykseen sitoutumisen, kehittyvän luottamuksen sekä koulutettavien oman kasvun ja jaksamisen kannalta. Nimetyn vastuullisen kouluttajan läsnäolo auttoi koulutettavien yhteydenpitoa ja helpotti puuttumista mahdollisiin ongelmiin. Koulutukseen pyrittiin luomaan mukava ja kiireetön ilmapiiri, joka mahdollisti turvallisen tutustumisen muihin ryhmäläisiin. Hyvässä ilmapiirissä ammattilaiset ja vapaaehtoiset arvostavat ja kunnioittavat toisiaan. Aikaa oli oltava riittävästi myös kurssilaisten esittämille kysymyksille ja niiden esiin nostamista oli tuettava. Ympäröivä maailma tarjoaa kiirettä yllin kyllin. Eri koulutuksista saatujen palautteiden mukaan koulutettavat arvostivat hyvää ilmapiiriä ja siinä erityisesti kiireettömyyttä. He eivät ole tulleet pitämään ikävää ja stressaantumaan. Hyvällä ilmapiirillä on myönteisiä vaikutuksia rekrytoinnin onnistumiseen ja sitoutumiseen. Jokaisella on oltava oikeus olla oma itsensä. Jokainen yksilö on yhtä arvokas.

12 Tukihenkilöiden saaman tuen lisääminen Tukihenkilöiden peruskoulutuksien lisääminen edellytti myös heidän saamansa muun tuen vahvistamista. Vastuuhenkilöt ja tukihenkilöt olivat aina pitäneet tiivistä yhteyttä keskenään ja tämä toimivaksi todettu yhteydenpito jatkui projektin aikana. Tuen vahvistaminen ja lisääminen tarkoitti lisä- ja jatkokoulutusten tarjoamista vanhoille ja uusille tukihenkilöille ja heidän sitouttamistaan seuran toimintaan järjestämällä erilaisia virkistys- ja tutustumistapahtumia. Osa koulutuksista järjestettiin paikallisesti yhdistyksen omia tai ulkopuolisia kouluttajia käyttäen. Osa koulutuksista oli alueellisia tai valtakunnallisia ja yhdistys tuki niihin osallistumista. Tukihenkilöille järjestettiin jo aiemmin vakiintuneeseen tapaan säännölliset työnohjaukset kerran kuukaudessa lisäten työnohjausryhmiä ja hankkien uusia tukiohjaajia. Tukihenkilöiden kanssa aloitettiin tärkeäksi osoittautunut uusi työmuoto eli kehityskeskustelut Koulutukset ja muut tapahtumat Vuosi 2007 Koulutukset Asumisen tukitoiminnan valtakunnalliset kehittämis- ja yhteistyöpäivät, Kouvola Muita tukihenkilöiden ja tuettavien tapahtumia Virkistysretki Orilammelle sekä tietoisku Lähituki projektista Hyvinvointitreenien jatkotapaaminen, Nastola Teatteriretki Korvenkylän kesäteatterin Tähti ja Meripoika-esitykseen Pikkujoulu tukihenkilöille ja tuettaville, Kymen Paviljonki Vuosi 2008 Koulutukset Ensiapu itsemurhan uhatessa, Kouvola Hyvinvointivastaavien koulutus, Hoikka Asumisen tukitoiminnan valtakunnalliset kehittämis- ja yhteistyöpäivät, Vantaa Oikein/väärin kenen näkökulmasta? Valkeala Puhelinauttamisen erityispiirteet, Kouvola Alueellinen tukihenkilöiden lisäkoulutus, Lahti Järjestöpäivät, Helsinki

13 11 Muita tukihenkilöiden ja tuettavien tapahtumia Kesäteatteriretki Haminan kesäteatterin Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen esitykseen Tukitoiminnan kuntoutus- ja virkistysretki Kaunissaareen Hyvinvointikurssi tukihenkilöille ja tuettaville, Espoo Pikkujoulu tuettaville ja tukihenkilöille, Kuusankosken teatteri Vuosi 2009 Koulutukset Henkisen tuen peruskurssi Palvelusuunnitelma ja palvelutarpeen arviointi -seminaari Ensiapu itsemurhan uhatessa, jatkokoulutus Hyvinvointivastaavien koulutus Tukihenkilöiden talouskoulutus Tukityön laatupäivät. Valtakunnallinen seminaari Mentorointi-koulutus Muita tukihenkilöiden ja tuettavien tapahtumia Terveyttä ja hyvää oloa -messut Vappuaskartelu tuettaville Tykkimäki-päivä Yleisurheilukilpailut Pikkujoulu tuettaville ja tukihenkilöille, Kouvolan teatteri Koulutus- ja tapahtumaluettelosta selviää konkreettisesti, kuinka projektin myötä tukihenkilöille ja muille yhdistyksen toimijoille järjestettyjen koulutusten ja tilaisuuksien määrä ja laatu kehittyivät. Liitteenä esitetään vuoden 2009 yksityiskohtainen luettelo, joka kuvaa kehitystyön tuloksena syntynyttä lopputulosta, jossa hyödynnetään useita eri tahoja koulutusten järjestäjinä ja jossa useat eri henkilöt pääsevät erilaisiin tilaisuuksiin. Luettelossa esitetään myös tukihenkilöiden, tuettavien ja muiden koulutuksiin ja tapahtumiin osallistuneiden lukumäärät. (Liite 2.)

14 Kehityskeskustelut Säännölliset kehityskeskustelut käytiin kaikkien vapaaehtoisten tukihenkilöiden kanssa kolme kertaa projektin aikana. Ensimmäiset keskustelut käytiin alkuvuonna 2008, joihin osallistui 11 tukihenkilöä. Kaikki näihin kehityskeskusteluihin osallistujat toimivat yksilötukisuhteessa tukihenkilönä. Huhti-toukokuussa 2009 käytiin kehityskeskustelu 19 tukihenkilön kanssa. Kehityskeskusteluihin osallistui tukihenkilö, tukihenkilövastaava ja projektikoordinaattori. Kriisipuhelinpäivystäjien kehityskeskusteluihin osallistuivat tukihenkilön lisäksi kriisipuhelinpäivystysvastaava ja projektikoordinaattori. Vuoden 2009 kehityskeskustelut jakautuivat eri toimintamuotojen kesken siten, että ne käytiin 9:n tukisuhteessa, 6:n kriisipuhelinpäivystyksessä ja 4:n molemmissa tukimuodoissa toimivan tukihenkilön kanssa. Myös keväällä 2010 käytiin kehityskeskustelut, mutta aikatauluseikkojen vuoksi yhteenvetoa toteutuksesta ei ollut mahdollista liittää raporttiin. Kehityskeskusteluissa käytettiin apuna Suomen Mielenterveysseuran laatimaa lomaketta Tukihenkilötyön kehityskeskustelu (Liite 3.). Lomake sisältää 14 kysymystä. Saatujen vastausten avulla Kouvolan Mielenterveysseuran on mahdollista kehittää työnohjausta ja koulutusta sekä järjestön omaa toimintaa vastaamaan tukihenkilöiden toiveita. Kehityskeskustelut on koettu hyvänä ja tärkeänä tukimuotona tukihenkilöille. Niitä tullaan käymään jatkossa vuosittain vakiintuneena työmuotona. Kehityskeskustelujen arviointi on esitetty kohdassa Työnohjaus Tukihenkilöiden edellytyksiä osallistua säännölliseen työnohjaukseen pyrittiin lisäämään, joka jo koulutusvaiheessa kerrottiin sisältyväksi tukihenkilötoimintaan. Työnohjaus on kehittynyt projektin aikana huomattavasti. Projektin alussa työnohjausryhmiä oli kaksi ja työnohjaajia kolme. Tukihenkilöiden määrän lisääntyessä uusia ryhmiä perustettiin ja yksi vapaaehtoinen kouluttautui työnohjaajaksi. Uusien työnohjausryhmien syntymisen syynä oli myös kriisipuhelinpäivystysrinkiin osallistuminen Kouvolan Mielenterveysseurassa. Kaiken kaikkiaan työnohjausryhmiä oli 4. Työnohjauksiin osallistui kaikkiaan 22 henkilöä. Kohdassa Työnohjauksen arviointi on kuvattu kattavasti tukihenkilöiden kokemuksia työnohjauksesta.

15 Mentorointi Lähituki-projektin viimeisen vuoden toimintasuunnitelmaan kirjattiin osaamisen syventäminen ja kertyneen tietotaidon hyödyntäminen kokeneiden tukihenkilöiden avulla. Tässä sovelletaan tiedon syventämisen mallina mentorointia. Mentorointi tarkoittaa kokeneen ja arvostetun toimijan (eli mentorin) antamaa tukea vähemmän kokeneelle (eli aktorille). Kyseessä on vastavuoroinen luottamuksellinen keskustelusuhde, jossa jaetaan kokemuksia ja näkemyksiä. Tämä suhde luo mahdollisuuden henkilökohtaiseen kasvuun ja antaa eväitä vapaaehtoistoiminnan osa-alueiden parempaan hallintaan. Se antaa myös kokemattomammalle mahdollisuuden oppia toisen kokemuksista ja kokeneelle mahdollisuuden uudistua. Mentoroinnin aloituksesta on tehty suunnitelma (Liite 4.), joka sisältää toiminnan aloittamisen pilottimuotoisena syksyllä PROJEKTIN ARVIOINTI Hankkeen arviointia toteutettiin täyttämällä Hankkeen itsearviointi -lomake (Liite 5.), Projektin riskianalyysi -lomake sekä tekemällä yhteenvetoja ja palautteita kyselyistä ja kehityskeskusteluista. Lisäksi yhdistys- ja tukihenkilötoiminnan kokonaisvaltaista arviointia toteutettiin Suomen Mielenterveysseuran työntekijän ohjaamana täyttämällä SMS:n kehittämä Yhdistys- ja tukihenkilötoiminnan itsearviointilomake. Tavoitteena oli toteuttaa arviointia niin, että se rakentui luontevaksi toiminnaksi projektin sisälle, jolloin se vahvisti kehittämistyön tavoitteellista ja oppivaa toteuttamista. Arviointia pyrittiin toteuttamaan käytännönläheisin ja osallistavin keinoin Ohjausryhmän toteuttama arviointi Projektin ohjausryhmä kokoontui projektin aikana 10 kertaa. Ohjausryhmän työskentelyssä oli pääosassa projektin tilannekatsaus. Ohjausryhmän kokouksissa käytiin säännöllisesti läpi eli arvioitiin projektiin liittyvien asioiden etenemistä, tavoitteissa pysymistä ja uusien kehitystehtävien suunnittelua. Ohjausryhmä täytti kirjallisen Hankkeen itsearviointi -lomakkeen vuosina 2008 ja Ryhmä täytti myös Projektin riskianalyysin (Liite 6.) vuonna 2007 ja totesi seurannan aikana ettei arviota tarvinnut uusia. Ohjausryhmä päätti, että Hankkeen itsearviointi -lomakkeen täyttävät vuonna 2009 myös hallitus ja projektiryhmä. Kirjallinen Hankkeen itsearviointi -lomake koostui 13 kysymyksestä, joihin vastausvaihtoehdot olivat: 1= on toteutunut aika huonosti, pitää parantaa/tehdä muutoksia, 2= on toteutunut melko

16 14 hyvin, mutta parannettavaa ja täsmennettävää on vielä ja 3= on toteutunut hyvin, jatketaan samaan tapaan. Ohjausryhmä täytti lomakkeen kahteen kertaan. Jo lähtötilanne oli hyvä: lomakkeiden vastausten keskiarvoksi tuli 2,6. Seurannassa tilanne muuttui joko vielä parempaan suuntaan tai pysyi ennallaan. Voikin todeta, että ohjausryhmä on kokenut projektin edenneen ja toteutuneen hyvin. Hallituksen täyttämän arviointilomakkeen tulos ja siitä tehty johtopäätös olivat hyvin samansuuntaisia. Alla on otos ohjausryhmän arviointia tehdessä antamista kommenteista ja ohjeista: Projektin seurantaa on ollut ja tarvittaessa on reagoitu ja toimittu. Tilitoimistoa on vaihdettu, sillä ensimmäisen tilitoimiston kanssa tuli ongelmia, toiminta oli haparoivaa. Tilitoimiston vaihdoksen myötä yhteistyö on toiminut. Palkatun työntekijän tukemista olisi tarvittu enemmän, mutta tuki on riittänyt. Suurin ongelma on ollut työntekijöiden vaihtuvuus, johon on inhimilliset ja ymmärrettävät syyt. Kaikki mitä on pystytty, on tehty ja ongelmista on selvitty vapaaehtoisten panoksen avulla. Ohjausryhmän jäsenten näkökulmasta kaikki on sujunut hyvin. Ensimmäistä työntekijää koulutettiin ja koulutus oli tarpeeseen, sillä sen avulla projekti lähti hyvin pyörimään. Muille työntekijöille koulutusta järjestettiin vähemmän. Mutta kokonaisuuden kannalta koulutusta on ollut riittävästi projektin läpiviemiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Vapaaehtoiset ovat tehneet ja antaneet paljon, jotta henkilöstöresurssit ovat riittäneet. Ensimmäisenä vuonna verkostoiduttiin paljon. Näistä yhteyksistä paljon oli turhia, mutta jäljelle jääneiden kanssa yhteistyö on syventynyt. Tukihenkilöiden koulutuksessa on päästy eteenpäin, mutta tukihenkilöiden sitoutumisessa on vielä toivomisen varaa. Tukihenkilölle pitäisi pystyä osoittamaan tuettava mahdollisimman pian, jotta tukihenkilön motiivi ei heikkenisi eikä usko omiin kykyihin tukijana haihtuisi. Koulutusten lisäykset ovat näkyneet. KMSry:n näkyvyyden lisääntymiseen ja mielenterveyden edistämiseen omana päämääränä ei keskitytty, koska se on mielekkäämpi uuden hankkeen tavoitteena. Lähituki- projektin kokemuksia kannattaa hyödyntää tulevaisuudessa.

17 Tehtyä palveluohjauksen käsikirjaa ja lomakkeita tulee markkinoida ja käyttää jatkossa Projektiryhmän toteuttama arviointi Projektiryhmä koottiin projektityöntekijän tueksi ja sen kokoontumiset alkoivat vuonna Kokouksia oli projektin aikana yhteensä 5. Projektiryhmä osallistui myös kertaalleen projektin kirjalliseen arviointiin täyttäen Hankkeen itsearviointi -lomakkeen keväällä Projektiryhmä arvioi tuolloin, että projektin päättymiseen (mm. julkaisut, lomakkeisto) liittyviä toimia ei ole ennakoitu tarpeeksi ajoissa ja uuden työmallin kehittäminen kuntoutujien tukemiseen ei ole valmis eli tavoitteet näiltä osin ovat toteutuneet huonosti tai niitä pitää parantaa tai tehdä muutoksia. Toivottiin koordinaattorille lisää resursseja ja projektiryhmän sekä kunnan yhteistyön parempaa hyödyntämistä. Muilta osin arviointitulokset olivat samansuuntaisia, kuin ohjausryhmän tekemät kommentit. Ryhmässä mukana ollut kunnan käytännön tukityötä tekevä työntekijä arvosti tulossa olevien palveluohjauslomakkeiden tarjoamaa konkreettista apua itselleen. Hän totesi, ettei hänellä ole koskaan aiemmin ollut käytössään vastaavan tasoista, työn toteutusta suuresti auttavaa tietoa. Projektiryhmän kriittisyys Hankkeen itsearviointi -lomakkeen täytössä johtunee useasta tekijästä. Projektikoordinaattori oli vaihtunut vähän ennen kokousta ja uusi projektikoordinaattori ei tiennyt vastauksia ryhmän esittämiin kysymyksiin. Projektiryhmää ei myöskään ollut informoitu hankkeen etenemisestä yhtä kattavasti kuin ohjausryhmää. Kolmantena tekijänä voi arvioida projektiryhmän vastuuntuntoisena toimijana pyrkineen kantamaan jonkinlaista ohjausryhmän roolia epävarmaksi kokemassaan tilanteessa. Jälkikäteen voi todeta, että ryhmän laajempi informointi ja osallistaminen olisi ollut hyödyksi niin projektiryhmän toiminnalle kuin projektin toteutukselle Koulutuksien arviointi Toteutuneiden tukihenkilön peruskurssien jälkeen jokainen osallistuja täytti koulutuksen arviointilomakkeen (Liite 7.), joka koostui valmiit vastausvaihtoehdot sisältävistä kysymyksistä ja avoimista kysymyksistä. Alkuvuonna 2010 toteutuneen neljännen kurssin palautteita ei ollut aikatauluseikkojen vuoksi mahdollista esittää raportissa. Valmiita vastausvaihtoehtoja sisältäviä kysymyksiä oli kaksi ja ne käsittelivät koulutuksen sisällöllistä antia ja koulutuksen käytännön järjestelyjä. Vastausvaihtoehdot olivat erittäin hyvin, osittain ja ei lainkaan.

18 16 Kysymys 1. Vastasiko koulutuksen sisältö odotuksia? Kysymys 2. Toimivatko koulutuksen käytännön järjestelyt, kuten tarjoilu, aikataulu ja ohjelma? Vastaajien mielestä koulutuksen sisältö vastasi melko yksimielisesti erittäin hyvin vastaajien odotuksia. Käytännön järjestelyihin vastaajat olivat myös pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä. Avoimet kysymykset Avointen kysymysten vastauksissa kysymykseen, Mitä jäi erityisesti mieleen koulutuksesta, nousi selkeästi esille kurssin mielenkiintoiset aiheet ja kurssin rakenne ylipäätänsä. Kurssilaiset nostivat esille myös ryhmähengen, innostuneen ilmapiirin, vertaisryhmän merkityksen, koulutettavien arvostuksen, yhteiset keskustelut ja puhelinauttamisen koulutusosion avoimissa kysymyksissä. Kurssilaiset antoivat myös kehittämisehdotuksia, joista nousi esille, että käytännön esimerkkejä ja harjoituksia olisi voinut olla vieläkin enemmän sekä iltojen pituus rasitti toisinaan kurssilaisia.

19 17 Asiantuntevat kouluttajat Opettavaiset ja ajattelemisen aihetta antaneet harjoitteet Innostunut ilmapiiri Ryhmähenki oli täyttä rautaa Koulutusosiot, tehtävät ja ryhmätyöt olivat opettavaisia kokonaisuuksia Vertaisryhmä oli tärkeä Päätelmänä avoimien kysymyksien vastauksista voisi sanoa, että on tarkoituksenmukaista, että keskusteleva ote ja käytännönläheisyys säilyvät jatkossakin, eikä koulutuksen sisältöä muuteta teoreettisemmaksi. Tärkeintä on, että koulutuksen kautta avautuu mahdollisuus tulevan tukihenkilötyön reflektoimiseen ja asioiden pohtimiseen avoimessa ilmapiirissä, omaa itseä ja tulevaa vapaaehtoistyötä kehittäen. Jatkokoulutus nousi myös selkeästi avoimista kysymyksistä esille. Vastaukset kysymykseen, mistä aiheesta haluaisit jatkokoulutusta, olivat hyvin monipuolisia. Vastauksista nousi selkeästi esille puhelinpäivystyksen ja ryhmänohjauksen lisäkoulutukset. Myös mielen sairauksista tuli toiveita tietää lisää. Tähän palautteeseen paikallisseura on tarjonnut sekä Suomen Mielenterveysseuran järjestämiä koulutuksia, jotka ovat monipuolisia ja erittäin kattavia paketteja, että omia koulutuksia Tukihenkilöiden saaman tuen lisäämisen arviointi Kehityskeskusteluista koottiin yhteenveto (Liite 8.), jossa kuvataan keskustelujen merkitystä. Työnohjauksesta teetettiin kysely, jossa kartoitettiin sitä, miten työnohjaus koetaan ja mikä merkitys sillä on tukihenkilöille Kehityskeskustelujen arviointi Osaa Tukihenkilön kehityskeskustelu -lomakkeen vastauksista pystyttiin käyttämään sekä palautteena toiminnasta että arvioinnin apuvälineenä. Vastauksista tehdyssä yhteenvedossa kävi ilmi, että kehityskeskustelut on koettu hyvänä ja tärkeänä tukimuotona tukihenkilöille ja moni on toivonut niiden jatkuvan tulevaisuudessakin. Tukihenkilöt toivoivat myös yhteisiä tapahtumia enemmän ja myös erilaisia koulutuksien aiheita nousi esille.

20 18 Enemmän jotain yhteistä toheltamista. Oppisi tuntemaan tukihenkilöt ja tuettavat. Yhteiset retket tuettavien kanssa. Tukihenkilöiden retket mielenkiintoisiin kohteisiin Milloin on aika päättää tukisuhde? Koulutus kuinka tukisuhde etenee Täsmäkoulutusta, mikä auttaisi ymmärtämään erilaisia tilanteita. Esim. mieleen liittyvien sairauksien tietopaketti. Päihteiden käytöstä. Yksi hyvä koulutus kerran vuodessa riittää, mutta voisivatko toiset koulutuksessa käyneet kertoa muille koulutuksen antia esim. yhteistapaamisissa Työnohjauksen arviointi Työnohjauksen arviointi teetettiin keväällä 2009 kaikissa neljässä työnohjausryhmässä. Vastaukset siis edustavat sekä yksilötukihenkilöitä että kriisipuhelinpäivystäjiä. Sitä miten vastaukset jakautuvat näiden kesken ei ole huomioitu yhteenvedossa. Arviointiin oli mahdollisuus vastata nimettömänä kaikilla niillä, jotka kyseisillä työnohjauskerroilla olivat paikalla. Poissa oleville ei kyselyä jaettu. Vastaajia oli 14. Vastausten määrää laskee se, että jotkut käyvät hyvin harvoin tai eivät lainkaan työnohjauksissa tai sitten arviointikaavake jäi jostain syystä palauttamatta. Kysymys 1. Auttanut minua tekemään tukihenkilötyötä laadukkaasti Vastausten keskiarvoksi muodostui 3,79. 5 erittäin paljon hiukan Päätelmä: Melkein kaikki vastaajat kokivat, että työnohjaus oli auttanut paljon tekemään tukihenkilötyötä laadukkaasti ja vain muutama koki työnohjauksen auttaneen kohtalaisesti. Tulosta voidaan pitää hyvänä.

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

KOUVOLAN MIELENTERVEYSSEURAN (KMSry) VUOROVETO-PROJEKTI V. 2010 2013

KOUVOLAN MIELENTERVEYSSEURAN (KMSry) VUOROVETO-PROJEKTI V. 2010 2013 1 KOUVOLAN MIELENTERVEYSSEURAN (KMSry) VUOROVETO-PROJEKTI V. 2010 2013 TUKIHENKILÖTOIMINNAN KEHITTÄMISEN HANKESUUNNITELMA 28.5.2009 Perustelut sille, miksi hanke pitäisi toteuttaa Tarve kunnan toimintaa

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - sirkka saaristo 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - sosiaalialan ohjaaja, vanhusten hoitaja, seksuaalineuvoja, työyhteisöneuvoja, senioripysäkkiohjaaja, ystäväkurssien

Lisätiedot

5. KERTA 9.3. (TIISTAI) Maahanmuuttajien erityispiirteet / Anne Parisot ja Inga Ahtokari, Espoon kaupungin maahanmuuttajapalvelut

5. KERTA 9.3. (TIISTAI) Maahanmuuttajien erityispiirteet / Anne Parisot ja Inga Ahtokari, Espoon kaupungin maahanmuuttajapalvelut TUKIHENKILÖKOULUTUS 9.2 13.4.2010 1. KERTA 9.2. (TIISTAI) Tutustuminen / Vilja Vainio, Tiina Nurmenniemi koulutuksen sisältö pääpiirteittäin ja pelisäännöt mm. poissaoloista ja työnohjauksesta Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anne Laimio 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - sosionomi AMK. työnohjaaja, kouluttaja vapaaehtoistoiminta vertaistoiminta tukihenkilötoiminnan koulutukset kuoleman

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin? Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Nitta Lindroos 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - yhteisöpedagogi, talousneuvonta, projektit 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit 4. Organisaatio

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anita Kokkonen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Seuratoiminnan aluekehittäjä, järjestötoiminta 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Päijät-Hämeen

Lisätiedot

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Peruslomake 1 JÄRJESTÖJEN PALVELUOHJAUKSEN PERUSLOMAKE. TAUSTATIEDOT (Kysymykset 1. 5.) VOIMAVARAISTAVAT KYSYMYKSET (Kysymykset 6. 11.

Peruslomake 1 JÄRJESTÖJEN PALVELUOHJAUKSEN PERUSLOMAKE. TAUSTATIEDOT (Kysymykset 1. 5.) VOIMAVARAISTAVAT KYSYMYKSET (Kysymykset 6. 11. Peruslomake 1 JÄRJESTÖJEN PALVELUOHJAUKSEN PERUSLOMAKE Tämä peruslomake toimii apukeinona järjestössä (yhdistys, säätiö) yhdessä asiakkaan kanssa tehtävässä tuen tarpeen arvioinnissa ja tuen suunnittelussa

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12 Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA!

MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA! MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA! MENTORIKSI VANTAALAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille TIEDOTUS- JA KOULUTUSTILAISUUS! 15.10.2012

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Tuula Kontio KAAKKOIS- SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY, SOCOM

Tuula Kontio KAAKKOIS- SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY, SOCOM Tuula Kontio KAAKKOIS- SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY, SOCOM KOULUTUSSUUNNITELMA Tietotekniikan vertaisohjaajakoulutus järjestöille ja yhdistyksille Kohderyhmä/pääsyvaatimukset Koulutus on tarkoitettu

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita teksti: Ronja Kuokkanen haastattelu: Sari Koivumäki Rakenteet ovat tärkeitä vapaaehtoistoiminnassa. Ilman niitä järjestöissä tehtävä

Lisätiedot

Kouluttajia seuroihin miksi?

Kouluttajia seuroihin miksi? JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1. Yleistä Lohjan seudun mielenterveysseura ry on perustettu vuonna 1993. Seuramme on Suomen Mielenterveysseuran jäsenjärjestö. Jäsenmäärämme on noin 170 ja olemme yksi suurimmista

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA 2007 2011 VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA Valtakunnallinen PULINAPAJA -hanke kehittää ehkäisevää kriisityötä perusopetuksen 7. 9. luokkalaisten sekä lukiossa ja ammatillisissa

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta

Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta Nettikysely päijäthämäläisille SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 28. joulukuuta 2011 Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot