LÄHITUKI -projekti Osaraportti Tukihenkilötoiminnan kehittäminen. Tukihenkilötoiminnan kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHITUKI -projekti 2007-2010 Osaraportti Tukihenkilötoiminnan kehittäminen. Tukihenkilötoiminnan kehittäminen"

Transkriptio

1 LÄHITUKI -projekti LÄHITUKI -projekti Osaraportti 2 Osaraportti Tukihenkilötoiminnan kehittäminen Tukihenkilötoiminnan kehittäminen Anna-Leena Kailio, projektikoordinaattori 2010 Kouvolan Mielenterveysseura ry

2

3 2 TIIVISTELMÄ Tämä Lähituki-projektin osaraportti 2 on toinen osa kaksiosaisesta loppuraportista. Osaraportin 1 sisältönä on kaksi kokonaisuutta: Järjestöjen palveluohjausmalli ja Voimavaraistava palveluohjausryhmä. Tämä osaraportti 2, Tukihenkilötoiminnan kehittäminen, kattaa projektin elinkaaren kuvauksen sekä kuvauksen tukihenkilöiden peruskoulutuksen sisällön ja määrän kehittämisestä, toimintamuotojen monipuolistamisesta sekä tukihenkilöiden saaman konkreettisen tuen lisäämisestä. Kun kuusi Kouvolan alueen kuntaa yhdistyi vuoden 2009 alussa uudeksi Kouvolan kaupungiksi, niin yhdistys muutti aiemman nimensä Kymenlaakson Mielenterveysseura Kouvolan Mielenterveysseuraksi. Kouvolan Mielenterveysseura on tehnyt perustamisvuodestaan 1989 alkaen työtä alueen mielenterveyskuntoutujien hyvän elämän tavoitteiden saavuttamiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa tärkeänä työmenetelmänä on ollut tukihenkilötoiminta. Tukihenkilöt eivät ole ammattiauttajia, vaan toimivat tehtävässään vapaaehtoisesti. Tukisuhteen sisältö ja kesto tarkastetaan asianosaisten kesken kerran vuodessa. Tukihenkilö antaa apua maksutta ja on saanut peruskoulutuksen, lisäksi hän saa jatkuvaa työnohjausta sekä täydennyskoulutusta. Kaikki nämä periaatteet ovat edelleen toiminnan perustana. Ennen kehitysprojektia seuran tukihenkilötoiminnan muodot olivat kuitenkin kapeita ja osalle potentiaaleista tukihenkilöistä vieraita, tukihenkilöitä oli liian niukasti ja he tarvitsivat enemmän ja monipuolisempaa tukea kuin oli tarjolla. Seuran tulikin miettiä tukitoimien monipuolistamista ja kehittämistä. Projektin aikana on liitytty valtakunnallisen kriisipuhelimen päivystysrinkiin, aloitettu tukihenkilöiden kehityskeskustelut, uudistettu tukihenkilöiden peruskoulutus, lisätty jatkokoulutusta ja tehostettu työnohjausta sekä tehty suunnitelma mentoroinnin aloituksesta. Projektissa kehitetyn järjestöjen palveluohjausmallin hyödyntäminen antaa tarpeellista tietoa ja tukea myös yksittäisen tukihenkilön toimintaan. Projektin aikana järjestettiin kaksi seminaaria. Kouvolan Mielenterveysseura oli osajärjestäjänä Suomen Mielenterveysseuran Asumisen tukitoiminnan valtakunnallisilla kehittämis- ja yhteistyöpäivillä Kouvolassa lokakuussa Paikalle saapui liki 80 asiasta kiinnostunutta henkilöä ympäri Suomea. Kehittämispäivien otsikko oli Koti kuntoon - kuntoon kotona? Aihe haastoi pohtimaan mielenterveyskuntoutujien kotona selviytymistä vapaaehtoisen tukitoiminnan keinojen avulla. Lokakuussa 2009 Kouvolan Mielenterveysseura juhli 20-vuotista taivaltaan juhlaseminaarissa, jonne saapui 70 kutsuvierasta. Seminaarissa julkistettiin Lähituki-projektin osaraportti 1, jossa kuvataan projektissa kehitetty järjestöjen palveluohjausmalli ja voimavaraistavan palveluohjausryhmän käyttö palveluohjauksen tukena. Lähituki-projekti oli ensimmäinen Kouvolan Mielenterveysseuran oma hanke. Projektin toteutus tuotti hyvää kokemusta tulevan yhdistystoiminnan kannalta tärkeistä asioista: projektin käynnistäminen, yhdistyksen omien aktiivien haastaminen kehitystyöhön, hankkeen ohjaaminen ja hallinnointi, käynnistettyjen muutosten tukeminen ja vakiinnuttaminen, toiminnan seuranta ja arviointi, palkatun ja vapaaehtoisen henkilöstön yhteistyö ja vastavuoroinen yhteistyö yhteistyökumppanien kanssa. Yhteisen hankkeen ansiosta yhteistyökumppaneiden luottamus Kouvolan Mielenterveysseuraan kasvoi. He antoivat runsaasti myönteistä palautetta yhdistyksen roolista hankkeessa sekä hankkeen hyödyistä heille.

4

5 3 SISÄLLYS 1. PROJEKTIN ORGANISOINTI 4 2. PROJEKTIN TAVOITTEET 5 3. KOUVOLAN MIELENTERVEYSSEURAN TUKITOIMINTA 6 4. TOIMINTA PROJEKTIN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Tukihenkilön peruskoulutuksen uudistaminen Tukihenkilöiden saaman tuen lisääminen Koulutukset ja muut tapahtumat Kehityskeskustelut Työnohjaus Mentorointi PROJEKTIN ARVIOINTI Ohjausryhmän toteuttama arviointi Projektiryhmän toteuttama arviointi Koulutuksien arviointi Tukihenkilöiden saaman tuen lisäämisen arviointi Kehityskeskustelujen arviointi Työnohjauksen arviointi Tukitoiminnan riskien arviointi Yhdistys- ja tukihenkilötoiminnan arviointi POHDINTA 22 LIITTEET

6 4 1. PROJEKTIN ORGANISOINTI Lähituki -projekti käynnistyi huhtikuun alussa Jo sitä ennen tehtiin valmistelutyötä kartoittaen tarpeita ja verkostoiduttiin tulevien yhteistyökumppanien kanssa. Projektin alussa määritettiin päämääräksi yhteistyöverkostojen käyttöön perustuvan vapaaehtoisen tukihenkilötoiminnan mallin luonti tarkoituksena estää psyykkisesti oireilevien ihmisten syrjäytyminen omien selviytymiskeinojen puutteiden vuoksi. Projektin tarkoitukseksi todettiin myös Kouvolan Mielenterveysseuran jo olemassa olevan vapaaehtoisen tukihenkilötoiminnan mallin kehittäminen siten, että kohderyhmän omien valmiuksien lisääntymistä tuetaan nykymallia monipuolisemmin ja, että usean toimijan yhteistyöllä tavoitetaan aiempaa laajempi tukea tarvitsevien joukko. Lähituki -projektia toteutettiin Kouvolan Mielenterveysseuran hallinnoimana ja koordinoimana hankkeena. Projektia rahoittivat Kouvolan kaupunki sekä Raha-automaattiyhdistys. Hankkeessa työskenteli yksi palkattu projektikoordinaattori, jonka tehtävänä oli toiminnan suunnittelu ja koordinointi. Lisäksi Kouvolan Mielenterveysseuran hallitus, vapaaehtoiset vastaavat tukihenkilöt (2) ja muut tukihenkilöt olivat aktiivisesti mukana kehittämässä tukitoimintaa. Projektikoordinaattori huolehti projektin etenemisestä, vastasi suunnittelusta ja tiedottamisesta, laati selvityksiä ja kartoituksia, käynnisti kuntouttavaa ryhmätoimintaa ja ohjasi toimintaa, järjesti koulutuksia ja huolehtii dokumentoinnista, arkistoinnista ja raporttien tekemisestä. Projektiin sitoutui myös yhteistyökumppaneita kuten Pohjois-Kymen mielenterveysyhdistys Pohjatuuli, Kouvolassa toimiva Parik säätiö sekä kaupungin perusturva. Lisäksi Kouvolan psykiatrian poliklinikka lupautui mukaan asiantuntijaksi ohjausryhmään. Projektilla oli nimetty ohjausryhmä, joka tuki, ohjasi, arvioi ja linjasi projektin etenemistä. Ohjausryhmä kokoontui projektin aikana 10 kertaa. Ohjausryhmä koostui Kouvolan kaupungin perusturvan edustajista, Parik -säätiön Kouvolan Vire-talon vastaavasta ohjaajasta, Kouvolan mielenterveysyhdistys Pohjatuulen edustajasta, Kouvolan Mielenterveysseuran hallituksen edustajista sekä Kouvolan psykiatrisen poliklinikan sosiaalityöntekijästä. Lisäksi projektille nimettiin projektiryhmä, jonka tehtävänä oli tukea projektityöntekijää ja projektin etenemistä. Projektiryhmä kokoontui yhteensä 5 kertaa. Ohjausryhmän ja projektiryhmän kokoonpanot on esitetty liitteessä (Liite 11.).

7 5 Projektin toteutusta tukeneet tilaisuudet Vuosi 2007 ja 2008 Hallituksen jäsenten projektikoulutustilaisuus, Kouvola Kouvolan Mielenterveysseuran tukihenkilöille ja aktiiveille toiminnan kehittämispäivä, Valkeala Asumisen tukitoiminnan valtakunnalliset kehittämis- ja yhteistyöpäivät, Kouvola Kouvolan Mielenterveysseuran tukihenkilöille ja aktiiveille toiminnan kehittämispäivä, Iitti Vuosi 2009 Projektin kehittämispäivä, Kouvola Hallituksen projektityöskentelyn tuuletusilta, Kouvola KMSry:n juhlaseminaari ja Lähituki-projektin osaraportin 1 julkistus, Kouvola Hallituksen projektityöskentelyn tuuletusilta, Kouvola Vuosi 2010 Projektin loppuristeily Lisäksi projektin toteutusta käsiteltiin kaikissa hallituksen kokouksissa (15-20 kokousta vuosittain), ohjausryhmän kokouksissa (yhteensä 10 kokousta) ja projektiryhmän kokouksissa (yhteensä 5 kokousta). 2. PROJEKTIN TAVOITTEET Projektin kohderyhmänä olivat sellaiset täysi-ikäiset mielenterveyskuntoutujat ja muutoin psyykkisesti oireilevat kuntalaiset, jotka tarvitsivat henkilökohtaista ohjausta ja konkreettista tukea arjesta selviytymiseen (päivittäistoiminnat, asuminen, toiminnalliset palvelut). Toisena ja kolmantena kohderyhmänä olivat Kouvolan Mielenterveysseuran tukihenkilöt ja mukana olleet kolmannen sektorin toimijat toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Osaraportissa 2 käsitellään kohderyhmänä tukihenkilöitä ja heidän tukensa kehittämistä. Muut kohderyhmät on huomioitu osaraportissa 1. Tavoite 1: Kouvolan Mielenterveysseuran (KMSry) tukihenkilöiden peruskoulutuksen (valinnat, koulutuksen sisältö ja organisointi, koulutusten lukumäärä) kehittäminen vastaamaan Suomen Mielenterveysseuran uudistettua peruskoulutusmallia sovellettuna KMSry:n tarpeisiin. Osaraportti 2 käsittelee tätä tavoitetta.

8 6 Tavoite 2: Tukihenkilöiden saaman konkreettisen tuen ja jatkokoulutuksen lisääminen ja monipuolistaminen (jatkuvuuden turvaaminen, tukihenkilöiden jaksaminen, kehittyminen ja sitoutuminen). Osaraportti 2 käsittelee tätä tavoitetta. Tavoite 3: Kehittää kolmannen sektorin palvelujen käytön ohjaamiseen malli, jossa arvioidaan yksilöllisesti kunkin tarvetta kolmannen sektorin toteuttamaan tukeen koskien päivittäistoimintoja, asumista ja toiminnallisia palveluja. Mallin pohjaksi valittiin projektin ensimmäisenä vuotena voimavaraorientoitunut vapaaehtoistyön palveluohjausmalli. Malli sovitettiin yhteen KMSry:n muun tukitoiminnan työmallien kanssa. Mallia toteutettiin ryhmämuotoisen toiminnan kautta. Osaraportti 1 käsittelee tätä tavoitetta. Tavoite 4: Vahvistaa KMSry:n näkyvyyttä ja vaikuttamista mielenterveyden edistämiseksi kansalaistoiminnalla: mm. kannanotot, aloitteet, yhteistyö, valistus ja koulutus. Projektin edetessä todettiin, että tämä tavoite ei ole mielekäs osa tätä projektia. Kyseessä on osa yhdistyksen perustoimintaa. Siksi tavoitteesta luovuttiin jo alkuvaiheessa eikä sitä käsitellä raporteissa. 3. KOUVOLAN MIELENTERVEYSSEURAN TUKITOIMINTA Kouvolan Mielenterveysseurassa mielenterveyden riskitekijöihin; yksinäisyys, turvattomuus, köyhyys, aikuisten ja läheisten puute, elämään kuuluvat muutokset ja syrjäytymisen uhka, on pyritty vastaamaan vapaaehtoisella tukihenkilötyöllä. Tähän Suomen Mielenterveysseuran mukaiseen auttamisen toimintamalliin kuuluu auttamistyön lisäksi olennaisena osana myös auttajien eli tukihenkilöiden tukeminen ja kouluttaminen. Kansalaistoiminta on muutoksessa, ihmisten sitoutuminen on löyhtynyt ja kilpailu vapaaehtoistoimijoista on kasvava trendi. Tarvitaan kyvykkyyttä uusiutumiseen, jotta kykenemme vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan ja uusien sukupolvien asettamiin haasteisiin. Järjestötoimijat ikääntyvät, mutta perinteinen yhdistystoiminta ei vetoa nuoriin. Kiireisen työelämän puristuksissa, myös aikuiset etsivät joustavia toiminnan muotoja, eivätkä välttämättä halua sitoutua toimintaan ikuisesti. Järjestömaailma ei pysty kilpailemaan koulutetuista ammattilaisista palkoilla ja etuuksilla. Jos muita keinoja osaajien rekrytointiin ei kehitetä, järjestöosaaminen uhkaa rapautua, tästä syystä on kiinnitettävä huomiota tukihenkilöiden hankintaprosessiin ja myös vapaaehtoisista huolehtimiseen.

9 7 Me kaikki tiedämme, että hyvistä tekijöistä on pidettävä huolta, niin kuin hyvistä ystävistä tai kohta niitä hyviä ystäviä ei ole. Sanotaan, että järjestötyö sinänsä on palkitsevaa ja innostavaa. Niin varmasti onkin, mutta vaikka itse työ palkitsee, on syytä miettiä kuinka saadaan palkitsevuutta ja innostusta vielä lisättyä. Työhyvinvointi kuuluu käsitteenä suomalaiseen työelämään ja samoin työhyvinvointi kuuluu myös vapaaehtoistyöhön. Työhyvinvointi määritellään yksilön selviytymisenä työtehtävistään, mihin vaikuttavat hänen oma fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuntonsa, työyhteisön toimivuus sekä työympäristötekijät. Näitä samoja elementtejä tulee tarkastella myös vapaaehtoistyössä. Kouvolan Mielenterveysseurassa asumisen tukitoiminta alkoi Suomen Mielenterveysseuran koordinoimana hankkeena silloisessa Kuusankosken kaupungissa ensimmäisten paikkakuntien joukossa Suomessa vuonna 1996, Kouvolassa vuonna Valkealassa oli kokeilujakso talvella Kouvolan Mielenterveysseuran yleisin tukimuoto on vuosien ajan ollut pitkäaikainen yksilötuki, joka oli kuitenkin osalle potentiaaleista tukihenkilöitä vierasta ja muuta tukitoimintaa oli tarjolla hyvin niukasti. Seuran tulikin miettiä tukitoimien monipuolistamista ja kehittämistä. On syytä erikseen todeta, että yhtä yhdistyksen tukitoiminnan aluetta eli henkisen huollon ryhmän toimintaa pidettiin projektia aloitettaessa niin vakiintuneena, että sitä ei otettu tämän kehittämishankkeen piiriin. Kouvolan Mielenterveysseuran henkisen huollon ryhmä on vastannut Pohjois-Kymenlaakson Vapaaehtoisen pelastuspalvelun henkisen huollon toteutuksesta vuodesta 1994 alkaen toimintamallin pioneerina koko Suomessa. Kouvolan Mielenterveysseuran niin sanotun vanhan Kouvolan ja vanhan Kuusankosken alueen tukitoiminnan koordinointi ja kehittäminen toteutettiin vuosien aikana osana Lähituki - projektia. Kehittämisen aiheina olivat tukihenkilöiden uudistetun peruskoulutuksen jalkauttaminen paikallisseuran tarpeisiin, jatkokoulutuksien lisääminen, tukitoimintaan osallistuvien keskinäinen työnjako, verkostoituminen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja kuntoutujien ohjautuminen KMSry:n tukipalveluihin. Tukitoiminnan kantavina ajatuksina on kehittämistyön jälkeenkin tukea tarvitsevien oman näkemyksen kunnioittaminen ja yksilöllisten tarpeiden huomiointi sekä kirjallisen tukipalvelusopimuksen laadinta yhteistyössä tuettavan, hoitavan yksikön ja kaupungin perusturvan sosiaalityöntekijän kanssa. Toimintaa ohjaavat Suomen Mielenterveysseuran eettiset periaatteet. Tukihenkilötoiminta ei korvaa julkisia palveluja vaan täydentää niitä. Tukihenkilöt tukevat kuntoutujia ensisijaisesti toimimaan kodin ulkopuolella ja hakeutumaan potilasyhdistyksen (Pohjatuuli) ja Vire-talojen toimintaan, KMSry:n retkille ja ryhmätoimintoihin sekä SMS:n kuntoutumis- ja virikekursseille.

10 8 Tukitoimintaan kuuluu nykyään yksilötukisuhteiden lisäksi ryhmätoimintaa, kuntoutuskursseja, kriisipuhelinpäivystystä, johon Kouvolan Mielenterveysseura liittyi projektin toisena vuotena, sekä henkilökohtaisia tapaamisia. Tukihenkilöt ovat eri ammateissa toimivia, eri-ikäisiä ja heidän elämäntilanteensa ovat hyvin erilaisia. Heitä kaikkia yhdistää halu toimia yhteiseksi hyväksi. Tukihenkilö on usein tuettavan ainut ihmissuhde virallisen verkoston ohella. Hän auttaa tuettavia löytämään omat selviytymisen mallit elämässä. Projektissa kehitetyn järjestöjen palveluohjausmallin hyödyntäminen antaa tarpeellista tietoa ja tukea myös yksittäisen tukihenkilön toimintaan. 4. TOIMINTA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Projektin työskentelyssä voidaan puhua toiminnallisesta näkökulmasta. Toiminnallisuutta ja tiedollista puolta linkittämällä on pyritty luomaan kokonaisvaltainen rakenne, jolla vahvistetaan paikallisen mielenterveysseuran tukihenkilötoimintaa ja sen osa-alueita. Tukihenkilöt ovat arvokas voimavara. Heille tarjotaan uudistettua perus- ja jatkokoulutusta, työnohjaus kuukausittain, säännölliset kehityskeskustelut sekä virkistystä. Myös vastaaville tukihenkilöille ja muille yhdistyksen toimijoille järjestetään jatkokoulutusta ja työnohjausta. 4.1 Tukihenkilön peruskoulutuksen uudistaminen Kouvolan Mielenterveysseuran tukihenkilöiden peruskoulutus uudistettiin Suomen Mielenterveysseuran Laadukasta kulttuuria vapaaehtoistyöhön -hankkeesta tuotetun peruskoulutusmallin (Liite 1.) pohjalta sovitettuna paikallisiin tarpeisiin. Koulutus on jaettu eri teemoihin, joiden sisällöt antavat työkaluja ja tietopohjaa tuleville tukihenkilöille. Koulutuksen sisältöä voisi luonnehtia seuraavilla asioilla: minä auttajana ja kehittyvänä ihmisenä, organisaationi; Kouvolan Mielenterveysseura ja Suomen Mielenterveysseura, tuettavan näkökulma tukea tarvitsevana ihmisenä, vapaaehtoistyö Suomen Mielenterveysseurassa ja sen tukeminen. Kursseja oli tavoitteena järjestää kaksi vuodessa. Tavoitetta ei kuitenkaan pystytty täysin toteuttamaan, koska ryhmiä ei saatu koottua kahta kertaa vuodessa. Kursseja järjestettiin projektin aikana yhteensä 4 kertaa. Kursseilta valmistui tukihenkilöksi yhteensä 32 henkilöä. Uudistetun koulutuksen kesto on 35 oppituntia. Kokonaislaajuus on 3 opintopistettä. Koulutuskerrat olivat iltaisin sekä yhtenä lauantaina. Koulutuksen tuntimäärä lisääntyi peruskoulutuksen uudistuksen yhteydessä. Tuntimäärän lisääntymisen taustalla oli koulutettavan osallistamisen

11 9 lisääminen ja koulutuksen laadun kehittäminen. Koulutus antaa oikeuden vapaaehtoisen koulutetun tukihenkilön, SMS (rekisteröity nimike) tehtävään Suomen Mielenterveysseurassa ja paikallisissa mielenterveysseuroissa. Tätä peruskoulutusta edellytetään ennen vapaaehtoistyön tukihenkilövastaavan koulutusta sekä ennen tukiohjaaja-, työnohjaaja- ja kouluttajakoulutuksia. Tukihenkilön oma persoona ja hänen oma ainutlaatuinen tapansa auttaa ovat ensiarvoisen tärkeitä. Peruskurssin tavoitteena on mahdollistaa turvallinen ja antoisa työ viihtyisässä ilmapiirissä, missä eri osapuolten odotukset kohtaavat ja tehdä työstä niin miellyttävää kuin mahdollista. Kurssin tavoitteena on myös antaa tukihenkilötoiminnasta mahdollisimman selkeä kuva, jotta osallistuja voi sen varassa peilata mahdollisuuksiaan osallistua siihen. Koulutus on yhteinen oppimisen prosessi, jossa myös kouluttajat ammentavat koulutettavien viisaudesta. Riittävän pitkä koulutusaika mahdollisti prosessin, jossa toiminta ja henkilöt tulivat tutuiksi, ryhmäytyminen mahdollistui ja koulutettavien sopivuus tukihenkilön tehtäviin varmistui sekä kouluttajille että henkilöille itselleen. Opiskelijoille jäi aikaa syventyä kotitehtäviin, oppimista tapahtui tapaamisten väliajoilla ja koulutettavilla oli riittävästi palautumisaikaa. Myös varmuus tukijana kehittyi ennen siirtymistä vapaaehtoistyöhön ja sitoutuminen parani. Riittävä kokonaispituus antoi kouluttajille mahdollisuuden muokata koulutusta oppijoiden ja oppijaryhmän tarpeiden mukaisesti. Koulutukselle nimettiin vastuukouluttaja, joka oli koulutettavien tiedossa jo koulutuksen hakuvaiheessa ja tuli koulutuksen aikana tutuksi ja turvalliseksi. Oppimisprosessin seuraaminen oli tärkeää muun muassa ryhmäytymisen, yhdistykseen sitoutumisen, kehittyvän luottamuksen sekä koulutettavien oman kasvun ja jaksamisen kannalta. Nimetyn vastuullisen kouluttajan läsnäolo auttoi koulutettavien yhteydenpitoa ja helpotti puuttumista mahdollisiin ongelmiin. Koulutukseen pyrittiin luomaan mukava ja kiireetön ilmapiiri, joka mahdollisti turvallisen tutustumisen muihin ryhmäläisiin. Hyvässä ilmapiirissä ammattilaiset ja vapaaehtoiset arvostavat ja kunnioittavat toisiaan. Aikaa oli oltava riittävästi myös kurssilaisten esittämille kysymyksille ja niiden esiin nostamista oli tuettava. Ympäröivä maailma tarjoaa kiirettä yllin kyllin. Eri koulutuksista saatujen palautteiden mukaan koulutettavat arvostivat hyvää ilmapiiriä ja siinä erityisesti kiireettömyyttä. He eivät ole tulleet pitämään ikävää ja stressaantumaan. Hyvällä ilmapiirillä on myönteisiä vaikutuksia rekrytoinnin onnistumiseen ja sitoutumiseen. Jokaisella on oltava oikeus olla oma itsensä. Jokainen yksilö on yhtä arvokas.

12 Tukihenkilöiden saaman tuen lisääminen Tukihenkilöiden peruskoulutuksien lisääminen edellytti myös heidän saamansa muun tuen vahvistamista. Vastuuhenkilöt ja tukihenkilöt olivat aina pitäneet tiivistä yhteyttä keskenään ja tämä toimivaksi todettu yhteydenpito jatkui projektin aikana. Tuen vahvistaminen ja lisääminen tarkoitti lisä- ja jatkokoulutusten tarjoamista vanhoille ja uusille tukihenkilöille ja heidän sitouttamistaan seuran toimintaan järjestämällä erilaisia virkistys- ja tutustumistapahtumia. Osa koulutuksista järjestettiin paikallisesti yhdistyksen omia tai ulkopuolisia kouluttajia käyttäen. Osa koulutuksista oli alueellisia tai valtakunnallisia ja yhdistys tuki niihin osallistumista. Tukihenkilöille järjestettiin jo aiemmin vakiintuneeseen tapaan säännölliset työnohjaukset kerran kuukaudessa lisäten työnohjausryhmiä ja hankkien uusia tukiohjaajia. Tukihenkilöiden kanssa aloitettiin tärkeäksi osoittautunut uusi työmuoto eli kehityskeskustelut Koulutukset ja muut tapahtumat Vuosi 2007 Koulutukset Asumisen tukitoiminnan valtakunnalliset kehittämis- ja yhteistyöpäivät, Kouvola Muita tukihenkilöiden ja tuettavien tapahtumia Virkistysretki Orilammelle sekä tietoisku Lähituki projektista Hyvinvointitreenien jatkotapaaminen, Nastola Teatteriretki Korvenkylän kesäteatterin Tähti ja Meripoika-esitykseen Pikkujoulu tukihenkilöille ja tuettaville, Kymen Paviljonki Vuosi 2008 Koulutukset Ensiapu itsemurhan uhatessa, Kouvola Hyvinvointivastaavien koulutus, Hoikka Asumisen tukitoiminnan valtakunnalliset kehittämis- ja yhteistyöpäivät, Vantaa Oikein/väärin kenen näkökulmasta? Valkeala Puhelinauttamisen erityispiirteet, Kouvola Alueellinen tukihenkilöiden lisäkoulutus, Lahti Järjestöpäivät, Helsinki

13 11 Muita tukihenkilöiden ja tuettavien tapahtumia Kesäteatteriretki Haminan kesäteatterin Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen esitykseen Tukitoiminnan kuntoutus- ja virkistysretki Kaunissaareen Hyvinvointikurssi tukihenkilöille ja tuettaville, Espoo Pikkujoulu tuettaville ja tukihenkilöille, Kuusankosken teatteri Vuosi 2009 Koulutukset Henkisen tuen peruskurssi Palvelusuunnitelma ja palvelutarpeen arviointi -seminaari Ensiapu itsemurhan uhatessa, jatkokoulutus Hyvinvointivastaavien koulutus Tukihenkilöiden talouskoulutus Tukityön laatupäivät. Valtakunnallinen seminaari Mentorointi-koulutus Muita tukihenkilöiden ja tuettavien tapahtumia Terveyttä ja hyvää oloa -messut Vappuaskartelu tuettaville Tykkimäki-päivä Yleisurheilukilpailut Pikkujoulu tuettaville ja tukihenkilöille, Kouvolan teatteri Koulutus- ja tapahtumaluettelosta selviää konkreettisesti, kuinka projektin myötä tukihenkilöille ja muille yhdistyksen toimijoille järjestettyjen koulutusten ja tilaisuuksien määrä ja laatu kehittyivät. Liitteenä esitetään vuoden 2009 yksityiskohtainen luettelo, joka kuvaa kehitystyön tuloksena syntynyttä lopputulosta, jossa hyödynnetään useita eri tahoja koulutusten järjestäjinä ja jossa useat eri henkilöt pääsevät erilaisiin tilaisuuksiin. Luettelossa esitetään myös tukihenkilöiden, tuettavien ja muiden koulutuksiin ja tapahtumiin osallistuneiden lukumäärät. (Liite 2.)

14 Kehityskeskustelut Säännölliset kehityskeskustelut käytiin kaikkien vapaaehtoisten tukihenkilöiden kanssa kolme kertaa projektin aikana. Ensimmäiset keskustelut käytiin alkuvuonna 2008, joihin osallistui 11 tukihenkilöä. Kaikki näihin kehityskeskusteluihin osallistujat toimivat yksilötukisuhteessa tukihenkilönä. Huhti-toukokuussa 2009 käytiin kehityskeskustelu 19 tukihenkilön kanssa. Kehityskeskusteluihin osallistui tukihenkilö, tukihenkilövastaava ja projektikoordinaattori. Kriisipuhelinpäivystäjien kehityskeskusteluihin osallistuivat tukihenkilön lisäksi kriisipuhelinpäivystysvastaava ja projektikoordinaattori. Vuoden 2009 kehityskeskustelut jakautuivat eri toimintamuotojen kesken siten, että ne käytiin 9:n tukisuhteessa, 6:n kriisipuhelinpäivystyksessä ja 4:n molemmissa tukimuodoissa toimivan tukihenkilön kanssa. Myös keväällä 2010 käytiin kehityskeskustelut, mutta aikatauluseikkojen vuoksi yhteenvetoa toteutuksesta ei ollut mahdollista liittää raporttiin. Kehityskeskusteluissa käytettiin apuna Suomen Mielenterveysseuran laatimaa lomaketta Tukihenkilötyön kehityskeskustelu (Liite 3.). Lomake sisältää 14 kysymystä. Saatujen vastausten avulla Kouvolan Mielenterveysseuran on mahdollista kehittää työnohjausta ja koulutusta sekä järjestön omaa toimintaa vastaamaan tukihenkilöiden toiveita. Kehityskeskustelut on koettu hyvänä ja tärkeänä tukimuotona tukihenkilöille. Niitä tullaan käymään jatkossa vuosittain vakiintuneena työmuotona. Kehityskeskustelujen arviointi on esitetty kohdassa Työnohjaus Tukihenkilöiden edellytyksiä osallistua säännölliseen työnohjaukseen pyrittiin lisäämään, joka jo koulutusvaiheessa kerrottiin sisältyväksi tukihenkilötoimintaan. Työnohjaus on kehittynyt projektin aikana huomattavasti. Projektin alussa työnohjausryhmiä oli kaksi ja työnohjaajia kolme. Tukihenkilöiden määrän lisääntyessä uusia ryhmiä perustettiin ja yksi vapaaehtoinen kouluttautui työnohjaajaksi. Uusien työnohjausryhmien syntymisen syynä oli myös kriisipuhelinpäivystysrinkiin osallistuminen Kouvolan Mielenterveysseurassa. Kaiken kaikkiaan työnohjausryhmiä oli 4. Työnohjauksiin osallistui kaikkiaan 22 henkilöä. Kohdassa Työnohjauksen arviointi on kuvattu kattavasti tukihenkilöiden kokemuksia työnohjauksesta.

15 Mentorointi Lähituki-projektin viimeisen vuoden toimintasuunnitelmaan kirjattiin osaamisen syventäminen ja kertyneen tietotaidon hyödyntäminen kokeneiden tukihenkilöiden avulla. Tässä sovelletaan tiedon syventämisen mallina mentorointia. Mentorointi tarkoittaa kokeneen ja arvostetun toimijan (eli mentorin) antamaa tukea vähemmän kokeneelle (eli aktorille). Kyseessä on vastavuoroinen luottamuksellinen keskustelusuhde, jossa jaetaan kokemuksia ja näkemyksiä. Tämä suhde luo mahdollisuuden henkilökohtaiseen kasvuun ja antaa eväitä vapaaehtoistoiminnan osa-alueiden parempaan hallintaan. Se antaa myös kokemattomammalle mahdollisuuden oppia toisen kokemuksista ja kokeneelle mahdollisuuden uudistua. Mentoroinnin aloituksesta on tehty suunnitelma (Liite 4.), joka sisältää toiminnan aloittamisen pilottimuotoisena syksyllä PROJEKTIN ARVIOINTI Hankkeen arviointia toteutettiin täyttämällä Hankkeen itsearviointi -lomake (Liite 5.), Projektin riskianalyysi -lomake sekä tekemällä yhteenvetoja ja palautteita kyselyistä ja kehityskeskusteluista. Lisäksi yhdistys- ja tukihenkilötoiminnan kokonaisvaltaista arviointia toteutettiin Suomen Mielenterveysseuran työntekijän ohjaamana täyttämällä SMS:n kehittämä Yhdistys- ja tukihenkilötoiminnan itsearviointilomake. Tavoitteena oli toteuttaa arviointia niin, että se rakentui luontevaksi toiminnaksi projektin sisälle, jolloin se vahvisti kehittämistyön tavoitteellista ja oppivaa toteuttamista. Arviointia pyrittiin toteuttamaan käytännönläheisin ja osallistavin keinoin Ohjausryhmän toteuttama arviointi Projektin ohjausryhmä kokoontui projektin aikana 10 kertaa. Ohjausryhmän työskentelyssä oli pääosassa projektin tilannekatsaus. Ohjausryhmän kokouksissa käytiin säännöllisesti läpi eli arvioitiin projektiin liittyvien asioiden etenemistä, tavoitteissa pysymistä ja uusien kehitystehtävien suunnittelua. Ohjausryhmä täytti kirjallisen Hankkeen itsearviointi -lomakkeen vuosina 2008 ja Ryhmä täytti myös Projektin riskianalyysin (Liite 6.) vuonna 2007 ja totesi seurannan aikana ettei arviota tarvinnut uusia. Ohjausryhmä päätti, että Hankkeen itsearviointi -lomakkeen täyttävät vuonna 2009 myös hallitus ja projektiryhmä. Kirjallinen Hankkeen itsearviointi -lomake koostui 13 kysymyksestä, joihin vastausvaihtoehdot olivat: 1= on toteutunut aika huonosti, pitää parantaa/tehdä muutoksia, 2= on toteutunut melko

16 14 hyvin, mutta parannettavaa ja täsmennettävää on vielä ja 3= on toteutunut hyvin, jatketaan samaan tapaan. Ohjausryhmä täytti lomakkeen kahteen kertaan. Jo lähtötilanne oli hyvä: lomakkeiden vastausten keskiarvoksi tuli 2,6. Seurannassa tilanne muuttui joko vielä parempaan suuntaan tai pysyi ennallaan. Voikin todeta, että ohjausryhmä on kokenut projektin edenneen ja toteutuneen hyvin. Hallituksen täyttämän arviointilomakkeen tulos ja siitä tehty johtopäätös olivat hyvin samansuuntaisia. Alla on otos ohjausryhmän arviointia tehdessä antamista kommenteista ja ohjeista: Projektin seurantaa on ollut ja tarvittaessa on reagoitu ja toimittu. Tilitoimistoa on vaihdettu, sillä ensimmäisen tilitoimiston kanssa tuli ongelmia, toiminta oli haparoivaa. Tilitoimiston vaihdoksen myötä yhteistyö on toiminut. Palkatun työntekijän tukemista olisi tarvittu enemmän, mutta tuki on riittänyt. Suurin ongelma on ollut työntekijöiden vaihtuvuus, johon on inhimilliset ja ymmärrettävät syyt. Kaikki mitä on pystytty, on tehty ja ongelmista on selvitty vapaaehtoisten panoksen avulla. Ohjausryhmän jäsenten näkökulmasta kaikki on sujunut hyvin. Ensimmäistä työntekijää koulutettiin ja koulutus oli tarpeeseen, sillä sen avulla projekti lähti hyvin pyörimään. Muille työntekijöille koulutusta järjestettiin vähemmän. Mutta kokonaisuuden kannalta koulutusta on ollut riittävästi projektin läpiviemiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Vapaaehtoiset ovat tehneet ja antaneet paljon, jotta henkilöstöresurssit ovat riittäneet. Ensimmäisenä vuonna verkostoiduttiin paljon. Näistä yhteyksistä paljon oli turhia, mutta jäljelle jääneiden kanssa yhteistyö on syventynyt. Tukihenkilöiden koulutuksessa on päästy eteenpäin, mutta tukihenkilöiden sitoutumisessa on vielä toivomisen varaa. Tukihenkilölle pitäisi pystyä osoittamaan tuettava mahdollisimman pian, jotta tukihenkilön motiivi ei heikkenisi eikä usko omiin kykyihin tukijana haihtuisi. Koulutusten lisäykset ovat näkyneet. KMSry:n näkyvyyden lisääntymiseen ja mielenterveyden edistämiseen omana päämääränä ei keskitytty, koska se on mielekkäämpi uuden hankkeen tavoitteena. Lähituki- projektin kokemuksia kannattaa hyödyntää tulevaisuudessa.

17 Tehtyä palveluohjauksen käsikirjaa ja lomakkeita tulee markkinoida ja käyttää jatkossa Projektiryhmän toteuttama arviointi Projektiryhmä koottiin projektityöntekijän tueksi ja sen kokoontumiset alkoivat vuonna Kokouksia oli projektin aikana yhteensä 5. Projektiryhmä osallistui myös kertaalleen projektin kirjalliseen arviointiin täyttäen Hankkeen itsearviointi -lomakkeen keväällä Projektiryhmä arvioi tuolloin, että projektin päättymiseen (mm. julkaisut, lomakkeisto) liittyviä toimia ei ole ennakoitu tarpeeksi ajoissa ja uuden työmallin kehittäminen kuntoutujien tukemiseen ei ole valmis eli tavoitteet näiltä osin ovat toteutuneet huonosti tai niitä pitää parantaa tai tehdä muutoksia. Toivottiin koordinaattorille lisää resursseja ja projektiryhmän sekä kunnan yhteistyön parempaa hyödyntämistä. Muilta osin arviointitulokset olivat samansuuntaisia, kuin ohjausryhmän tekemät kommentit. Ryhmässä mukana ollut kunnan käytännön tukityötä tekevä työntekijä arvosti tulossa olevien palveluohjauslomakkeiden tarjoamaa konkreettista apua itselleen. Hän totesi, ettei hänellä ole koskaan aiemmin ollut käytössään vastaavan tasoista, työn toteutusta suuresti auttavaa tietoa. Projektiryhmän kriittisyys Hankkeen itsearviointi -lomakkeen täytössä johtunee useasta tekijästä. Projektikoordinaattori oli vaihtunut vähän ennen kokousta ja uusi projektikoordinaattori ei tiennyt vastauksia ryhmän esittämiin kysymyksiin. Projektiryhmää ei myöskään ollut informoitu hankkeen etenemisestä yhtä kattavasti kuin ohjausryhmää. Kolmantena tekijänä voi arvioida projektiryhmän vastuuntuntoisena toimijana pyrkineen kantamaan jonkinlaista ohjausryhmän roolia epävarmaksi kokemassaan tilanteessa. Jälkikäteen voi todeta, että ryhmän laajempi informointi ja osallistaminen olisi ollut hyödyksi niin projektiryhmän toiminnalle kuin projektin toteutukselle Koulutuksien arviointi Toteutuneiden tukihenkilön peruskurssien jälkeen jokainen osallistuja täytti koulutuksen arviointilomakkeen (Liite 7.), joka koostui valmiit vastausvaihtoehdot sisältävistä kysymyksistä ja avoimista kysymyksistä. Alkuvuonna 2010 toteutuneen neljännen kurssin palautteita ei ollut aikatauluseikkojen vuoksi mahdollista esittää raportissa. Valmiita vastausvaihtoehtoja sisältäviä kysymyksiä oli kaksi ja ne käsittelivät koulutuksen sisällöllistä antia ja koulutuksen käytännön järjestelyjä. Vastausvaihtoehdot olivat erittäin hyvin, osittain ja ei lainkaan.

18 16 Kysymys 1. Vastasiko koulutuksen sisältö odotuksia? Kysymys 2. Toimivatko koulutuksen käytännön järjestelyt, kuten tarjoilu, aikataulu ja ohjelma? Vastaajien mielestä koulutuksen sisältö vastasi melko yksimielisesti erittäin hyvin vastaajien odotuksia. Käytännön järjestelyihin vastaajat olivat myös pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä. Avoimet kysymykset Avointen kysymysten vastauksissa kysymykseen, Mitä jäi erityisesti mieleen koulutuksesta, nousi selkeästi esille kurssin mielenkiintoiset aiheet ja kurssin rakenne ylipäätänsä. Kurssilaiset nostivat esille myös ryhmähengen, innostuneen ilmapiirin, vertaisryhmän merkityksen, koulutettavien arvostuksen, yhteiset keskustelut ja puhelinauttamisen koulutusosion avoimissa kysymyksissä. Kurssilaiset antoivat myös kehittämisehdotuksia, joista nousi esille, että käytännön esimerkkejä ja harjoituksia olisi voinut olla vieläkin enemmän sekä iltojen pituus rasitti toisinaan kurssilaisia.

19 17 Asiantuntevat kouluttajat Opettavaiset ja ajattelemisen aihetta antaneet harjoitteet Innostunut ilmapiiri Ryhmähenki oli täyttä rautaa Koulutusosiot, tehtävät ja ryhmätyöt olivat opettavaisia kokonaisuuksia Vertaisryhmä oli tärkeä Päätelmänä avoimien kysymyksien vastauksista voisi sanoa, että on tarkoituksenmukaista, että keskusteleva ote ja käytännönläheisyys säilyvät jatkossakin, eikä koulutuksen sisältöä muuteta teoreettisemmaksi. Tärkeintä on, että koulutuksen kautta avautuu mahdollisuus tulevan tukihenkilötyön reflektoimiseen ja asioiden pohtimiseen avoimessa ilmapiirissä, omaa itseä ja tulevaa vapaaehtoistyötä kehittäen. Jatkokoulutus nousi myös selkeästi avoimista kysymyksistä esille. Vastaukset kysymykseen, mistä aiheesta haluaisit jatkokoulutusta, olivat hyvin monipuolisia. Vastauksista nousi selkeästi esille puhelinpäivystyksen ja ryhmänohjauksen lisäkoulutukset. Myös mielen sairauksista tuli toiveita tietää lisää. Tähän palautteeseen paikallisseura on tarjonnut sekä Suomen Mielenterveysseuran järjestämiä koulutuksia, jotka ovat monipuolisia ja erittäin kattavia paketteja, että omia koulutuksia Tukihenkilöiden saaman tuen lisäämisen arviointi Kehityskeskusteluista koottiin yhteenveto (Liite 8.), jossa kuvataan keskustelujen merkitystä. Työnohjauksesta teetettiin kysely, jossa kartoitettiin sitä, miten työnohjaus koetaan ja mikä merkitys sillä on tukihenkilöille Kehityskeskustelujen arviointi Osaa Tukihenkilön kehityskeskustelu -lomakkeen vastauksista pystyttiin käyttämään sekä palautteena toiminnasta että arvioinnin apuvälineenä. Vastauksista tehdyssä yhteenvedossa kävi ilmi, että kehityskeskustelut on koettu hyvänä ja tärkeänä tukimuotona tukihenkilöille ja moni on toivonut niiden jatkuvan tulevaisuudessakin. Tukihenkilöt toivoivat myös yhteisiä tapahtumia enemmän ja myös erilaisia koulutuksien aiheita nousi esille.

20 18 Enemmän jotain yhteistä toheltamista. Oppisi tuntemaan tukihenkilöt ja tuettavat. Yhteiset retket tuettavien kanssa. Tukihenkilöiden retket mielenkiintoisiin kohteisiin Milloin on aika päättää tukisuhde? Koulutus kuinka tukisuhde etenee Täsmäkoulutusta, mikä auttaisi ymmärtämään erilaisia tilanteita. Esim. mieleen liittyvien sairauksien tietopaketti. Päihteiden käytöstä. Yksi hyvä koulutus kerran vuodessa riittää, mutta voisivatko toiset koulutuksessa käyneet kertoa muille koulutuksen antia esim. yhteistapaamisissa Työnohjauksen arviointi Työnohjauksen arviointi teetettiin keväällä 2009 kaikissa neljässä työnohjausryhmässä. Vastaukset siis edustavat sekä yksilötukihenkilöitä että kriisipuhelinpäivystäjiä. Sitä miten vastaukset jakautuvat näiden kesken ei ole huomioitu yhteenvedossa. Arviointiin oli mahdollisuus vastata nimettömänä kaikilla niillä, jotka kyseisillä työnohjauskerroilla olivat paikalla. Poissa oleville ei kyselyä jaettu. Vastaajia oli 14. Vastausten määrää laskee se, että jotkut käyvät hyvin harvoin tai eivät lainkaan työnohjauksissa tai sitten arviointikaavake jäi jostain syystä palauttamatta. Kysymys 1. Auttanut minua tekemään tukihenkilötyötä laadukkaasti Vastausten keskiarvoksi muodostui 3,79. 5 erittäin paljon hiukan Päätelmä: Melkein kaikki vastaajat kokivat, että työnohjaus oli auttanut paljon tekemään tukihenkilötyötä laadukkaasti ja vain muutama koki työnohjauksen auttaneen kohtalaisesti. Tulosta voidaan pitää hyvänä.

Lähituki-projekti Osaraportti Esittely

Lähituki-projekti Osaraportti Esittely www.kmsry.fi 1 Lähituki-projekti 2007-2010 Osaraportti Esittely 7.10.2009 Järjestöjen palveluohjausmalli ja Voimavaraistava palveluohjausryhmä Katso ja tulosta koko aineisto www.kmsry.fi 2 Palveluohjaus

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Riitta Mykkänen-Hänninen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Kouluttaja, työnohjaaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Julkaisut: Riitta Mykkänen-Hänninen:

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus Yhteenveto 1 Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset 1. Helsingin jatkokoulutus 20.9.2016 Vertaisohjaajien tukeminen työnohjauksellisin keinoin Kouluttaja: Riitta Mykkänen-Hänninen Paikka: Haaga Helia

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Sari Välimäki 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - KM, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Silvia Lehtinen, Kaisu Tapiovaara 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - FM, suunnittelijat, kouluttajat 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita teksti: Ronja Kuokkanen haastattelu: Sari Koivumäki Rakenteet ovat tärkeitä vapaaehtoistoiminnassa. Ilman niitä järjestöissä tehtävä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Aika: 10.9.2011, klo: 9 15 Paikka: Pulkkila / Ylämäkelän koulu Kouluttaja: Liisa Vilppola KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OHJELMA 9:00 9:15 9:15 11:15

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

- Muun muassa Ilka Haarni: Kolmas elämä. Aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa. Gaudeamus,

- Muun muassa Ilka Haarni: Kolmas elämä. Aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa. Gaudeamus, Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Ilka Haarni 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTT, dosentti, vapaaehtoistoiminnan kehittäjä/konsultti 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Muun

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy 1. Koulutusryhmä johon osallistuin (mikäli osallistuit päiviin eri ryhmistä vastaa 1. koulutuspäivän osalta) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 17: Turku 6. ja

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1. Yleistä Lohjan seudun mielenterveysseura ry on perustettu vuonna 1993. Seuramme on Suomen Mielenterveysseuran jäsenjärjestö. Jäsenmäärämme on noin 170 ja olemme yksi suurimmista

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Kehittämishankkeen tulokset pähkinänkuoressa Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 11.9.2014 1 Lähtökohtia Lähisuhdeväkivaltaan

Lisätiedot