Biosähköiset ja biomagneettiset ilmiöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biosähköiset ja biomagneettiset ilmiöt"

Transkriptio

1 1 Jaakko Malmivuo professori Ragnar Granit instituutti Biosähköiset ja biomagneettiset ilmiöt SOLUJEN SÄHKÖINEN AKTIVITEETTI Elävän kudoksen toimintaan liittyy biosähköinen ilmiö. Kaikkien solujen kalvon sisäja ulkopuolen väliltä voidaan mitata sähköisten potentiaalien ero, eli jännite. Merkittävin biosähköinen ilmiö liittyy hermo- ja lihassolujen aktivoitumiseen. Hermosoluissa aktivoituminen liittyy informaation tuottamiseen, prosessointiin ja siirtoon. Lihassolussa se liittyy lihaksen supistumiseen. Lepotilassa hermo- ja lihassolujen sisäpuolen sähköinen potentiaali on noin mv negatiivisempi kuin ulkopuoli. Kun solu aktivoituu, sisäpuolen potentiaali muuttuu hieman positiiviseksi ja palaa sitten nopeasti tapaisin lepotilaansa. Aktivoitumiseen liittyvän sähköilmiön, hermoimpulssin tai tahdonalaisissa lihaksissa esiintyvän lihasimpulssin, amplitudi on siis noin 100 mv ja sen kesto on luokkaa 1 ms. Sydänlihaksessa impulssi kestää noin s. Sileissä lihaksissa sähköinen toiminta on vieläkin hitaampaa. Biosähköisen ilmiön synnyttää ensisijaisesti solukalvon läpi virtaavat natrium- ja kaliumionit. Ilmiöön tarvittava energia varastoituu soluun siinä olevan natriumkaliumionipumpun avulla. Tämä pumppu käyttää aineenvaihdunnan kautta saatua energiaa ja pumppaa kaliumioneja solun ulkopuolelta sisäpuolelle ja natriumioneja sisäpuolelta ulkopuolelle. Näin syntyneet ionikonsentraatioerot tuottavat biosähköisen ilmiön tarvitseman energian. Hermo- ja lihasimpulssi alkavat siten, että solun sisäpuolen potentiaalin noustessa parikymmentä millivolttia se saavuttaa ärsytyskynnyksen, jolloin ilmiö laukeaa, eikä sitä voida enää keskeyttää. Ärsytyskynnyksen solu saavuttaa joko itsestään, eli spontaanisti, tai jonkin ulkoisen ärsytyksen seurauksena. Yleisin tapa on toisesta solusta tulevan sähköisen impulssin aiheuttama ärsytys. Ärsytys kulkee solusta toiseen solujen välisen liitoksen, synapsin kautta. Siinä informaatio kulkee kemiallisessa muodossa välittäjäaineen, asetylkoliinin avulla. Aistisoluissa ärsytyksen saa aikaan ilmiö, jolle kyseinen solu on herkkä. Tuntoaistissa ja kuuloaistissa se on mekaaninen voima, näköaistissa sähkömagneettinen säteily ja maku- ja hajuaistissa kemiallinen aine. Kiinnostavimmat biosähköisten signaalien lähteet ovat sydän ja aivot. Niissä on aktivoituvia hermo- tai lihassoluja noin kappaletta. Solujen suuren määrän vuoksi niitä voidaan tarkastella jatkuvana biosähköisenä lähdealueena. Solujen keskinäisten kytkösten vuoksi aktivaatio etenee aivoissa varsin monivaiheisesti kautta koko aivoalueen. Sydämessä aktivaation, ja samalla myös sydänlihaksen supistumisen, eteneminen tapahtuu suoraviivaisemmin aktivaatiorintamana solusta sen viereiseen soluun. Biosähköisillä ilmiöillä on monia tärkeitä lääketieteellisiä sovelluksia. Niiden avulla voidaan tutkia hermoston ja lihaksiston, erityisesti sydämen toimintaa ja tehdä niiden sairauksista lääketieteellisiä diagnooseja. Toisaalta käyttämällä stimulaattoreita voidaan sähkövirran avulla ohjata sähköisesti aktiivisten kudosten toimintaa. Biosähköisten ilmiöiden mittaus on teknisesti helppoa eikä siitä aiheudu potilaalle mitään haittaa, koska mittaus tapahtuu yleensä ihon pinnalta. Myöskin stimulaatio on vaaratonta ja sen sivuvaikutukset ovat vähäisiä ja tunnettuja.

2 2 HISTORIAA Ensimmäinen kirjallinen dokumentti biosähköisistä ilmiöistä laadittiin noin 4000 e.kr. Se on egyptiläisessä hautakammiossa oleva hieroglyfi, jossa kuvattiin kala, joka vapauttaa joukot. Kirjoituksessa tarkoitettiin sähkösäkiää, joka kalastajien verkkoon joutuessaan antoi sähköelimillään sähköiskuja pakottaen kalastajat päästämään verkot käsistään ja vapauttamaan niissä olevat kalat. Sähköiskuja tuottavat kalat tunnettiin siis kauan sitten. Niille keksittiin lääketieteellistäkin käyttöä. Scribonius Largus suositteli vuonna 46 j.kr. torpedokalan käyttöä päänsäryn parantamiseen. Eläimiin liittyvien sähköisten ilmiöiden tutkimuksen populääristi tunnettu virstanpylväs saavutettiin Bolognan yliopiston anatomian professori Luigi Galvani tutki ilmastossa olevan sähkön vaikutusta eläimiin. Hän ripusti rakennuksensa metallikaiteeseen sammakon jalkoja kuparikoukun avulla. Kun jalka kosketti rautakaiteeseen syntyi kahden eri metallin koskettaessa jalkaan erilaisten kontaktipotentiaalien aiheuttama galvaaninen sähköilmiö, joka stimuloi motorista hermoa ja sai aikaan jalan koukistumisen. Hollantilainen Jan Swammerdam oli tosin jo vuonna 1664 tehnyt huolellista tutkimusta lihasten supistumismekanismista. Hän stimuloi tiiviissä koeputkessa olevan lihaksen motorista hermoa painamalla sitä hopealangalla vastoin kuparista rengasta. Kokeessa hän havaitsi sen tosiasian, että supistuessaan lihaksen kokonaistilavuus ei muutu. Vaikka näin aikaansaatu hermoärsytys on saattanut olla myös mekaanista ärsytystä, on hyvin todennäköistä, että siinä on tapahtunut myös galvaanisena ärsytyksenä tunnettu ilmiö. Ensimmäinen sähkön varastointiin soveltuva laite, Leidenin pullo keksittiin Alessandro Volta keksi jatkuvan sähkövirran tuottamiseen tarvittavan Voltan pariston Michael Faraday keksi 1831 induktiokelan, jolla voidaan synnyttää korkeajännitteistä vaihtovirtaa. Näin oli kehitetty tärkeimmät sähköiset laitteet sähköisen stimulaation aikaansaamiseksi. Kööpenhaminan yliopiston fysiikan professori Hans Christian Örstedt teki 1819 erään keskeisimmistä sähkömagnetismiin liittyvistä keksinnöistä osoittaessaan kokeellisesti sähkövirran ja magneettikentän välisen yhteyden. Hän asetti sähkövirtaa kuljettavan johtimen kompassineulan päälle ja havaitsi kompassineulan kääntyvän virtajohtoon nähden poikittain. Tähän ilmiöön perustui Leopold Nobilin 1825 keksimä astaattinen galvanometri, jolla Carlo Matteucci mittasi 1838 lihasimpulssin. Muina tärkeinä virstanpylväinä biosähköisten ilmiöiden alueella voidaan mainita seuraavat: , Richard Caton, aivosähkötoiminta koe-eläimeltä suoraan aivoista , Hugo Ziemssen, ihmisen sydämen tahdistaminen , Augustus Waller, ihmisen EKG ihon pinnalta , Willem Einthoven, kliininen EKG-menetelmä , Hans Berger, ihmisen EEG ihon pinnalta , Rune Elmqvist ja Åke Senning, sydäntahdistimen implantointi , Richard McFee ja Gerhard Baule, magnetokardiogrammi, MKG , David Cohen, magnetoenkefalogrammi, MEG BIOSÄHKÖISET ILMIÖT LÄÄKETIETEELLISESSÄ DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA Sydän Biosähköisten ilmiöiden lääketieteellisestä käytöstä tunnetuin lienee sydämen sähköisen toiminnan rekisteröiminen. Tämä on nimeltään sydänsähkökäyrä eli

3 3 elektrokardiogrammi, EKG. Sydänlihas muodostuu kahdesta kaksiosaisesta pumpusta, jotka pumppaavat verta systeemiseen verenkiertoon (raajat, pää, sisäelimet) ja keuhkoverenkiertoon. Tehokkaan ja taloudellisen toiminnan saavuttamiseksi sydänlihaksen tulee supistua tietyssä järjestyksessä ja sopivalla taajuudella. Tästä huolehtii sydämessä oleva sähköinen johtoratajärjestelmä. Sähköinen aktivaatio alkaa oikeassa eteisessä olevasta sinussolmukkeesta, etenee pitkin eteisten seinämiä eteiskammiosolmukkeeseen, josta se pienen viiveen jälkeen etenee nopeasti oikeaa ja vasenta johtorataa myöten kammioiden sisäpinnalle. Sydänlihaksen mekaaninen supistuminen seuraa tätä sähköistä ilmiötä. Eteiset siis supistuvat ensin täyttäen kammiot mahdollisimman tehokkaasti. Kun veri on siirtynyt kammioihin, ne supistuvat siirtäen veren keuhkovaltimoon ja aorttaan. Sydänlihaksen synnyttämä sähköilmiö EKG on ihon pinnalta voimakkuudeltaan noin 1 mv. Sen perusteella tehdään johtopäätöksiä sydämen toiminnasta ja rakenteesta. Eteisten supistuminen synnyttää EKG:n P-aallon, kammioiden supistuminen QRSkompleksin ja niiden rentoutuminen T-aallon. Ilmeisimmin EKG-signaalista voidaan havainnoida sydämen lyöntitaajuus. Helposti todettavia asioita ovat myös rytmissä esiintyvät epäsäännöllisyydet, kuten eteisvärinä, johtumishäiriö eteisten ja kammioiden välillä sekä kammiolisälyönnit. Sepelvaltimoiden ahtautuminen saadaan EKG:ssa näkyviin rasittamalla potilasta polkupyöräergometrilla, jolloin sydänlihaksen happivajaus ilmenee QRS-kompleksin lopussa esiintyvänä signaalitason laskuna. Sydäninfarkti antaa myös helposti tunnistettavia signaalimuutoksia, joskin infarktin paikantaminen on hieman vaikeampaa. Sydämen läppäviat tai korkea verenpaine keuhko- tai systeemisessä verenkierrossa teettää tavallista suurempaa työtä eteisissä tai kammioissa, jolloin niiden lihasmassa laajenee tai kasvaa. Tämä näkyy myös EKG-signaalin muutoksena. Jos sydämen toimintataajuus laskee liian alhaiseksi, mikä johtuu yleensä eteisten ja kammioiden välisestä signaalin siirtotien ajoittaisesta tai täydellisestä katkoksesta, kammioiden toiminta voidaan saattaa normaalille taajuudelle ihon alle asetettavalla stimulaattorilla eli sydäntahdistimella. Siitä johdetaan sähköimpulssi sydämeen oikeaan kammioon asetettua elektrodia myöten. Sydänpysähdys tai kammiovärinä voidaan hoitaa defibrillaattorilla, joka antaa sydämelle usean sadan voltin suuruisen voimakkaan sähköiskun. Defibrillaattori on tänään ensiapupoliklinikoiden ja teho-osastojen lisäksi jokaisen lääkäriambulanssinkin vakiovaruste. Uusin teknologia antaa mahdollisuuden asettaa potilaalle tarvittaessa ihon alle defibrillaattori, joka antaa pulssin silloin kun sen ilmaisin havaitsee potilaan sydämessä syntyneen kammiovärinän. Aivot Aivot ovat monimutkaisuudessaan kaikkein kiehtovin elin. Aivotoiminta on luonteeltaan aivosolujen sähköistä toimintaa, joka siirtyy solusta toiseen varsin monimutkaisen hermoverkoston avulla. Aivojen sähköistä toimintaa voidaan rekisteröidä pään ihon pinnalta EEG-signaalina. Sen amplitudi on noin 100 µv. Kun koehenkilö sulkee silmänsä aivosähkökäyrä on pääasiassa α-rytmiä, taajuudeltaan 8-13 Hz. Silmien avaaminen tuottaa aivoihin niin paljon informaatiota, että rauhallinen α-rytmi katoaa ja EEG-signaali sisältää suurempia taajuuksia. Kun ihminen nukkuu, aivotoiminta rauhoittuu ja EEG-signaalin taajuus laskee unen syvyyden mukana. Aivosairauksista selvimmin havaittavissa ovat epilepsiaan liittyvät voimakkaat ja tyypilliset piikit. Muita tutkimuskohteita on erilaisten herätteiden, kuten ääni- ja kuvaimpulssien aiheuttamat vasteet aivoissa ja niiden paikallistaminen.

4 4 BIOMAGNETISMI Magnetokardiografia Sähkövirta synnyttää ympärilleen aina magneettisen kentän, näin myös biosähköinen virta synnyttää biomagneettisen kentän. Biomagneettinen kenttä on varsin heikko. Niistä voimakkain, magnetokardiogrammi, MKG, on vain noin miljoonasosa maapallon magneettikentän voimakkuudesta. Sen vuoksi biomagneettisten signaalien mittaaminen edellyttää varsin herkkiä mittalaitteita ja magneettisilta häiriöiltä vapaata tilaa. Ensimmäisen biomagneettisen mittauksen, MKG-signaalin mittasivat Gerhard Baule ja Richard McFee vuonna He käyttivät mittauksessa kahta rautasydämen ympäri käämittyä kelaa, joissa oli miljoonia kierroksia kuparilankaa. Nykyään mittaukset tehdään lähes absoluuttiseen nollapisteeseen, 4 o K lämpötilaan jäähdytetyllä suprajohtavalla SQUID-laitteistolla. Biomagneettisten signaalien mittauksessa keskeinen kysymys on: Sisältääkö biomagneettinen mittaus sellaista informaatiota, jota biosähköisellä mittauksella ei saada, toisin sanoen, onko biomagneettisella mittauksella diagnostista lisäarvoa. Tässä keskeisessä kysymyksessä mielipiteet ovat vaihdelleet täysin laidasta laitaan. Aivan äskettäin olemme Ragnar Granit instituutissa onnistuneet ratkaisemaan tämän biomagnetismin arvoituksen ja osoittaneet sen oikeaksi kliinisellä mittaussarjalla. Ensimmäisten MKG-mittauksen jälkeen laaja kiinnostus biomagnetismiin heräsi Robert Plonsey n vuonna 1972 julkaiseman artikkelin johdosta. Siinä hän totesi, että biosähköisen signaalin synnyttää aktivoituvien lihassolujen muodostama virtauslähde (flux source) ja biomagneettisen signaalin niiden muodostama pyörrelähde (vortex source). Hermann von Helmholtz esitti 1800-luvun puolessa välissä tärkeän teoreeman, jonka mukaan kaikki vektorikentät voidaan jakaa toisistaan täysin riippumattomiin virtaus- ja pyörrelähteisiin. Tällä perusteella Plonsey totesi, että EKG- ja MKG-signaalit ovat samalla tavalla toisistaan riippumattomia. Jos tämä pitäisi näin ankarasti paikkansa, saataisiin MKGmittauksesta yhtä paljon uutta diagnostista informaatiota kuin EKG-mittauksesta saadaan. Tällöin MKG-mittaus olisi uusi mullistava diagnostinen menetelmä. Tähän uskottiin biomagnetismin alkuaikoina ja tämän johdosta biomagnetismitutkimus lähti voimakkaaseen kasvuun. Ajan mittaan huomattiin, että kun sydämen eri osissa oli sähköistä aktiviteettia, se synnytti EKG-signaaliin erilaisia heilahduksia. Samalla sähkövirta synnytti magneettikentän ja aiheutti MKG-signaaliin hyvin samantapaisia heilahduksia. Signaalit olivat siis voimakkaasti toisistaan riippuvaisia. Vuonna 1975 Stanley Rush julkaisi artikkelin, jossa hän väitti, että sähkömagnetiikan lakien mukaan EKG ja MKG ovat täysin sidoksissa toisiinsa ja siksi MKG ei voi sisältää mitään sellaista uutta informaatiota, jota EKG:ssa jo ei olisi. Totuus on näiden kahden täysin vastakkaisen käsityksen välillä. Sen löysi tämän kirjoittaja työryhmänsä kanssa ja selitys on seuraava: EKG- ja MKG-signaalien lähteinä on sama ilmiö: sydänlihassolujen sähköinen aktiviteetti. Koska solut ovat toisiinsa sidoksissa, eivät näiden signaalien lähteet voi olla toisistaan täysin riippumattomia. Sen sijaan Helmholtzin teoreeman mukaan täysin riippumattomia ovat näitä mittaavien mittalaitteiden mittausherkkyyksien jakautumat. Otetaan esimerkki sydämen sähköisen toiminnan dipolaarisen komponentin mittaamisesta. Vektroi(elektro)kardiografiassa mitataan sydämen sähköisestä toiminnasta dipolaariset X-, Y- ja Z-komponentit. Näiden mittausten mittaussuunnat ovat toisiaan vastaan kohtisuoria ja mittausherkkyyksien jakautumat ovat toisistaan riippumattomia. Sen sijaan nämä kolme signaalia muistuttavat varsin paljon toisiaan. Sama koskee magneettisen dipolin X-, Y- ja Z- komponentin mittausta. Asian ydin on siinä, että Helmholtzin teoreeman mukaan sähköisen ja magneettisen mittauksen mittausherkkyyksien jakautumat ovat samalla tavalla toisistaan riippumattomia, mutta signaalit muistuttavat varsin paljon toisiaan. Pelkkä sähköisen dipolin mittaaminen tapahtuu kolmiulotteisessa avaruudessa samoin kuin pelkkä magneettisen

5 5 dipolin mittaaminenkin. Mutta kun mittaamme molemmat dipolit, toimimmekin kuusidimensionaalisessa avaruudessa. Kuinka paljon magneettinen mittaus sitten tuo lisäinformaatiota? Suorittamamme kliinisen tutkimuksen mukaan kummallakin menetelmällä, EKG:lla ja MKG:lla on suurin piirtein yhtä hyvä diagnostinen kyky. Ne diagnosoivat siis oikein yhtä suuren joukon potilaita, mutta nämä oikein diagnosoidut potilaat eivät ole kummassakin ryhmässä täysin samoja. Jos diagnosointiin käytetään kumpaakin menetelmää, saadaan edullisessa tapauksessa väärin diagnosoitujen potilaiden määrä pienenemään puoleen siitä mitä se on kummallakin menetelmällä erikseen. Tämä on tilastollisesti merkittävä parannus ja osoittaa, että magnetokardiografialla on kliinistä merkitystä. Entä miten selitetään se, että biomagneettinen kenttä tulisi olla sähkömagnetiikan peruslakien mukaan laskettavissa biosähköisestä kentästä eikä se siten sisältäisikään uutta informaatiota? Vastaus on se, että jos tunnemme sähköisen kentän täydellisesti, voimme siitä laskea magneettisen kentän täydellisesti. Käytännössä sähkökenttää ei tunneta täydellisesti, koska mittaus rajoittuu yleensä dipolaariseen komponenttiin, puhumattakaan siitä, että mittauksia tehtäisiin lähteen sisällä. Sen vuoksi emme voi käytössämme olevasta informaatiosta laskea magneettista kenttää kokonaan, eikä edes osittain. Sen vuoksi magneettisen kentän mittaaminen antaa lähteestä lisäinformaatiota. Magnetoenkefalografia Aivosähkötoiminnan synnyttämän magneettisen kentän, magnetoenkefalogrammin uskottiin alkuaikoina omaavan EEG:tä paremman kyvyn paikallistaa signaalin lähde. Tämän uskottiin perustuvan siihen tosiasiaan, että kalloluu on magneettikentän suhteen läpinäkyvä kun taas sähköisessä mittauksessa sen suuri resistiivisyys huononsi signaalilähteen paikantamista. Ragnar Granit instituutissa suoritimme laskelmia ja omaksikin yllätykseksemme havaitsimme, että vaikka kallon resistiivisyyden oletettaisiin olevan 80 kertaa suuremman kuin päänahan ja aivojen resistiivisyys, niin kuin on uskottu, EEG:n paikallistamiskyky on silti MEG:tä parempi, tai ainakin yhtä hyvä. Myöhemmin on osoitettu, että kallon resistiivisyys on sittenkin korkeintaan 10-kertainen muuhun kudokseen verrattuna. Tällä resistiivisyysarvolla EEG:n paikallistamiskyky on oleellisesti parempi kuin MEG:n. Parin viime vuosikymmenen aikana MEG:n mittausteknologian kehittämiseen on panostettu varsin paljon voimavaroja. MEG:llä voidaankin suorittaa varsin vaivattomasti aivosähkötoiminnan mittaus koko pään alueelta, vaikka se edellyttääkin pitkään kestävässä koejärjestelyssä koehenkilöltä varsin rasittavaa staattista asentoa. EEG-elektrodien asettaminen koehenkilön päähän on aikaa vievää, joskin erilaiset elektrodimyssykonstruktiot ovat lyhentäneet ajan yli 100 elektrodiakin käsittävissä mittausjärjestelyissä alle puoleen tuntiin. Kun nyt on osoitettu, että sähköisen mittauksen avulla saadaan aivojen sähköisestä toiminnasta tarkempi kuva kuin magneettisella mittauksella, voidaan olettaa laiteteknologian kehityksen suuntautuvan merkittävässä määrin EEG-elektroditeknologian kehittämiseen. Kun siinä päästään nopeasti ja luotettavasti asetettavaan elektrodijärjestelmään, voidaan odottaa EEG-mittauksesta tulevan entistä tarkemman, luotettavamman ja halvemman mittausmenetelmän aivosähkötoiminnan tutkimiseen. VIITTEITÄ Malmivuo J, Plonsey R: Bioelectromagnetism - Principles and Applications of Bioelectric and Biomagnetic Fields. Oxford University Press, New York,

6 6 Kuva 1. Biosähköisen ilmiön syntymekanismi. Solukalvolla olevat natriumionikanavat avautuvat päästäen natriumioneja solun sisään. Ne tuovat sinne positiivista varausta ja muuttavat sisäpuolen potentiaalin positiiviseksi. Sen jälkeen avautuvat kaliumionikanavat ja päästävät kaliumioneja solun sisältä ulos palauttaen kalvon sisäpuolen potentiaalin negatiiviseksi. Natrium-kaliumionipumppu ylläpitää ionikonsentraatiot ennallaan. Kuva 2. Sydämen sähköinen toiminta ja EKG-signaalin synty.

7 7 Kuva 3. Sydänsähkökäyrän mittaus. Kuva 4. Sydänsähkökäyrän mittaus polkupyöräergometrilla aikaansaadun rasituksen yhteydessä.

8 8 Kuva 5. Eräs biomagnetismin sovellus on sikiön sydämen toiminnan mittaaminen, fetaalimagnetokardiografia, FMKG. Kuva 6. Aivosähkökäyrän, EEG:n mittaus Ragnar Granit instituutissa olevalla 256- kanavaisella tutkimuslaitteella. Näin monikanavaisia laitteita on maailmassa vain muutama kappale.

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä Touch TENS 1 Esittely Touch TENS on kaksikanavainen, helppokäyttöinen TENS -laite. Laitteessa on seitsemän esiasennettua ohjelmaa, jotka käynnistyvät nappia painamalla. Ominaisuudet: Kaksi erillistä kanavaa.

Lisätiedot

EKG ottaminen ja tulkinta. Siniaalto.net

EKG ottaminen ja tulkinta. Siniaalto.net EKG ottaminen ja tulkinta Siniaalto.net Sanna Hartikainen, Eija Valjakka Joensuun kaupunki, Kontiolahden sairaala Sydänhoitotyön koulutusohjelma Kehittämistyö 2015 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 SYDÄMEN SÄHKÖINEN

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Etunimi. Sukunimi. Oppimistavoite: ymmärtää, kuinka positiiviset ja negatiiviset magneettiset navat tuottavat työntö- ja vetovoimaa.

Etunimi. Sukunimi. Oppimistavoite: ymmärtää, kuinka positiiviset ja negatiiviset magneettiset navat tuottavat työntö- ja vetovoimaa. 1 Magneettiset navat Oppimistavoite: ymmärtää, kuinka positiiviset ja negatiiviset magneettiset navat tuottavat työntö- ja vetovoimaa. 1. Nimeä viisi esinettä, joihin magneetti kiinnittyy. 2. Mitä magneetin

Lisätiedot

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla

Lisätiedot

Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa

Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät

Lisätiedot

LIPO221 TENS. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

LIPO221 TENS. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: LIPO221 TENS Sähköstimulaattori sisältää itse laitteen lisäksi neljä elektrodia, kaksi neljällä ulostulolla varusteltua kaapelia ja kaksi AAA paristoa. Kannettava TENS - Sähköstimulaattori on elektroninen

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

LIPO502 TENS 2-kanavainen

LIPO502 TENS 2-kanavainen LIPO502 TENS 2-kanavainen Electro-Stimulaattori on elektroninen laite, joka stimuloi ääreishermojen toimintaa. Stimulaatio on saavutettu johtamalla sähköaaltoja jatkuvasti ihon läpi. Aallon amplitudia

Lisätiedot

Ch4 NMR Spectrometer

Ch4 NMR Spectrometer Ch4 NMR Spectrometer Tässä luvussa esitellään yleistajuisesti NMR spektrometrin tärkeimmät osat NMR-signaalin mittaaminen edellyttää spektrometriltä suurta herkkyyttä (kykyä mitata hyvin heikko SM-signaali

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

EKG-työn johdanto. EKG-kurssityön tavoitteet 10/31/2012. Antti Pertovaara. Raajakytkentöjen anturit

EKG-työn johdanto. EKG-kurssityön tavoitteet 10/31/2012. Antti Pertovaara. Raajakytkentöjen anturit EKG-työn johdanto Antti ertovaara EKG-kurssityön tavoitteet Ymmärtää miten sydänlihaksen sähköisen aktivaation eri vaiheet heijastuvat eri EKG-kytkentöihin Oppia arvioimaan syntyykö ja eteneekö aktivaatio

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Suprajohteet. 19. syyskuuta Syventävien opintojen seminaari Suprajohteet. Juho Arjoranta

Suprajohteet. 19. syyskuuta Syventävien opintojen seminaari Suprajohteet. Juho Arjoranta Suprajohteet Syventävien opintojen seminaari juho.arjoranta@helsinki. 19. syyskuuta 2013 Sisällysluettelo 1 2 3 4 5 1911 H. K. Onnes havaitsi suprajohtavuuden Kuva: Elohopean resistiivisyys sen kriittisen

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia

Lisätiedot

Magnetoenkefalografia: Laitteisto ja tutkimukset

Magnetoenkefalografia: Laitteisto ja tutkimukset RISS / EIS lounaskokous Magnetoenkefalografia: Laitteisto ja tutkimukset Helsinki, 2007 02 13 Lauri Parkkonen Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Teknillinen korkeakoulu lauri@neuro.hut.fi Elekta Neuromag

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

LIPO221 TENS. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

LIPO221 TENS. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: LIPO221 TENS Sähköstimulaattori sisältää itse laitteen lisäksi neljä elektrodia, kaksi neljällä ulostulolla varusteltua kaapelia ja kaksi AAA paristoa. Kannettava TENS - Sähköstimulaattori on elektroninen

Lisätiedot

800 Hz Hz Hz

800 Hz Hz Hz 800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta

Lisätiedot

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste

Lisätiedot

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s. 7. KSS: Sähkömagnetismi (FOTON 7: PÄÄKOHDAT). MAGNETSM Magneettiset vuoovaikutukset, Magneettikenttä B = magneettivuon tiheys (yksikkö: T = Vs/m ), MAO s. 67, Fm (magneettikenttää kuvaava vektoisuue; itseisavona

Lisätiedot

LANGATTOMAN EKG-LAITTEEN ELEKTRODIPAIKKOJEN TESTAAMINEN MALLINNUSMETELMÄLLÄ JA KLIINISELLÄ DATALLA

LANGATTOMAN EKG-LAITTEEN ELEKTRODIPAIKKOJEN TESTAAMINEN MALLINNUSMETELMÄLLÄ JA KLIINISELLÄ DATALLA LANGATTOMAN EKG-LAITTEEN ELEKTRODIPAIKKOJEN TESTAAMINEN MALLINNUSMETELMÄLLÄ JA KLIINISELLÄ DATALLA Merja Puurtinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto / Fysiologian laitos Tampereen

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Sähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1

Sähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1 FY7 Sivu 1 Sähkömagnetismi 24. syyskuuta 2013 22:01 s. 24. t. 1-11. FY7 Sivu 2 FY7-muistiinpanot 9. lokakuuta 2013 14:18 FY7 Sivu 3 Magneettivuo (32) 9. lokakuuta 2013 14:18 Pinta-alan Webber FY7 Sivu

Lisätiedot

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU EKGopas EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Janne Heino SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU http://www.samk.fi Sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen opinnäytetyö EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Tämä opas

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

Neuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat

Neuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat Neuronifysiologia 2 Jänniteherkät ionikanavat Jänniteherkät ionikanavat Tyyppi Na + kanavat K + kanavat Ca 2+ kanavat Merkitys aktiopotentiali aktiopotentiali inhibiitio transmitteri vapautuminen plastisiteetti

Lisätiedot

Magneettinen energia

Magneettinen energia Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT TECHNOLOGIESOY SYKETEKNOLOGIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN JA SUORITUSKYVYN OPTIMOINTIIN Juuret fysiologisessa tutkimuksessa Perustettu Jyväskylässä vuonna 2002 Yli 15

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista?

Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? 1. Magneettista monopolia ei ole. 2. Sähkövirta aiheuttaa magneettikentän. 3. Magneettikenttä kohdistaa voiman johtimeen, jossa kulkee sähkövirta. Magnetismi Miten

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

lämpöviihtyvyyteen Sisäilmastoseminaari 2013 VTT

lämpöviihtyvyyteen Sisäilmastoseminaari 2013 VTT Ihmismallilla parempaan lämpöviihtyvyyteen Sisäilmastoseminaari 2013 Tiimipäällikkö TkT Riikka Holopainen Tiimipäällikkö, TkT Riikka Holopainen VTT 2 Tutkimuksen taustaa Energiatehokkaissa matalaenergia-,

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

aiheuttamat sydämentahdistimien ja

aiheuttamat sydämentahdistimien ja Kipinäpurkausten mahdollisesti aiheuttamat sydämentahdistimien ja rytmihäiriötahdistimien toimintahäiriöt Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Prof Leena Korpinen Ympäristöterveys Prof. Leena

Lisätiedot

Sähkö ja magnetismi 2

Sähkö ja magnetismi 2 Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Sähkö ja magnetismi 2 Sähkövirran magneettinen vaikutus, sähkövirran suunta Tanskalainen H.C. Ørsted teki v. 1820 fysiikan luennolla seuraavanlaisen

Lisätiedot

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan

Lisätiedot

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa

Lisätiedot

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin TT-tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Tarkastaja Säteilyturvakeskus Sisältö Tietokonetomografiatutkimusten määrät Suomessa

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ MIKKO LAINE 2. kesäkuuta 2015 1. Johdanto Tässä työssä määritämme Maan magneettikentän komponentit, laskemme totaalikentän voimakkuuden ja monitoroimme magnetometrin

Lisätiedot

Mama TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä

Mama TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä Mama TENS 1 Esittely Kivun esto MamaTENS on suunniteltu raskaana oleville naisille synnytyskipujen hoitoon. MamaTENS on kivunlievitystapa, jolla ei ole sivuvaikutuksia. TENS (Transcutaneuos Electrical

Lisätiedot

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä. 1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin

Lisätiedot

VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5)

VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. TOIMINNAN KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 4. SÄÄTÖ 5. KALIBROINTI

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Antti Haarto.05.013 Magneettivuo Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetulo Φ B A BAcosθ missä θ on

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä Utareen rakenne Utare ulkoapäin Naudan utareessa on neljä matorauhasta eli neljä neljännestä. Jokainen neljännes on oma yksikkönsä, joka ei ole missään yhteydessä muihin neljänneksiin vaan niitä erottaa

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

HYDROSET ENT 20-3 F PINNANVALVONTAJÄRJESTELMÄ YLEISTÄ

HYDROSET ENT 20-3 F PINNANVALVONTAJÄRJESTELMÄ YLEISTÄ YLEISTÄ ENT 20-3F valvontajärjestelmä on tarkoitettu höyrykattiloihin, joiden paine on alle 60 bar ja syöttöveden säätö tapahtuu jaksottaisella syöttövesipumpun käytöllä. Järjestelmä koostuu elektrodilaipasta,

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely FYSA/K (FYS/K) Vaimeneva värähtely Työssä tutkitaan vaimenevaa sähköistä värähysliikettä. Erityisesti pyritään havainnollistamaan kelan inuktanssin, konensaattorin kapasitanssin ja ohmisen vastuksen suuruuksien

Lisätiedot

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen Avaa tarvikepussi ja tarkista komponenttien lukumäärä sekä nimellisarvot pakkauksessa olevan osaluettelon avulla. Ilmoita mahdollisista puutteista tai virheistä

Lisätiedot

Kuunnellanko mittalaitteilla?

Kuunnellanko mittalaitteilla? Kuunnellanko mittalaitteilla? Ilpo J Leppänen (IJL) 6.8.2011 Jo kauan sitten on esitetty kritiikkiä esim. hifi-laitteiden osalta sen johdosta, että mittauksissa hyvänä pidetty laite ei ole kuullostanut

Lisätiedot

64 kanavainen EEG ja herätevasteet Kirsi Palmu, erikoistuva fyysikko HUSLAB, KNF

64 kanavainen EEG ja herätevasteet Kirsi Palmu, erikoistuva fyysikko HUSLAB, KNF 64 kanavainen EEG ja herätevasteet Kirsi Palmu, erikoistuva fyysikko HUSLAB, KNF Osa I: EEG Osa II: Herätevasteet Jorvin kokemus: suurempi kanavamäärä sopii rutiiniin! 64 kanavainen rutiini EEG tehty yli

Lisätiedot

Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla

Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla ELEC-A8720 - Biologisten ilmiöiden mittaaminen 1 Kaisu Lankinen, DI Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Systems and Clinical Neuroscience

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA I

HERMOSTON FYSIOLOGIA I Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin

Lisätiedot

LEHMÄN AKTIIVISUUDEN VAIKUTUS SYKEVAIHTELUUN

LEHMÄN AKTIIVISUUDEN VAIKUTUS SYKEVAIHTELUUN LEHMÄN AKTIIVISUUDEN VAIKUTUS SYKEVAIHTELUUN Juha Hietaoja Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Agroteknologia 2012 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF

Lisätiedot

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina ) KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

SensaTONE women Käyttöohje

SensaTONE women Käyttöohje Page 1 SensaTONE women käyttöohje sivu 1 SensaTONE women Käyttöohje SensaTONE naisille on erittäin helppokäyttöinen ja tehokas lantionpohjan lihasten stimulaattori. Tämä pieni ja tyylikäs laite on suunniteltu

Lisätiedot

LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ

LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ Valosähköisellä ilmiöllä ymmärretään tässä oppikirjamaisesti sitä, että kun virtapiirissä ja tyhjiölampussa olevan anodi-katodi yhdistelmän katodia säteilytetään fotoneilla,

Lisätiedot

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen.

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi 1 ja sieltä Aine ja energia ja Sähkön käyttö ja etsi vastaukset.

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Pieni. EKG-opasvihko. lapsiperheille

Pieni. EKG-opasvihko. lapsiperheille Pieni EKG-opasvihko lapsiperheille PIENI EKG-OPASVIHKO LAPSIPERHEILLE Tässä pienessä EKG-opasvihkossa on lyhyesti kuvattu EKGtutkimus, eli sydänfilmin otto. Toivomme Teidän lukevan oppaan yhdessä lapsenne

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Peliteoria luento 1. May 25, 2015. Peliteoria luento 1

Peliteoria luento 1. May 25, 2015. Peliteoria luento 1 May 25, 2015 Tavoitteet Valmius muotoilla strategisesti ja yhteiskunnallisesti kiinnostavia tilanteita peleinä. Kyky ratkaista yksinkertaisia pelejä. Luentojen rakenne 1 Joitain pelejä ajanvietematematiikasta.

Lisätiedot

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä

Lisätiedot