Hygienia keittiössä. Ammattikeittiösiivouksen uudet käytännöt vähemmän vettä, vähemmän kemikaaleja. SeAMK Marita Koskinen

Transkriptio

1 Hygienia keittiössä Ammattikeittiösiivouksen uudet käytännöt vähemmän vettä, vähemmän kemikaaleja SeAMK Marita Koskinen

2 Luennon sisältö Keittiöiden hygieniavaatimukset Likaantumisen vähentäminen Henkilökohtainen hygienia Siivoustilat, siivousvälineiden ja -koneiden huolto Omavalvonta elintarvikealalla 2

3 KEITTIÖIDEN HYGIENIAVAATIMUKSET Hyytyykö Oivan hymy? 3

4 Ohjeita Lainsäädäntö Eviran asettamat ohjeet ja määräykset Oiva RT-ohjekortit, uutena Hygienia sisätiloissa ohjekortit ja Ammattikeittiöt -ohjekortti Ohjeet henkilökohtaiseen hygieniaan: Yhteistä kaikille toimijoille on henkilökohtaisen hygienian korostaminen osana hygieenistä laatua. Erityisen tärkeää käsihygienia!

5 Sisätilojen hygieniatasot Keittiöiden puhtausvaatimuksiin ja hygieniatasoihin ei ole yhtenäistä nimikkeistöä. Rakennusten sisätilat voidaan kuitenkin jakaa neljään eri hygieniatasoon seuraavasti: Erittäin vaativa hygieniataso Esim. sairaaloiden leikkaussalit, teho-osastot, elintarvikkeiden valmistustilat Vaativa hygieniataso Esim. sairaaloiden tutkimus- ja vastaanottohuoneet, vuodeosastojen potilashuoneet, vanhusten palveluasumisen ja päiväkotien yhteiset oleskelu- ja saniteettitilat, ruuanvalmistustilat, uimahallien uima-allas- ja märkätilat Hyvä hygieniataso Esim. koulut, liikuntahallit Perushygieniataso Esim. asuinrakennukset

6 Esimerkki päiväkodin hygieniatasoista Lähde: RT Hygienia sisätiloissa. Tilasuunnittelu s. 6

7 Ammattikeittiöt Ammattikeittiöiden luokitteluun ei ole yhtenäistä nimikkeistöä. Ne voidaan luokitella valmistustavan mukaan esim. seuraavasti: Keskuskeittiö Valmistuskeittiö Komponenttikeittiö Kuumennuskeittiö Jakelukeittiö

8 Keittiön eri tilojen siivous Huomioidaan hygieeninen eli aseptinen työskentely sekä kunkin kohteen erityispiirteet ja kriittiset pisteet. Osassa tiloista/pinnoista päähuomio elintarviketurvallisuudella, osalla infektioiden torjunnalla. Esimerkkejä siivottavista tiloista: Tuotantotilat Kylmävarastointitilat Muut varastot Jakelu- ja pakkaustilat Ruokasalit linjoineen Henkilöstötilat Saniteettitilat Tuulikaapit Lastauslaiturit Jätetilat ja -pisteet

9 Keittiöiden kriittisiä pisteitä Suoraan kosketuksissa olevat pinnat: elintarvikkeiden käsittelyyn tarkoitetut työtasot leikkuulaudat, lihatukki yleiskone, lihamylly, siivutuskone liukuhihna astioiden sisäpinna, aterimet, työvälineet henkilökunnan kädet, suojakäsineet Kuva: Vilma Hassi

10 Keittiöiden kriittisiä pisteitä Kohdat, jotka epäsuorasti edistävät mikrobien leviämistä: tuotantolaitteet ja koneet ohjauspaneeleineen kassakoneiden, vaakojen, mikroaaltouunien näppäimistöt ovenkahvat, valokatkaisijat, hanat puhelimet, tietokoneiden näppäimistöt esiliinat, pakkausmateriaalit

11 LIKAANTUMISEN VÄHENTÄMINEN Suunnittelemalla hygieniaa! 11

12 Keinoja likaantumisen vähentämiseen Materiaalivalinnat, kosketusvapaat ratkaisut ja antimikrobiset pinnat Lian sisään kantautumisen vähentäminen Kulkureitit Asiakkaan opastaminen ei ylimääräistä kulkua ruuanvalmistustiloissa suojautuminen Konmaritus, siivottavuus Siivous, hygieeninen työskentely Tuhoeläintorjunta Kuva: Tuulia Ylinen

13 Kosketusvapaat ratkaisut Hanat Käsipaperiannostelijat Automaattiliukuovi Kosketusvapaa wchuuhtelupainike Lähde: RT Hygienia sisätiloissa. Tilasuunnittelu ja Tork

14 Antimikrobiset pinnat ja pinnoitteet Antimikrobisuus perustuu hopeaan. Kuparinen tiski Kupariset ja messinkiset ovenkahvat Lähde: RT Hygienia sisätiloissa. Tilasuunnittelu Antimikrobinen allasmateriaali, tukikahvoissa antimikrobinen maali, tukikaiteissa antimikrobiset elastomeeripinnat. Kalusteiden kangas-, maali-, lakka- ja laminaattipinnat ovat antimikrobisia.

15 Hygieeninen eli aseptinen työskentely Siivotaan tilat ja pinnat puhtaammasta likaisempaan Poikkeuksena lattiakaivot ja eritetahrat! Työskennellään järjestelmällisesti ja rauhallisesti Käytetään tilakohtaisia siivousvälineitä Käytetään vain puhtaita siivousvälineitä ja -koneita Käsihygienia Käytetään suojakäsineitä työnantajan antamien ohjeiden mukaisesti 15

16 Siivottavuuden hallinta ja 5S SORT (Seiri) - Sorteeraus Poista kaikki turha ja tarpeeton SET IN ORDER - (Seiton) Järjestä tarvittava käyttötarpeen ja työprosessin mukaan SHINE (Seiso) - Siivous Siisti paikat ja valvo, että siisteys ja järjestys säilyvät STANDARDIZE - (Seiketsu) Vakiinnuta olosuhteet, työpisteet, työprosessi ja ohjeet SUSTAIN - (Shitsuke) - Seuranta Sitoudu, seuraa, kyseenalaista, arvioi ja kehitä jatkuvasti Lähde: QL Laatutoiminta Oy

17 Siivottavuuden arviointi Siivottavuuden arvioinneissa tarkastetaan tilojen tarkoituksenmukainen käyttö terveellinen ja turvallinen ympäristö siivouksen toteuttaminen tarkoituksenmukainen varastointi, ei turhaa varastointia!!! miten siivottavuutta voi edesauttaa Siivottavuuteen voivat vaikuttaa kaikki tilojen käyttäjät, joten Arviointia voivat tehdä kaikki havainnoista/arvioinnin tuloksista pitää puhua

18 HENKILÖKOHTAINEN HYGIENIA Kuva: Hietanen J. ja Oksanen K. 18

19 Henkilökohtainen hygienia säännöllinen peseytyminen, puhdas ja terve iho hyvä käsihygienia pitkät hiukset kiinni ei kynsilakkaa tai rakennekynsiä ei sormuksia, kelloa, käsikoruja puhtaat työvaatteet puhtaat suojaimet (esim. essut, suojakäsineet) puhtaat työkengät (missä niillä kuljetaan, kuinka usein pestään ) 19

20 Käsien pesu ja desinfektio

21 Suojakäsineiden käyttö Suojakäsineet ovat joko kestokäyttöisiä tai kertakäyttöisiä. Suojakäsineet otetaan käyttöön vain tarvittaessa ja ne riisutaan heti kun ei ole tarvetta. Käsineet puetaan aina puhtaisiin kuiviin ja desinfioituihin käsiin. Suojakäsineitä käytetään käsiteltäessä mikrokuitutuotteita siivousaineita ja/tai käyttöliuoksia käyttöliuoksilla esikäsiteltyjä siivoustekstiilejä eritetahradesinfektiossa ihmisestä tulleita eritteitä esim. verta, virtsaa, oksennusta ja ripulia siivotessa Huom! Eritetahradesinfektiossa käytetään aina kertakäyttöisiä suojakäsineitä

22 Kestokäyttösuojakäsineiden käyttö Kestokäyttöiset suojakäsineet ovat aina henkilökohtaiset. Käsineisiin merkitään käyttäjän nimi ja käsineiden käyttöönottopäivä. Kestokäyttöisiä suojakäsineitä käytettäessä käsineet käytön aikana pestään käsienpesuaineella ja huuhdellaan sekä kuivataan huolellisesti aina kun ne ovat likaiset, tilasta toiseen siirryttäessä ja välineen vaihdon yhteydessä. Kestokäyttöisiä suojakäsineitä ei desinfioida käsihuuhteella eikä desinfektioaineilla!

23 Kestokäyttösuojakäsineiden pesu Käytön jälkeen kestokäyttöiset suojakäsineet pestään ulkopuolelta vedellä ja käsienpesuaineella huuhdellaan huolellisesti käännetään nurin pestään sisäpuolelta vedellä ja käsienpesuaineella huuhdellaan huolellisesti Suojakäsineet kuivataan nurin käännettyinä sormipuoli ylöspäin käsineidenkuivaustelineessä

24 Aluskäsineiden käyttö Kestokäyttöisten suojakäsineiden alla käytetään tarvittaessa puuvillaisia aluskäsineitä. Aluskäsineet vaihdetaan puhtaisiin niiden kostuttua. Käytössä olleet kostuneet ja likaantuneet aluskäsineet pestään päivittäin koneessa o C:ssa

25 SIIVOUSTILAT, SIIVOUSVÄLINEIDEN JA -KONEIDEN HUOLTO Kuva: Leila Kakko Vain puhtailla välineillä tulee puhdasta! 25

26 Siivoustilat hyvän hygienian mahdollistajana Siivoustiloilla on suuri merkitys keittiön hygienian ylläpidossa. Siivoustilan hygieniataso määräytyy keittiön korkeimman hygieniatason mukaisesti eli vaativa tai erittäin vaativa. Siivoustilan tulee olla keittiön välittömässä läheisyydessä tilakohtaisille välineille. Siivoustilan tulee olla riittävän kokoinen, varustukseltaan monipuolinen ja siellä pitää olla hyvä ilmanvaihto. Tiloissa tulee olla siivoustekstiilien ja -välineiden huoltomahdollisuus, mikäli se tehdään omana työnä. Siivousvälineiden huoltotilana voi toimia myös esim. kiinteistön siivouskeskus (muista hygieniavaatimus). Siivoustiloissa tulee eriyttää puhtaiden ja likaisten välineiden säilytys ja käsittely. Siivoustiloissa ei säilytetä jätteitä tai likapyykkiä. Siivoustilat siivotaan aina päivän päätteeksi. Myös siivoustilojen puhtautta arvioidaan aistinvaraisesti ja pintahygienianäytteiden avulla.

27 Siivousvälineiden ja -tekstiilien puhdistaminen Välineet pestään käytön jälkeen käsin tai välinepesukoneessa Tekstiilit pestään laitospyykinpesukoneessa ja kuivataan kuivausrummussa. Esimerkkinä Mielen ratkaisu välinepesukoneesta Kuvat: Jesse Javanainen

28 OMAVALVONTA ELINTARVIKEALALLA Elintarvikealan toimijan oma järjestelmä, jolla toimija pyrkii varmistamaan, että elintarvike, alkutuotantopaikka ja elintarvikehuoneisto sekä siellä harjoittava toiminta täyttävät niille asetetut vaatimukset. Lähde: Hygieniaopas Kuva: FREDMAN PROFESSIONAL KITCHEN OY 28

29 Kuka valvoo hygienian toteutumista? Asiakkaat: Palautteiden käsittely ja hyödyntäminen tärkeää! Työntekijät ja esimiehet osana omaa omavalvontaa Ostetaan palvelu esim. aine- ja välinetoimittajalta Ostetaan asiantuntijapalveluna ulkoiselta palveluntuottajalta Viranomaisvalvontana terveydensuojeluviranomaisten toimesta Voidaan tehdä myös erillisen suunnitelman mukaisesti käyttäen useampaa eri arvioijaa. 29

30 Omavalvonnan tavoitteet hygienian seurannassa Tarkastaa, onko suunniteltu hygienia saavutettu Tarvittaessa käynnistää korjaavat toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Tunnistaa kriittiset pisteet Saada tietoa, onko siivous ja toimenpiteet riittävää ja oikein kohdennettuja Kehittää omaa toimintaa, työmenetelmiä ja työtapoja Varmistaa elintarvike-, asiakas- ja työturvallisuutta 30

31 Miten hygienian toteutumista valvotaan? Aistinvarainen arviointi Silmämääräinen, visuaalinen arviointi => näkyvä lika Hajuhavainnot => näkyvä tai näkymätön lika Objektiiviset mittaukset => näkymätön lika Esimerkkejä mahdollisista pintahygienian omavalvonnan menetelmistä: mikrobinäytteet ilmasta ja pinnoilta Hygicult bioluminesenssi Luminometri Clean Card 31

32 Aistinvarainen arviointi Työpäivä on hyvä aina aloittaa ja lopettaa aistinvaraisella arvioinnilla. Siivouksen aistinvaraiseen tarkkailuun kuuluvat sekä näkö- että hajuhavainnot. Tilojen, pintojen, astioiden, työvälineiden, laitteiden ja työntekijöiden tulee olla silmin nähden siistejä ja puhtaita ja tiloissa ei saa olla epämääräisiä hajuja. Puhtausnäytteiden ottaminen on turhaa, jos jo aistinvaraisen tarkastelun perusteella voi sanoa, että puhtauden tasossa on toivomisen varaa. 32

33 Omavalvonnan suunnittelu Laaditaan omavalvontasuunnitelma, josta selviävät Laadunvalvontamenetelmät Näytteenottokohteet Näytteenottoajankohdat Näytteenottotaajuus Raja-arvot Toimenpiderajat Toimenpiteet toimenpiderajan ylityksille Näytteiden ottajat Tulosten käsittely ja dokumentointi 33

34 Jatkuvan parantamisen malli Kehitysideoiden, poikkeamien ja palautteiden jatkuva kerääminen ja säännöllinen käsittely Juurisyiden tunnistaminen Analysointi Suunnitelmien laatiminen Kehittäminen Toimenpiteiden tekeminen Tarkastus

35 Summa summarum Tilat edustavat vaativaa hygieniatasoa, toimi sen mukaisesti. Tee pelisäännöt ulkopuolisten tilassa liikkumiseen ja suojautumiseen, huomioi myös kulkureitit ja tavaravirrat. Älä unohda perehdytyksen ja koulutuksen merkitystä. Henkilökohtainen hygienia ja hygieeninen omatunto edesauttavat onnistumistasi. Kosketusvapaat ratkaisut edistävät pintojen puhtautta ja käsihygieniaa, suosi niitä. Vain puhtailla välineillä tulee puhdasta. Muista laatia ohjeistukset myös mahdollisiin poikkeus- ja häiriötilanteisiin, niitä tulee aina. Mahdollistetaan Oivan hymy.

36 Lähteinä on käytetty: Kakko, L. & Koskinen, M Uudet tavat keittiön puhtaanapidossa - Siivouksen esivalmistelu ja koneiden käyttö. Elintarvike ja Terveyslehti Koskinen, M., Kakko, L. ja Välikylä, T Keittiöiden siivous- ja hygieniaopas. Suomen Ympäristö- ja Terveysalan Kustannus Oy. KH Hygienia sisätiloissa. Siivous ja huolto Rakennustietosäätiö RTS. RT Hygienia sisätiloissa. Tilasuunnittelu Rakennustietosäätiö RTS. RT Ammattikeittiöt Rakennustietosäätiö RTS. Välikylä, T. ja Syyrakki, S Hygieniaopas Elintarvikehygienian perusteet. Suomen Ympäristö- ja Terveysalan Kustannus Oy

37 Puhtaus on puoli ruokaa ja arjen luksusta!

38 Siivouksen laatu elintarvikevalvonnan näkökulmasta Ammattikeittiösiivouksen uudet käytännöt Seinäjoen ammattikorkeakoulu Veli-Matti Parkkamäki, terveystarkastaja, Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto, Kokkola

39 Valvonnan tavoite Elintarvikelain (23/2006) tarkoituksena on varmistaa että: - elintarvikkeet ovat turvallisia ja niiden laatu on elintarvikemääräysten mukainen - elintarvikkeista annettavat tiedot ovat totuudenmukaisia, riittäviä, eivätkä johda kuluttajaa harhaan - elintarvikkeet ovat jäljitettävissä koko ketjun osalta - Suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta. - Ohjata ja neuvoa yrittäjiä toimimaan lakien ja säädösten mukaisesti.

40 Oiva-arviointikohtia, jotka liittyvät siivouksen laatuun: 01 Omavalvontasuunnitelma - siivoussuunnitelma - pintapuhtausnäytteet 02 Tilojen ja välineiden soveltuvuus, riittävyys ja kunnossapito 2.1 Tilojen soveltuvuus elintarvikehuoneistotoimintaan 2.2 Tilojen kunto 2.3 Työvälineet, kalusteet ja laitteet 03 Tilojen, pintojen ja välineiden puhtaus 3.1 Tilojen yleinen siisteys ja puhtaus 3.2 Työvälineiden ja laitteiden puhtaus 3.3 Siivousvälineiden säilytykseen ja huoltoon käytettävien tilojen sekä siivousvälineiden puhtaus 3.5 Haitta- ja muut eläimet 3.6 Jätehuolto

41 Oivallinen siivoustulos Hyvä suunnitelma Oikeat pintamateriaalit Oikeat välineet/aineet Oikeat menetelmät Työntekijä

42 Aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus elintarvikehygieniasta 852/2004/EY; 4 art, liite II luku I Elintarvikelaki 23/2006 Maa- ja metsätalousministeriön asetus ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta 1367/2011 3, 4 Eviran ohje ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta Komission asetus (EY) N:o 2073/2005 elintarvikkeiden mikrobiologisesta vaatimuksista Eviran ohje Elintarvikkeiden mikrobiologiset vaatimukset, komission asetuksen (EY) No 2073/2005 soveltaminen

43 Kiitos! Hyvää talven jatkoa.

44 Helposti siivottavan keittiön suunnittelu ja siivouksen organisointi käytännössä Seinäjoki Merja Ahola Ruokapalvelupäällikkö Sodankylän kunta

45 Kukaan ei suunnittele ammattikeittiötä yksin Ammattikeittiöiden rakentaminen vaatii pohjatyötä ennen kuin aloitetaan keittiön varsinainen suunnittelu. Näin säästytään monilta ongelmilta. Suunnittelussa pitää huomioida toimintatapa ja sen kaikki prosessiketjut tavaran vastaanotosta jakeluun. Suunnittelussa on huomioitava myös ergonomia, toimivuus, hygienia ja ilmastointi. Suunnittelun perusta on, kun ensin ovat vastaanottotilat, varastotilat, sitten esivalmistelu, kylmäosa, valmistusosa ja pakkaus /tarjoilu / jakelu. Hygienia, eli keittiö on helppo puhdistaa. Lattiakallistukset on mietitty, ilmastointi ja valaistus ovat hyviä (toimivia), jätehuolto on toimiva ja pikkuasioitakin on mietitty loppuun asti, esimerkiksi. Myös henkilökunnan sosiaalitilat ja taukotilat ovat asialliset ja taukotilassa ikkuna. Käytävät on riittävän leveät.

46 Vastaanotto ja varastot Yleisesti vastaanotto ja varastot: On tiedettävä millä aikarytmillä ja määrällä tuotteet vastaan otetaan. Tärkeää on suunnitella myös varastojen puhtaanapito sekä tarvitaanko hyllytilaa?

47 Kalusteet työpöytien alle pitää sopia taso vaunuja - alusta avoin työpöydät helposti liikuteltavia - työtasot ovat pyörillä - työpöydät takareunankorotus keittiössä on törmäyssuojia Pakkaus ja leivontatilassa tulee olla korkeudensäätöpöydät. GN mitoitus, soveltuvuus varastointiin ja säilytykseen. Koneiden ja laitteiden tulee rakenteeltaan olla sellaisia, että ne voidaan helposti puhdistaa.

48 Kylmätekniikka Kylmälaitteiden kapasiteetti tulisi suunnitella vastaamaan toimintaa. - Jos on kuuma kesä, kylmälaitteet käyvät kovilla kierroksilla ja alkavat tiputtaa vettä. Yritetäänkö Suomessa päästä halvalla ja laittaa liian pienet kylmäsäilytys tilat, löytyykö muuta ratkaisua?

49 Ilmastointi Kriittinen tekijä on ilmastointi, ko. suunnitteluun ja hankintaan kannattaa satsata. Myös keittiön korkeudella on merkitystä ilmastoinnissa Ammattikeittiöiden hygienialle on asetettu tarkat vaatimukset, minkä johdosta myös keittiön ilmanvaihtolaitteiden on oltava helposti puhdistettavissa.

50 Lattia Mitä ottaa huomioon suunnitellessa: Onko materiaali toimiva Onko pinta helppo pitää puhtaana. Lattia ei saa olla liukas, kallistukset pitää olla oikeat. Pitää päättää kumpi tärkeämpää valuuko vesi lattialta viemäriin ilman lastaa vai karkaako täydessä lastissa oleva siirtovaunu Kynnykset

51 Puhdistuslaitteet Yhdistelmäkone matala sovittava ahtaisiin tiloihin Suihkupuhdistuslaite laitteisto pyörillä liikuteltavassa RST vaunussa Vältä vesiletkuja!

52 Jätehuolto Jätehuolto on myös suunniteltava oikein, suunniteltu jätteiden käsittely hankkii itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Elintarvikehuoneistossa jätteet tulee lajitella kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti Keittiössä on oltava riittävä määrä jäteastioita eri lajittelun mukaisesti Jätteet tulee poistaa elintarvikehuoneistosta vähintään kerran päivässä.

53 Valaistus Riittävä Kulkuilmaisimella kaikki keittiön tilat myös toimistot ja henkilöstötilat - hygienia

54 Astianpesuosasto Ulkoa saapuvat kuljetusastiat tulevat suoraan astianpesuosastolle, astianpesuosastolta siirtyvät hyllyvaunuilla ja johdevaunuilla takaisin tuotantotilaan. Ruokasaliin pitää saada toimiva itsepalvelu palautus. - astianpesu osasto on suunniteltu itsepalvelulinjastoksi, oppilaat / asiakkaat lajittelevat astiat, biojätteet ja roskat, henkilökunta keskittyy puhtaiden astioiden vastaanottoon.

55 Toimistotilat Operatiivinen toimisto tulee sijoittaa ruuanvalmistus tilan välittömään läheisyyteen. ( työnjohtaja ) Työnjohdon työtila mahdollisimman etäälle ( päällikkö) voi kuitenkin olla saapuvien ja lähtevien ovien läheisyydessä

56 Henkilökunnan sosiaalitilat Elintarvikehuoneistosta tulee olla henkilöstölle varattu pukeutumistila ja tarvittaessa peseytymismahdollisuus (tarkemmin työsuojeluvaatimuksissa) henkilökunnalle tulee olla riittävästi käsienpesumahdollisuuksilla varustettuja wc-tiloja. Wc - ja pukeutumistila tulisi olla elintarvikehuoneiston välittömässä läheisyydessä Tilat eivät saa avautua suoraan elintarvikkeiden käsittelytiloihin Tarvittaessa henkilökunnalla tulee olla taukotila, joka voi olla samalla myös henkilökunnan ruokailutila henkilöstölle tarkoitettuja tiloja ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen esim. varastona Sosiaalitiloihin kulku tulee olla järjestetty henkilökunnan sisääntulon yhteyteen (ei elintarvikehuoneiston läpi)

57 Asiakas WC Autonkuljettajat ym. tiloissa asioivat Käynti asiakaskäymälään ei saa tapahtua elintarvikkeiden käsittelytilan tai raakaainevarastojen kautta.

58 Siivouksen organisointi huomioidaan mitoituksessa h / päivä Ruuanvalmistus 11 Pakkaus 14 Valmistelevia tehtäviä 7 Ruokasalityöskentely 3 Siivous ja laitteiden pesu 3,5 Tauot 5 Kuormien purku 1,35 Erityisruokavaliot 5 Välitystuotteiden kerääminen 2,40 Vaatehuolto 0,1 Asiakastilojen siivous 0,45 Elintarvikkeiden tilaus 0,20 Astiahuolto 7,15 Työnjohtotehtävät 7,15

59 Esimerkkejä mitoituksessa Keittäjä 1 Päivittäinen, ylläpito siivous 0,30 min lihakylmiö vihanneskylmiö työpisteen työpöydät patojen pesu lattiakaivot Työvuorojen prosessit (7,45) 3.10 ruuanvalmistusta 0,30 tauot 0,20 kuormien purku 3,0 ruokien pakkaus 0,30 laitteiden pesu, keittiön siivous 0,15 valmistelevia tehtäviä

60 KESKUSKEITTIÖN TYÖPROSESSIT RUOANVALMISTUSTA 11:50:00 RUOKIEN PAKKAUS 14:20:00 VALMISTELEVIA TEHTÄVIÄ 7:40:00 RUOKASALITYÖSKENTELYÄ 2:55:00 LAITTEIDEN PESU, KEITTIÖN SIIVOUS 3:40:00 TAUOT 5:00:00 KUORMIEN PURKU 1:35:00 ERV RUOKIEN VALMISTUS 5:40:00 VÄLITYSTUOTTEIDEN KERÄÄMINEN 2:40:00 VAATEHUOLTO 0:10:00 ASIAKASTILOJEN SIIVOUS 0:45:00 ELINTARVIKKEIDEN TILAUS 0:20:00 ASTIAHUOLTO 13:40:00 TYÖJOHTOTEHTÄVÄT 7:15:00 77:30:00

61 Oikealla suunnittelulla saadut säästöt Oikein suunniteltu ja sijoitettu keittiö säästäisi henkilöstökuluja vuosi tasolla myös siivouksessa. Vältytään sisäilma ongelmilta sekä kosteusvaurioilta.

62 Kiitos

63 Ammattikeittiösiivouksen uudet käytännöt vähemmän vettä, vähemmän kemikaaleja Esivalmisteltu siivous Leila Kakko & Marita Koskinen

64 Sisältö Esivalmisteltu siivous Mitä likaa ammattikeittiöissä on? Misataanko siivous ja käytetään koneita? Kuka siivoaa sotkut ja tarkistaa puhdistustuloksen? Summa summarum

65 Esivalmisteltu siivous Mise en place 3

66 Mitä siivous on? Aputoiminto, jonka avulla prosessi pidetään käynnissä Siivousalan sanasto määrittelee siivouksen olevan sisätiloissa tehtävää pintojen puhdistusta, suojausta ja hoitoa sekä erilaisia järjestelytöitä, jossa puhtaus tuotetaan ammattimaisesti Lika Pintojen käyttöarvoa alentava epäpuhtaus

67 Vedetöntä siivousta, mikrokuitusiivousta? Voidaan puhua myös vedettömästä siivouksesta, koska vettä käytetään vain kostuttamiseen tai mikrokuitusiivouksesta. Vältetään liiallisen veden käyttöä Vaatii enemmän siivouspyyhkeitä ja moppeja kiertoon Kosteusvaurioiden riski vähenee Kestävä kehitys Taloudellisuus Ammattimaisuus Hygieenisyys 5

68 Toteutus Mikrokuituiset siivouspyyhkeet ja mopit kostutetaan sopivan kosteaksi erikseen annetun ohjeen mukaan joko pyykinpesukoneessa tai manuaalisesti (tietty määrä puhdistusaineliuosta tai vettä kaadetaan moppien ja pyyhkeiden päälle). Kestokäyttöiset pyyhkeet taitellaan ja pyyhkeestä käännetään aina puhdaspuoli kun edellinen on likaantunut. Likaantunut siivouspyyhe vaihdetaan aina puhtaaseen. Kertakäyttöinen menee aina roskiin! Valmiiksi kostutetut siivoustekstiilit käytetään neljän tunnin sisään kostutuksesta. Likaiset pyyhkeet ja mopit pestään pyykinpesukoneessa. 6

69 Mitä likaa ammattikeittiöissä on? Pinttynyttä likaa Kiinnittynyttä likaa Tahroja Irtolikaa Eritetahroja Biofilmiä Mikrobilikaa

70 Likatyyppejä 8

71 Lika määrää siivouksen tarpeen Vaarallista Haitallista Häiritsevää Hyväksyttävää Lian poistamistarve

72 Lian kiinnittyminen Lika on usein usean eri aineen seos Lian kiinnittyminenkin tapahtuu monella eri tavalla samanaikaisesti Myös pinnan ominaisuudet vaikuttavat lian kiinnittymiseen

73 Biofilmin muodostuminen pinnoille 1) Mikrobien kulkeutuminen pinnalle 2) Mikrobit ovat kiinnittyneet pintaan ja toisiinsa. 3) Mikrobien suojaksi muodostuu limamainen kalvo. 4) Mikrobipopulaatiot yhdistyvät keskenään. 5) Biofilmi, jonka koko ja muoto vaihtelevat. Mikrobeja voi myös irtautua biofilmistä. (Davis 2007)

74 Biofilmin ehkäiseminen Biofilmi on kerrostuma, jossa on ihmisperäistä likaa, mikrobeja ja mikrobien ympärilleen erittämiä limamaisia yhdisteitä. Biofilmin sisällä mikrobit ovat suojassa puhdistusja desinfektioaineilta. siivous silloin, kun lika on helpoimmin poistettavissa eli heti käytön jälkeen pintojen hyvä huuhtelu ja kuivaaminen pesun jälkeen, erityisesti lattiakaivojen ympäristö pintojen epätasaisuuksiin jäävän veden kuivaaminen

75 Misataanko siivous ja käytetään koneita?

76 Onnistuneen siivouksen elementit Kuva: Leila Kakko 14

77 Pesuympyrä Puhdistustapahtumassa vaikuttavat: Sinner: Aika Kemia Mekaniikka Lämpötila Wildbrett: Sinnerin lisäksi Lika Puhdistuksen kohde Kääriäinen Sinnerin lisäksi tekniikka

78 Siivousmenetelmät 16

79 Pyyhintä vai pesu? Pyyhintä on testeissä osoittautunut tehokkaimmaksi pintojen puhdistusmenetelmäksi Pyyhinnässä partikkelit tarttuvat pyyhkeeseen ja sallivat siten lian poistamisen ilman, että ilmaan tulisi lisää partikkeleita Pyyhkeet ovat helppoja ja mukavia käyttää Häiritsee biofilmin muodostumista Harjapesu roiskii likavettä ympäriinsä Pesussa pitää muistaa kuivaus, huuhtelu ja kuivaus sekä mahdollinen kiillotus. Kuva: Leila Kakko 17

80 Välineet Mikrokuituiset värikoodatut siivouspyyhkeet Moppipyyhkimet 35 cm tasopinnoille 50 cm lattiapinnoille Mopit Tasomopit Hankaus- ja kitkamopit Käsimopit Kalustemopit Teräväkuivaimet

81 Käsimenetelmä vai konemenetelmä? Konemenetelmät ovat osoittautunut tehokkaimmiksi pintojen puhdistusmenetelmiksi. Puhtaustulos on moninkertaisesti parempi kuin käsimenetelmissä. Koneet ovat helppoja käyttää. Häiritsee biofilmin muodostumista. Siivouskoneissa on runsaasti vaihtoehtoja. Kuva: Vilma Hassi 19

82 Mihin ja mitä koneita? Lattioiden säännölliseen puhdistukseen Yhdistelmäkone Lattianhoitokone ja vedenimuri Kalusteiden puhdistukseen Painehuuhtelukone Täsmäaseena puhdistukseen Höyrypesukone Siivousvälineiden puhdistukseen Laitospyykinpesukone Kuivausrumpu Välineiden pesukone 20

83 Siivousaineiden järkevä käyttö Puhdistusaineiden ja desinfioivien aineiden käytön tarve harkittava tapauskohtaisesti Pitää perustua saatuihin hygieniatuloksiin Oikea annostelu on sekä kustannus- että turvallisuustekijä Suojavarusteiden käyttö tarvittaessa

84 Lattiakaivojen pesu Pestään ennen lattian pesua Esim. höyrypesukone tai klooriliuos 5000 ppm

85 Tarvittavat tuotteet Eritetahradesinfektio Kaksivaiheinen eritetahradesinfektio Ohje Kertakäyttöiset suojakäsineet Kertakäyttöinen esiliina Suu-nenäsuojus Käsihuuhde Kertakäyttöisiä siivouspyyhkeitä Desinfioiva puhdistusaineliuos Roskapussi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1. Desinfioi kädet ja pue kertakäyttöiset suojakäsineet. Käytä tarvittaessa suojaesiliinaa ja suu-nenäsuojusta. 2. Pyyhi/imeytä erite pois ja laita se roskapussiin. 3. Kaada puhtaalla käsine-kädellä desinfiointiainetta tahra-alueelle. 4. Pyyhi tahra-alue huolellisesti uudella kertakäyttöisellä siivouspyyhkeellä ja laita se roskiin. 5. Riisu suojakäsineet roskiin. Sulje roskapussi ja vie se sekajätteeseen. 6. Desinfioi kädet.

86 Kuka keittiöillä siivoaa ja koska? Keittiöhenkilökunta Omat siivoojat Ulkoinen palvelun tuottaja käytön aikana käytön jälkeen sekä käytön aikana että käytön jälkeen

87 Summa summarum Pintapuhtauden mittaustulokset määrittelevät siivoustarpeen. Huomioi myös ympäristö aine-, väline-, kone- ja menetelmävalinnoissa. Siivouksen ajankohdan valinnassa tavoitteena on, että ei anneta mikrobeille tilaisuutta asettua taloksi. Siivoustyöt kannattaa jaksottaa työpäivän ajalle Omien jälkien korjaaminen on jatkuvaa toimintaa, osa tilan siivousta. Tiloissa ei koskaan saa olla lammikoituvaa vettä, vaikka se olisi jäänyt perusteellisemmasta pesusta.

88 Lähteinä on käytetty: Aro, J., Hassel, K., Lipponen, E., Mattila, S., Nurkkala, K., Paajanen, P., Seppänen, J., Teirmaa, S. & Viinikka,E. Puhtaus on puoli ruokaa. Suomen Siivousteknisen liiton julkaisuja 1:8. 1. painos. Mikkeli: Siivoussektori Oy, Hanski, K. & Korhonen, L Siivousmenetelmien kehittäminen ammattikeittiössä. Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma YAMK. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Kakko, L., Koskinen, M., Ryynänen, P. ja Vainio, A. Julkaistu Siivous turvaa elin- ja työympäristösi turvallisuuden ja viihtyisyyden! SSTL Puhtausala ry. Kakko, L. & Koskinen, M Uudet tavat keittiön puhtaanapidossa - Siivouksen esivalmistelu ja koneiden käyttö. Elintarvike ja Terveys-lehti Koskinen, M., Kakko, L. ja Välikylä, T Keittiöiden siivous- ja hygieniaopas. Suomen Ympäristö- ja Terveysalan Kustannus Oy. Oivanen, E Siivoustyön menetelmäkortit. Mikkeli: Siivoussektori Oy. SFS Puhtausalan sanasto.

89

90 Pintapuhtauden laadunvalvonta Miksi, Miten ja Milloin? AMMATTIKEITTIÖSIIVOUKSEN UUDET KÄYTÄNNÖT Seinäjoki Mari Laine, Net-Foodlab Oy

91 Net-Foodlab Oy Vuonna 1997 perustettu laadunhallintaan ja hygieniavalvontaan keskittynyt palveluyritys Asiakkaina ammattikeittiöt, elintarviketeollisuus, valvontaviranomaiset ja terveydenhuoltosektori Ydinosaaminen hygieniahallintajärjestelmät hygieniapikatestaus laatu- ja elintarviketurvallisuusjärjestelmät laboratorio- ja testauspalvelut

92 Mikä puhtaudessa on vaikeaa? Kuka tahansa osaa siivota! Puhdistaminen onnistuu aina! Jos pinta näyttää puhtaalta, se on aina puhdas! Puhdistaminen on tiedettä ja tulokseen vaikuttaa moni asia lian tyyppi ja käytettävä puhdistusmenetelmä käytettävät välineet ja kemikaalit lämpötila ja aika työntekijän osaaminen ja vireystila jne. Hyvä puhdistustulos ei ole itsestäänselvyys!

93 Johtopäätökset Puhdistustulosta on mitattava, jotta onnistuminen voidaan varmistaa Puhdistustulosta on mitattava, jotta puhdistusta ja hygieniaa voidaan kehittää Puhtauden mittaaminen ja puhdistusten kehittäminen on muuten paljon hauskempaa kuin puutteellisesta hygieniasta johtuvien ongelmien korjaaminen!!!

94 Miten puhtautta pitäisi mitata? TÄRKEINTÄ ON SE, ETTÄ MITTAAMISESTA ON HYÖTYÄ Tavoitteena elintarviketurvallisuuden varmistaminen Valitse menetelmä, joka on riittävän tarkka ja mittaa oikeaa asiaa (visuaalinen puhtaus ei ole riittävä indikaatio) Valitse menetelmä, joka on niin nopea, että sen avulla on oikeasti mahdollista ohjata siivousta ja puhdistusta Valitse menetelmä, joka on niin helppokäyttöinen, että vastuuhenkilöt sekä osaavat että uskaltavat käyttää sitä Valitse menetelmä, joka antaa selvän numeerisen tuloksen

95 Miten kohteet pitäisi valita? TÄRKEINTÄ ON SE, ETTÄ MITTAAMISESTA ON HYÖTYÄ Tavoitteena elintarviketurvallisuuden varmistaminen Kohteet valitaan systemaattisesti riskinarviointia käyttäen Elintarviketurvallisuuden kannalta kriittiset kohteet eniten käytettävät laitteet ja välineet vaikeasti puhdistettavat laitteet ja välineet Ristikontaminaatioiden kannalta kriittiset kohteet ovenkahvat, hissinapit, siivousvälineet laitteet ja välineet, joita käytetään kypsennettyjen ja kypsentämättömien tuotteiden käsittelyyn allergeenihallinnan kannalta kriittiset kohteet

96 Milloin näytteitä pitäisi ottaa? TÄRKEINTÄ ON SE, ETTÄ MITTAAMISESTA ON HYÖTYÄ Tavoitteena elintarviketurvallisuuden varmistaminen Näytteenottoon tulee laatia suunnitelma, joka mahdollistaa puhtauteen liittyvien kehitystrendien tunnistamisen Näytteitä tulee ottaa aina kun siitä on hyötyä puhdistusten toimivuudelle ja elintarviketurvallisuuden varmistamiselle Näytteitä tulee ottaa riittävän usein, jotta ammattikeittiön kaikkien toimintojen turvallisuus voidaan varmistaa

97 Kontaktimaljat ja -liuskat Perinteinen tapa valvoa pintapuhtautta Ei vaadi laiteinvestointeja, mutta kasvatuslämpötila vaikuttaa tulokseen (inkubaattori on suositeltava) Mittaa näytteenottohetkellä pinnalla olevien lisääntymiskykyisten mikrobien määrää Ei kerro pinnalla mahdollisesti olevasta liasta Soveltuu hyvin pinnoille, mutta näytteenotto usein vaikeampaa välineistä ja laitteista Tuloksen saaminen kestää tyypillisesti 2-5 vuorokautta

98 Proteiinijäämätestaus Hygiena PRO-Clean Helppo ja edullinen pikatesti pintapuhtauden varmistamiseen ammattikeittiössä Ei vaadi laiteinvestointeja Mittaa kohteen pinnalla olevaa proteiinijäämää Soveltuu pinnoille, välineille ja laitteille Herkkyys 50 mg proteiinia Pikatesti: tulos saadaan 10 minuutissa

99 Glukoosi-/laktoositestaus Hygiena SpotCheck PLUS Helppo ja edullinen pikatesti pintapuhtauden varmistamiseen ammattikeittiössä Ei vaadi laiteinvestointeja Mittaa kohteen pinnalle tuotteista/raaka-aineista jääneitä pelkistäviä sokereita (glukoosi/laktoosi) Soveltuu pinnoille, välineille ja laitteille Pikatesti: tulos saadaan jo 60 sekunnissa

100 Allergeenijäämätestaus Hygiena AllerSnap Helppo ja edullinen pikatesti allergeenijäämien testaamiseen ammattikeittiössä Vaatii inkubaattorin tai lämpöblokin Mittaa kohteen pinnalla olevaa proteiinijäämää Soveltuu pinnoille, välineille ja laitteille Herkkyys 3 mg proteiinia Pikatesti: tulos saadaan 30 minuutissa

101 Gluteenijäämien hallinta Hygiena AllerFlow GLUTEN Helppo ja edullinen pikatesti gluteenijäämien testaamiseen ammattikeittiössä Ei vaadi laiteinvestointeja Mittaa kohteen pinnalla olevaa gluteenijäämää Soveltuu pinnoille, välineille ja laitteille Pikatesti: tulos saadaan muutamassa minuutissa

102 Luminometria eli ATP-testaus Erittäin herkkä mittausmenetelmä Soveltuu kaikkeen hygieniavalvontaan ammattikeittiöissä Tulos numeerisena, mikä tehostaa raportointia Mittaa kaikkea soluperäistä likaa Mittaustulos saadaan 15 sekunnissa Mahdollistaa myös pesu-/desinfiointiainejäämien testaamisen Hygiena EnSURE ja SystemSURE -luminometrit

103 ATP-testauksen raja-arvot Käytettävät RLU-raja-arvot riippuvat laitevalmistajasta, mutta tarvittaessa tulokset voi ATP-standardin avulla muuntaa absoluuttisiksi femtogrammamääriksi (10-15 g) Eri luminometrityyppien ATP-lukemien vertaaminen ei kerro mitään laitteiden herkkyydestä eri laitteissa lukema on vain asetettu eri tasolle (Hygienan luminometreissä 1 RLU vastaa 1 femtogrammaa ATP:tä

104 Kertausta Jos et mittaa, et voi tietää ovatko pinnat puhtaita Jos et mittaa, et voi kehittää puhdistusprosesseja Visuaalinen puhtausvalvonta ei riitä vaan mittaamiseen on käytettävä tehokkaampia menetelmiä (ATP-mittaus, proteiinijäämä) Keittiön puhtaudella on suora yhteys sekä asiakkaiden viihtyvyyteen että turvallisuuteen

105 Antitec Torjuntatekniikka A-Haittaeläintorjunta Oy - Antitec Hygiene Antitec Oy - Haittaeläintorjunta Kotipaikkakunta Turku Markkinoiden johtava täysin suomalainen yritys Palvelualue valtakunnallinen "Laadukas työ on tulosta ammattitaidosta ja asiakasläheisyydestä. Laatu tuottaa asiakastyytyväisyyttä. Asiakastyytyväisyys on yhtä kuin menestyvä yritys."

106 ANTITEC 2019 Työntekijöitä: 11, joista 3 myös yrityksen hallituksen jäseniä +3 henkilöä franchising Toimitusjohtaja: Lasse Jansson, Turku Toimipisteet: Turku, Helsinki, Kokkola, Jyväskylä

107 Omavalvonta.fi Mukana Omavalvonta.fi yhteistyöryhmässä Yhteistyöryhmä aloitettu vuonna 2008 Mukana Diversey Suomi Oy - Consulting care ja Net-Foodlab Oy

108 Laatujärjestelmät Tuholaistorjuntapalveluiden standardin EN16636 mukainen laatujärjestelmä. Standardin kehittänyt Euroopan tuholaishallintayhdistysten liitto CEPA. Sertifikaatin myönsi Bureau Veritas (Ensimmäisenä Suomessa). Gaftan GTAS sertifiointi toukokuu ID: GTAS750 IMFO jäsenyys ja laatusertifiointi lokakuu 2017

109 Pellosta pöytään Antitec tuottaa palveluita sekä yrityksille että yksityisille - Viljelystilat - Karjatilat - Vilja-/Juuresvarastot - Teurastamot - Myllyt - Lihanjalostamot - Leipomot/Pakkaamot - Kaupat/Tukut - Jakeluterminaalit - Kodit/Ravintolat/keittiöt - Kaupat/Tukut - Jätteiden lajittelukeskukset - Kodit/Ravintolat/keittiöt - Jätteiden lajittelukeskukset

110 Tavoitteet 2019 Säilyttää asemansa johtavana suomalaisena tuholaistorjunta-alan yrityksenä markkinoilla. Avata vähintään 3 uutta toimipistettä Lisätä henkilöstöä vanhoihin toimipaikkoihin Saada kaikki yhteystyökumppanit yhdessä huomioimaan eettiset ja ympäristöarvot

111 Palvelumme Jyrsijöiden monitorointi ja torjunta Sensorit Myrkyttömät kontrollisyötit Elektroniset ansat Mekaaniset loukut Myrkylliset syötit

112 Palvelumme Hyönteisten monitorointi Feromoniansat UV-/UVA-laitteet Hyönteisten torjunta Ruiskutus ULV-sumutus Kaasutus (Fumigointi)

113 Palvelumme Elintarvikenäytteiden ottaminen Pintapuhtausnäytteiden ottaminen ATP Hygicult

114 Haitta-/tuhoeläin MAATALOUDESSA PELLOLLA JA PUUTARHASSA Tuhoeläimiä Tuholaisia ELINTARVIKKEISSA JA TUOTANNOSSA SEKÄ IHMISTEN ASUINYMPÄRISTÖSSÄ Haittaeläin Haittaeliö

115 Elintarvikesektorilla kaikki hyönteiset ja muut eläimet ovat HAITTAELIÖITÄ joutuessaan elintarvikkeen kanssa kosketukseen. Hyönteiset Hämähäkit / punkit Jyrsijät Linnut

116 Miksi hallintaohjelma? Ennalta ehkäistä erilaisia tauteja Musta Surma Yersinia pestis-bakteeri, tappoi kolmasosan Euroopan väestöstä (rotat) Punatauti, kuolemantapauksia Suomessa 1700-luvulla enemmän kuin pelätty isorokko (kärpäset) Lavantauti, kuolemantapauksia Suomessa 1950-luvulla (jyrsijät) Malaria on maailman toiseksi tappavin tartuntatauti (hyttyset) Trakooma, yksi maailman yleisimmistä sokeutumisen syistä (kärpäset) Denguekuume, sairastuu vuosittain n miljonaa ihmistä (hyttynen) Jänisrutto (hyönteiset, eläimet) Kampylobakteeri (linnut, jyrsijät) Myyräkuume (jyrsijät) Salmonellainfektio (linnut ja jyrsijät)

117 Miksi hallintaohjelma? Terveydellisiä syitä Ulosteet mikrobit allergeenit Tuotteen sisältö väri ravintoarvo - maku - näkö

118 Miksi hallintaohjelma? Ennaltaehkäistä kiinteistölle ja ympäristölle aiheituvia haittoja Sähköjohdot > tulipalo, sähkö- ja tietoliikennekatkokset Reikiä eristeissä > kylmyys, homevauriot, muut hyönteiset, hajut Maaonkalot ja reiät > maavajoamat, rakenteiden murtuminen, istutukset

119 Jyrsijöiden torjunta Poistetaan ympäristöstä jyrsijöille kelpaava ravinto. Tarkistetaan jäteastoiden kunto, rikkoituneet tulee vaihtaa uusiin. Tukitaan/verkoitetaan kiinteistössä olevat raot ja halkeamat. Tarkistetaan nosto-ovien kumitiivisteiden kunto. Aloitetaan jatkuva monitorointi ja tehotorjunta: Asennetaan monitorointiasemia kiinteistön välittömään läheisyyteen ja sisätiloihin. Monitorointiasemissa on sensoritunnistin tai myrkytön kontrollisyötti. Asennetaan elektronisia tai mekaanisia pyydyksiä, jotka toimivat ennaltaehkäisevänä torjuntana. Elektroniset ja mekaaniset pyydykset voivat pyydystää 1-30 hiirtä kertavirityksellä. GREENWAY Tehotorjunta: Asennetaan tarvittessa myrkkysyöttiasemia ongelmaalueelle ja muutetaan monitorointiasemat myrkkyä sisältäviksi syöttiasemiksi. Tehotorjunta 35 päivää.

120 SOKERITOUKKA Munat kehittyvät 28 päivässä +25 C:ssa ja 75 % ilmankosteudessa Munat n. 0,5-1,0 mm pitkiä; nymfit luovat nahkansa 8-9 kertaa Maksimielinikä 2-3 vuotta Tavat: aktiivinen öisin, piileskelee päivisin selviää useita kuukausia ilman ravintoa Ravinto: elintarvikkeita ja materiaaleja, jotka sisältävät tärkkelystä, sokeria, selluloosaa tai proteiineja Vauriot: Suurina määrinä aiheuttaa vanhinkoa papereille, tapeteille ja kirjoille Leviäminen: Yleisiä, leviävät tavarakuljetusten kautta. Kuivuneet lattiakaivot

121 Metsähiiri Paino 7-40g, pituus 9-13 cm Sirorakenteinen, suuret korvat, selkä kullanruskea, vatsapuoli valkea Naaras sukukypsä 6 viikkoisena, poikastuotanto n. 40 vuodessa. Elinikä n. 1 vuosi. Ravintonaan suosii kasvien viherosia, siemeniä, pähkinöitä, viljaa, hyönteisiä ja matoja.

122 Metsämyyrä Paino 12-35g, pituus on yhteensä 7 13,5cm Selkäpuolelta punaruskea Nuoret alle 1kk harmaanruskea Häntä vain puolet ruumiista pääasiassa kasvisravintoa: kuten siemeniä, marjoja, lehtiä, juuria, sieniä, jäkälää, taimien latvasilmuja. Vuodessa syntyy 4 5 poikuetta, joissa on yleensä 3 5 poikasta MYYRÄKUUME

123 Kotihiiri Paino n g, pituus Poikasmäärä n. 40kpl/v Odotusaika 3 viikkoa, 5-6 poikasta, imetysaika 3 viikkoa Elinikä 1-2 vuotta Ominaista virtsan pistävä haju. Pystyy saamaan tarvitsemansa veden rasvasta aineenvaihdunnan tieltä muodostuvalla vedellä. Selkä ruskeanharmaa, vatsa hieman vaaleampi -värimuunnelmia Hajuaisti tärkein aisti, erinomainen kiipeilijä, hyppää 30 cm korkeuteen. Kaikkiruokainen, syö 3-5 g ravintoa päivässä MIKROBIVEKTORI, likaavat tuotteita ulosteella ja virtsallaan.

124 Isorotta Harmahtavan ruskea, vatsa hieman vaalempi Paino n g, ruumis 22-30cm ja häntä hieman lyhyempi poikasta kerrallaan, krt vuodessa Ravinnontarve g/pvssä Elinikä n 1-2,5v Erinomainen hajuaisti, hyvä kaivaja ja uimari sekä kiipeilijä Mustarotta Mustanruskea, häntä ohut ruumista pidempi Ei pysyviä kantoja Suomessa. Vain satamissa. Erinomainen kiipeilijä. Hakeutuu rakennuksen yläosiin. Elinikä 2 4 v

125 Muut tuholaiset Koisaperhoset: (suomessa 76 lajia) Yleisin Intianjauhokoisa, keittiökoisa Muut lajit: manteli-, kaakao-, ruis-, jyvä-, jauhokoisat Kuoriaiset: (maailmalla 450 tuhatta lajia) Jyvä- ja riisikärsäkäs, hinkalo- ja vakkakuoriainen, riisi- ja lesehäröt

126 Tuhohyönteiset Täydellinen muodon muutos elinkaarensa aikana Muna > Toukka >Kotilo > Aikuinen Aikuinen = kuoriainen tai perhonen