Hyvän tekijä Aktiivinen hyvän tekijä Pelaa joukkueena Kestävyyden kehittäjä Turvallisissa kantimissa

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2018

2 2 Hyvän tekijä Me tehdään työtä hyvän asian puolesta. Työtä, jonka vaikutus näkyy koko yhteiskunnassa. Kun päättää ostaa meiltä palvelun, tekee arvovalinnan, sijoituksen tulevaisuuteen. Meidän työ tähtää antamaan nuorille eväät elämään, eheän mielen ja terveen itsetunnon. Puhdas sydän Aktiivinen hyvän tekijä Me ollaan vastuuntuntoisia ja tervehenkisiä seikkailijoita. Kun ajattelee aidosti myönteisesti ja näyttää sen, voi rehellisesti sanoa uskovansa kaikkeen tekemiseensä. Me uskotaan oikeisiin tekoihin ja tehdään niitä aktiivisesti. Nuorisotyö on arvokasta, ja me halutaan säilyttää se arvokkaana. Aito Yhteispeli Pelaa joukkueena Yhteishenki on meidän toimintamme selkäranka, niin työtehtävissä kuin asiakassuhteissa. Se näkyy motivoituneena henkilökuntana ja hyvänä työn jälkenä. Me palvellaan iloisesti, laadukkaasti ja henkilökohtaisesti. Oiva sijainti kruunaa toimivan palvelukokonaisuuden. Me huomioidaan asiakkaiden toiveet. Vahva luonto Kestävyyden kehittäjä Me suojellaan ympäristöä ja varjellaan lapsenmielisyyttä. Me ajatellaan aidosti myönteisesti ja näytetään se. Me uskotaan siihen, mitä me tehdään, ja me asetetaan työllemme tavoitteita. Me kunnioitetaan luontoa ja kanssaihmisiä, kestävä kehitys ohjaa toimintatapojamme niin nuorisotyössä kuin ympäristötietouden jakamisessa. Oma maailma Turvallisissa kantimissa Me työskennellään historiallisessa ja luonnonläheisessä miljöössä. Me panostetaan seikkailuun ja kehittymiseen sekä uusiin elämyksiin ja kokemuksiin. Meidän kanssa kaikki tekeminen on hauskaa. Meille turvallisuus, luotettavuus ja laatu ovat itseisarvoja, niistä on hyvä nuorisotyö ja toimivat asiakassuhteet tehty. Se on arvokas kokonaisuus mielenrauhaa ja suvaitsevuutta.

3 3 Sisältö Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen Vastuullinen toimija... 6 Hallinto... 7 Henkilöstö... 9 Tunnusluvut... 9 Henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi Turvallisuus Ympäristöteot Alueen kehittäminen ja investoinnit Yhteiskuntavastuullinen tiedottaminen ja viestintä Luku 1 Nuorisokeskustoiminta Valtakunnalliset nuorisokeskukset Nuorisokeskus Anjala Kulttuurinen nuorisotyö Avainluvut Nuorisotyön menetelmät Alueellinen nuorisotyö Valtakunnallinen vaikuttaminen Ympäristökasvatus Leirikoulut Kansainvälinen toiminta Verkostoyhteistyö Hankkeet Lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukeminen joukkueyhteistyö Erityistehtävät Nuotta-valmennus Nuotta Anjalassa Tunnusluvut Kehittäminen Lasten ja nuorten paikallinen harrastustoiminta Nuori Suomi kalastaa... 33

4 4 Kaksikielisyys Anjalassa Luku 2 Ankkapurhan alueen kulttuuriperinnön vaaliminen Nuorisotyötä tukevat ansaintamallit Ankkapurhan kulttuuripuisto Lasten ja nuorten joulurauhan julistus Anjalan kartanon uusi aika kehittämishanke... 38

5 5 Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen 2018 Suomen Nuorisokeskusyhdistys juhli 25-vuotista taivaltaan vuonna Minulla oli ilo ja kunnia luotsata hallituksen puheenjohtajana yhdistys juhlavuoden yli. Nuorisokeskus Anjalassa juhlimme yhdistyksen juhlavuotta mm. avoimilla ovilla elokuussa, ja haastamalla kaikki Suomen Nuorisokeskukset julistamaan alueellaan joulurauha lapsille ja nuorille. Palautteiden valossa kulunut vuosi oli onnistunut. Enemmistö opettajista koki leirikoululle asetettujen tavoitteiden toteutuneen. Meillä Anjalassa jokainen leirikoululainen vastaa palautekyselyyn. Vuoden 2018 mieleen jäänein palaute oli seuraava: kohtaan parasta leirikoulussa oli, oppilas oli vastannut seuraavasti: Ihmiset, oli ihanaa oppia luokkalaiseni paremmin. Enkä myöskään tuntenut olevani yksin. Viesti kertoo siitä, että yksin jäämisen kokemus ei ole kirjoittajalle vieras. Koululaisten yksinäisyys - tutkimuksen ja kouluterveyskyselyn mukaan satunnainen yksinäisyyden kokeminen on yleistä. Yksinäisyyden kokeminen voi aiheuttaa sekä terveydellisiä että sosiaalisia ongelmia. Jokainen saamamme palautteen mukainen kokemus voi olla todella merkityksellinen yksinäisyyttä kokeneelle lapselle. Nuorisokeskusten leirikouluissa vahvistetaan osallisuutta ja yhdessä tekemistä. Pyrimme tarjoamaan myös elämyksiä, joilla voi oppia uutta paitsi itsestään, myös luokkatovereistaan. Nuorisokeskukset ovat myös syrjinnästä vapaita alueita, ja voidaankin rehellisesti sanoa tavoitteenamme olevan, että meillä kukaan ei jää yksin. Meillä Anjalassa toteutuu nuorisokeskusten pedagoginen työote aidosti, koko talo kasvattaa. Vaikka remontti aiheuttaa tiloissa muutoksia, henkilöstössä tapahtuu vaihdoksia elämäntilanteiden muuttuessa tai kiire luo kaaosta, välittäminen jatkuu, aidolla yhteispelillä. Jenni Liikkanen toiminnanjohtaja

6 6 Ankkapurhan kulttuurisäätiö A nkkapurhan kulttuurisäätiö aloitti toimintansa Säätiön perusti Kouvolan kaupunki Nuorisokeskus Anjalan tuotoista kertyneiden tulojen ja Nuorisokeskus Anjalan käytössä olleiden kiinteistöjen muodostamalla säädepääomalla. Ankkapurhan kulttuurisäätiön ensisijainen tarkoitus on kehittäminen ja tukeminen valtakunnallisena ja kansainvälisenä nuorisokeskustoimintana. Lisäksi säätiön tarkoituksena on vaalia Ankkapurhan alueen kulttuuriperintöä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö luo edellytyksiä ja voi harjoittaa seuraavaa toimintaa: nuorisotyötä palveleva nuorisokeskustoiminta; leirikoulutoiminta, harrastus-, virkistys- ja vapaa-aikatoiminta, kurssien, leirien ja koulutustilaisuuksien järjestäminen, luontokoulutoiminta. kulttuuritoiminta; harrastus-, virkistys- ja vapaa-aikatoiminta, näyttelyiden, konserttien ja tapahtumien, kurssien ja seminaarien järjestäminen. Säätiö voi tuottaa sellaisia matkailu- ja ravitsemispalveluja, jotka liittyvät säätiön tarkoituksen toteuttamiseen. Vastuullinen toimija A nkkapurhan kulttuurisäätiö pyrkii toimintaansa liittyvissä valinnoissa yhteiskuntavastuullisuuteen. Kaikissa aine-, tarvike- ja palveluostoissa pyritään suosimaan paikallisia yrittäjiä ja siten lisäämään paikkakunnan työllisyyttä ja ostovoimaa. Ruokapalveluissa pyritään suosimaan lähialueella tuotettuja raaka-aineita. Ankkapurhan kulttuurisäätiö on vastuullinen toimija suhteessa yrittäjiin ja muihin palvelutuottajiin. Aikuisasiakkaat maksavat säätiön palveluista kilpailijaperusteisen hinnoittelun mukaisen, arvonlisäverollisen hinnan. Ankkapurhan kulttuurisäätiö on yleishyödyllinen toimija, jonka toiminnan tulos käytetään oman toiminnan kehittämiseen.

7 7 Ympäristövastuusta säätiö huolehtii sekä valinnoissaan että kasvatustyössään. Säätiöllä on oma ympäristöohjelma, jonka avulla pyritään vähentämään ympäristölle toiminnasta aiheutuvaa kulutusta. Hankinnoissa huomioidaan ympäristönäkökulmat ja suositaan yrityksiä, joilla on oma ympäristöohjelma. Taloudellinen vastuu säätiöllä on tarkoitustaan toteuttavan toiminnan kannattavuuden puolesta. Toiminnan tulee pyöriä asiakasperusteisella rahoituksella. Asiakashintojen tulee kuitenkin pysyä kohtuullisina, jotta palvelut ovat kasvattajien ja kouluttajien saavutettavissa. Lasten ja nuorten palvelujen tuottamisesta aiheutuvia kuluja kompensoi Opetus- ja kulttuuriministeriön vuotuinen toiminta-avustus. Taloudellista vastuuta säätiö kantaa myös sille osoitettujen avustusten tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Sosiaalinen vastuu nuorisokeskuksella on asiakkaidensa henkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta. Nuorisokeskus on turvallinen paikka sekä ryhmille että kaikille ryhmän jäsenille. Nuorisokeskus Anjala on syrjinnästä vapaa alue. Vastuuta kannamme myös lupauksesta tarjota palveluja kasvattajien ja kouluttajien työn tueksi. Jatkuvalla kehittämisellä ja avoimella vuorovaikutuksella asiakkaiden kanssa huolehdimme palvelujen ajantasaisuudesta ja tarpeenmukaisuudesta. Sosiaalinen vastuu on myös henkilöstön hyvinvoinnista. Ankkapurhan kulttuurisäätiö tukee työn ja perheen yhteensovittamista tarpeiden mukaan. Myös työkyvyn ylläpitämiseksi on räätälöity erilaisia työaikakäytäntöjä. Osoitukseksi vastuullisesta toiminnastaan säätiö sai Suomalaisen Työn liitolta Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeuden kesäkuussa Suomessa on tuhansia yhteiskunnallisia yrityksiä, joiden toiminta on taloudellisesti kannattavaa, arvositoutunutta ja kestävän kehityksen mukaista liiketoimintaa kattaen eri toimialoja. Hallinto Ankkapurhan kulttuurisäätiön perustamisesta päätti Kouvolan kaupunginvaltuusto ja toiminnan ja henkilöstön siirrosta Ankkapurhan kulttuurisäätiön hallitus alkaen: Vuolasto Johanna, puheenjohtaja, erityisasiantuntija Taiteen edistämiskeskus

8 8 Niemi Veikko, varapuheenjohtaja, koulutus- ja nuorisojohtaja Kouvolan kaupunki Myllyntausta Hanna, Ankkapurhan teollisuusmuseosäätiön hallituksen jäsen Helminen Harri, Kymenlaakson maakuntahallituksen puheenjohtaja, Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja asti Juura Kirsi, Kymenlaakson kauppakamari Lavonen Esko, kaupunginhallituksen edustaja, nuorisopalvelujen koordinaattori Kouvolan kaupunki Wrede Rabbe Holger, Regina-säätiön edustaja Petteri Ikonen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu alkaen. Säätiön hallitus kokoontui viisi kertaa vuoden 2018 aikana, sekä kerran yhteiseen kehittämispäivään. Säätiön johtosäännön mukaisesti hallitus mm: 1. Johtaa, ohjaa ja valvoo säätiön toimintaa. 2. Päättää säätiön strategiasta ja pitkän aikavälin kehittämishankkeista. 3. Hyväksyy säätiön keskeiset toimintaperiaatteet ja suunnitelmat. 4. Päättää vakituisen henkilökunnan määrästä. 5. Vastaa säätiön varainhoidosta ja sijoitustoiminnasta. 6. Vastaa säätiön kirjanpidon ja tilintarkastuksen järjestämisestä. 7. Hyväksyy palveluiden ja tuotteiden hinnoitteluperiaatteet. 8. Hyväksyy säätiön mahdolliset avustus- tai lahjoituskohteet. Hallituksen puheenjohtaja toimii toiminnanjohtajan esimiehenä. Säätiössä toimiessaan hallituksen jäsen toimii säätiön edun mukaisesti. Hallitusten päätösten toimeenpanosta vastaa toiminnanjohtaja Jenni Liikkanen. Toiminnanjohtajan tehtävistä säädetään johtosäännössä seuraavaa: Toiminnanjohtaja mm: 1. Järjestää ja organisoi säätiön toiminnan ja johtaa toimintaa hallituksen linjausten mukaisesti. 2. Toimii hallituksen esittelijänä ja sihteerinä ja vastaa hallituksen päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. 3. Vastaa varainhankinnan ja sidosryhmäyhteistyön järjestämisestä. 4. Vastaa säätiön henkilöstöasioista ja toimii työnantajan edustajana näissä asioissa. 5. Ottaa ja erottaa määräaikaisen henkilöstön. 6. Päättää enintään euron hankinnoista. 7. Päättää irtaimen omaisuuden myynnistä ja poistamisesta. 8. Päättää tuotteiden ja palveluiden hinnat hallituksen vahvistamien periaatteiden mukaisesti. 9. Toimii säätiön tiedottajana.

9 9 Vuonna 2018 säätiön johtoryhmään kuuluivat toiminnanjohtajan lisäksi kehittämispäällikkö Kirsi Sali, asiakaspalvelupäällikkö Paula Rämä, nuorisotyön koordinaattori Outi Rasimus (30.6. asti) ja keittiöpäällikkö Mari-Anna Hälikkä sekä Outi Rasimuksen tilalle tullut Nuotta-koordinaattori Joonas Rönkkönen. Henkilöstö N uorisokeskus Anjalan henkilöstö koostuu eri alojen ammattilaisista. Jokaisella on oma tehtävänsä osana yhteisen tavoitteen toteutumista, oma paikkansa kokonaisuudessa. Henkilöstön luomassa organisaatiokulttuurissa on avoin ilmapiiri, yhteinen vastuu tavoitteista ja innovatiivisuus uuden kehittämiseen tahtotilana. Me tehdään työtä hyvän asian puolesta. Tunnusluvut Nuorisokeskus Anjala työllisti vuonna henkilötyövuoden verran. Henkilöstöstä vakituisia oli 16 kpl, joista 1 henkilöä oli osan vuodesta vuorotteluvapaalla, 2 vanhempainvapailla. Määräaikaisia työsuhteita oli 13 henkilöllä. Määräaikaisista työsuhteista osa oli sijaisuuksia, ja osa toiminnan sesonkiluonteisuudesta johtuvia määräaikaisia työsuhteita. Vuoden 2018 aikana oli työkokeilussa 3 henkilöä sekä 4 henkilöä kuntouttavassa työtoiminnassa. Vuonna 2018 Ankkapurhan kulttuurisäätiö työllisti myös nuoria kesätyöntekijöitä osana Kouvolan kaupungin kampanjaa. Kesäduuni-kampanjassa oli mukana 6 kouvolalaista 9.- luokkalaista kahden viikon työskentelyjakson ajan. Henkilöstön sukupuolijakauma on hyvin naisvoittoinen, vuoden aikana keskuksessa työskenteli 3 miestä, joista vakituisia kaksi ja yksi määräaikainen. Vuoden aikana oli 12 harjoittelijaa. Oppilaitoksittain harjoittelijoiden jakauma 2018: Kouvolan seudun ammattiopisto: luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, 5 opiskelijaa

10 10 matkailualan perustutkinto hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu yhteisöpedagogi (AMK) artenomi, restaurointi (AMK), 2 opiskelijaa Pajulahden urheiluopisto liikunnanohjauksen perustutkinto Henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi Nuorisokeskus Anjalassa henkilöstöä kannustetaan kouluttautumaan ja kehittämään omaa työtään ja osaamistaan. Vuoden aikana useat keskuksen työntekijät ovat osallistuneet erilaisiin ammatillisiin koulutuksiin. Henkilöstölle tarjottiin aktiivisesti mahdollisuuksia osallistua myös erilaisiin koulutuksiin ja seminaareihin. Messukäyntejä ja vierailuja muihin Nuorisokeskuksiin tehtiin myös vuoden aikana. Koko henkilökunnan yhteinen koulutuspäivä järjestettiin maaliskuussa. Koulutuspäivän aiheena oli toiminta uhkaavassa tilanteessa ja henkilöturvallisuus. Koko henkilöstölle pidettiin yksilökehityskeskustelut vuoden aikana, sekä tarpeen mukaan ryhmäkehityskeskusteluja. Sisäistä henkilöstön kehittämistä toteutetaan yhteisillä suunnittelupäivillä. Yhteistä suunnittelua ja kehittämistä toteutettiin erityisesti leirikoulusesonkien ulkopuolisina aikoina, jolloin kehitettiin uusia menetelmiä ja ohjelmia sekä päivitettiin ohjelmien ohjaajan ohjeita. Leirikoulusesonkien päätteeksi pidettiin purkupäivät, joissa käsiteltiin opettajien ja leirikoululaisten palautteet, sekä sesonkiohjaajien palaute ja huomiot. Palautteita hyödynnetään suunnittelussa ja toiminnan kehittämisessä. Marraskuussa järjestettiin henkilökunnan ja Ankkapurhan kulttuurisäätiön hallituksen yhteinen vuosijuhla. Vuosijuhla vietettiin Anjalassa säätiön omissa tiloissa. Joulukuussa virkistyimme yhteisessä toimintapäivässä. Keittiö- ja huoltopalvelutiimi suunnittelit ja toteutti ohjelmaa ohjaus- ja kehittämishenkilöstölle. Ohjelman jälkeen nautittiin ohjaustiimin valmistamasta lounaasta kodalla. Tärkein asia työhyvinvoinnin kehittämisessä on hyvän ja turvallisen ilmapiirin ylläpitäminen.

11 11 Työterveyspalveluissa yhteistyökumppanina vuonna 2018 oli Kouvolan työterveys ry. Lisäksi säätiö tarjoaa kaikille vähintään 1 vuoden mittaisessa työsuhteessa oleville työntekijöilleen sairauskuluvakuutuksen, joka kattaa kaikki erikoislääkäritutkimukset ja erikoislääkärin määräämät hoito- ja tutkimustoimenpiteet. Yhteiset pelisäännöt polku toimivaan työyhteisöön Olemme selvillä perustehtävästämme ja siitä, miksi organisaatio on olemassa sekä omasta osuudestamme sen toiminnassa. Pidämme huolta omasta ja työyhteisön hyvinvoinnista ja motivoitumisesta. Kohtelemme toisiamme kunnioittavasti ja tasavertaisesti. Ylläpidämme avointa ja kannustavaa ilmapiiriä. Jaamme ajatuksemme ja ideamme rohkeasti oikealla foorumilla, oikeassa paikassa. Sitoudumme yhteisiin päätöksiin silloinkin, kun olemme itse eri mieltä. Tunnistamme ja tunnustamme keskeneräisyytemme ja uskallamme kysyä ollessamme epävarmoja. Oivallamme mahdollisuuden oppia ja kasvaa. Näemme erilaisuuden voimavarana ja kohtaamme jokaisen yksilönä. Annamme ja vastaanotamme palautetta rakentavasti. Työskentelemme toinen toistamme auttaen ja tukien. Sitoudumme noudattamaan yhdessä luotuja pelisääntöjä ja toimintatapoja arvojamme unohtamatta.

12 12 Turvallisuus Nuorisokeskus Anjalassa kiinnitetään jatkuvaa huomiota sekä asiakkaiden että henkilökunnan turvallisuuteen ja pyritään ennakoimaan ja minimoimaan mahdolliset riskit. Vuonna 2018 tietoon tulleita tapaturmia sattui yhteensä 6. Tapaturmat olivat laastarilla ja kylmäpussilla hoidettavia, pieniä haavoja, venähdyksiä ja mustelmia. Ohjelmissa annetaan selkeä ohjeistus, jonka tarkoituksena on ehkäistä tapaturmia. Keskuksen henkilökunta tekee vuosittain riskikartoituksen toimintaympäristössä, jotta mahdolliset vaaran paikat voidaan ennakoida ja korjata. Syrjimättömyyden periaatteeseen sitoutuneena nuorisokeskuksen rooli on jatkaa työtä kaikenlaisen syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän vastaisena organisaationa. Tavoitteena on poistaa lasten keskinäisistä konflikteista aiheutuvat tapaturmat muun muassa varaamalla tarpeeksi aikaa ohjelmissa koettujen tuntemuksien läpikäyntiin. Vuonna 2018 on päivitetty pelastussuunnitelma. Henkilöturvallisuutta täydentämään otettiin Securitaksen kannettavat turvahälyttimet, jolla avunpyyntö saadaan samanaikaisesti sekä toimistolle että vartiointipalveluun. Henkilöstön ensiapuvalmiuksista pidetään huolta. Koko henkilöstöllä on kattava ensiapuvalmius. Ensiaputarvikkeita on riittävästi saatavilla; jokaisella ohjaajalla oma ensiapulaukku mukana ja kaikissa tiloissa on perustarvikkeet. Kaikkiin ohjelmiin tehdään turvallisuusasiakirjat ja riskianalyysit sekä henkilöstölle annetaan kattava ohjeistus ja perehdytys. Turvallisuuskansiota myös päivitetään aktiivisesti. Ympäristöteot Nuorisokeskus Anjalan ympäristöohjelma päivitettiin kestävän kehityksen ohjelmaksi vuonna Ohjelman tavoitteisiin pyrittiin eri osa-alueilla käytännönläheisillä toimenpiteillä. Siivouksessa ja kiinteistönhoidossa kiinnitettiin huomiota energiatehokkuuteen ja

13 13 kestäviin valintoihin hankinnoissa. Ruokapalveluissa kehitettiin kasvisruokailua kokeilemalla viikoittaista kasvisruokapäivää. Henkilökunnalle järjestettiin turvallisuuskoulutusta ja kouluttautumiseen kannustettiin. Syksyllä 2018 haettiin Luonto-Liiton hostel-toiminnalle tarjoamaa ympäristösertifikaattia. Nuorisokeskus Anjala täyttää Luonto-Liiton asettamat kriteerit ja sertifikaatti myönnettiin. Kulttuurisäätiön omistamien tilojen lämmön-, sähkön- ja vedenkulutusta seurataan kuukausitasolla. Kulutus riippuu paljon asiakkaiden määrästä ja tavoista. Tiedottamalla pyritään ohjaamaan asiakkaita säästämään energiaa ja vettä. Kulutusta vähennetään hiljaisina aikoina säätämällä asuntojen lämpötilaa. Ympäristökoulu Regina vastaa Nuorisokeskus Anjalan ympäristökasvatustehtävästä. Ympäristökasvatustehtävää hoitavat kaikki nuorisokeskuksen ohjaajat kiertäen Kouvolan kouluissa pitäen ympäristökoulupäiviä. Kehittämispäällikkö on osallistunut Kymenlaakson ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän toimintaan. Ympäristökasvatukseen ja ulkona oppimiseen liittyviä koulutuksia pidettiin itse kaksi vuoden aikana. Koulutuksiin osallistui 40 henkeä. Alueen kehittäminen ja investoinnit Ankkapurhan kulttuurisäätiö teki vuonna 2018 muutamia kiinteistöhankintoja Ankkapurhan pihapiirissä. Kouvolan kaupungilta vuokralla ollut majoitustila Mäntylä ostettiin keväällä. Samoihin aikoihin hankittiin säätiön omistukseen kaupungin omistama Veistola-rakennus ja siihen liittyvä konehalli. Veistola-rakennuksessa tehtiin korjaustöitä ja tilojen siistimistä.

14 14 Tiloihin siirrettiin kiinteistönhoitajan työtilat sekä tehtiin varastotilaa erilaisille kiinteistönhoidon ja siivouksen välineistölle ja tarvikkeille. Lisäksi tilaan saatiin varasto ohjauksessa tarvittaville tarvikkeille. Konehalli vuokrattiin Kouvolan seudun ammattiopiston käyttöön. Kivinavetan remontointihanke eteni toteutukseen vuonna Kaupunginvaltuuston hyväksyttyä kasvaneen kustannusarvion ja kaupunginhallituksen siunattua urakan toteuttajat, hanke pääsi alkamaan joulukuussa Rakennukseen remontoidaan uudet keittiö-, ravintola-, toimisto-, liikunta- ja kokoustilat nuorisokeskuksen käyttöön. Remontin toteuttaa kiinteistön omistaja Kouvolan kaupunki ja Ankkapurhan kulttuurisäätiö on rakennuksessa vuokralaisena. Remonttiin saadaan Opetus- ja kulttuuriministeriön investointiavustusta n. 60% prosenttia hankkeen kokonaiskuluista. Anjalan kartanon rakennuksille ja piha-alueille tehtiin hoito- ja kunnostussuunnitelma. Museovirasto toimi konsulttina suunnitelmien laadinnassa. Kartanon kunnostustyöt aloitettiin uusimalla kuistit. Myös puistoaluetta turvallistettiin suorittamalla vanhimpien puiden hoitoleikkausta ja karsintaa. Yhteiskuntavastuullinen tiedottaminen ja viestintä Nuorisokeskus Anjala tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti sekä sosiaalisessa mediassa, kuten Instagramissa ja Facebookissa. Nuorisokeskus Anjalalla on myös blogi. Myös perinteiset tiedotuskanavat, kuten lehdistö- ja mediatiedotteet ovat käytössä säännöllisesti. Nuorisokeskus Anjalan markkinointistrategiassa merkittävässä roolissa on palvelulla markkinointi. Erityisesti leirikouluasiakkaissa korostuu ns. puskaradion kautta saatu positiivinen viesti toiminnastamme. Enemmistö leirikoulujen opettajista kertoi valinneensa Anjalan joko suositusten tai oman aiemman kokemuksen perusteella. Nuorisokeskuksen viestintä on asiakaslähtöistä. Jokainen mainos sekä esite on suunniteltu sille asiakasryhmälle, jolle viesti on tarkoitus kohdentaa. Valokuvia keskuksen toiminnasta ja tiloista on hyödynnetty esitteissä ja mainoksissa. Viestinnän tavoitteena on tuoda esille kutakin kohderyhmää parhaiten tukevat palvelumuodot ja osaaminen kasvattajien työn tueksi.

15 15 Anjala on mukana Suomen nuorisokeskusten yhteismarkkinoinnissa. Yhteismarkkinoinnin on suunnitellut Suomen Nuorisokeskukset ry:n viestintävastaava, jonka laatimaa ohjeistusta keskukset ovat noudattaneet markkinointitoimenpiteissään. Vuoden aikana mainostettiin nuorisotyöntekijöille ja opettajille suunnatuissa julkaisuissa. Ankkapurhan kulttuurisäätiön tavoitteena on viestiä yhteiskunnallisesta toiminnastaan siten, että jokainen säätiön palveluja käyttävä tietää tukevansa suomalaista nuorisotyötä.

16 16 Luku 1 Nuorisokeskustoiminta Valtakunnalliset nuorisokeskukset N uorisolain mukaan nuorisokeskusten tehtävänä on palvella ensisijaisesti alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä nuorisotoimintaa, leiri- ja luontokoulutoimintaa, nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä nuorisotyön jatko- ja täydennyskoulutusta. Suomen nuorisokeskukset edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla ja ohjaamalla heidän kasvuaan ja tarjoamalla monipuolisen, toiminnallisen ja turvallisen ympäristön sekä myönteisen ilmapiirin elämykselliseen yhdessäoloon ja osallisuuteen. Nuorisokeskusten yleishyödyllinen tehtävä on tukea kouluttajien ja kasvattajien työtä. Tässä tehtävässään keskukset tuottavat leirikoulujen, luonto- ja harrasteleirien, seikkailukasvatuksen, sosiaalisen vahvistamisen, koulutusten, kokousten, perhe- ja virkistyslomien ja nuorisotapahtumien järjestämiseen liittyviä palveluita. Nuorisokeskukset toimivat myös kansainvälisen nuorisotoiminnan koordinoijina ja kohtauspaikkoina. Palvelut toteutetaan paikalliskulttuurin kannalta merkittävillä paikoilla, joissa on nuorisotyöhön kehitetyt turvalliset puitteet, majoitus- ja ateriapalvelut, kokous- ja koulutustilat sekö toimintaan soveltuvat harrastus- ja liikuntavälineistö sekä tilat. Nuorisokeskusten yhteinen arvopohja Yhdenvertaisuus Elämän ja ympäristön kunnioittamineen Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys Osallisuus Nuorisokeskusten yhteinen visio 2020 Vuonna 2020 Suomen nuorisokeskukset on nuorisotyön tunnustettu osaaja ja yhteistyön rakentaja, jonka työ perustuu vahvaan nuorisokeskuspedagogiikkaan ja nuorten osallisuuteen. Nuorisokeskukset tunnetaan ja niitä arvostetaan yhteiskuntavastuullisena palvelu- ja kehittämiskeskusverkostona. Nuorisokeskukset tuottavat lisäarvoa nuorisotyön kentälle alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

17 17 Nuorisokeskusten yhteiset valinnat o Vahvistamme nuorisotyön kehittäjärooliamme alueellisesti ja valtakunnallisesti o Vahvistamme valtakunnallista nuorisokeskusbrändiä ja lisäämme keskusten tunnettuutta keskeisten asiakas- ja sidosryhmien keskuudessa o Vahvistamme nuorisokeskusten perustoimintaa, toiminnan sisäistä laatua ja johtamista Nuorisokeskus Anjala Nuorisokeskus Anjala on perustettu vuonna 2000 toteuttamaan nuorisolaissa asetettua tarkoitusta Kouvolan kaupunkiin, Kymijoen rannalle Ankkapurhan alueelle, Anjalan kylään. Anjalassa nuorisokeskustoiminta on kasvanut tasaisesti. Kasvu on perustunut osaamiseen, ohjaajiin ja ohjelmiin panostamalla. Suurin osa ohjelmista ja kaikesta keskuksen toiminnasta järjestetään ulkona omassa pihapiirissä. Osaamiseen, ohjaajiin ja ohjelmiin panostaminen on panostamista laatuun, josta olemme saaneet tunnustusta asiakkailtamme. Leirikoulujen opettajat sekä Nuotta-valmennusten ohjaajat kokevat saavansa Nuorisokeskus Anjalan toiminnasta tukea omaan työhönsä. Laadukkaat ja tavoitteelliset ohjelmat ovat merkittävimpiä tekijöitä miksi kasvattajat ja kouluttajat valitsevat tulla Anjalaan. Nuorisokeskustoiminnan suurin työmuoto Anjalassa on leirikoulujen järjestäminen ja toteuttaminen. Ympäristökasvatustoiminnassa isoin ryhmä ovat Kouvolan kaupungin 4.luokat, joiden kaikkien on mahdollista saada luokalleen kaksi omaa ympäristökoulupäivää lukuvuoden aikana. Kansainvälisiä ryhmiä Anjalassa on käynyt koko sen olemassaolon ajan. Paikallisille lapsille toteutettiin jälleen kaksi päiväleiriä kesäkuussa ja toukokuussa ohjelmaa järjestettiin useille varhaiskasvatuksen ryhmille päiväretkien muodossa. Lisäksi yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa toteutettiin kulttuuriperintökasvatuksellista ohjelmaa osana Kulttuuripolkua kaupungin 1. luokille. Nuorisokeskus Anjalan asiakkaita olivat mm. koulut, seurakunnat, urheiluseurat, kielikoulut ja erilaiset yhdistykset, järjestöt ja yritykset. Leirikouluasiakkaat olivat suurin asiakasryhmä myös vuonna Toteutuneita leirikouluja oli 84 kpl. Yleisin leirikoulun kesto oli kolme päivää, neljän päivän sekä kahden päivän

18 18 leirikoulujen kasvattaessa osuuttaan. Yhteensä leirikouluihin osallistui 2366 henkilöä opettajat ja huoltajat mukaan lukien. Suurin osa leirikouluryhmistä saapui Anjalaan pääkaupunkiseudulta ja muualta Etelä-Suomesta. Kymenlaaksolaisia kouluja oli 7 kpl. Erilaisia lasten ja nuorten leirejä järjestettiin Anjalassa leirikoulujen lisäksi 21, ja niihin osallistui 581 lasta/nuorta sekä 89 aikuista. Leirejä järjestivät mm. seurakunnat, järjestöt sekä kielikoulut. Yhteensä 326 henkilöä osallistui vuoden aikana erilaisiin lasten ja nuorten päiväretkiin. Alle neljän tunnin mittaisia päiväretkiä oli näiden lisäksi 16, joihin osallistujia yhteensä 490 henkilöä. Vilkkain sesonki on edelleen huhti- lokakuussa. Sosiaalisen vahvistamisen Nuotta-valmennukset painottuivat talvi- ja kevätkaudelle, samoin Kouvolan alakouluille järjestettävät ympäristökoulupäivät. Ympäristökoulupäiviä pidettiin 79 kpl. Yritysasiakkaat järjestivät Anjalassa mm. kokouksia sekä tyhy- ja virkistyspäiviä. Asiakaspalvelussa tavoitteena on asiakaslähtöinen ja henkilökohtainen palvelu sekä helposti lähestyttävä henkilökunta. Asiakkailta saadun palautteen perusteella tavoitteen saavuttamisessa on myös hyvin onnistuttu. Lähes kaikki palvelut räätälöidään asiakkaiden toiveita kuunnellen. Ruokapalveluista vastaa Ankkapurhan Helmi. Ruokapalveluissa tavoitteena on vastata ateriapalvelujen toiminnasta asetettujen tavoitteiden mukaisesti, huomioiden laatu- ja kustannustehokkuus sekä terveellisten elämäntapojen ja vastuullisen kuluttamisen sanansaattajan rooli. Mahdollisuuksien mukaan raaka-aineostoissa suositaan arvojen mukaisesti luomu- ja lähiruokaa. Nuorisokeskuksen ryhmät ovat pääosin täysihoitoasiakkaita ja siten nauttivat Helmessä aamiaisen, lounaan, päivällisen ja iltapalan sekä mahdollisesti välipaloja. Ankkapurhan Helmessä on tarjolla arkisin lounas omien ryhmien lisäksi myös Kouvolan seudun ammattiopiston Luonnonvara-alan opiskelijoille sekä muille mahdollisille ulkopuolisille lounasasiakkaille. Ankkapurhan Helmestä kysytään lisäksi tarjoiluja erilaisiin juhliin ympärivuotisesti. Asiakaspalautteen perusteella tärkeää ruokapalveluissa on ruuan terveellisyys ja monipuolisuus, erityisruokavalioiden huomiointi sekä lasten miellyttäminen.

19 19 Kulttuurinen nuorisotyö Suomen nuorisokeskusten strategiatyön yhteydessä jokaiselle keskukselle nimettiin eritystehtävä sen osaamisen, sijainnin tai kehittämisen painopisteiden mukaisesti. Anjalan eritystehtävä on kulttuuriperintökasvatus, joka on merkittävä osa Nuorisokeskus Anjalan laajempaa tavoitetta profiloitua kulttuurisen nuorisotyön toteuttajaksi. Yhteistyö Kouvolan kaupungin kulttuurikasvatusohjelma Lennokin kanssa jatkui. Nuorisokeskus Anjala osallistuu kulttuurikasvatusohjelmaan tarjoamalla 1-luokkalaisille kulttuuriperintökasvatukseen liittyvää Vanhan ajan koulupäivä -ohjelmaa. Vanhan ajan koulupäivää kävi viettämässä vuoden aikana 15 luokkaa. Paikallisten lasten päiväleireillä järjestettiin kulttuuriin liittyvää ohjelmaa. Lapset tekivät oman valokuvanäyttelyn ja tutustuivat arkkitehtuuriin rakentelemalla. Arkkitehtuuriin paneutuva leirikouluohjelma valmistui vuoden 2018 alussa. Ohjelmassa tutkitaan ja kokeillaan rakenteita, tutustutaan Ankkapurhan monimuotoiseen arkkitehtuuriin sekä toteutetaan itse pienoismalli. Lisäksi ohjelmistossa on uutena ohjelmana ollut betoniaskartelu, joka saavutti suurta suosiota. Paikallisten nuorten kanssa toteutettiin seinämaalausprojekti toista kertaa. Inkeroisten yhteiskoulun 9. luokan kuvaamataidon oppilaat tekivät kaksi seinämaalausta Haapala-rakennukseen molempiin majoitustiloihin. Maalausten aiheena on välittäminen. Oppilaat tekivät aiheeseen liittyviä luonnoksia, joista kulttuurisäätiön henkilökunta valitsi kaksi työtä. Töiden suunnittelijat kokosivat maalaustyöryhmän. Työryhmät tekivät työt talven 2018 aikana kehittämispäällikön ja kuvaamataidon lehtori Elena Palmroosin ohjauksessa.

20 20 Avainluvut 2018 Tunnusluvut Kurssipäivät (yli 4h) Nuorisokäyttö- päivät (yli 4h) Majoitusvuoro- kaudet Leirikoulut Nuotta-vuorokaudet ,5 620, , Majoituspaikat Henkilötyövuosia kertyi eri henkilöä työskenteli Nuorisokeskus Anjalassa yhteensä 223,5 henkilötyökuukautta. Leirikouluja Anjalassa järjestettiin 84 kpl. Nuorisokäyttöä käyttöpäivistä oli 88 %. Nuorisokeskustoiminnan tuotot vuonna ,75. Avustuksia säätiö sai nuorisokeskustoimintaan seuraavasti: Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta-avustus Erityisavustus Nuotta-valmennukseen ELY-keskuksen myöntämä tuki lasten paikalliseen harrastus- ja leiritoimintaan 3000.

21 21 Svenska Kulturfonden myönsi 3000 avustuksen ruotsinkielisten leirikoulupalvelujen kehittämiseen. Kymijoen kalastusalue myönsi nuorten kalastusharrastuksen kehittämiseen. Nuorisolakia toteuttava nuorisokeskustoiminta on yleishyödyllistä. Anjalassa nuorisokeskustoiminnan osuus säätiön myyntituotoista on n. 73%. Nuorisokeskustoiminta on verottajan ennakkoratkaisupäätöksen mukaisesti arvonlisä- ja tuloverovapaata toimintaa. N. 22 % asiakastulosta tulee aikuisryhmiltä, jotka hyödyntävät tiloja ja osaamista pääsääntöisesti työhyvinvointitoimintaan tai perhejuhlien ja muiden tilaisuuksien järjestämiseen sekä asiakkailta, jotka hyödyntävät keskuksen ruokapalveluja. Verollisen liiketoiminnan osuus on Nuorisotyön menetelmät Nuorisokeskus Anjalan kehittää nuorisotyön menetelmiä nuorisolain tarkoituksen ja sen toteuttamisen lähtökohtien mukaisesti. Vuonna 2018 Nuorisokeskus Anjalassa ohjattiin 42:ta eri leirikouluohjelmaa. Leirikoulujen lisäksi ohjelmia kehitetään lapsi-, nuoriso-, -ja aikuisryhmille. Nuorisokeskus Anjalassa kehitetään joka vuosi uusia ohjelmia, joiden perustana nuorisotyöllinen menetelmä osaaminen. Erilaiset ryhmä-, tiimi ja ongelmanratkaisutehtävät, joissa pyritään korostamaan ryhmädynamiikan toimimista ja sosiaalisten taitojen vahvistamista, ovat menetelmien kehittämisen keskiössä. Nuorisokeskus Anjala kehittää yhdessä muiden nuorisokeskusten kanssa sosiaalisen nuorisotyön menetelmää nuorten arjenhallinnan tukemiseksi. Nuotta-valmennukset ovat osa Opetus ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikön sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuutta. Pyrimme luomaan sellaisia nuorisotyöllisiä menetelmiä, jotka mahdollistavat nuorten yksilöllisen huomioimisen niin, että nuori kokee, että hänen mielipiteensä huomioidaan yksilöllisesti ja hänet nähdään tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Vuoden 2018 aikana Nuorisokeskus Anjalassa on kehitetty nuorisotyön menetelmiä myös lasten ja nuorten ympäristökasvatuksen sekä kansainvälisen nuorisotyön tueksi.

22 22 Alueellinen nuorisotyö Nuorisokeskus Anjala on vahva paikallinen toimija ja luotettava yhteistyökumppani alueellisille toimijoille. Vuonna 2018 Nuorisokeskus Anjala tuotti koulutuksia paikallisille kasvattajille ja toimi paikallisten toimijoiden kokoustiloina. Nuorisotyötä kehitettiin yhdessä Kouvolan etsivän nuorisotyön kanssa luoden uusia toimintamalleja Nuotta-valmennuksen ja etsivän nuorisotyön kohderyhmälle. Nuorisokeskus Anjala tuotti Kouvolan kaupungin rahoittamia ympäristökoulupäiviä paikallisille 4-luokkalaisille. Kaksipäiväisten ympäristökoulupäivien ensimmäinen päivä järjestettiin kouluilla ja toinen päivä pidettiin nuorisokeskuksella. Vuoden 2018 teemana oli vesi ja veden käyttö. Valtakunnallinen vaikuttaminen Sidosryhmäyhteistyö Tärkeimmät sidosryhmät ovat olleet asiakkaiden, henkilöstön ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohella Kouvolan kaupunki, Kouvolan seudun ammattiopiston Luonnonvara-alan toimipiste, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus, muut Suomen nuorisokeskukset ja Suomen Nuorisokeskukset ry. Regina-säätiö, Museovirasto, Kouvolan kaupunki ja Stora Enso, XAMK sekä Ankkapurhan teollisuusmuseo ovat olleet arvokkaita yhteistyökumppaneita Nuorisokeskus Anjalan kehittämishankkeissa. Ympäristökasvatus Ympäristökasvatustehtävää hoitavat kaikki nuorisokeskuksen ohjaajat. Ympäristökasvatuksellisten ohjelmien suunnittelusta vastasi vuonna 2018 ympäristökoulujen vastuuohjaaja yhdessä muiden ohjaajien ja kehittämispäällikön kanssa. Ympäristökasvatus oli läpäisevänä teemana mukana kaikissa luontoon liittyvissä ohjelmissa. Kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti pyrimme muistuttamaan

23 23 myös leirikoululaisia sähkön ja energian säästämiseksi sekä esimerkiksi ruokahävikin vähentämiseksi. Vuoden 2018 aikana kehittämispäällikkö osallistui Kymenlaakson ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmä KYY:n toimintaan. Lisäksi Nuorisokeskus Anjala on jäsenenä Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitossa ja Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seurassa. Ympäristö- tai seikkailukasvatuskoulutuksiin on osallistunut neljä henkilöä. Anjalassa järjestettiin vuonna 2018 talvinen Seikkailua opettajille -koulutus, johon osallistui 16 opettajaa Kymenlaakson alueelta. Lisäksi esiteltiin ulkona oppimisen menetelmiä ympäristökasvatusiltapäivässä Kuusankoskella marraskuussa. Työpajaan osallistui 25 opettajaa tai varhaiskasvattajaa. Nuorisokeskuksen tiloissa on järjestetty myös useita Ympäristöopisto Syklin koulutuksia, kuten koko vuoden kestänyt ympäristökasvattajakoulutus ja Loikkaa ulkoluokkaan -koulutus. Nuorisokeskus Anjala on Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton sertifioima kehittämiskeskus. Sertifiointi vahvistetaan ulkopuolisella auditoinnilla kahden vuoden välein. Auditointi tehtiin marraskuussa Lahden kaupungin ympäristöpalveluiden edustaja Lotta Palomäki tutustui ympäristökoulupäivään, ohjaukseen ja ohjelmien kehittämistyöhön. Työmme todettiin täyttävän säädetyt kriteerit ja saimme sertifikaatin. Ympäristökoulupäivät Ympäristökoulupäiviä 4-luokkalaisille järjestetään yhteistyössä Kouvolan opetustoimen kanssa. Ympäristökoulupäivät on suunniteltu monipuolisesti peruskoulun opetussuunnitelmaa tukeviksi sekä toiminnallisiksi eri oppiaineita integroiden. Ympäristökoulupäivien ohjelmakokonaisuuden suunnittelivat nuorisokeskuksen nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajat, jotka myös vastasivat päivien ohjaamisesta. Lukuvuonna ympäristökoulupäivissä oli 41 luokkaa 24 eri koulusta. Oppilaita oli yhtensä 785. Kasvua edelliseen lukuvuoteen on neljä luokkaa ja kaksi koulua sekä 92 oppilasta. Luokka- ja oppilasmäärä on ollut kasvussa nyt kaksi vuotta ja on oletettavaa, että viime lukuvuonna ympäristökoulupäiviin osallistui jo lähes koko ikäluokka. Jokaiselle luokalle pidettiin kaksi ympäristökoulupäivää, toinen syksyllä koulun omassa lähimetsässä ja toinen kevätlukukaudella Nuorisokeskus Anjalassa. Jos koululla ei ollut

24 24 mahdollisuutta saapua Anjalaan, järjestettiin myös kevään päivä koulun lähimetsässä. Päivien teemana oli Uutta energiaa ja tavoitteena tutustua siihen, mitä on energia, miten sitä tuotetaan ja miten energiaa käyttävä elämäntapamme vaikuttaa ilmastoon. Ympäristökoulupäivistä kerättiin päivän päätteeksi suullista palautetta lapsilta ja kirjallista palautetta opettajilta. Opettajilta saadut palautteet kertoivat teeman olevan ajankohtainen ja sopivan hyvin koulun opetussuunnitelmaan. Oppilaiden toimiminen pienryhmissä koettiin onnistuneeksi ratkaisuksi. GPS-laitteen käyttö ja mehun keitto trangialla olivat useimmin mainittuja asioita. Syksyllä 2018 pyörähti käyntiin uusi lukuvuosi ympäristökoulujen parissa. Opettajien palautteista oli noussut toive veden käsittelystä teemana. Vesi-teemaan suunniteltiin ohjelma ja ohjaukset käynnistyivät marraskuun alussa. Päivän ohjelma on suunniteltu tukemaan opetussuunnitelmaa, painottaen oppilaiden osallisuutta ja ilmiöpohjaista oppimista. Toiminnallisten, koulujen lähiympäristössä toteutettavien pelien ja tehtävien kautta opittiin ymmärtämään veden luonnollista kiertokulkua maailmassa sekä talousveden kiertoa ja käsittelyä. Aihe nivottiin lasten omaan elinpiiriin pohtimalla tehtävissä myös Kymijokea sekä sen käyttöä ja suojelua. Syksyllä 2018 ympäristökoulupäivä pidettiin 38 luokalle, joissa oli yhteensä 706 neljäsluokkalaista. Vesi-teema näille luokille jatkuu kevätlukukaudella luokkien ympäristökoulupäivät rahoittaa Kouvolan kaupunki. Leirikoulut Vuonna 2018 Nuorisokeskus Anjalassa jatkettiin leirikoulujen kehittämistä oppimisen ja kasvatuksen vahvaksi tukijaksi. Leirikoulu Nuorisokeskus Anjalassa ei ole vain yksittäinen elämyksellinen ajanjakso leirikouluun saapuvan luokan lukuvuodessa. Tavoitteena on ennemminkin luoda oppilaille kokonaisvaltainen oppimisprosessi, joka alkaa jo ennen leirikoulua yhteisillä suunnitteluilla sekä leirikoulun tavoitteiden luomisella ja päättyy lopulta arvioihin leirikoulun onnistumisesta. Jotta prosessi toteutuisi mahdollisimman hyvin kaikkien leirikoulujen osalta, olemme luoneet leirikoulun tueksi ja opettajien työkaluiksi ennen leirikouluun saapumista toteutettavan ennakkotehtävän ja kouluun palatessa toteutettavan jälkitehtävän.

25 25 Opettajista 97 % kertoo leirikoululla olleen tavoitteen. Opettajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1-5 kuinka hyvin leirikoululle asetettuun tavoitteeseen päästiin. Vastaajista 39 % ilmoitti tavoitteen toteutuneen täysin ja 61 % ilmoitti tavoitteen toteutuneen osittain. 75 % vastanneista opettajista kertoo saaneensa leirikoulusta tukea ja työvälineitä omaan työhönsä. Sekä ennakkotehtävä että jälkitehtävä on toimitettu kaikille Nuorisokeskus Anjalassa toimintavuoden aika vierailleille leirikouluryhmille. Varsinaisen leirikoulun ajalla jokaiseen yksittäiseen leirikoulun ohjelmien ohjaajan ohjeeseen kirjatut tavoitteet ja toimintatavat, sekä ohjaajien saama ennakkotieto ryhmästä ovat osaltaan vahvistaneet eheän leirikouluprosessin toteutumista. Leirikouluprosessin tavoitteiden toteutumisen tukena Nuorisokeskus Anjalassa toteutettiin myös kuluneena toimintavuotena mahdollisimman pitkälle vastuuohjaajuus- järjestelyä. Leirikoulun vastuuohjaaja on ohjaaja, joka ottaa leirikoulun vastaan ja joka pääasiallisesti ohjaa ryhmää koko leirikoulun ajan ja jos mahdollista, aina päätökseen saakka. Vastuuohjaaja on linkki Nuorisokeskuksen ja leirikouluryhmän välillä myös ennen leirikoulua ja leirikoulun päättymisen jälkeen. Näin kunkin ryhmän vastuuohjaaja on ollut vahvasti mukana kunkin ryhmän koko leirikouluprosessissa ja kyennyt yksilöllisemmin ottamaan huomioon sen jäsenten erityistarpeet. Nuorisokeskus Anjalassa vieraili vuonna 2018 yhteensä 84 leirikoulua. Leirikouluista 33 kpl vieraili kevätlukukaudella ja loput 51 syyslukukaudella. Lapsia leirikouluissa oli yhteensä 2072, joista 1015 tyttöä sekä 1056 poikaa. Aikuisia leirikoululaisten mukana vieraili 294. Ryhmien valintojen mukaan leirikoulut ovat sisältäneet 43 eri ohjelmaa. Ohjaustunteja kertyi yhteensä 1812 tuntia. Ohjaajia työskenteli kevään sesongissa 8 hlö, syksyn sesongissa ohjaajia työskenteli 9 hlö. Kansainvälinen toiminta Verkostoyhteistyö Nuorisokeskus Anjala oli toimintavuoden aikana mukana SNK:n Kansainvälisen nuorisotyön ryhmän toiminnassa. Ryhmän päätoimet olivat kunkin keskuksen kansainvälisistä toimista tiedottaminen sekä konsultointiapu ja yhteistyö.

26 26 Suomen Nuorisokeskusyhdistyksen Saksalaisen yhteistyökumppaniyhdistyksen, seikkailu- ja elämyspedagogisia toimintoja tuottavan Erlebnistagen kautta Anjalassa työskenteli yksi harjoittelija Harjoittelija oli mukana ohjaustoiminnassa. Monikulttuurisuustyön ja kotikansainvälisyysteeman alaisuudessa kansainvälisen nuorisotyön vastaava osallistui Kouvolan seudun maahanmuuttaja- ja monikulttuurisen työn parissa työskentelevistä muodostuvan Mytty-yhteistyöverkoston kolmeen tapaamiseen. Alueellinen yhteistyö jatkui sekä Kouvolan nuorisopalveluiden, että Iitin nuorisopalveluiden kanssa. Yhteistyö Kouvolan kaupungin nuorisopalveluiden kanssa tiivistyi toimintavuoden aikana yhteisen vapaaehtoishankkeen myötä. Yhteistyössä suunniteltiin hankkeen sisällä tapahtuvaan oppimisen arviointiin työkaluja sekä vapaaehtoisille että yhteistyötahoille sekä ideoitiin tulevalle toimintavuodelle laajemman alueellisen yhteistyön aktivoimista yhdessä järjestettävän seminaarin kautta. Iitin nuorisopalveluiden osalta yhteistyö oli ennen muuta kansainvälisistä mahdollisuuksista tiedottamista. Vuoden aikana järjestettiin yhteistyössä kaksi kansainvälistä iltaa Iitin nuorisotilalla, sekä osallistuttiin Iitin koulutusmessuille kansainvälisellä teemalla. Hankkeet ESC Helmikuussa 2018 alkoi Kouvolan nuorisopalveluiden koordinoimana Erasmus + ohjelman, liikkuvuushanke 1 ( European Solidarity Corps) kautta rahoitettu vapaaehtoistyön hanke, jossa yksi nuori Italiasta suoritti 4kk mittaisen vapaaehtoistyön jakson Kouvolassa. Nuorisokeskus Anjala oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa hanketta. Vapaaehtoinen työskenteli 50% työajastaan Anjalassa pääosin ohjaajien apuna. Toinen saman ohjelman rahoittama vastaava hanke alkoi elokuussa Tämän hankkeen myötä vapaaehtoisia nuoria tuli kolme, kolmesta eri maasta (Italia, Ranska, Saksa). Yksi vapaaehtoisista työskenteli elokuusta marraskuun alkuun Anjalassa ja kaksi muuta vierailivat kaksi päivää ohjauksen apuna Nuorisokeskuksella sekä olivat suunnittelemassa ja toteuttamassa kansainvälistä iltaa Iitin nuorisotilalla. Nuorisovaihto Nuorisokeskus Anjala haki rahoitusta Erasmus+ ohjelman, Liikkuvuushanke 1 kautta nuorisovaihtohankkeelle (Of-Course-My-Horse), jossa hankekumppaneina ovat Ankkapurhan kulttuurisäätiö Suomesta ja "Pomozimo djeci" Bosnia Herzegovinasta. Hankkeessa 20 nuorta ja 5 aikuista molemmista maista suunnitteli vaihtohankkeen, jossa toteutetaan 10 päivän mittainen nuorisovaihto sekä Suomessa, että Bosniassa, sekä kolmen päivän mittaiset ennakkovierailut molemmissa maissa kahden hengen delegaatiolla ennen varsinaisia

27 27 vaihtoja. Suomen ryhmän muodostavat Kymijoen Ratsastajat Ryn rekrytoimat hevosharrastajanuoret. Nuorisokeskus Anjala koordinoi hanketta. Hanke sai myönteisen päätöksen ja hankekausi alkaa Kick offeja-kansainvälisyyteen Kymenlaaksossa Nuorisokeskus Anjala haki ja sai rahoituksen Kick offeja- kansainvälisyyteen Kymenlaaksossa - hankkeelle Etelä-Suomen aluehallintovirastosta nuorisoalan alueelliseen ja paikalliseen toiminnankehittämiseen ja kansainväliseen toimintaan varatuista rahoista. Hankkeen päätavoitteena on edistää nuorten sekä nuorten kanssa toimivien tietoisuutta kansainvälistymisen mahdollisuuksista Kaakkois-Suomen alueella. Tavoitteena on myös kehittää työn laatua ja jakaa hyviä käytänteitä yhteistyössä kansainvälisen nuorisotyön toimijoiden kanssa. Tavoitteet nousevat Nuorisokeskus Anjalan vuonna 2017 toteuttaman Virkeää verkostoitumista kansainvälisessä Kymenlaaksossa -hankkeen tuloksista. Hankekausi alkoi ja toimintavuoden aikana aloitettiin vuoden 2019 toimien konkreettinen suunnittelu. Kansainväliset ryhmät Nuorisokeskus Anjalassa järjestettiin nuorisojärjestö Allianssin koordinoima kansainvälinen työleiri Kansainvälisellä vapaaehtoisleirillä oli yhteensä 9 nuorta maailmalta ja 2 harjoittelija Suomesta. Mukana oli leiriläisiä Espanjasta, Ranskasta, Saksasta, Serbiasta ja Tsekistä. Leirin tärkeimpinä tavoitteina oli tarjota mahdollisuus nuorille kansainväliseen kokemukseen ja samalla luoda puitteet kulttuurien kohtaamiselle myös paikallistasolla. Leiriläiset osallistuivat Nuorisokeskus Anjalan arkeen siistimällä piha-alueita/ ohjelmapaikkoja sekä suunnittelemalla ja toteuttamalla lapsiperheille suunnatun kaikille avoimen Action Afternoon - tapahtuman kulttuuripuiston alueella. Kansainvälisessä toiminnassa asiakkaita olivat mm. vaihto-oppilasjärjestö, joka järjesti kaksi leiriä vuoden aikana. Näille leireille osallistui yhteensä 161 nuorta sekä 8 aikuista. Venäläinen kielikoulu järjesti kesällä leirin venäläisille lapsille ja nuorille. Tuolle leirille osallistui 12 nuorta ja yksi aikuinen. Lisäksi kesällä kiinalainen koulu järjesti leirin Anjalassa, leirille osallistui 9 nuorta ja 4 aikuista. Syksyllä vapaaehtoistyöhön erikoistunut kansalaisjärjestö toteutti Anjalassa kansainvälisen seminaarin vapaaehtoistyön parissa toimiville, seminaariin osallistui 85 henkilöä.

28 28 Lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukeminen joukkueyhteistyö Nuorisokeskus Anjala haluaa arvojensa mukaisesti vahvistaa lasten ja nuorten keskinäisen yhteistyön ja joukkuehengen kehittymistä. Markkinointibudjetista kohdistetaan varoja lasten ja nuorten harrastustoimintaan Kymenlaakson alueella. Vuodesta 2011 alkanut kummijoukkueyhteistyön tavoitteena on lisätä Nuorisokeskus Anjalan näkyvyyttä ja parantaa keskuksen paikallista tunnettavuutta maakunnan alueella. Hakukriteereitä laajennettiin kulttuuri- ja taideryhmille sekä urheiluseurojen harraste- ja kilparyhmille. Hakemuksia toivomme myös ryhmiltä, joissa on mukana vammaisia tai erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä. Helmikuussa järjestettiin avoin haku nuorisokeskuksen kummijoukkueeksi. Hakemuksia tuli 16kpl. Tuen piiriin valituille joukkueille tarjotaan sekä taloudellista että kasvatuksellista tukea näkyvyyttä vastaan. Mukaan valittiin neljä uutta joukkuetta, joilla sopimus on vuotinen. Tämä edellyttää, että joukkuetoiminta tulee jatkumaan ja joukkue osoittaa Anjalan arvojen mukaista Aitoa yhteispeliä koko sopimuskauden ajan. Lisäksi aikaisemman vuoden kolmesta kummijoukkueista jatkettiin yhteistyötä jatkosopimuksen mukaan kolmen joukkueen kanssa. Tuki jakautuu siten, että ensimmäisenä vuonna tuki kummijoukkueille oli 1000 / joukkue ja toisella vuodella 500 / joukkue. Jokaiselle joukkueille räätälöitiin oma toimintapäivä Nuorisokeskus Anjalassa. Päivän ohjelmaan kuului erilaisia ryhmätehtäviä ja ripaus seikkailuakin oli mukana.

29 29 Vuonna 2018 yhteistyössä Nuorisokeskus Anjalan kanssa olivat uusina joukkueina valitut Anjalan Liitto, Kouvolan Keilailuliitto, Kotkan Hyrrät sekä MyPa harraste. Jatkosopimuksen saivat Crackers E-tytöt, Kouvolan Pallonlyöjät E2006 ja Peltirumpu T Erityistehtävät Nuotta-valmennus Nuotta-valmennus on kuulunut opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaan sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuuteen yhdessä nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kanssa. Nuotta-valmennusta on järjestetty Nuorisokeskus Anjalassa vuodesta 2010 lähtien. Nuotta-valmennuksen tavoitteena on ollut nuorten sosiaalinen vahvistuminen sekä eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy nuorisotakuun mukaisesti. Palvelulla on edistetty lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman tavoitteita ja nuorten työllistymistä. Valmennus on toiminut ensisijaisesti lisäresurssina etsivälle nuorisotyölle ja nuorten työpajatoiminnalle. Nuotta-valmennus on suunnattu vuotiaille nuorille, jotka ovat jääneet tai olleet vaarassa jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Valmennuksessa on tuettu nuoren omien voimavarojen löytymistä ja tulevaisuuden suunnitelmien rakentamista. Valmennus on tarjonnut nuorelle erilaisia toiminnallisia aktiviteetteja sekä ryhmämuotoista ja yksilöllistä tukea. Anjalassa yhteistyötahon ohjaajat ovat osallistuneet aina valmennuksiin, jotta valmennus on ollut nuoren kohdalla myös osa

30 30 pidempää prosessia. Valmennus on tarjonnut yhteistyötahon työntekijälle mahdollisuuden tarkastella nuoria sosiaalisissa tilanteissa ulkopuolisen ohjauksessa ja uudenlaisessa ympäristössä mahdollistaen entistä paremman tutustumisen nuoriin ja luottamussuhteen vahvistumisen. Nuotta Anjalassa Valmennusten pääpaino Nuorisokeskus Anjalassa on ollut intensiivivalmennuksissa, joissa yövytään nuorisokeskuksessa. Yleisin valmennuksen kesto on ollut kolme päivää ja kaksi yötä. Nuotta-valmennusten ohjelma on painottunut toiminnallisiin menetelmiin. Jaksot ovat sisältäneet runsaasti ryhmä ja tiimitehtäviä, joita on tehty Nuorisokeskus Anjalan ympäristössä. Nuorisokeskus Anjalan järjestämiin valmennuksiin nuoret ovat osallistuneet yhdessä yhteistyötahon ohjaajien kanssa. Nuotta-valmennuksen ensisijaisia kohderyhmiä ovat olleet työpajat ja etsivä nuorisotyö. Muita yhteistyötahoja ovat vuonna 2018 olleet joustavan perusopetuksen ryhmät ja muut nuorten ryhmät. Nuotta-valmennusten kokonaisuudesta nuorisokeskus Anjalassa on vastannut Nuottakoordinaattori. Valmennusten toteuttamisesta koordinaattori on vastannut yhdessä Nuottaohjaustiimin kanssa. Ohjaustiimin jäsenet ovat toimineet yksittäisten jaksojen Nuotta-valmentajina. Nuotta-valmennuksen toteutukseen on haettu rahoitus vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriöstä erityisavustuksena. Vuonna 2018 Nuorisokeskus Anjalassa järjestettiin Nuotta-valmennuksia myös sponsorituella. Sponsorointikampanjalla saaduilla avustuksilla on järjestetty valmennuksia muille kuin etsivän nuorisotyön ja työpajojen ryhmille. Tunnusluvut Vuonna 2018 järjestettiin Nuorisokeskus Anjalassa 19 Nuotta-valmennusta. Laskennallisia valmennusvuorokausia kertyi yhteensä 434 vuorokautta. Osallistujat tulivat kuuden eri maakunnan alueelta (Uusimaa, Kymenlaakso, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Keski-Suomi ja Pirkanmaa) ja 12 eri kunnasta.

31 31 Nuotta-valmennuksiin osallistui 156 nuorta ja 51 yhteistyötahon ohjaajaa. Osallistuneista nuorista oli 86 miespuolisia ja 70 naispuolisia. Nuotta-valmennukseen osallistuneiden nuorten ikäjakauma: vuotta 21 henkilöä 13 % vuotta 47 henkilöä 30 % vuotta 67 henkilöä 43 % vuotta 21 henkilöä 14 % Nuotta-valmennuksiin osallistuneista tahoista työpajoja oli 59%, etsivää nuorisotyötä 25%, kouluja/oppilaitoksia 14% ja nuorisopalvelua 2%. Valmennusvuorokausista on kohdistunut ensisijaisen kohderyhmän (etsivä nuorisotyö ja työpajat) valmennuksiin yhteensä 94 prosenttia. Kehittäminen Nuorisokeskus Anjalassa on kehitetty Nuotta-valmennusta nuorilta ja yhteistyötahojen ohjaajilta saadun palautteen avulla. Koko Nuorisokeskus Anjalan Nuotta-tiimi on osallistunut valmennusten kehittämiseen. Vuonna 2018 Nuotta-valmennusta on kehitetty edelleen entistä johdonmukaisemmaksi ja yhteistyötaitoja kehittävämmäksi toimintamuodoksi. Nuorisokeskus Anjalan lähialueilla olevia luontokohteita on pyritty hyödyntämään valmennuksissa entistä enemmän. Vuoden 2018 aikana Nuotta-valmennuksen ohjelmia kuten Tulevaisuustyöskentely, Junkkarivuoren valloitus ja Tiimimetsä on kehitetty ja uudistettu. Lasten ja nuorten paikallinen harrastustoiminta Nuorisokeskus Anjalassa järjestettiin kesällä 2018 kaksi päiväleiriä, ja Leirit oli suunnattu paikallisille vuotiaille lapsille. Leireillä oli yhteensä 45 osallistujaa

32 32 lähiseudulta. Leirit ajoittuivat kahdelle ensimmäiselle lasten kesälomaviikolle, mikä osaltaan helpottaa vanhempien paineita päivähoidon järjestämiseen kesän alussa. Päiväleirien teemoina oli edelleen ajankohtaiset välittäminen ja lasten aito kohtaaminen sekä vahva osallisuus kulttuuriperintöömme. Leireillä tavoitteena oli mm. hyvien kokemusten saaminen hyvässä porukassa sekä nauttia ryhmään kuulumisesta ja torjua yksinäisyyttä. Tavoitteena oli myös kehittää itseilmaisua ja oppia tuomaan esille omia näkemyksiä. Leirien tavoitteisiin päästiin hyvin niin lapsilta kerätyn palautteen, kuin leirien ohjaajien itsearvioinnin perusteella. Leirien ohjelma oli monipuolista ja se oli kytköksissä kulttuuriperintö-teemaan. Ohjelmiin kuului esimerkiksi Tarzan-jättikeinu, melontaa, metsälabyrintti, geokätköilyä, arkkitehtuuripaja, ilmaisutaitopaja, valokuvataidepaja + kuvista koottu näyttely Makasiinikahvilan alakerrassa, kankaanpainantaa, luontopolku, perinneleikkejä, talonpoikainkisailuja, ruoanvalmistusta nuotiolla ja/tai retkikeittimillä sekä tikkupullien paistamista. Lapset saivat leirin aikana osaltaan vaikuttaa ohjelman sisältöön. Kaikki ohjelmat olivat yhteistoiminnallisia ja niissä toimittiin joko pienryhmissä tai koko porukalla. Lasten palautteiden mukaan leireillä oli hauskaa, ohjelmissa sai mukavia kokemuksia sekä oppi uusia asioita. Ohjelmissa sai toteuttaa itseään ja yhteiset pelit ja leikit olivat kivoja. Leirit olivat lähiseudun lapsille mahtava elämyksellinen kokemus. Päiväleiritoimintaa avusti Etelä-Suomen aluehallintovirasto 3000 :lla. Tämän avustuksen avulla leirien hinnat pystyttiin pitämään sellaisena, että kaikilla lapsilla oli mahdollisuus tulla leirille.

33 33 Nuori Suomi kalastaa Ankkapurhan kulttuurisäätiö toteutti vuosien aikana nuorten kalastusharrastuksen edistämiseen tähtäävän tiedotus- ja markkinointihankkeen. Hanke toteutettiin yhteistyössä Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:n sekä Pike Strike Oy:n ja Mikko Peltsi Peltolan kanssa. Alueellisena yhteistyökumppanina ovat Kymijoen kalastusalue sekä Keski- Kymen erityiskalastusaluetta hallinnoiva Keski-Kymen kalastuskohdeyhdistys ry. Hankkeen tavoitteena oli esitellä nuorille virkistyskalastusta harrastuksena, Kymijoen kalastusmahdollisuuksia ja Nuorisokeskus Anjalan mahdollisuuksia tarjota palveluita nuorille ja kalastajille. Hankkeen toimenpiteinä toteutettiin videoita ja sosiaalisen median viestintää yhteistyössä Mikko Peltsi Peltolan ja hänen tuotantoyhtiönsä kanssa. Kolme videota julkaistiin vuoden 2018 alussa ja aiheesta julkaistiin myös lehtiartikkeli. Toukokuussa järjestettiin paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa kalastuspäivä paikallisille koululaisille. Päivän aikana opeteltiin virvelin käyttöä, ongittiin ja tutustuttiin perhojen tekoon. Maa- ja metsätalousministeriön strategiassa vapaa-ajankalastuksen kehittämisestä todetaan, että strategian tavoitteena on säilyttää vapaa-ajankalastus merkittävänä suomalaisena luontoharrastuksena myös tulevaisuudessa. Nuori Suomi-kalastaa -hanke edesauttoi hyvin tämän tavoitteen toteutumista.

34 34 Kaksikielisyys Anjalassa Keväällä 2018 toteutettiin hanke kaksikielisten palveluiden kehittämiseen. Nuorisokeskus Anjalassa vierailee vuosittain leirikouluja, jotka tulevat ruotsinkielisistä kouluista. He ovat saaneet palvelua lähinnä suomeksi. Hankkeen tavoitteena olikin parantaa ruotsinkielisten omalla kiellään saamaa ohjausta ja palvelua. Henkilökunnalle pidettiin kahden päivän toiminnallinen kielikoulutus. Koulutus järjestettiin yhteistyössä Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi leirikouluohjelmien ohjeita käännettiin ruotsiksi. Ohjeita testattiin käytössä heti kevätsesongissa. Hanketta rahoitti Svenska Kulturfonden 3000 :lla.

35 35 Luku 2 Ankkapurhan alueen kulttuuriperinnön vaaliminen Ankkapurhan kulttuurisäätiön toinen tarkoitus on vaalia Ankkapurhan alueen kulttuuriperintöä. Kulttuuriperinnön vaalimista toteutetaan ensisijaisesti nuorisokeskustoiminnan kulttuurisena nuorisotyönä. Säätiön ajatuksen mukaisesti kulttuuriperintö kuuluu kaikille. Tästä syystä tavoitteena on avata Anjalan kartano alueineen yleisölle virkistyskäyttöön. Tässä tarkoituksessa on aloitettu kulttuurimatkailutoimintojen tuotteistaminen. Nuorisotyötä tukevat ansaintamallit Nuorisokeskusten yhtenä strategisena tavoitteena on vahvistaa talouttaan kehittämällä nuorisotyötä tukevia ansaintamalleja tasaamaan kysynnän vaihtelua. Ankkapurhan kulttuurisäätiön asiakkuudet jakautuvat kirjanpidon kustannuspaikoille verottomaan, yleishyödylliseen nuorisokeskustoimintaan ja verolliseen, elinkeinotoiminnaksi luokiteltavaan kulttuuritoimintaan. Elinkeinotoiminta on aina nuorisokeskustoiminnalle alisteista säätiön tarkoituksen painotusten mukaisesti. Säätiön aikuisasiakkaat ovat yrityksiä, yhdistyksiä, kunnallisia toimijoita sekä yksityishenkilöitä. Suurin osa elinkeinotoiminnan myynnistä koostuu ruokapalveluiden myynnistä. Ankkapurhan Helmessä on tarjolla lounas arkisin, ja lounasmyyntiä onkin melko tasaisesti ympäri vuoden. Myös erilaisille tilausruokailuille niin yrityksille kuin yksityisillekin asiakkaille on kysyntää ympärivuotisesti. Lisänsä nuorisotyötä tukevaan liiketoimintaan tuovat Kulttuuripuiston asiakkaat. Elinkeinotoiminnan tuloja on säätiön myyntituloista n. 22%. Elinkeinotoiminnan asiakkaita ovat aikuisryhmät, jotka hyödyntävät tiloja ja osaamista pääsääntöisesti työhyvinvointitoimintaan tai perhejuhlien ja muiden tilaisuuksien järjestämiseen, sekä asiakkaita jotka hyödyntävät keskuksen ruokapalveluja. Verollisen liiketoiminnan osuus on Ohjelmapalveluiden myynti aikuisryhmille oli vuonna % käyttöpäivistä. Ohjelmapalveluita käyttäneet aikuisryhmät olivat pääosin yritysryhmiä, jotka viettivät Anjalassa työhyvinvointipäivää.

36 36 Majoitusvuorokausista 7,5% oli nuorisotyötä tukevaa elinkeinotoimintaa. Säätiön toisen tarkoituksen toteuttamiseksi ja nuorisotyötä tukevaksi toimintamalliksi lanseerattiin kesällä 2015 avautunut Ankkapurhan kulttuuripuisto joka jatkoi toimintaansa Ankkapurhan kulttuuripuisto Ankkapurhan kulttuuripuisto on useita historiallisia kohteita ja toimintaa sisältävä kokonaisuus Ankkapurhan kosken molemmin puolin. Inkeroisten puolella nähtävyyksiä ovat Alvar Aallon suunnittelemat asuinalueet, Ankkapurhan teollisuusmuseo ja Inkeroisten kirkko sekä kosken ylittävä patosilta. Anjalan puolella kohteita ovat Nuorisokeskus Anjala, Anjalan kartano, Makasiinikahvila, Regina-koulu sekä etäkohteina Wrede-suvun hautausmaa ja Anjalan kirkko. Anjalan kartanossa oli kesällä 2018 esillä Anjalankosken taideseuran vuosinäyttely. Kartanossa järjestettiin Pohjois-Kymen Paasikivi-seuran kesäpäivät, jossa luennoitsijana Suomen Viron suurlähettiläs Kirsti Narinen. Kymenlaakson Kauppakamarin naisverkosto tutustui alueeseen kesäkuussa. Ankkapurhan kummituskävelyitä tukeva luento järjestettiin elokuussa. Kartanossa testattiin myös lisätyn todellisuuden sovellusta opastuskierroksen yhteydessä. Makasiinikahvilan taidenäyttelyt järjestettiin yhteistyössä Kouvolan taiteilijaseura Kouta ry:n kanssa. Kahvilan yläkerrassa oli kolme taidenäyttelyä kesän aikana. Taiteilijoina esittäytyivät Sanna Majander, Ulla Sinkkonen, Nina Palmros, Antti Halonen ja Lucia Bonomo. Ankkapurhan historiaa on tuotteistettu tarinoiksi, joihin tutustuminen oli helppoa Citynomadi-mobiiliopastusten avulla sekä opastettuina kierroksina. Alvar Aalto -opastuskierroksia järjestettiin keskiviikkoisin koko kesän ajan ja kierrokset olivat suosittuja. Opastuspalve-

37 37 luissa yhteistyökumppanina toimi Kouvolan matkailuoppaat ry. Omana opastuksena järjestettiin Ankkapurhan kummituskävelykierroksia, jotka olivat todella suosittuja. Kolmelle opastuskierrokselle osallistui elokuussa noin 350 henkeä. Erilaisia tarinakierroksia järjestettiin myös tilauksesta. Ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen kulttuuripuistossa kannustettiin monin tavoin. Puistoa kehitettiin yhteisöllisemmäksi ja kutsuvammaksi. Kulttuuripuistossa järjestettiin riippumattoviikot heinäkuussa ja Tentsile-telttoja oli vuokrattavissa kahvilasta. Puutarhaillat, villiyrttiretket ja lepakkoretki olivat yhteistyökumppaneiden järjestämiä ohjelmapalveluita. Palveluja toteuttamassa olivat FC Pakarat, Anjalankosken kuntopiste, Repojotos, Mustila Viini sekä Anjala elää -yhdistys. Makasiinikahvilan valikoima rakennettiin Hungry For Finland-ruokamatkailuteeman mukaisesti. Puhdasta, tuoretta ja läheltä olivat tuotevalikoiman avainsanat edelleen vuonna Kahvilassa panostettiin myös hyvään palveluun pöytiin tarjoillen ja asiakkaan toiveita kuunnellen. Kahvila lunastikin paikkansa matkailijoiden ja paikallisten keskuudessa. Kahvila oli koko kesän suosittu pistäytymispaikka. Paikallisina yhteistyökumppaneina kahvilassa olivat Mustila Viini, Nirvana Tea ja Papulaari. Kartanon kuistit kunnostettiin vuoden 2018 aikana. Puistoa ja puita huollettiin suunnitellusti kevään ja kesän aikana.

38 38 Lasten ja nuorten joulurauhan julistus Ankkapurhan alueella jatkettiin perinnettä julistamalla joulurauha lapsille ja nuorille. Joulurauhan julistus-tapahtumassa oli mahdollista kiertää Valoa pimeyteen - polku ja nauttia herkullista joulupuuroa ja glögiä. Iltatapahtuma järjestettiin yhteistyössä Anjala elää-yhdistyksen, MLL:n ja Anjalan jumppaseuran kanssa. Tapahtuma oli erittäin onnistunut ja paikalla oli noin 300 henkilöä. Joulurauhan julisti lapsiasiain valtuutettu Tuomas Kurttila. Nuorisokeskus Anjala haastoi myös muut Suomen nuorisokeskukset julistamaan joulurauhan alueellaan. Anjalan kartanon uusi aika kehittämishanke Ankkapurhan kulttuurisäätiö sai kesäkuun alussa myönteisen avustuspäätöksen Anjalan kartanon uusi aika kehittämishankkeen toteuttamiseen. Hankkeen tavoitteena on kehittää Anjalan kartanosta yhteisöllinen kulttuuriperintömatkailukohde ja monipuolinen tapahtumaalue. Matkailukohteen punaisena lankana toimii kulttuuriperintö ja sen esittely uusin, innovatiivisin tavoin. Hanke saa rahoituksen maaseudun kehittämisohjelmasta. Keväällä aloitetun hankkeen aikana on verkostoiduttu ja toteutettu muutamia tapahtumia kesän, alkusyksyn ja talven aikana. Kesän ajan kartanolla oli Anjalankosken Taideseuran