Hyvän tekijä Aktiivinen hyvän tekijä Pelaa joukkueena Kestävyyden kehittäjä Turvallisissa kantimissa

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2017

2 2 Hyvän tekijä Me tehdään työtä hyvän asian puolesta. Työtä, jonka vaikutus näkyy koko yhteiskunnassa. Kun päättää ostaa meiltä palvelun, tekee arvovalinnan, sijoituksen tulevaisuuteen. Meidän työ tähtää antamaan nuorille eväät elämään, eheän mielen ja terveen itsetunnon. Puhdas sydän Aktiivinen hyvän tekijä Me ollaan vastuuntuntoisia ja tervehenkisiä seikkailijoita. Kun ajattelee aidosti myönteisesti ja näyttää sen, voi rehellisesti sanoa uskovansa kaikkeen tekemiseensä. Me uskotaan oikeisiin tekoihin ja tehdään niitä aktiivisesti. Nuorisotyö on arvokasta, ja me halutaan säilyttää se arvokkaana. Aito Yhteispeli Pelaa joukkueena Yhteishenki on meidän toimintamme selkäranka, niin työtehtävissä kuin asiakassuhteissa. Se näkyy motivoituneena henkilökuntana ja hyvänä työn jälkenä. Me palvellaan iloisesti, laadukkaasti ja henkilökohtaisesti. Oiva sijainti kruunaa toimivan palvelukokonaisuuden. Me huomioidaan asiakkaiden toiveet. Vahva luonto Kestävyyden kehittäjä Me suojellaan ympäristöä ja varjellaan lapsenmielisyyttä. Me ajatellaan aidosti myönteisesti ja näytetään se. Me uskotaan siihen, mitä me tehdään, ja me asetetaan työllemme tavoitteita. Me kunnioitetaan luontoa ja kanssaihmisiä, kestävä kehitys ohjaa toimintatapojamme niin nuorisotyössä kuin ympäristötietouden jakamisessa. Oma maailma Turvallisissa kantimissa Me työskennellään historiallisessa ja luonnonläheisessä miljöössä. Me panostetaan seikkailuun ja kehittymiseen sekä uusiin elämyksiin ja kokemuksiin. Meidän kanssa kaikki tekeminen on hauskaa. Meille turvallisuus, luotettavuus ja laatu ovat itseisarvoja, niistä on hyvä nuorisotyö ja toimivat asiakassuhteet tehty. Se on arvokas kokonaisuus mielenrauhaa ja suvaitsevuutta.

3 3 Sisältö Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen Vastuullinen toimija... 6 Hallinto... 8 Henkilöstö... 9 Tunnusluvut... 9 Henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi Turvallisuus Ympäristöteot Alueen kehittäminen ja investoinnit Yhteiskuntavastuullinen tiedottaminen ja viestintä Luku 1 Nuorisokeskustoiminta Valtakunnalliset nuorisokeskukset Nuorisokeskus Anjala Kulttuurinen nuorisotyö Avainluvut Nuorisotyön menetelmät Alueellinen nuorisotyö Valtakunnallinen vaikuttaminen Ympäristökasvatus Leirikoulut Kansainvälinen toiminta Verkostoyhteistyö Lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukeminen joukkueyhteistyö Erityistehtävät Nuotta-valmennus Nuotta Anjalassa Tunnusluvut Kehittäminen Lasten ja nuorten paikallinen harrastustoiminta Välittäminen... 38

4 4 Nuori Suomi kalastaa Luku 2 Ankkapurhan alueen kulttuuriperinnön vaaliminen Nuorisotyötä tukevat ansaintamallit Ankkapurhan kulttuuripuisto Lasten ja nuorten joulurauhan julistus... 46

5 5 Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen 2017 Vuodesta 2017 jäi päällimmäisenä mieleen tulevaisuustyö. Vuoden aikana saimme hyväksynnän tulevaisuuden toimintaympäristön turvaavalle investointihankkeelle, ja myös hyviä uutisia Anjalan kartanon tulevaisuudesta. Molemmat asioita, joiden eteen on tehty työtä koko säätiön olemassaolon ajan. Vuosi 2017 oli toiminnallisesti vakaa vuosi. Leirikoulujen määrässä ei ylletty edellisvuoden ennätyksen tasolle, mutta toisaalta leirikoulujen kesto on pidentynyt ja myöskään oppilasmäärässä ei ollut suurta eroa edelliseen vuoteen. Kymmenen vuoden aikana leirikoulujen kehitys on ollut huikeaa sekä määrällisesti että laadullisesti. Mennyt vuosi oli myös Suomen juhlavuosi. Nuorisokeskus Anjalassa juhlavuoteen valmistauduttiin Välittäminen-teemahankkeen myötä. Juhlavuonna järjestimme Kymenlaakson yhteiset lasten ja nuorten kesäleirit. Leirien aikana osallistujat pohtivat välittämistä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Leirien tuotoksena syntyi Kulttuuripuiston puutarhaan Anjalan Vala yhteisötaideteokseen pronssipatsaita aiheesta Kenestä Suomessa tulisi välittää?. Välittäminen näkyi monella tavalla sekä Kulttuuripuistossa että Nuorisokeskuksessa menneenä vuotena. Se näkyi myös henkilöstön keskinäisissä toimissa ja asiakaspalvelussa. Tällaista yhteispeliä on ilo jatkaa! Jenni Liikkanen toiminnanjohtaja

6 6 Ankkapurhan kulttuurisäätiö A nkkapurhan kulttuurisäätiö aloitti toimintansa Säätiön perusti Kouvolan kaupunki Nuorisokeskus Anjalan tuotoista kertyneiden tulojen ja Nuorisokeskus Anjalan käytössä olleiden kiinteistöjen muodostamalla säädepääomalla. Ankkapurhan kulttuurisäätiön ensisijainen tarkoitus on kehittäminen ja tukeminen valtakunnallisena ja kansainvälisenä nuorisokeskustoimintana. Lisäksi säätiön tarkoituksena on vaalia Ankkapurhan alueen kulttuuriperintöä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö luo edellytyksiä ja voi harjoittaa seuraavaa toimintaa: nuorisotyötä palveleva nuorisokeskustoiminta; leirikoulutoiminta, harrastus-, virkistys- ja vapaa-aikatoiminta, kurssien, leirien ja koulutustilaisuuksien järjestäminen, luontokoulutoiminta. kulttuuritoiminta; harrastus-, virkistys- ja vapaa-aikatoiminta, näyttelyiden, konserttien ja tapahtumien, kurssien ja seminaarien järjestäminen. Säätiö voi tuottaa sellaisia matkailu- ja ravitsemispalveluja, jotka liittyvät säätiön tarkoituksen toteuttamiseen. Vastuullinen toimija A nkkapurhan kulttuurisäätiö pyrkii toimintaansa liittyvissä valinnoissa yhteiskuntavastuullisuuteen. Kaikissa aine-, tarvike- ja palveluostoissa pyritään suosimaan paikallisia yrittäjiä ja siten lisäämään paikkakunnan työllisyyttä ja ostovoimaa. Ruokapalveluissa

7 7 pyritään suosimaan lähialueella tuotettuja raaka-aineita. Ankkapurhan kulttuurisäätiö on vastuullinen toimija suhteessa yrittäjiin ja muihin palvelutuottajiin. Aikuisasiakkaat maksavat säätiön palveluista kilpailijaperusteisen hinnoittelun mukaisen, arvonlisäverollisen hinnan. Ankkapurhan kulttuurisäätiö on yleishyödyllinen toimija, jonka toiminnan tulos käytetään oman toiminnan kehittämiseen. Ympäristövastuusta säätiö huolehtii sekä valinnoissaan että kasvatustyössään. Säätiöllä on oma ympäristöohjelma, jonka avulla pyritään vähentämään ympäristölle toiminnasta aiheutuvaa kulutusta. Hankinnoissa huomioidaan ympäristönäkökulmat ja suositaan yrityksiä, joilla on oma ympäristöohjelma. Taloudellinen vastuu säätiöllä on tarkoitustaan toteuttavan toiminnan kannattavuuden puolesta. Toiminnan tulee pyöriä asiakasperusteisella rahoituksella. Asiakashintojen tulee kuitenkin pysyä kohtuullisina, jotta palvelut ovat kasvattajien ja kouluttajien saavutettavissa. Lasten ja nuorten palvelujen tuottamisesta aiheutuvia kuluja kompensoi Opetus- ja kulttuuriministeriön vuotuinen toiminta-avustus. Taloudellista vastuuta säätiö kantaa myös sille osoitettujen avustusten tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Sosiaalinen vastuu nuorisokeskuksella on asiakkaidensa henkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta. Nuorisokeskus on turvallinen paikka sekä ryhmille että kaikille ryhmän jäsenille. Nuorisokeskus Anjala on syrjinnästä vapaa alue. Vastuuta kannamme myös lupauksesta tarjota palveluja kasvattajien ja kouluttajien työn tueksi. Jatkuvalla kehittämisellä ja avoimella vuorovaikutuksella asiakkaiden kanssa huolehdimme palvelujen ajantasaisuudesta ja tarpeenmukaisuudesta. Sosiaalinen vastuu on myös henkilöstön hyvinvoinnista. Ankkapurhan kulttuurisäätiö tukee työn ja perheen yhteensovittamista tarpeiden mukaan. Myös työkyvyn ylläpitämiseksi on räätälöity erilaisia työaikakäytäntöjä. Osoitukseksi vastuullisesta toiminnastaan säätiö sai Suomalaisen Työn liitolta Yhteiskunnallinen yritys-merkin käyttöoikeuden kesäkuussa 2014.

8 8 Suomessa on tuhansia yhteiskunnallisia yrityksiä, joiden toiminta on taloudellisesti kannattavaa, arvositoutunutta ja kestävän kehityksen mukaista liiketoimintaa kattaen eri toimialoja. Hallinto Ankkapurhan kulttuurisäätiön perustamisesta päätti Kouvolan kaupunginvaltuusto ja toiminnan ja henkilöstön siirrosta Ankkapurhan kulttuurisäätiön hallitus alkaen: Vuolasto Johanna, puheenjohtaja, erityisasiantuntija Taiteen edistämiskeskus Niemi Veikko, varapuheenjohtaja, koulutus- ja nuorisojohtaja Kouvolan kaupunki Myllyntausta Hanna, Ankkapurhan teollisuusmuseosäätiön hallituksen jäsen Helminen Harri, Kymenlaakson maakuntahallituksen puheenjohtaja, Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juura Kirsi, Kymenlaakson kauppakamari Lavonen Esko, kaupunginhallituksen edustaja, nuorisopalvelujen koordinaattori Kouvolan kaupunki Wrede Rabbe Holger, Regina-säätiön edustaja Säätiön hallitus kokoontui viisi kertaa vuoden 2017 aikana. Säätiön johtosäännön mukaisesti hallitus mm: 1. Johtaa, ohjaa ja valvoo säätiön toimintaa. 2. Päättää säätiön strategiasta ja pitkän aikavälin kehittämishankkeista. 3. Hyväksyy säätiön keskeiset toimintaperiaatteet ja suunnitelmat. 4. Päättää vakituisen henkilökunnan määrästä. 5. Vastaa säätiön varainhoidosta ja sijoitustoiminnasta. 6. Vastaa säätiön kirjanpidon ja tilintarkastuksen järjestämisestä. 7. Hyväksyy palveluiden ja tuotteiden hinnoitteluperiaatteet. 8. Hyväksyy säätiön mahdolliset avustus- tai lahjoituskohteet. Hallituksen puheenjohtaja toimii toiminnanjohtajan esimiehenä. Säätiössä toimiessaan hallituksen jäsen toimii säätiön edun mukaisesti. Hallitusten päätösten toimeenpanosta vastaa toiminnanjohtaja Jenni Liikkanen. Toiminnanjohtajan tehtävistä säädetään johtosäännössä seuraavaa:

9 9 Toiminnanjohtaja mm: 1. Järjestää ja organisoi säätiön toiminnan ja johtaa toimintaa hallituksen linjausten mukaisesti. 2. Toimii hallituksen esittelijänä ja sihteerinä ja vastaa hallituksen päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. 3. Vastaa varainhankinnan ja sidosryhmäyhteistyön järjestämisestä. 4. Vastaa säätiön henkilöstöasioista ja toimii työnantajan edustajana näissä asioissa. 5. Ottaa ja erottaa määräaikaisen henkilöstön. 6. Päättää enintään euron hankinnoista. 7. Päättää irtaimen omaisuuden myynnistä ja poistamisesta. 8. Päättää tuotteiden ja palveluiden hinnat hallituksen vahvistamien periaatteiden mukaisesti. 9. Toimii säätiön tiedottajana. Vuonna 2017 säätiön johtoryhmään kuuluivat toiminnanjohtajan lisäksi kehittämispäällikkö Kirsi Sali, asiakaspalvelupäällikkö Paula Rämä, nuorisotyön koordinaattori Outi Rasimus ja keittiöpäällikkö Mari-Anna Hälikkä. Henkilöstö N uorisokeskus Anjalan henkilöstö koostuu eri alojen ammattilaisista. Jokaiselle on pyritty löytämään oma tehtävänsä osana yhteisen tavoitteen toteutumista, oma paikkansa kokonaisuudessa. Henkilöstön luomassa organisaatiokulttuurissa onkin selvästi avoin ilmapiiri, yhteinen vastuu tavoitteista ja innovatiivisuus uuden kehittämiseen tahtotilana. Me tehdään työtä hyvän asian puolesta. Tunnusluvut Nuorisokeskus Anjala työllisti vuonna henkilötyövuoden verran. Henkilöstöstä vakituisia oli 14 kpl, joista 1 henkilöä oli osan vuodesta vuorotteluvapaalla, 2 vanhempainvapailla. Määräaikaisia työsuhteita oli 19 henkilöllä. Määräaikaisista työsuhteista

10 10 osa oli sijaisuuksia, ja osa toiminnan sesonkiluonteisuudesta johtuvia määräaikaisia työsuhteita. Vuoden 2017 aikana oli työkokeilussa 3 henkilöä sekä 4 henkilöä kuntouttavassa työtoiminnassa. Henkilöstön sukupuolijakauma on hyvin naisvoittoinen, vuoden aikana keskuksessa työskenteli 2 miestä, joista vakituisia yksi ja yksi oppisopimuskoulutettava. Vuoden aikana oli 10 harjoittelijaa. Oppilaitoksittain harjoittelijoiden jakauma 2017: Kouvolan seudun ammattiopisto: luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, 3 opiskelijaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto EKAMI: hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto Edupoli: liiketalouden perustutkinto, merkonomi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu yhteisöpedagogi (AMK), 2 opiskelijaa Henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi Nuorisokeskus Anjalassa henkilöstöä kannustetaan kouluttautumaan ja kehittämään omaa työtään ja osaamistaan. Vuoden aikana useat keskuksen työntekijät ovat osallistuneet erilaisiin ammatillisiin koulutuksiin ja kaksi henkilöä suoritti tutkintoon johtavaa oppisopimuskoulutusta. Henkilöstölle tarjottiin aktiivisesti mahdollisuuksia osallistua myös erilaisiin koulutuksiin ja seminaareihin. Messukäyntejä ja vierailuja muihin Nuorisokeskuksiin tehtiin myös vuoden aikana useita. Koko henkilökunnan yhteinen koulutuspäivä järjestettiin maaliskuussa. Koulutuspäivän aiheena oli työyhteisön hyvinvointi ja erilaiset yksilöt työyhteisössä. Koko henkilökunta osallistui myös hätäensiapu- ja alkusammutuskoulutukseen. Koko henkilöstölle pidettiin yksilökehityskeskustelut vuoden aikana.

11 11 Sisäistä henkilöstön kehittämistä toteutetaan yhteisillä suunnittelupäivillä. Ohjaajien syksyn suunnittelupäivät järjestettiin Harjun oppimiskeskuksessa. Yhteistä suunnittelua ja kehittämistä toteutettiin erityisesti leirikoulusesonkien ulkopuolisina aikoina, jolloin kehitettiin uusia menetelmiä ja ohjelmia sekä päivitettiin ohjelmien ohjaajan ohjeita. Anjalassa panostetaan työhyvinvointiin järjestämällä viikoittain työpaikkaliikuntaa. Työntekijöillä on mahdollisuus myös käyttää tunti työaikaa viikoittain kuntosalilla tai uimiseen. Marraskuussa järjestettiin henkilökunnan ja Ankkapurhan kulttuurisäätiön hallituksen yhteinen vuosijuhla. Joulukuussa virkistyimme yhteisessä toimintapäivässä. Ohjaajat ja toimistoväki suunnittelivat ja toteuttivat ohjelmaa keittiö-, siivous- ja kiinteistönhoitoporukalle ja ohjelman jälkeen ruokailimme pitkän pöydän ääressä jouluherkkuja nauttien. Tärkein asia työhyvinvoinnin kehittämisessä on hyvän ja turvallisen ilmapiirin ylläpitäminen. Työterveyspalveluissa yhteistyökumppanina vuonna 2017 oli Kouvolan työterveys ry. Lisäksi säätiö tarjoaa kaikille vähintään 1 vuoden mittaisessa työsuhteessa oleville työntekijöilleen

12 12 sairauskuluvakuutuksen, joka kattaa kaikki erikoislääkäritutkimukset ja erikoislääkärin määräämät hoito- ja tutkimustoimenpiteet. Yhteiset pelisäännöt polku toimivaan työyhteisöön Olemme selvillä perustehtävästämme ja siitä, miksi organisaatio on olemassa sekä omasta osuudestamme sen toiminnassa. Pidämme huolta omasta ja työyhteisön hyvinvoinnista ja motivoitumisesta. Kohtelemme toisiamme kunnioittavasti ja tasavertaisesti. Ylläpidämme avointa ja kannustavaa ilmapiiriä. Jaamme ajatuksemme ja ideamme rohkeasti oikealla foorumilla, oikeassa paikassa. Sitoudumme yhteisiin päätöksiin silloinkin kun olemme itse eri mieltä. Tunnistamme ja tunnustamme keskeneräisyytemme ja uskallamme kysyä ollessamme epävarmoja. Oivallamme mahdollisuuden oppia ja kasvaa. Näemme erilaisuuden voimavarana ja kohtaamme jokaisen yksilönä. Annamme ja vastaanotamme palautetta rakentavasti. Työskentelemme toinen toistamme auttaen ja tukien. Sitoudumme noudattamaan yhdessä luotuja pelisääntöjä ja toimintatapoja arvojamme unohtamatta.

13 13 Turvallisuus Nuorisokeskus Anjalassa kiinnitetään jatkuvaa huomiota sekä asiakkaiden että henkilökunnan turvallisuuteen ja pyritään ennakoimaan ja minimoimaan mahdolliset riskit. Vuonna 2017 tietoon tulleita tapaturmia sattui yhteensä 16. Tapaturmat olivat laastarilla ja kylmäpussilla hoidettavia, pieniä haavoja, venähdyksiä ja mustelmia. Ohjelmissa annetaan selkeä ohjeistus, jonka tarkoituksena on ehkäistä tapaturmia. Keskuksen henkilökunta tekee vuosittain riskikartoituksen toimintaympäristössä, jotta mahdolliset vaaran paikat voidaan ennakoida ja korjata. Syrjimättömyyden periaatteeseen sitoutuneena nuorisokeskuksen rooli on jatkaa työtä kaikenlaisen syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän vastaisena organisaationa. Tavoitteena on poistaa lasten keskinäisistä konflikteista aiheutuvat tapaturmat muun muassa varaamalla tarpeeksi aikaa ohjelmissa koettujen tuntemuksien läpikäyntiin. Vuonna 2017 on ollut käytössä pelastussuunnitelma, joka on yhteinen Kouvolan seudun ammattiopiston Luonnonvaran toimipisteen kanssa. Lisäksi käytössä on ammattiopiston kanssa yhteinen Pro Alert -hätäilmoitusjärjestelmä. Henkilöstön ensiapuvalmiuksista pidetään huolta. Koko henkilöstölle järjestettiin alkuvuonna ensiapukoulutus, sekä turvallisuuskoulutuskertaus hätätilanteessa toimiseen. Ensiaputarvikkeita on riittävästi saatavilla; jokaisella ohjaajalla oma ensiapulaukku mukana ja kaikissa tiloissa on perustarvikkeet. Kaikkiin ohjelmiin tehdään turvallisuusasiakirjat ja riskianalyysit sekä henkilöstölle annetaan kattava ohjeistus ja perehdytys. Turvallisuuskansiota myös päivitetään aktiivisesti.

14 14 Ympäristöteot Nuorisokeskus Anjalassa on vuonna 2008 otettu käyttöön ympäristöohjelma. Vuoden 2017 alkupuolella ohjelma päivitettiin kestävän kehityksen ohjelmaksi. Ohjelman päivittämisessä hyödynnettiin Ympäristöosaava.fi-sivuston tarkistuslistoja ja haastattelulomakkeita. Jokainen henkilöstön jäsen sai vastata kyselylomakkeeseen. Tämän lisäksi täytettiin eri toimintojen osalta tarkistuslomakkeet, jonka yhteydessä annettiin kehittämisehdotuksia. Lomakkeiden yhteenvetona tehtiin kestävän kehityksen ohjelma. Ohjelma jaettiin neljään osa-alueeseen Ankkapurhan kulttuurisäätiön arvojen mukaisesti. Puhdas sydän -osion tavoitteet liittyvät sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden vahvistamiseen. Tavoitteina oli vuodelle 2017 huolehtia sosiaalisen vastuun toteutumisesta, kehittää kansainvälistä toimintaa ja vaalia kulttuuriperintöä. Vahva luonto -osiossa oli viisi tavoitetta vuodelle 2017: vähentää energian kulutusta, tehostaa veden ja materiaalien käyttöä, ehkäistä jätteen syntyä sekä lisätä ympäristötietoisuutta sekä henkilökunnan että asiakkaiden piirissä. Oma maailma -osiossa tavoitteina oli luoda turvallinen työ- ja oleskeluympäristö henkilökunnalle ja asiakkaille sekä toimia asiakaslähtöisesti. Viimeinen osio on Aito yhteispeli, jonka tavoitteet liittyvät sosiaaliseen vahvistamiseen: samanarvoisuuden toteutuminen, nuorisokeskuspedagogiikan vahvistaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Eri osa-alueilla tavoitteisiin pyrittiin käytännönläheisillä toimenpiteillä. Esimerkiksi siivouksessa siirryttiin vuoden aikana käyttämään mikrokuituliinoja ja näin käyttämään mahdollisimman vähän vettä. Lajitteluohjeita käytiin läpi ja asiakkaille tiedotettiin energian ja veden säästöstä. Henkilökunnalle järjestettiin turvallisuuskoulutusta ja kouluttautumiseen kannustettiin. Sähkön kulutus Matilda-rakennuksessa ja majoitusrakennuksista Koivulassa, Haapalassa, Kuuselassa ja Raitalassa laski kaikissa hieman vuodesta Matilda, eli vanha toimistorakennus on jäänyt majoituskäyttöön, joten kulutuksen lasku on ymmärrettävää. Koivulan wc- ja suihkutilojen sekä Kuuselan kokonaisremontissa lamppuja vaihdettiin liiketunnistimellisiin lamppuihin. Tämä alkaa vaikuttaa sähkönkulutukseen vähitellen. Saunan sähkönkulutus lisääntyi hieman. Lämmönkulutus laski kaikissa tiloissa, joista kulutusta pystytään mittaamaan. Lämpöä säädetään pienemmälle hiljaisina aikoina, mutta kulunut vuosi oli myös leuto. Veden

15 15 kulutus lisääntyi kaikissa majoitusrakennuksissa hieman, kun taas saunalla veden kulutus väheni. Veden kulutus on ollut tasaisessa kasvussa jo pari vuotta majoitusvuorokausien lisääntyessä. Ruokapalveluissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan lähiruokaa kestävän kehityksen edistämiseksi. Paikallisten yrittäjien kanssa tehtiin uusia toimitussopimuksia. Vuoden 2017 aikana lähiruoan toimittajia olivat Puurin kanala Kiehuvasta, Kaskein Marja Luumäeltä, Aurinkotarhat Anjalasta sekä perunanviljelijä Vesa Vanhala. Kesäkahvilassa oli myynnissä Mustila Viinin tuotteita Elimäeltä. Ympäristökoulu Regina vastaa Nuorisokeskus Anjalan ympäristökasvatustehtävästä. Ympäristökasvatustehtävää hoitavat kaikki nuorisokeskuksen ohjaajat kiertäen Kouvolan kouluissa pitäen ympäristökoulupäiviä. Kehittämispäällikkö on osallistunut Kymenlaakson ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän toimintaan. Yhteistyöryhmä järjesti Nuorisokeskus Anjalassa Kestävää elämäntapaa etsimässä-koulutuksen opettajille, johon osallistui sata opettajaa Kouvolasta. Alueen kehittäminen ja investoinnit Ankkapurhan kulttuurisäätiö sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä investointiavustusta majoitustilojen Koivula ja Kuusela remontoimiseen. Tilojen viihtyvyyden parantamiseksi molempiin kohteisiin tehtiin lasten ja nuorten toiveiden mukaisesti seinämaalaukset.

16 16 Anjalanlahden rannalle maisemapellon paikalle rakennettu Syötävä puutarha sai vuoden aikana lisää istutuksia ja yhteisötaideteoksen Anjalan Vala Yhteiskuntavastuullinen tiedottaminen ja viestintä Nuorisokeskus Anjala tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti sekä sosiaalisessa mediassa, kuten Instagramissa ja Facebookissa. Nuorisokeskus Anjalalla on myös blogi. Myös perinteiset tiedotuskanavat, kuten lehdistö- ja mediatiedotteet ovat käytössä säännöllisesti. Nuorisokeskus Anjalan markkinointistrategiassa merkittävässä roolissa on palvelulla markkinointi. Erityisesti leirikouluasiakkaissa korostuu ns. puskaradion kautta saatu positiivinen viesti toiminnastamme. Enemmistö leirikoulujen opettajista kertoi valinneensa Anjalan joko suositusten tai oman aiemman kokemuksen perusteella. Nuorisokeskuksen viestintä on asiakaslähtöistä. Jokainen mainos sekä esite on suunniteltu sille asiakasryhmälle, jolle viesti on tarkoitus kohdentaa. Valokuvia keskuksen toiminnasta ja tiloista on hyödynnetty esitteissä ja mainoksissa. Viestinnän tavoitteena on tuoda esille kutakin kohderyhmää parhaiten tukevat palvelumuodot ja osaaminen kasvattajien työn tueksi. Anjala on mukana Suomen nuorisokeskusten yhteismarkkinoinnissa. Yhteismarkkinoinnin suunnittelee Suomen Nuorisokeskukset ry:n markkinointi- ja viestintätiimi, jossa on mukana

17 17 edustaja myös Anjalasta. Vuoden aikana mainostettiin nuorisotyöntekijöille ja opettajille suunnatuissa julkaisuissa. Olimme mukana Educa -messuilla SNK:n yhteisellä pisteellä. Ankkapurhan kulttuurisäätiön tavoitteena on viestiä yhteiskunnallisesta toiminnastaan siten, että jokainen säätiön palveluja käyttävä tietää tukevansa suomalaista nuorisotyötä.

18 18 Luku 1 Nuorisokeskustoiminta Valtakunnalliset nuorisokeskukset N uorisolain mukaan nuorisokeskusten tehtävänä on palvella ensisijaisesti alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä nuorisotoimintaa, leiri- ja luontokoulutoimintaa, nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä nuorisotyön jatko- ja täydennyskoulutusta. Suomen nuorisokeskukset edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla ja ohjaamalla heidän kasvuaan ja tarjoamalla monipuolisen, toiminnallisen ja turvallisen ympäristön sekä myönteisen ilmapiirin elämykselliseen yhdessäoloon ja osallisuuteen. Nuorisokeskusten yleishyödyllinen tehtävä on tukea kouluttajien ja kasvattajien työtä. Tässä tehtävässään keskukset tuottavat leirikoulujen, luonto- ja harrasteleirien, seikkailukasvatuksen, sosiaalisen vahvistamisen, koulutusten, kokousten, perhe- ja virkistyslomien ja nuorisotapahtumien järjestämiseen liittyviä palveluita. Nuorisokeskukset toimivat myös kansainvälisen nuorisotoiminnan koordinoijina ja kohtauspaikkoina. Palvelut toteutetaan paikalliskulttuurin kannalta merkittävillä paikoilla, joissa on nuorisotyöhön kehitetyt turvalliset puitteet, majoitus- ja ateriapalvelut, kokous- ja koulutustilat sekö toimintaan soveltuvat harrastus- ja liikuntavälineistö sekä tilat. Nuorisokeskusten yhteinen arvopohja Yhdenvertaisuus Elämän ja ympäristön kunnioittamineen Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys Osallisuus

19 19 Nuorisokeskusten yhteinen visio 2020 Vuonna 2020 Suomen nuorisokeskukset on nuorisotyön tunnustettu osaaja ja yhteistyön rakentaja, jonka työ perustuu vahvaan nuorisokeskuspedagogiikkaan ja nuorten osallisuuteen. Nuorisokeskukset tunnetaan ja niitä arvostetaan yhteiskuntavastuullisena palvelu- ja kehittämiskeskusverkostona. Nuorisokeskukset tuottavat lisäarvoa nuorisotyön kentälle alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Nuorisokeskusten yhteiset valinnat o Vahvistamme nuorisotyön kehittäjärooliamme alueellisesti ja valtakunnallisesti o Vahvistamme valtakunnallista nuorisokeskusbrändiä ja lisäämme keskusten tunnettuutta keskeisten asiakas- ja sidosryhmien keskuudessa o Vahvistamme nuorisokeskusten perustoimintaa, toiminnan sisäistä laatua ja johtamista Nuorisokeskukset panostavat seuraavien sisältöalueiden vahvistamiseen vuosien aikana: 1. Sosiaalinen vahvistaminen 2. Kouluhyvinvoinnin tukeminen 3. Kansainvälinen toiminta 4. Nuorisotyötä tukevat ansaintamallit ja kustannusten hallinta Nuorisokeskus Anjala Nuorisokeskus Anjala on perustettu vuonna 2000 toteuttamaan nuorisolaissa asetettua tarkoitusta Kouvolan kaupunkiin, Kymijoen rannalle Ankkapurhan alueelle, Anjalan kylään. Anjalassa nuorisokeskustoiminta on kasvanut tasaisesti hallitus. Kasvu on perustunut osaamiseen, ohjaajiin ja ohjelmiin panostamalla. Suurin osa ohjelmista ja kaikesta keskuksen toiminnasta järjestetään ulkona omassa pihapiirissä. Osaamiseen, ohjaajiin ja ohjelmiin panostaminen on panostamista laatuun, josta olemme saaneet tunnustusta asiakkailtamme. Leirikoulujen opettajat sekä Nuotta-valmennusten ohjaajat kokevat saavansa Nuorisokeskus Anjalan toiminnasta tukea omaan työhönsä. Laadukkaat ja tavoitteelliset ohjelmat ovat merkittävimpiä tekijöitä miksi kasvattajat ja kouluttajat valitsevat tulla Anjalaan.

20 20 Nuorisokeskustoiminnan suurin työmuoto on leirikoulujen järjestäminen ja toteuttaminen. Ympäristökasvatustoiminnassa isoin ryhmä ovat Kouvolan kaupungin 4.luokat joiden kaikkien on mahdollista saada luokalleen kaksi omaa ympäristökoulupäivää lukuvuoden aikana. Kansainvälisiä ryhmiä Anjalassa on käynyt koko sen olemassa olon ajan. Paikallisille lapsille toteutimme jälleen kaksi päiväleiriä kesäkuussa ja toukokuussa ohjelmaa tarjottiin useille varhaiskasvatuksen ryhmille. Nuorisokeskus Anjalan asiakkaita olivat mm. koulut, seurakunnat, urheiluseurat, kielikoulut ja erilaiset yhdistykset, järjestöt ja yritykset. Leirikouluasiakkaat olivat suurin asiakasryhmä myös vuonna Toteutuneita leirikouluja oli 89. Yleisin leirikoulun kesto oli kolme päivää, 4 päivän leirikoulujen kasvattaessa osuuttaan. Yhteensä leirikouluihin osallistui 2400 henkilöä opettajat ja huoltajat mukaan lukien. Suurin osa leirikouluryhmistä saapui Anjalaan pääkaupunkiseudulta ja muualta Etelä-Suomesta. Kymenlaaksolaisia kouluja oli 10 kpl. Erilaisia lasten ja nuorten leirejä järjestettiin Anjalassa leirikoulujen lisäksi 30, ja niihin osallistui 1076 lasta/nuorta sekä 153 aikuista. Leirejä järjestivät mm. seurakunnat, järjestöt sekä kielikoulut. Luvuissa on mukana myös keskuksen omat Välittäminen Suomi100-kesäleirit (2 kpl, lapsia 48). Yhteensä 357 henkilöä osallistui vuoden aikana erilaisiin lasten päiväretkiin, joista suurin osa oli alakoululaisten luokkaretkiä. Alle neljän tunnin mittaisia päiväretkiä oli näiden lisäksi 17, joihin osallistujia yhteensä 360. Vilkkain sesonki on edelleen huhti- lokakuussa. Sosiaalisen vahvistamisen Nuotta-valmennukset painottuivat talvi- ja kevätkaudelle, samoin Kouvolan alakouluille järjestettävät ympäristökoulupäivät. Ympäristökoulupäiviä pidettiin 74kpl. Yritysasiakkaat järjestivät Anjalassa mm. kokouksia sekä tyhy- ja virkistyspäiviä.

21 21 Asiakaspalvelussa tavoitteena on asiakaslähtöinen ja henkilökohtainen palvelu sekä helposti lähestyttävä henkilökunta. Asiakkailta saadun palautteen perusteella tavoitteen saavuttamisessa on myös hyvin onnistuttu. Lähes kaikki palvelut räätälöidään asiakkaiden toiveita kuunnellen. Ruokapalveluista vastaa Ankkapurhan Helmi. Ruokapalveluissa tavoitteena on vastata keittiön toiminnasta asetettujen tavoitteiden mukaisesti huomioiden laatu- ja kustannustehokkuus sekä terveellisten elämäntapojen ja vastuullisen kuluttamisen sanansaattajan rooli. Mahdollisuuksien mukaan raaka-aineostoissa suositaan arvojen mukaisesti luomu- ja lähiruokaa. Nuorisokeskuksen ryhmät ovat pääosin täysihoitoasiakkaita ja siten nauttivat Helmessä aamiaisen, lounaan, päivällisen ja iltapalan sekä mahdollisesti välipaloja. Ankkapurhan Helmessä on tarjolla arkisin lounas omien ryhmien lisäksi myös Kouvolan seudun ammattiopiston Luonnonvara-alan opiskelijoille sekä muille mahdollisille ulkopuolisille lounasasiakkaille. Ankkapurhan Helmestä kysytään lisäksi tarjoiluja erilaisiin juhliin ympärivuotisesti. Asiakaspalautteen perusteella tärkeää ruokapalveluissa on ruuan terveellisyys ja monipuolisuus, erityisruokavalioiden huomiointi sekä lasten miellyttäminen. Kulttuurinen nuorisotyö Suomen nuorisokeskusten strategiatyön yhteydessä jokaiselle keskukselle nimettiin eritystehtävä sen osaamisen, sijainnin tai kehittämisen painopisteiden mukaisesti. Anjalan eritystehtävä on kulttuuriperintökasvatus, joka on merkittävä osa Nuorisokeskus Anjalan laajempaa tavoitetta profiloitua kulttuurisen nuorisotyön toteuttajaksi. Vuonna 2017 kulttuurista nuorisotyötä toteutettiin järjestämällä kaksi omaa kesäleiriä. Leirien teemana oli välittäminen ja Suomen 100-vuotisjuhlavuosi. Leirit saivat toteutukseen avustusta valtakunnallisesta Suomi100-ohjelmasta Kymenlaakson liiton kautta. Kesäleirien ohjelmassa oli draamatyöskentelyä ja taidetyöpaja. Taidetyöpajassa kuvanveistäjä Antti Halonen esitteli kuvanveistoa ja lapset ja nuoret työstivät leirin teemalla patsaita. Patsaat jurytettiin ja 13 patsasta valettiin pronssiin ja sijoitettiin Syötävään puutarhaan istutettuun pensaslabyrinttiin. Kesäleirien osallistujat olivat mukana myös pensaiden istutuksessa. Tämä

22 22 yhteisötaideteos sai useita tukijoita myös eri säätiöistä. taideteoksen toteuttamista olivat tukemassa Kymenlaakson rahasto, Alli Paasikiven säätiö, Regina säätiö sekä Kemijoki Oy. Pensaslabyrintista ja patsaista koostuva yhteisötaideteos julkistettiin koululaisille suunnatussa maakuntajuhlassa elokuussa. Juhlaan osallistui noin 340 oppilasta ja opettajaa, kutusuvierasta ja muuta aikuista. Juhlassa pelattiin mobiilipeliä, jonka aiheena oli Kymenlaakson maakunta, Suomi100 ja välittäminen. Lisäksi ohjelmassa oli musiikkia ja puheita. Juhla oli onnistunut kokonaisuus. Yhteistyö Kouvolan kaupungin kulttuurikasvatusohjelma Lennokin kanssa jatkui. Nuorisokeskus Anjala osallistuu kulttuurikasvatukseen tarjoamalla 1-luokkalaisille kulttuuriperintökasvatukseen liittyvää Vanhan ajan koulupäivä -ohjelmaa. Vanhan ajan koulupäivää kävi viettämässä vuoden aikana 12 luokkaa. Ohjelman kehuttiin olevan moniaistillinen oppimiskokemus.

23 23 Vuoden 2017 aikana kehitettiin talviajalle kohdennettua kulttuuripainotteista leirikoulua. Ohjelmatarjontaa tuottavat lähiseudun taiteilijat. uutuutena ohjelmaan saatiin paikallisen tanssikoulun tanssityöpaja. Lisäksi suunniteltiin arkkitehtuuriin liittyvää leirikouluohjelmaa, joka on tarjolla ympäri vuoden. Alle kahden kilometrin päässä nuorisokeskuksen pihapiiristä on suuri Alvar Aallon suunnittelema asuinaluekokonaisuus, jota halutaan tuoda enemmän myös esille leirikouluille. Keväällä arkkitehtuurista oli henkilökuntaa kouluttamassa arkkitehtuurin läänintaitelija Eeva Astala. Toiminnallinen koulutus antoi vinkkejä aiheen käsittelyyn lasten kanssa. Syksyllä tehtiin itse ohjelman suunnittelua. Valmis ohjelma tulee ohjelmistoon kevääksi Avainluvut 2017 Tunnusluvut Kurssipäivät (yli 4h) Nuorisokäyttöpäivät (yli 4h) Majoitusvuorokaudet Leirikoulut Nuotta vuorokaudet ,5 620, ,5 446 Majoituspaikat Henkilötyövuosia kertyi eri henkilöä työskenteli Nuorisokeskus Anjalassa yhteensä 223,5 henkilötyökuukautta.

24 24 Leirikouluja Anjalassa järjestettiin 89 kpl. Nuorisokäyttöä käyttöpäivistä oli 88 %. Nuorisokeskustoiminnan tuotot vuonna ,94. Avustuksia säätiö sai nuorisokeskustoimintaan seuraavasti: Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta-avustus Erityisavustus Nuotta-valmennukseen ELY-keskuksen myöntämä tuki lasten paikalliseen harrastus- ja leiritoimintaan Regina-säätiö tuki Nuorisokeskustoimintaa 5000 avustuksella. Nuorisolakia toteuttava nuorisokeskustoiminta on yleishyödyllistä. Anjalassa nuorisokeskustoiminnan osuus säätiön myyntituotoista on n. 78 %. Nuorisokeskustoiminta on verottajan ennakkoratkaisupäätöksen mukaisesti arvonlisä- ja tuloverovapaata toimintaa. N. 21 % asiakastulosta tulee aikuisryhmiltä, jotka hyödyntävät tiloja ja osaamista pääsääntöisesti työhyvinvointitoimintaan tai perhejuhlien ja muiden tilaisuuksien järjestämiseen, sekä yksittäisiltä asiakkailta jotka hyödyntävät keskuksen ruokapalveluja. Verollisen liiketoiminnan osuus on ,73. Nuorisotyön menetelmät Nuorisokeskus Anjalan kehittää nuorisotyön menetelmiä nuorisolain tarkoituksen ja sen toteuttamisen lähtökohtien mukaisesti. Vuonna 2017 Nuorisokeskus Anjalassa ohjattiin 42:ta eri leirikouluohjelmaa. Leirikoulujen lisäksi ohjelmia kehitetään lapsi-, nuoriso-, -ja aikuisryhmille. Nuorisokeskus Anjalassa kehitetään joka vuosi uusia ohjelmia, joiden perustana nuorisotyöllinen menetelmä osaaminen. Erilaiset ryhmä-, tiimi ja ongelmanratkaisutehtävät, joissa pyritään korostamaan ryhmädynamiikan toimimista ja sosiaalisten taitojen vahvistamista, ovat menetelmien kehittämisen keskiössä. Nuorisokeskus Anjala kehittää yhdessä muiden nuorisokeskusten kanssa sosiaalisen nuorisotyön menetelmää nuorten arjenhallinnan tukemiseksi. Nuotta-valmennukset ovat osa Opetus

25 25 ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikön sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuutta. Pyrimme luomaan sellaisia nuorisotyöllisiä menetelmiä, jotka mahdollistavat nuorten yksilöllisen huomioimisen niin, että nuori kokee että hänen mielipiteensä huomioidaan yksilöllisesti ja hänet nähdään tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Vuoden 2017 aikana Nuorisokeskus Anjalassa on kehitetty nuorisotyön menetelmiä myös lasten ja nuorten ympäristökasvatuksen sekä kansainvälisen nuorisotyön tueksi. Alueellinen nuorisotyö Nuorisokeskus Anjala oli mukana useissa alueensa nuoria koskevissa yhteistyöverkostoissa myös vuonna Osallistumalla olemassa oleviin monialaisiin työryhmiin ja pitämällä yllä keskustelua alueen nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa nuorisokeskus Anjala pyrkii osaltaan vaikuttamaan nuorten kasvu- ja elinolojen paranemiseen. Nuorisokeskus Anjala seuraa nuorisolaissa säädettävän monialaista yhteistyötä kehittymistä alueellaan. Nuorisokeskus Anjalan toimii yhteistyössä kaikkien lähialueen nuorisotoimien kanssa. Nuorisokeskus Anjalan toteuttaman "Virkeää verkostoitumista kansainvälisessä Kymenlaaksossa" -hankkeen kautta kehitettiin alueellista, kansainvälistä nuorisotyötä luomalla verkostoa toimijoiden välille. Hankkeen konkreettisina toimina kerättiin kehitys -ja yhteistyöehdotuksia seminaarin ja sähköpostikyselyn kautta, sekä toteutettiin ja suunniteltiin yhteistyössä Kouvolan Nuorisopalveluiden sekä Iitin nuorisopalveluiden kanssa kansainvälisen nuorisotyön palveluiden markkinointia alueen nuorille. Valtakunnallinen vaikuttaminen Sidosryhmäyhteistyö Tärkeimmät sidosryhmät ovat olleet asiakkaiden, henkilöstön ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohella Kouvolan kaupunki, Kouvolan seudun ammattiopiston Luonnonvara-alan toimipiste, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus, muut Suomen nuorisokeskukset ja Suomen Nuorisokeskukset ry. Regina-säätiö, Museovirasto, Kouvolan kaupunki ja Stora Enso, XAMK sekä Ankkapurhan teollisuusmuseo ovat olleet arvokkaita yhteistyökumppaneita Nuorisokeskus Anjalan kehittämishankkeissa.

26 26 Ympäristökasvatus Ympäristökasvatustehtävää hoitavat kaikki nuorisokeskuksen ohjaajat. Ympäristökasvatuksellisten ohjelmien suunnittelusta vastasi vuonna 2017 ympäristökoulujen vastuuohjaaja yhdessä muiden ohjaajien ja kehittämispäällikön kanssa. Leirikoulujen ympäristökasvatustyötä tehtiin vuonna 2017 yhteistyössä koulutus- ja kehittämiskeskus Biosammon kanssa Uutta energiaa! -leirikouluohjelman muodossa. Lisäksi ympäristökasvatus oli läpäisevänä teemana mukana kaikessa luontoon liittyvissä ohjelmissa. Keväällä 2017 leirikouluohjelmistoon tuli uusia ympäristökasvatuksellisia leirikouluohjelmia. Kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti pyrimme muistuttamaan myös leirikoululaisia sähkön ja energian säästämiseksi sekä esimerkiksi ruokahävikin vähentämiseksi. Vuoden 2017 aikana kehittämispäällikkö on osallistunut Kymenlaakson ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmä KYY:n toimintaan. Tietoa erilaisista koulutuksista on välitetty muulle henkilökunnalle ja koulutuksiin on osallistunut yksi henkilö. Syyskuussa 2017 Anjalassa järjestettiin Kestävää elämäntapaa etsimässä-koulutus, johon osallistui sata kouvolalaista opettajaa. Nuorisokeskuksen kehittämispäällikkö ohjasi foorumissa seikkailukasvatukseen liittyvän työpajan. Seikkailukasvatuksesta pidettiin useampia koulutuksia vuoden aikana. Keväällä kehittämispäällikkö piti luennon ja työpajan seikkailukasvatuksesta Muutoksen lähteillä-seminaarissa Helsingissä. Tapahtumaan osallistui noin 55 henkeä. Anjalassa järjestettiin vuonna 2017 kaksi Seikkailua opettajille -koulutusta, jotka piti nuorisotyön koordinaattori. Koulutuksiin osallistui 24 opettajaa Kymenlaakson alueelta. Ympäristökoulupäivät

27 27 Ympäristökoulu-mahdollisuutta tarjotaan kaikille Kouvolan alakoulujen 4-luokille. Ympäristökoulujen tavoitteena on lujittaa lapsen luontosuhdetta ja innostaa lapsia tutustumaan luontoon ja lähimetsään. Lisäksi kannustetaan tutkimaan ja kokeilemaan asioita ja opetetaan ihmisen ja luonnon välisen suhteen perusasioita. Ympäristökoulupäivät on suunniteltu monipuolisesti peruskoulun opetussuunnitelmaa tukeviksi sekä toiminnallisiksi eri oppiaineita integroiden. Ympäristökoulupäivien ohjelmakokonaisuuden suunnittelivat nuorisokeskuksen nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajat, jotka myös vastasivat päivien ohjaamisesta. Lukuvuonna ympäristökoulupäivissä oli 37 luokkaa 22 eri koulusta. Oppilaita oli yhtensä 693. Kasvua edelliseen lukuvuoteen on neljä luokkaa ja kaksi koulua sekä 82 oppilasta. Jokaiselle luokalle pidettiin kaksi ympäristökoulupäivää, joista toinen järjestettiin syksyllä 2016 koulun omassa lähimetsässä ja toinen kevätlukukaudella 2017 Nuorisokeskus Anjalassa. Jos koululla ei ollut mahdollisuutta saapua Anjalaan, järjestettiin myös kevään päivä koulun lähimetsässä. Päivien teemana oli Uutta energiaa ja tavoitteena tutustua siihen, mitä on energia, miten sitä tuotetaan ja miten energiaa käyttävä elämäntapamme vaikuttaa ilmastoon. Kevätlukukauden ympäristökoulupäivät toteutuivat kevään 2017 aikana, jolloin ryhmät kahta koulua lukuun ottamatta tulivat nuorisokeskukselle. Päivän ohjelmassa jatkettiin energia-teemalla unohtamatta erätaitoja. Ympäristökoulupäivistä kerättiin päivän päätteeksi suullista palautetta lapsilta ja kirjallista palautetta opettajilta. Opettajilta saadut palautteet kertoivat uuden teeman olleen onnistunut, ajankohtainen ja sopivan hyvin koulun opetussuunnitelmaan. Oppilaiden toimiminen pienryhmissä koettiin onnistuneeksi ratkaisuksi. GPS-laitteen käyttö ja mehun keitto trangialla olivat useimmin mainittuja asioita. Syksyllä pyörähti käyntiin uusi lukuvuosi ympäristökoulujen parissa. Energia-teeman kanssa jatkettiin, sillä se oli koettu ajankohtaiseksi ja tarpeelliseksi. Päivien ohjelmaa ja tehtäviä oli muokattu hieman opettajien palautteen pohjalta. Päivän ohjelma on suunniteltu tukemaan uutta opetussuunnitelmaa, painottaen oppilaiden osallisuutta ja ilmiöpohjaista oppimista. Tämän lukuvuoden ympäristökoulupäiviin osallistui 39 luokkaa 24 eri koulusta. Oppilaita oli yhteensä 720.

28 28 4-luokkien ympäristökoulupäivät rahoittaa Kouvolan kaupunki. Leirikoulut Vuonna 2017 Nuorisokeskus Anjalassa jatkettiin leirikoulujen kehittämistä oppimisen ja kasvatuksen vahvaksi tukijaksi. Leirikoulu Nuorisokeskus Anjalassa ei ole vain yksittäinen elämyksellinen ajanjakso leirikouluun saapuvan luokan lukuvuodessa. Tavoitteena on ennemminkin luoda oppilaille kokonaisvaltainen oppimisprosessi, joka alkaa jo ennen leirikoulua yhteisillä suunnitteluilla sekä leirikoulun tavoitteiden luomisella ja päättyy lopulta arvioihin leirikoulun onnistumisesta. Jotta prosessi toteutuisi mahdollisimman hyvin kaikkien leirikoulujen osalta, olemme luoneet leirikoulun tueksi ja opettajien työkaluiksi ennen leirikouluun saapumista toteutettavan ennakkotehtävän ja kouluun palatessa toteutettavan jälkitehtävän. Opettajista 70/74 kertoo leirikoululla olleen tavoitteen. Tavoite toteutui kokonaan 79 % leirikouluista ja osittain 21 %. 88 % vastanneista opettajista kertoo saaneensa leirikoulusta tukea ja työvälineitä omaan työhönsä. Tutustuin jälleen oppilaiden eri vahvuuksiin kuin koulussa olisi mahdollista. Tästä saa paljon eväitä tulevaisuuteen.. Lapsista näki aivan uusia luonteenpiirteitä, sosiaalisuutta, toisen huomioimista. Hienoa yhdessä tekemistä. Lainaukset poimintoja opettajien palautelomakkeista syksyltä Sekä ennakkotehtävä että jälkitehtävä on toimitettu kaikille Nuorisokeskus Anjalassa toimintavuoden aika vierailleille leirikouluryhmille. Varsinaisen leirikoulun ajalla jokaiseen yksittäiseen leirikoulun ohjelmien ohjaajan ohjeeseen kirjatut tavoitteet ja toimintatavat, sekä ohjaajien saama ennakkotieto ryhmästä ovat osaltaan vahvistaneet eheän leirikouluprosessin toteutumista. Leirikouluprosessin tavoitteiden toteutumisen tukena Nuorisokeskus Anjalassa toteutettiin myös kuluneena toimintavuotena mahdollisimman pitkälle vastuuohjaajuus- järjestelyä. Leirikoulun vastuuohjaaja on ohjaaja, joka ottaa leirikoulun vastaan ja joka pääasiallisesti ohjaa ryhmää koko leirikoulun ajan ja jos mahdollista, aina päätökseen saakka. Vastuuohjaaja on linkki Nuorisokeskuksen ja leirikouluryhmän välillä myös ennen leirikoulua ja leirikoulun päättymisen jälkeen. Näin kunkin ryhmän vastuuohjaaja on ollut vahvasti mukana kunkin ryhmän

29 29 koko leirikouluprosessissa ja kyennyt yksilöllisemmin ottamaan huomioon sen jäsenten erityistarpeet. Hienoa oli, että joka ohjelman jälkeen juteltiin ja läpikäytiin asioita. Oppilaat saivat kertoa mielipiteitään ja kokemuksiaan. Opettaja, syksy Nuorisokeskus Anjalassa leirikouluopettajille v suunnatun palautekyselyn tuloksien mukaan 88 % opettajista kokee saaneensa leirikoulusta tukea tai toiminnallisia työvälineitä omaan työhönsä. Ohjelmista sai vinkkejä toiminnallisiin tunteihin koulussa. Opettaja, kevät Ideoita liikuntatunneille ja leikkejä/pelejä opetukseen. Opettaja, syksy Nuorisokeskus Anjalassa vieraili vuonna 2017 yhteensä 89 leirikoulua. Leirikouluista 36 kpl vieraili kevätlukukaudella ja loput 53 syyslukukaudella. Lapsia leirikouluissa oli yhteensä 2092, joista 1059 tyttöä sekä 1033 poikaa. Aikuisia leirikoululaisten mukana vieraili 308. Ryhmien valintojen mukaan leirikoulut ovat sisältäneet 42 eri ohjelmaa. Ohjaustunteja kertyi yhteensä 2109 tuntia. Ohjaajia työskenteli kevään senongissa 7 hlö ja syksyn sesongissa 10 hlö, joista 3 työskenteli 60 % työajalla. Kansainvälinen toiminta Verkostoyhteistyö Nuorisokeskus Anjala oli toimintavuoden aikana aktiivisesti mukana SNK n Kansainvälisen nuorisotyön - ryhmän toiminnassa. Merkittävin yhteistyötä aikaisempiin vuosiin verrattuna lisännyt tekijä oli suomen nuorisokeskusverkoston koordinoima, tammikuussa 2015 käynnistynyt SNK:n yhteishanke; Boost your possibilities -Youth Centres for youth mobility and intercultural learning, jossa hankekumppaneina Suomen Nuorisokeskusten lisäksi ovat Viron ja Slovenian nuorisokeskusverkostot. Tämän kautta aktivoimme myös yhteistyötä Euroopan nuorisokeskus verkostossa.

30 30 Suomen Nuorisokeskusyhdistyksen Saksalaisen yhteistyökumppaniyhdistyksen, seikkailu- ja elämyspedagogisia toimintoja tuottavan Erlebnistagen kautta Anjalassa työskenteli kaksi harjoittelijaa Harjoittelijat olivat mukana ohjaustoiminnassa ja tekivät pienimuotoista kyselytutkimusta seikkailukasvatuksen vaikutuksista Nuorisokeskus Anjalassa tuolloin vierailleiden lapsi- ja nuorisoryhmien ohjaajille. Monikulttuurisuustyön ja kotikansainvälisyysteeman alaisuudessa kansainvälisen nuorisotyön vastaava osallistui Kouvolan seudun maahanmuuttaja- ja monikulttuurisen työn parissa työskentelevistä muodostuvan Mytty-yhteistyöverkoston kolmeen tapaamiseen. Hankkeet Boost your possibilities Youth Centres for youth mobility and intercultural learning Tammikuussa 2015 alkanut ja huhtikuussa 2017 päättynyt hanke rahoitettiin kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO n, Erasmus + hakuohjelman KA2 hankeosion, Strategiset kumppanuudet, kautta. Hankkeen päämääränä oli toteuttaa kansainvälisen nuorisotyön strategiaa, mikä toteutuu nuorisokeskuksissa ja partneriorganisaatioissa, sekä kehittää metodiikan laatua ja keskuksissa tehtävää kansainvälistä nuorisotyötä. Toimintavuotena 2017 hankkeen puitteissa järjestettiin Nuorisokeskus Anjalassa viikon mittainen kansainvälinen koulutusseminaari Stairs to internationality - all you need for international youth work! johon osallistui kaikkiaan 24 nuorisotyöntekijää; 10 Sloveniasta, 10 Virosta ja 4 Suomesta. Nuorisokeskus Anjalasta koulutukseen osallistui 2 työntekijää. EVS Kouvolan kaupunki haki 26.4 päättyneellä hankehakukaudella Erasmus+ ohjelman, Liikkuvuushanke 1 kautta rahoitusta kolmelle vapaaehtoiselle nuorelle, 6 kk kestävälle vapaaehtoistyön jaksolle Kouvolan nuorisopalveluiden koordinoimana. Nuorisokeskus Anjala oli mukana suunnittelemassa hanketta ja yhden vapaaehtoisen työjaksosta 50% oli määrä suorittaa Nuorisokeskus Anjalassa. Rahoitushakemus sai kieltävän päätöksen. Hakemusta täydennettiin ja muokattiin ja haettiin uudelleen 4.10 päättyneellä hankehakukierroksella. Hanke sai myöntävän päätöksen ja on suunniteltu alkavaksi helmikuussa 2018.

31 31 Nuorisovaihto Nuorisokeskus Anjalassa kokoontui Kymenlaakson nuorisovaltuuston edustajia suunnittelemaan ja ideoimaan kesän 2017 lasten- ja nuorten leirejä. Samalla suunnitteluryhmälle esiteltiin mahdollisuus liittää leirin teema välittäminen myös kansainväliseksi- nuorisovaihto hankkeeksi. Nuorisovaihtohanketta ideoitiin yhdessä ja sen pohjalta perustettiin suunnitteluryhmä, jonka tavoitteena oli nuorisovaihtohankkeen rahoituksen hakeminen keväällä Yksi nuorisovaltuuston edustajista haki Nuorisokeskus Anjalan koordinoimana Kreikassa pidettävään nuorisovaihtojen suunnitteluun syventyvään BiTriMulti-koulutukseen ja tuli valituksi. Nuorisovaihtohankkeeseen sitoutui 8 nuorta ja heille etsittiin Erasmus + ohjelmamaista yhteistyökumppania Erasmus + ohjelmaan akkreditoituneiden organisaatioiden kautta. Saatujen yhteistyöehdotusten joukosta nuoret valitsivat portugalilainen Check-IN Association. Rahoitusta haettiin 26.4 päättyneellä hankehakukaudella Erasmus+ ohjelman, Liikkuvuushanke 1 kautta. Hanke sai kielteisen päätöksen, johtuen pääosin hankekumppaniorganisaation vaikeudesta löytää sitoutunutta nuorten ryhmää, joka johti heikkoon yhteiseen ohjelmasuunnitteluun. Rahoitusta hankkeelle päätettiin hakea uudestaan 4.10 päättyneellä hakukierroksella, jolloin hankekumppani perui viime hetkellä osallistumisensa johtuen nuorisoryhmän kokoamisen vaikeuksista. Uutta hankekumppania ei ehditty löytää ajoissa laadukkaan hankesuunnitelman luomiseen. Virkeää verkostoitumista kansainvälisessä Kymenlaaksossa Nuorisokeskus Anjala toteutti virkeää verkostoitumista kansainvälisessä Kymenlaaksossa- hankkeen, jolle Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi valtionavusta nuorisoalan alueelliseen ja paikalliseen toiminnankehittämiseen ja kansainväliseen toimintaan varatuista rahoista. Hankkeen päätavoitteena oli kehittää Nuorisokeskus Anjalan valmiuksia toimia entistä paremmin kansainvälisen nuorisotyön mahdollistajana Kymenlaakson alueella. Hankkeen tavoitteeseen pyrittiin kahden toimintalinjan kautta; luomalla yhteistyöverkostoa Kymenlaaksossa kansainvälistä nuorisotyötä jo tekevien toimijoiden välille sekä vahvistamalla nuorisokeskuksen valmiuksia tukea ja auttaa kansainvälisen toiminnan ulkopuolella olevia nuorisotoimia, järjestöjä sekä muita kolmannen sektorin toimijoita. Hankkeen kohderyhmänä olivat sekä kunnalliset, että kolmannen sektorin toimijat Kymenlaaksossa. Hankekauden aluksi järjestettiin kaikille kansainvälisestä nuorisotyöstä kiinnostuneilla markkinoitu ja toteutettu alueellinen kansainvälisen nuorisotyön verkostoitumisseminaari Nuoriso-

32 32 keskus Anjalassa 15.2.Seminaarissa kerrottiin Nuorisokeskusten mahdollisuuksista tukea kansainvälisen työn toimijoita valtakunnallisesti, kuultiin esimerkkejä toimivista yhteistyön muodoista sekä työpajojen kautta luotiin kehitysehdotuksia tuleville toimille. Hankkeen aikana kehitettiin kansainvälisen nuorisotyön toimia erityisesti yhteistyössä Kouvolan nuorisopalveluiden, Iitin nuorisopalveluiden, Kaakkois-Suomen nuorisovaltuustojen sekä Kymijoen ratsastajien kanssa. Hankkeen aikana vahvistettiin Nuorisokeskus Anjalan roolia tiedon välittäjänä ja yhteistyön tarjoajana sekä verkostojen yhdistäjänä myös luomalla nuorisokeskuksen nettisivuille kansainvälisen nuorisotyön osio sekä lisäämällä tiedotusta somekanavissa, sekä osallistumalla alueella järjestettyihin nuorille suunnattuihin tapahtumiin kuten koulutusmessuille. Kansainväliset ryhmät Nuorisokeskus Anjalassa järjestettiin nuorisojärjestö Allianssin koordinoima kansainvälinen työleiri Kansainvälisellä vapaaehtoisleirillä oli yhteensä 8 nuorta maailmalta ja 1 harjoittelija Suomesta. Mukana oli leiriläisiä Espanjasta, Kiinasta, Kreikasta, Koreasta, Meksikosta sekä Ranskasta. Iältään osallistujat olivat vuotiaita. Leirin tärkeimpinä tavoitteina oli tarjota mahdollisuus nuorille kansainväliseen kokemukseen ja samalla luoda puitteet kulttuurien kohtaamiselle myös paikallistasolla. Leiriläiset osallistuivat Nuorisokeskus Anjalan arkeen siistimällä piha-alueita/ ohjelmapaikkoja sekä suunnittelemalla ja toteuttamalla lapsiperheille suunnatun kaikille avoimen Action Afternoon - tapahtuman kulttuuripuiston alueella. Kansainvälisessä toiminnassa asiakkaitamme olivat Suomen Youth For Understanding (YFU) ryhmä jotka järjestivät kaksi leiriä ( , ). Näille leireille osallistui yhteensä 119 nuorta sekä 14 aikuista. Venäläinen kielikoulu Interstudy järjesti leirin venäläisille lapsille ja nuorille. Tuolle leirille osallistui 13 nuorta ja yksi aikuinen. Venäjän taloustilanne vaikutti siihen, että aiemmista vuosista poiketen leirejä oli vain yksi ja osallistujamäärä leirille jäi alhaiseksi.

33 33 Lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukeminen joukkueyhteistyö Nuorisokeskus Anjala haluaa arvojensa mukaisesti vahvistaa lasten ja nuorten keskinäisen yhteistyön ja joukkuehengen kehittymistä. Markkinointibudjetista kohdistetaan varoja lasten ja nuorten harrastustoimintaan Kymenlaakson alueella. Vuodesta 2011 alkanut kummijoukkueyhteistyön tavoitteena on lisätä Nuorisokeskus Anjalan näkyvyyttä ja parantaa keskuksen paikallista tunnettavuutta maakunnan alueella. Helmikuussa järjestettiin avoin haku nuorisokeskuksen kummijoukkueeksi. Hakemuksia tuli 26kpl. Tuen piiriin valituille joukkueille tarjotaan sekä taloudellista että kasvatuksellista tukea näkyvyyttä vastaan. Mukaan valittiin kolme (3) uutta joukkuetta, joilla sopimus on vuotinen. Tämä edellyttää, että joukkuetoiminta tulee jatkumaan ja joukkue osoittaa Anjalan arvojen mukaista Aitoa yhteispeliä koko sopimuskauden ajan. Lisäksi aikaisemman vuoden kuudesta kummijoukkueista jatkettiin yhteistyötä jatkosopimuksen mukaan kolmen (3) joukkueen kanssa. Tuki jakautuu siten, että ensimmäisenä vuonna tuki kummijoukkueille oli 1000 / joukkue ja toisella vuodella 500 / joukkue. Jokaiselle joukkueille räätälöitiin oma toimintapäivä Nuorisokeskus Anjalassa. Päivän ohjelmaan kuului erilaisia ryhmätehtäviä ja ripaus seikkailuakin oli mukana. Vuonna 2017 yhteistyössä Nuorisokeskus Anjalan kanssa olivat uusina joukkueina valitut Crackers E-tytöt, Kouvolan pallonlyöjät E2006 ja Peltirumpu T Jatkosopimuksen saivat

34 34 Kausalan Yritys, Kotkan Titaanit, Kouvolan jäätaiturit ja Sudet. Erityistehtävät Nuotta-valmennus Nuotta-valmennus on kuulunut opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaan sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuuteen yhdessä nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kanssa. Nuotta-valmennusta on järjestetty Nuorisokeskus Anjalassa vuodesta 2010 lähtien. Nuotta-valmennuksen tavoitteena on ollut nuorten sosiaalinen vahvistuminen sekä eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy nuorisotakuun mukaisesti. Palvelulla on edistetty lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman tavoitteita ja nuorten työllistymistä. Valmennus on toiminut ensisijaisesti lisäresurssina etsivälle nuorisotyölle ja nuorten työpajatoiminnalle. Nuotta-valmennus on suunnattu vuotiaille nuorille, jotka ovat jääneet tai olleet vaarassa jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Valmennuksessa on tuettu nuoren omien voimavarojen löytymistä ja tulevaisuuden suunnitelmien rakentamista. Valmennus on tarjonnut nuorelle erilaisia toiminnallisia aktiviteetteja sekä ryhmämuotoista ja yksilöllistä tukea. Anjalassa yhteistyötahon ohjaajat

35 35 ovat osallistuneet aina valmennuksiin, jotta valmennus on ollut nuoren kohdalla myös osa pidempää prosessia. Valmennus on tarjonnut yhteistyötahon työntekijälle mahdollisuuden tarkastella nuoria sosiaalisissa tilanteissa ulkopuolisen ohjauksessa ja uudenlaisessa ympäristössä mahdollistaen entistä paremman tutustumisen nuoriin ja luottamussuhteen vahvistumisen. Nuotta Anjalassa Valmennusten pääpaino Nuorisokeskus Anjalassa on ollut intensiivivalmennuksissa, joissa yövytään nuorisokeskuksessa. Yleisin valmennuksen kesto on ollut kolme päivää ja kaksi yötä. Nuotta-valmennusten ohjelma on painottunut toiminnallisiin menetelmiin. Jaksot ovat sisältäneet runsaasti ryhmä ja tiimitehtäviä, joita on tehty Nuorisokeskus Anjalan ympäristössä. Nuorisokeskus Anjalan järjestämiin valmennuksiin nuoret ovat osallistuneet yhdessä yhteistyötahon ohjaajien kanssa. Nuotta-valmennuksen ensisijaisia kohderyhmiä ovat olleet työpajat ja etsivä nuorisotyö. Muita yhteistyötahoja ovat vuonna 2017 olleet joustavan perusopetuksen ryhmät ja muut nuorten ryhmät. Nuotta-valmennusten kokonaisuudesta nuorisokeskus Anjalassa on vastannut nuorisotyön koordinaattori. Valmennusten toteuttamisesta koordinaattori on vastannut yhdessä Nuottaohjaustiimin kanssa. Ohjaustiimin jäsenet ovat toimineet yksittäisten jaksojen Nuotta-valmentajina. Nuotta-valmennuksen toteutukseen on haettu rahoitus vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriöstä erityisavustuksena. Vuonna 2017 Nuorisokeskus Anjalassa järjestettiin Nuotta-valmennuksia myös sponsorituella. Sponsorointikampanjalla saaduilla avustuksilla on järjestetty valmennuksia muille kuin etsivän nuorisotyön ja työpajojen ryhmille.

36 36 Tunnusluvut Vuonna 2017 järjestettiin Nuorisokeskus Anjalassa 23 Nuotta-valmennusta. Laskennallisia valmennusvuorokausia kertyi yhteensä 531,5 vuorokautta. Osallistujat tulivat viiden eri maakunnan alueelta (Uusimaa, Kymenlaakso, Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Varsinais-Suomi) ja 14 eri kunnasta. Osallistujat yhteensä 164 henkilöä 100 % Yhteistyötahon työntekijät 38 henkilöä 23 % Nuoret yhteensä 126 henkilöä 77 % Poikia 73 henkilöä 58 % Tyttöjä 51 henkilöä 40 % Muu sukupuoli / ei halua määritellä 2 henkilöä ~2 % Maahanmuuttajataustaisia nuoria 3 henkilöä ~2 % Nuotta-valmennukseen osallistuneiden nuorten ikäjakauma: vuotta 4 henkilöä 3 % vuotta 43 henkilöä 34 % vuotta 67 henkilöä 53 % vuotta 12 henkilöä 10 %

37 37 Nuotta-valmennusten kohderyhmien jakautuminen perustuen valmennusvuorokausiin: Nuorten työpajat 324 vrk 61 % Etsivä nuorisotyö 164,5 vrk 31 % Oppilaitokset 26 vrk 5 % Muut 17 vrk 3 % Valmennusvuorokausista on kohdistunut ensisijaisen kohderyhmän (etsivä nuorisotyö ja työpajat) valmennuksiin yhteensä 92 prosenttia. Kehittäminen Nuorisokeskus Anjalassa on kehitetty Nuotta-valmennusta nuorilta ja yhteistyötahojen ohjaajilta saadun palautteen avulla. Koko Nuorisokeskus Anjalan Nuotta-tiimi on osallistunut valmennusten kehittämiseen. Vuonna 2017 Nuotta-valmennusta on kehitetty edelleen entistä johdonmukaisemmaksi ja yhteistyötaitoja kehittävämmäksi toimintamuodoksi. Vuoden 2017 aikana on otettu Nuotta-valmennuksessa uusia ohjelmia käyttöön, kuten Puukiipeily ja Täyttä sirkusta. Nuorisokeskus Anjalan nuorisotyön koordinaattori osallistui Suomen Nuorisokeskusten tiimipäiville tammikuussa Tiimipäivien aikana nuottakoordinaattorit tapasivat ja keskustelivat ajankohtaisista Nuotta-valmennuksen asioista.

38 38 Lasten ja nuorten paikallinen harrastustoiminta Nuorisokeskus Anjalassa järjestettiin kesällä 2017 kaksi päiväleiriä, ja Leirit oli suunnattu paikallisille vuotiaille lapsille. Leireillä oli yhteensä 48 osallistujaa. Leireillä oli monipuolista ohjelmaa, johon kuului muun muassa sirkuslajien opettelua, Anjalan Tarzan -jättikeinu, metsäretki, ruuan valmistus kodalla, ilmaisutaitopaja, kankaanpainanta ja jousiammunta. Lisäksi toisella leirillä kokeiltiin Anjalassa kehiteltyä mobiilipeliä. Kummallakin leirillä istutettiin myös pensaita puutarhan labyrinttiin, joka on samalla lasten ja nuorten kanssa tehty taideteos. Päiväleiritoimintaa avusti Etelä-Suomen aluehallintovirasto 3000 :lla. Tämän avustuksen avulla leirien hinnat pystyttiin pitämään sellaisena, että kaikilla lapsilla oli mahdollisuus tulla leirille. Päiväleirien tavoitteena oli tarjota paikallisille lapsille uusia kokemuksia ja elämyksiä. Tavoitteena oli myös ryhmätyöskentelytaitojen kehittäminen, sekä osallistumisen vahvistaminen. Lapsilla oli myös mahdollisuus vaikuttaa leirien ohjelmaan. Tavoitteet onnistuivat hyvin, sillä leirit tarjosivat lapsille monipuolisesti uusia kokemuksia ryhmässä. Lapsilta kerätystä palautteesta nousi esiin, että leirillä oli ollut mukavaa ja ohjelmat olivat hauskoja. Nuorisokeskuksen ruoka oli myös maittavaa. Leirit ajoittuivat kahdelle ensimmäiselle lasten kesälomaviikolle, ja tällä pyrittiin helpottamaan vanhempien paineita päivähoidon järjestämiseen kesän alussa. Välittäminen Ankkapurhan kulttuurisäätiö sai Opetus- ja Kulttuuriministeriön erityisavustuksen Välittäminen 2017-hankkeelle vuosiksi Hankkeessa vahvistettiin Nuorisokeskus Anjalan kulttuuriperintötyötä ja kulttuurikasvatusta sekä luotiin toimintaa ja ohjelmia välittämisen ja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden aiheista. Hankkeen tavoitteina oli vahvistaa kulttuurikasvatusta, tuoda esille välittämisen historiaa ja sen nykypäivää Anjalassa ja saada lapset ja nuoret ymmärtämään empatian ja välittämisen

39 39 tärkeys. Lisäksi hankkeessa ideoitiin lasten ja nuorten kanssa, miten 100-vuotiaassa Suomessa välitetään toisesta vuonna 2017 ja tulevaisuudessa. Hankkeen tavoitteena oli myös saada aikaan yhteiskunnallista keskustelua välittämisestä ja hyvän tekemisestä ja herättää ihmisiä huomaamaan toisesta välittämisen monet muodot. Hankkeen aikana toteutettiin näyttely Mathilda Wrede tänään, joka esitteli välittämisen historiaa ja Mathilda Wreden valintoja. Näyttely ja sen tueksi tehdyt kaksi hieman erilaista opastuskierrosta toivat Mathilda Wreden arvot ja ajattelumaailman tähän päivään. Lisäksi toteutettiin leirikouluohjelma Tulevaisuuden kuvat, jossa pohditaan empatiaa ja toisten huomioimista draamakasvatuksen ja valokuvauksen keinoin. Leirikouluohjelmaan osallistui vuoden aikana kuusi leirikouluryhmää, joissa oli yhteensä noin 150 oppilasta ja 12 aikuista. Hankkeen aikana aloitettiin myös toisen leirikouluohjelman suunnittelu. Ohjelmassa käytetään seppo.io-pelisovellusta ja ohjelman teemana on toisten huomiointi, arvot ja vaikuttaminen nuoria koskeviin asioihin. Hankkeen toimenpiteenä aloitettiin yhteistyö alueen nuorisovaltuustojen kanssa. Joulukuussa 2016 nuorisovaltuustojen edustajille järjestettiin viikonlopun mittainen leiri Nuorisokeskus Anjalassa. Leirillä ideoitiin tulevia kesäleirejä ja suunniteltiin yhteistyötä nuorisovaltuustojen kesken sekä Nuorisokeskus Anjalan kanssa. Lisäksi nuorisovaltuustot saivat lisätietoa nuorten kansainvälisistä hankkeista. Yhteistyötä maakunnan nuorisovaltuustojen kanssa on jatkettu tästä lähtien, mm. osallistumalla Kouvolan nuorisovaltuuston järjestämään #kvlvallattu-tapahtumaan. Ryhmä nuorisovaltuustojen nuoria teki yhteisen nuorisovaihtohakemuksen välittäminen-teemalla keväällä DareToCare-hanke ei tuolloin saanut rahoitusta, mutta idea pidetään muistissa jatkokehitystä varten.

40 40 Kesällä 2017 järjestettiin kaksi Suomi100-kesäleiriä kymenlaaksolaisille lapsille ja nuorille. Kesäleireille osallistui 48 lasta ja nuorta kahdeksasta eri kunnasta. Leirit järjestettiin ja Ensimmäinen leiri oli suunnattu 7 11-vuotiaille ja jälkimmäinen leiri oli suunnattu vuotiaille. Leirien teemaa, välittämistä, pohdittiin leirin ohjelmissa ilmaisutaidon ja valokuvien kautta. Leirien ohjelmassa oli myös taidetyöpaja. Työpajassa lapset ja nuoret työstivät leirillä aiemmin pohdittua teemaa, kenestä Suomi välittää tulevaisuudessa. Lapset ja nuoret jatkoivat ilmaisutaitopajassa käyttämäänsä kehollista ilmaisua muokaten ilmaisusta patsaita, jotka yhdessä kuvaavat välittämistä. Hahmoista valittiin 13 teosta, jotka valettiin pronssiin ja sijoitettiin lasten istuttamaan pensaslabyrinttiin. Leiriläiset olivat myös mukana yhteisötaideteoksen pensaiden istuttamistyössä. Yhteisötaideteos Anjalan Vala 2017 julkistettiin maakuntajuhlassa Juhlan kohdeyleisöksi valittiin lapset ja nuoret. Juhlaan ilmoittautui 259 oppilasta sekä noin 20 opettajaa ja kouluavustajaa. Oppilaat olivat iältään 9 15-vuotiaita, suurin osa oppilaista oli yläkoulusta. Juhla oli avoin kaikille ja muuta yleisöä oli muutamia kymmeniä. Maakuntajuhla alkoi toiminnallisella mobiilipelillä ja jatkui musiikin ja puheiden merkeissä. Lapset ja nuoret kiertelivät kulttuuripuiston alueella tehden samalla puhelimillaan mobiilipe-

41 41 lin tehtäviä. Pelin tavoitteena oli tutustua Kymenlaaksoon erilaisten kysymysten kautta. Lisäksi lapsilta ja nuorilta kysyttiin mielipidettä, mitä kotimaakunnassa tulisi kehittää ja kenestä 100-vuotiaan Suomen tulisi välittää. Lasten ja nuorten kommentit maakunnan kehittämisestä ja siitä, kenestä meidän tulisi välittää, on jaettu maakuntajuhlaan osallistuneille päättäjille. Lisäksi ideat ja kommentit jaettiin kaikille maakunnan nuorisovaltuustoille, Kouvolan nuorisopalveluille, Kymenlaakson liitolle, Suomen ympäristökeskukselle sekä kutsuvieraille. Kehittämisideoiden työstöä jatkettiin Kouvolan nuorisovaltuuston järjestämässä #kvlvallattu -tapahtumassa Kouvolan kaupungintalolla. Nämä ideat myös jaettiin eteenpäin edellä mainituille tahoille. Lisäksi ideoita jaetaan eteenpäin järjestöille uuden, Pohjois- Kymen Kasvu ry:n Uusi tapa toimia-hankkeen kautta. Lisäksi hankkeen toimenpiteenä järjestettiin kesän 2017 ajan puutarhatalkoita turvapaikanhakijoille ja alueen asukkaille kulttuurisäätiön Syötävässä puutarhassa. Hankkeen viimeisenä toimenpiteenä ideoitiin Nuorisokeskus Anjalan majoitustiloihin taidetta, jossa näkyy välittäminen. Ensimmäisen seinämaalauksen teki TaM Sanna Majander joulukuussa 2017 ja työ jatkuu vuonna 2018 paikallisten nuorten toteuttamina töinä. Nuori Suomi kalastaa Ankkapurhan kulttuurisäätiö toteuttaa vuosien aikana nuorten kalastusharrastuksen edistämiseen tähtäävän tiedotus- ja markkinointihankkeen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen

42 42 nuorisokeskusyhdistys ry:n sekä Pike Strike Oy:n ja Mikko Peltsi Peltolan kanssa. Alueellisena yhteistyökumppanina ovat Kymijoen kalastusalue sekä Keski-Kymen erityiskalastusaluetta hallinnoiva Keski-Kymen kalastuskohdeyhdistys ry. Hankkeen tavoitteena on esitellä nuorille virkistyskalastusta harrastuksena, Kymijoen kalastusmahdollisuuksia ja Nuorisokeskus Anjalan mahdollisuuksia tarjota palveluita nuorille ja kalastajille. Videon tarkoituksena on kannustaa nuoria tarttumaan luontopainotteiseen leirikouluvaihtoehtoon sekä tutustumaan kalastukseen harrastuksena. Hankkeen toimenpiteinä suunnitellaan ja toteutetaan video ja sosiaalisen median viestintää yhteistyössä Mikko Peltsi Peltolan ja hänen tuotantoyhtiönsä kanssa. Suunnittelutyö ja toteutus tehtiin vuoden 2017 aikana. Video julkaistiin YouTube-kanavilla ja videon lisäksi tehdään markkinointia sosiaalisessa mediassa. Peltolan tuotantoyhtiön aiemmin tekemissä vastaavissa projekteissa menetelmä on havaittu hyväksi kanavaksi tavoittaa nuoria. Maa- ja metsätalousministeriön strategiassa vapaa-ajankalastuksen kehittämisestä todetaan, että strategian tavoitteena on säilyttää vapaa-ajankalastus merkittävänä suomalaisena luontoharrastuksena myös tulevaisuudessa. Nuori Suomi-kalastaa -hanke edesauttaa hyvin tämän tavoitteen toteutumista.

43 43 Luku 2 Ankkapurhan alueen kulttuuriperinnön vaaliminen Ankkapurhan kulttuurisäätiön toinen tarkoitus on vaalia Ankkapurhan alueen kulttuuriperintöä. Kulttuuriperinnön vaalimista toteutetaan ensisijaisesti nuorisokeskustoiminnan kulttuurisena nuorisotyönä. Säätiön tavoitteena on saada hallintaansa Anjalan kartano talousrakennuksineen ja maa-alueineen, jotta kulttuuriperinnön vaalimistehtävä olisi turvattu. Säätiön ajatuksen mukaisesti kulttuuriperintö kuuluu kaikille. Tästä syystä tavoitteena on avata Anjalan kartano alueineen yleisölle virkistyskäyttöön. Tässä tarkoituksessa on aloitettu kulttuurimatkailutoimintojen tuotteistaminen. Nuorisotyötä tukevat ansaintamallit Nuorisokeskusten yhtenä strategisena tavoitteena on vahvistaa talouttaan kehittämällä nuorisotyötä tukevia ansaintamalleja tasaamaan kysynnän vaihtelua. Ankkapurhan kulttuurisäätiön asiakkuudet jakautuvat kirjanpidon kustannuspaikoille verottomaan, yleishyödylliseen nuorisokeskustoimintaan ja verolliseen, elinkeinotoiminnaksi luokiteltavaan kulttuuritoimintaan. Elinkeinotoiminta on aina nuorisokeskustoiminnalle alisteista säätiön tarkoituksen painotusten mukaisesti. Säätiön aikuisasiakkaat ovat yrityksiä, yhdistyksiä, kunnallisia toimijoita sekä yksityishenkilöitä. Suurin osa elinkeinotoiminnan myynnistä koostuu ruokapalveluiden myynnistä. Ankkapurhan Helmessä on tarjolla lounas arkisin, ja lounasmyyntiä onkin melko tasaisesti ympäri vuoden. Myös erilaisille tilausruokailuille niin yrityksille kuin yksityisillekin asiakkaille on kysyntää ympärivuotisesti. Lisänsä nuorisotyötä tukevaan liiketoimintaan tuovat Kulttuuripuiston asiak-

44 44 kaat. Elinkeinotoiminnan tuloja on säätiön myyntituloista n. 21 %. Elinkeinotoiminnan asiakkaita ovat aikuisryhmät, jotka hyödyntävät tiloja ja osaamista pääsääntöisesti työhyvinvointitoimintaan tai perhejuhlien ja muiden tilaisuuksien järjestämiseen, sekä yksittäisiä asiakkaita jotka hyödyntävät keskuksen ruokapalveluja. Verollisen liiketoiminnan osuus on ,73. Ohjelmapalveluiden myynti aikuisryhmille oli vuonna % käyttöpäivistä. Ohjelmapalveluita käyttäneet aikuisryhmät olivat pääosin yritysryhmiä, jotka viettivät Anjalassa työhyvinvointipäivää. Majoitusvuorokausista 13% oli nuorisotyötä tukevaa elinkeinotoimintaa. Säätiön toisen tarkoituksen toteuttamiseksi ja nuorisotyötä tukevaksi toimintamalliksi lanseerattiin kesällä 2015 avautunut Ankkapurhan kulttuuripuisto joka jatkoi toimintaansa Ankkapurhan kulttuuripuisto Ankkapurhan kulttuuripuisto on useita historiallisia kohteita ja toimintaa sisältävä kokonaisuus Ankkapurhan kosken molemmin puolin. Inkeroisten puolella nähtävyyksiä ovat Alvar Aallon suunnittelemat asuinalueet, Ankkapurhan teollisuusmuseo ja Inkeroisten kirkko sekä kosken ylittävä patosilta. Anjalan puolella kohteita ovat Nuorisokeskus Anjala, Anjalan kartano, Makasiinikahvila, Regina-koulu sekä etäkohteina Wrede-suvun hautausmaa ja Anjalan kirkko.

45 45 Makasiinikahvilan yläkerrassa oli Mathilda Wreden elämäntyötä ja valintoja esittelevä näyttely, sekä paikallisen Kukkalinjan kukista tehty taidenäyttely. Kahvila palveli kävijöitä kesäkuusta elokuun loppuun. Ankkapurhan historiaa on tuotteistettu kiehtoviksi tarinoiksi, joihin tutustuminen oli helppoa Citynomadi-mobiiliopastusten avulla sekä opastettuina kierroksina. Kierroksia oli varattavissa tilauksesta, mutta myös takuulähtöinä ilmoitettuina ajankohtina. Aiheina opastuskierroksilla olivat Mathilda Wrede, Alvar Aalto sekä Anjalan vanhan kirkkomaan tarinat. Opastuspalveluissa yhteistyökumppanina toimi Kouvolan matkailuoppaat ry. Ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen kulttuuripuistossa kannustettiin monin tavoin. Puistoa kehitettiin yhteisöllisemmäksi ja kutsuvammaksi. Kulttuuripuistossa järjestettiin riippumattoviikot heinäkuussa ja myös puihin ripustettavia Tentsile-telttoja oli asiakkaiden käytössä. Puistossa pääsi kokeilemaan myös maastopyöräilyä ja melontaa. Puistojumpat ja jooga olivat suosittuja. Luontoilta, villiyrttiretki ja metsämieliretki olivat hieman erilaisia tapoja tutustua luontoon. Palveluja toteuttamassa olivat FC Pakarat, Anjalan jumppaseura, Anjalankosken kuntopiste, Repojotos, Ilonväläys, Tykkimäen sirkuskoulu, KymiSun, Varpu Eronen, Tiiu Anttinen sekä Bike & Hike. Makasiinikahvilan valikoima rakennettiin Hungry For Finland-ruokamatkailuteeman mukaisesti. Puhdasta, tuoretta ja läheltä olivat tuotevalikoiman avainsanat edelleen vuonna 2017.

46 46 Kahvilassa panostettiin myös hyvään palveluun pöytiin tarjoillen ja asiakkaan toiveita kuunnellen. Kahvila lunastikin paikkansa matkailijoiden ja paikallisten keskuudessa. Kahvila oli koko kesän suosittu pistäytymispaikka. Paikallisina yhteistyökumppaneina kahvilassa olivat Mustila Viini, Jaakkolan tila, Nirvana Tea, Papulaari ja Suomen Karamellitehdas. Lasten ja nuorten joulurauhan julistus Ankkapurhan alueella jatkettiin perinnettä julistamalla joulurauha lapsille ja nuorille. Joulurauhan julistus-tapahtumassa oli mahdollista kiertää Valoa pimeyteen -polku ja nauttia herkullista joulupuuroa ja glögiä. Iltatapahtuma järjestettiin yhteistyössä Anjala elääyhdistyksen, MLL:n ja Anjalan jumppaseuran kanssa. Tapahtuma oli erittäin onnistunut ja paikalla oli noin 300 henkilöä. Joulurauhan julisti Suomen nuorisokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Eija Pietilä.