Musiikkiala 2009 Digital Media Finland Oy Timo argillander ja Virpi Martikainen kesäkuu 2009

Transkriptio

1 Musiikkiala 2009 Digital Media Finland Oy Timo Argillander ja Virpi Martikainen Kesäkuu 2009

2 Esipuhe Musiikki on Suomen ja suomalaisuuden arvostettu edustaja maailmalla. Musiikilla on paikkansa kaikkien suomalaisten elämässä ja se on tuhansien ja taas tuhansien suomalaisten leipäpuu. Musiikki on Suomessa 700 miljoonan euron kokoinen toimiala. Musiikin kuluttamisen tavat ovat digitalisoituvassa maailmassa voimakkaassa muutoksessa. Muutoksen keskellä musiikin suosio ja kuuntelu jatkaa kasvuaan. Miten tässä tilanteessa varmistetaan suomalaisen musiikin ja musiikkialan toimijoiden menestyminen? Suomessa panostetaan jo tänään paljon rahaa ja työtä musiikkialan kehittämiseen. Panostukset kuitenkin jakautuvat suureen määrään usein pieniä toimenpiteitä, joilla ei ole yhteistä suuntaa. Tämän selvitystyön alkusysäyksenä on ollut halu saada suomalaiselle musiikkialalle vaikuttava ja kilpailukykyinen strategia, joka auttaa suuntaamaan musiikkialan kehitystoimet yhdensuuntaisesti ja tehokkaasti ja joka edistää laajalla skaalalla suomalaisen musiikin menestymistä maailmalla. Selvityksen tehtävänä on ollut koota suunnitellun strategiatyön pohjaksi hajallaan olleita tietoja musiikkialan toimijoista, mahdollisuuksista, uhkista ja kehitysnäkymistä. Työryhmä uskoo selvityksen antavan panoksensa myös työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämään luovien alojen strategiatyöskentelyyn, maabrändityöryhmän työhön sekä eduskunnan kulttuuripoliittisen selonteon valmisteluun. Selvitys palvelee musiikkialan lisäksi myös musiikkialan kanssa yhteistyötä tekeviä toimijoita ja toimialoja. Selvitystyön toteuttamiseen on osallistunut laaja joukko suomalaisen musiikkialan ammattilaisia. Koko ohjausryhmän puolesta haluan kiittää kaikkia workshopeihin osallistuneita ja selvitystyöhön tietoja antaneita henkilöitä. Työryhmän mielestä suomalainen musiikkiala tarvitsee yhtenäisen kehittämisstrategian. Tämä selvitys antaa selkeän lähtökohdan strategiatyölle. Työryhmä kannustaa alan toimijoita yhteistyöhön strategiatyön käynnistämiseksi jo tämän vuoden aikana. Paulina Ahokas Selvityshankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Johtaja, Music Export Finland

3 sisällys 1. tiivistelmä 1. Tiivistelmä 5 2. Johdanto Selvityksen tausta Selvityksen tavoitteet Rajaukset Prosessi ja työmenetelmät 7 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Musiikkiala Suomessa Musiikin kulutus Musiikin kuuntelu Äänitteiden hankinta Konserteissa ja musiikkitapahtumissa käyminen Musiikin harrastaminen Musiikkialan toimijat Musiikin tekijät ja tekijänoikeusjärjestöt Äänite- ja kustannustoiminta Elävä musiikki ja konserttitoiminta Musiikin tuotantopalvelut Radio, tv, elokuvat, internet Musiikkivideopelit Laitteiden, instrumenttien ja teknologian toimittajat Oheistuotteet Avustukset ja julkinen rahoitus Kuluttajat musiikin tuottajina Musiikkialan koulutus 19 Musiikki on osa kaikkien suomalaisten elämää. Musiikki on monipuolinen luovan toiminnan kenttä sekä liiketoiminnan alue ja työllistäjä. Seitsemän suomalaista kymmenestä kuuntelee musiikkia päivittäin ja joka seitsemäs suomalainen harrastaa jonkin instrumentin soittamista. Konserttien ja musiikkitapahtumien suosio on tasaisessa kasvussa, kun taas cd-äänitteiden myynti laskee ja korvautuu vähitellen digitaalisella myynnillä. Musiikin kuuntelu ja kuluttaminen voivat hyvin, mutta musiikkialalla on käynnissä merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Nuorten kuluttajien muuttuva musiikin käytön tapa sekä internetin ja digitaalisen jakelun kehitys muuttavat musiikkialan toimintamalleja ja tuovat alalle uusia toimijoita. Muutos merkitsee musiikkialalle ja musiikin tekijöille merkittäviä uhkia ja mahdollisuuksia. Suomessa sijoitetaan paljon työtä ja rahaa musiikkialan toimintaan aina säveltämisestä esittämiseen. Suomen musiikkialan taloudellinen volyymi alan koulutus mukaanlukien on noin 700 miljoonaa euroa vuodessa. Summasta 400 miljoonaa on julkista ja 300 miljoonaa yksityistä rahoitusta. Suomalainen musiikki on menestynyt hyvin maailmalla ja suomalaisella musiikkialalla on paljon potentiaalia vielä suurempaankin menestykseen niin taiteellisessa kuin kaupallisessakin mielessä. Musiikki on myös keskeinen Suomi-brändin osatekijä. Kansainvälinen menestyminen edellyttää alan muutokseen sopivaa osaamista sekä huipputason taiteellista ja liiketoiminnallista työtä sekä määrätietoista strategista yhteistyötä alan tekijöiden ja toimijoiden kesken. 4. Musiikkialan kehitys ja näkymät Musiikkialaan vaikuttavat trendit Mahdollisuudet ja uhat suomalaiselle musiikkialalle Johtopäätöksiä 24 Liite: Selvityshankkeeseen osallistuneet asiantuntijat

4 2. johdanto 2. johdanto 2. johdanto 2.1. selvityksen tausta Musiikilla on oleellinen merkitys nykyajan ihmisten elämässä, oli kyse sitten aktiivisesta musiikin harrastajasta tai taustamusiikista nauttivasta kadunmiehestä. Musiikki on myös merkittävä elinkeinotoiminnan alue, jonka vaikutus näkyy erityisesti mediatoimialan eri sektoreilla mutta kasvavassa määrin myös muilla aloilla, kuten teknologiatuotteiden alueella. Musiikin kuluttamista ja musiikkitoimialaa leimaa tällä hetkellä käynnissä oleva digitaalinen murros, joka muuttaa olemassa olevia rakenteita ja tuo kuluttajille uusia tapoja kuluttaa musiikkia sekä musiikkialalle uusia mahdollisuuksia mutta myös uhkia. Suomalaisesta musiikin perinteestä on noussut ajan saatossa lukuisia maailmanmaineen saavuttaneita musiikin tekijöitä ja esittäjiä. Viime vuosina kasvava määrä uusia suomalaisia musiikin tekijöitä ja esittäjiä on tehnyt kansainvälisiä läpimurtoja. Suomella ja suomalaisilla on musiikin alalla merkittäviä menestymisen mahdollisuuksia myös jatkossa niin kulttuuri- kuin kaupallisinkin arvoin tarkasteltuna. Sibelius-Akatemia ja Music Export Finland yhdessä Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimicin suunnittelevat strategiantyön käynnistämistä suomalaisen musiikkialan menestymisen mahdollisuuksien edelleen parantamiseksi ja hyödyntämiseksi. Strategiahankkeen valmistelemiseksi on laadittu tämä selvitys, joka kuvaa suomalaisen musiikkialan nykytilanteen, kilpailuedut ja keskeiset kehityssuunnat. Itse strategiatyössä laadittaisiin musiikkialan kehittämisen strategia toimenpideohjelmineen. Musiikkialan strategia palvelisi toisaalta alan kehittämistoimenpiteiden oikeansuuntaista suunnittelua ja resursointia ja toisaalta toimisi musiikkialan tahtotilan kuvaajana yhteydenpidossa julkisen vallan toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa Selvityksen tavoitteet Tämän selvityksen tavoitteena on antaa selkeä, faktoihin perustuva kokonaiskuvaus musiikkialan liiketoiminnan ja viennin nykytilasta, kehitysnäkymistä ja ongelmakohdista musiikkialan strategiatyötä sekä musiikkialan kehittämishankkeiden suunnittelua varten RAJAUKSEt Selvityksen näkökulmana on suomalaisen musiikkialan toimijoiden ja toimintaympäristön kuvaaminen erityisesti musiikin liiketoiminnan näkökulmasta. Tarkastelu kattaa myös musiikin koulutustoiminnan. Selvitys kattaa kaikki musiikin lajityypit klassisesta kevyeen musiikkiin. Koska merkittävä osa musiikkialan toimijoista toimii kansainvälisesti, selvityksessä on mukana myös kansainvälisen markkinan näkökulma. Selvityksen johtopäätöksiä lukiessa on otettava huomioon, että musiikilla on myös oleellisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia merkityksiä, joiden tarkempaan analyysiin tämän työn puitteissa ei ole ollut mahdollisuutta. Laajat musiikkikulttuurin osat ovat myös julkisen tuen piirissä ja näin suurelta osin liiketoiminnan lainalaisuuksien ulkopuolella. Kulttuuripolitiikka toteutuu viime kädessä julkisen ja kaupallisen toiminnan yhteisvaikutuksesta Prosessi ja työmenetelmät Selvityshankkeen ja asiantuntijatyöskentelyn puheenjohtajana on toiminut johtaja Paulina Ahokas Music Export Finlandista ja hankkeen rahoituksesta ja hallinnoinnista on vastannut projektipäällikkö Sanna Takala Sibelius-Akatemiasta. Selvityksen ovat laatineet Timo Argillander ja Virpi Martikainen Digital Media Finland Oy:stä. Taustatietojen keruutyöhön on osallistunut myös Mikko Pietinen Sibelius-Akatemiasta. Selvityksen sisältö perustuu kirjallisiin ja internet-tietolähteisiin sekä alan asiantuntijoiden kuulemiseen. Käytetyt tietolähteet on ilmoitettu kunkin markkinatiedon kohdalla; mikäli tietolähdettä ei ole mainittu, kyse on selvityksen laatijoiden omasta arviosta. Selvityksen laadintaa varten järjestettiin internet-kysely ja kaksi workshop-tilaisuutta musiikkialan vaikuttajille. Workshopien ohjaamisesta ja internet-kyselyn toteutuksesta on vastannut Hannele Piipari Trainers House Oyj:stä. Lisäksi selvityksen sisältöä on tarkasteltu useiden musiikkialan asiantuntijoiden kanssa. Luettelo kaikista työssä mukana olleista asiantuntijoista on selvityksen liitteenä. Markkinavolyymitiedot on ilmoitettu kuluttajahinnoin ilman arvonlisäveroa, ellei toisin ole mainittu. Rahamääräiset tiedot on ilmoitettu euroina tai dollareina alkuperäisen lähteen mukaan. Muut valuutat on muunnettu euroiksi tai dollareiksi kontekstin mukaan. Muuntokertoimina on käytetty EUR/USD 1,30 USD/GBP 0,69 6 7

5 2. johdanto 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Musiikkiala koostuu useista alasektoreista ja monessa kohdin rajanveto musiikin ja muiden alojen välillä on käymässä koko ajan häilyvämmäksi. Tässä selvityksessä esitetään useita karkeita arvioita taloudellisista volyymeistä, jotka perustuvat tekijöiden ja työhön osallistuneen asiantuntijaryhmän näkemyksiin. Lukujen tulkinnassa on otettava huomioon, että esitettyjä arvioita ei ole selvitystyön puitteissa voitu todentaa kunnollisin tilastollisin menetelmin. 3. Musiikkialan tilanne Suomessa 3.1. Musiikkiala Suomessa Musiikkiala käsittää laajan kirjon luovaa ja liiketaloudellista toimintaa, joilla on keskeinen vaikutus myös muille aloille. Musiikilla on keskeinen rooli monilla media- ja viihdeteollisuuden, tieto- ja viestintätekniikan, palveluiden ja kaupan alan alueilla. Musiikkialalla on myös oleellinen työllistävä vaikutus. Alla oleva kuva esittää yhteenvedon suomalaisesta musiikkialasta sekä musiikkialan taloudellisista volyymeistä. Nuolet kuvaavat rahavirtojen suuntia ja numerot kuvaavat eri osa-alueiden taloudellista volyymiä miljoonina euroina. Kuva on kehitetty Veijo Pönnin ja Arto Tuomolan tutkimuskokoelmassa Anna mulle tähtitaivas (2003) esittämän kaavion pohjalta. Kuva 1. Yhteenveto suomalaisen musiikkialan toimijoista ja musiikkitoiminnan taloudellisista volyymeistä. Kaavion eri toimijaryhmiä tarkastellaan tämän luvun alakohdissa. Suomalaisen musiikkialan taloudelliseksi kokonaisvolyymiksi voidaan arvioida 700 miljoonaa euroa, josta n. 400 miljoonaa euroa muodostuu julkisen vallan rahoituksesta ja avustuksista ja n. 300 miljoonaa euroa yksityisiltä markkinoilta. Julkisen vallan osuudesta suurimman osan muodostaa musiikin koulutus. 1 Suomalaisen musiikkialan kansainväliset tuotot vuonna 2007 olivat n. 20 miljoonaa euroa. Luku koostuu tekijänoikeuskorvauksista (6,1 milj. ), tavaramyynnistä (8,8 milj. ) ja palvelumyynnistä (4,9 milj. ) Musiikin kulutus Musiikki liittyy käytännössä kaikkien suomalaisten elämään. Musiikki voi olla aktiivinen harrastamisen kohde, satunnaista kuunneltavaa tai osa jotain muuta elämystä, kuten vaikkapa elokuvamusiikki Musiikin kuuntelu 69 % suomalaisista kuuntelee musiikkia päivittäin ja vain 2 % ei kuuntele musiikkia lainkaan. 3 Kuluttajille tärkeimmät musiikin kuuntelutavat ovat radion kuuntelu kotona (27 % nimeää tärkeimmäksi), CD- tai DVD-soittimen kuuntelu kotona (25 %) ja autosoittimen kuuntelu (15 %). 4 Vuonna 2008 kaikista internetin käyttäjistä 39 % käytti tietokonetta musiikin lataamiseen tai kuunteluun vuotiaiden ikäryhmässä osuus oli 64 % %:lla suomalaisista on radiovastaanottimella varustettu matkapuhelin. 7 % suomalaisista kuuntelee viikoittain radiolähetyksiä matkapuhelimella. 6 8 Nuolet kuvaavat rahavirtoja. Numerot arvioita taloudellisista volyymeistä miljoonina euroina. 1 Luvut ovat selvityksen tekijöiden yhteenveto selvitykseen kootuista arvioista. Alan sisäiset hankinnat on eliminoitu. 2 Musex: Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2007; luvut eivät sisällä tv-ohjelmien, musiikki-instrumenttien ja musiikkisoitinominaisuuksin varustettujen matkapuhelinten vientiä 3 Tilastokeskus: Vapaa-aikatutkimus, 2005, tiedot vuodelta Taloustutkimus: Äänitetutkimus Tilastokeskus: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2008, 6 Finnpanel: Radion kuuntelu Suomessa

6 3. Musiikkialan tilanne Suomessa 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Äänitteiden hankinta vuotiaista suomalaisista 59 % ostaa musiikkiäänitteitä tai lataa maksullisia musiikkitiedostoja internetistä vähintään kerran vuodessa 7. Nuoremmat ikäluokat ostavat enemmän musiikkia kuin vanhemmat ikäluokat. Äänitteitä ostetaan noin kymmenen miljoonaa kertaa vuodessa 8. Vuonna %:lla kuluttajista on ostettuja musiikkitiedostoja. 38 %:lla on kopioituja musiikkitiedostoja. 9 Nämä luvut ovat varmuudella tänä päivänä selvästi suurempia. CD-levyjen yleisin ostopaikka on tavaratalo Konserteissa ja musiikkitapahtumissa käyminen Alla olevassa taulukossa on tietoja konserttien ja muiden tapahtumien suosiosta. Taulukon prosenttiluku kertoo osuuden suomalaisista, jotka käyvät vähintään kerran vuodessa kussakin tapahtumassa. Taulukko 1. Eri tapahtumien suosio. 11 tapahtuma vähintään kerran vuodessa käyvien osuus, % Klassisen musiikin konsertit 16 Rock-konsertit 28 Jazz-konsertit 12 Viihde- ja iskelmämusiikkikonsertit 25 Musikaalit 19 Klubit 34 Tanssiravintolat 41 Musiikkifestivaalit 29 Karaoke 25 Elokuvat Musiikin harrastaminen Noin 14 % suomalaisista harrastaa jonkin instrumentin soittamista ja 5 % laulamista. Suosituimmat instrumentit ovat piano ja kitara Musiikkialan toimijat Musiikin tekijät ja tekijänoikeusjärjestöt Musiikkialan ytimen muodostavat musiikin tekijät ja esittäjät, jotka voivat toimia yksityishenkilöinä, pieninä yrityksinä tai vaikkapa sinfoniaorkesterina. Säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja kustantajia edustaa tekijänoikeusjärjestö Teosto; esittäjiä ja äänitetuottajia Gramex. Säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien keskeiset ansainnan lähteet ovat tekijänoikeuskorvaukset, kustannussopimukset sekä erilaiset apurahat. Teostolla on kaikkiaan suomalaista tekijä- ja kustantaja-asiakasta, joista sai Teoston kautta tekijänoikeuskorvauksia vuonna Kotimaiset tekijät ja kustantajat saivat tekijänoikeuskorvauksia Teoston kautta yhteensä 16,2 miljoonaa euroa. Ulkomaisille tekijöille tilitettiin 19,9 miljoonaa euroa. Teoston tilityksistä kohdistui kotimaisille tekijöille 45 %. Lisäksi Teosto tilitti 3 miljoonaa euroa korvauksia teosten ulkomaisista esittämisistä, 6 miljoonaa euroa pohjoismaisen Nordisk Copyright Bureaun tallennuskorvauksia ja 1,9 miljoonaa ns. hyvitysmaksukorvauksia (entinen kasettimaksu). 13 Esittävien taiteilijoiden keskeiset ansainnan lähteet ovat esiintymispalkkiot, levytyssopimukset sekä tekijänoikeuskorvaukset. Erityisesti klassisella puolella tuilla ja avustuksilla on oleellinen merkitys. Gramexin jäsenjärjestöjen piirissä on n esittävää taiteilijaa ja tuottajaa. Gramex tilitti vuonna 2007 kotimaisille artisteille ja tuottajille 10,4 miljoonaa euroa (82 % kaikista tilityksistä) Äänite- ja kustannustoiminta Maailmanlaajuinen äänitemyynti vuonna 2008 oli 18,4 miljardia dollaria tukkuhinnoin laskettuna. Laskua edellisestä vuodesta on 8 %. Digitaalisesti toimitetun musiikin osuus rahamääräisestä volyymistä oli 21 % (2007 osuus oli 15 %). 15 Digitaalisen jakelun rahamääräisen volyymin odotetaan ohittavan fyysisen jakelun volyymin vuonna tai Taloustutkimus: Äänitetutkimus ÄKT 9 Taloustutkimus: Äänitetutkimus Taloustutkimus: Äänitetutkimus Taloustutkimus: Äänitetutkimus Tilastokeskus: Vapaa-aikatutkimus, 2005, tiedot vuodelta Teosto: Vuosikertomus Gramex: vierailtu IFPI 16 PriceWaterhouseCoopers: Media and Entertainment Outlook, Forrester Research: The End of the Music Industry as We Know It,

7 3. Musiikkialan tilanne Suomessa 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Digitaalisen myynnin volyymistä 48 % muodostuu internet-latauksista, 5 % internet-tilauspalveluista ja 47 % mobiililaitteisiin hankitusta musiikista. 18 Suomen äänitemyynnin markkinavolyymi vuonna 2006 vähittäismyyntihinnoin laskettuna oli 99 miljoonaa euroa ilman matkapuhelinten soittoääniä 19. Vuoden 2008 volyymiksi arvioimme 90 miljoonaa euroa. Digitaalisen musiikin myynnistä kanavoitui vuonna 2008 musiikin oikeudenomistajille 2,6 miljoonaa euroa. Luku sisältää 0,6 miljoonaa euroa mobiilipalveluista tuloutuneita tuottoja. 20 Arvioimme kuluttajahinnoin laskettuna digitaalisen musiikin markkinaksi ilman soittoääniä 5 miljoonaa euroa ja soittoäänimarkkinan volyymiksi 5 miljoonaa euroa. 21 Soittoäänet mukaan lukien digitaalisen jakelun osuus äänitemarkkinasta on hieman yli 10 %, eli selvästi kansainvälistä tasoa vähemmän. Alla olevassa taulukossa on lueteltu liikevaihdoltaan Suomen suurimmat levy-yhtiöt. Näiden ohella Suomessa toimii aktiivinen independent-levy-yhtiöiden joukko. Indie-kenttää edustuvalla IndieCo ry:llä on kaikkiaan noin 50 jäsenyhtiötä 22. Musiikkikustantamisen maailmanlaajuinen volyymi oli vuonna 2006 n. 6-7 miljardia dollaria. 24 Suomen Musiikkikustantajat ry:n jäsenyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2008 oli n. 7 miljoonaa euroa 25. Arvioimme musiikkikustannuksen markkinan suuruudeksi Suomessa kaikkiaan 10 miljoonaa euroa. Musiikkikustantamisella on paljon käyttämätöntäkin potentiaalia musiikkiteosten hyödyntämisessä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Uusia potentiaalisia alueita ovat mm. videopelit, elokuvat sekä markkinointi ja yritysviestintä. Kustantaminen on kansainvälistä liiketoimintaa erityisesti klassisessa musiikissa kustannusoikeudet ovat usein ulkomaisilla yhtiöillä. Suomen suurimpia kustannustoimintaan keskittyviä yhtiöitä ovat F-Kustannus (liikevaihto 1,7 milj. ), Warner/Chappel Music (1,6 milj. ), Fennica Gehrman (1,2 milj., 2007 tilikausi) ja Universal Publishing. Taulukko 2. Suomen suurimmat levy-yhtiöt Elävä musiikki ja konserttitoiminta yhtiö lv. 2007, milj. lv. 2008, milj. Elävän musiikin alueella toimii useita erilaisia toimijoita, jotka tarvitaan artistin ja yleisön kohtaamiseen, esimerkiksi konsertti- ja festivaalijärjestäjiä, ohjelmatoimistoja, keikkamyyjiä, promoottoreita sekä esiintymistilojen tarjoajia. Universal Music 16,5 16 Sony BMG 15,7 19,8* EMI Group Finland 13,7 12,1 Warner Music Finland 9,2 13* *Sony BMG:n luku sisältää Popgeen, tilikausi 15 kk; Warner emo 9,8 milj. Äänitemyynnin laskiessa livetoiminnasta on tullut keskeinen musiikkialan kasvualue. Maailmanlaajuisesti elävän musiikin liiketoiminnan volyymi vuonna 2007 oli vähittäishinnoin 26 miljardia dollaria 26, joten kyseessä on jo saman suurusluokan markkina kuin ääniteliiketoiminta. Äänitealan kattojärjestön ÄKT:n jäseninä on kaikkiaan 23 yhtiötä, jotka edustavat järjestön ilmoituksen mukaan 86 % äänitealan markkinavolyymistä. Äänitteiden suurimmat digitaaliset vähittäismyyntikanavat ovat itunes, NetAnttila, Musiikkilataamo, MTV3 Download, cdon.com sekä soittoäänien osalta Zed, Jamba, Mixmobile, MTV3 ja Elisa. Yli miljoonalla suomalaisella oli musiikkisoittimella varustettu matkapuhelin vuonna Uusien tilauspohjaisten palveluiden, kuten Nokian Comes With the Music konseptin käyttäjämääristä ei ole käytettävissä luotettavia arvioita. Suomen elävän musiikin rahallinen kokonaisvolyymi on rajauksesta riippuen luokkaa miljoonaa euroa, eli selvästi äänitetoimintaa suurempi. Volyymistä merkittävän osan muodostavat klassisen musiikin konserttitoimintaan kohdistettava julkinen rahoitus ja avustukset. Konserttitoiminta saa myös jonkin verran tuottoja sponsoroinnista. Musiikkitapahtumiin kohdistuvan yrityssponsoroinnin vuosivolyymi on noin miljoonaa euroa 27. Suomen festivaalikentän kokonaisvolyymi vuonna 2007 oli luokkaa 50 miljoonaa euroa. Musiikkifestivaalien osuus on tästä noin kolme neljännestä. Festivaalikentän volyymistä noin kolmannes tulee avustuksina tai julkisena rahoituksena 28. Festivaalijärjestäjä voi olla myös omarahoitteinen voittoa tavoittelematon taho, kuten esimerkiksi Provinssirock ja Ilosaarirock. Festivaalitoimintaan liittyy myös paikallisesti merkittäviä taloudellisia vaikutuksia festivaaliyleisölle tarjottavien palveluiden kautta. 18 IFPI Digital Music Report ÄKT 20 ÄKT: 21 Ks. myös vierailtu Liikenne- ja viestintäministeriö: Mobiilipalvelumarkkinat Suomessa, IFPI 25 Suomen Musiikkikustantajat ry 26 Live Nation 27 Kuulas Millward Brown, Kari Tervonen, puhelinhaastattelu Finland Festivals: Festivaalien taloudellisia avainlukuja,

8 3. Musiikkialan tilanne Suomessa 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Alla olevassa taulukossa on lueteltu merkittäviä alan toimijoita. Taulukko 3. Esimerkkejä elävän musiikin toimijoista. Mediat tekevät panostuksia musiikkiin myös musiikkiohjelmien tuotannon muodossa. Televisiokanavat tilaavat vuosittain kotimaisilta tv-tuotantoyhtiöiltä ohjelmia 75 miljoonan euron arvosta, tästä joidenkin miljoonien osuus on musiikkiohjelmia. Yhtiö/toimija Toiminnan volyymi, milj. Toiminta elävän musiikin alueella Live Nation Finland lv 2008: 34,0 tuottaa, markkinoi ja myy livetapahtumia Eastway lv 2008: 28,2 (konserni) konserttijärjestäjä, musikaalituottaja Dex Viihde lv 2008: 3,7 ohjelmatoimisto Popgee lv 2008: 2,3 ohjelmatoimisto Vantaan Festivaalit lv 2007: 4,1 ohjelmatoimisto Fullsteam Records lv 2007: 2,5 ohjelmatoimisto Piikkikasvi Agency lv 2007: 2,3 ohjelmatoimisto Sinfoniaorkesterit bruttomenot 2008: 66,5 konserttitoiminta Kansallisooppera tuotot 2008: 48 ooppera-, baletti- ja tanssituotantoa Sibelius-Akatemia rahoitus 2008: 36,2 konserttijärjestäjä (konserttien lkm 2008 n. 800) Lahden Sibeliustalo lv 2007: 1,8 konserttikeskus Lippupalvelu lv 2007: 5,7 tapahtumien lipunvälitys Lippupiste lv 2007: 3 tapahtumien lipunvälitys Erityisesti television musiikkisisällöt luovat taloudellista toimintaa myös muuten esimerkiksi musiikkikilpailuiden tekstiviestiäänestyksillä on jo oleellinen rahallinen merkitys. Myös internetissä on tarjolla suomalaislähtöisiä musiikkipalveluita, kuten esimerkiksi konserttien edelleenlähetyksiä ja taltiointeja tarjoavat palvelut 30. Näiden palveluiden taloudellinen volyymi on vielä vähäinen. Kansainvälisesti internet-television isot pelurit YouTube ja Hulu ovat aktivoituneet musiikkitapahtumien edelleenlähettäjinä ja esimerkiksi Hulun arvellaan tuovan palveluunsa täysmittaisia musiikkivideoita 31. Suomalaisen musiikin tuotot ulkomaisen median esityskorvauksista ja toimeksiannoista ovat toistaiseksi vähäisiä. Teosto peri vuonna 2007 korvauksia ulkomailta 3 miljoonaa euroa. Musiikin alueella toimivia medioita ovat edellä mainittujen, musiikkia esittävien medioiden ohella myös musiikkialan lehdet ja tapahtumat. Elävän musiikin kenttään liittyvät myös livetapahtumien edelleenlähetykset internetissä tai televisiossa. Näitä käsitellään edempänä kohdassa Musiikin tuotantopalvelut Musiikin tuotantopalveluihin kuuluvat studiot, monistamot ja muu musiikkituotantoja palveleva toiminta lukuun ottamatta laitemyyntiä ja vuokrausta. Tuotantopalveluita tarjoaa suuri määrä keskimäärin pieniä yrityksiä. Arviomme mukaan alueen vuosivolyymi on 20 miljoonaa euroa Radio, tv, elokuvat, internet Radio, televisio, elokuvat ja kasvavassa määrin myös internet-mediat ovat keskeisiä musiikin jakeluteitä. Nämä mediat tilittivät vuodelta 2007 musiikin tekijänoikeuskorvauksia Teostolle ja Gramexille yhteensä noin 30 miljoonaa euroa, mikä vastaa yli puolta musiikin tekijänoikeustuotoista Musiikkivideopelit Musiikki liittyy videopeleihin kahdella tavalla: peli voi perustua kokonaan musiikin esittämiseen tai tekemiseen, tai sitten musiikkia lisensioidaan peliin elokuvamusiikin tavoin. Videopeliliiketoiminta on jatkanut vahvaa kasvuaan taantumasta huolimatta. Pelien kansainvälisen markkinan arvo oli vuonna 2008 n. 45 miljardia dollaria, Suomessa pelejä myytiin noin 100 miljoonalla eurolla 32 pelimyynti on siis kasvanut äänitemyyntiä suuremmaksi. Pelialan kaupan järjestö FIGMAn TOP 10 listalla on kevään 2009 aikana ollut useina viikkoina jopa viisi musiikkipeliä. Musiikkipelien osuudeksi Suomen pelimyynnistä arvioimme 10 miljoonaa euroa. Suuri osa Suomen peliliikevaihdosta muodostuu tuontipeleistä, joiden musiikkisopimukset tavallisesti tehdään jo pelin alkuperämaassa. Toisaalta Suomessa toimii useita kansainvälisesti operoivia pelikehittäjiä, jotka lisensioivat musiikkia peleihinsä. 29 Ks. myös Pönni, Tuomola: Anna mulle tähtitaivas, Ks. esim. ja 31 newteevee.com/2009/05/21/im-with-the-band-hulu-to-live-stream-dave-matthews-show/, vierailtu FIGMAn arvio 86,5 miljoonaa euroa, vierailtu

9 3. Musiikkialan tilanne Suomessa 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Musiikin ja soittamisen ympärille rakentuvat pelit, kuten Guitar Hero, Rock Band ja Singstar ovat olleet suuria kansainvälisiä menestyksiä. Musiikkiaiheiset pelit ovat nopeimmin kasvavia peligenrejä. Peliyhtiöiden tapa lisensioida musiikkikappaleet näihin ns. play-along-peleihin taustamusiikin tariffilla on aiheuttanut närää musiikkiteollisuuden piirissä. Toisaalta soittopelejä voidaan pitää merkittävänä jakelu- ja promootiotienä ainakin tunnetuille artisteille. Musiikkikappaleiden lisensiointi peleihin alkaa olla jo merkittävää liiketoimintaa ainakin kansainvälisesti tunnetuille artisteille Laitteiden, instrumenttien ja teknologian toimittajat Musiikin tuottamisessa, kuuntelemisessa ja jakamisessa tarvitaan erilaisia laitteita, instrumentteja ja teknologioita. Tämän alueen liiketoimintaa havainnollistavat seuraavat tiedot: Avustukset ja julkinen rahoitus Valtio, kunnat, yksityiset säätiöt ja muut vastaavat tahot myöntävät erilaisia avustuksia musiikin ja musiikkiin liittyvän toiminnan kehittämiseen sekä maksavat orkestereiden tai tapahtumien toimintamenoja. Keskeisin osin avustukset ja toimintamenojen maksaminen perustuvat musiikin kulttuuriarvoihin ja niiden tarkoituksena on edistää monipuolisen ja korkeatasoisen musiikin, musiikkituotantojen ja musiikkielämysten syntymistä. Kokonaisuudessaan musiikin alalle kohdistettavien julkisen ja avustusrahoituksen määräksi voidaan arvioida noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Keskeisiä musiikkialalle suunnattuja avustusmuotoja on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 4. Keskeisiä musiikkialan avustuksia ja julkisen rahoituksen muotoja 38. Musiikki-instrumentteja myydään Suomessa 70 miljoonalla eurolla vuodessa 34 Vuonna 2008 Suomessa myytiin MP3-soitinta (laskua edellisestä vuodesta 40 %), yhteensä 10,2 miljoonan euron arvosta (laskua 57 % - pudotusta selittää kännyköiden musiikkiominaisuuksien yleistyminen) 35 Vuonna 2008 Suomessa myytiin 2,0 miljoonaa matkapuhelinta (kasvua 4 %), joista merkittävässä osassa on mahdollisuus musiikin tallentamiseen ja kuunteluun; myynnin rahallinen arvo oli 365 miljoonaa euroa (laskua 6 %) 36 Vuonna 2008 Suomessa myytiin kotistereolaitetta (kasvua 8 %) yhteensä 22,2 miljoonan euron arvosta (kasvua 8 %) 37 Avustuksen tai rahoituksen myöntäjä Kunnat Valtio Avustuksen tai rahoituksen määrä musiikin alueelle v milj. euroa 35,5 39 4,4 15, ,8 Taiteen keskustoimikunta 3,4 Avustuksen tai rahoituksen kohteet Sinfoniaorkesterit Kansallisooppera Sinfoniaorkesterit Kansallisooppera Apurahat, avustukset, palkinnot, taiteilijaprofessoreiden ja läänintaiteilijoiden palkkiot Oheistuotteet Musiikin oheistuotteita eli musiikkialueen ulkopuolelle kuuluvia tuotteita, joissa jollain tavalla hyödynnetään musiikkibrändejä löytyy useissa kategorioissa, kuten esimerkiksi vaatteissa ja toimisto- ja koululaistarvikkeissa. Koska oheistuotteet jakautuvat useisiin tuoteryhmiin, kokonaismarkkinasta ei ole käytettävissä kunnollista arviota. Oman arviomme mukaan musiikin oheistuotteet kokoavat Suomessa 15 miljoonan euron liikevaihdon, josta noin 2 miljoonaa euroa tuloutuu kotimaisia ja kansainvälisiä musiikkibrändejä edustaville yhtiöille. Suomen Kulttuurirahasto 3,2 Avustukset säveltaiteille Svenska kulturfonden 2,4 ESEK Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus 2,3 Teosto 1,9 Työskentelytuki, tuki keskusliitoille ja organisaatioille, isoille festivaaleille, tutkimukselle ja yleisesti suomenruotsalaiselle toiminnalle Äänitetuotanto, alan markkinointi ja vienti, esiintymistilaisuudet, kuoromatkat, työskentelytuki, audiovisuaalinen musiikkituotanto (yhdessä LUSESin kanssa), alan koulutustoiminta Kotimaisen musiikin edistäminen (Fimic , tuki jäsenjärjestöille , muu musiikin edistäminen ) 33 vierailtu Tilastokeskus, Aku Alasen esitys KOTEK: Kodintekniikkaindeksi 36 KOTEK: Kodintekniikkaindeksi 37 KOTEK: Kodintekniikkaindeksi 38 Tiedot saatu avustuksen tai rahoituksen myöntäjältä ellei toisin ole mainittu. 39 Suomen Sinfoniaorkesterit ry 40 Suomen Sinfoniaorkesterit ry 16 17

10 3. Musiikkialan tilanne Suomessa 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Avustuksen tai rahoituksen myöntäjä LUSES Luovan säveltaiteen edistämissäätiö Jenny ja Antti Wihurin rahasto Avustuksen tai rahoituksen määrä musiikin alueelle v milj. euroa 0,8 0,7 Alfred Kordelinin säätiö 0,5 Avustuksen tai rahoituksen kohteet Äänitetuotantotuki, äänitteiden markkinointi, työskentelytuki, nuottien julkaisutuki, matka-avustus, konserttituki, markkinointi ja vienti, koulutustuki, musiikkikulttuurin tutkimustuki Suomalaisen henkisen ja taloudellisen viljelyn edistäminen, kohdealoina kulttuurin eri alat Tieteen, kirjallisuuden, taiteen ja kansanvalistuksen edistäminen 3.4. Musiikkialan koulutus Musiikkialan ammattiin valmistavaa koulutusta annetaan konservatorioissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Konservatorioita on 15 ja useat niistä toimivat läheisesti yhteistyössä korkeamman asteen tutkintoihin valmentavien ammattikorkeakoulujen kanssa. Yliopistokoulutusta annetaan musiikkiyliopisto Sibelius-Akatemiassa ja kuudessa muussa yliopistossa. Sibelius-Akatemiassa on noin musiikin opiskelijaa. Konservatorioiden ohella tavoitteellista, taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista koulutusta tarjoavat musiikkiopistot sekä yksityiset musiikkikoulut. Näitä täydentävät omalla musiikkikoulutustarjonnallaan vapaan sivistystyön oppilaitokset eli kansalais- ja työväenopistot sekä kesäyliopistot. Myös seurakunnissa annetaan jossain määrin musiikin opetusta. Työ- ja Elinkeinoministeriö ja opetusministeriö 0,8 41 Music Export Finlandin toiminta ja kansainvälistymishankkeet Musiikkialalle avustuksia myöntävät myös mm. Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, Svenska Folkskolans vänner, Pohjola Norden sekä useat yksityiset säätiöt. Myös EUrahoitusta kohdistuu musiikin alalle. Lisäksi jotkut musiikin alan yritykset saavat toiminnalleen julkisia yritystoiminnan kehittämiseen tarkoitettuja tukia. Tämän tuen määrästä ei ole käytettävissä luotettavaa arviota. Yleisesti ottaen musiikkialan kuten muidenkin luovien alojen yhtiöiden on ollut vaikeampi päästä yrityskehittämisen avustusten piiriin, kuin esimerkiksi teollisten yritysten 42. Kaiken kaikkiaan valtionapua saavia musiikkioppilaitoksia toimi lukuvuonna yhteensä 187 kappaletta, joista 110 antoi laajan oppimäärän mukaista musiikin opetusta. Valtionapuja saavissa musiikkioppilaitoksissa opiskeli kaikkiaan opiskelijaa. 43 Musiikkia opetetaan lisäksi peruskouluissa ja lukioissa taiteen perusopetuksen musiikin yleisen oppimärän mukaisesti. Joissakin kouluissa on erillisiä musiikkiluokkia ja jotkut lukiot ovat erityisiä musiikkilukioita. Oppilaitoksissa järjestettävän musiikkiopetuksen lisäksi musiikkia opiskellaan myös yksityisopetuksena. Musiikkikoulutus painottuu itse musiikin opiskeluun, musiikkitoiminnassa tarvittavia kaupallisia, johtamis- tai juridisia sisältöjä ei ole ollut kovin laajassa määrin näissä oppilaitoksissa tarjolla Kuluttajat musiikin tuottajina Musiikin harrastajat ovat perinteisesti esittäneet ja joskus tehneetkin omia musiikkikappaleita. Digitaaliset kanavat tuovat mahdollisuuden levittää omaa musiikkia ja omia esityksiä verkkoyhteisöjen jäsenille maailmanlaajuisestikin. Itse tehdyn musiikin välitön taloudellinen merkitys musiikkialalle on ainakin tällä hetkellä melko vähäinen, mutta internetillä on merkittävä rooli yksittäisten musiikinharrastajien työn levittämisessä ja promootiossa yleisöjen ja musiikkialan yhtiöiden suuntaan. Kynnys levittää harrastuspohjalta tehtyä musiikkia maailmalle on laskenut merkittävästi. Suomalaista musiikkikoulutusta pidetään yleisesti laadukkaana ja kattavana, mutta koulutusjärjestelmän tehtäväksi ei ole otettu huippuyksilöiden kehittämistä kohti kansainvälistä kärkeä. Musiikkialan koulutuksen rahamääräinen volyymi vuonna 2007 oli 261 miljoonaa euroa 44. Volyymiä koulutusasteittain on tarkasteltu alla olevassa taulukossa. 41 Music Export Finland, luku sisältää edelleen jaettavan julkaisukiertuetuen 42 Ks. esim. Pekkarinen, H.: 100 solmua Kartoitus luovan alan kehittämisen haasteista ja esteistä, Diges ry, Opetushallitus: Taiteen perusopetus 2008, Tilastokeskus, Aku Alasen esitys Tilastokeskus, Aku Alasen esitys

11 3. Musiikkialan tilanne Suomessa 4. Musiikkialan kehitys ja näkymät Taulukko 5. Musiikkialan koulutuksen rahamääräisiä volyymejä (miljoonaa euroa) 45. Palkat Muut Yhteensä nostaa koko äänitealan nousuun. Digitaalisen jakelun nousua vauhdittavat laajakaistayhteyksien määrän voimakas kasvu ja käyttökokemusta vaikeuttavien kopiosuojausten käytön väheneminen. Uusia tilauspohjaisia palveluita tulee markkinoille ja mobiililaitteiden merkitys musiikin ostamisessa ja kuluttamisessa kasvaa merkittävästi. Peruskoulu Lukio 6 0,5 6 Muu koulutus Sibelius-Akatemia Muut yliopistot Yhteensä ,5 261 Trendi 3: Uusien tuoteryhmien merkitys kasvaa, tulovirta haettava useista ansaintakanavista Äänitemyynnin, konserttituottojen ja tv-esitysoikeuksien rinnalle tulee uusia ansaintakanavia, kuten pelit ja oheistuotteet. Musiikin liiketoimintaympäristö muuttuu monimutkaisemmaksi ja musiikkialan yhtiöiden painopiste muuttuu musiikin tekemisestä useiden ansaintakanavien ja tulovirtojen hallintaan. Television merkitys musiikin ansainta- ja promootiokanavana vahvistuu edelleen television laajan yleisön vuoksi niin perinteisessä kuin internet-pohjaisessa on-demand-televisiossakin. 4. Musiikkialan kehitys ja näkymät 4.1. Musiikkialaan vaikuttavat trendit Tässä selvityksessä esitettyjen markkinatietojen pohjalta sekä selvitystyön yhteydessä järjestettyjen asiantuntijatyöpajojen perusteella tunnistettiin kahdeksan keskeistä musiikkialaan vaikuttavaa tulevaisuuden kehityssuuntaa, jotka esitetään seuraavassa. Trendi 1: Musiikin kulutus kasvaa ja muuttaa muotoaan Musiikkia kuunnellaan ja kuullaan koko ajan enemmän. Musiikin käytön tapa kuitenkin muuttuu: yhä useammat erityisesti nuoret kuluttajat olettavat musiikkia olevan saatavilla joka paikassa, kaiken aikaa ja ilmaiseksi. Perinteisestä mallista, jossa kuluttaja ostaa tietoisesti haluamansa albumin, siirrytään ympäristöön, jossa kuluttaja tilaa musiikkivirtaa tai muut tahot, kuten kaupat ja muut liikkeet, järjestävät tarjolle musiikkia. Tämä muuttaa myös musiikin hinnoittelua, sillä musiikin hinta piilottuu osaksi muita tuotteita ja palveluita. Huomattakoon, että melko monet kuluttajat ovat edelleen aktiivisesti kiinnostuneita musiikista ja artisteista ja ovat valmiita käyttämään ja käyttävät rahaa haluamansa musiikkisisällön ja siihen liittyvien oheistuotteiden hankintaan. Tämä kuluttajaryhmä muodostaa jatkossakin tärkeän alasegmentin. Trendi 2: Digitaalinen jakelu ohittaa fyysisen, uudenlaisia palveluita syntyy, äänitteiden liiketoimintavolyymi kääntyy nousuun Digitaalisen jakelun rahamääräinen volyymi ohittaa fyysisen jakelun volyymin kansainvälisesti vuoden 2011 tienoilla. Tämän jälkeen fyysisen jakelun putoaminen ei enää vaikuta niin voimakkaasti alan kokonaisvolyymiin ja digitaalisten palveluiden kasvu Trendi 4: Piratismi säilyy edelleen suurena ongelmana, kopiosuojauksista luovutaan, tekijänoikeuslainsäädännön kehittymisessä epävarmuustekijöitä Laiton kopiointi niin digitaalisessa kuin fyysisessäkin jakelussa pysyy jatkossakin suuren kokoluokan ongelmana musiikkialalle. Ilmiö on pahimmillaan Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa, mutta sillä on vaikutusta kaikilla markkinoilla. Kopiosuojauksista ja kontrollista siirrytään vähitellen kuluttajaystävällisempiin tapoihin musiikin ostamisessa, minkä uskotaan nostavan digitaalisen myynnin kokonaisvolyymiä. Tekijänoikeusjärjestelmää kohtaan esiintyy kasvavassa määrin kritiikkiä, kun laajat kuluttajajoukot eivät sisäistä järjestelmän merkitystä. Trendi 5: Teleyhtiöt siirtyvät soittoäänijakelusta musiikin myyntiin Musiikilla on keskeinen asema kuluttajien arjessa, mistä syytä musiikki kiinnotaa myös muiden alojen toimijoita. Erityisesti tietoliikenne- ja telealalla musiikki on strategisessa asemassa osana uusien palveluiden kehittämistä. Matkapuhelinten soittoäänet ovat olleet hyvää liiketoimintaa teleoperaattoreille, ja musiikkipalveluiden uskotaan olevan keskeinen tekijä uusien mobiili- ja internet-palveluiden kehittämisessä. Soittoäänet ovat olleet musiikkialan kannalta sivutuotealue, mutta operaattorien uudet musiikkipalvelut tarjoavat kuluttajille samoja musiikkikappaleita kuin musiikkialan omat kanavat. Tämä kehitys tuo musiikkialalle uusia investointeja ja tuottoja sekä myös uusia, eri pelisäännöillä pelaavia toimijoita

12 4. Musiikkialan kehitys ja näkymät 4. Musiikkialan kehitys ja näkymät Trendi 6: Livesektorin merkitys kasvaa edelleen Elävän musiikin merkitys ja liiketoimintavolyymi jatkavat kasvuaan. Kuluttajien elämyshakuisuuden lisääntyminen auttaa konserttitoiminnan menestymistä, samoin konserttitoiminta on vähemmän altis piratismin vaikutuksille. Konserteilla on olennainen merkitys artistibrändien rakentamisessa ja oheistuotemyynti ja muu palvelutarjonta tarjoavat kasvavia ansainnan mahdollisuuksia Mahdollisuudet ja uhat suomalaiselle musiikkialalle Seuraavassa tarkastellaan tunnistettujen kahdeksan trendin tuomia mahdollisuuksia ja uhkia suomalaisen musiikkialana kannalta. Taulukko 6. Suomalaisen musiikkialan mahdollisuuksia ja uhkia. Trendi 7: Promootioiden perustaksi artisibrändien kehittäminen ja internet-yhteisöjen hyödyntäminen Musiikin myymisessä erottuvien ja omaperäisten artistibrändien merkitys kasvaa ja musiikin kehittäminen muuttuu selvästi nykyistä brändi- ja markkinointivetoisemmaksi. Artistibrändejä markkinoidaan useissa eri kanavissa, merkittävimpänä kasvavana alueena on internet-yhteisöt. Internet tukee myös nopeiden yhden hitin ihmeiden syntymistä. Internet-kanavan periaatteessa alhaiset kustannukset mahdollistavat myös marginaalisempien artistien markkinoinnin. Periaatteessa artisti voisi olla suoraan yhteydessä yleisöönsä ilman levy-yhtiöitä ja muita välikäsiä, mutta tällaisen mallin läpilyönnin mahdollisuuksista ei ole vielä näyttöä. Trendi 8: Manageritoiminnan rooli kasvaa Musiikkialan ammattimaistuminen, kansainvälistyminen ja toimintaympäristön muuttuminen monimutkaisemmaksi lisäävät musiikin tekijöitä ja artisteja palvelevan manageritoiminnan tarvetta. Manageritoiminta yleistyy tämänhetkisestä ammattiorkesterien ja yksittäisten artistien hyödyntämästä palvelusta laajasti musiikkikenttää palvelevaksi ammattimaiseksi toiminnaksi. Mahdollisuuksia Musiikin kasvava kysyntä ja kulutus sekä uusien ansaintamallien ja tulonlähteiden ansiosta musiikkialan liiketoiminnan volyymi kasvaa. Toiminnan skaalautuvuus useisiin kanaviin ja kansainvälistyminen tuovat musiikkialalle aiempaa paremmin kansallista innovaatiorahoitusta. Kumppanuudet uusien toimijoiden, kuten pelinkehitysyhtiöiden kanssa tarjoavat uusia mahdollisuuksia musiikkialalle. Myös muiden toimialojen, kuten tietoliikenteen, kiinnostus musiikkialaa kohtaan lisää panostuksia alalle. Digitaaliset jakelukanavat puolestaan auttavat myös marginaalimusiikkia menestymään kansainvälisesti ja musiikintekijät voivat olla suorassa kontaktissa yleisöihinsä internetin kautta. Yleisön internetiin tuottama sisältö voi puolestaan merkittävästikin palvella musiikin tekijöiden ja esittäjien promootiota. Uhkia Kasvava määrä kuluttajia kuuntelee musiikkia taustaviihdykkeenä, mikä johtaa musiikin keskiarvoistumiseen ja köyhtymiseen. Vanhat musiikin ansaintamallit toimivat koko ajan huonommin ja uusissa ansaintamalleissa suurin osa rahaa menee muille kuin musiikin tekijöille. Merkittävimmät digitaaliset palvelut ovat suuria kansainvälisiä palveluita, jotka jättävät vain vähän tilaa vaihtoehtoisille palveluille. Suuruuden voima vaikuttaa myös internetissä ja marginaalimusiikki jää digitaalisessakin maailmassa helposti piiloon. Piratismi pysyy merkittävänä ongelmana ja musiikin uudet jakelutavat edelleen madaltavat kuluttajien kynnystä luvattomaan kopiointiin. Konserttitoiminnassa lippujen hinnat ovat nousseet rajusti, eikä nousu välttämättä enää voi jatkua. Konserttijärjestämiseen liittyy myös suuria taloudellisia riskejä. Suomalainen konserttitoiminta on hyvin paikallista ja kansainvälinen toiminta lähinnä artistien tuomista Suomeen, kokemus konserttiviennistä on varsin vähäistä. Kuluttajien lisääntyvä vapaa-aika ja kasvava elämyshakuisuus antavat hyvän pohjan livesektorin kasvulle. Konserttituottojen lisäksi elävä musiikki tarjoaa ansaintamalleja oheistuotemyynnin, palveluiden sekä taltiointien ja edelleenlähettämisten muodossa. Konserttitoiminta houkuttelee myös sponsoripanostuksia. Yleinen median viihteellistyminen vähentää korkeatasoista musiikkijournalismia, mikä edelleen heikentää korkeatasoisen musiikin menestymisen mahdollisuuksia. Internetyhteisöt musiikin promootiokanavana ovat arvaamattomia ja niiden vaikutus voi olla myös kielteinen. Voidaan sanoa musiikkialaan kohdistuvan merkittäviä mahdollisuuksia ja vakavia uhkia. Kaavaillun musiikkialan strategiatyön sekä musiikkialan toimijoiden omien strategiatöiden tehtävänä on määrittää oikeat valinnat mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja uhkien välttämiseen

13 5. JOhTOpääTöksiä liite Musiikkialan MERkiTys suomelle Ja suomalaisille Musiikin vahvuus perustuu sen laajaan suosioon: kaikki kuuntelevat musiikkia. Musiikkia on tarjolla monia lajeja ja tyylejä ja kuluttajilla on lukuisa määrä tapoja nauttia musiikista ja kuluttaa musiikkia. Musiikki merkitsee eri ihmisille erilaisia asioita, musiikki on jokaiselle ihmiselle omalla tavallaan merkittävä asia. Musiikki on myös ollut keskeinen ja pitkävaikutteinen Suomi-kuvan muodostaja kansainvälisesti aina Sibeliuksen ajoista alkaen. Urheilutähtien ohella kansainvälisesti tunnetuimmat suomalaiset ovat juuri musiikin edustajia: Matti Salminen, Esa-Pekka Salonen, Kaija Saariaho, Ville Valo. Suomessa sijoitetaan paljon työtä ja rahaa musiikkialan toimintaan aina säveltämisestä esittämiseen. Suomalaisella musiikkialalla voi sanoa olevan merkittävää potentiaalia myös kansainvälisesti katsoen. Musiikkiala on kuitenkin tänä päivänä keskellä merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Muutokset kuluttajakäyttäytymisessä, siirtyminen digitaaliseen jakeluun, uudenlaiset ansaintamallit ja aiemmin selkeiden toimialarajojen kaatuminen muuttavat koko alan toiminnan perusteita ja osaamistarpeita. Kokonaisuudessaan musiikin kulutus ja musiikki liiketoimintana kasvavat, mutta kasvu tapahtuu eri tavoin, kuin mihin on totuttu. Hyvän, korkeatasoisen musiikin tekeminen säilyy edelleen musiikkialan ytimessä. Hyvän musiikin tekeminen on välttämätön, mutta ei riittävä osakokonaisuus musiikkialalla menestymisessä. Musiikkialan toiminnan kannalta kuitenkin muut toiminnot jakelu, markkinointi, kustantaminen, oheistuotteet kasvattavat merkitystään. Mikäli näihin alueisiin ja näiden alueiden osaamiseen ei kunnolla panosteta, suomalaisen musiikin tekijän asema kutistuu kansainvälisen musiikkibisneksen pieneksi alihankkijaksi. Suunnitteilla olevan suomalaisen musiikkialan strategiatyön keskeiseksi tehtäväksi voidaan suositella kaikkien musiikkialan osa-alueiden kehittämistä yhteen pelaavana ekosysteeminä kohti kansainvälistä kärkeä. Suomalaisella innovaatiorahoituksella ja laajalla osaamispohjalla musiikin, liiketoiminnan ja teknologian alueilta on oikein toimien merkittävä potentiaali isoihin kansainvälisiin läpimurtoihin. selvityshankkeeseen OsallisTunEET asiantuntijat Ohjausryhmä: Paulina Ahokas, puheenjohtaja Jutta Jaakkola Wemppa Koivumäki Sanna Takala, sihteeri ja hallinnointi Strategiatyöryhmät 1 ja 2: Paulina Ahokas, Music Export Finland Gustav Djupsjöbacka, Sibelius-Akatemia Jori Hulkkonen, musiikin tekijä, esittäjä, muusikko, DJ Jutta Jaakkola, Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic Reijo Kiilunen, Ondine Wemppa Koivumäki, EMI Music Finland /ÄKT/Music Export Finlandin pj Lasse Kurki, musiikin tekijä, tuottaja, muusikko Pekka Lehti, Aito Records Janne Murto, Pop & Jazzkonservatorio Jarkko Nordlund, Universal Music Finland Jonna Paananen, Jelmu ry/ Tanssisali Lutakko Annamaija Saarela, VAKA-hanke Tuomo Saikkonen, Sakara Aila Sauramo, Suomen Sinfoniaorkesterit ry Sanna Takala, Sibelius-Akatemia Riikka Talvitie, säveltäjä, Suomen säveltäjät ry Lauri Toivio/Uusinta Tommi Tuomainen, Elements Music Tiina Vihtkari, Sublime Sami Ylisaari, Sibelius-Akatemia Asiantuntijalausunnot: Aku Alanen, Tilastokeskus Pekka Sipilä, Suomen Musiikkikustantajat ry 24 25

14 Tämä selvitys on osa Musiikkiviennin liiketoiminnan strateginen kehittäminen projektia, jonka toteuttivat Sibelius-Akatemia ja Music Export Finland yhteistyössä Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimicin kanssa. Selvitystä ovat tukeneet: Selvityksen julkaisua ovat tukeneet: