Musiikkiala 2009 Digital Media Finland Oy Timo argillander ja Virpi Martikainen kesäkuu 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Musiikkiala 2009 Digital Media Finland Oy Timo argillander ja Virpi Martikainen kesäkuu 2009"

Transkriptio

1 Musiikkiala 2009 Digital Media Finland Oy Timo Argillander ja Virpi Martikainen Kesäkuu 2009

2 Esipuhe Musiikki on Suomen ja suomalaisuuden arvostettu edustaja maailmalla. Musiikilla on paikkansa kaikkien suomalaisten elämässä ja se on tuhansien ja taas tuhansien suomalaisten leipäpuu. Musiikki on Suomessa 700 miljoonan euron kokoinen toimiala. Musiikin kuluttamisen tavat ovat digitalisoituvassa maailmassa voimakkaassa muutoksessa. Muutoksen keskellä musiikin suosio ja kuuntelu jatkaa kasvuaan. Miten tässä tilanteessa varmistetaan suomalaisen musiikin ja musiikkialan toimijoiden menestyminen? Suomessa panostetaan jo tänään paljon rahaa ja työtä musiikkialan kehittämiseen. Panostukset kuitenkin jakautuvat suureen määrään usein pieniä toimenpiteitä, joilla ei ole yhteistä suuntaa. Tämän selvitystyön alkusysäyksenä on ollut halu saada suomalaiselle musiikkialalle vaikuttava ja kilpailukykyinen strategia, joka auttaa suuntaamaan musiikkialan kehitystoimet yhdensuuntaisesti ja tehokkaasti ja joka edistää laajalla skaalalla suomalaisen musiikin menestymistä maailmalla. Selvityksen tehtävänä on ollut koota suunnitellun strategiatyön pohjaksi hajallaan olleita tietoja musiikkialan toimijoista, mahdollisuuksista, uhkista ja kehitysnäkymistä. Työryhmä uskoo selvityksen antavan panoksensa myös työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämään luovien alojen strategiatyöskentelyyn, maabrändityöryhmän työhön sekä eduskunnan kulttuuripoliittisen selonteon valmisteluun. Selvitys palvelee musiikkialan lisäksi myös musiikkialan kanssa yhteistyötä tekeviä toimijoita ja toimialoja. Selvitystyön toteuttamiseen on osallistunut laaja joukko suomalaisen musiikkialan ammattilaisia. Koko ohjausryhmän puolesta haluan kiittää kaikkia workshopeihin osallistuneita ja selvitystyöhön tietoja antaneita henkilöitä. Työryhmän mielestä suomalainen musiikkiala tarvitsee yhtenäisen kehittämisstrategian. Tämä selvitys antaa selkeän lähtökohdan strategiatyölle. Työryhmä kannustaa alan toimijoita yhteistyöhön strategiatyön käynnistämiseksi jo tämän vuoden aikana. Paulina Ahokas Selvityshankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Johtaja, Music Export Finland

3 sisällys 1. Tiivistelmä 5 2. Johdanto Selvityksen tausta Selvityksen tavoitteet Rajaukset Prosessi ja työmenetelmät 7 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Musiikkiala Suomessa Musiikin kulutus Musiikin kuuntelu Äänitteiden hankinta Konserteissa ja musiikkitapahtumissa käyminen Musiikin harrastaminen Musiikkialan toimijat Musiikin tekijät ja tekijänoikeusjärjestöt Äänite- ja kustannustoiminta Elävä musiikki ja konserttitoiminta Musiikin tuotantopalvelut Radio, tv, elokuvat, internet Musiikkivideopelit Laitteiden, instrumenttien ja teknologian toimittajat Oheistuotteet Avustukset ja julkinen rahoitus Kuluttajat musiikin tuottajina Musiikkialan koulutus Musiikkialan kehitys ja näkymät Musiikkialaan vaikuttavat trendit Mahdollisuudet ja uhat suomalaiselle musiikkialalle Johtopäätöksiä 24 Liite: Selvityshankkeeseen osallistuneet asiantuntijat 25 4

4 1. tiivistelmä Musiikki on osa kaikkien suomalaisten elämää. Musiikki on monipuolinen luovan toiminnan kenttä sekä liiketoiminnan alue ja työllistäjä. Seitsemän suomalaista kymmenestä kuuntelee musiikkia päivittäin ja joka seitsemäs suomalainen harrastaa jonkin instrumentin soittamista. Konserttien ja musiikkitapahtumien suosio on tasaisessa kasvussa, kun taas cd-äänitteiden myynti laskee ja korvautuu vähitellen digitaalisella myynnillä. Musiikin kuuntelu ja kuluttaminen voivat hyvin, mutta musiikkialalla on käynnissä merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Nuorten kuluttajien muuttuva musiikin käytön tapa sekä internetin ja digitaalisen jakelun kehitys muuttavat musiikkialan toimintamalleja ja tuovat alalle uusia toimijoita. Muutos merkitsee musiikkialalle ja musiikin tekijöille merkittäviä uhkia ja mahdollisuuksia. Suomessa sijoitetaan paljon työtä ja rahaa musiikkialan toimintaan aina säveltämisestä esittämiseen. Suomen musiikkialan taloudellinen volyymi alan koulutus mukaanlukien on noin 700 miljoonaa euroa vuodessa. Summasta 400 miljoonaa on julkista ja 300 miljoonaa yksityistä rahoitusta. Suomalainen musiikki on menestynyt hyvin maailmalla ja suomalaisella musiikkialalla on paljon potentiaalia vielä suurempaankin menestykseen niin taiteellisessa kuin kaupallisessakin mielessä. Musiikki on myös keskeinen Suomi-brändin osatekijä. Kansainvälinen menestyminen edellyttää alan muutokseen sopivaa osaamista sekä huipputason taiteellista ja liiketoiminnallista työtä sekä määrätietoista strategista yhteistyötä alan tekijöiden ja toimijoiden kesken. 5

5 2. johdanto 2. johdanto 2.1. selvityksen tausta Musiikilla on oleellinen merkitys nykyajan ihmisten elämässä, oli kyse sitten aktiivisesta musiikin harrastajasta tai taustamusiikista nauttivasta kadunmiehestä. Musiikki on myös merkittävä elinkeinotoiminnan alue, jonka vaikutus näkyy erityisesti mediatoimialan eri sektoreilla mutta kasvavassa määrin myös muilla aloilla, kuten teknologiatuotteiden alueella. Musiikin kuluttamista ja musiikkitoimialaa leimaa tällä hetkellä käynnissä oleva digitaalinen murros, joka muuttaa olemassa olevia rakenteita ja tuo kuluttajille uusia tapoja kuluttaa musiikkia sekä musiikkialalle uusia mahdollisuuksia mutta myös uhkia. Suomalaisesta musiikin perinteestä on noussut ajan saatossa lukuisia maailmanmaineen saavuttaneita musiikin tekijöitä ja esittäjiä. Viime vuosina kasvava määrä uusia suomalaisia musiikin tekijöitä ja esittäjiä on tehnyt kansainvälisiä läpimurtoja. Suomella ja suomalaisilla on musiikin alalla merkittäviä menestymisen mahdollisuuksia myös jatkossa niin kulttuuri- kuin kaupallisinkin arvoin tarkasteltuna. Sibelius-Akatemia ja Music Export Finland yhdessä Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimicin suunnittelevat strategiantyön käynnistämistä suomalaisen musiikkialan menestymisen mahdollisuuksien edelleen parantamiseksi ja hyödyntämiseksi. Strategiahankkeen valmistelemiseksi on laadittu tämä selvitys, joka kuvaa suomalaisen musiikkialan nykytilanteen, kilpailuedut ja keskeiset kehityssuunnat. Itse strategiatyössä laadittaisiin musiikkialan kehittämisen strategia toimenpideohjelmineen. Musiikkialan strategia palvelisi toisaalta alan kehittämistoimenpiteiden oikeansuuntaista suunnittelua ja resursointia ja toisaalta toimisi musiikkialan tahtotilan kuvaajana yhteydenpidossa julkisen vallan toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa Selvityksen tavoitteet Tämän selvityksen tavoitteena on antaa selkeä, faktoihin perustuva kokonaiskuvaus musiikkialan liiketoiminnan ja viennin nykytilasta, kehitysnäkymistä ja ongelmakohdista musiikkialan strategiatyötä sekä musiikkialan kehittämishankkeiden suunnittelua varten RAJAUKSEt Selvityksen näkökulmana on suomalaisen musiikkialan toimijoiden ja toimintaympäristön kuvaaminen erityisesti musiikin liiketoiminnan näkökulmasta. Tarkastelu kattaa myös musiikin koulutustoiminnan. 6

6 2. johdanto Selvitys kattaa kaikki musiikin lajityypit klassisesta kevyeen musiikkiin. Koska merkittävä osa musiikkialan toimijoista toimii kansainvälisesti, selvityksessä on mukana myös kansainvälisen markkinan näkökulma. Selvityksen johtopäätöksiä lukiessa on otettava huomioon, että musiikilla on myös oleellisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia merkityksiä, joiden tarkempaan analyysiin tämän työn puitteissa ei ole ollut mahdollisuutta. Laajat musiikkikulttuurin osat ovat myös julkisen tuen piirissä ja näin suurelta osin liiketoiminnan lainalaisuuksien ulkopuolella. Kulttuuripolitiikka toteutuu viime kädessä julkisen ja kaupallisen toiminnan yhteisvaikutuksesta Prosessi ja työmenetelmät Selvityshankkeen ja asiantuntijatyöskentelyn puheenjohtajana on toiminut johtaja Paulina Ahokas Music Export Finlandista ja hankkeen rahoituksesta ja hallinnoinnista on vastannut projektipäällikkö Sanna Takala Sibelius-Akatemiasta. Selvityksen ovat laatineet Timo Argillander ja Virpi Martikainen Digital Media Finland Oy:stä. Taustatietojen keruutyöhön on osallistunut myös Mikko Pietinen Sibelius-Akatemiasta. Selvityksen sisältö perustuu kirjallisiin ja internet-tietolähteisiin sekä alan asiantuntijoiden kuulemiseen. Käytetyt tietolähteet on ilmoitettu kunkin markkinatiedon kohdalla; mikäli tietolähdettä ei ole mainittu, kyse on selvityksen laatijoiden omasta arviosta. Selvityksen laadintaa varten järjestettiin internet-kysely ja kaksi workshop-tilaisuutta musiikkialan vaikuttajille. Workshopien ohjaamisesta ja internet-kyselyn toteutuksesta on vastannut Hannele Piipari Trainers House Oyj:stä. Lisäksi selvityksen sisältöä on tarkasteltu useiden musiikkialan asiantuntijoiden kanssa. Luettelo kaikista työssä mukana olleista asiantuntijoista on selvityksen liitteenä. Markkinavolyymitiedot on ilmoitettu kuluttajahinnoin ilman arvonlisäveroa, ellei toisin ole mainittu. Rahamääräiset tiedot on ilmoitettu euroina tai dollareina alkuperäisen lähteen mukaan. Muut valuutat on muunnettu euroiksi tai dollareiksi kontekstin mukaan. Muuntokertoimina on käytetty EUR/USD 1,30 USD/GBP 0,69 7

7 2. johdanto Musiikkiala koostuu useista alasektoreista ja monessa kohdin rajanveto musiikin ja muiden alojen välillä on käymässä koko ajan häilyvämmäksi. Tässä selvityksessä esitetään useita karkeita arvioita taloudellisista volyymeistä, jotka perustuvat tekijöiden ja työhön osallistuneen asiantuntijaryhmän näkemyksiin. Lukujen tulkinnassa on otettava huomioon, että esitettyjä arvioita ei ole selvitystyön puitteissa voitu todentaa kunnollisin tilastollisin menetelmin. 3. Musiikkialan tilanne Suomessa 3.1. Musiikkiala Suomessa Musiikkiala käsittää laajan kirjon luovaa ja liiketaloudellista toimintaa, joilla on keskeinen vaikutus myös muille aloille. Musiikilla on keskeinen rooli monilla media- ja viihdeteollisuuden, tieto- ja viestintätekniikan, palveluiden ja kaupan alan alueilla. Musiikkialalla on myös oleellinen työllistävä vaikutus. Alla oleva kuva esittää yhteenvedon suomalaisesta musiikkialasta sekä musiikkialan taloudellisista volyymeistä. Nuolet kuvaavat rahavirtojen suuntia ja numerot kuvaavat eri osa-alueiden taloudellista volyymiä miljoonina euroina. Kuva on kehitetty Veijo Pönnin ja Arto Tuomolan tutkimuskokoelmassa Anna mulle tähtitaivas (2003) esittämän kaavion pohjalta. Kuva 1. Yhteenveto suomalaisen musiikkialan toimijoista ja musiikkitoiminnan taloudellisista volyymeistä. 8 Nuolet kuvaavat rahavirtoja. Numerot arvioita taloudellisista volyymeistä miljoonina euroina.

8 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Kaavion eri toimijaryhmiä tarkastellaan tämän luvun alakohdissa. Suomalaisen musiikkialan taloudelliseksi kokonaisvolyymiksi voidaan arvioida 700 miljoonaa euroa, josta n. 400 miljoonaa euroa muodostuu julkisen vallan rahoituksesta ja avustuksista ja n. 300 miljoonaa euroa yksityisiltä markkinoilta. Julkisen vallan osuudesta suurimman osan muodostaa musiikin koulutus. 1 Suomalaisen musiikkialan kansainväliset tuotot vuonna 2007 olivat n. 20 miljoonaa euroa. Luku koostuu tekijänoikeuskorvauksista (6,1 milj. ), tavaramyynnistä (8,8 milj. ) ja palvelumyynnistä (4,9 milj. ) Musiikin kulutus Musiikki liittyy käytännössä kaikkien suomalaisten elämään. Musiikki voi olla aktiivinen harrastamisen kohde, satunnaista kuunneltavaa tai osa jotain muuta elämystä, kuten vaikkapa elokuvamusiikki Musiikin kuuntelu 69 % suomalaisista kuuntelee musiikkia päivittäin ja vain 2 % ei kuuntele musiikkia lainkaan. 3 Kuluttajille tärkeimmät musiikin kuuntelutavat ovat radion kuuntelu kotona (27 % nimeää tärkeimmäksi), CD- tai DVD-soittimen kuuntelu kotona (25 %) ja autosoittimen kuuntelu (15 %). 4 Vuonna 2008 kaikista internetin käyttäjistä 39 % käytti tietokonetta musiikin lataamiseen tai kuunteluun vuotiaiden ikäryhmässä osuus oli 64 % %:lla suomalaisista on radiovastaanottimella varustettu matkapuhelin. 7 % suomalaisista kuuntelee viikoittain radiolähetyksiä matkapuhelimella. 6 1 Luvut ovat selvityksen tekijöiden yhteenveto selvitykseen kootuista arvioista. Alan sisäiset hankinnat on eliminoitu. 2 Musex: Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2007; luvut eivät sisällä tv-ohjelmien, musiikki-instrumenttien ja musiikkisoitinominaisuuksin varustettujen matkapuhelinten vientiä 3 Tilastokeskus: Vapaa-aikatutkimus, 2005, tiedot vuodelta Taloustutkimus: Äänitetutkimus Tilastokeskus: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2008, 6 Finnpanel: Radion kuuntelu Suomessa

9 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Äänitteiden hankinta vuotiaista suomalaisista 59 % ostaa musiikkiäänitteitä tai lataa maksullisia musiikkitiedostoja internetistä vähintään kerran vuodessa 7. Nuoremmat ikäluokat ostavat enemmän musiikkia kuin vanhemmat ikäluokat. Äänitteitä ostetaan noin kymmenen miljoonaa kertaa vuodessa 8. Vuonna %:lla kuluttajista on ostettuja musiikkitiedostoja. 38 %:lla on kopioituja musiikkitiedostoja. 9 Nämä luvut ovat varmuudella tänä päivänä selvästi suurempia. CD-levyjen yleisin ostopaikka on tavaratalo Konserteissa ja musiikkitapahtumissa käyminen Alla olevassa taulukossa on tietoja konserttien ja muiden tapahtumien suosiosta. Taulukon prosenttiluku kertoo osuuden suomalaisista, jotka käyvät vähintään kerran vuodessa kussakin tapahtumassa. Taulukko 1. Eri tapahtumien suosio. 11 tapahtuma vähintään kerran vuodessa käyvien osuus, % Klassisen musiikin konsertit 16 Rock-konsertit 28 Jazz-konsertit 12 Viihde- ja iskelmämusiikkikonsertit 25 Musikaalit 19 Klubit 34 Tanssiravintolat 41 Musiikkifestivaalit 29 Karaoke 25 Elokuvat 66 7 Taloustutkimus: Äänitetutkimus ÄKT 9 Taloustutkimus: Äänitetutkimus Taloustutkimus: Äänitetutkimus Taloustutkimus: Äänitetutkimus

10 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Musiikin harrastaminen Noin 14 % suomalaisista harrastaa jonkin instrumentin soittamista ja 5 % laulamista. Suosituimmat instrumentit ovat piano ja kitara Musiikkialan toimijat Musiikin tekijät ja tekijänoikeusjärjestöt Musiikkialan ytimen muodostavat musiikin tekijät ja esittäjät, jotka voivat toimia yksityishenkilöinä, pieninä yrityksinä tai vaikkapa sinfoniaorkesterina. Säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja kustantajia edustaa tekijänoikeusjärjestö Teosto; esittäjiä ja äänitetuottajia Gramex. Säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien keskeiset ansainnan lähteet ovat tekijänoikeuskorvaukset, kustannussopimukset sekä erilaiset apurahat. Teostolla on kaikkiaan suomalaista tekijä- ja kustantaja-asiakasta, joista sai Teoston kautta tekijänoikeuskorvauksia vuonna Kotimaiset tekijät ja kustantajat saivat tekijänoikeuskorvauksia Teoston kautta yhteensä 16,2 miljoonaa euroa. Ulkomaisille tekijöille tilitettiin 19,9 miljoonaa euroa. Teoston tilityksistä kohdistui kotimaisille tekijöille 45 %. Lisäksi Teosto tilitti 3 miljoonaa euroa korvauksia teosten ulkomaisista esittämisistä, 6 miljoonaa euroa pohjoismaisen Nordisk Copyright Bureaun tallennuskorvauksia ja 1,9 miljoonaa ns. hyvitysmaksukorvauksia (entinen kasettimaksu). 13 Esittävien taiteilijoiden keskeiset ansainnan lähteet ovat esiintymispalkkiot, levytyssopimukset sekä tekijänoikeuskorvaukset. Erityisesti klassisella puolella tuilla ja avustuksilla on oleellinen merkitys. Gramexin jäsenjärjestöjen piirissä on n esittävää taiteilijaa ja tuottajaa. Gramex tilitti vuonna 2007 kotimaisille artisteille ja tuottajille 10,4 miljoonaa euroa (82 % kaikista tilityksistä) Äänite- ja kustannustoiminta Maailmanlaajuinen äänitemyynti vuonna 2008 oli 18,4 miljardia dollaria tukkuhinnoin laskettuna. Laskua edellisestä vuodesta on 8 %. Digitaalisesti toimitetun musiikin osuus rahamääräisestä volyymistä oli 21 % (2007 osuus oli 15 %). 15 Digitaalisen jakelun rahamääräisen volyymin odotetaan ohittavan fyysisen jakelun volyymin vuonna tai Tilastokeskus: Vapaa-aikatutkimus, 2005, tiedot vuodelta Teosto: Vuosikertomus Gramex: vierailtu IFPI 16 PriceWaterhouseCoopers: Media and Entertainment Outlook, Forrester Research: The End of the Music Industry as We Know It,

11 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Digitaalisen myynnin volyymistä 48 % muodostuu internet-latauksista, 5 % internet-tilauspalveluista ja 47 % mobiililaitteisiin hankitusta musiikista. 18 Suomen äänitemyynnin markkinavolyymi vuonna 2006 vähittäismyyntihinnoin laskettuna oli 99 miljoonaa euroa ilman matkapuhelinten soittoääniä 19. Vuoden 2008 volyymiksi arvioimme 90 miljoonaa euroa. Digitaalisen musiikin myynnistä kanavoitui vuonna 2008 musiikin oikeudenomistajille 2,6 miljoonaa euroa. Luku sisältää 0,6 miljoonaa euroa mobiilipalveluista tuloutuneita tuottoja. 20 Arvioimme kuluttajahinnoin laskettuna digitaalisen musiikin markkinaksi ilman soittoääniä 5 miljoonaa euroa ja soittoäänimarkkinan volyymiksi 5 miljoonaa euroa. 21 Soittoäänet mukaan lukien digitaalisen jakelun osuus äänitemarkkinasta on hieman yli 10 %, eli selvästi kansainvälistä tasoa vähemmän. Alla olevassa taulukossa on lueteltu liikevaihdoltaan Suomen suurimmat levy-yhtiöt. Näiden ohella Suomessa toimii aktiivinen independent-levy-yhtiöiden joukko. Indie-kenttää edustuvalla IndieCo ry:llä on kaikkiaan noin 50 jäsenyhtiötä 22. Taulukko 2. Suomen suurimmat levy-yhtiöt. yhtiö lv. 2007, milj. lv. 2008, milj. Universal Music 16,5 16 Sony BMG 15,7 19,8* EMI Group Finland 13,7 12,1 Warner Music Finland 9,2 13* *Sony BMG:n luku sisältää Popgeen, tilikausi 15 kk; Warner emo 9,8 milj. Äänitealan kattojärjestön ÄKT:n jäseninä on kaikkiaan 23 yhtiötä, jotka edustavat järjestön ilmoituksen mukaan 86 % äänitealan markkinavolyymistä. Äänitteiden suurimmat digitaaliset vähittäismyyntikanavat ovat itunes, NetAnttila, Musiikkilataamo, MTV3 Download, cdon.com sekä soittoäänien osalta Zed, Jamba, Mixmobile, MTV3 ja Elisa. Yli miljoonalla suomalaisella oli musiikkisoittimella varustettu matkapuhelin vuonna Uusien tilauspohjaisten palveluiden, kuten Nokian Comes With the Music konseptin käyttäjämääristä ei ole käytettävissä luotettavia arvioita IFPI Digital Music Report ÄKT 20 ÄKT: 21 Ks. myös 22 vierailtu Liikenne- ja viestintäministeriö: Mobiilipalvelumarkkinat Suomessa, 2006

12 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Musiikkikustantamisen maailmanlaajuinen volyymi oli vuonna 2006 n. 6-7 miljardia dollaria. 24 Suomen Musiikkikustantajat ry:n jäsenyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2008 oli n. 7 miljoonaa euroa 25. Arvioimme musiikkikustannuksen markkinan suuruudeksi Suomessa kaikkiaan 10 miljoonaa euroa. Musiikkikustantamisella on paljon käyttämätöntäkin potentiaalia musiikkiteosten hyödyntämisessä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Uusia potentiaalisia alueita ovat mm. videopelit, elokuvat sekä markkinointi ja yritysviestintä. Kustantaminen on kansainvälistä liiketoimintaa erityisesti klassisessa musiikissa kustannusoikeudet ovat usein ulkomaisilla yhtiöillä. Suomen suurimpia kustannustoimintaan keskittyviä yhtiöitä ovat F-Kustannus (liikevaihto 1,7 milj. ), Warner/Chappel Music (1,6 milj. ), Fennica Gehrman (1,2 milj., 2007 tilikausi) ja Universal Publishing Elävä musiikki ja konserttitoiminta Elävän musiikin alueella toimii useita erilaisia toimijoita, jotka tarvitaan artistin ja yleisön kohtaamiseen, esimerkiksi konsertti- ja festivaalijärjestäjiä, ohjelmatoimistoja, keikkamyyjiä, promoottoreita sekä esiintymistilojen tarjoajia. Äänitemyynnin laskiessa livetoiminnasta on tullut keskeinen musiikkialan kasvualue. Maailmanlaajuisesti elävän musiikin liiketoiminnan volyymi vuonna 2007 oli vähittäishinnoin 26 miljardia dollaria 26, joten kyseessä on jo saman suurusluokan markkina kuin ääniteliiketoiminta. Suomen elävän musiikin rahallinen kokonaisvolyymi on rajauksesta riippuen luokkaa miljoonaa euroa, eli selvästi äänitetoimintaa suurempi. Volyymistä merkittävän osan muodostavat klassisen musiikin konserttitoimintaan kohdistettava julkinen rahoitus ja avustukset. Konserttitoiminta saa myös jonkin verran tuottoja sponsoroinnista. Musiikkitapahtumiin kohdistuvan yrityssponsoroinnin vuosivolyymi on noin miljoonaa euroa 27. Suomen festivaalikentän kokonaisvolyymi vuonna 2007 oli luokkaa 50 miljoonaa euroa. Musiikkifestivaalien osuus on tästä noin kolme neljännestä. Festivaalikentän volyymistä noin kolmannes tulee avustuksina tai julkisena rahoituksena 28. Festivaalijärjestäjä voi olla myös omarahoitteinen voittoa tavoittelematon taho, kuten esimerkiksi Provinssirock ja Ilosaarirock. Festivaalitoimintaan liittyy myös paikallisesti merkittäviä taloudellisia vaikutuksia festivaaliyleisölle tarjottavien palveluiden kautta. 24 IFPI 25 Suomen Musiikkikustantajat ry 26 Live Nation 27 Kuulas Millward Brown, Kari Tervonen, puhelinhaastattelu Finland Festivals: Festivaalien taloudellisia avainlukuja,

13 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Alla olevassa taulukossa on lueteltu merkittäviä alan toimijoita. Taulukko 3. Esimerkkejä elävän musiikin toimijoista. Yhtiö/toimija Toiminnan volyymi, milj. Toiminta elävän musiikin alueella Live Nation Finland lv 2008: 34,0 tuottaa, markkinoi ja myy livetapahtumia Eastway lv 2008: 28,2 (konserni) konserttijärjestäjä, musikaalituottaja Dex Viihde lv 2008: 3,7 ohjelmatoimisto Popgee lv 2008: 2,3 ohjelmatoimisto Vantaan Festivaalit lv 2007: 4,1 ohjelmatoimisto Fullsteam Records lv 2007: 2,5 ohjelmatoimisto Piikkikasvi Agency lv 2007: 2,3 ohjelmatoimisto Sinfoniaorkesterit bruttomenot 2008: 66,5 konserttitoiminta Kansallisooppera tuotot 2008: 48 ooppera-, baletti- ja tanssituotantoa Sibelius-Akatemia rahoitus 2008: 36,2 Lahden Sibeliustalo lv 2007: 1,8 konserttikeskus konserttijärjestäjä (konserttien lkm 2008 n. 800) Lippupalvelu lv 2007: 5,7 tapahtumien lipunvälitys Lippupiste lv 2007: 3 tapahtumien lipunvälitys Elävän musiikin kenttään liittyvät myös livetapahtumien edelleenlähetykset internetissä tai televisiossa. Näitä käsitellään edempänä kohdassa Musiikin tuotantopalvelut Musiikin tuotantopalveluihin kuuluvat studiot, monistamot ja muu musiikkituotantoja palveleva toiminta lukuun ottamatta laitemyyntiä ja vuokrausta. Tuotantopalveluita tarjoaa suuri määrä keskimäärin pieniä yrityksiä. Arviomme mukaan alueen vuosivolyymi on 20 miljoonaa euroa Radio, tv, elokuvat, internet Radio, televisio, elokuvat ja kasvavassa määrin myös internet-mediat ovat keskeisiä musiikin jakeluteitä. Nämä mediat tilittivät vuodelta 2007 musiikin tekijänoikeuskorvauksia Teostolle ja Gramexille yhteensä noin 30 miljoonaa euroa, mikä vastaa yli puolta musiikin tekijänoikeustuotoista. 29 Ks. myös Pönni, Tuomola: Anna mulle tähtitaivas,

14 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Mediat tekevät panostuksia musiikkiin myös musiikkiohjelmien tuotannon muodossa. Televisiokanavat tilaavat vuosittain kotimaisilta tv-tuotantoyhtiöiltä ohjelmia 75 miljoonan euron arvosta, tästä joidenkin miljoonien osuus on musiikkiohjelmia. Erityisesti television musiikkisisällöt luovat taloudellista toimintaa myös muuten esimerkiksi musiikkikilpailuiden tekstiviestiäänestyksillä on jo oleellinen rahallinen merkitys. Myös internetissä on tarjolla suomalaislähtöisiä musiikkipalveluita, kuten esimerkiksi konserttien edelleenlähetyksiä ja taltiointeja tarjoavat palvelut 30. Näiden palveluiden taloudellinen volyymi on vielä vähäinen. Kansainvälisesti internet-television isot pelurit YouTube ja Hulu ovat aktivoituneet musiikkitapahtumien edelleenlähettäjinä ja esimerkiksi Hulun arvellaan tuovan palveluunsa täysmittaisia musiikkivideoita 31. Suomalaisen musiikin tuotot ulkomaisen median esityskorvauksista ja toimeksiannoista ovat toistaiseksi vähäisiä. Teosto peri vuonna 2007 korvauksia ulkomailta 3 miljoonaa euroa. Musiikin alueella toimivia medioita ovat edellä mainittujen, musiikkia esittävien medioiden ohella myös musiikkialan lehdet ja tapahtumat Musiikkivideopelit Musiikki liittyy videopeleihin kahdella tavalla: peli voi perustua kokonaan musiikin esittämiseen tai tekemiseen, tai sitten musiikkia lisensioidaan peliin elokuvamusiikin tavoin. Videopeliliiketoiminta on jatkanut vahvaa kasvuaan taantumasta huolimatta. Pelien kansainvälisen markkinan arvo oli vuonna 2008 n. 45 miljardia dollaria, Suomessa pelejä myytiin noin 100 miljoonalla eurolla 32 pelimyynti on siis kasvanut äänitemyyntiä suuremmaksi. Pelialan kaupan järjestö FIGMAn TOP 10 listalla on kevään 2009 aikana ollut useina viikkoina jopa viisi musiikkipeliä. Musiikkipelien osuudeksi Suomen pelimyynnistä arvioimme 10 miljoonaa euroa. Suuri osa Suomen peliliikevaihdosta muodostuu tuontipeleistä, joiden musiikkisopimukset tavallisesti tehdään jo pelin alkuperämaassa. Toisaalta Suomessa toimii useita kansainvälisesti operoivia pelikehittäjiä, jotka lisensioivat musiikkia peleihinsä. 30 Ks. esim. ja 31 newteevee.com/2009/05/21/im-with-the-band-hulu-to-live-stream-dave-matthews-show/, vierailtu FIGMAn arvio 86,5 miljoonaa euroa, vierailtu

15 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Musiikin ja soittamisen ympärille rakentuvat pelit, kuten Guitar Hero, Rock Band ja Singstar ovat olleet suuria kansainvälisiä menestyksiä. Musiikkiaiheiset pelit ovat nopeimmin kasvavia peligenrejä. Peliyhtiöiden tapa lisensioida musiikkikappaleet näihin ns. play-along-peleihin taustamusiikin tariffilla on aiheuttanut närää musiikkiteollisuuden piirissä. Toisaalta soittopelejä voidaan pitää merkittävänä jakelu- ja promootiotienä ainakin tunnetuille artisteille. Musiikkikappaleiden lisensiointi peleihin alkaa olla jo merkittävää liiketoimintaa ainakin kansainvälisesti tunnetuille artisteille Laitteiden, instrumenttien ja teknologian toimittajat Musiikin tuottamisessa, kuuntelemisessa ja jakamisessa tarvitaan erilaisia laitteita, instrumentteja ja teknologioita. Tämän alueen liiketoimintaa havainnollistavat seuraavat tiedot: Musiikki-instrumentteja myydään Suomessa 70 miljoonalla eurolla vuodessa 34 Vuonna 2008 Suomessa myytiin MP3-soitinta (laskua edellisestä vuodesta 40 %), yhteensä 10,2 miljoonan euron arvosta (laskua 57 % - pudotusta selittää kännyköiden musiikkiominaisuuksien yleistyminen) 35 Vuonna 2008 Suomessa myytiin 2,0 miljoonaa matkapuhelinta (kasvua 4 %), joista merkittävässä osassa on mahdollisuus musiikin tallentamiseen ja kuunteluun; myynnin rahallinen arvo oli 365 miljoonaa euroa (laskua 6 %) 36 Vuonna 2008 Suomessa myytiin kotistereolaitetta (kasvua 8 %) yhteensä 22,2 miljoonan euron arvosta (kasvua 8 %) Oheistuotteet Musiikin oheistuotteita eli musiikkialueen ulkopuolelle kuuluvia tuotteita, joissa jollain tavalla hyödynnetään musiikkibrändejä löytyy useissa kategorioissa, kuten esimerkiksi vaatteissa ja toimisto- ja koululaistarvikkeissa. Koska oheistuotteet jakautuvat useisiin tuoteryhmiin, kokonaismarkkinasta ei ole käytettävissä kunnollista arviota. Oman arviomme mukaan musiikin oheistuotteet kokoavat Suomessa 15 miljoonan euron liikevaihdon, josta noin 2 miljoonaa euroa tuloutuu kotimaisia ja kansainvälisiä musiikkibrändejä edustaville yhtiöille. 33 vierailtu Tilastokeskus, Aku Alasen esitys KOTEK: Kodintekniikkaindeksi 36 KOTEK: Kodintekniikkaindeksi 37 KOTEK: Kodintekniikkaindeksi 16

16 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Avustukset ja julkinen rahoitus Valtio, kunnat, yksityiset säätiöt ja muut vastaavat tahot myöntävät erilaisia avustuksia musiikin ja musiikkiin liittyvän toiminnan kehittämiseen sekä maksavat orkestereiden tai tapahtumien toimintamenoja. Keskeisin osin avustukset ja toimintamenojen maksaminen perustuvat musiikin kulttuuriarvoihin ja niiden tarkoituksena on edistää monipuolisen ja korkeatasoisen musiikin, musiikkituotantojen ja musiikkielämysten syntymistä. Kokonaisuudessaan musiikin alalle kohdistettavien julkisen ja avustusrahoituksen määräksi voidaan arvioida noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Keskeisiä musiikkialalle suunnattuja avustusmuotoja on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 4. Keskeisiä musiikkialan avustuksia ja julkisen rahoituksen muotoja 38. Avustuksen tai rahoituksen myöntäjä Avustuksen tai rahoituksen määrä musiikin alueelle v milj. euroa Avustuksen tai rahoituksen kohteet Kunnat 35,5 39 4,4 Sinfoniaorkesterit Kansallisooppera Valtio 15, ,8 Taiteen keskustoimikunta 3,4 Sinfoniaorkesterit Kansallisooppera Apurahat, avustukset, palkinnot, taiteilijaprofessoreiden ja läänintaiteilijoiden palkkiot Suomen Kulttuurirahasto 3,2 Avustukset säveltaiteille Svenska kulturfonden 2,4 Työskentelytuki, tuki keskusliitoille ja organisaatioille, isoille festivaaleille, tutkimukselle ja yleisesti suomenruotsalaiselle toiminnalle ESEK Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus 2,3 Äänitetuotanto, alan markkinointi ja vienti, esiintymistilaisuudet, kuoromatkat, työskentelytuki, audiovisuaalinen musiikkituotanto (yhdessä LUSESin kanssa), alan koulutustoiminta Teosto 1,9 Kotimaisen musiikin edistäminen (Fimic , tuki jäsenjärjestöille , muu musiikin edistäminen ) 38 Tiedot saatu avustuksen tai rahoituksen myöntäjältä ellei toisin ole mainittu. 39 Suomen Sinfoniaorkesterit ry 40 Suomen Sinfoniaorkesterit ry 17

17 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Avustuksen tai rahoituksen myöntäjä Avustuksen tai rahoituksen määrä musiikin alueelle v milj. euroa Avustuksen tai rahoituksen kohteet LUSES Luovan säveltaiteen edistämissäätiö Jenny ja Antti Wihurin rahasto 0,8 0,7 Äänitetuotantotuki, äänitteiden markkinointi, työskentelytuki, nuottien julkaisutuki, matka-avustus, konserttituki, markkinointi ja vienti, koulutustuki, musiikkikulttuurin tutkimustuki Suomalaisen henkisen ja taloudellisen viljelyn edistäminen, kohdealoina kulttuurin eri alat Alfred Kordelinin säätiö 0,5 Tieteen, kirjallisuuden, taiteen ja kansanvalistuksen edistäminen Työ- ja Elinkeinoministeriö ja opetusministeriö 0,8 41 Music Export Finlandin toiminta ja kansainvälistymishankkeet Musiikkialalle avustuksia myöntävät myös mm. Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, Svenska Folkskolans vänner, Pohjola Norden sekä useat yksityiset säätiöt. Myös EUrahoitusta kohdistuu musiikin alalle. Lisäksi jotkut musiikin alan yritykset saavat toiminnalleen julkisia yritystoiminnan kehittämiseen tarkoitettuja tukia. Tämän tuen määrästä ei ole käytettävissä luotettavaa arviota. Yleisesti ottaen musiikkialan kuten muidenkin luovien alojen yhtiöiden on ollut vaikeampi päästä yrityskehittämisen avustusten piiriin, kuin esimerkiksi teollisten yritysten Kuluttajat musiikin tuottajina Musiikin harrastajat ovat perinteisesti esittäneet ja joskus tehneetkin omia musiikkikappaleita. Digitaaliset kanavat tuovat mahdollisuuden levittää omaa musiikkia ja omia esityksiä verkkoyhteisöjen jäsenille maailmanlaajuisestikin. Itse tehdyn musiikin välitön taloudellinen merkitys musiikkialalle on ainakin tällä hetkellä melko vähäinen, mutta internetillä on merkittävä rooli yksittäisten musiikinharrastajien työn levittämisessä ja promootiossa yleisöjen ja musiikkialan yhtiöiden suuntaan. Kynnys levittää harrastuspohjalta tehtyä musiikkia maailmalle on laskenut merkittävästi. 41 Music Export Finland, luku sisältää edelleen jaettavan julkaisukiertuetuen 42 Ks. esim. Pekkarinen, H.: 100 solmua Kartoitus luovan alan kehittämisen haasteista ja esteistä, Diges ry,

18 3. Musiikkialan tilanne Suomessa 3.4. Musiikkialan koulutus Musiikkialan ammattiin valmistavaa koulutusta annetaan konservatorioissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Konservatorioita on 15 ja useat niistä toimivat läheisesti yhteistyössä korkeamman asteen tutkintoihin valmentavien ammattikorkeakoulujen kanssa. Yliopistokoulutusta annetaan musiikkiyliopisto Sibelius-Akatemiassa ja kuudessa muussa yliopistossa. Sibelius-Akatemiassa on noin musiikin opiskelijaa. Konservatorioiden ohella tavoitteellista, taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista koulutusta tarjoavat musiikkiopistot sekä yksityiset musiikkikoulut. Näitä täydentävät omalla musiikkikoulutustarjonnallaan vapaan sivistystyön oppilaitokset eli kansalais- ja työväenopistot sekä kesäyliopistot. Myös seurakunnissa annetaan jossain määrin musiikin opetusta. Kaiken kaikkiaan valtionapua saavia musiikkioppilaitoksia toimi lukuvuonna yhteensä 187 kappaletta, joista 110 antoi laajan oppimäärän mukaista musiikin opetusta. Valtionapuja saavissa musiikkioppilaitoksissa opiskeli kaikkiaan opiskelijaa. 43 Musiikkia opetetaan lisäksi peruskouluissa ja lukioissa taiteen perusopetuksen musiikin yleisen oppimärän mukaisesti. Joissakin kouluissa on erillisiä musiikkiluokkia ja jotkut lukiot ovat erityisiä musiikkilukioita. Oppilaitoksissa järjestettävän musiikkiopetuksen lisäksi musiikkia opiskellaan myös yksityisopetuksena. Musiikkikoulutus painottuu itse musiikin opiskeluun, musiikkitoiminnassa tarvittavia kaupallisia, johtamis- tai juridisia sisältöjä ei ole ollut kovin laajassa määrin näissä oppilaitoksissa tarjolla. Suomalaista musiikkikoulutusta pidetään yleisesti laadukkaana ja kattavana, mutta koulutusjärjestelmän tehtäväksi ei ole otettu huippuyksilöiden kehittämistä kohti kansainvälistä kärkeä. Musiikkialan koulutuksen rahamääräinen volyymi vuonna 2007 oli 261 miljoonaa euroa 44. Volyymiä koulutusasteittain on tarkasteltu alla olevassa taulukossa. 43 Opetushallitus: Taiteen perusopetus 2008, Tilastokeskus, Aku Alasen esitys Tilastokeskus, Aku Alasen esitys

19 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Taulukko 5. Musiikkialan koulutuksen rahamääräisiä volyymejä (miljoonaa euroa) 45. Palkat Muut Yhteensä Peruskoulu Lukio 6 0,5 6 Muu koulutus Sibelius-Akatemia Muut yliopistot Yhteensä , Tilastokeskus, Aku Alasen esitys

20 4. Musiikkialan kehitys ja näkymät 4. Musiikkialan kehitys ja näkymät 4.1. Musiikkialaan vaikuttavat trendit Tässä selvityksessä esitettyjen markkinatietojen pohjalta sekä selvitystyön yhteydessä järjestettyjen asiantuntijatyöpajojen perusteella tunnistettiin kahdeksan keskeistä musiikkialaan vaikuttavaa tulevaisuuden kehityssuuntaa, jotka esitetään seuraavassa. Trendi 1: Musiikin kulutus kasvaa ja muuttaa muotoaan Musiikkia kuunnellaan ja kuullaan koko ajan enemmän. Musiikin käytön tapa kuitenkin muuttuu: yhä useammat erityisesti nuoret kuluttajat olettavat musiikkia olevan saatavilla joka paikassa, kaiken aikaa ja ilmaiseksi. Perinteisestä mallista, jossa kuluttaja ostaa tietoisesti haluamansa albumin, siirrytään ympäristöön, jossa kuluttaja tilaa musiikkivirtaa tai muut tahot, kuten kaupat ja muut liikkeet, järjestävät tarjolle musiikkia. Tämä muuttaa myös musiikin hinnoittelua, sillä musiikin hinta piilottuu osaksi muita tuotteita ja palveluita. Huomattakoon, että melko monet kuluttajat ovat edelleen aktiivisesti kiinnostuneita musiikista ja artisteista ja ovat valmiita käyttämään ja käyttävät rahaa haluamansa musiikkisisällön ja siihen liittyvien oheistuotteiden hankintaan. Tämä kuluttajaryhmä muodostaa jatkossakin tärkeän alasegmentin. Trendi 2: Digitaalinen jakelu ohittaa fyysisen, uudenlaisia palveluita syntyy, äänitteiden liiketoimintavolyymi kääntyy nousuun Digitaalisen jakelun rahamääräinen volyymi ohittaa fyysisen jakelun volyymin kansainvälisesti vuoden 2011 tienoilla. Tämän jälkeen fyysisen jakelun putoaminen ei enää vaikuta niin voimakkaasti alan kokonaisvolyymiin ja digitaalisten palveluiden kasvu nostaa koko äänitealan nousuun. Digitaalisen jakelun nousua vauhdittavat laajakaistayhteyksien määrän voimakas kasvu ja käyttökokemusta vaikeuttavien kopiosuojausten käytön väheneminen. Uusia tilauspohjaisia palveluita tulee markkinoille ja mobiililaitteiden merkitys musiikin ostamisessa ja kuluttamisessa kasvaa merkittävästi. 21

Musiikkiala 2009 Digital Media Finland Oy Timo argillander ja Virpi Martikainen kesäkuu 2009

Musiikkiala 2009 Digital Media Finland Oy Timo argillander ja Virpi Martikainen kesäkuu 2009 Musiikkiala 2009 Digital Media Finland Oy Timo Argillander ja Virpi Martikainen Kesäkuu 2009 Esipuhe Musiikki on Suomen ja suomalaisuuden arvostettu edustaja maailmalla. Musiikilla on paikkansa kaikkien

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2005

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2005 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2005 Tutkimusraportti ja tiedotteet: www.musex.fi TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin,

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2004

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2004 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2004 Tutkimusraportti ja tiedotteet: www.musex.fi TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin,

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 12.6.2015 Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 15,5 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetaan Kotimaasta vuonna 2014 kerättyjä esityskorvauksia

Lisätiedot

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Ira Helkamäki Mediatekniikan seminaari 24.1.2012 Sisältö Kuvaaminen Julkisella paikalla ja muualla Tekijänoikeudet Valokuvat, musiikki, elokuvat Tekijänoikeusrikkomus Tekijänoikeusyhdistykset

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

Mediavertailu Sisältöotsikot:

Mediavertailu Sisältöotsikot: Mediavertailu Yritysmaailman viestinnän ja markkinoinnin kanavat ovat muuttumassa nopeasti. in käyttömuodot yleistyvät kovaa vauhtia samalla, kun panostus painettuun mainontaan laskee. Sisältöotsikot:

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 28.2.2007 eq Pankki SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti SanomaWSOY:n strategian painopisteet Liite 1: Median trendejä Hannu

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 %

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 2016 Timo Levoranta 3.2.2017 Kasvustrategian vaiheet toteutus vaatii muutosta ja tuo mahdollisuuksia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA

SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA TAUSTAA 20 hengen delegaatio vieraili Skotlannin Edinburghissa ja Glasgow ssa maaliskuussa 2013. Matkan tavoitteena oli tutustua hallintojärjestelmään,

Lisätiedot

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A TAALERI MONIPUOLINEN FINANSSITALO Taaleri on Helsingin pörssiin listattu kasvava suomalainen varainhoitoa ja rahoitusta tarjoava

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA

VUOSISUUNNITELMA 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa 31/5 2016 VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Comptel Corporation

Comptel Corporation Tähän esitykseen sisältyy nykytilanteeseen perustuvia, tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja, jotka sisältävät erilaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä. Tässä esityksessä annetaan ainoastaan tiivistelmä

Lisätiedot

Äänitteitä lainaava asiakaskunta

Äänitteitä lainaava asiakaskunta Äänitteitä lainaava asiakaskunta 0 Äänitteiden lainaajat muodostavat musiikkiosaston suurimman asiakasryhmän (noin 70 %) 0 Musiikin suurkuluttajat käyttävät musiikkikirjastoa yhtenä musiikin hankintakanavana

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Media ja mainonta 2010 luvulla

Media ja mainonta 2010 luvulla Media ja mainonta 2010 luvulla VTT Asiakasseminaari 20.9.2010 Anna Viljakainen 2 AGENDA Mediamainonta kansainvälisesti Mediamainonta Suomessa Mediamarkkinoiden kehitystrendit mediaryhmittäin Mediamarkkinoiden

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Valokopiointija digiluvat

Valokopiointija digiluvat Valokopiointija digiluvat Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: digilupa, valokopiointi, digitaalisten aineistojen kopiointi, Kopioston luvat, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet,

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Äänitteet ja tallenteet

Äänitteet ja tallenteet Äänitteet ja tallenteet Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: video, elokuva, tekijänoikeus, YouTube, lähioikeudet, TV-ohjelma, kuvauslupa, Creative Commons, CC, avoimet aineistot,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE YLE ja sivistys Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009 Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE Julkisen palvelun yleisradiotoiminta perustuu sivistysaatteelle Pohjoismaisella YLE toiminnalla

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA- ALMA MEDIA OYJ. Juha Nuutinen Talous- ja rahoitusjohtaja

AJANKOHTAISTA- ALMA MEDIA OYJ. Juha Nuutinen Talous- ja rahoitusjohtaja AJANKOHTAISTA- ALMA MEDIA OYJ Juha Nuutinen Talous- ja rahoitusjohtaja 1 Olemme digitaalisiin palveluihin ja julkaisuihin keskittyvä mediayhtiö Kestävää mediaa ja palveluita Euroopassa 1. Olemme suomalainen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

SUOMALAINEN MUSIIKKI VALTAVA KASVUN MAHDOLLISUUS

SUOMALAINEN MUSIIKKI VALTAVA KASVUN MAHDOLLISUUS SUOMALAINEN MUSIIKKI VALTAVA KASVUN MAHDOLLISUUS SUOMALAINEN MUSIIKKI ON EKOLOGINEN (VOIDAAN VALMISTAA ETÄTYÖNÄ. EI TOIMITUSKULUJA) JOKAISEEN MAKUUN AINA TUORETTA (EI PARASTA ENNEN -PÄIVÄÄ) EHTYMÄTÖN LUONNONVARA

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010 Johdanto Sähköisestä kaupankäynnistä on ollut pitkään saatavilla runsaasti tietoa. Tietoa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Digitaalinen kuluttajakäyttäytyminen

Digitaalinen kuluttajakäyttäytyminen Digitaalinen kuluttajakäyttäytyminen Perustietoa verkkokäyttäytymisestä kaupan silmin Seppo Roponen TNS Gallup 6.4.2011 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Copyright TNS 2011 AGENDA Internet kuluttajien arjessa

Lisätiedot

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

Alma Median tulos Q4 ja 2011

Alma Median tulos Q4 ja 2011 Alma Median tulos Q4 ja 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopisto Myynnin ennakointikamari 10.11.2015 Kulutuksen nykytila ja trendit Mikä on iän ja sukupolven merkitys

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Suomalaisen. Suomalaisen. musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne Jari Muikku. Elokuu Music Finland

Suomalaisen. Suomalaisen. musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne Jari Muikku. Elokuu Music Finland Tunnuslukuja ja tutkimuksia 813 Suomalaisen Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne 2015 2013-2014 Jari Muikku Tuomas Digital Media Ilmavirta Finland Elokuu 2015 Music Finland ISSN 2243-0210

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Kohti Turun konservatorion strategiaa 2020 RTF Report - luotu Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kohti Turun konservatorion strategiaa 2020 RTF Report - luotu Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kohti Turun konservatorion strategiaa 2020 RTF Report - luotu 18.11.2014 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet 2014 tpo alaikäiset 374 95 73 2014 uusi opisk kl 17 7 5 2014 uusi opisk mt 3 3 2 2014 uusi

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET 2017-2018 Taide- ja kulttuuriavustukset Kehittämisavustukset Taide- ja kulttuuripalkinnot Helsingin kulttuuripalkinto Helsingin

Lisätiedot

Comptel Corporation

Comptel Corporation Tähän esitykseen sisältyy nykytilanteeseen perustuvia, tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja, jotka sisältävät erilaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä. Tässä esityksessä annetaan ainoastaan tiivistelmä

Lisätiedot

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus. Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus. Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010 Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010 Johdanto Sähköisestä kaupankäynnistä on ollut pitkään saatavilla runsaasti tietoa. Tietoa

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Jorma Kaimio toimitusjohtaja WSOY CMD, WSOY

Jorma Kaimio toimitusjohtaja WSOY CMD, WSOY Jorma Kaimio toimitusjohtaja CMD, 2003 2 Liikevaihto, milj. euroa EBITA, milj. euroa 80 70 60 2,6 1,1 1,1 16,1 1,3 1,4 5,0 12,7 50 40 30 20 10 0-10 1,6 1,0 13,4 11,8 17,0 15,1 14,7 31,3 44,2 29,2 37,9-6,6-6,7-5,9-7,9

Lisätiedot

1. Työryhmä ja toimeksianto 2 1.1. Työryhmän työskentely 2 2. Oulun oopperatuotannon nykymalli ja sen kehittämistarpeet 3 3.

1. Työryhmä ja toimeksianto 2 1.1. Työryhmän työskentely 2 2. Oulun oopperatuotannon nykymalli ja sen kehittämistarpeet 3 3. 1. Työryhmä ja toimeksianto 2 1.1. Työryhmän työskentely 2 2. Oulun oopperatuotannon nykymalli ja sen kehittämistarpeet 3 3. Oulun oopperan tulevaisuus 4 4. Oulun oopperan uusi toimintamalli 4 4.1. Tuottajuuden

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Olavi Mertanen, Tuija Laurén Johdannoksi Globaalia liiketoimintaa; johtavia maita USA, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti (valmiiksi englanninkieliset

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot