Musiikkiala 2009 Digital Media Finland Oy Timo argillander ja Virpi Martikainen kesäkuu 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Musiikkiala 2009 Digital Media Finland Oy Timo argillander ja Virpi Martikainen kesäkuu 2009"

Transkriptio

1 Musiikkiala 2009 Digital Media Finland Oy Timo Argillander ja Virpi Martikainen Kesäkuu 2009

2 Esipuhe Musiikki on Suomen ja suomalaisuuden arvostettu edustaja maailmalla. Musiikilla on paikkansa kaikkien suomalaisten elämässä ja se on tuhansien ja taas tuhansien suomalaisten leipäpuu. Musiikki on Suomessa 700 miljoonan euron kokoinen toimiala. Musiikin kuluttamisen tavat ovat digitalisoituvassa maailmassa voimakkaassa muutoksessa. Muutoksen keskellä musiikin suosio ja kuuntelu jatkaa kasvuaan. Miten tässä tilanteessa varmistetaan suomalaisen musiikin ja musiikkialan toimijoiden menestyminen? Suomessa panostetaan jo tänään paljon rahaa ja työtä musiikkialan kehittämiseen. Panostukset kuitenkin jakautuvat suureen määrään usein pieniä toimenpiteitä, joilla ei ole yhteistä suuntaa. Tämän selvitystyön alkusysäyksenä on ollut halu saada suomalaiselle musiikkialalle vaikuttava ja kilpailukykyinen strategia, joka auttaa suuntaamaan musiikkialan kehitystoimet yhdensuuntaisesti ja tehokkaasti ja joka edistää laajalla skaalalla suomalaisen musiikin menestymistä maailmalla. Selvityksen tehtävänä on ollut koota suunnitellun strategiatyön pohjaksi hajallaan olleita tietoja musiikkialan toimijoista, mahdollisuuksista, uhkista ja kehitysnäkymistä. Työryhmä uskoo selvityksen antavan panoksensa myös työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämään luovien alojen strategiatyöskentelyyn, maabrändityöryhmän työhön sekä eduskunnan kulttuuripoliittisen selonteon valmisteluun. Selvitys palvelee musiikkialan lisäksi myös musiikkialan kanssa yhteistyötä tekeviä toimijoita ja toimialoja. Selvitystyön toteuttamiseen on osallistunut laaja joukko suomalaisen musiikkialan ammattilaisia. Koko ohjausryhmän puolesta haluan kiittää kaikkia workshopeihin osallistuneita ja selvitystyöhön tietoja antaneita henkilöitä. Työryhmän mielestä suomalainen musiikkiala tarvitsee yhtenäisen kehittämisstrategian. Tämä selvitys antaa selkeän lähtökohdan strategiatyölle. Työryhmä kannustaa alan toimijoita yhteistyöhön strategiatyön käynnistämiseksi jo tämän vuoden aikana. Paulina Ahokas Selvityshankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Johtaja, Music Export Finland

3 sisällys 1. Tiivistelmä 5 2. Johdanto Selvityksen tausta Selvityksen tavoitteet Rajaukset Prosessi ja työmenetelmät 7 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Musiikkiala Suomessa Musiikin kulutus Musiikin kuuntelu Äänitteiden hankinta Konserteissa ja musiikkitapahtumissa käyminen Musiikin harrastaminen Musiikkialan toimijat Musiikin tekijät ja tekijänoikeusjärjestöt Äänite- ja kustannustoiminta Elävä musiikki ja konserttitoiminta Musiikin tuotantopalvelut Radio, tv, elokuvat, internet Musiikkivideopelit Laitteiden, instrumenttien ja teknologian toimittajat Oheistuotteet Avustukset ja julkinen rahoitus Kuluttajat musiikin tuottajina Musiikkialan koulutus Musiikkialan kehitys ja näkymät Musiikkialaan vaikuttavat trendit Mahdollisuudet ja uhat suomalaiselle musiikkialalle Johtopäätöksiä 24 Liite: Selvityshankkeeseen osallistuneet asiantuntijat 25 4

4 1. tiivistelmä Musiikki on osa kaikkien suomalaisten elämää. Musiikki on monipuolinen luovan toiminnan kenttä sekä liiketoiminnan alue ja työllistäjä. Seitsemän suomalaista kymmenestä kuuntelee musiikkia päivittäin ja joka seitsemäs suomalainen harrastaa jonkin instrumentin soittamista. Konserttien ja musiikkitapahtumien suosio on tasaisessa kasvussa, kun taas cd-äänitteiden myynti laskee ja korvautuu vähitellen digitaalisella myynnillä. Musiikin kuuntelu ja kuluttaminen voivat hyvin, mutta musiikkialalla on käynnissä merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Nuorten kuluttajien muuttuva musiikin käytön tapa sekä internetin ja digitaalisen jakelun kehitys muuttavat musiikkialan toimintamalleja ja tuovat alalle uusia toimijoita. Muutos merkitsee musiikkialalle ja musiikin tekijöille merkittäviä uhkia ja mahdollisuuksia. Suomessa sijoitetaan paljon työtä ja rahaa musiikkialan toimintaan aina säveltämisestä esittämiseen. Suomen musiikkialan taloudellinen volyymi alan koulutus mukaanlukien on noin 700 miljoonaa euroa vuodessa. Summasta 400 miljoonaa on julkista ja 300 miljoonaa yksityistä rahoitusta. Suomalainen musiikki on menestynyt hyvin maailmalla ja suomalaisella musiikkialalla on paljon potentiaalia vielä suurempaankin menestykseen niin taiteellisessa kuin kaupallisessakin mielessä. Musiikki on myös keskeinen Suomi-brändin osatekijä. Kansainvälinen menestyminen edellyttää alan muutokseen sopivaa osaamista sekä huipputason taiteellista ja liiketoiminnallista työtä sekä määrätietoista strategista yhteistyötä alan tekijöiden ja toimijoiden kesken. 5

5 2. johdanto 2. johdanto 2.1. selvityksen tausta Musiikilla on oleellinen merkitys nykyajan ihmisten elämässä, oli kyse sitten aktiivisesta musiikin harrastajasta tai taustamusiikista nauttivasta kadunmiehestä. Musiikki on myös merkittävä elinkeinotoiminnan alue, jonka vaikutus näkyy erityisesti mediatoimialan eri sektoreilla mutta kasvavassa määrin myös muilla aloilla, kuten teknologiatuotteiden alueella. Musiikin kuluttamista ja musiikkitoimialaa leimaa tällä hetkellä käynnissä oleva digitaalinen murros, joka muuttaa olemassa olevia rakenteita ja tuo kuluttajille uusia tapoja kuluttaa musiikkia sekä musiikkialalle uusia mahdollisuuksia mutta myös uhkia. Suomalaisesta musiikin perinteestä on noussut ajan saatossa lukuisia maailmanmaineen saavuttaneita musiikin tekijöitä ja esittäjiä. Viime vuosina kasvava määrä uusia suomalaisia musiikin tekijöitä ja esittäjiä on tehnyt kansainvälisiä läpimurtoja. Suomella ja suomalaisilla on musiikin alalla merkittäviä menestymisen mahdollisuuksia myös jatkossa niin kulttuuri- kuin kaupallisinkin arvoin tarkasteltuna. Sibelius-Akatemia ja Music Export Finland yhdessä Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimicin suunnittelevat strategiantyön käynnistämistä suomalaisen musiikkialan menestymisen mahdollisuuksien edelleen parantamiseksi ja hyödyntämiseksi. Strategiahankkeen valmistelemiseksi on laadittu tämä selvitys, joka kuvaa suomalaisen musiikkialan nykytilanteen, kilpailuedut ja keskeiset kehityssuunnat. Itse strategiatyössä laadittaisiin musiikkialan kehittämisen strategia toimenpideohjelmineen. Musiikkialan strategia palvelisi toisaalta alan kehittämistoimenpiteiden oikeansuuntaista suunnittelua ja resursointia ja toisaalta toimisi musiikkialan tahtotilan kuvaajana yhteydenpidossa julkisen vallan toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa Selvityksen tavoitteet Tämän selvityksen tavoitteena on antaa selkeä, faktoihin perustuva kokonaiskuvaus musiikkialan liiketoiminnan ja viennin nykytilasta, kehitysnäkymistä ja ongelmakohdista musiikkialan strategiatyötä sekä musiikkialan kehittämishankkeiden suunnittelua varten RAJAUKSEt Selvityksen näkökulmana on suomalaisen musiikkialan toimijoiden ja toimintaympäristön kuvaaminen erityisesti musiikin liiketoiminnan näkökulmasta. Tarkastelu kattaa myös musiikin koulutustoiminnan. 6

6 2. johdanto Selvitys kattaa kaikki musiikin lajityypit klassisesta kevyeen musiikkiin. Koska merkittävä osa musiikkialan toimijoista toimii kansainvälisesti, selvityksessä on mukana myös kansainvälisen markkinan näkökulma. Selvityksen johtopäätöksiä lukiessa on otettava huomioon, että musiikilla on myös oleellisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia merkityksiä, joiden tarkempaan analyysiin tämän työn puitteissa ei ole ollut mahdollisuutta. Laajat musiikkikulttuurin osat ovat myös julkisen tuen piirissä ja näin suurelta osin liiketoiminnan lainalaisuuksien ulkopuolella. Kulttuuripolitiikka toteutuu viime kädessä julkisen ja kaupallisen toiminnan yhteisvaikutuksesta Prosessi ja työmenetelmät Selvityshankkeen ja asiantuntijatyöskentelyn puheenjohtajana on toiminut johtaja Paulina Ahokas Music Export Finlandista ja hankkeen rahoituksesta ja hallinnoinnista on vastannut projektipäällikkö Sanna Takala Sibelius-Akatemiasta. Selvityksen ovat laatineet Timo Argillander ja Virpi Martikainen Digital Media Finland Oy:stä. Taustatietojen keruutyöhön on osallistunut myös Mikko Pietinen Sibelius-Akatemiasta. Selvityksen sisältö perustuu kirjallisiin ja internet-tietolähteisiin sekä alan asiantuntijoiden kuulemiseen. Käytetyt tietolähteet on ilmoitettu kunkin markkinatiedon kohdalla; mikäli tietolähdettä ei ole mainittu, kyse on selvityksen laatijoiden omasta arviosta. Selvityksen laadintaa varten järjestettiin internet-kysely ja kaksi workshop-tilaisuutta musiikkialan vaikuttajille. Workshopien ohjaamisesta ja internet-kyselyn toteutuksesta on vastannut Hannele Piipari Trainers House Oyj:stä. Lisäksi selvityksen sisältöä on tarkasteltu useiden musiikkialan asiantuntijoiden kanssa. Luettelo kaikista työssä mukana olleista asiantuntijoista on selvityksen liitteenä. Markkinavolyymitiedot on ilmoitettu kuluttajahinnoin ilman arvonlisäveroa, ellei toisin ole mainittu. Rahamääräiset tiedot on ilmoitettu euroina tai dollareina alkuperäisen lähteen mukaan. Muut valuutat on muunnettu euroiksi tai dollareiksi kontekstin mukaan. Muuntokertoimina on käytetty EUR/USD 1,30 USD/GBP 0,69 7

7 2. johdanto Musiikkiala koostuu useista alasektoreista ja monessa kohdin rajanveto musiikin ja muiden alojen välillä on käymässä koko ajan häilyvämmäksi. Tässä selvityksessä esitetään useita karkeita arvioita taloudellisista volyymeistä, jotka perustuvat tekijöiden ja työhön osallistuneen asiantuntijaryhmän näkemyksiin. Lukujen tulkinnassa on otettava huomioon, että esitettyjä arvioita ei ole selvitystyön puitteissa voitu todentaa kunnollisin tilastollisin menetelmin. 3. Musiikkialan tilanne Suomessa 3.1. Musiikkiala Suomessa Musiikkiala käsittää laajan kirjon luovaa ja liiketaloudellista toimintaa, joilla on keskeinen vaikutus myös muille aloille. Musiikilla on keskeinen rooli monilla media- ja viihdeteollisuuden, tieto- ja viestintätekniikan, palveluiden ja kaupan alan alueilla. Musiikkialalla on myös oleellinen työllistävä vaikutus. Alla oleva kuva esittää yhteenvedon suomalaisesta musiikkialasta sekä musiikkialan taloudellisista volyymeistä. Nuolet kuvaavat rahavirtojen suuntia ja numerot kuvaavat eri osa-alueiden taloudellista volyymiä miljoonina euroina. Kuva on kehitetty Veijo Pönnin ja Arto Tuomolan tutkimuskokoelmassa Anna mulle tähtitaivas (2003) esittämän kaavion pohjalta. Kuva 1. Yhteenveto suomalaisen musiikkialan toimijoista ja musiikkitoiminnan taloudellisista volyymeistä. 8 Nuolet kuvaavat rahavirtoja. Numerot arvioita taloudellisista volyymeistä miljoonina euroina.

8 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Kaavion eri toimijaryhmiä tarkastellaan tämän luvun alakohdissa. Suomalaisen musiikkialan taloudelliseksi kokonaisvolyymiksi voidaan arvioida 700 miljoonaa euroa, josta n. 400 miljoonaa euroa muodostuu julkisen vallan rahoituksesta ja avustuksista ja n. 300 miljoonaa euroa yksityisiltä markkinoilta. Julkisen vallan osuudesta suurimman osan muodostaa musiikin koulutus. 1 Suomalaisen musiikkialan kansainväliset tuotot vuonna 2007 olivat n. 20 miljoonaa euroa. Luku koostuu tekijänoikeuskorvauksista (6,1 milj. ), tavaramyynnistä (8,8 milj. ) ja palvelumyynnistä (4,9 milj. ) Musiikin kulutus Musiikki liittyy käytännössä kaikkien suomalaisten elämään. Musiikki voi olla aktiivinen harrastamisen kohde, satunnaista kuunneltavaa tai osa jotain muuta elämystä, kuten vaikkapa elokuvamusiikki Musiikin kuuntelu 69 % suomalaisista kuuntelee musiikkia päivittäin ja vain 2 % ei kuuntele musiikkia lainkaan. 3 Kuluttajille tärkeimmät musiikin kuuntelutavat ovat radion kuuntelu kotona (27 % nimeää tärkeimmäksi), CD- tai DVD-soittimen kuuntelu kotona (25 %) ja autosoittimen kuuntelu (15 %). 4 Vuonna 2008 kaikista internetin käyttäjistä 39 % käytti tietokonetta musiikin lataamiseen tai kuunteluun vuotiaiden ikäryhmässä osuus oli 64 % %:lla suomalaisista on radiovastaanottimella varustettu matkapuhelin. 7 % suomalaisista kuuntelee viikoittain radiolähetyksiä matkapuhelimella. 6 1 Luvut ovat selvityksen tekijöiden yhteenveto selvitykseen kootuista arvioista. Alan sisäiset hankinnat on eliminoitu. 2 Musex: Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2007; luvut eivät sisällä tv-ohjelmien, musiikki-instrumenttien ja musiikkisoitinominaisuuksin varustettujen matkapuhelinten vientiä 3 Tilastokeskus: Vapaa-aikatutkimus, 2005, tiedot vuodelta Taloustutkimus: Äänitetutkimus Tilastokeskus: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2008, 6 Finnpanel: Radion kuuntelu Suomessa

9 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Äänitteiden hankinta vuotiaista suomalaisista 59 % ostaa musiikkiäänitteitä tai lataa maksullisia musiikkitiedostoja internetistä vähintään kerran vuodessa 7. Nuoremmat ikäluokat ostavat enemmän musiikkia kuin vanhemmat ikäluokat. Äänitteitä ostetaan noin kymmenen miljoonaa kertaa vuodessa 8. Vuonna %:lla kuluttajista on ostettuja musiikkitiedostoja. 38 %:lla on kopioituja musiikkitiedostoja. 9 Nämä luvut ovat varmuudella tänä päivänä selvästi suurempia. CD-levyjen yleisin ostopaikka on tavaratalo Konserteissa ja musiikkitapahtumissa käyminen Alla olevassa taulukossa on tietoja konserttien ja muiden tapahtumien suosiosta. Taulukon prosenttiluku kertoo osuuden suomalaisista, jotka käyvät vähintään kerran vuodessa kussakin tapahtumassa. Taulukko 1. Eri tapahtumien suosio. 11 tapahtuma vähintään kerran vuodessa käyvien osuus, % Klassisen musiikin konsertit 16 Rock-konsertit 28 Jazz-konsertit 12 Viihde- ja iskelmämusiikkikonsertit 25 Musikaalit 19 Klubit 34 Tanssiravintolat 41 Musiikkifestivaalit 29 Karaoke 25 Elokuvat 66 7 Taloustutkimus: Äänitetutkimus ÄKT 9 Taloustutkimus: Äänitetutkimus Taloustutkimus: Äänitetutkimus Taloustutkimus: Äänitetutkimus

10 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Musiikin harrastaminen Noin 14 % suomalaisista harrastaa jonkin instrumentin soittamista ja 5 % laulamista. Suosituimmat instrumentit ovat piano ja kitara Musiikkialan toimijat Musiikin tekijät ja tekijänoikeusjärjestöt Musiikkialan ytimen muodostavat musiikin tekijät ja esittäjät, jotka voivat toimia yksityishenkilöinä, pieninä yrityksinä tai vaikkapa sinfoniaorkesterina. Säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja kustantajia edustaa tekijänoikeusjärjestö Teosto; esittäjiä ja äänitetuottajia Gramex. Säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien keskeiset ansainnan lähteet ovat tekijänoikeuskorvaukset, kustannussopimukset sekä erilaiset apurahat. Teostolla on kaikkiaan suomalaista tekijä- ja kustantaja-asiakasta, joista sai Teoston kautta tekijänoikeuskorvauksia vuonna Kotimaiset tekijät ja kustantajat saivat tekijänoikeuskorvauksia Teoston kautta yhteensä 16,2 miljoonaa euroa. Ulkomaisille tekijöille tilitettiin 19,9 miljoonaa euroa. Teoston tilityksistä kohdistui kotimaisille tekijöille 45 %. Lisäksi Teosto tilitti 3 miljoonaa euroa korvauksia teosten ulkomaisista esittämisistä, 6 miljoonaa euroa pohjoismaisen Nordisk Copyright Bureaun tallennuskorvauksia ja 1,9 miljoonaa ns. hyvitysmaksukorvauksia (entinen kasettimaksu). 13 Esittävien taiteilijoiden keskeiset ansainnan lähteet ovat esiintymispalkkiot, levytyssopimukset sekä tekijänoikeuskorvaukset. Erityisesti klassisella puolella tuilla ja avustuksilla on oleellinen merkitys. Gramexin jäsenjärjestöjen piirissä on n esittävää taiteilijaa ja tuottajaa. Gramex tilitti vuonna 2007 kotimaisille artisteille ja tuottajille 10,4 miljoonaa euroa (82 % kaikista tilityksistä) Äänite- ja kustannustoiminta Maailmanlaajuinen äänitemyynti vuonna 2008 oli 18,4 miljardia dollaria tukkuhinnoin laskettuna. Laskua edellisestä vuodesta on 8 %. Digitaalisesti toimitetun musiikin osuus rahamääräisestä volyymistä oli 21 % (2007 osuus oli 15 %). 15 Digitaalisen jakelun rahamääräisen volyymin odotetaan ohittavan fyysisen jakelun volyymin vuonna tai Tilastokeskus: Vapaa-aikatutkimus, 2005, tiedot vuodelta Teosto: Vuosikertomus Gramex: vierailtu IFPI 16 PriceWaterhouseCoopers: Media and Entertainment Outlook, Forrester Research: The End of the Music Industry as We Know It,

11 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Digitaalisen myynnin volyymistä 48 % muodostuu internet-latauksista, 5 % internet-tilauspalveluista ja 47 % mobiililaitteisiin hankitusta musiikista. 18 Suomen äänitemyynnin markkinavolyymi vuonna 2006 vähittäismyyntihinnoin laskettuna oli 99 miljoonaa euroa ilman matkapuhelinten soittoääniä 19. Vuoden 2008 volyymiksi arvioimme 90 miljoonaa euroa. Digitaalisen musiikin myynnistä kanavoitui vuonna 2008 musiikin oikeudenomistajille 2,6 miljoonaa euroa. Luku sisältää 0,6 miljoonaa euroa mobiilipalveluista tuloutuneita tuottoja. 20 Arvioimme kuluttajahinnoin laskettuna digitaalisen musiikin markkinaksi ilman soittoääniä 5 miljoonaa euroa ja soittoäänimarkkinan volyymiksi 5 miljoonaa euroa. 21 Soittoäänet mukaan lukien digitaalisen jakelun osuus äänitemarkkinasta on hieman yli 10 %, eli selvästi kansainvälistä tasoa vähemmän. Alla olevassa taulukossa on lueteltu liikevaihdoltaan Suomen suurimmat levy-yhtiöt. Näiden ohella Suomessa toimii aktiivinen independent-levy-yhtiöiden joukko. Indie-kenttää edustuvalla IndieCo ry:llä on kaikkiaan noin 50 jäsenyhtiötä 22. Taulukko 2. Suomen suurimmat levy-yhtiöt. yhtiö lv. 2007, milj. lv. 2008, milj. Universal Music 16,5 16 Sony BMG 15,7 19,8* EMI Group Finland 13,7 12,1 Warner Music Finland 9,2 13* *Sony BMG:n luku sisältää Popgeen, tilikausi 15 kk; Warner emo 9,8 milj. Äänitealan kattojärjestön ÄKT:n jäseninä on kaikkiaan 23 yhtiötä, jotka edustavat järjestön ilmoituksen mukaan 86 % äänitealan markkinavolyymistä. Äänitteiden suurimmat digitaaliset vähittäismyyntikanavat ovat itunes, NetAnttila, Musiikkilataamo, MTV3 Download, cdon.com sekä soittoäänien osalta Zed, Jamba, Mixmobile, MTV3 ja Elisa. Yli miljoonalla suomalaisella oli musiikkisoittimella varustettu matkapuhelin vuonna Uusien tilauspohjaisten palveluiden, kuten Nokian Comes With the Music konseptin käyttäjämääristä ei ole käytettävissä luotettavia arvioita IFPI Digital Music Report ÄKT 20 ÄKT: 21 Ks. myös 22 vierailtu Liikenne- ja viestintäministeriö: Mobiilipalvelumarkkinat Suomessa, 2006

12 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Musiikkikustantamisen maailmanlaajuinen volyymi oli vuonna 2006 n. 6-7 miljardia dollaria. 24 Suomen Musiikkikustantajat ry:n jäsenyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2008 oli n. 7 miljoonaa euroa 25. Arvioimme musiikkikustannuksen markkinan suuruudeksi Suomessa kaikkiaan 10 miljoonaa euroa. Musiikkikustantamisella on paljon käyttämätöntäkin potentiaalia musiikkiteosten hyödyntämisessä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Uusia potentiaalisia alueita ovat mm. videopelit, elokuvat sekä markkinointi ja yritysviestintä. Kustantaminen on kansainvälistä liiketoimintaa erityisesti klassisessa musiikissa kustannusoikeudet ovat usein ulkomaisilla yhtiöillä. Suomen suurimpia kustannustoimintaan keskittyviä yhtiöitä ovat F-Kustannus (liikevaihto 1,7 milj. ), Warner/Chappel Music (1,6 milj. ), Fennica Gehrman (1,2 milj., 2007 tilikausi) ja Universal Publishing Elävä musiikki ja konserttitoiminta Elävän musiikin alueella toimii useita erilaisia toimijoita, jotka tarvitaan artistin ja yleisön kohtaamiseen, esimerkiksi konsertti- ja festivaalijärjestäjiä, ohjelmatoimistoja, keikkamyyjiä, promoottoreita sekä esiintymistilojen tarjoajia. Äänitemyynnin laskiessa livetoiminnasta on tullut keskeinen musiikkialan kasvualue. Maailmanlaajuisesti elävän musiikin liiketoiminnan volyymi vuonna 2007 oli vähittäishinnoin 26 miljardia dollaria 26, joten kyseessä on jo saman suurusluokan markkina kuin ääniteliiketoiminta. Suomen elävän musiikin rahallinen kokonaisvolyymi on rajauksesta riippuen luokkaa miljoonaa euroa, eli selvästi äänitetoimintaa suurempi. Volyymistä merkittävän osan muodostavat klassisen musiikin konserttitoimintaan kohdistettava julkinen rahoitus ja avustukset. Konserttitoiminta saa myös jonkin verran tuottoja sponsoroinnista. Musiikkitapahtumiin kohdistuvan yrityssponsoroinnin vuosivolyymi on noin miljoonaa euroa 27. Suomen festivaalikentän kokonaisvolyymi vuonna 2007 oli luokkaa 50 miljoonaa euroa. Musiikkifestivaalien osuus on tästä noin kolme neljännestä. Festivaalikentän volyymistä noin kolmannes tulee avustuksina tai julkisena rahoituksena 28. Festivaalijärjestäjä voi olla myös omarahoitteinen voittoa tavoittelematon taho, kuten esimerkiksi Provinssirock ja Ilosaarirock. Festivaalitoimintaan liittyy myös paikallisesti merkittäviä taloudellisia vaikutuksia festivaaliyleisölle tarjottavien palveluiden kautta. 24 IFPI 25 Suomen Musiikkikustantajat ry 26 Live Nation 27 Kuulas Millward Brown, Kari Tervonen, puhelinhaastattelu Finland Festivals: Festivaalien taloudellisia avainlukuja,

13 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Alla olevassa taulukossa on lueteltu merkittäviä alan toimijoita. Taulukko 3. Esimerkkejä elävän musiikin toimijoista. Yhtiö/toimija Toiminnan volyymi, milj. Toiminta elävän musiikin alueella Live Nation Finland lv 2008: 34,0 tuottaa, markkinoi ja myy livetapahtumia Eastway lv 2008: 28,2 (konserni) konserttijärjestäjä, musikaalituottaja Dex Viihde lv 2008: 3,7 ohjelmatoimisto Popgee lv 2008: 2,3 ohjelmatoimisto Vantaan Festivaalit lv 2007: 4,1 ohjelmatoimisto Fullsteam Records lv 2007: 2,5 ohjelmatoimisto Piikkikasvi Agency lv 2007: 2,3 ohjelmatoimisto Sinfoniaorkesterit bruttomenot 2008: 66,5 konserttitoiminta Kansallisooppera tuotot 2008: 48 ooppera-, baletti- ja tanssituotantoa Sibelius-Akatemia rahoitus 2008: 36,2 Lahden Sibeliustalo lv 2007: 1,8 konserttikeskus konserttijärjestäjä (konserttien lkm 2008 n. 800) Lippupalvelu lv 2007: 5,7 tapahtumien lipunvälitys Lippupiste lv 2007: 3 tapahtumien lipunvälitys Elävän musiikin kenttään liittyvät myös livetapahtumien edelleenlähetykset internetissä tai televisiossa. Näitä käsitellään edempänä kohdassa Musiikin tuotantopalvelut Musiikin tuotantopalveluihin kuuluvat studiot, monistamot ja muu musiikkituotantoja palveleva toiminta lukuun ottamatta laitemyyntiä ja vuokrausta. Tuotantopalveluita tarjoaa suuri määrä keskimäärin pieniä yrityksiä. Arviomme mukaan alueen vuosivolyymi on 20 miljoonaa euroa Radio, tv, elokuvat, internet Radio, televisio, elokuvat ja kasvavassa määrin myös internet-mediat ovat keskeisiä musiikin jakeluteitä. Nämä mediat tilittivät vuodelta 2007 musiikin tekijänoikeuskorvauksia Teostolle ja Gramexille yhteensä noin 30 miljoonaa euroa, mikä vastaa yli puolta musiikin tekijänoikeustuotoista. 29 Ks. myös Pönni, Tuomola: Anna mulle tähtitaivas,

14 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Mediat tekevät panostuksia musiikkiin myös musiikkiohjelmien tuotannon muodossa. Televisiokanavat tilaavat vuosittain kotimaisilta tv-tuotantoyhtiöiltä ohjelmia 75 miljoonan euron arvosta, tästä joidenkin miljoonien osuus on musiikkiohjelmia. Erityisesti television musiikkisisällöt luovat taloudellista toimintaa myös muuten esimerkiksi musiikkikilpailuiden tekstiviestiäänestyksillä on jo oleellinen rahallinen merkitys. Myös internetissä on tarjolla suomalaislähtöisiä musiikkipalveluita, kuten esimerkiksi konserttien edelleenlähetyksiä ja taltiointeja tarjoavat palvelut 30. Näiden palveluiden taloudellinen volyymi on vielä vähäinen. Kansainvälisesti internet-television isot pelurit YouTube ja Hulu ovat aktivoituneet musiikkitapahtumien edelleenlähettäjinä ja esimerkiksi Hulun arvellaan tuovan palveluunsa täysmittaisia musiikkivideoita 31. Suomalaisen musiikin tuotot ulkomaisen median esityskorvauksista ja toimeksiannoista ovat toistaiseksi vähäisiä. Teosto peri vuonna 2007 korvauksia ulkomailta 3 miljoonaa euroa. Musiikin alueella toimivia medioita ovat edellä mainittujen, musiikkia esittävien medioiden ohella myös musiikkialan lehdet ja tapahtumat Musiikkivideopelit Musiikki liittyy videopeleihin kahdella tavalla: peli voi perustua kokonaan musiikin esittämiseen tai tekemiseen, tai sitten musiikkia lisensioidaan peliin elokuvamusiikin tavoin. Videopeliliiketoiminta on jatkanut vahvaa kasvuaan taantumasta huolimatta. Pelien kansainvälisen markkinan arvo oli vuonna 2008 n. 45 miljardia dollaria, Suomessa pelejä myytiin noin 100 miljoonalla eurolla 32 pelimyynti on siis kasvanut äänitemyyntiä suuremmaksi. Pelialan kaupan järjestö FIGMAn TOP 10 listalla on kevään 2009 aikana ollut useina viikkoina jopa viisi musiikkipeliä. Musiikkipelien osuudeksi Suomen pelimyynnistä arvioimme 10 miljoonaa euroa. Suuri osa Suomen peliliikevaihdosta muodostuu tuontipeleistä, joiden musiikkisopimukset tavallisesti tehdään jo pelin alkuperämaassa. Toisaalta Suomessa toimii useita kansainvälisesti operoivia pelikehittäjiä, jotka lisensioivat musiikkia peleihinsä. 30 Ks. esim. ja 31 newteevee.com/2009/05/21/im-with-the-band-hulu-to-live-stream-dave-matthews-show/, vierailtu FIGMAn arvio 86,5 miljoonaa euroa, vierailtu

15 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Musiikin ja soittamisen ympärille rakentuvat pelit, kuten Guitar Hero, Rock Band ja Singstar ovat olleet suuria kansainvälisiä menestyksiä. Musiikkiaiheiset pelit ovat nopeimmin kasvavia peligenrejä. Peliyhtiöiden tapa lisensioida musiikkikappaleet näihin ns. play-along-peleihin taustamusiikin tariffilla on aiheuttanut närää musiikkiteollisuuden piirissä. Toisaalta soittopelejä voidaan pitää merkittävänä jakelu- ja promootiotienä ainakin tunnetuille artisteille. Musiikkikappaleiden lisensiointi peleihin alkaa olla jo merkittävää liiketoimintaa ainakin kansainvälisesti tunnetuille artisteille Laitteiden, instrumenttien ja teknologian toimittajat Musiikin tuottamisessa, kuuntelemisessa ja jakamisessa tarvitaan erilaisia laitteita, instrumentteja ja teknologioita. Tämän alueen liiketoimintaa havainnollistavat seuraavat tiedot: Musiikki-instrumentteja myydään Suomessa 70 miljoonalla eurolla vuodessa 34 Vuonna 2008 Suomessa myytiin MP3-soitinta (laskua edellisestä vuodesta 40 %), yhteensä 10,2 miljoonan euron arvosta (laskua 57 % - pudotusta selittää kännyköiden musiikkiominaisuuksien yleistyminen) 35 Vuonna 2008 Suomessa myytiin 2,0 miljoonaa matkapuhelinta (kasvua 4 %), joista merkittävässä osassa on mahdollisuus musiikin tallentamiseen ja kuunteluun; myynnin rahallinen arvo oli 365 miljoonaa euroa (laskua 6 %) 36 Vuonna 2008 Suomessa myytiin kotistereolaitetta (kasvua 8 %) yhteensä 22,2 miljoonan euron arvosta (kasvua 8 %) Oheistuotteet Musiikin oheistuotteita eli musiikkialueen ulkopuolelle kuuluvia tuotteita, joissa jollain tavalla hyödynnetään musiikkibrändejä löytyy useissa kategorioissa, kuten esimerkiksi vaatteissa ja toimisto- ja koululaistarvikkeissa. Koska oheistuotteet jakautuvat useisiin tuoteryhmiin, kokonaismarkkinasta ei ole käytettävissä kunnollista arviota. Oman arviomme mukaan musiikin oheistuotteet kokoavat Suomessa 15 miljoonan euron liikevaihdon, josta noin 2 miljoonaa euroa tuloutuu kotimaisia ja kansainvälisiä musiikkibrändejä edustaville yhtiöille. 33 vierailtu Tilastokeskus, Aku Alasen esitys KOTEK: Kodintekniikkaindeksi 36 KOTEK: Kodintekniikkaindeksi 37 KOTEK: Kodintekniikkaindeksi 16

16 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Avustukset ja julkinen rahoitus Valtio, kunnat, yksityiset säätiöt ja muut vastaavat tahot myöntävät erilaisia avustuksia musiikin ja musiikkiin liittyvän toiminnan kehittämiseen sekä maksavat orkestereiden tai tapahtumien toimintamenoja. Keskeisin osin avustukset ja toimintamenojen maksaminen perustuvat musiikin kulttuuriarvoihin ja niiden tarkoituksena on edistää monipuolisen ja korkeatasoisen musiikin, musiikkituotantojen ja musiikkielämysten syntymistä. Kokonaisuudessaan musiikin alalle kohdistettavien julkisen ja avustusrahoituksen määräksi voidaan arvioida noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Keskeisiä musiikkialalle suunnattuja avustusmuotoja on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 4. Keskeisiä musiikkialan avustuksia ja julkisen rahoituksen muotoja 38. Avustuksen tai rahoituksen myöntäjä Avustuksen tai rahoituksen määrä musiikin alueelle v milj. euroa Avustuksen tai rahoituksen kohteet Kunnat 35,5 39 4,4 Sinfoniaorkesterit Kansallisooppera Valtio 15, ,8 Taiteen keskustoimikunta 3,4 Sinfoniaorkesterit Kansallisooppera Apurahat, avustukset, palkinnot, taiteilijaprofessoreiden ja läänintaiteilijoiden palkkiot Suomen Kulttuurirahasto 3,2 Avustukset säveltaiteille Svenska kulturfonden 2,4 Työskentelytuki, tuki keskusliitoille ja organisaatioille, isoille festivaaleille, tutkimukselle ja yleisesti suomenruotsalaiselle toiminnalle ESEK Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus 2,3 Äänitetuotanto, alan markkinointi ja vienti, esiintymistilaisuudet, kuoromatkat, työskentelytuki, audiovisuaalinen musiikkituotanto (yhdessä LUSESin kanssa), alan koulutustoiminta Teosto 1,9 Kotimaisen musiikin edistäminen (Fimic , tuki jäsenjärjestöille , muu musiikin edistäminen ) 38 Tiedot saatu avustuksen tai rahoituksen myöntäjältä ellei toisin ole mainittu. 39 Suomen Sinfoniaorkesterit ry 40 Suomen Sinfoniaorkesterit ry 17

17 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Avustuksen tai rahoituksen myöntäjä Avustuksen tai rahoituksen määrä musiikin alueelle v milj. euroa Avustuksen tai rahoituksen kohteet LUSES Luovan säveltaiteen edistämissäätiö Jenny ja Antti Wihurin rahasto 0,8 0,7 Äänitetuotantotuki, äänitteiden markkinointi, työskentelytuki, nuottien julkaisutuki, matka-avustus, konserttituki, markkinointi ja vienti, koulutustuki, musiikkikulttuurin tutkimustuki Suomalaisen henkisen ja taloudellisen viljelyn edistäminen, kohdealoina kulttuurin eri alat Alfred Kordelinin säätiö 0,5 Tieteen, kirjallisuuden, taiteen ja kansanvalistuksen edistäminen Työ- ja Elinkeinoministeriö ja opetusministeriö 0,8 41 Music Export Finlandin toiminta ja kansainvälistymishankkeet Musiikkialalle avustuksia myöntävät myös mm. Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, Svenska Folkskolans vänner, Pohjola Norden sekä useat yksityiset säätiöt. Myös EUrahoitusta kohdistuu musiikin alalle. Lisäksi jotkut musiikin alan yritykset saavat toiminnalleen julkisia yritystoiminnan kehittämiseen tarkoitettuja tukia. Tämän tuen määrästä ei ole käytettävissä luotettavaa arviota. Yleisesti ottaen musiikkialan kuten muidenkin luovien alojen yhtiöiden on ollut vaikeampi päästä yrityskehittämisen avustusten piiriin, kuin esimerkiksi teollisten yritysten Kuluttajat musiikin tuottajina Musiikin harrastajat ovat perinteisesti esittäneet ja joskus tehneetkin omia musiikkikappaleita. Digitaaliset kanavat tuovat mahdollisuuden levittää omaa musiikkia ja omia esityksiä verkkoyhteisöjen jäsenille maailmanlaajuisestikin. Itse tehdyn musiikin välitön taloudellinen merkitys musiikkialalle on ainakin tällä hetkellä melko vähäinen, mutta internetillä on merkittävä rooli yksittäisten musiikinharrastajien työn levittämisessä ja promootiossa yleisöjen ja musiikkialan yhtiöiden suuntaan. Kynnys levittää harrastuspohjalta tehtyä musiikkia maailmalle on laskenut merkittävästi. 41 Music Export Finland, luku sisältää edelleen jaettavan julkaisukiertuetuen 42 Ks. esim. Pekkarinen, H.: 100 solmua Kartoitus luovan alan kehittämisen haasteista ja esteistä, Diges ry,

18 3. Musiikkialan tilanne Suomessa 3.4. Musiikkialan koulutus Musiikkialan ammattiin valmistavaa koulutusta annetaan konservatorioissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Konservatorioita on 15 ja useat niistä toimivat läheisesti yhteistyössä korkeamman asteen tutkintoihin valmentavien ammattikorkeakoulujen kanssa. Yliopistokoulutusta annetaan musiikkiyliopisto Sibelius-Akatemiassa ja kuudessa muussa yliopistossa. Sibelius-Akatemiassa on noin musiikin opiskelijaa. Konservatorioiden ohella tavoitteellista, taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista koulutusta tarjoavat musiikkiopistot sekä yksityiset musiikkikoulut. Näitä täydentävät omalla musiikkikoulutustarjonnallaan vapaan sivistystyön oppilaitokset eli kansalais- ja työväenopistot sekä kesäyliopistot. Myös seurakunnissa annetaan jossain määrin musiikin opetusta. Kaiken kaikkiaan valtionapua saavia musiikkioppilaitoksia toimi lukuvuonna yhteensä 187 kappaletta, joista 110 antoi laajan oppimäärän mukaista musiikin opetusta. Valtionapuja saavissa musiikkioppilaitoksissa opiskeli kaikkiaan opiskelijaa. 43 Musiikkia opetetaan lisäksi peruskouluissa ja lukioissa taiteen perusopetuksen musiikin yleisen oppimärän mukaisesti. Joissakin kouluissa on erillisiä musiikkiluokkia ja jotkut lukiot ovat erityisiä musiikkilukioita. Oppilaitoksissa järjestettävän musiikkiopetuksen lisäksi musiikkia opiskellaan myös yksityisopetuksena. Musiikkikoulutus painottuu itse musiikin opiskeluun, musiikkitoiminnassa tarvittavia kaupallisia, johtamis- tai juridisia sisältöjä ei ole ollut kovin laajassa määrin näissä oppilaitoksissa tarjolla. Suomalaista musiikkikoulutusta pidetään yleisesti laadukkaana ja kattavana, mutta koulutusjärjestelmän tehtäväksi ei ole otettu huippuyksilöiden kehittämistä kohti kansainvälistä kärkeä. Musiikkialan koulutuksen rahamääräinen volyymi vuonna 2007 oli 261 miljoonaa euroa 44. Volyymiä koulutusasteittain on tarkasteltu alla olevassa taulukossa. 43 Opetushallitus: Taiteen perusopetus 2008, Tilastokeskus, Aku Alasen esitys Tilastokeskus, Aku Alasen esitys

19 3. Musiikkialan tilanne Suomessa Taulukko 5. Musiikkialan koulutuksen rahamääräisiä volyymejä (miljoonaa euroa) 45. Palkat Muut Yhteensä Peruskoulu Lukio 6 0,5 6 Muu koulutus Sibelius-Akatemia Muut yliopistot Yhteensä , Tilastokeskus, Aku Alasen esitys

20 4. Musiikkialan kehitys ja näkymät 4. Musiikkialan kehitys ja näkymät 4.1. Musiikkialaan vaikuttavat trendit Tässä selvityksessä esitettyjen markkinatietojen pohjalta sekä selvitystyön yhteydessä järjestettyjen asiantuntijatyöpajojen perusteella tunnistettiin kahdeksan keskeistä musiikkialaan vaikuttavaa tulevaisuuden kehityssuuntaa, jotka esitetään seuraavassa. Trendi 1: Musiikin kulutus kasvaa ja muuttaa muotoaan Musiikkia kuunnellaan ja kuullaan koko ajan enemmän. Musiikin käytön tapa kuitenkin muuttuu: yhä useammat erityisesti nuoret kuluttajat olettavat musiikkia olevan saatavilla joka paikassa, kaiken aikaa ja ilmaiseksi. Perinteisestä mallista, jossa kuluttaja ostaa tietoisesti haluamansa albumin, siirrytään ympäristöön, jossa kuluttaja tilaa musiikkivirtaa tai muut tahot, kuten kaupat ja muut liikkeet, järjestävät tarjolle musiikkia. Tämä muuttaa myös musiikin hinnoittelua, sillä musiikin hinta piilottuu osaksi muita tuotteita ja palveluita. Huomattakoon, että melko monet kuluttajat ovat edelleen aktiivisesti kiinnostuneita musiikista ja artisteista ja ovat valmiita käyttämään ja käyttävät rahaa haluamansa musiikkisisällön ja siihen liittyvien oheistuotteiden hankintaan. Tämä kuluttajaryhmä muodostaa jatkossakin tärkeän alasegmentin. Trendi 2: Digitaalinen jakelu ohittaa fyysisen, uudenlaisia palveluita syntyy, äänitteiden liiketoimintavolyymi kääntyy nousuun Digitaalisen jakelun rahamääräinen volyymi ohittaa fyysisen jakelun volyymin kansainvälisesti vuoden 2011 tienoilla. Tämän jälkeen fyysisen jakelun putoaminen ei enää vaikuta niin voimakkaasti alan kokonaisvolyymiin ja digitaalisten palveluiden kasvu nostaa koko äänitealan nousuun. Digitaalisen jakelun nousua vauhdittavat laajakaistayhteyksien määrän voimakas kasvu ja käyttökokemusta vaikeuttavien kopiosuojausten käytön väheneminen. Uusia tilauspohjaisia palveluita tulee markkinoille ja mobiililaitteiden merkitys musiikin ostamisessa ja kuluttamisessa kasvaa merkittävästi. 21

Musiikkiala 2009 Digital Media Finland Oy Timo argillander ja Virpi Martikainen kesäkuu 2009

Musiikkiala 2009 Digital Media Finland Oy Timo argillander ja Virpi Martikainen kesäkuu 2009 Musiikkiala 2009 Digital Media Finland Oy Timo Argillander ja Virpi Martikainen Kesäkuu 2009 Esipuhe Musiikki on Suomen ja suomalaisuuden arvostettu edustaja maailmalla. Musiikilla on paikkansa kaikkien

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 Tutkimusraportti ja tiedotteet: TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006 Tutkimusraportti ja tiedotteet: www.musex.fi TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin,

Lisätiedot

Musiikkialan talous Suomessa 2013

Musiikkialan talous Suomessa 2013 Tunnuslukuja ja tutkimuksia 7 Musiikkialan talous Suomessa 2013 Eero Tolppanen Lokakuu 2014 MUSIIKKIALAN TALOUS SUOMESSA 2013 Johdanto Musiikkialan talouden rahallinen kokonaisarvo Suomessa on vuonna 2013

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja Suomen suurin musiikin tekijänoikeusjärjestö Jotta musiikki soi huomennakin Reilu peli: palkkaa työstä tä Musiikissa on taikaa, se saa ihmiset ja asiakkaat viihtymään Se ei synny itsestään, jokaisella

Lisätiedot

Tunnuslukuja ja tutkimuksia 5. Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne 2011-2012

Tunnuslukuja ja tutkimuksia 5. Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne 2011-2012 Tunnuslukuja ja tutkimuksia 5 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne 2011-2012 Janne Silvonen Media Clever Lokakuu 2013 I H A L U A T T K A I K K I M I T Ä I S T A I K M U S I E T Ä Ä I S

Lisätiedot

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry Faktoja Teostosta säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry 2013 Tekijänoikeus lyhyesti Tekijä päättää teostensa käytöstä Teosto - yhdysside musiikin tekijöiden ja musiikin käyttäjien välillä. lakiin

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014 Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Teosto ja Gramex 27.11.2014 Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Teosto on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeusjärjestö.

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa 13.6.2013 Kesäkuun tilityksessä kotimaisille oikeudenomistajille maksetaan kaikkiaan Kotimaasta kerättyjä esityskorvauksia 12,4 miljoonaa

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 12.6.2015 Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 15,5 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetaan Kotimaasta vuonna 2014 kerättyjä esityskorvauksia

Lisätiedot

Miksi liittyisin Teostoon?

Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? TEOSTON asiakkaana saat kauttamme korvauksia, kun säveltämääsi, sanoittamaasi, sovittamaasi tai kustantamaasi musiikkia tallennetaan äänitteille tai

Lisätiedot

Musiikin esittäminen tapahtumassa

Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tilaisuuksissa ja tapahtumissa edellyttää usein sekä Teosto (tekijäkorvaukset) että Gramex (esittäjäkorvaukset) -korvausten maksamista. Teosto r.y.

Lisätiedot

Musiikkialan talous Suomessa 2012

Musiikkialan talous Suomessa 2012 Tunnuslukuja ja tutkimuksia 4 Musiikkialan talous Suomessa 2012 Eero Tolppanen Elements Music Oy Lokakuu 2013 I H A L U A T T K A I K K I M I T Ä I S T A I K M U S I E T Ä Ä I S E S T A S U O M A L A Kirjoittaja

Lisätiedot

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry Teosto Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry 1 Mikä Teosto on? Musiikin tekijöiden järjestö Aatteellinen voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka säveltäjät ja musiikinkustantajat perustivat vuonna

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Sopimusnumero 125 21991, voimassa 31.12.2016 asti Teosto on säveltäjien,

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Kesäkuun 2012 tilitys on maksettu

Kesäkuun 2012 tilitys on maksettu Kesäkuun 2012 tilitys on maksettu 14.6.2012 kesäkuun tilityksessä 14.6. maksamme kotimaisille oikeudenomistajille Kotimaasta kerättyjä esityskorvauksia 12,3 miljoonaa euroa. Korvaukset koskevat pääosin

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Musiikkialan talous Suomessa 2011

Musiikkialan talous Suomessa 2011 Tunnuslukuja ja tutkimuksia 2 Musiikkialan talous Suomessa 2011 Eero Tolppanen Tommi Tuomainen Elements Music Kesäkuu 2012 I MUSIIKKIALAN TALOUS SUOMESSA 2011 K A I K K I M I T Ä I S T A H A L U A T T

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Kare Laukkanen Pörssi-ilta Maaliskuu 2007 SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti Mediamarkkinat Liiketoiminta Strategiset tavoitteet Kare Laukkanen Maaliskuu

Lisätiedot

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Ira Helkamäki Mediatekniikan seminaari 24.1.2012 Sisältö Kuvaaminen Julkisella paikalla ja muualla Tekijänoikeudet Valokuvat, musiikki, elokuvat Tekijänoikeusrikkomus Tekijänoikeusyhdistykset

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

Musiikin streaming-palvelut. Elvis-aamukahvitilaisuus 13.10.2015 Lumi Vesala /Teosto

Musiikin streaming-palvelut. Elvis-aamukahvitilaisuus 13.10.2015 Lumi Vesala /Teosto Musiikin streaming-palvelut Elvis-aamukahvitilaisuus 13.10.2015 Lumi Vesala /Teosto 2 3 Digitaalinen vallankumous: median kulutustottumukset muuttuvat, bisnesmallit seuraavat perässä Nousussa 1. Av-streaming-palvelut:

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 28.2.2007 eq Pankki SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti SanomaWSOY:n strategian painopisteet Liite 1: Median trendejä Hannu

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Lisätiedot

Kustannusosakeyhtiö Otava 2

Kustannusosakeyhtiö Otava 2 20 Kustannusosakeyhtiö Otava 2 Tilanne maailmalla Päätelaitteet Vuoteen 2009 mennessä on myyty 5 miljonaa lukulaitetta Vuonna 2010 myydään arviolta 5-6 miljoonaa lukulaitetta 7 miljoonaa Ipadia Erilaisia

Lisätiedot

Johdanto. Toteuttajat. Tämän tutkimuksen tiedonkeruun on toteuttanut Consumer Compass Oy IFPI Musiikkituottajat ry:n käytettäväksi.

Johdanto. Toteuttajat. Tämän tutkimuksen tiedonkeruun on toteuttanut Consumer Compass Oy IFPI Musiikkituottajat ry:n käytettäväksi. Johdanto Toteuttajat Tämän tutkimuksen tiedonkeruun on toteuttanut Consumer Compass Oy IFPI Musiikkituottajat ry:n käytettäväksi. Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen päämaalina oli selvittää kuluttajien mielipiteitä

Lisätiedot

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa & Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa Hannu Laukkanen johtaja, Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, 2 Esityksen runko Yleiskatsaus Strategiset mahdollisuudet Integroidut oppimisjärjestelmät

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Suomen musiikkineuvoston MUSIIKKIPOLIITTISET HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUSIIKKI TYÖNÄ AMMATTIMUUSIKKOJEN JA MUSIIKIN TEKIJÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA RESURSSIT TURVATTAVA Suomalaiset muusikot ja musiikin

Lisätiedot

KOPIOSTO- VALVONTA- VALTAKIRJA

KOPIOSTO- VALVONTA- VALTAKIRJA KOPIOSTO- VALVONTA- VALTAKIRJA Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto KOPIOSTO on tekijöiden, esittävien taiteilijoiden ja kustantajien yhteinen tekijänoikeusjärjestö. Se mahdollistaa julkaisujen ja av-teosten

Lisätiedot

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä.

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Mikä tekijänoikeus? 1/10 Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Tekijänoikeus ja piratismi toinen oppitunti Mikä tekijänoikeus? 1/10 Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella

Lisätiedot

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010 Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri YLEn tekemät säästöt 2000 luvulla Tappio sisään: suurimmillaan n. 100 Me Kaupallisten maksamat toimilupamaksut

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

KYBERTURVAMARKKINA KASVAA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

KYBERTURVAMARKKINA KASVAA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA KYBERTURVAMARKKINA KASVAA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, toimitusjohtaja (twitter: @kairinen) Nordnet-aamiaistilaisuus, Helsinki, 24.9.2015 24.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Lupaavat pörssiyhtiöt tilaisuus 3.3.2015 3.3.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 3.3.2015 Nixu

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Heikki Roikonen, talousjohtaja Arvopaperin Rahapäivä, Helsinki, 17.9.2015 17.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 17.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN

Lisätiedot

Tekijänoikeus ja piratismi

Tekijänoikeus ja piratismi Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. YK:n

Lisätiedot

KOPIOSTO- VALVONTA- VALTAKIRJA

KOPIOSTO- VALVONTA- VALTAKIRJA KOPIOSTO- VALVONTA- VALTAKIRJA Tekijänoikeusjärjestö on tekijöiden, esittävien taiteilijoiden ja kustantajien yhteinen tekijänoikeusjärjestö. Se mahdollistaa julkaisujen ja av- vaivattoman käytön ja varmistaa,

Lisätiedot

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta Perustiedot (1/2) Sanoma myy Suomen suurimman kaapelitelevisio-operaattori Welhon liiketoiminnan tietoliikennekonserni DNA:lle

Lisätiedot

KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE

KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE T E K I J Ä N O I K E U S J Ä R J E S T Ö U P P H O V S R Ä T T S O R G A N I S A T I O N 1/6 KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE 1. LUVAN HAKIJA (Yritys / henkilö, joka suorittaa kopioimisen) Yritys: Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

Musiikkialan startupit Suomessa 2014

Musiikkialan startupit Suomessa 2014 Musiikkialan startupit Suomessa 2014 Musiikkialan startupit Suomessa 2014 MUSIIKKIALAN STARTUPIT SUOMESSA 2014 -raportti kokoaa yhteen suomalaisten musiikkialan kasvuyritysten tunnuslukuja sekä yritysten

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU on tarjonnut suomalaisille ikimuistoisia elämyksiä jo monessa eri sukupolvessa. Sotainvalidien veljesliiton vuonna 1945 perustamalla Lippupalvelulla on nykyisin

Lisätiedot

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Akseli Gallen-Kallela: Symposium (1894) Taidekorkeakoulujen historia, lyhyt oppimäärä Sibelius-Akatemia

Lisätiedot

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? @timoargillander Cable Days 18.11.2014 Teollisuuspolitiikka? Elinkeinopolitiikka? 2 1 Tapahtunut: Internet Globalisaatio Kehittyy: Teknologia Robotisaatio

Lisätiedot

Tunnuslukuja ja tutkimuksia 8. Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne 2013-2014

Tunnuslukuja ja tutkimuksia 8. Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne 2013-2014 Tunnuslukuja ja tutkimuksia 8 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne 2013-2014 Jari Muikku Digital Media Finland Elokuu 2015 I H A L U A T T K A I K K I M I T Ä I S T A I K M U S I E T Ä

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Teosto: Eurooppa tarvitsee luovan alan toimintaohjelman

Teosto: Eurooppa tarvitsee luovan alan toimintaohjelman Teosto: Eurooppa tarvitsee luovan alan toimintaohjelman Kulttuuri ja luovat alat = kasvua, hyvinvointia ja uusia työpaikkoja Tulevissa europarlamenttivaaleissa määritellään Euroopan suuntaa. Vaaleissa

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Äänitteet ja tallenteet

Äänitteet ja tallenteet Äänitteet ja tallenteet Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: video, elokuva, tekijänoikeus, YouTube, lähioikeudet, TV-ohjelma, kuvauslupa, Creative Commons, CC, avoimet aineistot,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2013 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa / 2014 VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

Uusien verkkopalvelujen edistäminen tekijänoikeuspolitiikassa - Tekijänäkökulma

Uusien verkkopalvelujen edistäminen tekijänoikeuspolitiikassa - Tekijänäkökulma Uusien verkkopalvelujen edistäminen tekijänoikeuspolitiikassa - Tekijänäkökulma Lottaliina Lehtinen lakiasiainpäällikkö Suomen Muusikkojen Liitto ry Tekijäfoorumin työvaliokunnan jäsen Tekijäfoorumi Animaatioklinikka

Lisätiedot

Käyttöohje Nokia Musiikki

Käyttöohje Nokia Musiikki Käyttöohje Nokia Musiikki 1.0. painos FI Aloita Nokia Musiikki -sovelluksen käyttö Nokia Musiikki -palvelussa voit tutustua uusiin kappaleisiin ja kuunnella vanhoja suosikkejasi. Voit ladata Nokia Musiikki

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä Vapaa-ajan muutokset 1981-2002 Keskeisiä tuloksia

Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä Vapaa-ajan muutokset 1981-2002 Keskeisiä tuloksia Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä Vapaa-ajan muutokset 1981- Keskeisiä tuloksia Mirja Liikkanen Kirjan toimittajat: Mirja Liikkanen, Riitta Hanifi, Ulla Hannula Kirjan kirjoittajat: Päivi

Lisätiedot

Mennään asiaan. Sijoitusristeily 2007. Juha Blomster Talentum Oyj toimitusjohtaja

Mennään asiaan. Sijoitusristeily 2007. Juha Blomster Talentum Oyj toimitusjohtaja Mennään asiaan. Sijoitusristeily 2007 Juha Blomster Talentum Oyj toimitusjohtaja Sisältö Tunnuslukuja Liiketoiminta Premedia Tv-sisällöntuotanto Suoramarkkinointi Kustannustoiminta Missio, visio, strategiset

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Media ja mainonta 2010 luvulla

Media ja mainonta 2010 luvulla Media ja mainonta 2010 luvulla VTT Asiakasseminaari 20.9.2010 Anna Viljakainen 2 AGENDA Mediamainonta kansainvälisesti Mediamainonta Suomessa Mediamarkkinoiden kehitystrendit mediaryhmittäin Mediamarkkinoiden

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun haettaessa ennakkotehtäviä ja/tai soveltuvuuskoe

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

RadioMedia ry:n lausunto Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma

RadioMedia ry:n lausunto Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Helsinki Tulevaisuusvaliokunta tuv@eduskunta.fi 1 Viite: VNS 4/2012 vp Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 2012 RadioMedia ry:n lausunto Sähköisen median

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Yle-tutkimus. Sanomalehtien Liitto. Elokuu 2009

Yle-tutkimus. Sanomalehtien Liitto. Elokuu 2009 Yle-tutkimus Sanomalehtien Liitto Elokuu 2009 1. Johdanto Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta elokuussa 2009. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA- ALMA MEDIA OYJ. Juha Nuutinen Talous- ja rahoitusjohtaja

AJANKOHTAISTA- ALMA MEDIA OYJ. Juha Nuutinen Talous- ja rahoitusjohtaja AJANKOHTAISTA- ALMA MEDIA OYJ Juha Nuutinen Talous- ja rahoitusjohtaja 1 Olemme digitaalisiin palveluihin ja julkaisuihin keskittyvä mediayhtiö Kestävää mediaa ja palveluita Euroopassa 1. Olemme suomalainen

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Mikä on Elävä arkisto?

Mikä on Elävä arkisto? Mikä on Elävä arkisto? 1 YLEn Elävä arkisto Kaikki hankkeet, joilla tähdätään tekijänoikeusviidakon yksinkertaistamiseen, ovat tervetulleita Suunta, jolla sopimista helpotetaan, on oikea Sopimuslisenssin

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com Mahdollistamme miljoonien ihmisten turvallisen Internet elämän We enable millions of people

Lisätiedot

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopisto Myynnin ennakointikamari 10.11.2015 Kulutuksen nykytila ja trendit Mikä on iän ja sukupolven merkitys

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot