KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS

Transkriptio

1 PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS Pelastuslautakunta

2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ Pelastustoimen järjestäminen ja sen tarkoitus Päätöksen säädös- ja ohjetausta Onnettomuusuhkien tarkastelu ja esittäminen prosessi Toiminta-alue Visio, toiminta-ajatus, arvot, strategia ja kriittiset menestystekijät Pelastustoimen organisointi Henkilöstö RISKIENHALLINTA Pelastustoimelle kuuluva ohjaus Pelastustoimelle kuuluva valistus ja neuvonta Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemiseksi Palontutkinta Valvontatehtävät Kemikaaliturvallisuuslainsäädännön mukaiset valvontatehtävät Nuohous PELASTUSTOIMINTA Hälyttäminen Johtaminen Toimintavalmius Savusukellusvalmius Kemikaalisukellusvalmius Vesipelastusvalmius Öljyvahinkojen torjuntavalmius Valmius muihin pelastustehtäviin Väestön varoittaminen Pelastustoimintaan osallistuva päätoiminen henkilöstö Pelastustoimintaan osallistuvat muut kuin päätoimiset Pelastustoiminnan suunnitelmat VARAUTUMINEN HÄIRIÖTILANTEISIIN JA POIKKEUSOLOIHIN Varautumisen periaatteet Suuronnettomuusvalmius Hälytystehtävien priorisointi Johtokeskus Virka-apu muille viranomaisille ja kuntien varautumisen tukeminen Väestönsuojelu

3 6. KALUSTO JA KIINTEISTÖT Kalusto Kiinteistöt MUUT TEHTÄVÄT Sopimuksen mukaiset ensihoitopalvelut KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSVAIKUTUKSET PÄÄTÖKSEN LAADINTA JA VOIMASSAOLOAIKA PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN SEURANTA

4 1. YLEISTÄ 1.1 Pelastustoimen järjestäminen Kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston päättämällä alueella (alueen pelastustoimi). Suomi on jaettu 22 pelastustoimen alueeseen, joista jokainen alue muodostaa oman hallinnollisen kokonaisuutensa. Kunnat päättävät siitä, että millaisella hallintomallilla pelastustoimen hallinto toteutetaan. Kanta-Hämeen alueen pelastustoimen hallinnosta vastaa Hämeenlinnan kaupunki, jonka ylläpitämä Kanta-Hämeen pelastuslaitos vastaa pelastuslain mukaisten tehtävien hoitamisesta. 1.2 ja sen tarkoitus Pelastustoimen palvelutasopäätös on päätös siitä, kuinka pelastustoimeen kuuluvat lakisääteiset ja palvelutasopäätöksessä sovitut muut tehtävät järjestetään pelastustoimen alueella. Keskeisen osan näistä palveluista muodostavat lakisääteiset tehtävät, kuten onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta ja väestönsuojelu. Palvelutasoa määritettäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Poikkeusolojen olosuhteiden ja häiriötilojen varalta tehtävät järjestelyt on tarkemmin kuvattu pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. Alueen pelastustoimen sopimusten perusteella hoidettavia tehtäviä ovat ensihoito ja ensihoitoa tukeva ensivastetoiminta. Palvelutasopäätöksen perusteluosassa ja palvelutasopäätöksessä selvitetään pelastustoimen alueella esiintyvät uhat, käytettävät voimavarat ja määritellään onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun palvelujen taso sekä suunnitelma niiden kehittämiseksi kustannusvaikutuksineen. Tavoitteena on tuottaa riittävät, laadukkaat ja kustannustehokkaat pelastustoimen palvelut koko pelastustoimen alueelle. on perusta alueen pelastustoimen toiminnan ja talouden yksityiskohtaiselle suunnittelulle. Pelastuslautakunta päättää pelastustoimen alueen palvelutasosta kuntia kuultuaan. Palvelutasopäätöksessä ja sen perusteluosassa kuvataan konkreettisesti palvelut, joita alueen pelastustoimi ja sen pelastuslaitos tulevat palvelutasopäätöksen voimassaoloaikana tuottamaan. Palveluiden tasolla tarkoitetaan esimerkiksi pelastuslaitoksen lakisääteiseen ohjaus-, valistus- neuvonta- ja valvontatehtävään osoittamia henkilötyövuosia tai pelastustoimintaan käytettävien yksiköiden toimintavalmiutta pelastustoimen alueen eri osissa. on laadittava olemaan voimassa määräajan. Tämä palvelutasopäätös on voimassa vuodet Mikäli palvelutasopäätöksen voimassaoloaikana tulee säädös- tai muista muutoksista aiheutuvia muutostarpeita, tehdään niistä kulloinkin erilliset päätökset. Palvelutasopäätökseen liittyy myös informatiivinen tarkoitus. Niin yksityiset ihmiset kuin myös alueen yritykset, laitokset ja yhteisöt voivat palvelutasopäätöksen avulla tarkastella pelastuslaitoksen tarjoamien turvallisuuspalvelujen saatavuutta ja samalla arvioida palveluja täydentävien, omaehtoisten turvallisuusjärjestelyjen laajuutta. 4

5 1.3 Päätöksen säädös- ja ohjetausta Pelastuslain mukaan alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen asianmukaisesta järjestämisestä sekä muista pelastuslaissa sille säädetyistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa; 2) pelastustoimen valvontatehtävistä; 3) väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä; 4) pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. Edellä mainitun lisäksi pelastuslaitos: 1) voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 :n 2 momentin perusteella; 2) tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu; 3) huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä. Pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Pelastuslaitokselle säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen. on toimitettava aluehallintovirastolle. Jos palvelutasopäätös on puutteellinen, aluehallintovirasto voi palauttaa asiakirjan täydennettäväksi. Aluehallintoviraston tehtävänä on valvoa, että alueen pelastustoimen palvelutaso on riittävä. Tässä tarkoituksessa aluehallintovirastolla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta alueen pelastustoimelta tarpeellisia tietoja ja selvityksiä. 5

6 Jos palvelutasossa on huomattavia epäkohtia eikä niitä korjata aluehallintoviraston asettamassa määräajassa, aluehallintovirasto voi velvoittaa alueen pelastustoimen saattamaan palvelut laissa vaaditulle tasolle. Päätöksen sisältöön ja esittämistapaan liittyvä tarkempi ohjaus on sisäasiainministeriön ohjeessa alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta. 1.4 Onnettomuusuhkien tarkastelu ja esittäminen Pelastustoimen järjestelmän on vastattava onnettomuusuhkia. Pelastustoimen strategisena tavoitteena on vähentää onnettomuuksien määrää ja niistä aiheutuvia vahinkoja, ylläpitää turvallista elämänlaatua, lisätä tehokkuutta siten, että pelastustoimen voimavarat, henkilöstö, ammatillinen osaaminen ja kalusto, ovat parhaassa mahdollisessa käytössä, kattaa pelastustoimen alue pelastustoimen palveluilla riskien edellyttämällä tavalla ja ammattitaitoisesti sekä varautua väestön suojaamiseen turvallisuuspoliittisten linjausten mukaisesti. Onnettomuusuhkien arvioimisen keskeisenä perustana on pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (SM:n julkaisuja 21/2012). Pelastustoimi muodostuu tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisystä, pelastustoiminnasta ja väestönsuojelusta. Pelastustoiminnalla tarkoitetaan onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa suoritettavia kiireellisiä toimenpiteitä. Pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Tässä palvelutasopäätösesityksessä on Kanta-Hämeen osalta määritelty riskialueet valtakunnallisesti yhtenäisin arviointiperustein. Onnettomuusuhat ja niiden perusteet on esitetty tarkemmin tämän palvelutasopäätöksen perusteluosassa. Palvelutasopäätöksen perusteluosassa ja palvelutasopäätöksessä on selvitetty tuotettavien palveluiden säädösperusteet, nykytila, tavoitetaso sekä esitys palvelutasopäätöksestä, mikä tarkoittaa niitä toimenpiteitä, jotka käynnistetään palvelutasopäätöskauden aikana tavoitetason saavuttamiseksi. Normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen perustana käytetään normaaliajan uhkamallia. Yksityiskohtaisemmat poikkeusolojen uhkakuvat selvitetään sotilas- ja muiden yhteistoimintaviranomaisten kanssa ja esitetään pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. 6

7 1.5 prosessi Nykyisen palvelutasopäätöksen toteutumista käytiin läpi pelastuslautakunnassa uuden palvelutasopäätöksen valmistelusta ja päätöksen rakenteesta tehtiin pelastuslaitoksen johtoryhmässä ,valmisteluaikataulua tarkennettiin johtoryhmässä ja luonnos on valmisteltu tulosyksiköittäin tulosyksikön päällikön johdolla. Valmistelutyössä on huomioitu sisäasiainministeriön ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta sekä valtakunnallinen pelastustoimen strategia. luonnoksen perusteluosaa ja palvelutasopäätösluonnosta on käsitelty pelastustoimen neuvottelukunnan kokouksessa , Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen johtoryhmässä ja Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen laajennetussa johtoryhmässä Lisäksi pelastuslautakunta ja Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen johtoryhmä käsitteli palvelutasopäätösluonnosta palvelutasopäätösseminaarissa Pelastuslautakunta päätti lähettää palvelutasopäätösluonnoksen perusteluosan ja palvelutasopäätösluonnoksen kuntiin kuultavaksi ja pyysi kuntia lähettämään mahdolliset palautteet pelastuslaitokselle mennessä. Lisäksi asiasta päätettiin pyytää henkilöstöryhmien kirjalliset kommentit mennessä. Sopimuspalokunnille luonnokset esiteltiin Pelastuslaitos lähetti palvelutasopäätösluonnoksen perusteluosan ja palvelutasopäätösluonnoksen lausunnolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueelle. Saatujen lausuntojen ja palautteen perusteella tulosyksiköiden päälliköt valmistelivat palvelutasopäätösluonnokseen tarvittavat tarkennukset ja muutokset. Tarkennettua ja muutettua palvelutasopäätösluonnosta on käsitelty Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueelleen ja pelastuslaitoksen johdon yhteispalaverissa , päällystöpalaverissa , johtoryhmän kokouksessa ja laajennetussa johtoryhmässä luonnoksen perusteluosa ja palvelutasopäätösluonnos esitetään pelastuslautakunnan hyväksyttäväksi Hyväksytty palvelutasopäätös lähetetään aluehallintovirastolle. Jos aluehallintovirasto ei edellytä muutoksia palvelutasopäätökseen, niin päätös lähetetään tiedoksi kuntiin, henkilöstölle, sopimuspalokunnille ja julkaistaan pelastuslaitoksen verkkosivulla sekä epeto tiedotteissa. Mahdolliset aluehallintoviraston edellyttämät muutokset käsitellään täydennettynä palvelutasopäätöksenä pelastuslautakunnan kokouksessa ja päätöksestä tiedottamisessa menetellään edellä kuvatulla tavalla. Palvelutasopäätöksen toteutumista arvioidaan kaupunginhallitukselle, pelastuslautakunnalle ja neuvottelukunnalle tehtävien kolmannesvuosiraporttien yhteydessä. Toteutuma-arvioita käsitellään johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän kokouksissa vähintään puolivuosittain. Talousarviovalmistelun yhteydessä arvioidaan mahdollinen palvelutasopäätöksen muutostarve jäljellä olevaksi palvelutasopäätöskaudeksi. 7

8 Toiminta-alue Kanta-Hämeen pelastuslaitos vastaa pelastustoimesta 11 kunnan alueella voimaan astuneen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Pelastuslaitoksen toiminta-alue on Kanta-Hämeen maakunta. 2.2 Visio, toiminta-ajatus, arvot, strategia ja kriittiset menestystekijät Visio 2017 Kanta-Hämeen pelastuslaitos on luotettava, osaava ja arvostettu pelastustoimen sekä ensihoitopalveluiden tuottaja. Se on avoimesti viestivä, yhteistyöhakuinen ja työpaikkana haluttu. Kanta-Hämeen pelastuslaitos tekee aktiivista ennaltaehkäisevää yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Toiminta-ajatus Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen tavoitteena on vastata kaikissa olosuhteissa luotettavasti, tasapuolisesti ja tehokkaasti lainsäädännön sekä sopijakuntien siltä edellyttämistä tehtävistä. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen arvot Asiakaslähtöistä Arjen Turvallisuutta, Inhimillisesti, Ammatillisesti ja Luotettavasti. Inhimillisesti tarkoittaa, että Toimimme kaikissa tilanteissa ihmisarvoa kunnioittavasti, Olemme tasapuolisia ja oikeudenmukaisia, Arvostamme moniarvoisuutta, erilaisia yksilöitä ja kulttuureita, Otamme vastuun ympäristöstä. Ammatillisesti tarkoittaa, että Meillä on kaikessa työssämme ammatillinen ote ja noudatamme korkeaa ammattimoraalia, Uudistamme ja päivitämme jatkuvasti sekä osaamistamme että teknistä välineistöämme, Osoitamme arvostusta omalle ja toisten osaamiselle, Käytämme resurssejamme tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Luotettavasti tarkoittaa, että Meihin voi luottaa ihmisinä ja organisaationa, Teemme tehtävämme luotettavasti ja varmasti, Teemme yhteistyötä keskenämme ja sidosryhmiemme kanssa, Sitoudumme vapaaehtoiseen kurinalaisuuteen, Olemme jatkuvasti valmiit. 8

9 Strategiset linjaukset Pelastuslaitoksen strategia on rakennettu visiosta ja toiminta-ajatuksesta seuraavista näkökulmista: Maakunnallinen vaikuttavuus ja palvelukyky Prosessit ja rakenteet Resurssit ja talous Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strategian ydin on näistä näkökulmista päätetyt menestystekijät. Niissä onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevimmin ja välittömimmin pelastuslaitoksen menestymiseen. Säännöllisesti tehtävän toimintaympäristön analyysin avulla arvioidaan strategista tilannetta. Toimintaympäristön analyysi on strategian lisäksi perusta vuosittaisiin toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Niissä määritellään toimintavuoden tulostavoitteet jotka tukevat kriittisissä menestystekijöissä onnistumista, sekä tavoitteiden arviointikriteerit. Menestystekijät Menestystekijöillä tarkoitetaan asioita, joiden on oltava kunnossa, jotta organisaatio voi selviytyä hyvin tehtävistään. Pelastuslaitoksen menestystekijät ovat: Kuva 1. Menestystekijät. 9

10 2.3 Pelastustoimen organisointi Kanta-Hämeen alueen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti alueen pelastustoimen hallinnosta vastaa Hämeenlinnan kaupunki, jonka ylläpitämä pelastuslaitos vastaa pelastuslain mukaisten tehtävien hoitamisesta Kanta-Hämeen pelastustoimen alueella. Pelastuslaitoksen hallinnosta ja organisaatiosta on päätetty alueen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksessa, Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännössä, pelastuslautakunnan johtosäännössä ja pelastuslaitoksen toimintasäännössä. Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen organisaation tavoitteena luoda pelastuslaitokselle edellytykset kustannustehokkaalle ja asiakaslähtöiselle palveluiden tuottamiselle lainsäädännön sekä sopijakuntien siltä edellyttämistä tehtävistä. - kauden aikana arvioidaan pelastuslaitoksen organisaatiorakenteen tarkoituksenmukaisuutta asiakaspalvelun näkökulmasta tarkasteltuna, huomioiden toiminta kaikissa valmiustiloissa. - Pelastuslaitoksen organisaatiorakennetta muutetaan arvioinnin perusteella tarvittaessa. 2.4 Henkilöstö Pelastuslaitoksen henkilöstö muodostuu päätoimisesta ja sivutoimisesta henkilöstöstä. Päätoimista henkilöstöä pelastuslaitoksen palveluksessa on 243,5 henkilötyövuotta, josta yksinomaan ensihoidon palveluksessa työskentelee 84,5 henkilötyövuotta. Palomiesten työpanoksesta 38 henkilötyövuotta kohdistuu ensihoitoon. Henkilöstön työpanoksesta riskienhallinnan tehtävien osuus on kolmentoista henkilövuoden verran (valvontatoiminta 10 htv ja turvallisuusviestintä 3 htv). Pelastuslaitoksella on työsopimus 54:n sivutoimisen palomiehen kanssa. Eri tehtäviin ja valmiuden muodostamiseen tarvittavat henkilömäärät on selvitetty tarkemmin kutakin tehtävää käsittelevissä kohdissa. Nykyisellä pelastustoimintaan osallistuvien henkilömäärällä saadaan tuotettua pelastustoiminnan valmiuden minimitaso. Eläkeiän nostosta johtuvasta ikääntymisestä seuraa työkykyisten väheneminen, jolloin valmiuden minimitasoa ei tulla saavuttamaan nykyisellä henkilömäärällä palvelutasopäätöskaudella. Henkilöstön tämänhetkinen ikärakenne on esitetty taulukossa 1. ikäryhmä alle yli 60 henkilöitä Taulukko 1. Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön ikäjakauma vuonna

11 - Nykyinen henkilöstö on sijoitettu siten, että pelastuslaitokselle osoitetut tehtävät voidaan suorittaa viivytyksettä, tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja asiakaslähtöisesti. - Henkilöstö on ammattitaitoista, motivoitunutta ja tehtäviinsä sitoutunutta. Henkilöstön työtyytyväisyys on hyvällä tasolla. - Laaditaan henkilöstöstrategia ja kehittämissuunnitelma sekä henkilöstötilinpäätöstä palvelevat mittarit, huomioiden erityisesti: henkilöstön osaamiskartoitus, päätoimisen henkilöstön osaamisen tason varmistaminen, henkilöstön urapolkusuunnittelu, ennakoiva rekrytointi, huomioiden kaikki palokuntamuodot, pelastustoimen henkilöstön määrä ja tehtävänkuvaukset arvioidaan huomioiden alueen asukasluku, alueen riskit ja palokuntien tehtävät. Tavoite: Henkilöstöresurssin kehittämissuunnitelma - Tehostaan henkilöstön urasuunnittelua ja resurssien suuntaamista toimintakyvyn mahdollistamiin tehtäviin, - Henkilöstön tehtäväkuvaukset tarkistetaan ja palkkausjärjestelmää kehitetään vastaamaan työn vaativuutta. 3. RISKIENHALLINTA 3.1 Pelastustoimelle kuuluva ohjaus Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuusja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa. Pelastustoimen ohjauksella tarkoitetaan toimia, joilla pelastuslaitos edistää, tukee ja seuraa pelastuslain velvoitteiden toteutumista. Ohjausvelvoite kattaa ihmisten, yritysten sekä muiden yhteisöjen ja oikeushenkilöiden ohjaamisen pelastuslaissa säädettyjen velvoitteiden täyttämisessä. Pelastustoimelle kuuluva ohjaus ja muu onnettomuuksien ehkäisytyö kuuluu kaikkien pelastuslaitoksen työntekijöiden tehtäviin. - Pelastuslaitos ohjaa pelastussuunnitelmien laatimista alueellaan järjestämällä tähän perehdyttävää koulutusta sekä arvioimalla suunnitelmia valvontatoiminnan yhteydessä. - Pelastuslaitos ohjaa poistumisturvallisuusselvitysten laatimista alueellaan järjestämällä tähän perehdyttävää koulutusta. Poistumisturvallisuusselvitys- 11

12 ten sisältöä ja loppupäätelmiä arvioidaan valvontatoiminnan yhteydessä. Tarvittaessa arviointiin käytetään käytännön kokeen järjestämistä. - Pelastuslaitos valvoo pelastustoimen laitteiden, laitteistojen ja väestönsuojien huollon ja kunnossapidon järjestelyitä valvontatoiminnan yhteydessä. - Pelastustoimelle kuuluvan ohjauksen tarkemmat järjestelyt ja siihen osoittavat resurssit esitetään vuosittain laadittavassa valvontasuunnitelmassa. Valvontasuunnitelman vahvistaa pelastuslautakunta. - Pelastustoimelle kuuluvaa ohjausta suorittaa koko pelastuslaitoksen henkilöstö. Tavoite: Pelastustoimelle kuuluvan ohjauksen kehittämissuunnitelma - Kuntalaisten ja yritysten, laitosten ja yhteisöjen ohjaus- ja neuvontapalveluita varten selvitetään palvelunumeron käyttöönoton mahdollisuus. Pelastushenkilöstön työurasuunnittelussa huomioidaan ohjauksen ja neuvonnan tehtävät vaihtoehtona pelastustoiminnalle. Yhden henkilötyövuoden kustannus on noin Pelastustoimelle kuuluva valistus ja neuvonta Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan pelastustoimelle kuuluvasta valistuksesta ja neuvonnasta (turvallisuusviestintä), jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa. Pelastuslaitosten valistus- ja neuvontatehtävää suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään noudattaen pelastustoimen strategian, sisäisen turvallisuuden ohjelman ja pelastustoimen turvallisuusviestinnän strategian painopisteitä ja keskeisiä toimintalinjoja. Valistus- ja neuvontatehtävän tulee perustua onnettomuusriskeihin ja toimintaa tulee kohdistaa riskiperusteisesti. Yksityisten ihmisten ja yhteisöjen vastuuta ja valmiuksia turvallisuusasioissa tulee pyrkiä lisäämään. Pelastustoimelle kuuluva valistus ja neuvonta kuuluvat kaikkien pelastuslaitoksen työntekijöiden tehtäviin. - Pelastusviranomaisille kuuluvan turvallisuusviestinnän kohderyhmistä ja toteutustavasta päätetään turvallisuusviestintäsuunnitelmassa. - Turvallisuusviestintäsuunnitelma vahvistetaan vuosittain ja laatimisessa huomioidaan SM:n turvallisuusviestintästrategian ja pelastuslaitosten turvallisuusviestintätyöryhmän suositukset. Turvallisuusviestintäsuunnitelman vahvistaa pelastuslautakunta. Suunnitelmassa määritetään myös toimintaan käytettävät resurssit ja päätetään palveluiden maksullisuudesta ja maksujen suuruudesta. - Turvallisuusviestinnän toteutumista arvioidaan ja siitä raportoidaan kolmannesvuosittain tehtävissä osavuosiraporteissa sekä laitoksen toimintakertomuksessa. - Kohderyhmien valinta tehdään: 12

13 - yleisen vaikuttavuuden perusteella (esim. päiväkodit, kouluikäiset), - riskiarvioinnin perusteella (esim. erityisryhmien asumisen turvaaminen sekä hoito- ja huoltolaitosten henkilökunta, itsenäisesti asuva ikääntynyt väestö), - pelastuslaissa annetun ohjaus-, neuvonta- ja valistusvelvoitteen perusteella (esim. pelastussuunnitteluvelvolliset kohteet, muu omatoimisen varautumisen koulutus), - valtakunnallisten kampanjoiden perusteella. - Valistuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa pyritään myös vastaamaan edellä mainittujen kohderyhmien ulkopuolelta tuleviin koulutuspyyntöihin. Tämä koulutus on pääsääntöisesti maksullista. - Valistusta, neuvontaa ja koulutusta suorittaa koko pelastuslaitoksen henkilöstö. Turvallisuusviestinnässä hyödynnetään myös sopimuspalokuntia. Tavoite: Turvallisuusviestinnän kehittämissuunnitelma - Turvallisuusviestintään pyritään palvelutasopäätöskauden aikana resursoimaan määrän ja laadun parantamiseksi päätoimista henkilöstöä. Pelastushenkilöstön työurasuunnittelussa huomioidaan turvallisuusviestinnän tehtävät vaihtoehtona pelastustoiminnalle. Yhden henkilötyövuoden kustannus on noin Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemiseksi Pelastuslaitoksen tulee onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi toimia yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asukkaiden kanssa sekä osallistua paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnittelutyöhön. - Pelastuslaitos toimii toimialansa asiantuntijana ja antaa pyydettäessä toimialaansa liittyviä lausuntoja mm.: - rakennusvalvontaviranomaiselle uudis- ja korjausrakentamiseen liittyen (ml. väestönsuojien rakentaminen), - kaavoitusviranomaiselle maankäytön turvallisuuteen ja pelastustoimen toimintaedellytyksiin liittyen, - ympäristöviranomaiselle ympäristölupiin liittyen, - muille viranomaisille (esim. poliisi, sosiaaliviranomaiset, Tukes), - em. lausuntojen antaminen keskitetään pääsääntöisesti riskienhallinnan tulosyksikölle ja siihen käytettävät resurssit esitetään vuosittain laadittavassa valvontasuunnitelmassa. Päätoimisesti riskienhallintatyötä tekevien paloinsinöörien määrä on 4 htv. - Pelastuslaitos osallistuu toimialansa asiantuntijana paikallisten turvallisuussuunnitelmien laatimiseen ja muuhun paikalliseen turvallisuustyöhön. 13

14 3.4 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta. Palontutkinnan tavoitteena on tapahtunutta vastaavien onnettomuuksien ehkäisy ja vahinkojen rajoittaminen sekä pelastustoiminnan ja toimintavalmiuksien kehittäminen. Palontutkinnassa arvioidaan tulipalon syttymissyy ja selvitetään tarvittavassa laajuudessa palon syttymiseen ja leviämiseen vaikuttaneet tekijät, palosta aiheutuneet vahingot ja vahinkojen laajuuteen vaikuttaneet tekijät sekä pelastustoiminnan kulku. Selvityksen laajuuteen vaikuttaa erityisesti palon seurausten vakavuus. Palontutkinnan minimivaatimusten määrittelemiseksi palontutkinnat jaetaan kolmeen tasoon. Tutkinnan on vastattava kyseisen tason minimivaatimuksia ja tutkinta voidaan tehdä tarpeellisin osin laajemminkin. Taso 1: palontutkinnan perustaso, joka suoritetaan jokaisesta tulipalosta. Tason 1 palontutkinnasta vastaa pelastustoiminnanjohtaja. Tason 1 tutkinnassa arvioidaan tulipalon syttymissyy ja sen leviämiseen vaikuttaneet tekijät, palosta aiheutuneet vahingot, vahinkojen laajuuteen vaikuttaneet tekijät, kuten asukkaiden ja henkilökunnan toiminta palotilanteessa sekä pelastustoiminta. Käytännössä tason 1 palontutkinta suoritetaan kirjaamalla pelastustoimen onnettomuus- ja resurssitietokantaan (Pronto) onnettomuus- ja rakennusselosteiden vaatimat tiedot. Taso 2: palontutkinnan laajempi taso, joka suoritetaan vähintään tutkintakriteerit täyttävistä tulipaloista. Tason 2 tutkinnassa selvitetään tulipalon syy ja perehdytään tarkemmin onnettomuuden laajuuteen vaikuttaneisiin tekijöihin mukaan lukien pelastustoiminta. Tason 2 tutkinnassa tulipalo dokumentoidaan ja raportoidaan Pronto:on ja tarvittaessa erilliselle raportille jatkokäsittelyä varten. Tason 2 palontutkinnasta vastaa tehtävään koulutettu palontutkija. Taso 3: palontutkinnan laajin taso, joka suoritetaan tarpeen vaatiessa erityisen merkittävistä tapauksista tai osana muuta tutkintaa. Päätöksen tutkinnan aloittamisesta voi tehdä Onnettomuustutkintakeskus, sisäasiainministeriö tai pelastuslaitos. Tason 3 palontutkintaa varten kootaan työryhmä, johon voi kuulua osallistujia pelastuslaitoksen ulkopuolelta. Työryhmä työskentelee erikseen nimetyn puheenjohtajan johdolla. Tutkinnan suuntaaminen ja laajuus määrittyy tutkittavan tapauksen ja tutkintatietojen tuottaman lisäarvon perusteella. Tason 3 tutkinta raportoidaan kuten tason 2 tutkinta ja sen toteuttamisesta vastaa tehtävään koulutettu palontutkija. - Pelastuslaitos suorittaa 1. tason palontutkinnan kaikista tulipaloista tason tutkinta suoritetaan vähintään tulipaloista, joissa on vakavia henkilövahinkoja, tulipaloista, joista saatavilla tutkintatiedoilla voidaan arvioida olevan merkitystä palovahinkojen vähentämiseen ja ennalta ehkäisyyn vuosittaisen palontutkinnan ohjekirjeen linjausten mukaan, alueellisten tai ajankohtaisten teemojen perusteella tai käynnissä olevien tutkimushankkeiden tarpeiden mukaan tason tutkinta suoritetaan aina erillisen päätöksen mukaan. 14

15 3.5 Valvontatehtävät - Kaikki pelastustoiminnanjohtajat suorittavat 1 tason palontutkintoja. 2 ja 3 tason palontutkintoja varten pelastuslaitokselle nimetään palontutkintaryhmä. Palontutkintaryhmään osallistuminen edellyttää vähintään Pelastusopiston järjestämien palontutkinnan perus- ja täydennyskoulutuskurssien suorittamista. Pelastuslaitoksen palontutkintaryhmän koko on 3-5 henkilöä. Pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava pelastuslain säännösten noudattamista. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Valvonnan on perustuttava riskien arviointiin ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvontasuunnitelmassa määritetään palotarkastettavat kohteet ja muut valvontatoimenpiteet paikallisten olosuhteiden ja alueella esiintyvien riskien perusteella. Keskeiset käytettävät valvontatoimenpiteet kuvataan valvontasuunnitelmassa (mm. palotarkastus, omavalvonta, asiakirjavalvonta, muu valvonta, yhteistyö muiden viranomaisten kanssa). Valvontasuunnitelman on perustuttava palvelutasopäätökseen. Pelastustoimelle kuuluvat valvontatehtävät kuuluvat jokaisen pelastuslaitoksen työntekijän tehtäviin. - Pelastusviranomaisille kuuluvan valvontatyön kohdemäärittelystä, toistuvuudesta ja toteutustavasta päätetään valvontasuunnitelmassa, jonka pelastuslautakunta vahvistaa vuosittain. - Valvontasuunnitelman laatimisessa huomioidaan pelastuslaitosten yhteistyönä laatima valvontasuunnitelmaohje. - Kaikkiin kohteisiin voidaan tarvittaessa tehdä ylimääräisiä valvontakäyntejä. - Asuinrakennusten ja vapaa-ajan rakennusten tarkastuksia tehdään omavalvonnan avulla, esiintyviin riskeihin perustuen, erikseen pyydettäessä sekä vuosittain valvontasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä valittavien teemojen perusteella. Asuinrakennusten ja vapaa-ajan rakennusten palohenkilöturvallisuuden kehittymistä tuetaan turvallisuusviestinnällä. Asuinrakennusten valvontaa suorittaa ensisijaisesti vuorotyötä tekevä pelastushenkilöstö. Välittömässä lähtövalmiudessa olevan henkilöstön valvontatyössä huomioidaan toimintavalmius pelastustehtäviin. - Valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista peritään yleensä pelastuslain 96 :ään perustuva maksu. Valvontamaksun määräytymisperusteissa huomioidaan tarvittavilta osin valvontasuunnitelmaohjeen periaatteet. Pelastuslautakunta päättää valvontamaksujen suuruudesta vuosittain. 15

16 Tavoite: Valvontatoiminnan kehittämissuunnitelma - Valvontatoimintaan pyritään palvelutasopäätöskauden aikana resursoimaan päätoimista henkilöstöä erityisesti asumisen paloturvallisuuden ja sen valvonnan tehostamiseksi. Pelastushenkilöstön työurasuunnittelussa huomioidaan valvontatoiminnan tehtävät vaihtoehtona pelastustoiminnalle. Yhden henkilötyövuoden kustannus on noin Kemikaaliturvallisuuslainsäädännön mukaiset valvontatehtävät Lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (2005/390), kemikaaliturvallisuuslaki, 27 :n mukaan pelastusviranomaisen on tarkastettava vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavien tuotantolaitosten toimintatavat ja teknisen toteutuksen vaatimustenmukaisuus. Lain 115 :n mukaan pelastusviranomaiset valvovat lain noudattamista, kun on kyse vaarallisten kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista tai säilytyksestä, jollei sen valvonta 23 :n 2 momentin perusteella kuulu Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Lain 92 :n mukaan pelastusviranomainen voi antaa ilotulitteiden käyttöä koskevia paikallisista olosuhteista johtuvia, pelastustoimen aluetta tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. Näissä määräyksissä pelastusviranomainen voi sallia tiettyinä aikoina tai tietyissä paikoissa ilotulitteiden käytön ilman pelastusviranomaiselle tehtävää ilmoitusta. Samoin pelastusviranomainen voi kieltää ilotulitteiden käytön pelastustoimen alueella sellaisissa paikoissa, joissa käytön voidaan katsoa aiheuttavan erityistä vaaraa. Kemikaaliturvallisuuslainsäädännön mukaisia valvontatehtäviä suorittavat päällystöviranhaltijat. - Pelastuslaitos suorittaa pelastustoimelle kuuluvat kemikaalivalvontatehtävät voimassa olevien säädösten mukaisesti. - Kemikaalivalvontatehtävien toteuttamisesta ja niihin käyttävistä voimavaroista päätetään tarkemmin vuosittain vahvistettavassa valvontasuunnitelmassa. - Kemikaaliturvallisuuslainsäädännön mukaisten valvontatehtävien taksoista päätetään valvontasuunnitelmassa. 16

17 3.7 Nuohous Alueen pelastustoimi päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Alueen pelastustoimi voi alueellaan tai osassa sitä: 1. tuottaa nuohouspalvelut pelastuslaitoksen omana työnä; 2. hankkia nuohouspalvelut muulta palvelujen tuottajalta; tai 3. sallia rakennuksen omistajan tai haltijan sopia nuohouksesta palvelujen tuottajan kanssa. Kanta-Hämeessä nuohoustoiminta on järjestetty piirinuohousjärjestelmään perustuvana. - Pelastuslaitos huolehtii osaltaan alueellisesti kattavan ja ammattitaitoisen nuohousjärjestelmän ylläpitämisestä alueellaan. Pelastuslautakunta päättää kulloinkin voimassa olevasta nuohousjärjestelmästä ja sen mahdollisesta muuttamisesta. kauden alkaessa nuohoustoiminta järjestetään piirinuohousjärjestelmään perustuvana. - Pelastuslaitos seuraa aktiivisesti nuohousta koskevan lainsäädännön muutoksia sekä valtakunnallista kehitystä nuohouksen järjestämistavoissa. - Tulisijojen ja hormien nuohousvelvoitteen toteutumista edistetään pelastustoimelle kuuluvalla turvallisuusviestinnällä. Nuohousvelvoitteen toteutumista valvotaan mm. palotarkastuksien ja nuohoojilta saatavien nuohousluetteloiden avulla. Tavoite: Nuohouksen kehittämissuunnitelma - Nuohouspiirijakoa ja nuohouksen järjestämistapaa tarkistetaan sitä mukaa, kun nykyiset piirinuohoojat lopettavat toimintansa tai toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia. 4. PELASTUSTOIMINTA 4.1 Hälyttäminen Pelastustoiminnan muodostelmat hälytetään hälytysohjeen perusteella. Hälytysohje on laadittu siten, että hätäkeskus hälyttää pelastustoimintaan lähimmät tarkoituksenmukaiset yksiköt riippumatta siitä, miltä alueelta ne ovat. Hälytysohje on sovitettu yhteen valtakunnallisesti sekä pelastuslaitosten kesken että Hätäkeskuslaitoksen kanssa ja päivitetään Hälytysohje päivitetään yhteistyössä hätäkeskuksen kanssa

18 4.2 Johtaminen Jokaista pelastustehtävää johtaa pelastustoiminnanjohtaja, joka on pelastusviranomainen. Pelastustoimintaa tilannepaikalla pelastustoiminnanjohtajan ohjeiden mukaan johtava tilannepaikanjohtaja voi olla myös yksikönjohtaja. Pelastustoimintaa voi poikkeuksellisessa tilanteessa johtaa tilapäisesti myös muu pelastuslaitoksen palveluksessa oleva tai sopimuspalokuntaan kuuluva henkilö. Jokaisella pelastustoimintaan osallistuvalla muodostelmalla on johtaja. Pelastusmuodostelmia ovat: - pelastusyksikkö, vähintään 1 henkilö, - pelastusryhmä, vähintään 1+3, - pelastusryhmien muodostama pelastusjoukkue, vähintään 1+2+6, - pelastusjoukkueiden muodostama pelastuskomppania, vähintään , - pelastuskomppanioiden muodostama pelastusyhtymä, jonka muodostaminen on selvitetty tarkemmin kohdassa 5.2 Suuronnettomuusvalmius. Pelastusryhmiä johtavat sekä päätoimiset paloesimiehet että sopimuspalokuntien ja sivutoimisten palomiesten yksikönjohtajat. Paloesimiehiä on välittömässä valmiudessa neljällä päätoimisella paloasemalla. Paloesimiehet pystyvät johtamaan myös pelastusjoukkuetta. Pelastusjoukkueenjohtajina toimivia palomestareita on välittömässä valmiudessa kaksi, joista toisesta on yhteistoimintasopimus Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen kanssa. Palomestarit pystyvät johtamaan myös pelastuskomppaniaa. Päivystävä päällikkö johtaa pelastusjoukkuetta ja komppaniaa sekä vastaa johtokeskuksen perustamisesta ja tilannekuvan ylläpitämisestä ja välittämisestä. Päivystävän päällikön saatavuus on varmistettu varallaololla. Pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmällä voidaan johtaa joko yhtä pelastuskomppaniaa tai kolmea samanaikaisesti työskentelevää pelastusjoukkuetta. Lisähälytysten avulla voidaan vapaalla olevasta henkilöstöstä saada kokoon kaksi pelastuskomppaniaa lisää tai yhteensä koko pelastuslaitoksesta yksi pelastusyhtymä. Pelastuslaitoksen tiloihin on rakennettu johtokeskus, jossa pidetään yllä tilannekuvaa, ja jonne voidaan koota johtoryhmä ja tarvittavat asiantuntijat. Johtokeskuksen toiminnasta vastaa päivystävä päällikkö. Johtokeskuksesta on kerrottu enemmän kohdassa 5.4 Johtokeskus sekä johtokeskusohjeessa. Johtamisen toteuttaminen on esitetty pelastustoimintaohjeessa. - Ylläpidetään pelastustoimintaohjeen mukaista johtamisvalmiutta. - Ylläpidetään johtokeskusta sekä siinä työskentelevien johtamis- ja toimintavalmiuksia. - Kaikille johtamistasoille järjestetään vuosittain johtamiskoulutusta. 18

19 4.3 Toimintavalmius Ensimmäinen yksikkö saavuttaa kiireellisissä pelastustehtävissä kunkin kohteen sen maantieteellisen sijainnin perusteella (riskialue) määräytyvässä toimintavalmiusaikatavoitteessa vähintään 80 %:ssa tehtävistä. *) Laskelmat ja tilastot kuitenkin osoittavat, ettei siihen ylletä Hämeenlinnan kantakaupungin länsiosissa. Tämän vuoksi voidaan Hämeenlinnan kaupungin 1-riskialueiden länsiosissa päättää jatkossa toimintavalmiusajaksi nykyisellä paloasemaverkostolla ainoastaan 50 %. Ensimmäisen yksikön saavuttamisajat ja niiden toteutumistavoitteet on esitetty taulukossa 2. Toisena päämääränä on varsinaisen pelastustoiminnan aloittaminen. Se edellyttää neljän savusukeltajan saapumista kohteeseen ja valmistelevien tehtävien valmistumista. Nykyiset ajat pelastustoiminnan aloittamisesta ja päätös näihin tähtäämisestä jatkossakin on esitetty taulukossa 2. Kolmas pyrkimys on pelastusjoukkueen muodostaminen. Se tarkoittaa pelastusjoukkueeseen kuuluvista yksiköistä viimeisen saapumista kohteeseen. Nykyiset ajat pelastusjoukkueen muodostumisesta ja päätös näihin tähtäämisestä jatkossakin on esitetty taulukossa 2. 1.yksikkö saavuttaa kohteen Pelastustoiminta alkaa, neljä savusukeltajaa Pelastusjoukkue koossa riskialueen luokka aika toteuma aika toteuma aika toteuma I 6 min 80% 11 min 80% 20 min 80% I, HML länsialueet 6 min *) 50% 11 min *) 50% 20 min 80% II 10 min 80% 14 min 80% 30 min 80% III 20 min 80% 22 min 80% 30 min 80% IV Taulukko 2. Ensimmäisen yksikön saapuminen kohteeseen, pelastustoiminnan aloittaminen ja pelastusjoukkueen kokoon saaminen. IV-riskialueille ei ole määritelty aikatavoitteita. Kuitenkin koko pelastustoimialueen keskimääräinen toimintavalmiusaikatavoite ensimmäisen yksikön kohteeseen saapumisesta on 12 minuuttia. Eläkeiän nosto aiheuttaa sen, että yhä harvempi palomies säilyy savusukelluskelpoisena eläkkeelle jäämiseensä asti. Mikäli toimintakyvyltään heikentyneiden työpanosta korvaamaan ei perusteta uusia palomiehen virkoja, ei taulukossa 2 esitettyjä savusukeltajia saada I-riskialueille riittävän montaa tavoiteajassa, vaan tavoiteajat ylittävät sisäasianministeriön asettaman tavoitetason. 19

20 - Toteutetaan taulukon 2 pelastustoiminnan toimintavalmiustavoitteet. Tämä edellyttää toimintakyvyltään heikentyneiden palomiesten korvaamista uusilla viroilla. Tämä tarkoittaa neljän vuoden aikana vuosittain kolmea henkilöä. Yhteensä kahdestatoista henkilöstä aiheutuva kustannus on noin Kustannusarviossa ei ole huomioitu esimerkiksi varhemaksujen välttämisellä saavutettavaa säästöä. - Työvuorojen minimivahvuuksiin luetaan vain savusukelluskelpoiset henkilöt. - Keskimääräinen koko pelastustoimialueen ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaikatavoite on 12 minuuttia. - Suunnitellaan ja mahdollisuuksien mukaan myös toteutetaan toimenpiteet Hämeenlinnan I-riskialueen toimintavalmiusaikojen nostamiseksi samalle tasolle muiden maakunnan I-riskialueiden kanssa. Tavoite: Toimintavalmiuden kehittämissuunnitelma - Sijoittamalla Hämeenlinnan kaupungin 1-riskialueiden länsiosien suunnalle yksi pelastusyksikkö, saavutetaan myös länsipuolen kohteet toimintavalmiusaikatavoitteessa vähintään 80 %:ssa tehtävistä. 4.4 Savusukellusvalmius Savusukelluksella tarkoitetaan paineilmahengityslaitteiden ja asianmukaisten suojavarusteiden avulla tehtävää sammutus- ja pelastustyötä, joka edellyttää tunkeutumista palavaan ja rajattuun sisätilaan, jossa on savua. Palavan rakennuksen katolla tapahtuva työskentely paineilmahengityslaitetta käyttäen rinnastetaan savusukellukseen. Savusukellusta suorittavan on oltava savusukelluskelpoinen. Sisäasiainministeriön julkaisemassa pelastussukellusohjeessa sekä Hämeenlinnan kaupungin työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa on selvitetty ne vaatimukset, jotka henkilön on täytettävä ollakseen savusukelluskelpoinen. Tällä hetkellä taulukossa 2 esitetty savusukellusvalmius toteutuu. Savusukellusvalmiuden ylläpitäminen myös vuoden 2013 jälkeen edellyttää kohdassa 4.3 selvitettyä toimintakyvyltään heikentyneiden palomiesten korvaamista. Savusukelluksen käynnistäminen edellyttää neljän pelastussukellusohjeen mukaisesti savusukelluskelpoisen palomiehen paikalla olemista. - Savusukellusvalmiutta pidetään yllä niin, että onnettomuuskohteeseen on saapunut taulukossa 2 mainitussa pelastustoiminnan aloittamisajassa vähintään neljä savusukeltajaa. Tämä edellyttää toimintakyvyltään heikentyneiden palomiesten korvaamista uusilla viroilla, kuten kohdassa 4.3 on selvitetty. 20

21 4.5 Kemikaalisukellusvalmius Kemikaalisukelluksella tarkoitetaan välittömän vaaran alueella tehtäviä tiedustelu-, pelastus-, torjunta- tai muita vastaavia tehtäviä, jotka edellyttävät paineilmahengityslaitteen ja soveltuvan kemikaalisuojapuvun käyttöä. Kemikaalisukellusta eivät ole sellaiset opastus-, avustus-, asiantuntija-, jälkiraivaus- ja muut vastaavat tehtävät, joissa ei ole olennaista kemikaalialtistuksen vaaraa. Kemikaalisukellusta suorittavan on oltava savusukelluskelpoinen. Sisäasiainministeriön julkaisemassa pelastussukellusohjeessa sekä Hämeenlinnan kaupungin työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa on selvitetty ne vaatimukset, jotka henkilön on täytettävä ollakseen savusukelluskelpoinen. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen vaarallisten aineiden torjuntaohjeessa on lisäksi määritelty muut kemikaalisukeltajan vaatimukset. Kemikaalisukellusvalmius tarkoittaa vähintään neljän kemikaalisukeltajan ja heidän tarvitsemansa kaluston ylläpitämistä niin, että Kanta-Hämeen alueella on käytettävissä yhteensä 16 kemikaalisukeltajaa toimintavalmiusaikojen puitteissa. Neljän kemikaalisukeltajan valmiudella voidaan vastata pelastussukellusohjeessa määriteltyihin tavanomaisiin kemikaalionnettomuustilanteisiin ja kokonaisvalmiudella pelastussukellusohjeessa määriteltyihin vaativiin kemikaalionnettomuustilanteisiin. Tällä hetkellä tämä valmius toteutuu. Kemikaalisukellusvalmiuden edellä kuvailtu ylläpitäminen myös vuoden 2013 jälkeen edellyttää kohdassa 4.3 selvitettyä toimintakyvyltään heikentyneiden palomiesten korvaamista. Vaarallisten aineiden torjuntaohje on laadittu vuonna Siinä on määritelty toimintamallit vaarallisten aineiden onnettomuuksissa. - Kemikaalisukellusvalmiutta ylläpidetään päätoimisilla paloasemilla Forssassa, Hämeenlinnassa, Janakkalassa ja Riihimäellä. Tämä edellyttää toimintakyvyltään heikentyneiden palomiesten korvaamista uusilla viroilla, kuten kohdassa 4.3 on selvitetty. 4.6 Vesipelastusvalmius Sisäasiainministeriön julkaisemassa pintapelastus- ja vesisukellusohjeessa on määritelty vesipelastusvalmiuden eri tasot. I-tason vesipelastusvalmius tarkoittaa välitöntä pintapelastus- ja vesipelastusvalmiutta, jossa vesisukeltajat ovat I-tason vesisukeltajia. I-tason vesisukeltajien vaatimukset on määritelty samassa ohjeessa. III-tason pintapelastusvalmius määritellään alueen vesistöriskien mukaan. III-tason pintapelastusvalmius on niillä palokunnilla, jotka on määritelty hälytysohjeessa vesipelastustehtäviin. 21

22 Tällä hetkellä ei vesipelastusvalmiutta ole kartoitettu eikä I-tason vesipelastusvalmiutta ole. - I-tason vesisukellusvalmiutta ylläpidetään vuodesta 2015 alkaen vesipelastusvalmiuden kannalta tarkoituksenmukaisimmalla sijoituksella. - Pintapelastusvalmiutta ylläpidetään niillä paloasemilla, jotka on määritetty hälytysohjeessa vesipelastamistehtävien hälytysvasteisiin. - Kartoitetaan vesipelastusvalmiudet ja laaditaan vesipelastusohje 2015 mennessä. 4.7 Öljyvahinkojen torjuntavalmius Pelastustoimi vastaa öljyvahinkojen torjuntalain mukaan öljyvahinkojen torjunnasta alueellaan, ohjaa siihen varautumista ja laatii öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman. Öljyvahinkojen torjunta suunnitellaan vastaamaan alueen öljyvahinkojen riskeihin. Kanta-Hämeen alue ei kuulu alusöljyvahinkojen piiriin. Maaöljyvahinkojen torjuntataso on Kanta-Hämeessä MÖ 2, joka tarkoittaa keskusvarastotasoista öljyntorjuntakalustoa pelastustoimen alueella eri pisteissä. Kalusto on kuvattu sijoituspaikkoineen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa. Kaikilla öljyvahinkotehtäviin hälytettävillä yksiköillä on valmius ja kalusto öljyvahingontorjuntaan. - Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma päivitetään palvelutasopäätöskauden aikana. - Järjestetään öljyntorjuntaharjoitus vesistössä yhdessä muiden öljyvahingontorjuntaan osallistuvien tahojen kanssa. 4.8 Valmius muihin pelastustehtäviin Pelastustoiminnan tehtäviin kuuluvat onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten pelastaminen. Pelastustehtävät ovat hyvin moninaisia ja kattavat muun muassa pelastamisen eri liikennevälineisiin liittyvistä onnettomuuksista sekä niin korkealta kuin syvältäkin. Liikennevälineisiin liittyvien onnettomuuksien pelastamisessa varaudutaan kaluston ja koulutuksen osalta pelastamaan myös tilanteista, joissa on mukana raskasta kalustoa. 22

23 Valmius pelastustyöhön liikenneonnettomuuksissa ja korkealta pelastettaessa toteutuu tällä hetkellä taulukon 2 mukaisten toimintavalmiusaikojen puitteissa. - Valmius liikenneonnettomuuksissa pelastamiseen toteutuu taulukon 2 toimintavalmiusaikojen puitteissa. - Korkealta pelastaminen toteutetaan korkealla työskentelyn ohjeen mukaan. Vaativia korkealla pelastamisen tehtäviä suorittaa vain päätoiminen henkilöstö. 4.9 Väestön varoittaminen Väestön varoittamiseen tarvittavien hälyttimien hankinta ja ylläpito määräytyy ensisijaisesti siten, että asutuskeskukset saadaan hälyttimien peittoalueen piiriin. Tämän lisäksi hälyttimien sijoitteluun vaikuttavat normaaliajan riskitekijät, kuten vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja vaarallisten aineiden teolliseen käytön ja varastoinnin paikat. Nykyisillä väestöhälyttimillä tavoitetaan pääosa 1-riskialueista sekä myös 2-, 3- ja 4- riskialueiden asukkaita, vaikkakaan ei kattavasti. Väestöhälyttimien kuuluvuusalueiden ulkopuolella ja hälyttimiä täydentävinä tiedottamisvälineinä käytetään joukkoviestimiä ja kaiutinautoja. - Väestöhälyttimiä hankitaan palvelutasopäätöskaudella neljä kappaletta niin, että vuonna 2017 niiden peittoalue kattaa kaikki 1-riskialueilla ja niiden ympärillä kaupunkitaajamissa asuvat kantahämäläiset. Tavoite: Väestön varoittamisen kehittämissuunnitelma - Väestöhälyttimiä uusitaan ja hankitaan kattavasti myös 2-riskialueille. - Väestöhälyttimien ohjausjärjestelmä uudistetaan pelastuslaitoksen johtokeskuksesta ohjattavaksi. 23

24 4.10 Pelastustoimintaan osallistuva päätoiminen henkilöstö Edellisissä kohdissa mainittu valmius edellyttää taulukon 3 mukaista henkilöstön minimivahvuutta, jota ylläpidetään vuoden- ja vuorokauden ympäri. Päivystävä päällikkö Päivystävä palomestari Paloesimies 2) Palomies 2) Palomies 2), tukiyksikkö Forssa 1) 1 3 Hämeenlinna 1 1) 1 3 Janakkala 1 1) ) Riihimäki 1 3 1) Päivystyspiste ja -tapa riskien painottumisen perusteella 2) Savusukelluskelpoinen 3) Sijoituspaloasema riskien painottumisen perusteella ja ensisijaisesti korkealta pelastamiseen. Taulukko 3. Välittömässä valmiudessa olevan henkilöstön vähimmäismäärä, joka edellytetään taulukossa 1 ja kohdissa mainitun valmiuden ylläpitämiseksi. Pelastuslaitoksen henkilöstö työskentelee myös ensihoitopalveluiden tehtävissä yhteensä 38 henkilötyövuoden verran. Osa palomiehistä on suorittanut myös terveydenhuoltoalan tutkinnon. Tutkinnon suorittamiseen olisi mahdollista kannustaa muuttamalla heidän virkansa palomies-sairaankuljettajan viroiksi. Muutettavien virkojen lukumäärä riippuisi kouluttautumishalukkuudesta ja palkkaerotuksen maksamiseen liittyvän rahoituksen saatavuudesta. Taulukon 3 mukaisen vahvuuden ylläpito sekä ensihoitopalveluiden tehtäviin osallistuminen edellyttävät yhteensä vähintään 116 savusukelluskelpoista miehistön ja alipäällystön viranhaltijaa. Tällä hetkellä savusukelluskelpoisia on vähintään 116. Kokonaispalkkaus edistäisi henkilöstön työajan joustavaa käyttöä ja toisi työntekijöiden toivomaa helpotusta työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen. - Välittömässä valmiudessa olevan pelastustoiminnan henkilöstön minimivahvuus on Minimivahvuuteen luetaan vain savusukelluskelpoiset henkilöt. Tämä edellyttää toimintakyvyltään heikentyneiden palomiesten korvaamista uusilla viroilla. Tavoite: Päätoimisen henkilöstön kehittämissuunnitelma - Terveydenhuoltoalan tutkinnon suorittaneiden palomiesten virat muutetaan palomies-sairaankuljettajan viroiksi. - Poikkeuslupaa edellyttävän työajan piirissä olevan henkilöstön palkkauksen muuttaminen kokonaispalkaksi. 24

25 4.11 Pelastustoimintaan osallistuvat muut kuin päätoimiset Pelastustoimintaan osallistuu myös sopimuspalokuntalaisia, sivutoimisia palomiehiä ja muita sopimuksen tehneitä yhteisöjä. Heidän minimääränsä ja asemapaikkansa ovat vähintään sellaiset, joilla taulukossa 2 esitetyt tavoitteet ensimmäisen yksikön saapumisesta kohteeseen, pelastustoiminnan aloittamisesta ja pelastusjoukkueen kokoon saamisesta toteutuvat riskiruuduittain. Lisäksi minimimäärällä on pystyttävä vastaamaan kohdassa 5.2. esitettyyn suuronnettomuusvalmiuteen. Minimimäärä 288 henkilöä on laskettu kertomalla suuronnettomuusvalmiuden muodostamiseen tarvittava määrä neljällä. Tavoiteltava määrä on kuitenkin tätä suurempi. Muut kuin päätoimiset ovat mukana noin 45 %:ssa pelastuslaitoksen tehtävistä. Sopimuspalokuntien miehittämiä paloasemia on 25, sivutoimisten miehittämiä 3 sekä muiden yhteisöiden, tehdas- ja sotilaspalokuntien ylläpitämiä 7 paloasemaa. Pelastustoimintaan osallistuvia henkilöitä koskevat vaatimukset on määritelty pelastuslaissa, pelastussukellusohjeessa sekä pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien välisessä aluesopimuksessa. 2-riskialueella toimivien palokuntien valmiutta voidaan vahvistaa varallaolojärjestelyllä, mikäli se on tarpeen taulukon 2 tavoitteiden saavuttamiseksi. Sopimuspalokuntalaisten ja sivutoimisten palomiesten harjoittelun, huollon ja valmiuteen liittyvien työtuntien määrän kasvattaminen tarkoittaa kasvavia palkkiokustannuksia. - Sopimuspalokuntalaisten ja sivutoimisten palomiesten minimimäärä on yhteensä 72 yksikönjohtajaa sammutusmiestä = 288 hälytysosastokelpoista henkilöä. Tavoite: Muun kuin päätoimisen henkilöstön kehittämissuunnitelma - Muun kuin päätoimisen henkilöstön osaamisen kehittämiseen pyritään palvelutasopäätöskauden aikana resursoimaan päätoimista henkilöstöä. Pelastushenkilöstön työurasuunnittelussa huomioidaan koulutustoiminnan tehtävät vaihtoehtona pelastustoiminnalle. Yhden henkilötyövuoden kustannus on noin Toiminnan laajentamisesta (harjoittelumäärien lisääminen ja harjoittelun tukeminen, huoltotyön korvaaminen, varallaolojen toteuttaminen) aiheutuvat kustannukset

26 4.12 Pelastustoiminnan suunnitelmat Nykyiset pelastustoiminnan suunnitelmat on esitetty taulukossa 4. Pelastustoiminnan edellyttämiä suunnitelmia ja ohjeita laaditaan ja päivitetään taulukon 4 mukaisesti. suunnitelma laadittu päivitetään / laaditaan Pelastustoimintaohje Tiedotusohje 2013 tarvittaessa Johtokeskusohje Hälytysohje Viestiohje Kohdekohtaiset suunnitelmat eri vuosina palvelutasopäätöskaudella Vaarallisten aineiden torjuntaohje 2013 tarvittaessa Korkealla työskentelyn ohje Vesipelastusohje Ulkoiset pelastussuunnitelmat 2013 tarvittaessa tai viimeistään 2016 Sammutusvesisuunnitelma 2013 tarvittaessa Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma Palontutkintaohje 2013 tarvittaessa Valmiussuunnitelma Suuronnettomuussuunnitelma Evakuointisuunnitelma Väestönsuojelusuunnitelma Säteilyvaaratilannesuunnitelma Asemapalveluohje 2013 tarvittaessa Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Taulukko 4. Pelastustoiminnan ohjeiden ja suunnitelmien laatimisen ajoittaminen. 5. VARAUTUMINEN HÄIRIÖTILANTEISIIN JA POIKKEUSOLOIHIN 5.1 Varautumisen periaatteet Pelastustoiminta pyritään toteuttamaan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa mahdollisimman samankaltaisena kuin normaalioloissa. Taulukossa 2 mainittujen toimintavalmiusaikojen saavuttaminen ei kuitenkaan välttämättä ole mahdollista, mikäli häiriötilanteen tai poikkeusolojen luonne aiheuttaa pelastustoiminnalle huomattavasti lisätehtäviä tai vaikeuttaa suorittamisolosuhteita. Toimenpiteet valmiuden turvaamiseksi häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa on esitetty valmiussuunnitelmassa. 26

27 - Laaditaan pelastustoimen valmiussuunnitelma vuonna Tavoite: Varautumisen kehittämissuunnitelma - Pelastuslaitoksen henkilöstö, paloasemat ja kalusto ovat toimintakykyisiä myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. - Toimintaa eri valmiustiloissa vaarantavat riskit on tunnistettu ja niihin on reagoitu. 5.2 Suuronnettomuusvalmius Suuronnettomuusvalmius tarkoittaa vähintään pelastusyhtymän muodostamaa kokonaisuutta, joka kykenee keskeytyksettömään toimintaan. Pelastuslaitos kokoaa pelastusyhtymän viimeistään kahden tunnin kuluttua ensimmäisen yksikön hälytyksen vastaanottamisesta. Suuronnettomuusvalmius on määritelty sisäasianministeriön ohjeen mukaisen mitoituksen perusteella ja se sisältää myös valmiuden päivittäisonnettomuuksiin. Pelastusyhtymä muodostetaan taulukon 5 mukaisesti. Henkilöstö riittää kahteen pelastusyhtymään, jotka vuorottelevat niin, että toinen on kerrallaan töissä. Johtajat Esikunta Pelastusyhtymä 2 (päälliköt) 1 (päälliköt) ja 3 (muu päällystö) Pelastuskomppaniat Johtajat 1 (palomestari) 1 (palomestari) 1 (palomestari) Esikunta 1 (palomestari) 1 (palomestari) 1 (palomestari) Pelastusjoukkueet Johtajat 1 (palomestari), 2 (paloesimies) 3 (paloesimies) 3 (paloesimies) Pelastusryhmät Päätoimiset 3 (ypm) (ypm) (ypm) + 9 Muut yhteensä = 129 Taulukko 5. Pelastusyhtymän henkilöstövahvuus ja muodostaminen. Tarkemmat tiedot pelastusyhtymän muodostamisesta ja toimintaperiaatteista esitetään suuronnettomuussuunnitelmassa, joka laaditaan palvelutasopäätöskauden aikana. Taulukossa 5 ei ole huomioitu toisten pelastuslaitosten resursseja. Toisilta pelastuslaitoksilta pyydetään ja heille annetaan apua mahdollisuuksien mukaan, mutta kukin pelastustoimialue huolehtii ensisijaisesti omasta valmiudestaan eikä minimimitoituksessa tukeuduta toisten resursseihin. Kalustosuunnittelussa huomioidaan ylläpitämällä pelastusyhtymän edellyttämät 27 soveltuvaa pelastusyksikköä myös normaalioloissa. Suuronnettomuuksiin valmentavia johtamisharjoituksia järjestetään yhteistyössä alueen riskikohteiden kanssa. 27

28 - Ylläpidetään mahdollisuutta kahden pelastusyhtymän muodostamiseen. - Tarvittavat suunnitelmat ja ohjeet ovat ajan tasalla. - Järjestetään johtamisharjoituksia, joiden avulla kehitetään ja kartoitetaan johtamisvalmiuksia. 5.3 Hälytystehtävien priorisointi Kun hälytystehtäviä on enemmän kuin mistä resurssit selviävät, priorisoidaan tehtävät, kuten valmiussuunnitelmassa on esitetty. - Toteutetaan valmiussuunnitelman mukaisesti. 5.4 Johtokeskus Pelastustoimen tilannekuvaa ylläpidetään johtokeskuksessa, jonka perustamisesta vastaa päivystävä päällikkö. Johtokeskus miehitetään erikseen hälytettävällä johtokeskustyöskentelyyn koulutetulla päällystöllä. kauden aikana laaditaan johtokeskussuunnitelma, jossa selvitetään johtokeskuksessa käytettävä tekniikka ja siellä työskentelevien tehtävät. Tilannekuvan kokoamisessa hyödynnetään myös muita viranomaistahoja ja sidosryhmiä. Pelastuslaitos välittää tilannekuvaa alueen kunnille. Johtokeskukseen kutsutaan tarpeen mukaan myös muita viranomaisia ja asiantuntijoita. Tilanteen yleisjohtajana toimiva pelastusviranomainen määrittää kutsuttavat tahot ja johtaa työskentelyä heidän muodostamassaan johtoryhmässä. Johtokeskus ei ole rakenteellisesti suojattu väestönsuojan tasoisesti. Johtaminen siirretään osin tarvittaessa suojattuun tilaan. - Ylläpidetään johtokeskusta, jonka tekniikka mahdollistaa tehokkaan johtamistoiminnan suuronnettomuus- ja häiriötilanteiden hoidossa. Tavoite: Johtokeskuksen kehittämissuunnitelma - Selvitetään tilannekeskuksen tarve ja mahdollinen perustaminen. Pelastushenkilöstön työurasuunnittelussa huomioidaan tilannekeskuksen tehtävät vaihtoehtona pelastustoiminnalle. Yhden henkilötyövuoden kustannus on noin Ympärivuorokautinen tilannekeskuksen ylläpito edellyttää käytännössä noin 5 henkilötyövuotta. 28

29 5.5 Virka-apu muille viranomaisille ja kuntien varautumisen tukeminen Pelastuslaitos tarjoaa virka-apua muille viranomaisille siinä laajuudessa kuin pelastustoimen omat lakisääteiset tehtävät sallivat. Kuntien varautumista tuetaan omien tehtävien ohella mahdollisuuksien mukaan. Laajempi kuntien tukeminen on mahdollista, mikäli kunta sopii pelastuslaitokselta hankittavasta varautumisen asiantuntijapalvelusta. - Virka-apua tarjotaan mahdollisuuksien mukaan ja siitä erikseen sovittaessa. 5.6 Väestönsuojelu Pelastuslaitos on laatinut väestön evakuointisuunnitelman. Se päivitetään palvelutasopäätöskauden aikana. Väestönsuojelun aluejako määritetään ja koordinoidaan väestönsuojelusuunnitelmassa, joka laaditaan palvelutasopäätöskaudella. Pelastustoimen omaan väestönsuojeluorganisaatioon on tehty henkilö-, kalusto- ja tilavaraukset, ja henkilöstöä koulutetaan normaaliolojen pelastustoiminnan osaamiseen liittyvän koulutuksen yhteydessä. Väestönsuojelusuunnitelman mukaiset henkilö- kalusto- ja tilavaraukset kartoitetaan suunnitelman valmistuttua. - Päivitetään evakuointisuunnitelma. - Laaditaan väestönsuojelusuunnitelma. - Uusitaan pelastustoimen henkilö-, kalusto- ja tilavaraukset kahden vuoden välein. 29

30 6. KALUSTO JA KIINTEISTÖT 6.1 Kalusto Pelastustoimintaan osallistuvan ammattitaitoisen henkilöstön lisäksi tehokas pelastustoiminta vaatii määrältään ja laadultaan riittävän kaluston. Päivittäisten onnettomuuksien edellyttämä toimintavalmius kyetään turvaamaan asemapaikoille hankituilla sammutus-, pelastus- ja säiliöautoilla, joiden kalustoon sisältyvät välineet mm. liikenneonnettomuuksia, tulipaloja, pelastustehtäviä ja tavanomaisia torjuntatehtäviä varten. Vaativia pelastus- ja torjuntatehtäviä varten on oltava erikoiskalustoa, jotta tarvittavat pelastustoimet voidaan toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti. - Pelastuslaitoksen kaluston hankinnassa ja ylläpidossa keskitytään ensisijaisesti I- ja II-riskialueiden kalustoon. Ikääntyneet ja kunnoltaan epäluotettavat ajoneuvot ja muu kalusto poistetaan käytöstä. - Kalusto- ja varustehankinnoissa ja niiden sijoittamisessa huomioidaan onnettomuusuhat, toimintojen keskittämisellä saatavat kustannussäästöt sekä kaluston kierrättämis- ja yhteiskäyttömahdollisuudet. - pelastustoiminnan keskeisen kalustoresurssin sijoittamisesta paloasemille on esitetty palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa. - Erityisen kalliin kaluston investoinnit suunnitellaan palvelutasopäätöksen voimassaolokautta tarkastelevan investointiohjelman avulla, joka on esitetty palvelutasopäätöksen perustelumuistossa. Perustelumuistiossa on esitetty myös kaluston ohjeelliset uusimisvälit. - Investointiohjelman mukaiset investoinnit vahvistetaan vuosittain investointisuunnitelmassa talousarviokäsittelyn yhteydessä. Tavoite: Kaluston hankinnan ja ylläpidon kehittämissuunnitelma - Erityisen kalliin ajoneuvokaluston valtionavustusjärjestelmä on päättynyt vuoden 2013 alusta alkaen. Muutos aiheuttaa pelastuslaitokselle yli euron lisäkustannukset ajoneuvokaluston hankintaan. Vuosittaista investointimäärärahaa on korotettava aikaisemmin saatujen valtionosuuksien verran, mutta vähintään noin euroon. Vuosittainen investointimääräraha on saatava yleistä kustannusten nousua vastaavaksi. Investoinnit rahoitetaan uuden yhteistoimintasopimuksenmukaisesti kunnilta perittävin maksuosuuksin ( /as). - Kaluston ja varusteiden ylläpito- ja huoltotoimintaa kehitetään edelleen koko pelastustoimialuetta palvelevaksi. Kaluston ja varusteiden ylläpitoon ja huoltotoimintaan pyritään palvelutasopäätöskauden aikana resursoimaan päätoimista henkilöstöä. Pelastushenkilöstön työurasuunnittelussa huomioidaan huoltotoiminnan tehtävät vaihtoehtona pelastustoiminnalle. Yhden henkilötyövuoden resursointi ylläpito- ja huoltotoimintaan maksaa n / vuosi. Resursoinnin arvioinnissa on kuitenkin huomioitava siitä saatava työpanos ja sen myötä palveluiden oston tarpeen pieneneminen, pelastustoiminnan toimintavalmiuden säilyminen sekä mahdollinen säästö esim. erhemaksujen välttämisen myötä. 30

31 6.2 Kiinteistöt Pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kunnat vastaavat alueellaan siitä, että pelastuslaitoksen käyttöön osoitetaan tarvittavat tilat. Paloasemat ovat pääasiassa kuntien omistamia ja pelastuslaitos on niissä vuokralla. Vuokranmääräytymisperusteet ovat yhtenäistetty. - Pelastuslaitos ylläpitää riskialueiden tavoittamisen suhteen riittävää ja oikein sijoitettua paloasemaverkostoa. - Pelastuslaitoksen vuokraamien tilojen kunto kartoitetaan palvelutasopäätöskauden aikana. - Janakkalan Turengin paloaseman korvaavan Rastikankaan paloaseman rakentaminen toteutetaan erillisen hanke- ja rakentamissuunnitelman mukaisesti. Tavoite: Paloasemakiinteistöjen kehittämissuunnitelma - Hämeenlinnan kaupungin länsiosien I-riskialueita ei tavoiteta nykyisellä asemaverkostolla pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaisesti. Toimintavalmiuden kehittämiseksi ja aseman rakentamisen käynnistämiseksi tehdään hankeselvitys yhdessä ensihoitopalveluiden kanssa. - Pelastuslaitoksen mahdollisuudet pelastustoiminnan osaamisen kehittämiseen ja harjoittamiseen ovat riittämättömät harjoitteluun soveltuvan alueen puutteen vuoksi. Harjoitusalueen rakentamiseksi tehdään hankeselvitys Janakkalan paloaseman suunnittelun yhteydessä. - Pelastuslaitoksen toimintavalmius vesistössä tapahtuvaan pelastustoimintaan ja öljyntorjuntaan on riittämätön. Mahdollisuudet Vanajaveden rantaan sijoittuvan vene- ja öljyntorjuntasataman rakentamiseksi selvitetään. 7. MUUT TEHTÄVÄT 7.1 Sopimuksen mukaiset ensihoitopalvelut Pelastuslaitos voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain perusteella. - Pelastuslaitos toteuttaa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti sairaanhoitopiirin hyväksymän ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaiset ensihoitopalvelut. Ensivastetoiminta sisältyy ensihoitopalveluihin. Lisäksi pelastuslaitos toteuttaa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti sairaanhoitopiirin alueen terveydenhuollon hoitolaitosten väliset ambulansseilla tehtävät potilassiirrot ensihoitoasetuksen mukaisesti. 31

32 8. KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSVAIKUTUKSET Taulukossa 5 on esitetty yhteenveto palvelutasopäätöksessä esitetyistä kehittämishankkeista ja niiden kustannusvaikutuksista. Jokaisesta kehittämishankkeesta on kerrottu yksityiskohtaisemmin ko. kehittämistä selvittävässä luvussa. 32

33 PÄÄTÖSOSA Kuntien pelastustoimen maksuosuus edellisenä vuonna (2013) (2014) (2015) (2016) Riihimäen paloaseman vuokran kasvu Indeksikorotus edellisestä vuodesta 2 % Yhteensä TYKY-VAKANSSIT Toimintakyvyltään heikentyneet palomiehet (ei huomioitu VARHE maksujen välttämisestä 3 x x x x saatavia säästöjä) (luvut 4.3, 4.4 ja 4.5) Yhteensä ERILLINEN HANKEPÄÄTÖS Toimintavalmius Hämeenlinnan kaupungin länsipuolelle (luku 4.3) lisäksi henkilöstökulut lisäksi henkilöstökulut Janakkalan paloaseman uudisrakentaminen (luku 6.2 / PÄÄTÖS) Harjoitusalueen rakentaminen (luku 6.2) sis. paloasemaan Vene- ja öljyntorjuntalaiturin rakentaminen (6.2) netto Yhteensä TAVOITEOSA Palomiesvirkojen muuttaminen palomies-sairaankuljettajiksi (luku 4.10) Sopimuspalokuntatoiminnan tukeminen (4.11) Yhteensä INVESTOINTIMÄÄRÄRAHA osa Vuoden 2013 investointimääräraha Tasokorotus 0,30 / asukas YHTEENSÄ Taulukko 5. Yhteenveto kehittämishankkeiden kustannusvaikutuksista.

34 9. PÄÄTÖKSEN LAADINTA JA VOIMASSAOLOAIKA Pelastuslain mukaan alueen pelastustoimen palvelutasopäätös on voimassa määräajan. - on voimassa PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN SEURANTA Palvelutasopäätöksen toteutumista seurataan kolmannesvuosiraportein, talouden kuukausiraportein ja muilla raporteilla. - Palvelutason seuranta tapahtuu palvelutasopäätöskaudella jatkuvana arviointina ja asianomaisen vastuuhenkilön virkatyönä. - Pelastuslaitoksen kolmannesvuosiraportit lähetetään tiedoksi Hämeenlinnan kaupunginhallitukselle Hämeenlinnan kaupungin antamien ohjeistusten mukaisesti. - Pelastuslaitos raportoi neuvottelukunnalle toimintaansa ja talouteensa liittyvät asiat. Talouden kuukausiraportit lähetetään neuvottelukunnan jäsenille sekä sopijakuntien talousvastaaville. - Pelastuslautakunnalle saatetaan tiedoksi jokaisessa kokouksessa pelastuslaitoksen toiminnan ja talouden toteutumaraportit. - Johdon raportointijärjestelmästä saatavia pelastuslaitoksen henkilöstö- ja talousraportteja käsitellään tarvittaessa johtoryhmän kokouksissa. - Aluehallintovirasto valvoo pelastustointa sekä pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja tasoa toimialueellaan.

35 PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS PERUSTELUOSA Pelastuslautakunta

36 Palvelutasopäätöksen perusteluosa SISÄLTÖ: 1. JOHDANTO KANTA-HÄMEEN PELASTUSTOIMIALUEEN YLEISKUVAUS PELASTUSTOIMIALUEEN ONNETTOMUUSUHAT Onnettomuusuhkien tarkastelu pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (SM 21/2012) perusteella Riskialueiden muodostaminen Riskialuejaon käyttäminen ja toimintavalmiusaikojen arviointi MUUT RISKITEKIJÄT Tulipalot Liikenneonnettomuudet Vaarallisten aineiden onnettomuudet ja öljyvahingot Vesipelastustehtävät PELASTUSTOIMEN VALMIUS KALUSTO KUNTALIITTEET FORSSA HUMPPILA JOKIOINEN TAMMELA YPÄJÄ HÄMEENLINNA HATTULA JANAKKALA RIIHIMÄKI HAUSJÄRVI LOPPI

37 Palvelutasopäätöksen perusteluosa 1. JOHDANTO Pelastustoimen lakisääteisten palvelujen palvelutasosta on säädetty pelastuslain :ssä. Säädösten mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutason mitoittamiseksi pelastustoimen on mm. selvitettävä alueella esiintyvät onnettomuusuhat ja niistä aiheutuvat riskit sekä määritettävä niiden perusteella toiminnan tavoitteet, käytettävät voimavarat ja palvelujen taso. Tässä perusteluosassa käsitellään palvelutasopäätöksen perustana olevia onnettomuusuhkia, niistä aiheutuvia riskitekijöitä ja riskienhallintaa. Varsinaiset päätökset pelastustoimen palveluista ja niiden laadusta ja määrästä kirjataan palvelutasopäätökseen. Onnettomuusuhkien määrittämistä ohjeistaa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (SM:n julkaisuja 21/2012). Ohjeessa on uudistettu (vrt. Toimintavalmiusohje A:71) mm. riskialueiden määräytymisperusteita, pelastustoimen toimintavalmiuden käsitteitä ja pelastustoiminnan johtamiselle asetettuja vaatimuksia. Onnettomuusuhkien ja toimintavalmiuden tarkastelussa huomioidaan pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen lisäksi mm. pelastuslain ja valmiuslain säädökset, joiden mukaan pelastuslaitosten tulee varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen sekä normaaliajan häiriötilanteissa että poikkeusoloissa. Onnettomuusuhkia ja niihin varautumista käsitellään lisäksi useissa valtakunnallisissa strategioissa ja periaatepäätöksissä, kuten sisäisen turvallisuuden ohjelmassa, Suomen turvallisuus ja puolustuspolitiikassa, yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa ja pelastustoimen strategiassa. Myös nämä pyritään huomioimaan palvelutasopäätöstä ja sen perusteluosaa laadittaessa. 2

38 Palvelutasopäätöksen perusteluosa 2. KANTA-HÄMEEN PELASTUSTOIMIALUEEN YLEISKUVAUS MAA- JA VESIALUEET Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen alueeseen kuuluu Kanta-Hämeen maakunnan 11 kuntaa. Alue koostuu Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seutukuntien kunnista. Maa-alueen pinta-ala on 5199 km 2 ja vesistön 508 km 2. Vesistön osuus alueen koko pinta-alasta on hieman pienempi (n. 9 %) kuin koko maassa keskimäärin (10,2 %). Seutukunnista eniten vesistöä on Hämeenlinnan seudulla (11,6 % koko alueesta), Riihimäen (6,1 %) ja Forssan (5,5 %) vesistöalueiden suhteellisen osuuden ollessa huomattavasti tätä pienempi. VÄESTÖ Alueen asukasmäärä on (tilastokeskus ), josta eli noin 38 % asuu suurimmassa kaupungissa Hämeenlinnassa. Kanta-Hämeen 34 as/km 2 on tyypillinen Etelä-Suomen maakunnan väestötiheys (lukuun ottamatta Uuttamaata) ja se on selkeästi valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella (n. 18 as/km 2 ) luvulla maakunnan asukasluku on kasvanut noin asukkaalla. Seutukunnista Hämeenlinnan seudun asukasluku on kasvanut n ja Riihimäen 4300 asukkaalla, Forssan seudun asukasluku on ollut hienoisesti laskeva. Kanta-Hämeen maakunnan väestön ennustetaan kasvavan noin asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä (Tilastokeskus, 10/2012). Työ- ja kouluikäisten määrän ennustetaan säilyvän jokseenkin ennallaan, mutta yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti. Kuva 1. Kanta-Hämeen väestöennuste ikäryhmittäin v (Tilastokeskus 10/2012) Väestön ikääntyminen asettaa haasteita myös pelastuslaitokselle. Ikääntyminen itsessään sekä ikääntymisen mukanaan tuomat vaivat ja lisäävät onnettomuusriskiä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Tapaturmakatsaus 2012) ja heikentävät esim. kykyä omatoimiseen pelastautumiseen tulipalotilanteissa. Tilanne ei ole välttämättä pelastuslaitoksen näkökulmasta ongelmallinen, jos ikääntyville on tarjolla riittävästi korotetulla suojaustasolla (esim. paloilmoitin, sammutuslaitteisto, henkilökunta) varustettuja asumispalveluita. Yhteiskunnallinen tavoite on kuitenkin edistää kodinomaista asumista, jolloin yhä suurempi osuus ikäihmisistä asuu tavanomaisissa asunnoissa. Tällöin asukas on lähes aina oman toimintakykynsä varassa. Tämä näkyy pahimmillaan myös kotitapaturmien määrän kasvamisena. Pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnällä pyritään osaltaan vaikuttamaan onnettomuuksien määrään ja seurauksiin niitä vähentävästi. Sisäasiainministeriön turvallisuusviestintästrategian määrällinen tavoite on saavuttaa vuosittain 20 % väestöstä. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii pelastuslaitokselta lisäresursointia. Kanta-Hämeessä on vuosittain tavoitettu n % väestöstä, 3

39 Palvelutasopäätöksen perusteluosa joten strategian mukainen tulos vaatisi n. 350 koulutustilaisuuden lisäämistä vuosittain. Turvallisuusviestintästrategian tavoitteisiin pääseminen vaatisi noin yhden henkilötyövuoden lisäämistä turvallisuusviestinnän tehtäviin. RAKENNUSKANTA Kanta-Hämeessä on yli rakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala on n. 14,8 miljoonaa kerrosneliötä (Tilastokeskus: Asunnot, rakennukset ja kesämökit 2011). Rakennettu ympäristö vaikuttaa alueen riskeihin ja edellyttää varautumista pelastustoimintaan onnettomuustilanteissa. Rakennusten ja niissä tapahtuvan toiminnan turvallisuutta pyritään edistämään myös pelastuslaitoksen riskienhallinnan menetelmin. Näitä ovat mm. maankäytön ja rakentamisen asiantuntijapalvelut (esim. lausunnot kaavoituksesta, rakennusluvista ja paloteknisistä laitteistoista) ja sekä valvontatoiminta. Käyttötarkoitus / valvontaluokka Kohteita yhteensä Ympärivuorokautisessa käytössä olevat 264 Opetusrakennukset ja päiväkodit 248 Kokoontumis- ja liiketilat 770 Teollisuus- ja varastorakennukset 688 Maatalousrakennukset 605 Muut rakennukset 246 Asuinrakennukset Taulukko 1. Valvontakohteiden määrä Kanta-Hämeessä valvontaluokittain (Valvontasuunnitelma 2013). Kohteiden määrä ei kuvaa rakennusten vaan toiminnallisten kokonaisuuksien määrää. Asuinrakennusten palotarkastusta ei voida suorittaa valmiudessa olevien työvuorojen toimesta haja-asutusalueilla ilman, että toimintavalmius vaarantuisi. Asuinkiinteistöjen kattava valvontatoiminta erityisesti taajama-alueiden ulkopuolella vaatiikin lisäresursointia valvontatoimintaan minimissään yhden henkilötyövuoden verran. TIELIIKENNE Kanta-Hämeen maakunnan alueella ja läpi kulkee monia valtakunnallisesti tärkeitä tieliikenneväyliä, joiden liikennetiheydet ovat merkittäviä ja pääsääntöisesti edelleen voimakkaasti kasvavia. Taulukossa 2. on esitetty liikenneväylien pituudet, liikennesuoritteet ja henkilövahinkoonnettomuudet kunnittain v Kuvassa 2 on kuvattu keskimääräisten liikennemäärien kehittymistä Kanta-Hämeessä automaattisissa mittauspisteissä. Maanteitse vaarallisia aineita kuljetettiin Suomessa vuonna 2007 yhteensä noin 9,5 miljoonaa tonnia, vuonna 2010 määrä oli kasvanut 13,4 miljoonaan tonniin. 4

40 Palvelutasopäätöksen perusteluosa Maakunta / kunta Tiepituus (km) Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet Maantiet yhteensä Kevyen liikenteenväylät Liikennesuorite yhteensä (milj. autokm) Henkilövahinko-onnettomuudet v.2010 Kuolemaan johtaneet Loukkaantumiseen johtaneet Yhteensä Josta kevyt liikenne Kanta-Häme Forssa Hämeenlinna Riihimäki Hattula Hausjärvi Humppila Janakkala Jokioinen Loppi Tammela Ypäjä Taulukko 2. Maanteiden pituus, liikennemäärä ja henkilövahinko-onnettomuudet kunnittain v.2010 (Liikennevirasto 2012: Suomen tietilasto 2011) Kuva 2. Liikennemäärät automaattisissa mittauspisteissä v (Liikennevirasto 2012). 5

41 Palvelutasopäätöksen perusteluosa RAIDELIIKENNE Kanta-Hämeen alueella rautatieliikenne on vilkkainta pääradalla (rataosuus Helsinki Tampere). Lisäksi rataosuudet Riihimäki Lahti sekä Turku Tampere kulkevat maakunnan alueella. Rautateitse kulki vuonna ,6 miljoona tonnia vaarallisia aineita. Eniten rautateillä kulkee luokan 3 aineita (palavat nesteet), joita on noin 63 % kaikista aineista. Kuva 3. Tavara- ja henkilöliikenteen kuljetukset vuonna 2011 (Liikennevirasto 2012). VESILIIKENNE Kanta-Hämeen vesistöjen yhteenlaskettu pinta-ala on 507 km 2 (n. 9 % maakunnan kokonaisalasta). Pääosa vesistöistä on pienehköjä järviä ja lampia. Vanaja on Kokemäenjoen vesistöön kuuluva Vanajaveden reitin keskusjärvi Kanta-Hämeessä. Vesialueiden toiminnallisia riskejä aiheuttavat: risteily- ja muu ammattimainen vesiliikenne huviveneily pienveneily, vesiurheilu sekä moottorikelkkailu maantie- ja ilmailuliikenne yleisötapahtumat. Kanta-Hämeen alueella vesiliikenne keskittyy pääasiassa yksityiseen huviveneilyyn. Ainoa säännöllisesti ammattimaisesti liikennöity vesireitti ja samalla ainoa Merenkulkulaitoksen sisävesiväylä kulkee Hämeenlinnasta Tampereelle. Reitillä kulkevista aluksista suurimman matkustajakapasiteetti on 250 henkilöä. Matkustaja-aluksella tapahtuva onnettomuus muodostaa merkittävimmän vesialueiden suuronnettomuusriskin Kanta-Hämeessä. Huviveneily on moottoriveneiden (yli 15kW) osalta keskittynyt Puujoen, Kernaalanjärven, Vanajaveden ja Pyhäjärven alueille. Huviveneilyn, erityisesti vesiskoottereiden kasvaneet liikennemäärät ja nopeudet ovat lisänneet onnettomuusriskejä Kanta-Hämeessä. 6

42 Palvelutasopäätöksen perusteluosa Pienveneilyä, moottoriveneet (alle 15kW), soutuveneet, kanootit, kajakit, purjeveneet, purjelaudat jne. tapahtuu usealla vesialueella. Vesiurheilu on keskittynyt lähinnä uimarantojen, satamien ja kesämökkien läheisyyteen. Moottorikelkkailu muodostaa jääpeitteen aikana mahdollisen onnettomuusriskin. Valtatiet 2, 3, 10 ja 12 sekä kantatiet 54 ja 57 sekä useat muut raskaan- ja henkilöliikenteen käyttämät liikenneväylät sijaitsevat vesialueiden läheisyydessä ja ylittävät niitä pengerrysten ja siltojen avulla. Erilaisia yleisötapahtumia ja kilpailuja järjestetään ympärivuotisesti Kanta-Hämeen vesi-alueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä. Kanta-Hämeessä on valtakunnallisestikin merkittävä määrä vapaa-ajan asuntoja. Tämä vaikuttaa alueen ja myös vesillä liikkuvaan väestömäärään erityisesti kesäkuukausina ja tätä myötä onnettomuusriskiin vesialueilla. 7

43 Palvelutasopäätöksen perusteluosa 3. PELASTUSTOIMIALUEEN ONNETTOMUUSUHAT Pelastustoimen palvelutason on vastattava alueella esiintyviin onnettomuusuhkiin. Palvelutason määrittämiseksi pelastuslaitoksen on selvitettävä alueensa onnettomuusuhat ja niistä aiheutuvat riskit (Pelastuslaki 29 ). Onnettomuusuhkien kartoittamista sekä pelastustoimelle kuuluvaa riskienhallintaa ohjeistaa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (SM:n julkaisuja 21/2012), joka kumosi aikaisemman toimintavalmiusohjeen vuodelta 2003 (SM A:71). Tässä luvussa käsitellään pelastustoimialueen onnettomuusuhkia uuden pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (SM, 2012) pohjalta. 3.1 Onnettomuusuhkien tarkastelu pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (SM 21/2012) perusteella Uuden pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaisessa onnettomuusuhkien määrittämisessä on lähes samat lähtökohdat kuin vuoden 2003 toimintavalmiusohjeessa. Määrittely perustuu tilastolliseen tutkimukseen, jonka mukaan väestön ja rakennetun kerrosalan määrän sekä onnettomuuksien määrän välillä on selvä korrelaatio. Merkittävin ero uuden ja vanhan ohjeen välillä on onnettomuusriskin tarkastelutavassa. Uudessa ohjeessa pelastustoimialueet jaetaan riskiluokkiin käyttäen tapahtuneista rakennuspaloista johdettua regressiomallia sekä riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia. Ohjeen mukainen regressiomalli perustuu VTT:n, Pelastusopiston ja Helsingin pelastuslaitoksen vuosina toteuttamaan hankkeeseen, jonka loppuraportti on julkaistu nimellä Pelastustoimen riskianalyysimallien kehittäminen (VTT:n tiedotteita 2530). 3.2 Riskialueiden muodostaminen Regressiomalliin perustuva riskialuejako on toimitettu pelastuslaitoksille keskitetysti Sisäasiainministeriöstä (11/2011). Mallin selittäjinä ovat asukasluku, rakennetun kerrosalan määrä ja niiden yhteisvaikutus. Mallissa käytetään hilaruudukkoa, jossa ruudut ovat yhden neliökilometrin suuruisia (aiemmassa A:71 toimintavalmiusohjeessa 250m x 250m). Ruudun saama riskiluku määrittää suoraan riskialuejaon, johon pelastuslaitoksen toimintavalmiusaikoja verrataan. Aikaisemmassa mallissa tarkasteltiin noin 2 km 2 suuruisen alueen riskiruutuja. Jos alueelle sijoittui esim. vähintään 10 tietyn luokan riskiruutua, muodostui alueelle ruutujen arvon mukainen riskialue. Riskialueiden muodostaminen on tehty seuraavasti: 1. Pelastustoimialueen asukasluku ja rakennuskanta (vuodelta 2010) on sidottu paikkatietoina ruudukkoon, jossa ruudun koko on 1 km x 1 km. Alla on erimerkkikuva riskialueruudukosta. Kuva 4. Esimerkki riskialueruudukosta 1 km x 1 km. 8

44 Palvelutasopäätöksen perusteluosa 2. Ruuduille on määritetty riskiluokat 1-4 regressiomallin avulla. Luokille on annettu riskiluokkaa vastaavat värit. Alla on esimerkki riskialueiden luokitukset esittämisestä karttapohjalla. Kuva 5. Esimerkki riskialueluokituksen esittämisestä riskialueruudukossa. Toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa esitetyt raja-arvot ja käytetyt värit ovat seuraavat: Riskiluokka Riskitaso I Riskitaso 1 II 0,25 < Riskitaso < 1 III 0,1 < Riskitaso < 0,25 IV Riskitaso < 0,1 Kanta-Häme jaetaan 5703 riskialueeseen. Alla olevassa taulukossa on esitetty riskialueiden määrät ja keskeisten muuttujien arvot riskialueittain: Riskiluokka yht. Asukkaita Kerrosala Työpaikat Onnettomuudet kpl yht. /km 2 yht. /km 2 yht. /km 2 kpl / vuosi / alue I ,05 II ,53 III ,88 IV ,5 0,08 Taulukko 3. Asukasluku, kerrosala, työpaikat ja onnettomuuden riskialueittain Kanta-Hämeessä. Riskialuejaon tarkistaminen tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella Regressiomallin avulla luotua riskialuejakoa voidaan tarkentaa riskiluokan määrittävillä onnettomuuksilla. Tällaisia onnettomuuksia ovat rakennuspalot, rakennuspalovaarat, liikennevälinepalot, muut tulipalot, liikenneonnettomuudet, sortumat/sortumavaarat, räjähdykset/räjähdysvaarat, vaarallisten aineiden onnettomuudet ja kiireelliseksi luokitellut ihmisen pelastamistehtävät. Tarkastelu toteutetaan siten, että pelastuslaitos arvioi ne riskiruudut, joissa on tapahtunut riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia viiden vuoden seurantajaksolla keskimäärin vähintään kaksi vuosittain. Arvioinnin perusteella voidaan korottaa riskiruudun riskiluokkaa seuraavasti: Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan I. 9

45 Palvelutasopäätöksen perusteluosa Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään kaksi mutta vähemmän kuin 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan II. Edellä mainittu arviointi on tehty MapInfo-ohjelman avulla. Tarkastelua varten haettiin Pelastustoimen tilastoista (Pronto) vuosien riskiluokan määrittävät onnettomuudet. Onnettomuudet vietiin hilaruudukkoon siten, että jokaisen vuoden onnettomuudet muodostivat hilaruudukon taulukkoaineistoon oman sarakkeen. Tämän jälkeen tietokantaan tehtiin kyselyt, jossa haettiin ruutuja, joiden onnettomuustaajuus on ollut viiden vuoden aikana vähintään 10/vuosi tai 2-9/vuosi. Lopuksi ehdon täyttäviä ruutuja verrattiin regressiomallin mukaiseen riskialuejakoon. Tehdyssä tarkastelussa suurten onnettomuustaajuuksien ruudut olivat pääsääntöisesti myös regressiomallin mukaisesti korkean riskitason alueita. Ainoa merkittävä poikkeama Kanta-Hämeessä oli Janakkalan Turengin taajama, jonka riskialueluokitus nostettiin tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella riskiluokkaan I (alueen regressiomallin mukainen riskitaso on 0,94 ja onnettomuustaajuus tarkastelujaksolla 11,6 / vuosi). Kyseinen alue on jo aiemmin vanhan toimintavalmiusohjeen mukaisesti tulkittu I-riskiluokan alueeksi. Alla on kuvattu Turengin taajaman riskialuetarkastelu toteutuneiden onnettomuuksien perusteella. Kuva 6. Esimerkki onnettomuustaajuustarkastelusta ja sen vaikutuksesta riskialueluokitukseen. 3.3 Riskialuejaon käyttäminen ja toimintavalmiusaikojen arviointi Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa on annettu tavoitteelliset aikarajat riskialueiden saavuttamiselle. Aikarajat koskevat A- ja B-kiireellisyysluokan tehtäviä, joihin liittyy tai voi liittyä välitöntä ihmisen, ympäristön tai suurien omaisuusarvojen pelastamista. Toimintavalmiusaikoja tarkasteltaessa on huomioitava yksiköiden lähtöön ja hälytysajoon kuluva aika. Uusi suunnitteluohje antaa tavoiteajat myös ensitoimenpiteisiin (tiedustelu, tehtäväkäskyt, kalustoselvitykset ym.) käytettävälle ajalle. Toimintavalmiuden käsitteitä on havainnollistettu seuraavassa kaaviossa. 10

46 Palvelutasopäätöksen perusteluosa Kuva 7. Toimintavalmiuden käsitteistö. Toimintavalmiusohjeen määrittelemien pelastusmuodostelmien osalta tarkastellaan yhden sammutusauton ja sen henkilöstön muodostamaa pelastusyksikköä sekä 2-5 pelastusyksikön muodostamaa pelastusjoukkuetta. Eri riskialueiden tavoittamiselle asetetut vaatimukset ovat seuraavat: Riskialue Muodostelmat ja toimintavalmiusajat Avunsaantiajan koostuminen Hätäkeskus Lähtöaika Ajoaika Pelastusyksikkö kohteessa Ensitoimenpiteet Tehokas pelastustoiminta alkaa (4 savusukeltajaa) Avunsaantiaika Pelastusjoukkue kohteessa I 2 min 1 min 5 min 6 min 5 min 11 min 13 min 20 min II 2 min 1-5 <9 min 10 min 4 min 14 min 16 min 30 min min III 2 min 1-5 <19 20 min 2 min 22 min 24 min 30 min min min IV 2 min 1-5 min < 40 min Taulukko 4. Toimintavalmiusvaatimukset riskialueittain. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen laskennallinen arviointi on tehty sijoittamalla asemapaikat paikkatietoina kartalle ja määrittämällä jokaiselle asemapaikalle lähtöaika, jonka kuluessa ensimmäisen yksikön pitäisi olla matkalla kohteeseen. Jatkuvassa päivystysvalmiudessa olevilla asemapaikoilla lähtöaikatavoite on 60 sekuntia hälytyksestä. Muilla asemapaikoilla tavoite on yleensä viisi minuuttia. Kohteen saavuttamiseen kuluvan ajan selvitettäessä on käytetty MapInfo-ohjelman G-Routersovellusta sekä Suomen Tiestö -tietokantaa. Laskennallisten toimintavalmiusaluiden (isokroni) piirtämiselle on annettu arvot siten, että lasketusta toimintavalmiusajasta on vähennetty tarkasteltavan asemapaikan tavoitteellinen lähtöaika (kts. edellinen taulukko). Näin toimintavalmiusalueissa on huomioitu asemapaikan tavoitteellinen lähtöaika ja hälytysajoon keskimääräin kuluva aika. 11

47 Palvelutasopäätöksen perusteluosa Kanta-Hämeen pelastustoimialueen paloasemille on laskettu em. periaatteita noudattaen toimintavalmiusalueet 6, 10, 20 ja 30 minuutin toimintavalmiusajoille. Näiden alueiden avulla on arvioitu sitä, tavoitetaanko eri riskialueet toimintavalmiuden suunnitteluohjeen edellyttämässä ajassa. Laskennassa on huomioitu vaadittava toimintavalmius seuraavien kriteerien mukaan: ensimmäisen pelastusyksikön toimintavalmius (ei vaatimuksia esim. savusukeltajien määrästä) tehokkaan pelastustoiminnan alkamiseen kuluva aika (kohteessa min. 4 savusukeltajaa) pelastusjoukkueen muodostamiseen kuluva aika (kohteessa min. pelastusyksikköä). Tarkemmat kuvaukset toimintavalmiuksista ja poikkeamista on esitetty kuntakohtaisissa liitteissä tämä muistion lopussa. Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaisen riskialuejaon ja pelastustoimialueen toimintavalmiusalueiden arvioinnin johtopäätelmiä: Asemapaikkojen sijainti eri riskialueisiin nähden on kohtalaisen hyvä. Onnettomuustilastoinnin mukaan toteutuneet toimintavalmiusajat vastaavat hyvin laskennallisia toimintavalmiusarviointeja. Riskialueluokittain poikkeamat on tarkemmin kuvattu kuntakohtaisissa liitteissä. Hämeenlinnan länsiosien 1-luokan riskialuetta ei tavoiteta Hämeenlinnan Kutalantien paloasemalta tavoiteajassa. Tämä edellyttää länsipuolen toimintavalmiuden kehittämistä eli käytännössä paloaseman sijoittamista keskeiselle paikalle. Riihimäen uuden paloaseman sijainti keskeisiin liikenneväyliin nähden parantaa alueen riskialueiden tavoitettavuutta (erityisesti Hausjärven Ryttylän ja Lopen Launosten 2-luokan riskialueet). Suunnitellun Janakkalan uuden paloaseman (Rastikangas) sijainti on toimintavalmiuden kannalta hyvä moottoritien (VT3) läheisyyden ansiosta. Toimintavalmiusaikoja tarkastelussa on hyvä huomata, että toimintavalmiusajat eivät yksin kerro mitään siitä, kykeneekö tehtävään lähtenyt yksikkö suoriutumaan annetusta sammutus- tai pelastustehtävästä. Erilaisista tehtävistä selviytyäkseen on yksikössä oltava sammutus- ja pelastustehtävät hallitseva henkilöstö ja asianmukainen kalusto. 12

48 Palvelutasopäätöksen perusteluosa 4. MUUT RISKITEKIJÄT 4.1 Tulipalot Tulipalojen kaikki eri lajit ovat vähentyneet viime vuosien aikana. Vuosikohtainen vaihtelu on kuitenkin suurta erityisesti maastopaloissa, joiden määrä riippuu sääolosuhteista. Työskentely rakennuspalossa edellyttää suurelta osalta pelastustoimintaan osallistuvista savusukelluskelpoisuutta. Tämä tarkoittaa pelastussukellusohjeessa määriteltyä vähimmäisvaatimusta henkilön terveydestä, työ- ja toimintakyvystä ja harjoittelumääristä. Rakennuspaloon hälytettävät pelastusyksiköt määritetään sen mukaan, kuinka paljon savusukeltajia onnettomuuspaikalle saadaan ko. pelastusyksikön mukana. Tulipalot ovat usein laajuudeltaan suuria, pitkäkestoisia ja luonteeltaan dynaamisia tehtäviä, joissa edellytetään johtamisosaamista, vahvaa johtamisjärjestelmää ja johtokeskuksen tukea. Sammutusvesisuunnitelmassa on määritelty tyypillisten tulipalojen vaatimat vesimäärät ja niiden hankkiminen. 4.2 Liikenneonnettomuudet Liikenneonnettomuuksien määrä kasvaa lähes säännönmukaisesti vuosittain. Kanta-Hämeen halki kulkee valtatie 3:n lisäksi useita muita korkeiden nopeuksien vilkkaita teitä, joilla sattuu vakavia onnettomuuksia. Ajoittain niissä on mukana myös raskasta liikennettä ja vaarallisia aineita. Kaluston ja henkilöstön osaamisen on vastattava sekä myös pelastusteknisesti vaativiin liikenneonnettomuuksiin liittyviin pelastustehtäviin. 4.3 Vaarallisten aineiden onnettomuudet ja öljyvahingot Teollisuus ja kuljetusreitit tuovat Kanta-Hämeeseen huomattaviakin määriä erityyppisiä vaarallisia aineita. Onnettomuuksia, joissa on mukana vaarallisia aineita, tapahtuu maakunnassa vuosittain vain muutamia, mutta ne ovat pelastustoiminnan kannalta erityislaatuisia ja vaativia. Vaarallisen aineen altistusalueella työskenteleminen on kemikaalisukellusta. Siihen liittyvät samat edellytykset kuin savusukeltamiseenkin, mutta harjoitteluun ja varustetasoon liittyvät vaatimukset ovat vielä korkeampia. Tämän vuoksi on kemikaalisukeltaminen rajattu ainoastaan päätoimisen henkilöstön suorittamaksi ja siihen liittyviä varusteita ylläpidetään ainoastaan neljällä päätoimisella paloasemalla. Pienimuotoisia öljyvahinkoja sattuu viikoittain. Jokaisessa pelastusyksikössä ja koko henkilöstöllä on osaaminen öljyvahingontorjuntaan. Vaativimmat öljyvahingot ovat päästömäärältään suuria ja leviävät laajalle alueelle tai vesistöön. Niitä varten tarvitaan erityiskalustoa ja osaamista. Vaarallisten aineiden teollinen käsittely ja varastointi aiheuttavat onnettomuusriskin lisäksi pelastuslaitoksen riskienhallinnalle tehtäviä mm. valvontatoiminnan ja pelastussuunnittelun muodossa. Kanta-Hämeessä on 28 kpl laajamittaisen käsittelyn tai varastoinnin laitosta. Näiden lisäksi maakunnassa on huomattava määrä vähäisen käsittelyn ja varastoinnin laitosta, joiden lupakäsittely ja valvonta kuuluvat pelastuslaitokselle. 13

49 Palvelutasopäätöksen perusteluosa Forssa Saint-Gobain Isover TPA Forssa Forssan Kirjapaino LUPA Forssa Vapo lämpökeskus LUPA Forssa HK LUPA Forssa Fingrid varavoimala TPA Tammela Puolustusvoimat, Tammelan varikko Turv.selv. Hattula Puolustusvoimat, Ilveskallio Turv.selv. Hämeenlinna AGA vetytehdas LUPA Hämeenlinna Rautaruukki TPA Hämeenlinna Elenia Ahvenisto LUPA Hämeenlinna Berner-Pultti Oy LUPA Hämeenlinna Tammer-Tukku LUPA Hämeenlinna ETRA TPA Hämeenlinna Kultakeskus LUPA Hämeenlinna Elenia Vanaja TPA Hämeenlinna Elenia Keinusaari LUPA Janakkala Maxam TPA Janakkala Suomen Nestlé Oy LUPA Janakkala Tervakosken paperitehdas LUPA Riihimäki Riihimäen järjestelyratapiha Turv.selv. Riihimäki AGA Pullokaasutehdas Turv.selv. Riihimäki Sacotec Components Oy LUPA Riihimäki WÜRTH TPA Riihimäki Ekokem Turv.selv. Riihimäki BASF Oy LUPA Riihimäki Valio Herajoki LUPA Riihimäki Riihimäen kaupunki LUPA Loppi Maxam Suomi Oy TPA Taulukko 5. Vaarallisten aineiden laajamittaisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin laitokset Kanta- Hämeessä. 4.4 Vesipelastustehtävät Veden varaan joutunut ihminen pelastetaan yleisimmin pintapelastamalla. Siihen pystyvät ne pelastusyksiköt, joiden toiminta-alueella on vesistöjä. Veden pinnan alta pelastaminen on vesisukeltamista, johon koulutetaan osa päätoimisista palomiehistä. Vesisukellustoiminnan aloittamiseen valmistautuminen on aloitettu Kanta-Hämeessä vuonna 2013, ja riittävästi koulutettuja henkilöitä ja hankittua kalustoa on koossa vesisukellustoiminnan aloittamiseksi aikaisintaan vuonna Kanta-Hämeessä on vuosina ollut yhteensä 67 pelastustehtävää, joissa ensisijainen tehtävä on ollut ihmisen pelastaminen vedestä. Tehtävät keskittyvät Kanta-Hämeenlinnaan ja siellä erityisesti ydinkeskustan alueelle. 14

50 Palvelutasopäätöksen perusteluosa 5. PELASTUSTOIMEN VALMIUS KALUSTO Pelastustoimintaan osallistuvan ammattitaitoisen henkilöstön lisäksi tehokas pelastustoiminta vaatii määrältään ja laadultaan riittävän kaluston. Päivittäisten onnettomuuksien edellyttämä toimintavalmius kyetään turvaamaan asemapaikoille hankituilla sammutus-, pelastus- ja säiliöautoilla, joiden kalustoon sisältyvät välineet mm. liikenneonnettomuuksia, tulipaloja, pelastustehtäviä ja tavanomaisia torjuntatehtäviä varten. Vaativia pelastus- ja torjuntatehtäviä varten on oltava erikoiskalustoa, jotta tarvittavat pelastustoimet voidaan toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti. Asemapaikkojen kaluston osalta tavoitellaan toimintavalmiutta, jolla jokainen asemapaikka kykenee naapuriasemien valmius huomioiden selviytymään päivittäisistä onnettomuuksista. Suurempien onnettomuustilanteiden sekä erilaisten torjuntatehtävien (öljyntorjunta, vaarallisten aineiden torjunta, vahingontorjunta) edellyttämä erikoiskalusto keskitetään tai kootaan usealta asemapaikalta. Kaluston ja varusteiden keskitetystä hankinnasta, ylläpidosta, huoltotoiminnasta ja niiden kehittämisestä vastaa teknisten palveluiden tulosyksikkö yhdessä operatiiviseen toimintaan osallistuvan henkilöstön kanssa. Tehtäviin kuuluu mm. hankintoihin liittyvä investointisuunnittelu, hankintojen ja huoltopalveluiden kilpailuttaminen, huollon ohjeistus ja osin toteutus sekä muut vastaavat tehtävät. Pelastuslaitoksen omana työnä tehtävän huoltotoiminnan kehittämistä voi pitää taloudellisesti ja etenkin toiminnallisesti järkevänä. Ajoneuvokaluston kierrätys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että uudet ajoneuvot sijoitetaan ensisijaisesti vilkkaimmille paloasemille (päätoimiset/i-riskialueiden sekä II-riskialueiden paloasemat). Taulukossa 6 on esitetty ohjeelliset uusimisvälit ajoneuvotyypeittäin ja paloasemaluokittain. Taulukossa 7 on esitetty keskeisen operatiivisen ajoneuvokalusto sijoitus paloasemittain ja taulukossa 8 palvelutasopäätöskauden investointisuunnitelma ajoneuvokaluston osalta. Ohjeelliset uusimisvälit (vuotta) Ajoneuvotyyppi Päätoimiset II-riskialueiden asemat Muut Tarkastus Johto Miehistönkuljetus Sammutus Säiliö Raivaus Tikas- ja puomitikas Muut raskaat Veneet Maastoajoneuvot Taulukko 6. Ohjeelliset uusimisvälit ajoneuvotyypeittäin. Taulukossa 7 on esitetty keskeisen ajoneuvokaluston sijoitus I- ja II-riskialueiden paloasemille eli niille asemille, joilta teoreettisesti tavoitetaan riskialueet ensimmäisen yksikön osalta pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaisesti. Näiden asemien lisäksi pelastuslaitoksen riittävä toimintavalmius edellyttää myös muille asemille sijoitettavaa kalustoa. Tämän kaluston minimimäärä on esitetty taulukon 7 kohdassa muut asemat. Taulukon 7 kaluston kokonaismäärä kuvaa myös sitä kaluston määrää, jonka hankinta ja ylläpito ovat mahdollista nykyisten määrärahojen puitteissa. Toiminnallisuuden ja kokonaistaloudellisuuden kannalta on perusteltua kehittää vaihtoehtoisia kalustotyyppejä (esim. säiliösammutusauto) sekä palokuntien erikoistumista (esim. vesihuolto). 15

51 Palvelutasopäätöksen perusteluosa Johto (1 Sammutus Säiliö (2 Puomitikas (1 Raivaus Kemikaali Huomioita Hämeenlinna Hauho 1 1 Lammi 1 1 Renko 1 1 Kalvola 1 1 Hattula 1 1 Turenki 1 1 Forssa Jokioinen 1 1 Humppila 1 1 Tammela 1 1 Ypäjä 1 1 Riihimäki Hausjärvi, Oitti 1 1 Hausjärvi, Ryttylä 1 Hausjärvi, Hikiä 1 Loppi 1 1 Muut asemat 8 4 Muut kuin I- ja II-riskialueiden ensimmäiset yksiköt sekä laitoksen vara-autot Pelastuslaitos yhteensä (3 Taulukko 7. Keskeisen operatiivisen kaluston sijoittaminen paloasemille (asemat, jotka ensimmäisenä yksikkönä I- tai II-riskialueella). Pelastustoimen valtionosuuksien poistaminen v asettaa pelastuslaitoksen investointien toteuttamiselle suuria haasteita. Investointirahoituksessa ei myöskään ole huomioitu kustannustason nousua. Nykyisellä investointimäärärahalla ( 4,00 / asukas) arvioidaan voitavan toteuttaa taulukon 8 mukaisten ns. operatiivisten ajoneuvojen hankinta. Muiden investointien toteuttaminen vaatii investointimäärärahassa valtionosuuksien poistumisen ja yleisen kustannustason nousun kompensoimista. Keskeiset investoinnit v Operatiiviset ajoneuvot Kemikaalintorjunta-auto Sammutusauto Sammutusauto Sammutusauto Pelastussukellusauto Säiliöauto Säiliöauto Raivausauto Johtoauto Vene (pelastussukellus) Johtoauto Säiliöauto Muut investoinnit Väestöhälytin Väestöhälytin Väestöhälytin Väestöhälytin Suurtehoruisku Tarkastustusauto Suurtehoruisku Tarkastusauto Tarkastusauto Johtamisjärjestelmät Tarkastusauto Taulukko 8. Operatiivisen ajoneuvokaluston ja muiden investointien hankintasuunnitelma v

52 Palvelutasopäätöksen perusteluosa KUNTALIITTEET Seuraavilla sivuilla (s ) on esitetty keskeisiä riskialueisiin liittyviä muuttujia kunnittain sekä pelastuslaitoksen toimintavalmius riskialueittain. Pelastustoimen resurssien esittämisessä on käytetty yksiköiden operatiivisia tunnuksia. Tunnuksissa kirjaimet kertovat pelastustoimialueen ja kaksi ensimmäistä numeroa asemapaikan. Kolmas (ja mahdollinen neljäs) numero kertoo yksikön tyypin (esim. 1 = sammutusauto). Alla olevassa taulukossa on esitetty pelastustoimen resurssien (kuntakohtaisilla sivuilla käytettyjen) yksiköiden asemapaikat. Tunnus KH40 KH42 KH43 KH45 KH46 KH47 KH48 KH49 KH50 KH52 KH53 KH54 KH60 KH61 KH62 KH63 KH64 KH65 KH66 KH70 KH72 KH73 KH75 KH76 KH77 KH78 KH81 KH82 KH83 KU80 PH32 PI40 VSLo Asemapaikka Hämeenlinnan paloasema Hämeenlinnan Idänpään ja ymp. VPK Hämeenlinnan VPK Hattulan VPK Kalvolan VPK Lammin VPK Hauhon VPK Tuuloksen ks. VPK Janakkalan paloasema (Turenki) Tervakosken TPK Rengon VPK Koljalan VPK Riihimäen paloasema Hausjärven pää- ja sivutoiminen asema Riihimäen VPK Ryttylän VPK Hausjärvi Hikiän sivutoiminen asema Lopen kirkonkylän sivutoiminen asema Lopen VPK Läyliäinen Forssan paloasema Forssan VPK Matkun VPK Jokioisten sivutoiminen asema Kuuman VPK Ypäjän sivutoiminen asema Humppilan VPK Tammelan VPK Teuro-Kuuslammin VPK Portaan VPK Hyvinkään paloasema (Keski-Uusimaa) Hämeenkosken VPK (Päijät-Häme) Toijalan paloasema (Pirkanmaa) Loimaan paloasema (Varsinais-Suomi) 17

53 Palvelutasopäätöksen perusteluosa FORSSA Asukasluku ( ) Rak. kerrosala k-m 2 (ei sis. mökit, maatalous) Pinta-ala km Ennakoitu väestökehitys v ,78 / 253,39 maa / koko Asukkaita 72 / maa-km 2 Riskialueet ja ensimmäisen yksikön toimintavalmius I-riskialueita: 4 II-riskialueita: 11 III-riskialueita: 9 Pelastustoimen resurssit ja toimintavalmius (mahdolliset poikkeamat toimintavalmiuden suunnitteluohjeesta punaisella) Riskialue 1 yksikkö Tehokas pelastustoiminta Pelastusjoukkue (4 savusuk.) Keskusta (I-riskialue) (<6 min): KH701 (<11 min): KH701 (<20 min): KH701, KH721, KH751, KH811, Keskusta (II-riskialue) KH781, KH706 ei välitön (<10 min): KH701 (<14 min): KH701 (<30 min): KH701, KH721, KH751, KH811, KH781 18

54 Palvelutasopäätöksen perusteluosa HUMPPILA Asukasluku ( ) Rak. kerrosala k-m 2 (ei sis. mökit, maatalous) Pinta-ala km Ennakoitu väestökehitys v ,94 / 148,59 maa / koko Asukkaita 17 / maa-km 2 Riskialueet ja ensimmäisen yksikön toimintavalmius I-riskialueita: 0 II-riskialueita: 2 III-riskialueita: 5 Pelastustoimen resurssit ja toimintavalmius (mahdolliset poikkeamat toimintavalmiuden suunnitteluohjeesta punaisella) Riskialue 1 yksikkö Tehokas pelastustoiminta Pelastusjoukkue (4 savusuk.) Keskusta (II-riskialue) (<10 min): KH781 (<14 min): KH781 (<30 min): KH781 KH701, KH721, KH731, KH751, KH761, KH771, KH781, VSLo11 19

55 Palvelutasopäätöksen perusteluosa JOKIOINEN Asukasluku ( ) Rak. kerrosala k-m 2 (ei sis. mökit, maatalous) Pinta-ala km Ennakoitu väestökehitys v ,43 / 181,95 maa / koko Asukkaita 32 / maa-km 2 Riskialueet ja ensimmäisen yksikön toimintavalmius I-riskialueita: 0 II-riskialueita: 4 III-riskialueita: 5 Pelastustoimen resurssit ja toimintavalmius (mahdolliset poikkeamat toimintavalmiuden suunnitteluohjeesta punaisella) Riskialue 1 yksikkö Tehokas pelastustoiminta Pelastusjoukkue (4 savusuk.) Keskusta (II-riskialue) (<10 min): KH751, KH701 (<14 min): KH751, KH701 (<30 min): KH751, KH701, KH721, KH731, KH751, KH761, KH771, KH781, KH811, VSLo11 20

56 Palvelutasopäätöksen perusteluosa TAMMELA Asukasluku ( ) Rak. kerrosala k-m 2 (ei sis. mökit, maatalous) Pinta-ala km Ennakoitu väestökehitys v ,40 / 715,12 maa / koko Asukkaita 10 / maa-km 2 Riskialueet ja ensimmäisen yksikön toimintavalmius I-riskialueita: 0 II-riskialueita: 3 III-riskialueita: 5 Pelastustoimen resurssit ja toimintavalmius (mahdolliset poikkeamat toimintavalmiuden suunnitteluohjeesta punaisella) Riskialue 1 yksikkö Tehokas pelastustoiminta Pelastusjoukkue (4 savusuk.) Keskusta (II-riskialue) (<10 min): KH881, RKH701 (<14 min): KH881, RKH701 (<30 min): KH881, KH701, KH721, KH751, Eerikkilä (III-riskialue) KH811, KH821, KH831 (< 20min): KH701 (<22 min): KH701 (<30 min): KH881, KH701, KH721, KH751, KH811, KH821, KH831 21

57 Palvelutasopäätöksen perusteluosa YPÄJÄ Asukasluku ( ) Rak. kerrosala k-m 2 (ei sis. mökit, maatalous) Pinta-ala km Ennakoitu väestökehitys v ,75 / 183,25 maa / koko Asukkaita 14 / maa-km 2 Riskialueet ja ensimmäisen yksikön toimintavalmius I-riskialueita: 0 II-riskialueita: 1 III-riskialueita: 3 Pelastustoimen resurssit ja toimintavalmius (mahdolliset poikkeamat toimintavalmiuden suunnitteluohjeesta punaisella) Riskialue 1 yksikkö Tehokas pelastustoiminta Pelastusjoukkue (4 savusuk.) Keskusta (II-riskialue) (<10 min): KH771, VSLo11 (<14 min): KH771, VSLo11 (<30 min): KH771 KH701, KH721, KH751, KH761, KH771, KH781, VSLo11 22

58 Palvelutasopäätöksen perusteluosa HÄMEENLINNA Asukasluku ( ) Rak. kerrosala k-m 2 (ei sis. mökit, maatalous) Pinta-ala km Ennakoitu väestökehitys v ,76 / 2031,55 maa / koko Asukkaita 37 / maa-km 2 Riskialueet ja ensimmäisen yksikön toimintavalmius I-riskialueita: 5 II-riskialueita: 37 III-riskialueita: 42 Pelastustoimen resurssit ja toimintavalmius (mahdolliset poikkeamat toimintavalmiuden suunnitteluohjeesta punaisella) Riskialue 1 yksikkö Tehokas pelastustoiminta (4 savusuk.) Pelastusjoukkue Keskusta, itä (I-riskialue) Keskusta, länsi (Iriskialue) Kalvola (II-riskialue) Renko (II-riskialue) Hauho (II-riskialue) Lammi (II-riskialue) (<6 min): KH401 (<11 min): KH401 (<20 min): KH401, KH505, KH431, KH421, KH451 (>6 min): KH401 (>11 min): KH401 (<20 min): KH401, KH505, KH431, KH421, KH451 (<10 min): KH461 (<14 min): KH461, PI401 (<30 min): KH461, KH451, KH431, KH401, PI401 (<10 min): KH531 (<14 min): KH531 (<30 min): KH531, KH401, KH431, KH451, KH505 (<10 min): KH481 (<14 min): KH481 (<30 min): KH481, KH401, KH451, KH471, KH491 (<10 min): KH471 (<14 min): KH471 (<30 min): KH471, KH401, KH491, PH321 23

59 Palvelutasopäätöksen perusteluosa HATTULA Asukasluku ( ) Rak. kerrosala k-m 2 (ei sis. mökit, maatalous) Pinta-ala km Ennakoitu väestökehitys v ,84 /427,39 maa / koko Asukkaita 27 / maa-km 2 Riskialueet ja ensimmäisen yksikön toimintavalmius I-riskialueita: - II-riskialueita: 6 III-riskialueita: 15 Pelastustoimen resurssit ja toimintavalmius (mahdolliset poikkeamat toimintavalmiuden suunnitteluohjeesta punaisella) Riskialue 1 yksikkö Tehokas pelastustoiminta Pelastusjoukkue (4 savusuk.) Parola (II-riskialue) (<10 min): KH451, KH401 (<14 min): KH451, KH401 (<30 min): KH451, KH401, KH431, KH451, KH461, KH481, KH505, KH531 24

60 Palvelutasopäätöksen perusteluosa JANAKKALA Asukasluku ( ) Rak. kerrosala k-m 2 (ei sis. mökit, maatalous) Pinta-ala km Ennakoitu väestökehitys v ,44 / 586,07 maa / koko Asukkaita 31 / maa-km 2 Riskialueet ja ensimmäisen yksikön toimintavalmius I-riskialueita: 1 II-riskialueita: 10 III-riskialueita: 15 Pelastustoimen resurssit ja toimintavalmius (mahdolliset poikkeamat toimintavalmiuden suunnitteluohjeesta punaisella) Riskialue 1 yksikkö Tehokas pelastustoiminta (4 savusuk.) Pelastusjoukkue (min 3 yksikköä) Turenki (I-riskialue) (<6 min): KH505 (<11 min): KH505 (<20 min): KH505, KH401, KH541 Tervakoski (II-riskialue) (<10 min): KH521 (<14 min): KH521, KH601 (<30 min): KH521, KH401, KH431, KH451, KH505, KH541, KH601, KH621, KH631 25

61 Palvelutasopäätöksen perusteluosa RIIHIMÄKI Asukasluku ( ) Rak. kerrosala k-m 2 (ei sis. mökit, maatalous) Pinta-ala km Ennakoitu väestökehitys v ,02 / 125,56 maa / koko Asukkaita 238 / maa-km 2 Riskialueet ja ensimmäisen yksikön toimintavalmius I-riskialueita: 3 II-riskialueita: 17 III-riskialueita: 11 Pelastustoimen resurssit ja toimintavalmius (poikkeamat toimintavalmiuden suunnitteluohjeesta punaisella) Riskialue 1 yksikkö Tehokas pelastustoiminta Pelastusjoukkue (4 savusuk.) Keskusta (I-riskialue) (<6 min): KH601 (<11 min): KH601 (<20 min): KH601, KH621, KU801, KH641 26

62 Palvelutasopäätöksen perusteluosa HAUSJÄRVI Asukasluku ( ) Rak. kerrosala k-m 2 (ei sis. mökit, maatalous) Pinta-ala km Ennakoitu väestökehitys v ,80 / 398,78 maa / koko Asukkaita 23 / maa-km 2 Riskialueet ja ensimmäisen yksikön toimintavalmius I-riskialueita: - II-riskialueita: 5 III-riskialueita: 9 Pelastustoimen resurssit ja toimintavalmius (mahdolliset poikkeamat toimintavalmiuden suunnitteluohjeesta punaisella) Riskialue 1 yksikkö Tehokas pelastustoiminta (4 savusuk.) Pelastusjoukkue (min 3 yksikköä) Oitti (II-riskialue) (<10 min): KH611 (<14 min): KH611 (<30 min): KH611, KH601, KH631, KH641, Hikiä (II-riskialue) Ryttylä (II-riskialue) (<10 min): KH641 (<14 min): KH641, KH601 (<10 min): KH631, KH601 (<14 min): KH631, KH601 KH505, KU801 (<30 min): KH641, KH601, KH631, KH621, KH611, KH505, KU801 (<30 min): KH631, KH601, KH611, KH641, KH621, KH505, KU801 27

63 Palvelutasopäätöksen perusteluosa LOPPI Asukasluku ( ) Rak. kerrosala k-m 2 (ei sis. mökit, maatalous) Pinta-ala km Ennakoitu väestökehitys v ,62 / 655,98 maa / koko Asukkaita 14 / maa-km 2 Riskialueet ja ensimmäisen yksikön toimintavalmius I-riskialueita: - II-riskialueita: 3 III-riskialueita: 8 Pelastustoimen resurssit ja toimintavalmius (mahdolliset poikkeamat toimintavalmiuden suunnitteluohjeesta punaisella) Riskialue 1. yksikkö Tehokas pelastustoiminta Pelastusjoukkue (4 savusuk.) Kirkonkylä (II-riskialue) (<10 min): KH651 (<14 min): KH651 (<30 min): KH651, KH601, KH661, KH521, Launonen (II-riskialue) KU801 (<10 min): KH601 (<14 min): KH601 (<30 min): KH601, KH621, KH641, KH651, KH661, KH521, KU801 28