Jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun vuosiyhteenveto 2017

Transkriptio

1 PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY Jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun EUROFINS AHMA OYOY Projektinro: 11030

2 1 PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Sari Rinta-Piirto, Projektipäällikkö Helena Puro, limnologi FM Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ PUHDISTAMO LUPAEHDOT VESIHUOLTO, VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY TARKKAILUN TOTEUTUS PUHDISTAMON KUORMITUS JA TEHO KÄYTTÖTARKKAILU JÄTEVESIMÄÄRÄT SÄÄ JA HYDROLOGIA VESISTÖTARKKAILU VESISTÖN YLEISKUVAUS AINEISTO JA MENETELMÄT VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO LIITTEET Liite 1. Puhdistamon analyysitulokset 2017 Liite 2. Menetelmätiedot Liite 3. Vesistötarkkailutulokset 2017 Copyright Eurofins Ahma Oy Oivaltajantie 10, SEINÄJOKI p

3 2 1. YLEISTÄ 1.1 Puhdistamo Pihtiputaan kunta on siirtänyt vuoden 2013 alusta alkaen vesihuoltolaitoksen toiminnan ja kaukolämmön jakelutoiminnan kunnan omistamalle Pihtiputaan Vesi ja Lämpö Oy:lle. Pihtiputaan kirkonkylän puhdistamo sijaitsee välittömästi Pihtiputaan taajaman itäpuolella. Käsiteltyjen jätevesien purkuputken pää sijaitsee Kolimajärvessä noin 100 metrin päässä puhdistamolta koilliseen Putaanvirran virtausuoman suulla. Pihtiputaan kirkonkylän puhdistamolla jätevedenkäsittely alkoi 1960-luvun alkupuolella ja nykyisessä laajuudessaan puhdistamo on toiminut vuodesta 1985 alkaen. Jätevedenpuhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosforin poistoa tehostetaan ferrosulfaatilla. Prosessi koostuu välppäyksestä, hiekanerotuksesta, ilmastuksesta ja selkeytyksestä. Laitokselle otetaan vastaan sako- ja umpikaivolietteitä. Prosessista poistettavasta ylijäämälietteestä erotetaan ylimääräinen vesi sakauttamalla vesipitoista lieteseosta painovoimaisesti, jonka jälkeen liete kuivataan suotonauhapuristimella. Puristimelle pumpattavaan lietteeseen lisätään kuivauksen tehostamiseksi polyelektrolyyttiä. Sakeutuksessa erottuva rejektivesi ohjataan ilmastukseen. Lietteen kuivatuksessa erottuva vesi johdetaan hiekanerotukseen. Kuivattu liete siirretään ruuvikuljettimella kuljetuslavalle ja kuljetetaan entiselle kaatopaikka-alueelle kompostoitavaksi. Taulukko 1. Puhdistamon mitoitusarvot ja vuoden 2017 mitatut keskiarvot Mitoitusarvot Mitatut keskiarvot vuodelle 2017 Q kesk m 3 /d () Q kesk m 3 /h 44,6 22,5 BOD 7atu kg/d P kok kg/d 14 4,7 N kok kg/d 33,2 Kiintoaine kg/d 145 asukasvastineluku Lupaehdot Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut Keski-Suomen ympäristöviraston Pihtiputaan kunnan jätevedenpuhdistamon toiminnalle antaman ja Vaasan hallintooikeuden muuttaman ympäristölupapäätöksen KSU-2005-Y-51/121 lupamääräykset. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätön Dnro LSSA-VI/504/04.08/2010 ( ) koskee hakemuksen mukaisten yhdyskuntajätevesien sekä jako- ja umpisäiliölietteiden käsittelyä ja käsitellyn jäteveden johtamista nykyiselle purkupaikalle Putaanlahteen. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat Keski-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän luvan KSU-2005-Y- 51/121 määräykset kokonaisuudessaan. Taulukossa 2. on esitetty voimassa olevat lupaehdot. Raja-arvoihin sisältyvät mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot. Ympäristöluvan asettamia raja-arvoja tarkastellaan

4 3 neljännesvuosikeskiarvoina. Valtioneuvoston asetuksen raja-arvojen toteutumista seurataan näytekohtaisesti. Taulukko 2. Pihtiputaan jätevedenpuhdistamon lupaehdot mg/l Puhdistusteho % Tarkastelujakso BOD /4a kok.p 0,5 93 1/4a COD Cr /4a Kiintoaine /4a NH 4 N /1a 1.3 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Kunnan asukasmäärä oli vuoden 2017 lopussa 4 133, asukkaista oli puhdistamon viemäriverkoston piirissä eli viemäröintiaste oli 75 %. Teollisuuslaitoksia verkoston piirissä ei ole. Viemäriverkoston pituus oli 40,5 km ja sen materiaaleina olivat muovi (76 %) ja betoni (24%). 1.4 Tarkkailun toteutus Vuoden 2017 tulevan ja lähtevän jäteveden velvoitetarkkailunäytteet otettiin kokoomanäytteinä tarkkailuohjelman mukaan. Kullakin näytekierroksella otettiin lisäksi kertanäytteet ilmastusaltaista. Näytteenotoista on vastannut puhdistamonhoitaja, joka on toimittanut näytteet analysoitavaksi Eurofins Ahma Oy:n laboratorioon Seinäjoelle. Laboratorion on akreditoitu. 2. PUHDISTAMON KUORMITUS JA TEHO Kuvissa 1-6 on esitetty puhdistamon tulokuormitus, kuormitus vesistöön ja puhdistusteho vuosikeskiarvoina. Taulukossa 3 on verrattu toteutuneita mittaustuloksia lupaehtoihin vuosineljänneksittäin ja kokovuosikeskiarvona. Vuonna 2017 biologisenhapenkulutuksen tuleva kuormitus oli hieman yli tarkastelujakson keskiarvoa. Lähtevä kuormitus oli kuitenkin keskiarvoa pienempi joten puhdistusteho parani keskiarvoon nähden.

5 4 BOD7 kg/d Tuleva vesi [kg/d] Vesistöön johdettu vesi [kg/d] Puhdistusteho % kg/d ,0 98,0 96,0 94,0 92,0 90,0 88,0 86,0 84,0 82,0 80,0 % Kuva 1. Pihtiputaan jätevedenpuhdistamon BOD 7 -kuormitus vuosilta Kokonaisfosforin tuleva kuormitus oli vuonna 2017 samaa tasoa kuin tarkasteluvälillä Kokonaisfosforin vesistöön johdettu kuormitus oli samaa tasoa tarkasteluvälllä Aiempina vuosina kuormitus vesistöön on ollut suurempi. Puhdistusteho on vaihdellut tarkasteluvälillä vain vähäsen pois lukien vuoden 2009 arvoa (88,6%), vuoden 2017 arvo oli 97,0%. Kokonaisfosfori kg/d Tuleva vesi [kg/d] Vesistöön johdettu vesi [kg/d] Puhdistusteho% kg/d ,0 95,0 90,0 85,0 80,0 % Kuva 2. Pihtiputaan jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus vuosilta Vuoden 2017 kemiallinen hapenkulutus (COD cr ) oli sekä tulevan että vesistöön johdetun kuormituksen osalta keskitasoa tarkkailujvälillä Myös puhdistusteho oli lähellä tarkastelujakson keskiarvoa.

6 5 CODcr kg/d Tuleva vesi [kg/d] Vesistöön johdettu vesi [kg/d] Puhdistusteho % kg/d ,0 98,0 96,0 94,0 92,0 90,0 88,0 86,0 84,0 82,0 80,0 % Kuva 3. Pihtiputaan jätevedenpuhdistamon COD-kuormitus vuosilta Niin tuleva kiintoainekuormitus oli vuonna 2017 oli lähellä keskitasoa. Lähtevä kuormitus on vuosina samaa tasoa, mutta huomattavasti pienemopi kuin aiempina vuosina. Kiintoaineen puhdistusteho oli yli tarkastelujakson keskiarvon. Kiintoaine kg/d Tuleva vesi [kg/d] Vesistöön johdettu vesi [kg/d] Puhdistusprosentti , ,0 96,0 120 kg/d ,0 92,0 % ,0 88,0 0 86, Kuva 4.Pihtiputaan jätevedenpuhdistamon kiintoainekuormitus vuosilta Vuoden 2017 typen tuleva ja lähtevä kuormitus sekä puhdistusteho olivat tarkastelujakson keskitasoa.

7 6 Kok N kg/d kg/d Tuleva vesi [kg/d] Vesistöön johdettu vesi [kg/d] Puhdistusprosentti 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 % Kuva 5. Pihtiputaan jätevedenpuhdistamon typpikuormitus vuosilta Ammoniumtypen lähtevä kuormitus tarkastelujaksolla on laskenut vuosittain. Puhdistusteho vuonna 2017 oli hyvä (kuva 7). NH4N kg/d kg/d Vesistöön johdettu vesi [kg/d] Puhdistusprosentti Kuva 6. Pihtiputaan jätevedenpuhdistamon ammoniumtyppikuormitus vuosina

8 7 Vesistöön johdettu kuormitus on pienetynyt tai pysynyt lähes samana edelliseen vuoteen nähden. (taulukko 3). Ympäristölupaehdot täyttyivät kaikilta muilta osin paitsi ammoniumtypelle vuosikeskiarvoina asetetut rajat jäivät täyttymättä. Taulukko 3. Lupaehdot ja niiden toteutuminen vuosina BOD 7-ATU Kok. P Kiintoaine COD Cr NH4N mg/l puhdistu mg/l puhdistu mg/l puhdistu mg/l puhdistu mg/l % steho % steho % steho % steho % Lupaehdot , l vuosineljännes 5,8 98,0 0,29 97,3 6,7 97,5 40,1 93,2 ll vuosineljännes 3,1 98,5 0,19 97,4 9,6 96,1 28,7 94,0 lli vuosineljännes lv vuosineljännes Vuosikeskiarvo 2017 Vuosikeskiarvo ,8 98,0 0,26 97,0 8,1 96,6 34,4 93,0 5,2 98,1 0,30 96,6 6,8 98,0 36,7 93,7 4,6 98,1 0,26 97,1 7,9 97,1 34,4 93,5 14,5 76,4 4,2 98,0 0,24 98,0 10,8 93, , Puhdistamo täytti Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 esitetyt vaatimukset jätevesien käsittelylle muilta osin paitsi kiintoaineen poistuman osalta. VN:n asetuksen asettamat lupaehdot on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. VNa 888/2006 vaatimusten toteutuminen Pihtiputaan jätevedenpuhdistamolla vuonna 2017 (kokonaisfosforin pitoisuus laskettu avl puhdistamolle. BOD 7-ATU 1) COD 1) Cr Kiintoaine 1) Kok. P 2) mg/l poistuma mg/l poistuma mg/l poistuma mg/l % % % Lupaehdot ,8 61,0 90,4 29,0 89,6 0,26 1) näytekohtainen, verrataan yksittäisten mittausten tuloksia lupaehtoihin 2) verrataan vuosikeskiarvon tulosta lupaehtoihin

9 8 3. KÄYTTÖTARKKAILU Puhdistamon toiminnasta vastaa puhdistamonhoitaja Pertti Pasanen, joka suorittaa käyttötarkkailua ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Jätevedenpuhdistamo käytti sähköä kwh vuodessa. Saostuskemikaalina puhdistamolla käytettiin ferrosulfaattia 200 g/m 3 ja polymeeria. Ferrosulfaatin kokonaiskulutus vuonna 2017 oli kg ja polymeerin jäteveteen 100 kg. Lisäksi jäteveden ph:n säätöön oli käytetty vuonna 2017 NaOH:a (helmilipeää) kg. Kuivattua lietettä vuonna 2017 oli 393,5 m 3. Sakokaivolietettä vastaanotettiin m 3 / vuosi. Lietettä ei analysoitu Eurofins Ahman toimesta vuonna Taulukko 5. Käyttötarkkailutiedot vuodelta 2017 Käsitelty jätevesi Sähkön. Jäteveden saostuskemikaalit Veden kululietteen loppusijoitus Sakokaivominimi keskim. maksimi yhteensä kulutus FeSO4 polymeeritviem.alue lingottu kuivattu. liete Kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d m 3 /kk kwh/kk kg/kk g/m 3 kg/kk m3/kk m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk tammikuu , ,5 230 helmikuu , maaliskuu , huhtikuu , toukokuu , kesäkuu , heinäkuu , elokuu , syyskuu , lokakuu , marraskuu , joulukuu , Yhteensä koko vuonna: , , Keskimäärin vuorokautta kohti: , ,1 12,4 3.1 Jätevesimäärät Kuvissa 7 ja 8 on esitetty puhdistamon virtaamatiedot. Puhdistamolla käsiteltiin jätevettä yhteensä m 3, mikä oli enemmän kuin vuonna Vuonna 2017 laitosta ei jouduttu ohittamaan. Vuonna 2017 viikkovirtaama ei ylittänyt kertaakaan mitoitusvirtaamaa. Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle jätevesimäärälle m 3 /d, joten käyttöaste keskivirtaamalla oli 51,5 % ja 8 viikon maksimivirtaamalla 69,4 % (Taulukko 6).

10 9 m 3 Jätevesimäärät m 3 /d min kesk max mitoitus Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 7. Pihtiputaan jätevedenpuhdistamon kuukausittaisten jätevesimäärien minimi, maksimi ja keskiarvo vuonna Viikkovirtaamat [m 3 /vk] Viikkovirtaamat [m3/vk] Mitoitus Kuva 8. Pihtiputaan jätevedenpuhdistamon viikkovirtaamat vuonna 2017.

11 10 Taulukko 6. Vuotovesikertoimet ja hydraulinen käyttöaste vuonna 2017 Vuotovesikertoimet Hydraulinen käyttöaste % n v =Q(kesk.) / 4 perättäisen viikon min. Vrk virtaama = 1,48 4 vko minimivirtaama = 34,8 % n max = 8 perättäisen viikon max. vrk virtaama/ 4 perättäisen viikon min vrk virtaama = 2,00 keskivirtaama =51,5 % 8 vk maksimivirtaama =69,4 % 4. SÄÄ JA HYDROLOGIA Tammikuu 2017 oli Suomessa tavanomaista lauhempi ja monin paikoin keskimääräistä kuivempi. Keskilämpötila oli 2-4 astetta jaksoa korkeampi ja sademäärä jäi maan etelä- ja keskiosassa harvinaisen pieneksi. Helmikuu oli 2-3 astetta tavanomaista leudompi. Sademäärä oli maan etelä- ja pohjoisosassa tavanomaista pienempi, maan keskivaiheilla paikoin tavanomaista suurempi. Maan keskivaiheilla virtaamat pysyivät pääosin pitkän ajan keskivirtaamien alapuolella, sademäärästä huolimatta. Maaliskuu oli koko maassa 1-3 astetta tavanomaista leudompi ja siten neljäs peräkkäinen pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi maaliskuu. Sademäärä oli suuressa osassa maata melko tavanomainen. Lähinnä länsirannikolla ja maan keskivaiheilla sademäärät olivat selvästi keskiarvon yläpuolella. Sateet kasvattivat virtaamia, mikä näkyi selvänä piikkinä pitkän ajan keskivirtaamiin verrattuna. Huhtikuu oli suuressa osassa maata 1-2 astetta pitkän ajan keskiarvoa kylmempi. Edellisen kerran vastaavanlainen huhtikuu oli maan eteläosassa vuonna 2013, maan keskiosassa vuonna 2003 ja pohjoisessa vuonna Suuressa osassa maata huhtikuu oli tavanomaista sateisempi. Maan keskivaiheilla oli erityisen sateista ja Kainuussa sademäärät olivat yli kaksinkertaisia pitkän ajan keskiarvoon nähden. Myös toukokuu oli tavanomaista viileämpi. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa kuukausi oli poikkeuksellisen kolea eli vastaava toistuu keskimäärin muutamia kertoja sadassa vuodessa. Toukokuu oli myös tavanomaista kuivempi. Tavanomaiseen sademäärään yllettiin ainoastaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa noin 40 mm sadekertymällä. Kesäkuu oli koko maassa keskimääräistä koleampi. Sateet jakautuivat epätasaisesti. Siinä missä sateisimmilla alueilla kuukauden sademäärä oli lähes kaksinkertainen tavanomaiseen nähden, jäätiin kuivimmilla paukoilla alle puoleen pitkän ajan keskiarvoista. Heinäkuu oli maan etelä- ja keskiosassa paikoin harvinaisen kolea, eli näin kolea heinäkuu koetaan keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin. Maan lounais- ja länsiosassa oli paikoin harvinaisen kuivaa. Virtaamat Pohjanmaan mittauspisteillä olivat pääosin tavanomaista alhaisempia. Elokuun keskilämpötila oli melko tavanomainen lähes koko maassa. Elokuun sademäärä oli suuressa osassa maata vähän tavanomaista suurempi. Eniten sadetta kertyi Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan tienoilla, jossa elokuun sademäärä oli paikoin harvinaisen suuri. Syyskuun alussa Suomessa vallitsi korkeapaine, mutta kuukauden keskivaiheilla sää oli matalapaineiden vuoksi sateisempaa ja paikoin satoi runsaasti. Syyskuu oli maan itäosassa, Kainuussa sekä Koillismaalla tavanomaista sateisempi, kun taas maan länsiosassa sekä Lapissa oli tavanomaista kuivempaa. Syys-lokakuussa virtaamat ylittivät pitkän aikavälin keskiarvon. Lokakuu oli maan etelä- ja länsiosassa tavanomaista sateisempi, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla jopa poikkeuksellisen sateinen. Sateet aiheuttivat etelässä paikoin jokitulvia. Espoon Nuuksiossa satoi 226,1 mm, mikä jää 2 mm Suomen mittaushistorian lokakuun sade-ennätyksestä (Vihti vuonna 2006). Lokakuun keskilämpötila oli lähellä tavanomaista maan pohjois- ja itäosassa, sen sijaan maan länsiosassa lokakuu oli paikoin vajaan asteen tavanomaista kylmempi. Marraskuu oli

12 11 suurimmassa osassa maata 1 3 astetta tavanomaista lämpimämpi. Lisäksi marraskuu oli monin paikoin tavanomaista sateisempi. Etelärannikon läheisyydessä sekä Länsi-Lapissa sademäärät olivat harvinaisen suuria eli ne toistuvat keskimäärin harvemmin kuin kerran 10 vuodessa (Ilmatieteenlaitos 2018, Suomen ympäristökeskus 2018). Kuva 9. Kuukauden keskilämpötila vuonna 2017 ja pitkänajan keskiarvolämpötilat Viitasaaren havaintoasemalla. Kuva 10. Kuukausisadanta vuonna 2017 ja pitkänajan kuukausien keskiarvosadanta Viitasaaren havaintoasemalla.

13 12 5. VESISTÖTARKKAILU 5.1 Vesistön yleiskuvaus :n jätevesipuhdistamon purkuputki sijaitsee Putaanlahteen virtaavan Putaanvirran (3,73 km) virtausuomassa. Alvajärven ja Saanijärven (12,6 km 2 ) yläpuolisten vesistöjen vedet purkautuvat Putaanvirran kautta Kolimaan. Alvajärvi on alueen toiseksi suurin järvi (45,6 km 2 ). Se on matalahko (keskisyvyys 5,5 m, suurin syvyys 25,5 m) ja pitkänomainen järvi, jolla on suuri yhtenäinen selkävesialue. Alvajärvi on Kolimaa ruskeavetisempi ja rehevämpi. Pintavesityypiltään Alvajärvi on suuri vähähumuksinen järvi ja vuoden 2013 luokituksen perusteella sen ekologinen tila on hyvä (Vesikartta 2018). Kolima on karu ja syvä (keskisyvyys 8,6 m, suurin syvyys 66,3 m) järvi. Se on alueen suurin järvi (101,1 km 2 ), pituudeltaan 30 kilometriä ja leveydeltään noin 5 kilometriä. Kolimalle on tyypillistä suuret selkävedet, joita rikkovat harvalukuiset saaret ja karikot. Myös Kolima on pintavesityypiltään suuri vähähumuksinen järvi ja vuoden 2013 luokituksen perusteella sen ekologinen tila on hyvä (Vesikartta 2018). Purkuvesistö kuuluu Viitasaaren reitin Koliman (14.472) ja Alvajärven (14.481) valuma-alueisiin. Alvajärven valuma-alueen pinta-ala on noin 550 km 2. Saanijärven valuma-alueen pinta-ala on noin 413 km 2. Putaanvirran valuma-alue on 962 km 2. Putaanvirran keskivirtaama on noin 9,9 m 3 /s laskettuna Saanijärven luusuan keskivirtaamasta vuosien tietojen pohjalta. 5.2 Aineisto ja menetelmät Vesistötarkkailun havaintopaikkoja on neljä ja ne sijaitsevat Alvajärvessä, Putaanvirrassa ja Kolimajärvessä (Kuva 11). Havaintopaikat ja sijainnit ovat:ympäristöluvan (KSU-2005-Y-51/121) mukaan vesistötarkkailunäytteet otetaan seuraavilta näytteenottopaikoilta kaksi kertaa vuodessa: lopputalvella ja loppukesällä. Havaintopaikka Alvajärvi 1 puhdistamon yp. Kolimajärvi 58 (Putaanlahti) puhdistamon ap. Kolimajärvi 58 a; selkävesi puhdistamon ap. Putaanvirta puhdistamon yp. Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesinäytteet otetaan samanaikaisesti kaikilta havaintopaikoilta. Talven 2017 näytteet otettiin maaliskuun alussa ( ) ja loppukesän näytteet vuonna 2017 jäi epähuomiossa hakematta. Vuosiraportissa käsitellään siis vain vuoden 2017 talvinäytteitä suhteessa aiempiin vuosiin. Näytteistä tehtiin seuraavat analyysit ja määritykset: lämpötila, happi, sameus, ph, sähkönjohtavuus, COD Mn, väri, kokonaistyppi, nitraattinitriittityppi,

14 13 ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori liukoinen, enterokokkibakteerit ja E. coli -bakteeri. Kuva 11. :n jätevedenpuhdistamon ja vesistötarkkailun näytepisteiden sijainnit. 5.3 Vesistötarkkailun tulokset Vuoden 2017 vesistötarkkailutulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3. Vedenlaadun kehittyminen vuosina tärkeimpien suureiden osalta on esitetty kuvissa Alvajärven vesi oli maaliskuussa lämpötila kerrostunut ja pintaveden happitilanne oli erinomainen, mutta pohjanläheisen veden välttävä. Veden ph oli pintavedessä hieman emäksien puolella kun taas syvemmällä lievästi happaman puolella. Sähkönjohtavuuden arvot olivat alhaisia ja pintavesille tyypillisellä tasolla. Alvajärven vesi oli näytteenottokerroksella lähes kirkasta. Veden kemiallinen hapenkulutus viittasi lievään humusvaikutukseen. Talvella Alvajärven pintavesi oli fosforin suhteen vähäravinteista, mutta syvemmissä vesikerroksissa lievästi rehevällä tasolla. Typpipitoisuudet olivat lievästi rehevällä tasolla koko vesipatsaalla. Vesi oli hygieeniseltä laadultaan erinomaista. Putaanvirran veden happitilanne oli hyvä (kyll-% 87 ). Veden ph oli lähes neutraali (ph 6,98). Vesi oli värinsä (91 mg Pt/l) perusteella vaaleanruskeaa. Veden COD Mn -arvo oli keskihumuksisella

15 14 tasolla (14 mgo 2 /l). Kokonaistyppipitoisuus oli maaliskuussa rehevällä tasolla, kun taas kokonaisfosforipitoisuus oli lievästi rehevällä tasolla (24 μg/l). Vesi oli hygieeniseltä laadultaan hyvää. Kolimajärvessä ennen selkävesistöä (Kolima 58 eli Putaanlahti) ja selkävesistöllä (58a) veden happitilanne oli talvella 2017 pinnan lähellä hyvä (kyll-% 84-93), mutta pohjan läheisissä vesikerroksissa tyydyttävän ja välttävän välillä. Maaliskuussa Koliman veden ph oli lähes neutraali (ph 6,8 7,11). Vedet olivat värinsä perusteella molemmilla pisteillä maaliskuussa vaaleanruskeita. Veden kemiallinen hapenkulutus viittasi lievään humusvaikutteeseen. Kokonaistyppipitoisuudet olivat maaliskuussa jätevesien purkupaikkaa lähimmällä havaintopaikalla (Kolima 58) sekä selkävesillä (Kolima 58a) rehevällä tasolla. Jätevesien purkupisteen läheisyydessä näytepisteellä Kolima 58 pintaveden kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat korkeampia kuin selkävesistöllä (Kolima 58a). Maaliskuussa fosforipitoisuudet olivat hieman korkeampia pisteellä Kolima 58 kuin pisteellä Kolima 58a, mutta molemmilla havaintopaikalla lievästi rehevällä tasolla. Maaliskuussa esiintyi havaintopaikalla Kolima 58 pintavedessä hieman ulosteperäisiä bakteereja, mutta määrät olivat niin vähäisiä, että veden hygieenistä laatua voidaan pitää kuitenkin hyvänä. Pihtiputaan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus Putaanlahteen oli vuonna 2017 noin 4,3 kg/d kiintoainetta, 0,14 kg/d kokonaisfosforia ja 21,5 kg/d kokonaistyppeä. Puhdistamon ainekuormituksen laimeneminen Putaanvirran yläpuoliselta valuma-alueelta (962 km 2 ) purkautuviin muihin vesiin on laskettu vuoden 2017 keskivirtaamalla 8,0 m 3 /s. Teoreettisiksi pitoisuuslisäyksiksi vuonna 2017 saatiin 0,007 mg/l kiintoainetta, 0,2 μg/l kokonaisfosforia ja 31 μg/l kokonaistyppeä. Putaanvirran vuosien keskimääräiseen vedenlaatuun (21 μg/l Kok.P ja 590 μg/l Kok.N) nähden pitoisuuslisäys on fosforin osalta noin 1 % sekä typen osalta noin 5 %. Käsiteltyjen jätevesien vaikutukset näkyisivät ensisijaisesti Putaanlahdella (Kolima 58), mutta sen veden laatu oli hyvin samanlaista kuin purkupaikan yläpuolisen Putaanvirran, joten jätevesien vesistövaikutukset olivat vuonna 2017 havaintopaikkojen veden laadun perusteella vähäiset. Pihtiputaan jätevedenpuhdistamon käsiteltyjen jätevesien laimeneminen on erittäin tehokasta suuresta yläpuolisesta valuma-alueesta johtuen. Putaanvirran havaintopaikka sijaitsee jätevedenpuhdistamon purkupaikan yläpuolella, jossa esiintyi lieviä kuormitusvaikutuksia kuten myös jätevesien purkupaikan alapuolisella Kolimajärven Putaanlahden havaintopaikalla (Kolima 58). Koliman selkävesillä veden laatu oli hyvää ja siellä kuormitusvaikutukset olivat vuonna 2017 erittäin vähäisiä. Vedenlaadun kehitys Vuosina vedenlaatu on ollut Alvajärvessä hieman parempaa kuin muilla havaintopaikoilla, sillä Alavajärven vesi on ollut kirkkaampaa ja vähäravinteisempaa. Väriluvun arvot ovat lievässä nousussa eli veden väri on tummunut jonkin verran vuosien aikana (Kuva 14). Veden väriin vaikuttavat vahvasti COD Mn arvot, jotka kuvaavat osaltaan humusvaikutuksia, mutta myös jätevesien vaikutuksia. COD Mn arvot ovat olleet väriluvun kaltaisessa lievässä noususuuntauksessa. Jätevesien purkupaikan yläpuolisen Putaanvirran ja alapuolisen Kolima 58 havaintopaikkojen väriluvun ja CODMn -arvojen kehitys on ollut hyvin samanlaista, Putaanvirrassa COD Mn -arvojen noususuuntaus on jopa hieman suurempaa kuin jätevesien vaikutusalueella havaintopaikalla Kolima 58. Kokonaisfosforin pintaveden pitoisuudet ovat lievässä nousussa sekä Putaanvirrassa että havaintopaikalla Kolima 58 (Kuva 12). Samanlaisten trendien perusteella fosforipitoisuuksien lievä noususuuntaus johtuu Putaanvirran yläpuoliselta valumaalueelta, eikä puhdistamon jätevesistä. Jätevedet sisältävät runsaasti typpeä ja joinakin vuosina havaintopaikan Kolima 58 vesien typpipitoisuudet ovat olleet hieman

16 15 korkeampia kuin Putaanvirran ilmentäen lieviä jätevesivaikutuksia. Vuonna 2017 pitoisuudet olivat edellisvuotta korkeampia, mutta eivät poikkenneet pitoisuustasosta (kuva 13). Veden sameusarvot vaihtelevat vuodenaikojen mukaan: vesi on talvella kirkkaampaa ja kesällä selvästi sameampaa. Jätevesien purkualueen vaikutusalueella olevan näytepisteen Kolima 58 ja Putaanvirran sameusarvot ovat vuosina vaihdelleen samansuuntaisesti (kuva 17). Alvajärven pohjanläheinen happitilanne on ollut ajoittain heikko, mutta pintaveden happitilanne on ollut pääasiassa hyvä (kuva 18). myös Kolimajärvessä pohjanläheisessä vedessä sekä pisteellä Kolima 58 että Kolima 58a on esiintynyt happiongelmia sekä talvi- että kesäkerrostuneisuuden aikana. Tosin havaintopisteen Kolima 58a kokonaisyvyys on monta metriä enemmän kuin Kolima 58:n. Vuosina molempien havaintopisteiden pintavedenhappitilanne on ollut pääasiassa hyvä (kuvat 19 ja 20). Putaanvirran happitilanne on ollut vuosina tasaisesti kyllästysprosentin tuntumassa (kuva 21). Kuva 12. Tarkkailuhavaintopaikkojen pintaveden keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet vuosina

17 16 Kuva 13. Tarkkailuhavaintopaikkojen pintaveden keskimääräiset kokonaistyppipitoisuudet vuosina Kuva 14. Tarkkailuhavaintopaikkojen pintaveden väri vuosina

18 17 25 COD Mn Alvajärvi 1 Kolimajärvi 58 Kolimajärvi 58 a Putaanvirta mg/l Kuva 16. Tarkkailuhavaintopaikkojen pintaveden COD Mn -pitoisuudet vuosina Kuva 17. Tarkkailuhavaintopaikkojen pintaveden sameus vuosina

19 18 Kuva 18. Alvajärvi 1 havaintopaikan hapen kyllästysprosentti pinta-, väli- ja pohjanläheisessä vedessä vuosina Kuva 19. Kolimajärvi 58 havaintopaikan hapen kyllästysprosentti pinta-, väli- ja pohjanläheisessä vedessä vuosina

20 19 Kuva 20. Kolimajärvi 58a havaintopaikan hapen kyllästysprosentti pinta-, väli- ja pohjanläheisessä vedessä vuosina Putaanvirta Putaanvirta Hapen kyll.% Kuva 21. Putaanvirran havaintopaikan pintaveden hapen kyllästysprosentti vuosina

21 Vesistötarkkailun yhteenveto Vuosina vedenlaatu on ollut Alvajärvessä hieman parempaa kuin muilla havaintopaikoilla, sillä Alavajärven vesi on ollut kirkkaampaa ja vähäravinteisempaa. Vuonna 2017 sekä Alvajärven että Kolimajärven vesi oli maaliskuussa lämpötilakerrostunutta, mikä näkyi happitilanteen heikkenemisenä syvyyden lisääntyessä. Näytepisteellä Kolimajärvi 58 ravinnepitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin vertailupisteellä Kolimajärvi 58a. Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon vaikutus Kolimajärven vedenlaatuun oli vuonna 2017 vähäinen johtuen ainekuormituksen voimakkaasta laimentumisesta, mikä puolestaan johtuu yläpuolisen valuma-alueen suuresta koosta. 6. VIITTEET Ilmatieteenlaitos Ilmastokatsaus. Vuoden 2017 kuukausikatsaukset ja kuukausitilastot Pöyry Finland Oy Pihtiputaan lämpö ja vesi Oy. Jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu s. Suomen ympäristökeskus Hydrologinen kuukausitilasto Vesikartta Vesien ekologinen tila. Suomen ympäristökeskus ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. paikkatieto.ymparisto.fi/geocortex/essentials/rest/sites/vesikarttakansa/viewers/vesikarttahtm L525/virtualdirectory/Resources/Config/Default

22 PUHDISTAMOTARKKAILUN TULOSTEN YHDISTELMÄTAULUKKO Pihtiputaan kunta Jätevedenpuhdistamo Laskentajakso: 1/ LIITE 1/ Pvm Keskia. Klo - klo FeSO4 kg/d FeSO4 g/m³ ph-luku (25 C), Tuleva vesi Lähtevä vesi Ilmastusaltaan lietteen kiintoainepitoisuus, g/l Ilmastus Lämpötila, C Tuleva vesi Lähtevä vesi Lieteikä: d Lietetilavuuskuorma: m/h Palautussuhde: % Pintakuorma: m/h Tilakuorma kgbhk/m³: Viipymä, ilmastusallas: h Lietekuorma kgbhk/kgss/d: Ilmastusallas: 1 * 682 m³ Selkeytysallas: 2 * 0 m²

23 PUHDISTAMOTARKKAILUN TULOSTEN YHDISTELMÄTAULUKKO Pihtiputaan kunta Jätevedenpuhdistamo Laskentajakso: 1/ Lupaehdot: LSSAVI/504/04.08/2010 BOD7-ATU 10mg/l 93 % Kok.P 0,5mg/l 93% CODCr 100 mg/l 85% SS 10mg/l 90% NH4N 8mg/l 90% Pvm Kesk. Jakso Vesimäärä Kok.virtaama m³/d Käsitelty m³/d BOD7(ATU) Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l < Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % COD(Cr) kem. hapenkul. Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % Kokonaisfosfori Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % Kokonaistyppi Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % Ammoniumtyppi Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Nitrifiointiaste % Kiintoaine Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % LIITE 1/

24 PUHDISTAMOTARKKAILUN TULOSTEN YHDISTELMÄTAULUKKO Pihtiputaan kunta Jätevedenpuhdistamo Laskentajakso: 2/ LIITE 1/ Pvm Keskia. Klo - klo FeSO4 kg/d FeSO4 g/m³ ph-luku (25 C), Tuleva vesi Lähtevä vesi Ilmastusaltaan lietteen kiintoainepitoisuus, g/l Ilmastus Lämpötila, C Tuleva vesi Lähtevä vesi Lieteikä: d Lietetilavuuskuorma: m/h Palautussuhde: % Pintakuorma: m/h Tilakuorma kgbhk/m³: Viipymä, ilmastusallas: h Lietekuorma kgbhk/kgss/d: Ilmastusallas: 1 * 682 m³ Selkeytysallas: 2 * 0 m²

25 PUHDISTAMOTARKKAILUN TULOSTEN YHDISTELMÄTAULUKKO Pihtiputaan kunta Jätevedenpuhdistamo Laskentajakso: 2/ Lupaehdot: LSSAVI/504/04.08/2010 BOD7-ATU 10mg/l 93 % Kok.P 0,5mg/l 93% CODCr 100 mg/l 85% SS 10mg/l 90% NH4N 8mg/l 90% Pvm Kesk. Jakso Vesimäärä Kok.virtaama m³/d Käsitelty m³/d BOD7(ATU) Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l <3.0 < Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % COD(Cr) kem. hapenkul. Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l < Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % Kokonaisfosfori Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % Kokonaistyppi Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % Ammoniumtyppi Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Nitrifiointiaste % Kiintoaine Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % LIITE 1/

26 PUHDISTAMOTARKKAILUN TULOSTEN YHDISTELMÄTAULUKKO Pihtiputaan kunta Jätevedenpuhdistamo Laskentajakso: 3/ LIITE 1/ Pvm Keskia. Klo - klo FeSO4 kg/d FeSO4 g/m³ ph-luku (25 C), Tuleva vesi Lähtevä vesi Ilmastusaltaan lietteen kiintoainepitoisuus, g/l Ilmastus Lämpötila, C Tuleva vesi Lähtevä vesi Lieteikä: d Lietetilavuuskuorma: m/h Palautussuhde: % Pintakuorma: m/h Tilakuorma kgbhk/m³: Viipymä, ilmastusallas: h Lietekuorma kgbhk/kgss/d: Ilmastusallas: 1 * 682 m³ Selkeytysallas: 2 * 0 m²

27 PUHDISTAMOTARKKAILUN TULOSTEN YHDISTELMÄTAULUKKO Pihtiputaan kunta Jätevedenpuhdistamo Laskentajakso: 3/ Lupaehdot: LSSAVI/504/04.08/2010 BOD7-ATU 10mg/l 93 % Kok.P 0,5mg/l 93% CODCr 100 mg/l 85% SS 10mg/l 90% NH4N 8mg/l 90% Pvm Kesk. Jakso Vesimäärä Kok.virtaama m³/d Käsitelty m³/d BOD7(ATU) Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % COD(Cr) kem. hapenkul. Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % Kokonaisfosfori Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % Kokonaistyppi Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % Ammoniumtyppi Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Nitrifiointiaste % Kiintoaine Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % LIITE 1/

28 PUHDISTAMOTARKKAILUN TULOSTEN YHDISTELMÄTAULUKKO Pihtiputaan kunta Jätevedenpuhdistamo Laskentajakso: 4/ LIITE 1/ Pvm Keskia. Klo - klo FeSO4 kg/d FeSO4 g/m³ ph-luku (25 C), Tuleva vesi Lähtevä vesi Ilmastusaltaan lietteen kiintoainepitoisuus, g/l Ilmastus Lämpötila, C Tuleva vesi Lähtevä vesi Lieteikä: d Lietetilavuuskuorma: m/h Palautussuhde: % Pintakuorma: m/h Tilakuorma kgbhk/m³: Viipymä, ilmastusallas: h Lietekuorma kgbhk/kgss/d: Ilmastusallas: 1 * 682 m³ Selkeytysallas: 2 * 0 m²

29 PUHDISTAMOTARKKAILUN TULOSTEN YHDISTELMÄTAULUKKO Pihtiputaan kunta Jätevedenpuhdistamo Laskentajakso: 4/ Lupaehdot: LSSAVI/504/04.08/2010 BOD7-ATU 10mg/l 93 % Kok.P 0,5mg/l 93% CODCr 100 mg/l 85% SS 10mg/l 90% NH4N 8mg/l 90% Pvm Kesk. Jakso Vesimäärä Kok.virtaama m³/d Käsitelty m³/d BOD7(ATU) Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l 9.60 < Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % COD(Cr) kem. hapenkul. Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % Kokonaisfosfori Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % Kokonaistyppi Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % Ammoniumtyppi Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Nitrifiointiaste % Kiintoaine Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % LIITE 1/

30 LASKENTAJAKSOTTAISTEN TULOSTEN YHDISTELMÄTAULUKKO Pihtiputaan kunta Jätevedenpuhdistamo VUOSI: 2017 Lupaehdot: LSSAVI/504/04.08/2010 BOD7-ATU 10mg/l 93 % Kok.P 0,5mg/l 93% CODCr 100 mg/l 85% SS 10mg/l 90% NH4N 8mg/l 90% Jakso Vesimäärä Tuleva vesi m³/d Lähtevä vesi m³/d BOD7(ATU) Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % COD(Cr) kem. hapenkul. Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % Kokonaisfosfori Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % Kokonaistyppi Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % Ammoniumtyppi Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % Nitrifiointiaste % Kiintoaine Tuleva vesi mg/l Lähtevä vesi mg/l Tuleva vesi kg/d Lähtevä vesi kg/d Poistuma Lähtevä vesi % LIITE 1/

31 LIITE 2 Määritysmenetelmät ja mittausepävarmuudet, Seinäjoki Päivitetty: ( SRP) Määritys Menetelmä Akkr. Matriisit Yksikkö Määritysraja Pit.alue1 U1, % Pit.alue2 U2, % Pit.alue3 U3, % Laskelma tehty Alkaliniteetti Sisäinen menetelmä, titraus ph4.5/4.2 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi Natural mmol/l 0,01 <0,1 15 >0, / IV SFS-EN BOD7, BOD7ATU :1998 K Luonnonvesi ja jätevesi mgo2/l 3 <10 30 > / IV CODcr ISO 15705:2002 K Luonnonvesi ja jätevesi mgo2/l 20 <50 30 > / IV CODMn SFS-3036:1981 K Luonnonvesi, talousvesi ja uima-allasvesi mgo2/l 0,5 <3 20 > / IV Fluoridi SFS-EN ISO 10304:2007 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi mg/l 0,1 <0,5 20 >0, / IV Happi SFS-EN 25813:1993 K Luonnonvesi ja talousvesi mg/l 0,2 <2 20 > / IV Kiintoaine SFS-EN 872:2005 K Luonnonvesi, jätevesi mg/l 1 <10 25 > / IV Kloori, kokonais- SFS-EN ISO ;2000 K Uima-allasvesi mg/l 0,05 <0,5 20 >0, / IV Kloori, sitoutunut- SFS-EN ISO ;2000 K Uima-allasvesi mg/l 0,05 <0,5 25 >0, / IV Kloori, vapaa- SFS-EN ISO ;2000 K Uima-allasvesi mg/l 0,05 <0,5 20 >0, / IV Kloridi, Cl SFS-EN ISO 10304:2007 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi mg/l 0,5 <3 30 > / IV Kloridi, Cl Sisäinen menetelmä, merkurometrinen titraus K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi mg/l 1 >1 10 Klorofylli SFS-5772: 1993 K Luonnonvesi mg/l 1 > IV Kokonaiskovuus SFS-3003:1987 K Luonnonvesi ja talousvesi mmol/l 0,05 <0,2 15 >0, / IV N, kokonais- SFS-EN ISO :1998, FIA K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 50 < > / IV NH4-N SFS-3032:1976 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 5 > 5 17 NH4-N SFS-EN ISO 11732:2005, FIA K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 5 < >50 10 Valid.raportti IV NO23-N SFS-EN ISO :1997 K Luonnonvesi, talousvesi, uima-allasvesi ja jätevesi µg/l 5 > 5,0 20 Tarkistettu / IV NO2-N SFS 3029:1976 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 10 > Tarkistettu / IV NO3-N SFS-EN ISO :1997, FIA K Luonnonvesi, talousvesi, uima-allasvesi ja jätevesi µg/l 5 > 5,0 20 Tarkistettu / IV P, kokonais- SFS-EN ISO 6878:2004 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 5 > 5,0 9 Tarkistettu / IV P, kokonais- SFS EN ISO :2005 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 3 < >50 10 Valid.raportti IV ph SFS-3021:1974 K Luonnonvesi, talousvesi, jätevesi ja uima-allasvesi - - 0,2 ph yks / IV PO4-P SFS-EN ISO 6878:2004 K Luonnonvesi ja talousvesi µg/l 3 >3 16 Tarkistettu / IV PO4-P SFS EN ISO :2005, FIA K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 3 < >50 10 Valid.raportti IV Rauta SFS-3047:1980, FAAS K Luonnonvesi µg/l 200 < > IV Sameus SFS-EN ISO :2016 K Luonnonvesi, talousvesi, jätevesi ja uima-allasvesi FTU 0,15 <1 30 >1 20 Validointirap LH Sulfaatti, SO4 SFS-EN ISO 10304:2007 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi mg/l 0,5 <2 15 > / IV Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888:1994 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi ms/m 1 <2 10 > 2, / IV Väri SFS-EN ISO 7887:2012, komparatiivinen K Luonnonvesi ja talousvesi mgpt/l 5 > 5 5 yks. Tarkistettu / IV Väri SFS-EN ISO 7887:2012 ( C) spektrofotom. K Luonnonvesi ja talousvesi mgpt/l 5 <25 35 > Validointirap LH

32 VESISTÖTUTKIMUS LIITE 3 Eurofins Ahma Oy Teollisuustie Rovaniemi :n JVP vesistö 2017 Asiakas: Putaanportintie Pihtipudas Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite Alvajärvi Alvajärven la Kolima Koliman la Kolima 58a Koliman la Putaanvirta Koliman la Analyysit *E. coli *Enterokokit *ph *Sähkönjohtavuus *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Sameus Suomi *Väri *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori liukoinen Kokonaissyvyy s Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä Mittausepävarmuus SFS 3016:2011 / ILM SFS-EN ISO :2000 / ILM SFS 3021:1979 / ILM ± 0,2 ph yks, SFS-EN 27888:1994 / ILM <2: ± 10% >2: ± 4% SFS-EN 25813:1993 / ILM SFS-EN 25813:1993 / ILM <2: ± 20% >2: ± 10% SFS 3036:1981 SFS-EN ISO SFS-EN ISO / ILM :2012(C) / 1:2016:en / ILM ILM <3: ± 20% >3: ± 10% <1: ± 30% >1: ± 20% <25: ± 35% >25: ± 20% SFS-EN ISO :1998(FIA) / ILM <100: ± 20% >100: ± 15% SFS-EN ISO 13395:1997(FI A) / ILM ± 20% SFS-EN ISO 11732:2005 / ILM <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% SFS-EN ISO :2005 / ILM <10: ± 40% 10-50: ± 15% >50: ± 10% SFS-EN ISO :2005 / ILM <10: ± 40% 10-50: ± 15% >50: ± 10% - / ILM Määritysraja Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) pmy/100ml pmy/100ml ph 1,0 ms/m 1,0 % 0,20 mgo2/l I , ,13 5, , ,0 13,00 1,00 0,8 I , ,98 5, , <3,0 1,8 I , ,93 5,5 53 7,0 12 1, <5,0 21 3,8 3,7 I , ,11 5, , ,2 9,50 1,00 0,5 I , ,86 5,1 61 8,6 13 1, <5,0 27 5,8 1,4 I , ,80 5,0 43 5,8 11 2, <5,0 24 3,8 3,2 I , ,04 4, , ,0 16 <3,0 17,00 1,00 0,6 I , ,91 4, , <3,0 1,4 I , ,81 4,8 63 8,5 13 1, <5,0 20 4,5 2,8 I , ,85 4, , <5,0 23 6,5 3,4 I , ,98 5, , <5,0 24 3,9 0,2 0,50 mg/l 0,15 FTU 5 mg Pt/l 50 µg/l 5,0 µg/l 5,0 µg/l 5,0 µg/l 3,0 µg/l m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Seinäjoki): Sari Rinta-Piirto, , SariRinta-Piirto@eurofins.fi Mikrobiologinen analytiikka (Seinäjoki): Tarja Mettänen, , TarjaMettanen@eurofins.fi Yhteyshenkilöt Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: ILM = Eurofins Ahma Oy, Oivaltajantie 10, Seinäjoki, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Eurofins Ahma Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p