ASEMAKAAVAN SELOSTUS Luonnosvaihe KÄRPÄNKUJA 7 KAAVATUNNUS 16: ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Luonnosvaihe KÄRPÄNKUJA 7 KAAVATUNNUS 16:

2 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ KAAVA-ALUE TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVASTA KAAVAPROSESSIN VAIHEET YHTEYSTIEDOT TAVOITTEET SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN TAVOITTEET LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA SUUNNITTELUTILANNE ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ALOITUSVAIHE JA KAAVALUONNOKSEN VALMISTELU LUONNOSVAIHE EHDOTUSVAIHE HYVÄKSYMISVAIHE ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVARATKAISUN YLEISKUVAUS ALUEVARAUKSET KAAVARATKAISUN PERUSTELUT VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan muutosluonnos, pienennös 4) asemakaavan havainnekuvia 5) yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet (lisätään tarvittaessa) 6) yhteenveto ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet (lisätään tarvittaessa) 7) tonttijakokartta 8) asemakaavan seurantalomake Kaavaa koskevat selvitykset ja suunnitelmat on lueteltu kappaleessa 3.2. Suunnittelutilanne. Lähdeaineistoon ja tehtyihin selvityksiin/suunnitelmiin on mahdollisuus tutustua asemakaavoituksessa.

3 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 KAAVA-ALUE Asemakaavan muutos koskee 16. kaupunginosan korttelin 122 tonttia 2. Asemakaavan muutoksella muodostuu 16. kaupunginosan korttelin 122 tontit 8 ja 9. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä 1.2 TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVASTA Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tutkia suuren asuinkerrostalotontin lisärakentamismahdollisuuksia. Kaavamuutoksella tontin takaosaan mahdollistetaan lähiympäristöön sopivaa asuinkerrostalorakentamista. Uudisrakentaminen ja sen tarvitsemat pysäköinti- ja piha-alueet osoitetaan omalle tontilleen. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 1.3 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin Sanomalehti Keskisuomalaisessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa xx.xx.201x. 1.4 YHTEYSTIEDOT Jussi Sievänen, kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Kivääritehtaankatu 6 (Kivääritehdas, 3. krs. sisäänkäynti F-ovi) Puh etunimi.sukunimi@jkl.fi

4 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) 2 TAVOITTEET 2.1 SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Asemakaavan muutokseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan hakemuksesta. Hakija esittää uuden asuinkerrostalon rakentamista suuren asuinkerrostalotontin takaosaan. Tontilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta, jota voidaan hyödyntää lisärakentamisen toteuttamisessa. Asemakaavan muutos kuuluu Jyväskylän kaupungin kaavoitusohjelmaan TAVOITTEET Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa yhdyskuntarakennetta tiivistävää ja lähiympäristöön sopivaa asuinrakentamista suurelle väljästi rakennetulle asuinkerrostalotontille. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Suunnittelualueena on asuinkerrostalotontti, joka sijaitsee Halssilassa Kärpänkujan varressa, n. kolmen kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta. Kaava-alue sijoittuu Halssilan jälleenrakennuskauden pientaloalueen reunalle ja Halssilan kirkon läheisyyteen. Tontti on kooltaan 4861 neliömetriä ja sijoittuu Halssilanmäen lounaisrinteeseen, joka viettää melko jyrkästi länteen kohti Jyväsjärveä. Tontilla sijaitsee vuonna 1971 valmistunut n kerrosalaneliömetrin suuruinen, osittain neljäkerroksinen pitkänomainen asuinkerrostalo. Rinteensuuntaisesti sijoittuva rakennus on tasakattoinen ja julkisivuiltaan vaaleaa kiviainesta. Ikkuna-aukotus on nauhamainen ja vaakasuuntainen. Pysäköintialue sijoittuu Kärpänkujan puolelle tonttia. Tontin takaosa on rakentamaton, puustoinen ja rehevä. Takaosassa sijaitsevat nykyisen kerrostalon pihatoiminnot. Tontilta ei ole havaittu erityisiä luontoarvoja. Tontti on liitetty kunnallisteknisiin verkostoihin (kaukolämpö, vesi ja viemäri ja sähkö). Suunnittelualue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa. Tontti rajoittuu eteläpuolelta rivitalotonttiin, jonka alapuolella sijaitsee maakunnallisesti arvokas Halssilan kirkko. Tontin koillispuolella ylärinteessä sijaitsee kaksi neljäkerroksista 2000 luvulla valmistunutta asuinkerrostaloa pysäköintialueineen. Tontin itäpuolella sijaitsee ns. Vanhan Halssilan jälleenrakennuskauden pientaloalue. Liikenne Ajoyhteys alueelle tapahtuu melko jyrkkää Kärpänkujaa pitkin. Kärpänkuja on luonteeltaan vähäliikenteinen asuntokatu, jolla on erillinen kevyen liikenteen väylä. Suunnittelualueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet lähipalveluihin ja keskustan suuntaan. Lähimmät joukkoliikenteen pysäkit sijaitsevat Vaajakoskentiellä n. 200 metrin etäisyydellä.

5 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) Viistokuva suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä Yleisnäkymä Kärpänkujalta suunnittelualueelle.

6 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) Näkymä suunnittelualueelle yläpuolisten kerrostalojen takaa (vas.), Näkymä tontin takaosaan Kärpänkujalta (oik.). Lähiympäristön rakennuskantaa: Halssilan kirkko, kaava-alueen nykyinen kerrostalo ja yläpuoliset kerrostalot 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan ja se korvaa aiemmat (2000 ja 2008) päätökset valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto

7 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä Keski-Suomen maakuntakaava, joka on tullut voimaan Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu seudullisesti merkittävään tiivistettävään taajamaan (ruskea ruudukko) ja kulttuuriympäristön vetovoima-alueeseen (ruskea raidoitus). Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta Jyväskylän keskustaajamasta. Yleiskaavat Jyväskylän yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa oikeusvaikutteisena (kaava on tullut voimaan ). Alla on otteet yleiskaavan kartoista ja määräyksistä, joissa suunnittelualueen ympäristöön kohdistuu merkintöjä tai määräyksiä. Kartta 1/7, Yhdyskuntarakenteen ohjaus: Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (1/7 yhdyskuntarakenteen ohjaus) suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajamaa (ruskea väri). Tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue, jolla maankäytön muutosten ja tehostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen. Asemakaavoituksessa tulee noudattaa yleiskaavakarttojen 2 6 merkintöjä ja määräyksiä.

8 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) Kartta 5/7, Kulttuuriympäristön vaaliminen: Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitseva Halssilan kirkko on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristön kohteeksi (m42). Suunnittelualuetta sivuava Vanhan Halssilan pientaloalue on osoitettu säilytettävän arvoiseksi pientaloalueeksi (sä10, ruskea viivoitettu alue). Kartta 6/7, Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen: Alue kuuluu vyöhykkeeseen 1 (ruskea väri): Ensisijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke, jolla tehokas ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen ja uudisaluerakentaminen on erityisen suotavaa. Toiminnat tukeutuvat helposti saavuttavaan joukkoliikenteeseen, laadukkaisiin pyöräilyreitteihin ja keskustassa sekä aluekeskuksissa kävelyyn. Täydennysrakentamisen laatu ja laajuus tulee ratkaista asemakaavalla. Voimassa olevat asemakaavat Asemakaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuetta AKR. Tontilla on rakennusoikeutta 2431 kem² (e=0.5) ja kerrosluvuksi on merkitty ½ k III u ½. Pysäköinti on osoitettu Kärpänkujan varteen. Tontin rajoittuu eteläpuolelta rivitalotonttiin, jonka alapuolella sijaitsee Halssilan kirkon tontti (YK-1). Kirkko on asemakaavalla suojeltu v valmistuneessa kaavassa. Länsipuolelta suunnittelualue rajoittuu laajaan puistoalueeseen (P). Itäpuolella sijaitsevalla Vanhan Halssilan pientaloalueella on voimassa v laadittu suojelukaava, jossa alueen rakentamista on ohjattu tarkasti pientaloalueen miljöön säilyttämiseksi. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee asuinkerrostalojen korttelialue sekä sitä palveleva pysäköintialue (LPA). Kokonaisuudessaan lähialueen asemakaavat ovat melko tuoreita ja toteutuneet.

9 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) Ote ajantasaisesta asemakaavasta, johon on rajattu suunnittelualue punaisella värillä. Alueelle laaditut selvitykset ja suunnitelmat Liito-oravaselvitys 2017 (Jyväskylän kaupunki): Suunnittelualueen ympäristöön on tehty liitooravaselvitys vuonna Selvityksessä alueelta ei tehty havaintoja liito-oravasta, eikä alueen maankäytölle liito-oravan kannalta ole rajoitteita. Säilytettävien pientaloalueiden selvitysraportti 2010 (SÄILYKE): Suunnittelualue rajautuu Vanhan Halssilan pientaloalueeseen, joka kuuluu Säilyke -selvitysraportissa arvoluokkaan II. Luokkaan kuuluvilla alueilla on kaupunkihistoriallista maisema-arvoa ja ne ovat miljööltään säilyneet omaleimaisina. Alueelle on laadittu ajanmukainen rakentamista ohjaava suojeluasemakaava. Asemakaavaluonnos 2012: Suunnittelualue on ollut mukana Halssilan kirkkoa ja alapuolista rivitalotonttia koskevassa kaavamuutoksessa vuonna Tällöin nähtävillä olleessa kaavaluonnoksessa tontinkäyttösuunnitelma oli samankaltainen kuin nyt haetussa kaavamuutoksessa. Kaavaluonnoksessa tontin takaosaan esitettiin 1350 kerrosalaneliömetrin suuruista ja kerrosluvultaan ½ k IV korkuista asuinkerrostaloa. Kärpänkuja 7 rajattiin kuitenkin pois kaavamuutoksesta aikataulullisista syistä. Vuonna 2012 nähtävillä olleesta kaavaluonnoksesta saatiin mielipiteitä lähiasukkailta. Mielipiteissä tuotiin esiin mm. Kärpänkujan liikenteeseen ja pysäköintiin liittyviä haasteita ja oltiin huolissaan lisääntyvästä liikenteestä ja pysäköintijärjestelyistä. Lisäksi todettiin, että suunniteltu asuinkerrostalo sijoittuu yläpuolisten asuinkerrostalojen järvimaisemien eteen ja siten heikentää asuinviihtyisyyttä. Viranomaislausunnoissa ei tällöin ollut huomautettavaa kaavaluonnokseen suunnittelualueen osalta.

10 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) Ote vuonna 2012 nähtävillä olleesta asemakaavan muutosluonnoksesta. Suunnittelualue rajattiin pois kaavamuutoksesta ehdotusvaiheessa.

11 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ALOITUSVAIHE JA KAAVALUONNOKSEN VALMISTELU Asemakaavan muutosta on hakenut yksityinen maanomistaja (Innoteam Kiinteistöt Oy) saapuneella hakemuksella. Kaavamuutosta käsiteltiin Jyväskylän kaupungin sisäisessä viranomaiskokouksessa Asemakaavan muutos ilmoitettiin vireille Sanomalehti Keskisuomalaisessa Vireilletulosta ja samanaikaisesta luonnosvaiheen nähtävilläolosta ilmoitettiin lisäksi osallisille ja viranomaisille kirjeitse. Kaavaratkaisun vaihtoehdot: Kaavaluonnoksen pohjaksi tutkittiin erilaisia tontinkäyttövaihtoehtoja (mm. kaksi luhtitalotyyppistä rinnetaloa sekä pistemäinen asuinkerrostalo). Luontevimmaksi vaihtoehdoksi valikoitui pistemäinen asuinkerrostalo, joka sopeutuu kerrosluvultaan ja asemoinniltaan parhaiten lähiympäristön rakennuskantaan. Maapinta-alaltaan kompakti ratkaisu on toteutuskelpoisempi, kokonaistaloudellinen ja mahdollistaa piha-alueiden ja rinnemaaston säästämisen matalampia ratkaisuja paremmin. Kaavaluonnoksen pohjaksi valittiin vuoden 2012 kaavaluonnoksen mukainen pistemäinen asuinkerrostaloratkaisu hieman pienempänä (Kuvat: Arkkitehtipalvelu Oy). 4.2 LUONNOSVAIHE Asemakaavan muutosluonnos pidetään MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Luonnosvaiheen palaute (lausunnot ja mielipiteet) ja vastineet/huomioon ottaminen Täydennetään kaavan edetessä. 4.3 EHDOTUSVAIHE Kaavaehdotuksen valmistelu

12 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) Täydennetään ehdotusvaiheessa Ehdotusvaiheen palaute (lausunnot ja muistutukset) ja vastineet/ huomioon ottaminen Täydennetään ehdotusvaiheessa. 4.4 HYVÄKSYMISVAIHE Täydennetään hyväksymisvaiheessa. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkirakennelautakunta. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVARATKAISUN YLEISKUVAUS Asemakaavan muutos mahdollistaa Kärpänkujalle lähiympäristöön sopivan neljäkerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen. Uudisrakennus piha- ja pysäköintialueineen erotetaan omaksi tontikseen Mitoitus AK-korttelin pinta-ala on 4861 neliömetriä. Kaava-alueen kokonaisrakennusoikeus on 3330 kerrosalaneliömetriä (kem²), mikä tarkoittaa noin 0.7 rakennustehokkuutta. Uudisrakennukselle on osoitettu rakennusoikeutta 1200 kerrosalaneliömetriä ja nykyiselle kerrostalolle 2130 kerrosalaneliömetriä. Kaavamuutoksessa rakennusoikeus nousee nykyiseen asemakaavaan verrattuna 840 kem². Toteutuessaan uudisrakentaminen tuo alueelle n uutta asukasta. 5.2 ALUEVARAUKSET Asuinkerrostalojen korttelialue AK Asemakaavassa asuinkerrostalojen kortteli on jaettu kahdeksi tontiksi siten, että nykyinen kerrostalo ja uudisrakentaminen sijoittuvat pysäköinti- ja piha-alueineen omille tonteilleen. Uusi neljäkerroksinen asuinkerrostalo sijoittuu nykyisen korttelin luoteisosaan ja rajoittuu metsäiseen virkistysalueeseen. Uudisrakentaminen noudattaa kerrosluvultaan ja luonteeltaan lähiympäristön kerrostalojen mittakaavaa. Kaavaratkaisu ohjaa asuinkerrostalon toteutuksen maapintaalaltaan suppeaksi ja pistemäiseksi, mikä sopii rinnemaastoon ja säilyttää samalla riittävät alueet piha- ja pysäköintialueille. Uuden rakennuksen arkkitehtuuri, väritys ja materiaalit on määritelty sopimaan viereisten kerrostalojen arkkitehtuuriin. Nykyinen asuinkerrostalo sijoittuu omalle tontilleen ja sen rakentamismääräykset, rakennusoikeus sekä piha- ja pysäköintialueet on määritelty vastaamaan nykytilannetta. Ajoyhteys ja kunnallistekniset liittymät takaosan uudelle tontille on osoitettu rasitteena nykyisen kerrostalon tontin koillispäästä. Lisäksi nykyisen kerrostalotontin eteläpuolelta on esitetty sujuvampi jalankulkuyhteys uudelle kerrostalotontille kevyen liikenteen jyrkkien maastonmuotojen vuoksi (jk-merkintä).

13 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) Viitteellisiä asemapiirroksia kaavaluonnoksen mahdollistamista toteuttamistavoista. Pysäköinti voidaan toteuttaa eri tavoilla pysäköintipaikkojen ja piha-alueiden osalta. Havainnekuva uudisrakentamisen laajuudesta. Viitteellinen poikkileikkaus kaavamuutosalueesta.

14 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (14) 5.3 KAAVARATKAISUN PERUSTELUT Kaavaratkaisussa uudisrakentaminen ja sen tarvitsemat pysäköintialueet on sijoitettu kompaktisti tontin pohjoisosaan, mikä mahdollistaa laajojen ja yhtenäisten piha-alueiden muodostumisen korttelin länsiosaan. Kaavaratkaisun mahdollistama uudisrakentaminen sopii luonteeltaan ja laajuudeltaan ympäröivään rakennuskantaan. Toteuttamisen kannalta suhteellisen pienialainen pistemäinen rakennus on kokonaistaloudellinen ja soveltuu hyvin rinnemaastoon. Asemakaavan muutos on Jyväskylän yleiskaavan mukainen ja vastaa yleiskaavassa esitettyjä täydennysrakentamista koskevia tavoitteita. 5.4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Asemakaavan muutos on luonteeltaan suhteellisen pienimuotoinen ja nykyistä aluerakennetta eheyttävä. Kaavamuutoksella ei ole arvioitu olevan MRA 1 mukaisia merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen, luonnonympäristöön tai alueen sosiaalisiin oloihin, eikä muitakaan merkittäviä vaikutuksia. Kaavan vaikutukset ovat pääosin myönteisiä aluerakenteen eheytyessä. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Toteutuessaan uudisrakentaminen tuo alueelle noin uutta asukasta. Uudisrakentamisen määrä on aluerakenteeseen suhteutettuna maltillista. Kaavan mahdollistama lisärakentaminen on luonteeltaan yhdyskuntarakennetta tiivistävää ja tukeutuu jo olemassa olevaan infrastruktuuriin ja palveluihin. Kaavan vaikutukset ovat yhdyskuntarakenteen ja yhdyskuntatalouden näkökulmasta myönteisiä. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön tai kaupunkikuvaan. Kaavan mahdollistama asuinkerrostalorakentaminen sopeutuu luonteeltaan, laajuudeltaan ja korkeudeltaan nykyiseen aluerakenteeseen, eikä näy korostuneesti kaukomaisemassa. Uudisrakentaminen sijoittuu katumiljöössä nykyisen kerrostalon taakse, minkä vuoksi kaupunkikuvalliset vaikutukset jäävät vähäisiksi. Voimakkaimmin muutos näkyy nykyisen kerrostalon sekä yläpuolisten kahden kerrostalon suunnasta nykyisin metsäisen tontin osan muuttuessa rakennetuksi. Liikenteelliset vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Kaavan toteutuessa liikennemäärän lisäys katuverkossa on n ajoneuvoa vuorokaudessa. Lähialueen liikennemääriin ja liikenneympäristön sujuvuuteen suhteutettuna lisäys ei ole merkittävä. Sosiaaliset vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Kaavamuutos mahdollistaa asuinrakentamista jo nykyiseen asuinympäristöön. Toteutuessaan uudisrakentaminen tuo alueelle asuntojakaumasta ja talouksien koosta riippuen keskimäärin asukasta, millä ei ole käytännössä vaikutusta alueen sosiaaliseen rakenteeseen.

15 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (15) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Asemakaavakartan, kaavamerkintöjen ja määräysten lisäksi asemakaavan pohjaksi on laadittu kaavan toteuttamista havainnollistavia havainnekuvia. jotka ovat tämän kaavaselostuksen liitteenä. 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaavan toteuttaminen voi alkaa kaavan tultua voimaan. Asemakaavan laadinnan aikana toteuttamisajankohdasta ei ole saatu tarkempaa tietoa. 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan sekä muiden asiassa oleellisten viranomaisten kanssa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava asemakaavoituksen edustajien kanssa.