ASEMAKAAVAN SELOSTUS Luonnosvaihe JANAKANKUJA KAAVATUNNUS 70: ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Luonnosvaihe JANAKANKUJA KAAVATUNNUS 70:

2 70:021 / JANAKANKUJA / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee 70. kaupunginosan korttelin 336 tonttia 6 ja korttelin 337 tontteja 3 ja 4 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 70. kaupunginosan korttelin 336 tontti 6 ja korttelin 337 tontit 5, 6, 7 ja 8 sekä katualuetta. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 1.2 Tiivistelmä asemakaavasta Asemakaavan muutoksessa ajantasaistetaan Janakankujan ympäristössä olevien asuintonttien asemakaavaa poistamalla tarpeettomat johtovaraukset tonteilla ja mahdollistetaan lähiympäristöön sopivaa asuinrakentamista tonteille. Asemakaavassa laajennetaan rannanpuoleisten tonttien käyttötarkoitusta sallimaan myös rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuintalojen rakentaminen ja lisätään tonttien rakennusoikeutta. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Kaavamuutoksen vireilletulosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille Asemakaavaluonnos pidetään MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan hyväksymiskäsittelyssä xx.xx.201x. 1.4 Yhteystiedot Jussi Sievänen, kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh etunimi.sukunimi@jkl.fi

3 70:021 / JANAKANKUJA / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Kaava-alue Tiivistelmä asemakaavasta Kaavaprosessin vaiheet Yhteystiedot TAVOITTEET Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Tavoitteet LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aloitusvaihe Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavaratkaisun yleiskuvaus Aluevaraukset Kaavaratkaisun perustelut Kaavamerkinnät ja -määräykset Vaikutusten arviointi ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan muutosluonnos, pienennös 4) asemakaavan havainnekuva 5) yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet 6) yhteenveto ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet 7) tonttijakokartta (tehdään tarpeen mukaan ehdotusvaiheessa) 8) asemakaavan seurantalomake Kaavaa koskevat selvitykset ja suunnitelmat on lueteltu kappaleessa 3.2 Suunnittelutilanne. Lähdeaineistoon ja tehtyihin selvityksiin ja suunnitelmiin on mahdollisuus tutustua asemakaavoituksessa.

4 70:021 / JANAKANKUJA / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) 2 TAVOITTEET 2.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan muutokseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan hakemuksesta. Hakija on esittänyt, että Janakankujan varressa sijaitsevilta kolmelta asuintontilta poistettaisiin maanalaisille johdoille merkityt aluevaraukset tarpeettomilta osilta, koska alueella kulkenut runkovesijohto on poistunut käytöstä ja linjattu uudestaan alueen halki. Aluevarausten poistaminen parantaisi tonttien rakennettavuutta ja mahdollistaisi rakennusalojen suurentamisen ja rakennusoikeuden lisäämisen. Hakija on lisäksi esittänyt, että korttelissa 337 käyttötarkoitus muutetaan sallimaan erillispientalojen lisäksi pari- ja rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten rakentaminen. 2.2 Tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on ajantasaistaa asemakaava vastaamaan alueen nykytilannetta poistamalla tarpeettomat johtoaluevaraukset sekä mahdollistaa lähiympäristöön soveltuvaa uutta asuinrakentamista rakentamattomille tonteille. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu Vaajakosken Kaunisharjussa pien- ja rivitalovaltaiselle asuinalueella Leppävedentien ja Janakanlahden välissä. Suunnittelualueena on asuntokatu Janakankujan varressa sijaitsevat kolme rakentamatonta pientalotonttia sekä niiden välinen katualue. Suunnittelualue on kooltaan n. 0,6 hehtaaria. Asuintontit ovat yksityisessä omistuksessa ja katualueen omistaa Jyväskylän kaupunki. Asuintontit ovat rakentamattomia ja pääosin avoimia ja vähäpuustoisia. Suunnittelualue viettää tasaisesti Leppävedentieltä Janakanlahden suuntaan, mutta varsinaiset tontit ovat melko tasaisia. Alueella ei ole todettavia luontoarvoja. Kortteli 337 rajautuu Janakanlahden rantaan sijoittuvaan entiseen uimaranta-alueeseen (VV), jota kaupunki ei enää ylläpidä. Ranta-alue on osin pehmeikköä erityisesti korttelin kaakkoiskulman tuntumassa. Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee virkistysaluetta ja venevalkama-alue. Suunnittelualueella olevan runkovesijohdon linjausta on muutettu siten, että se kulkee korttelin 336 tontin reunassa etelärajan suuntaisesti ja muutoin katualueella. Tontit ovat kunnallisteknisten verkostojen ääressä. Kaava-alueen länsipuolella kulkee vilkasliikenteinen seututie Leppävedentie, jonka parantamissuunnitelma on tekeillä Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta. Janakankuja on vähäliikenteinen asuntokatu, jonka varressa sijaitsee suunnittelualueen lisäksi kahdeksan pientalokiinteistöä. Janakankujan rakennuskanta on uudehkoa ja monimuotoista. Kadun varrella on rakenteilla kaksi uutta omakotitaloa. Janakan koulu ja päiväkoti sijaitsee Janakanlahden vastakkaisella rannalla n. 300 m etäisyydellä. Alueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet Vaajakosken suuntaan.

5 70:021 / JANAKANKUJA / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) Viistokuva suunnittelualueesta (valkoinen rajaus) ja lähiympäristöstä. Suunnittelualue sijoittuu Janakanlahden rantamaisemiin. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan ja se korvaa aiemmat (2000 ja 2008) päätökset valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä Keski-Suomen maakuntakaava, joka on tullut voimaan Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu seudullisesti merkittävään tiivistettävään taajamaan ja kulttuuriympäristön vetovoima-alueeseen. Alueen läpi on osoitettu ulkoilun yhteystarve (tavoitteellinen ulkoilureittiyhteys).

6 70:021 / JANAKANKUJA / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Yleiskaavat Jyväskylän yleiskaava on hyväksytty oikeusvaikutteisena. Yleiskaavassa (1/7 yhdyskuntarakenteen ohjaus) alue on osoitettu osittain viheralueeksi ja osin kestävän liikkumisen taajamaksi (ruskea väri). Ote yleiskaavan kartasta 1/7: Yhdyskuntarakenteen ohjaus Maisema ja virkistys (kartta 3/7) teemakartassa Janakanlahden rantaan on osoitettu ohjeellinen päävirkistysreitti (musta palloviiva). Ote yleiskaavan kartasta 3/7: Maisema ja virkistys

7 70:021 / JANAKANKUJA / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen (kartta 6/7) teemakartassa alue kuuluu toissijaiseen rakentamisen kohdentamisvyöhykkeeseen, jolla ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen ja uudisaluerakentaminen on suotavaa. Ote yleiskaavan kartasta 6/7: Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen Voimassa olevat asemakaavat Voimassa olevassa hyväksytyssä asemakaavassa suunnittelualueen korttelin 337 tontit on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO-17) ja rakennusoikeutta yksittäisellä tontilla on 200 kerrosalaneliömetriä ja kerrosluvuksi on merkitty I. Korttelissa 336 tontti on osoitettu erillispientalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AOR-11). Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuudella e=0.3 (n. 240 kem²) ja kerrosluvuksi on merkitty ¾ I. Janakankuja on osoitettu katualueeksi. Tonteille on osoitettu aluevarauksia maanalaisille johdoille. Lähiympäristö Janakankujan varressa on suunnittelualuetta lukuun ottamatta pääosin toteutuneita asuinpientalokortteleita (AOR). Janakanlahden rantaan suunnittelualueen etelä- ja itäpuolelle on osoitettu virkistysalueita (VP), venevalkama-alue (LV) sekä uimaranta-alue (VV). Leppävedentie on osoitettu liikennealueeksi (LT). Suunnittelualueen länsipuolella on käynnissä asemakaavan muuttaminen vastaamaan Leppävedentielle laadittua tiesuunnitelmaa. Kaavaehdotuksessa Leppävedentien varteen on esitetty melueste suunnittelualueen kohdalle.

8 70:021 / JANAKANKUJA / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) Ote ajantasakaavasta, suunnittelualue rajattu punaisella. Alueelle laaditut selvitykset ja suunnitelmat Meluselvitys (Ramboll 2015) Suunnittelualuetta länsipuolelta sivuavan Leppävedentien (maantie 368) parantamiseksi on laadittu tiesuunnitelmaa Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta. Tiesuunnitelman lähtötiedoksi on laadittu liikennemeluselvitys vuonna 2015 tien melusuojaustarpeiden huomioon ottamiseksi. Meluselvityksen perusteella vuoden 2040 ennustetilanteessa uudella tieverkolla (ilman melusuojausta) osalle tonttia kohdistuu päiväaikaan n db:n ja yöaikaan n. 50 db:n keskiäänitasoja. Meluselvityksen perusteella tiesuunnitelmassa esitetyn rengasmelusuojauksen toteutuessa päiväajan (55 db) ja yöajan (45 db) ohjearvot alittuvat tontilla kauttaaltaan. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitusvaihe Asemakaavan muutoshakemus on jätetty ja kaavoituksen aloituskokous pidetty hakijan kanssa toukokuussa Asemakaavan muutosta käsiteltiin Jyväskylän sisäisessä viranomaiskokouksessa Kokouksessa todettiin, että rakennusoikeuden kasvaessa maanomistajan kanssa tehdään maankäyttösopimus. Asemakaavan muutos on arvioitu luonteeltaan suppeaksi ja vaikutuksiltaan vähäiseksi ja sen hyväksyy hallintosäännön 16 mukaisesti Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta. Asemakaavan muutos ilmoitettiin vireille Jyväskylän tiedotuslehdessä sekä osallisille kirjeitse luonnosvaiheen

9 70:021 / JANAKANKUJA / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) kuulemisen yhteydessä Vireilletulosta ja kaavaluonnoksen nähtävilläolosta ilmoitettiin lisäksi osallisille ja viranomaisille erikseen kirjeitse. 4.2 Luonnosvaihe Kaavaluonnoksen valmistelu Asemakaavan muutos on luonteeltaan suppea ja pääasiassa teknisluonteinen sekä vaikutuksiltaan vähäinen, minkä vuoksi kaavamuutos ei edellytä erityisen laajaa vaihtoehtojen tutkimista. Kaavaluonnoksen pohjaksi on tutkittu lähinnä korttelin 337 rakentamisen määrää, käyttötarkoitusta ja rakentamistapaa. Korttelin 337 tonttien tonttien suuri koko ja hyvä rakennettavuus mahdollistaa hakemuksen mukaisen rakennusoikeuden lisäämisen. Kerrosluku esitetään säilytettäväksi yhtenä, mikä yhdessä maaston korkeuserojen kanssa voi mahdollistaa näkymien osittaista säilymistä Janakanlahden suuntaan myös Janakankujan länsipuolen tonteilta. Asemakaavan muutosluonnos asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi vireilletulon yhteydessä Luonnosvaiheen palaute (lausunnot ja mielipiteet) ja vastineet/huomioon ottaminen täydennetään tarvittaessa. 4.3 Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen valmistelu Täydennetään tarvittaessa: Mahdolliset lisäselvitykset ja suunnitelmat, Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset, käsittely lautakunnassa Ehdotusvaiheen palaute (lausunnot ja muistutukset) ja vastineet/ huomioon ottaminen - täydennetään tarvittaessa 4.4 Hyväksymisvaihe - Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset, käsittely lautakunnassa 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavaratkaisun yleiskuvaus Asemakaavassa Janakankujan varteen on osoitettu lähiympäristöön soveltuvaa pien- ja rivitalotyyppistä asuinrakentamista yhteensä 1140 kerrosalaneliömetriä, mikä tarkoittaa n uutta asukasta alueelle.

10 70:021 / JANAKANKUJA / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) Mitoitus Asemakaavan muutosalue on kooltaan n. 0,6 hehtaaria, josta asuinkorttelialueita on 5647 m² ja katualuetta 353 m². Asemakaava mahdollistaa pien- ja rivitalorakentamista yhteensä 1140 kerrosalaneliömetriä, mikä tarkoittaa toteutuessaan n uutta asukasta alueelle. Kaava-alueen keskimääräinen korttelitehokkuus on 0,20. Kaava-alueen rakennusoikeus kasvaa n. 500 kerrosalaneliömetrillä, nykyiseen kaavaan nähden Ympäristön häiriötekijät Leppävedentieltä kantautuva liikennemelu ylittää osittain keskiäänitasoja koskevat ohjearvot korttelissa 336. Leppävedentietä koskevassa tiesuunnitelmassa on esitetty suunnittelualueen kohdalle rengasmelusuojausta tienparannuksen yhteydessä, mikä toteutuessaan vähentää kortteliin kantautuvaa melua merkittävästi (ohjearvot alittuvat). Tiesuunnitelman toteutusajankohdasta ei ole kaavan laatimisen aikaan tarkkaa tietoa. Asemakaavassa on kaavamääräyksin otettu huomioon liikennemelun kantautuminen osalle tonttia Leppävedentien puoleisten julkisivujen ääneneristystä ja piha-alueiden sijoittamista koskevin meluntorjuntamääräyksin. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue AO Janakankujan ja Leppävedentien väliin jäävä yksittäinen pientalotontti on osoitettu erillispientalojen tontiksi AO, jolla on rakennusoikeutta 240 kerrosalaneliömetriä. Rakennus voi olla rinteeseen sijoittuen osittain kaksikerroksinen (3/4 r I). Tontin etelärajalle on osoitettu maanalainen johtovaraus nykyiselle kunnallistekniselle johdolle. Leppävedentien puoleisten rakennusten julkisivujen osalta tulee huolehtia riittävästä ääneneristävyydestä liikennemelun vuoksi. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa tai suojata siten, että melun ohjearvot ko. alueilla alittuvat, esimerkiksi Janakankujan puoleiselle osalle tonttia. Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue AP Janakankujan ja Janakanlahden väliin sijoittuva suurehko asuinkortteli on mahdollista toteuttaa kaavaluonnoksen mukaisesti neljänä pientalotonttina tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi rivitaloina tai muina kytkettyinä asuinrakennuksina. Korttelissa on rakennusoikeutta yhteensä 900 kerrosalaneliömetriä ja kerrosluvuksi on esitetty I. Korttelin rakennusten kattojen tulee olla harjakattoja ja harjasuunnan Janakankujan suuntainen. Pysäköinti on osoitettu tonteille Muut alueet Katualue Suunnittelualueessa kaavateknisistä syistä mukana oleva osa Janakankujaa säilyy katualueena. 5.3 Kaavaratkaisun perustelut Asemakaavan muutos on Jyväskylän yleiskaavan periaatteiden ja määräysten mukainen. Asemakaavan muutos mahdollistaa Janakankujan varteen mittakaavaltaan ja laajuudeltaan lähiympäristöön sopeutuvaa pientalotyyppistä asuinrakentamista. Asemakaava mahdollistaa suurehkon korttelin 337 osalta joustavasti erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja pientaloista rivitaloihin.

11 70:021 / JANAKANKUJA / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavan kaavamääräykset ja -merkinnät ovat tavanomaisia. 5.6 Vaikutusten arviointi Asemakaavan muutos on luonteeltaan nykytilanteen toteava ja nykyistä aluerakennetta eheyttävä. Kaavamuutoksen mahdollistama uudisrakentaminen on aluerakenteeseen ja lähiympäristöön nähden maltillista ja sopeutuu hyvin pientalovaltaiseen lähiympäristöön. Asemakaavan muutoksella ei ole arvioitu olevan MRA 1 mukaisia merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen, luonnonympäristöön tai alueen sosiaalisiin oloihin, eikä muitakaan merkittäviä vaikutuksia. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan. Selostuksen liitteeksi on laadittu havainnekuvia (alla), joissa on esitetty asemakaavan mahdollistamia erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voi alkaa asemakaavan tultua voimaan. Kaava-alueen tontit ovat yksityisessä omistuksessa, eikä toteutusaikataulusta ole tarkempaa tietoa. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutumista seurataan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan sekä muiden asiassa oleellisten viranomaisten kanssa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava asemakaavoituksen edustajien kanssa.