ASEMAKAAVAN SELOSTUS KÄRPÄNKUJA 7 KAAVATUNNUS 16: ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS KÄRPÄNKUJA 7 KAAVATUNNUS 16:

2 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ KAAVA-ALUE TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVASTA KAAVAPROSESSIN VAIHEET YHTEYSTIEDOT TAVOITTEET SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN TAVOITTEET LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA SUUNNITTELUTILANNE ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ALOITUSVAIHE JA KAAVALUONNOKSEN VALMISTELU LUONNOSVAIHE EHDOTUSVAIHE HYVÄKSYMISVAIHE ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVARATKAISUN YLEISKUVAUS ALUEVARAUKSET KAAVARATKAISUN PERUSTELUT VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan muutosehdotus, pienennös 4) asemakaavan havainnekuvia 5) tonttijakokartta 6) asemakaavan seurantalomake Kaavaa koskevat selvitykset ja suunnitelmat on lueteltu kappaleessa 3.2. Suunnittelutilanne. Lähdeaineistoon ja tehtyihin selvityksiin/suunnitelmiin on mahdollisuus tutustua asemakaavoituksessa.

3 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 KAAVA-ALUE Asemakaavan muutos koskee 16. kaupunginosan korttelin 122 tonttia 2. Asemakaavan muutoksella muodostuu 16. kaupunginosan korttelin 122 tontit 8 ja 9. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä 1.2 TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVASTA Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tutkia suuren asuinkerrostalotontin lisärakentamismahdollisuuksia. Kaavamuutoksella tontin takaosaan mahdollistetaan lähiympäristöön sopivaa asuinkerrostalorakentamista. Uudisrakentaminen ja sen tarvitsemat pysäköinti- ja piha-alueet osoitetaan omalle tontilleen. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 1.3 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin Sanomalehti Keskisuomalaisessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä Asemakaavan muutosehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan hyväksymiskäsittelyssä YHTEYSTIEDOT Jussi Sievänen, kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Kivääritehtaankatu 6 (Kivääritehdas, 3. krs. sisäänkäynti F-ovi) Puh etunimi.sukunimi@jkl.fi

4 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) 2 TAVOITTEET 2.1 SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Asemakaavan muutokseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan hakemuksesta. Hakija esittää uuden asuinkerrostalon rakentamista suuren asuinkerrostalotontin takaosaan. Tontilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta, jota voidaan hyödyntää lisärakentamisen toteuttamisessa. Asemakaavan muutos kuuluu Jyväskylän kaupungin kaavoitusohjelmaan TAVOITTEET Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa yhdyskuntarakennetta tiivistävää ja lähiympäristöön sopivaa asuinrakentamista suurelle väljästi rakennetulle asuinkerrostalotontille. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Suunnittelualueena on asuinkerrostalotontti, joka sijaitsee Halssilassa Kärpänkujan varressa, n. kolmen kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta. Kaava-alue sijoittuu Halssilan jälleenrakennuskauden pientaloalueen reunalle ja Halssilan kirkon läheisyyteen. Tontti on kooltaan 4861 neliömetriä ja sijoittuu Halssilanmäen lounaisrinteeseen, joka viettää melko jyrkästi länteen kohti Jyväsjärveä. Tontilla sijaitsee vuonna 1971 valmistunut n kerrosalaneliömetrin suuruinen, osittain neljäkerroksinen pitkänomainen asuinkerrostalo. Rinteensuuntaisesti sijoittuva rakennus on tasakattoinen ja julkisivuiltaan vaaleaa kiviainesta. Ikkuna-aukotus on nauhamainen ja vaakasuuntainen. Pysäköintialue sijoittuu Kärpänkujan puolelle tonttia. Tontin takaosa on rakentamaton, puustoinen ja rehevä. Takaosassa sijaitsevat nykyisen kerrostalon pihatoiminnot. Tontilta ei ole havaittu erityisiä luontoarvoja. Tontti on liitetty kunnallisteknisiin verkostoihin (kaukolämpö, vesi ja viemäri ja sähkö). Suunnittelualue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa. Tontti rajoittuu eteläpuolelta rivitalotonttiin, jonka alapuolella sijaitsee maakunnallisesti arvokas Halssilan kirkko. Tontin koillispuolella ylärinteessä sijaitsee kaksi neljäkerroksista 2000 luvulla valmistunutta asuinkerrostaloa pysäköintialueineen. Tontin itäpuolella sijaitsee ns. Vanhan Halssilan jälleenrakennuskauden pientaloalue. Liikenne Ajoyhteys alueelle tapahtuu melko jyrkkää Kärpänkujaa pitkin. Kärpänkuja on luonteeltaan vähäliikenteinen asuntokatu, jolla on erillinen kevyen liikenteen väylä. Suunnittelualueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet lähipalveluihin ja keskustan suuntaan. Lähimmät joukkoliikenteen pysäkit sijaitsevat Vaajakoskentiellä n. 200 metrin etäisyydellä.

5 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) Viistokuva suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä Yleisnäkymä Kärpänkujalta suunnittelualueelle.

6 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) Näkymä suunnittelualueelle yläpuolisten kerrostalojen takaa (vas.), Näkymä tontin takaosaan Kärpänkujalta (oik.). Lähiympäristön rakennuskantaa: Halssilan kirkko, kaava-alueen nykyinen kerrostalo ja yläpuoliset kerrostalot 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan ja se korvaa aiemmat (2000 ja 2008) päätökset valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto

7 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä Keski-Suomen maakuntakaava, joka on tullut voimaan Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu seudullisesti merkittävään tiivistettävään taajamaan (ruskea ruudukko) ja kulttuuriympäristön vetovoima-alueeseen (ruskea raidoitus). Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta Jyväskylän keskustaajamasta. Yleiskaavat Jyväskylän yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa oikeusvaikutteisena (kaava on tullut voimaan ). Alla on otteet yleiskaavan kartoista ja määräyksistä, joissa suunnittelualueen ympäristöön kohdistuu merkintöjä tai määräyksiä. Kartta 1/7, Yhdyskuntarakenteen ohjaus: Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (1/7 yhdyskuntarakenteen ohjaus) suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajamaa (ruskea väri). Tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue, jolla maankäytön muutosten ja tehostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen. Asemakaavoituksessa tulee noudattaa yleiskaavakarttojen 2-6 merkintöjä ja määräyksiä.

8 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) Kartta 5/7, Kulttuuriympäristön vaaliminen: Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitseva Halssilan kirkko on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristön kohteeksi (m42). Suunnittelualuetta sivuava Vanhan Halssilan pientaloalue on osoitettu säilytettävän arvoiseksi pientaloalueeksi (sä10, ruskea viivoitettu alue). Kartta 6/7, Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen: Alue kuuluu vyöhykkeeseen 1 (ruskea väri): Ensisijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke, jolla tehokas ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen ja uudisaluerakentaminen on erityisen suotavaa. Toiminnat tukeutuvat helposti saavuttavaan joukkoliikenteeseen, laadukkaisiin pyöräilyreitteihin ja keskustassa sekä aluekeskuksissa kävelyyn. Täydennysrakentamisen laatu ja laajuus tulee ratkaista asemakaavalla. Voimassa olevat asemakaavat Asemakaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuetta AKR. Tontilla on rakennusoikeutta 2431 kem² (e=0.5) ja kerrosluvuksi on merkitty ½ k III u ½. Pysäköinti on osoitettu Kärpänkujan varteen. Tontin rajoittuu eteläpuolelta rivitalotonttiin, jonka alapuolella sijaitsee Halssilan kirkon tontti (YK-1). Kirkko on asemakaavalla suojeltu v valmistuneessa kaavassa. Länsipuolelta suunnittelualue rajoittuu laajaan puistoalueeseen (P). Itäpuolella sijaitsevalla Vanhan Halssilan pientaloalueella on voimassa v laadittu suojelukaava, jossa alueen rakentamista on ohjattu tarkasti pientaloalueen miljöön säilyttämiseksi. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee asuinkerrostalojen korttelialue sekä sitä palveleva pysäköintialue (LPA). Kokonaisuudessaan lähialueen asemakaavat ovat melko tuoreita ja toteutuneet.

9 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) Ote ajantasaisesta asemakaavasta, johon on rajattu suunnittelualue punaisella värillä. Alueelle laaditut selvitykset ja suunnitelmat Liito-oravaselvitys 2017 (Jyväskylän kaupunki): Suunnittelualueen ympäristöön on tehty liitooravaselvitys vuonna Selvityksessä alueelta ei tehty havaintoja liito-oravasta, eikä alueen maankäytölle liito-oravan kannalta ole rajoitteita. Säilytettävien pientaloalueiden selvitysraportti 2010 (SÄILYKE): Suunnittelualue rajautuu Vanhan Halssilan pientaloalueeseen, joka kuuluu Säilyke -selvitysraportissa arvoluokkaan II. Luokkaan kuuluvilla alueilla on kaupunkihistoriallista maisema-arvoa ja ne ovat miljööltään säilyneet omaleimaisina. Alueelle on laadittu ajanmukainen rakentamista ohjaava suojeluasemakaava. Asemakaavaluonnos 2012: Suunnittelualue on ollut mukana Halssilan kirkkoa ja alapuolista rivitalotonttia koskevassa kaavamuutoksessa vuonna Tällöin nähtävillä olleessa kaavaluonnoksessa tontinkäyttösuunnitelma oli samankaltainen kuin nyt haetussa kaavamuutoksessa. Kaavaluonnoksessa tontin takaosaan esitettiin 1350 kerrosalaneliömetrin suuruista ja kerrosluvultaan ½ k IV korkuista asuinkerrostaloa. Kärpänkuja 7 rajattiin kuitenkin pois kaavamuutoksesta aikataulullisista syistä. Vuonna 2012 nähtävillä olleesta kaavaluonnoksesta saatiin mielipiteitä lähiasukkailta. Mielipiteissä tuotiin esiin mm. Kärpänkujan liikenteeseen ja pysäköintiin liittyviä haasteita ja oltiin huolissaan lisääntyvästä liikenteestä ja pysäköintijärjestelyistä. Lisäksi todettiin, että suunniteltu asuinkerrostalo sijoittuu yläpuolisten asuinkerrostalojen järvimaisemien eteen ja siten heikentää asuinviihtyisyyttä. Viranomaislausunnoissa ei tällöin ollut huomautettavaa kaavaluonnokseen suunnittelualueen osalta.

10 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) Ote vuonna 2012 nähtävillä olleesta asemakaavan muutosluonnoksesta. Suunnittelualue rajattiin pois kaavamuutoksesta ehdotusvaiheessa.

11 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ALOITUSVAIHE JA KAAVALUONNOKSEN VALMISTELU Asemakaavan muutosta on hakenut yksityinen maanomistaja (Innoteam Kiinteistöt Oy) saapuneella hakemuksella. Kaavamuutosta käsiteltiin Jyväskylän kaupungin sisäisessä viranomaiskokouksessa Asemakaavan muutos ilmoitettiin vireille Sanomalehti Keskisuomalaisessa Vireilletulosta ja samanaikaisesta luonnosvaiheen nähtävilläolosta ilmoitettiin lisäksi osallisille ja viranomaisille kirjeitse. Kaavaratkaisun vaihtoehdot: Kaavaluonnoksen pohjaksi tutkittiin erilaisia tontinkäyttövaihtoehtoja (mm. kaksi luhtitalotyyppistä rinnetaloa sekä pistemäinen asuinkerrostalo). Luontevimmaksi vaihtoehdoksi valikoitui pistemäinen asuinkerrostalo, joka sopeutuu kerrosluvultaan ja asemoinniltaan parhaiten lähiympäristön rakennuskantaan. Maapinta-alaltaan kompakti ratkaisu on toteutuskelpoisempi, kokonaistaloudellinen ja mahdollistaa piha-alueiden ja rinnemaaston säästämisen matalampia ratkaisuja paremmin. Kaavaluonnoksen pohjaksi valittiin vuoden 2012 kaavaluonnoksen mukainen pistemäinen asuinkerrostaloratkaisu hieman pienempänä (Kuvat: Arkkitehtipalvelu Oy). 4.2 LUONNOSVAIHE Asemakaavan muutosluonnos pidetään MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Luonnosvaiheen palaute (lausunnot ja mielipiteet) ja vastineet/huomioon ottaminen Asemakaavan luonnosvaiheen aikana saatiin lausunnot Jyväskylän Energia Oy:ltä ja JE-Siirto Oy:ltä. JE-Siirto Oy:llä ei ollut huomautettavaa kaavamuutokseen. Jyväskylän energia Oy totesi lausunnossaan, että uusi kiinteistö on liitettävissä vesijohto- ja jätevesiverkostoon. Koska Kärpänkujalla ei ole hulevesiviemäriä, on hulevedet johdettava kaupungin määrittelemään paikkaan.

12 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) 4.3 EHDOTUSVAIHE Kaavaehdotuksen valmistelu Luonnosvaiheen lausuntojen ja tarkentuneen suunnittelun pohjalta rakentamistapa- ja autopaikkamääräyksiin on tehty tarkistuksia sekä lisätty hulevesien hallintaa ja johtamista koskevat määräykset. - Autopaikkanormi on tarkistettu vastaamaan Jyväskylän kaupungin pysäköintinormeja (vähintään 1 ap / 120 kerrosalaneliömetriä). - Rakentamistapamääräyksiin on tehty vähäisiä tarkennuksia ja täsmennyksiä. - Lisätty hulevesien hallintaa koskeva määräys: AK-korttelialueella syntyvät hulevedet tulee ensisijaisesti käsitellä tonteilla. AK-korttelialueella syntyvät ja maaperään imeytymättömät hulevedet tulee johtaa korttelialueen länsipuoleiselle virkistysalueelle (puistoalue P). Hulevesien purkuputken maksimikoko on 160 mm. Tarvittavien viivytyspainanteiden, -altaiden ja -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään Ehdotusvaiheen palaute (lausunnot ja muistutukset) ja vastineet/ huomioon ottaminen Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Nähtävilläolon aikana kaavaehdotuksesta saatiin lausunto rakennusvalvonnalta, jolla ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutokseen. Muistutuksia ei jätetty. Asemakaavan muutosehdotukseen on julkisen nähtävilläolon jälkeen tehty vähäinen tarkistus. Nykyisen kerrostalon tontin rakennusoikeus on tarkistettu vastaamaan toteutunutta kerrosalaa (2130 kem² -> 2070 kem²). Tarkistus on luonteeltaan tekninen, eikä edellytä kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista. 4.4 HYVÄKSYMISVAIHE Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkirakennelautakunta. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVARATKAISUN YLEISKUVAUS Asemakaavan muutos mahdollistaa Kärpänkujalle lähiympäristöön sopivan neljäkerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen. Uudisrakennus piha- ja pysäköintialueineen erotetaan omaksi tontikseen Mitoitus AK-korttelin pinta-ala on 4861 neliömetriä. Kaava-alueen kokonaisrakennusoikeus on 3330 kerrosalaneliömetriä (kem²), mikä tarkoittaa noin 0.7 rakennustehokkuutta. Uudisrakennukselle on osoitettu rakennusoikeutta 1200 kerrosalaneliömetriä ja nykyiselle kerrostalolle 2130 kerrosalaneliömetriä. Kaavamuutoksessa rakennusoikeus nousee nykyiseen asemakaavaan verrattuna 840 kem². Toteutuessaan uudisrakentaminen tuo alueelle n uutta asukasta.

13 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) 5.2 ALUEVARAUKSET Asuinkerrostalojen korttelialue AK Asemakaavassa asuinkerrostalojen kortteli on jaettu kahdeksi tontiksi siten, että nykyinen kerrostalo ja uudisrakentaminen sijoittuvat pysäköinti- ja piha-alueineen omille tonteilleen. Uusi neljäkerroksinen asuinkerrostalo sijoittuu nykyisen korttelin luoteisosaan ja rajoittuu metsäiseen virkistysalueeseen. Uudisrakentaminen noudattaa kerrosluvultaan ja luonteeltaan lähiympäristön kerrostalojen mittakaavaa. Kaavaratkaisu ohjaa asuinkerrostalon toteutuksen maapintaalaltaan suppeaksi ja pistemäiseksi, mikä sopii rinnemaastoon ja säilyttää samalla riittävät alueet piha- ja pysäköintialueille. Uuden rakennuksen arkkitehtuuri, väritys ja materiaalit on määritelty sopimaan viereisten kerrostalojen arkkitehtuuriin. Nykyinen asuinkerrostalo sijoittuu omalle tontilleen ja sen rakentamismääräykset, rakennusoikeus sekä piha- ja pysäköintialueet on määritelty vastaamaan nykytilannetta. Ajoyhteys ja kunnallistekniset liittymät takaosan uudelle tontille on osoitettu rasitteena nykyisen kerrostalon tontin koillispäästä. Lisäksi nykyisen kerrostalotontin eteläpuolelta on esitetty sujuvampi jalankulkuyhteys uudelle kerrostalotontille kevyen liikenteen jyrkkien maastonmuotojen vuoksi (jk-merkintä). Viitteellisiä asemapiirroksia kaavaluonnoksen mahdollistamista toteuttamistavoista. Pysäköinti voidaan toteuttaa eri tavoilla pysäköintipaikkojen ja piha-alueiden osalta.

14 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (14) Havainnekuva uudisrakentamisen laajuudesta. Viitteellinen poikkileikkaus kaavamuutosalueesta. 5.3 KAAVARATKAISUN PERUSTELUT Kaavaratkaisussa uudisrakentaminen ja sen tarvitsemat pysäköintialueet on sijoitettu kompaktisti tontin pohjoisosaan, mikä mahdollistaa laajojen ja yhtenäisten piha-alueiden muodostumisen korttelin länsiosaan. Kaavaratkaisun mahdollistama uudisrakentaminen sopii luonteeltaan ja laajuudeltaan ympäröivään rakennuskantaan. Toteuttamisen kannalta suhteellisen pienialainen pistemäinen rakennus on kokonaistaloudellinen ja soveltuu hyvin rinnemaastoon. Asemakaavan muutos on Jyväskylän yleiskaavan mukainen ja vastaa yleiskaavassa esitettyjä täydennysrakentamista koskevia tavoitteita. 5.4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Asemakaavan muutos on luonteeltaan suhteellisen pienimuotoinen ja nykyistä aluerakennetta eheyttävä. Kaavamuutoksella ei ole arvioitu olevan MRA 1 mukaisia merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen, luonnonympäristöön tai alueen sosiaalisiin oloihin, eikä muitakaan merkittäviä vaikutuksia. Kaavan vaikutukset ovat pääosin myönteisiä aluerakenteen eheytyessä. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Toteutuessaan uudisrakentaminen tuo alueelle noin uutta asukasta. Uudisrakentamisen määrä on aluerakenteeseen suhteutettuna maltillista. Kaavan mahdollistama lisärakentaminen on luonteeltaan yh-

15 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (15) dyskuntarakennetta tiivistävää ja tukeutuu jo olemassa olevaan infrastruktuuriin ja palveluihin. Kaavan vaikutukset ovat yhdyskuntarakenteen ja yhdyskuntatalouden näkökulmasta myönteisiä. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön tai kaupunkikuvaan. Kaavan mahdollistama asuinkerrostalorakentaminen sopeutuu luonteeltaan, laajuudeltaan ja korkeudeltaan nykyiseen aluerakenteeseen, eikä näy korostuneesti kaukomaisemassa. Uudisrakentaminen sijoittuu katumiljöössä nykyisen kerrostalon taakse, minkä vuoksi kaupunkikuvalliset vaikutukset jäävät vähäisiksi. Voimakkaimmin muutos näkyy nykyisen kerrostalon sekä yläpuolisten kahden kerrostalon suunnasta nykyisin metsäisen tontin osan muuttuessa rakennetuksi. Liikenteelliset vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Kaavan toteutuessa liikennemäärän lisäys katuverkossa on n ajoneuvoa vuorokaudessa. Lähialueen liikennemääriin ja liikenneympäristön sujuvuuteen suhteutettuna lisäys ei ole merkittävä. Sosiaaliset vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Kaavamuutos mahdollistaa asuinrakentamista jo nykyiseen asuinympäristöön. Toteutuessaan uudisrakentaminen tuo alueelle asuntojakaumasta ja talouksien koosta riippuen keskimäärin asukasta, millä ei ole käytännössä vaikutusta alueen sosiaaliseen rakenteeseen.

16 16:146 / KÄRPÄNKUJA 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (16) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Asemakaavakartan, kaavamerkintöjen ja määräysten lisäksi asemakaavan pohjaksi on laadittu kaavan toteuttamista havainnollistavia havainnekuvia. jotka ovat tämän kaavaselostuksen liitteenä. 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaavan toteuttaminen voi alkaa kaavan tultua voimaan. Asemakaavan laadinnan aikana toteuttamisajankohdasta ei ole saatu tarkempaa tietoa. 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan sekä muiden asiassa oleellisten viranomaisten kanssa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava asemakaavoituksen edustajien kanssa.

17 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRPÄNKUJA 7 Kaavatunnus 16:146 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. - Maakuntakaava (hyväksytty ) suunnittelualue kuuluu seudullisesti merkittävään tiivistettävään taajamaan ja kulttuuriympäristön vetovoima-alueeseen. - Jyväskylän yleiskaavassa (hyväksytty , oikeusvaikutteisena) suunnittelualue on osoitettu kestävän liikkumisen taajamaalueeksi. Alue kuuluu ensisijaiseen rakentamisen kohdentamisvyöhykkeeseen, jolla tehokas ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen on erityisen suotavaa (Vyöhyke 1). - Asemakaava (hyväksytty ) Suunnittelualue on asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuetta AKR. Tontilla on rakennusoikeutta 2431 kem² (e=0.5) ja kerrosluvuksi on merkitty ½ k III u ½. Pysäköinti on osoitettu Kärpänkujan varteen tontille. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutos koskee 16. kaupunginosan korttelin 122 tonttia 2. Kaava-alue sijaitsee Halssilassa, osoitteessa Kärpänkuja 7. Kaavamuutos koskee asuinkerrostalotonttia. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavan muuttamiseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tutkia suuren asuinkerrostalotontin täydennysrakentamismahdollisuuksia ja ajantasaistaa tontin muilta osin asemakaava vastaamaan nykytilannetta. Tontilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta n. 368 kem², jota voidaan hyödyntää lisärakentamiseen. Kaavamuutoksella ratkaistaan lisärakentamisen määrä, sijoittuminen, rakentamistapa sekä pihaja pysäköintijärjestelyt. Kaavamuutoksen yhteydessä tontti jaetaan kahdeksi tontiksi. Tontti on yksityisessä omistuksessa. Maankäyttösopimus laaditaan kaavan yhteydessä, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: Ote ajantasaisesta asemakaavasta Kaavamuutoksen lähtötiedoksi on laadittu seuraavat suunnitelmat ja selvitykset: - Liito-oravaselvitys (2017) - Tontinkäyttösuunnitelma (2017) Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualueena on asuinkerrostalotontti, joka sijaitsee Halssilassa Kärpänkujan varressa. Alue sijoittuu Halssilan jälleenrakennuskauden pientaloalueen reunalle ja Halssilan kirkon läheisyyteen. Tontti on kooltaan n m². Suunnittelualue sijaitsee Halssilanmäen lounaisrinteessä ja tontti ympäristöineen viettää melko jyrkästi länteen. Korkeuseroa tontilla on yhteensä n. 9 metriä.

18 16:146 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (2) Tontilla sijaitsee vuonna 1971 valmistunut osittain neljäkerroksinen ja pitkänomainen asuinkerrostalo, joka on laajuudeltaan n kerrosalaneliömetriä. Rinteensuuntaisesti sijoittuva rakennus on tasakattoinen ja julkisivuiltaan vaaleaa kiviainesta. Ikkuna-aukotus on vaakasuuntainen. Pysäköintialue sijoittuu tontille Kärpänkujan varteen. Tontin takaosassa sijaitsee pihatoimintoja ja se on kauttaaltaan puustoinen ja rehevä. Tontti rajoittuu eteläpuolelta rivitalotonttiin, jonka alapuolella sijaitsee Halssilan kirkko. Tontin koillispuolella sijaitsee kaksi neljäkerroksista asuinkerrostaloa pysäköintialueineen. Muilta osin suunnittelualue rajoittuu Kärpänkujan katualueeseen ja metsäiseen virkistysalueeseen. Tontti on liitetty kunnallisteknisiin verkostoihin (kaukolämpö, vesi- ja viemäri ja sähkö). 4. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Halssilan asukasyhdistys Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Maankäyttö 5. Kaavan vaikutusten arviointi ja laadittavat lisäselvitykset Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä paneudutaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin. Alustavan tarkastelun perusteella kaavamuutoksella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia merkittäviä vaikutuksia. Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 6. Viranomaisneuvottelu Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Kaavaprosessin kulku ja osallistuminen Osalliset voivat ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Aikataulu on alustava ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Aloitusvaihe (syksy 2018) Aloitusvaiheessa kootaan lähtötietoja, asetetaan kaavan tavoitteet ja laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallistuminen: Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. Kaavaluonnoksen valmistelu (syksy 2018) Valmisteluvaiheessa suunnitellaan asemakaavaluonnos. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (syksy 2018) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (talvi 2019) Kaavaluonnoksesta saatu palaute otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Kaupunkirakennelautakunta asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 14 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisena kaupungin

19 16:146 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (3) kirjaamoon. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Kunnan perusteltu kannanotto toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Kannanotto toimitetaan kaupunkirakennelautakunnan hyväksymiskäsittelyn jälkeen. Hyväksymisvaihe (talvi 2019) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin internetsivuilla. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaupungin www-sivuilla. 8. Yhteystiedot Jussi Sievänen, Kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Kivääritehtaankatu 6 (Kivääritehdas F-ovi, 3. krs) Puh. (014) jussi.sievanen@jkl.fi internet Viistokuva suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä. (BLOM)

20 OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA

21

22 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen kor elialue. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kor elin, kor elinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Ton n raja. Kaupunginosan numero. Kor elin numero. Ton n numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoi aa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoi aa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käy ää kerrosalaan lue avaksi laksi. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoi aa, kuinka suuren osan rakennuksen toisen kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoi uvassa kerroksessa käy ää kerrosalaan lue avaksi laksi. Rakennusala. Rakennusala, jolle saa rakentaa auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen. Istute ava alueen osa. Ajoyhteydelle vara u alueen osa. Alueen sisäiselle jalankululle vara u alueen osa, sijain on ohjeellinen. Pysäköimispaikka. Maanalaista johtoa varten vara u alueen osa.

23 PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakenne ava vähintään 1 autopaikka 120 asuinkerrosalaneliömetriä koh. Polkupyöräpaikkoja on osoite ava vähintään kaksi (2) polkupyöräpaikkaa asuntoa kohden ja vähintään puolet on toteute ava kate uina. RAKENTAMISTAPA Uudisrakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa arkkitehtuuriltaan, materiaaleiltaan ja väritykseltään yhtenäinen ja sopusuhtainen kokonaisuus. Uudisrakennusten tulee soveltua muodoltaan, materiaaleiltaan ja väritykseltään asuinympäristöön ja olemassa olevaan rakennuskantaan. Asuinrakennuksen julkisivumateriaalina tulee olla väriltään valkoinen rapa u kiviaines. Julkisivumateriaalia tulee käy ää selkeänä ja yhtenäisenä pintana. Näkyviä elemen saumoja ei sallita. Asuinrakennuksen ka omuotona tulee olla loiva pulpe ka o tai tasaka o. Autokatosten ja talousrakennusten katot tulee toteu aa viherka oina. Katosten rakenteissa tulee o aa huomioon viherkaton aiheu amat kantavuusvaa mukset. Ka omuotona tulee olla loiva pulpe ka o. PIHA ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Leikki ja oleskelualueita tulee varata vähintään 10 neliömetriä 100 asuinkerrosalaneliömetriä koh. AK kor elin piha alueet tulee suunnitella ja toteu aa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi niin kasvillisuuden, rakenteiden, toimintojen sijoi elun kuin kulkurei en osalta. Leikki ja oleskelualueet sekä jätehuolto voidaan toteu aa ton en yhteisjärjestelynä AK tonteille. Rakennukset ja piha alueet tulee suunnitella siten, e ä vältetään turhia leikkauksia ja pengerryksiä ja e ä naapuriton en korkeusasemat otetaan huomioon. Rakennukset tulee rinneton lla sopeu aa olemassa oleviin maastonmuotoihin rakentamalla osi ainen kellarikerros tai osi ainen rinteeseen sijoi uva kerros. AK kor elissa ton en välisiä rajoja ei saa aidata. Piha alueiden valaistuksen tulee olla häikäisemätöntä ja alaspäin suunna ua. AK kor elialueella syntyvät hulevedet tulee ensisijaises käsitellä tonteilla. AK kor elialueella syntyvät ja maaperään imeytymä ömät hulevedet tulee johtaa kor elialueen länsipuoleiselle virkistysalueelle (puistoalue P). Hulevesien purkuputken maksimikoko on 160 mm. Tarvi avien viivytyspainanteiden, altaiden ja säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täy ymisestään. YLEISMÄÄRÄYKSET Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien lojen viemäröin tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Rakennukset tulee lii ää kaukolämpöverkkoon (MRL 57 a pykälä). Sitova ton jako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

24

25 LIITE 4. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN HAVAINNEKUVIA Kärpänkuja 7 asemakaavan muutos Jyväskylän kaupunki, asemakaavoitus /4 r IV ap ys hte oy Aj viitteellinen asemakaavan muutoksen havainnekuva 2/3 k III 2070 Kä rpä nk uja 26 ap Halssilan kirkko Asemapiirros: Esimerkki asemakaavan mahdollistamasta uudisrakentamista

26 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN HAVAINNEKUVIA Kärpänkuja 7 asemakaavan muutos Jyväskylän kaupunki, asemakaavoitus /4 r IV ap Ajoyhteys 2/3 k III 2070 Kulkuyhteys 26 ap Kärpänkuja Halssilan kirkko Asemapiirros: Esimerkki asemakaavan mahdollistamasta uudisrakentamista

27 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN HAVAINNEKUVIA Kärpänkuja 7 asemakaavan muutos Jyväskylän kaupunki, asemakaavoitus 2018 viitteellinen asemakaavan muutoksen havainnekuva kaavamuutosalue viitteellinen poikkileikkaus suunnittelualueesta

28 KOORDINAATTILUETTELO EUREF-FIN-ETRS GK26 N:O X Y rautatanko rautatanko Kullervo Iivarinen

29 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 122 TONTIN 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavan nimi (Kärpänkuja 7) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä L-lautakunta Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä 67 Kunnan kaavatunnus :146 Generoitu kaavatunnus 179L260319A67 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,4861 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,4861 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,67 0, A yhteensä 0, , ,67 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

30 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,67 0, A yhteensä 0, , ,67 0, AK 0, , ,67 0, AKR -0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä