Lainsäädäntö ja sen uudistukset

Transkriptio

1 Lainsäädäntö ja sen uudistukset Konsensuskokous Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Sosiaali- ja terveysministeriö Kiitokset: Jukka Mattila, Maria Vuorilehto ja Taina Mäntyranta (stm) Airi Partanen (THL) Antti Kuopila (KL)

2 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä on lainsäädännöllinen perusta Perustuslaki 19 Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä Kuntalaki 1 Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan Kansanterveyslaki 14 1a): kunnan tulee seurata kunnan asukkaiden terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin, huolehtia terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa, sekä tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa 2

3 Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki HE: kevät 2010, voimaan 2013 Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma Terveydenedistämisen p.o. KASTE -ohjelma Mieli hanke Palveluinnovaatiohanke Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin p.o. Lakihankkeita: potilaslaki ja asiakaslaki vammaispalvelulaki palveluseteli yksityinen th ja sh päivähoitolaki th.ammattihenkilölaki HE: kevät 2010 Voimaan: 2011 PARAS-hanke: Puitelaki voimassa asti Selonteko Eduskunnalle syksy 2009 SOTE-kysely: maaliskuu 2009 VOS-uudistus HE: kevät 2009 Voimaan: 2010 STVOL voimassa 2012 loppuun Kasteen osalta HE: 2012 Voimaan: 2013 ALKU-hanke 2010 THL 2009 Valvira

4 Paras-selonteko Puitelaki on voimassa vuoden 2012 loppuun, joten muutosten toimeenpano on vasta alkuvaiheessa ja lisää muutoksia tulee myöskin tapahtumaan. Kuntien kiristynyt taloudellinen tilanne ja äkilliset toimintaympäristömuutokset tulevat ohjaamaan varsin merkittävästi tulevaa kehitystä Tuottavuuden parantaminen vahvasti esillä Th-lainsäädäntöä uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti kevätkaudella 2010 annettavalla hallituksen esityksellä. Sama malli ei sellaisenaan sovellu koko maahan 4

5 Yhteistoiminta-alueiden soteyhtenäisyys (v.2013) Tilanne Kaikki sosiaalitoimen tehtävät (8 yt-aluetta, 25 kuntaa) Kaikki sosiaalitoimen tehtävät pl. päivähoito (24 yt-aluetta, 105 kuntaa) Yksittäisiä sosiaalitoimen tehtäviä (9 yt-aluetta, 45 kuntaa) Ei mitään sosiaalitoimen tehtäviä (1 yt-alue 3 kuntaa) Selvitys käynnissä 24 yt-aluetta 82 kuntaa) Kainuu (8 kuntaa) Kuntarajat: Tilastokeskus Antti Kuopila

6 PARAS-kysely, kevät 2009 THL raportti 36/2009 Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä epäselvä erityisesti uusilla yhteistoiminta-alueilla Osassa kunnista vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siirretty kokonaan yhteistoiminta-alueelle sosiaali- ja terveydenhuollolla ei luontevia poikkihallinnollisia yhteyksiä kunnan muuhun toimintaan Palvelujen organisoinnin yleisimmät mallit Toimiala- eli sektoripohjainen malli 223 Elämänkaarimalli 48 Tilaaja-tuottaja toimintapa käytössä 121 Tilaaja-tuottaja toimintatapa ei käytössä 181 6

7 Terveyden edistäminen terveyskeskuksissa (THL raportti 19/2009) Suuret erot terveyskeskusten välillä (kuten 2003 ja 2005) Terveyden edistämisen hallinnollinen laatu on kuitenkin parempi suurissa kuin keskisuurissa ja pienissä terveyskeskuksissa Terveyden edistämistä koskevien toimintakannanottojen ja talousarvion välinen yhteys heikko tai sitä ei ole lainkaan Vrt. th-lakityöryhmän ehdotus pykälätekstiksi 7

8 Uudistuksen vaiheittainen eteneminen HE 2010 Terveydenhuoltolaki terveydenhuollon sisältöä koskevat säännökset esimerkiksi neuvolapalvelut, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, työterveyshuolto, mielenterveyspalvelut sekä hoitotakuusäännökset HE 2012 Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus sosiaalihuollon erityislainsäädännön rakenne ja sisältöä koskevat säännökset HE 2010 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, kehittäminen ja valvonta uusien rakenteiden voimaanpanosäännökset erilliseen lakiin 8

9 Terveydenhuoltolain tavoitteet Edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta Kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja Vahvistaa perusterveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä Edistää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta 9

10 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa linjauksia uuteen lainsäädäntöön Päätösten vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen arvioitava Vastuut ja johtaminen määriteltävä (huom. poikkihallinnollisuus) Tieto toiminnan perustana: indikaattorit: väestön hyvinvointi ja terveys, palvelujen toimivuus ja vaikuttavuus (valtakunnallisesti määritellyt indikaattorit) hyvinvointikertomus, seuranta ja arviointi Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet osaksi kuntasuunnittelua (kuntastrategia, hyvinvointistrategia) Yhteistoiminta-/sosiaali- ja terveysalueilla asiantuntijatuki kunnille, erityisesti poikkihallinnolliseen yhteistyöhön tietojärjestelmä ja seuranta hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana kuntien ja alueiden suunnitelmia ja sopimuksia 10

11 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen alueellisesti linjauksia uuteen lainsäädäntöön Alueelliset organisaatiot asiantuntijatuki kuntien toiminnalle hyvinvointia ja terveyttä koskevan seuranta- ja arviointitiedon tuottaminen koulutusta ja vertaisarviointia kuntarajat ylittävien kehittämishankkeiden koordinointi Kuntien hyvinvointitavoitteet ja alueelliset suunnitelmat sovitettava yhteen alueen ja kuntien väliset sopimukset ja suunnitelmat Osana kaikkia hoitoprosesseja myös sairaaloissa 11

12 Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen Hallitusohjelmasta 2007 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen madaltamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään laiksi terveydenhuollosta. Hallitusohjelmassa on lisäksi todettu, että perusterveydenhuollon ja terveyskeskustyön asemaa vahvistetaan. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi kehitetään erityisesti perusterveydenhuoltoa sosiaalityötä, ensihoitoa mielenterveys- ja päihdetyötä. 12

13 Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelman tavoitteet Laadukkaiden ja tarpeenmukaisten palvelujen hyvä saatavuus Asiakaskeskeisyyden ja valinnanvapauden parantaminen Osaavan työvoiman turvaaminen Johtamisen vahvistaminen ja johtamisosaamisen kehittäminen Terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisy toiminnan perustaksi 13 Etunimi Sukunimi

14 Lapset, nuoret ja terveyden edistäminen esimerkkejä ohjelmasta Toimenpide: Parannetaan ehkäisevää terveydenhuoltoa ja varhaista tukea Tuotokset Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut on toteutettu asetuksen mukaisesti Varhaisen tuenja omahoidon malleja on levitetty ja tietoa on saatavilla helposti 14 Etunimi Sukunimi

15 Lapset, nuoret ja terveyden edistäminen esimerkkejä ohjelmasta Toimenpide: Kootaan ja vahvistetaan terveyden edistämisen poikkihallinnollisen yhteistyön toimintamalleja ja rakenteita Tuotokset Seudulliset hyvinvointistrategiat Sovitut yhteiset hyvinvointimittarit 15 Etunimi Sukunimi

16 Mieli 2009 ehdotukset 1. Asiakkaan aseman vahvistaminen 2. Edistävä ja ehkäisevä työ 3. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestäminen 4. Ohjauskeinojen kehittäminen 16

17 Ehdotukset 2. Edistävä ja ehkäisevä työ E6. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön painopisteet: yhteisöllisyys, alkoholiverotus, ongelmien ylisukupolvisuuden katkaiseminen E7. Mielenterveys- ja päihdetyön strategia: kuntien mielenterveys- ja päihdetyön strategia, laajan väestöpohjan ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaatio 17

18 Ehdotukset 3. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestäminen E8. Palvelukokonaisuuden koordinointi E9. Perus- ja avopalvelujen tehostaminen E10. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö E11. Työterveyshuollon rooli työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmissa E12. Mielenterveys- ja ongelmista kärsivien työllistymisedellytykset E13. Ikääntyvän väestön mielenterveys- ja päihdepalvelut 18

19 Erikois- ja peruspalvelujen yhteistoimintaa tulee kehittää lasten ja nuorten kehitysympäristöissä yli sektorirajojen. Raja kasvatus- ja perheneuvolatoiminnan ja psyykkistä kehitystä tukevan terveydenhuollon välillä purettava. Avun hakemisen kynnys on pidettävä matalana esimerkiksi koulupsykologin ja terveydenhoitajan riittävällä läsnäololla ja tuttuudella kouluissa. Mieli 2009 Ehdotus 10 Lastensuojelun yhteistyötä mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa on kehitettävä ottaen huomioon näiden ongelmien yleisyys lastensuojeluasiakkailla. 19

20 Ei unohdeta näitä Yhtenäiset hoidon perusteet Esim. lastenpsykiatria Suuret mielenterveyshankkeet Julkaisu innovaatioista terveyden edistämiseen mielenterveys- ja päihdetyössä valmistumassa Kaste-hankerahoitus Painoalueet Innokylä 20 Etunimi Sukunimi

21 Konsensuskysymykset Miten nuoret voivat? Mitkä ovat nuorten hyvinvoinnin edellytykset? Miten ehkäistä nuorten pahoinvointia? Mitä nuorten palveluita tulisi kehittää ja miten? Mitä ja miten tulisi tutkia? Lääketieteellisesti painottunut konsensuskokous Otsikot painottavat: mielenterveys- väkivalta- ja päihdekysymykset, seksuaalisuus, yhteisöllisyys OECD: ei syödä hedelmiä eikä harjata hampaita 21

22 Paneelille pohdittavaksi Onko parempi eriyttää vai valtavirtaistaa nuorille suunnatut palvelut? Tavoittaako koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ne, jotka palveluja eniten tarvitsevat? Miten nuorten palvelujen vaikuttavuutta pitäisi arvioida? Kumppanuus kolmannen sektorin, järjestöjen kanssa? Suurten kansantautien ehkäisyn tuki? Uudet terveysuhat nuorten näkökulmasta? 22

23 Terveyteen vaikuttavat 23