TERIJOEN SIVISTYSOLOT

Transkriptio

1 Terijoen ensimtiinett Lartsakoulu v. ISBL TERIJOEN SIVISTYSOLOT Kun katseleelamaa ymparillaan, tuntuu iloinen laine laikahtavan rinnassa. NAin pitkalle siis ollaan tiiallakin paasty! NAin suulessa maardssa on el5ma muuttunut! Suomalaisen sivistyksen siemen ei ole kivikkoon langennut, on kuin nakisi suomalaisen sivistyksen toivorikkaana orastavan. Itserakkautta ja itsekyll6isyytta se ei voi herattdb - paljonhan on puutteita, saamattomuutta ja henkistli sairauttakin - mutta iuniuu jo olevan pohjaa, tuntuu jo olevan aseita ja apukeinoja kasvaa,,taysi-ikhisiksi suomalaisihmisiksi. Kuinka nuorta tama on. - Kun muisteleelimih noin kaksikymmenta, kaksikymmenthviisi vuotta takaperin - silloin reho,tti viela taikausko ja tiedonkammo.,,jokoran mummo" paranteli harnmastauteja, siikahtyrnisi?\ karkoitteli tauieja lehmista - kaikki tapahtui salaperdisin tempuin, loitsuja lukemalla. Moni muistaa vield eldvasti tuon pienen kappyraisen, laihan, kotkannenalla varustetun mummon. Moni muistaa viela hyvin ristikuusen Kivennavan tien varrella. Kun vainajaa vietiin, siihen risti piirrettiin, ettei vainajan henki takaisin tulisi. Monia muita taikauskon merkkeji voisi main.ita. Ei ollut kirjoja talossa - monessa tosin ei liiaksi nykyaankidn - raamattu, virsikirja, katkismus, almanakka (almanakkana Pietarissa painettu,,lnkerikko") - nekin varakkaimmissa. Kellokin kuului,,maallisiin" turhuuksiin, almanakan ja auringon mukaan ntiisriittiin monessa talossa aika levisi 4 sanomalehted.

2 Kun niiti sittemmin alettiin tilata, titattiin mieluummin sellaisia lehtiii, jotka paremmin kelpasivat,batka"-paperiksi. Valtiollisista asioista ei viilitetty. Juorut ja kulkupuheet riitti' viit. Kun lehdet kirjoittivat venhlais-japanilaisesta sodasta, ei erab pohatta ukko uskonut, vaan sanoi:,,liirptitteleviit, Belova kertoi toista ja han tietah". (Belova oli kapakoitsija Valkeasaaressa.) Hyvin harvat kavivht jotain korkeampaa oppikoulua, esimerkiksi Viipurissa. Perin omituista on sekin, etth Uudenkirkon kansa,nopiston saanut vhhan oppilaita tiialtzi. Ylioppilas oli harvinaisuus. Jos sellainen ilmestyi td'nne valkoisine lakkineen, sanottiin:,,oluttehtaaseen on tullut uusi konttoristi." Seudun heraamiseen on sanornalehdisttillil ollut epdilemiitta suuri merkitys, kun ne,,satkapaperista" vlihitellen muuttuivat luettaviksi. Etenkin,,Viipurin Sanomilla" on suuri ansio seudun noususta. Myiiskin kiristyneet valtiolliset olot tekivht tehtavbnsa. Pohjalla oli suomalainen ihminen kansan sydamess5, tarvittiin vaan sen herattzimistb. Kuvaavaa tlille on se, etth thta seutua ja sen kansaa pinnallisten ilmi<jiden johdosta pidettiin venlilaisrnieli' syyteen luisuneena, mutta kaikissa vaaleissa on perustuslaillinen katsantokanta saanut taalla ehdottoman enemmisttin. Ennenkuin kuvailemme takalaisili valistustyiintekijiiita' otamme thhhn muutamia numeroita Terijoen kunnan valistusmenoista Nekin osaltaan osoittavat etia nousu on ollut toivorikasta. Terijoen kunta on kbyttanyt valistusmenoihin valtiolta saatuia varoja lgll Smk. 9,941:-; 1917 Smk. 32,260:-; 1922 Smk. 292,731: -. Omia varojaan on kunta kaytthnyt seuraavasti: l9l I Smk. 1,700: -; 1917 Smk. 86,579: -; 1922 Smk. 310,981: -. Kun ottaa huomioon sen ahdinkotilan missa tialli on eletty viime aikoina, voi ilomielin merkita timin kunnan oso'ittaman valistusrakkauden. Terlioen kansakoulut. Jos rautatien rakentaminen Pietariin toi n6ille seuduille paljon karsimyksiahn, niin oli sillb sivistyksellisesti herlitthvzikin merki- $s. Se toi tinne tuulahduksen muusta maailmasta ja uusista har' rastuksista. Tuli uusia miehih, jotka ryhtyivat paikkakunnan hen' kista tasoa kohottamaan. kaaniaen huomiota kansakouluihin' Kannaksen pitajien kansakoulut eivat ole erittiiin vanhoja. Uudenkirkon ensimhinerr kansakoulu perustettiin 1872, Muolan 1874, Heinjoen 1874, ValkjArven 1878, Raudun 1876 ja Kivenna'

3 van Terijoen kansakoulun perustamisvuosi on Vuotta aikaisemmin oli Terijoella sijainnut'yksityinen kansakoulu, rrnutta siith ei ole tarkempia tietoja. Kansakoulun perustava kokous oli kesakuun 18 p:na Koulu pabtettiin perustaa yksityisilla varoilla ja hakea sille valtioapua. Kouluhuoneustoksi luovutti kunta entisen kapakkatalon, josta on yllb vatokuva. Kuvassa niikyy miten lapset olivat venalaiseen tapaan puetut. Tukat pitkia, tasaiseksi alhaalta leikatut, paidat housujen paiilla. TytiiillA venaliiismalliset puvut. Ensi vuoden toimi koulussa valiaikainen opettajatar. Seuraavana vuonna valittiin koululle ensimainen vakinainen opettajatar. TlnA vuonna perustettiin koululle kirjasto ja on se nykyisen kunnankirjaston pohjana. Kirjaston perusta,miseen kaytettiin sis6bnkirjoitusmaksut kevatlukukaudelta ja osa eraasta lahjoituksesta (250 rupl.), joka oli tehty urkuharmoonia varten marraskuun l5 p:ni valitiiin kouluun ensimiinen miesopettaja oli koulun hyvaksi arpajaiset, jotka olivat ensimbiset arpajaiset Terijoella. Tuloista meni. osa kirjastolle (100 rupl.). Seuraavana vuonnakin lisdttiin taas kirjastoa perustettiin kouluun puutarha otettiin kouluun toinen opettaja. lbg2 erosi Raivolan kyla Terijoen kansakoulupiirista pantiin alulle uuden koulutalon rakentaminen, ta,lo, jmsa koulu nykyisin toimii. l90l otettiin kouluun kolmas opettaja otettiin kouluun neljhs opettaja. lg08 pantiin vireille KAkiisenpiin ja OllinpiAn ka'nsakoulurakennukset, jotka valrnistuivat Koulujen opettajaluku lisa:intyi yhdellb. Nailla kouluilla tultiin sitten toimeen vuoteen 1920, Kikiisenpihn ja OllinpZian kouluihin oli otettu kumpaankin lisai yksi opetta,ja avattiin Koivikon kansakoulu, jossa on 2 opettajaa Terlioen yhteiskoulu. Oma,n seurakuntahomman jalkeen on Yhteiskoulun perustaminen Terijoelle luettava seudun kulttuurihistorian tbrkeimrnaksi tapaukseksi. Epailijdita ja vastustajia oli paljon, eraskin sanoi etti,,perustakaa tuo ko,ulu vaikka Puhtulaan, siellakin se menestyy paremmin kuin tiillb". Mutta koulu on menesgnyt ja epailij:it muuttaneet variaan. Ensi kerran keskusteltiin koulusta Uudenkirkon laulujuhlissa ]_q95. TAmintapaisen oppilaitoksen saarnisesta rajaseudulle oli Kivennavan kunta jo lausunut toivomuksen erb5n lausuntonsa yhteydessii 1884 Myds Kuokkalan nuorisoseura oli 1903 erain lah joituksensa yhteydessi viitannut koulun tarpeellisuuieen. Suurlakon lopettajaistilaisuudessa asioista myib keskusteltiin. lg00

4 marrask. 8 p:na oli viipurilaisissa suomalaisissa sanomalehdissd kirjoitus, jossa koulun harrastajia kehoitettiin saapumaan Terijoen kansakoululle marraskuun l8 p:na klo 2 paivhlli koulun perustamisesta paittbmiian. Asia joutui harkinnan alaiseksi ja kokoukseen saapui runsaasti vakea. Hanketta kannatettiin ja valitttin toimikunt asiaa ajamaan. Seuraavan vuoden huhtikuun I p:ni oli taas yleinen kokous ja toimikunta esitti sbanncit perustettavalle osakeyhti<ille. Yhti0ssA olisi 1,500 osaketta h 30 mk. Toimikunta ilmoitti etti Kivennavan kunta antoi tontin ja siinaolevan rakennuksen perustettavan yhteiskoulun kziytettavaksi ja avusti hanketta 3,000 markalla. Naiset olivat perustaneet ompe'luseuran koulun hyvaksi toimimaa,n. Toimikunta ehdotti, etta koulu alkaisi toimintansa tulevan syyskuun 2 p:na kaksiluokkaisena. Ehdotukset hyvaksyttiin ja hanketta edelleen ajamaan valittiin 5 henkinen valiaikainen johtokuntai Vliliaikainen johtokunta haki vahvistuksen saann<iille, jotka oli tiiytynyt muovailla osakeyhtitilain mukaisiksi. SiiAnndt vahvistettiin I I p:na heinakuuta. Perustava kokous kutsuttiin heinakuun 22 p:ksi. Kun asakepdioma ei ollut taydelleen merkitty, siirrettiin kokous viikoksi eteenpain: Hein6- kuun 29 p:n kokouksessa merkitsivat muutamat henkiltit puuttuva,n osakemaaran ja osakeyhtid oli perustettu ja ensimainen johtokunta valittiin. Johtokunta ryhtyi kiireellisiin toimiin ja koulu avattiin syyskuun 2 p:na. Oppilaita ilmottautuilahdutiavan runsaasti. Marraskuun 3 p:n yleisessa kokouksessa pa6tettiin ryhtya hankkimaan koululle omaa tonttia ja valittiin toimikunta asian hyv6ksi tyciskentelemid,n. Joulukuun I p:n kokouksessa pahtettiin ostaa koululle nuorisoseuran tontti 6000 markan hinnasta. Summa tuli maksetuksi rahoilla, jotka saatiin omp luseuran toimeenpanemist arpajaisista. Joulukuun l5 p:n kokouksessa paatettiin anoa koululle 90,000 mkn rakennuslainaa. Seuraavana vuonna oli johtokunta jo pakoitettu perustamaan ensimhiselle luokalle rinnakkaisluokan ja haki valiaikaista valtioapua haki johtokunta vakinaista valtioapua. Rakennustoimikunta koulun uutta taloa varten valittiin 30 p. huhtikuuta. TAni vuonna perustettiin rinnakkaisluokka koulun toiselle luokalle. Toukokuun 2l p:na 1909 mydnsi senaatti koululle 80,000 mkn suuruisen rakennuslainan. VZiliai' kaista valtioapua ei saatu ja turhaan raukesi eduskunnassa tehty anomus koulun hyvaksi. 2l p:na elokuuta 1909 alkoivat uuden talon, johon piirustukeet oli laatinut arkkitehti Y. Sadeniemi, rakennustyot. Peruskivi laskettiin marraskuun 23 p:nh klo l0 aamulla. Vaillinainen valtioapu myiinnettiin koululle tammik. 20 p:na Juhannuksena 1910 vietettiin koulun hyvliksi laulu-, soitto- ja urheilujuhla, seka arpajaiset. Uusi, upea talo vihittiin

5 ta Ensimiiset ylioppilaat lkeen on koulu saannrillisesti kuli6lla oli vaikea pitdi koulua pys- Valtio otti haltuunsa koulun 5 alinta luokkaa, muodostaene valtion keskikouluksi l9lg. Osa. keyhtiti pitiili pystyssi koulun kolmea jatkoluokkaa, ioiden valtion huostaan joutumisesta on hpia toiveita. Vuonna igzg oti koulussa 310 oppilasta ja t925 nousi oppilasmiard 362. T e ri i oe n rai tt i usseur a. Terijoen edistysseuroista on vanhin Terijoen raittiusseura. Sen perustamisvuosi ei ole tunnettu, mutta pirteimrnin se toimi tuossa Se toimi iltamia - muuten sen toiminnasta ei ole paljon sanottavaa. Sanotaan sen kuolleen,,iloisella tuulella',, sillii aate ei voinut jlisenia pidattaa irti,,vakevista". TimAn seuran jalkelliiset olivat nuorisoseuran ja tyiivaenyhdistyksen raittusosastot. Ne toimivat aikanaan vilkkaasti. mutta ikhi oli niillekin vahin suotu. Nykyinen raittiusseura perustettiin 1906 ja on silli ollut useita vilkkaita toiminnan vuosia, mutta viirne vubsina on sen toiminta herpaantunut. Ilahduttavia heraamisen enteiti on aivan viime aikoina ilrnennvt. T e r i ioen nuor i sose u ra. Terijoen nurrrisoseura perustettiin Seuran toiminia on ollut hryin vilkasta aikanaan, se oli kaikkien paikkakunnan sivistysth harrastavien henkiliiiden yhdysside. Lukuisat ova,t ne juhlaja esitelmltilaisuudet, joita se on jirjestanyt, levittanyt ki;jallisuttta5 antanut stipendejh kansanopis.toon. SillA on ollut oma laulu-, soitto-, urheilu- ja raittiusosasto. Se jirjesti kaksi lauluja soittojuhlaa. Se teki valistusretkih naapuiitytiin, perusti kirjaston. Kunnalliseen rai.ttiustaisteluun se o[ti innotta'osaa samoin venhlaisyryden vastustamiseen. Sillli oli oma juhlakenttzi, sille 1e.1aken9_i lauluja ndyttam0lavan. JuhlakentAn se 1907 myi Terijoen Yhtciskoululle, joka rakensi siihen talon. Viime vuosina on seura ainoastaa nimellisesti ollut olemassa. T er I j oen t y iiv iie ny hd i sty s. Terijoen ty0vaenyhdistys perustettiin Se on epailematti ollut paikkakunnan seuroista elinvoirnaisin ja toimeliain. Silla on oma tilava talo, oivallinen juhlasali ja nayttarnd. Toiminnassa

6 on useampia osastoja, oma teatteri ja kirjasto. Kun sortoaikoina tahdottiin Terijoelle perustaa useita kapakoita, taisteli yhdistys ponnella niita vastaan. Se on ottanut osaa ponnella kunnalliseen eliimiian ja eduskuntavaaleissa se on.saanut ehdokkaitaan valituksi. V apaaehtolnen palokunta. Vapaaehtoinen palokunta perustettiin Se on toiminut vaihtelevalla onnella ja menestyksellii. Se ei ole saanut yleisiin puolelta niin suurta kannafusta, kuin olisi ollut toivottavaa. Siita huolimatta se on puutteellisilla voimillaan ja kalustoillaan koettanutliyttaii tehtavansii. Kun Terijoen,,loistoaikoina" syk. syisin tulipaloja oli miltei joka ilta, oli sen tyiitaakka suuri. Iltamia se on myiis jarjestiinyt ja oli sillii aikoinaan oma huoneusto, naytelmaseura ja torviscittokunta. 'Terlioen sekakuoro Terijoen sekakuoro perustettiin talvella Kuoron musikaalinen taso on ollut verrattain korkea ja on se saanut esiintymisistalin tunnettujen musiikkimiesten kiitoksi4 m. m. Terijoen laulujuhlissa I:n palkinnon. Se on antanut lukuisia yleisii ja kirktokonsertteja ja esittanyt laulunsekaisia nfiytelmia. JlsenmiErA on vaihdellut ,,Terijoen taiteenystdvien" tultua perustetuksi, on kuoro sulautunut siihen. Terljoen ndyttdmii. Terijoen niiyttziunii perustettiin Se toimi menestyksellisesti, esittien huomattavia niytelmia, mutta on sekin sulautunut,,ted j oen taiteenystiviin". Terlioen talteenystiivit. Terijoen taiteenystdvbt perustettiin 1923 taideharrastusten elvyttiimiseksi ja vireilla pitdmiseksi. Se harrastaa niin musikaalisia kuin draamallisiakin esityksia ja voidaan sitii tiiydellzi syyllli pitia tiikiiliiisten kulttuuriharrastusten etevampina edustajana. Nuorten kristlllinen ynhistys. Nuorten kristillinen yhdis$s perustettiin syksyllii Sen saama suuri kannatus paikkakunnalla ilmenee siini, etti se toi-

7 m'inta,nsa ensipbivina saavutti jasenmairan 200, tullen paikkakunnan suurimmaksi seuraksi. Seuralla on oma sekakuoro. Ter i ioen j ouh lor keste r i. Terijoen jouhiorkesteri perustettiin EsiintymisillAAn se on saavuttanut ansaittua suosiota. T er I! oe n kansalal sseur a. Terijoen kansalaisseura, perustettiin 29 p:na marraskuuta l9lz. Seura perustettiin luomaan koti, johon kansalaiset voisivat kokoontua keskustelemaan kunnallisista ja valtiollisista asioista. Seuralla on oma huoneusto, se on mytis viettanyt juhlia. Seuran huoneustossa sen jasenilla ollut tilaisuus biljardinpeluuseen. Rahavaroillaan on seura avustanut paikkakunnan hyvia harrastuksia. Q ai aseud u n hev osy s t iv i I n se ur a. Seura,q joka perustettiin 1909, tarkoiiuksena on ollut olla hevosmiestel yhdyssiteena ja on se talvisin jlirjestzinyt Suomenlahden jnnlla kilpa-ajot ja pari hevosnayttelyii kesillii. Terlioen voimlstelu- ia urheiluseura. Seura perustettiin v Seura on paikkakunnan huomattavimpia, elinvoi,mainen ja tyiitelizis. Vaikka kun,nollisen harjoitushuoneen puute tekee sille ha'ittaa, ovat s n nais., mies- ja poikaosas,to ahkerasti toimineet. Sen juhlat ovat olleet arvokkaita ja monipuolisia. Se on rakennuttanut tyydyttiiv:in urheiluradan ia jiirjes,tlinyt useitia suuria urheilukilpailuja. Niin voimistelun kuin urheilunkin alalla on sen riveissa monta huomattavaa kvkva. Teri ioen kalasta! ien avustusseura. Seura perustettiin l9ll. Se rakennutti Terijoen rannalle pelastusasernan, jossa oli kaksi pelastusvenetta ja muuta pelastuskalustoa. Pelastusaseman h?ivitti 1924 syksylla vallinnut hirmumyrsky. EttA seura on tarpeellinen, sen ovat monet tapaukset osoittaneet. Kesiiisin jzirjestaii seura soutukilpailuja ja juhlia. Seuran pelastusmaja rakemettiin uudelleen I925.

8 Tetlioen am?umaseuta. Seura on perustettu 1924 armpumaharrastuksen edistzimiselgi. Sen toiminta m vasta alussa. T er I ioen sot 1I as kotly hd lstys. Ensimhinen Terijoen sotilaskotiyhdis$s perustettiin 1918 ja toimi se eritthin pontevasti niin kauan kuin sotavhkeh oli Teri' joella. Kun Terijoelle ra,lrennettiin kasarmit ja sotavili siirtyi iiinne, katsottiin thrpeelliseksi herhtt6h sotilaskoti uudelleen toimimaan ja perustettiin se syyskuussa Sen huoneusto siiaitsee kauppias R. Kaasisen talossa. Kenraall M annerhelmln lastensuotelulllton Terljoen osasfo. Osasto perustettiin 1924 ia on se alkanut tiirkelin toimin' tansa. Klr!astot. Terijoella on nelji kirjastoa: kunnankirjasto, tyiivhenyhdistyksen kirjasto ja nuorisoseuran hrjasto. Kunnan kirjastoon kuuluu yli 2,000 nidettb. Toiset kirjastot ovat seurojensa jiiseniii varten. Klriakaupat. Terijoen ensimbinen kirjakauppa oli 4rmas Jantusen hrja' kauppai joka toimi Siti seurasi Erkki A. Ellvengrenin kiljiftauppa, joka v. l9l4 siir$i Juho A. Sepphselle,.jonka joh' doila se- on- muodostunut Kanna'ksen suurimmaksi kirjakaupaksi' Terijoelle perusti myds kauppias Suuronen kirjakaupaq harjoih taen sit6 muutaman vuoden. Nykybiin sen omistaa kauppias R. Kaasinen. Asemalla on rautatienkirjakauppa. Sanomalehdet. Terijoella ilmestyi 1909 oma, kaksikertaa viikossa ilmestyvh, sanomaiehti,,terijoh". Lehti oli puolueeton ia kuoli kalrnatuksen puutteeseen.

9 V lwisi Terijoelle 4 kap,paletta sanoma,lehtii. Nykysin on Terijoki sanomalehtien partrilta levenemispaikkoja. Terltokea koskeva klrtall Isuus. Terijokea kasittelevi kirjarllisuus on perin niu.kkar paitsi Tietosanakirjaa, Suonen,maa-teoksen Viipurin la;inia kirsittel val osaa ja Karjalarn kirjaa; joissa on selostus Terijoesta" ei ole monta teosta, joissa olisi kuvauksia Teriioesta. Seuraavat, Mikko Uotisen kirjoittamat, kirjat liiytyvzit:,,kan,naksen koteihin I',,,,Uhalut pt!:ij1f',,,terijoen yhteiskoulu,, t-arulujuhlan (juhlajulkaisu;;,,terijoen opas 1910" ja,,terijoen Laulujuhlan opis'iota;' ja "lerijogg Laulujuhlan opas 1923" ja,,punaisen pdruan pa6ttiminen Terijoella". Kannaksen Osuusliike r.l:n vaiheita kuvaa J. A. pirniii kirjassa:,,piirhitii Kivennavan Osuuskaupan vaiheista" ja Terijoen vapaaehtoisen palokunnan vai,heita W. Savolainen lihtisessa,rterijoen V. P. K." Myiiskin joutuvat Terijoen olot osittain esille Viipurin lainin mastalouskomissioonin mietinniissi (1909) ja Karjaian Kannaksen komitean mietinniissh:,,karjalan klrmaksen kysymys" (lgl9). - Sanoma- ia aikakauslehdissi on Terijoen -oloja useasti kuva,iltu. Terllokl tllmlssii. Pari kertaa on Terijokea filmattu. Se tapahtui kun venaliinen huvila-asutus oli loistavimnillaan Toisessra filmissa oli kuvathr rantaelbmii kaikessa rehevyydessa6n, toisessa junantulo asernalle!. e p. Toinen fikni esitti Herzenstein-jutun t:iettetya Terijoella Nbitii fiknejh esitettiin aikanaan Terijoella. Teriioki musilftlssa. - Harva tietanee, ettir Terijoki olisi antanut aijretta savettiijiille johonkin teokseen. Niin on kumminkin tapahtunut. TinllA asui erds puolalainen sbveltiji, joka sbvelsi,,terijoen valssin". Valssi painettiin P ietarissa. Teriioki kuvissa. Ken haluaa saada yleiskuvan Terijoesta; saa sen helposti, kun menee Merikylpyliin lukusaliin, sielld on seinille koottu runsas kokoelma Terijokea edustavia kuvia.

10 T e t I i o kl maal aust ai teessa. Ilyvin useat venalfriset taiteilijat ovat maalanneet Terijoen maisemia, etenkin merta. Suomalaisista taiteilijoistaon hyvin harva naiti maisemia ikuistanut.