Te ri,; oen sank aripats as. SUOMALAINEN TERIJOKI

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Te ri,; oen sank aripats as. SUOMALAINEN TERIJOKI"

Helmi Lehtonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Te ri,; oen sank aripats as. SUOMALAINEN TERIJOKI Olemme taman osa,stonimeksi ottaneet,,suomalainen Terijoki". Emme talla suinkaan tarkoita sita, etta tam6 seutu pohjaltaan koskaan olisi ollut muuta kuin suomalainen. Mutta vaikka jo edellisessa osassa olemme osoittaneet, etth alla suurienkin vaikeuksien on tim?i seutu sdilyttd,nyt suomalaisen sydamen, puutteellisrlla voimillaa,n taistellut kansallisuutensa puolesta, olemme katsoneet tarpeelliseksi erikoisemmin tassa osastossa kasitella niitl laitoksia ja harrastuksia, joita on ollut vaikea sijoittaa toisten osastojen yhteyteen. _ TArkein naisth epiilemdttii on seurakunnan perustaminen ja kirkon rakentaminen. Terijoki kuului ennen Kivennavan seuri-

Mutta vaikka jo edellisessa osassa olemme osoittaneet, etth alla suurienkin vaikeuksien on tim?

2 kuntaan - seurakunta lienee perustettu jonkun verran ennen vuotta Ajatus perustaa oma seurakunta Terijoelle, virisi vuonna Ensimmhinen toimikunta ei saanurt asiaa eteenpain. Terijoella alettiin asiaan kbydb tarmokkaammin kzisiksi Erlis kirioitus oli.,karja,la"-lehdess6, missa kysyt' tiin, miksi ei toimita mitahn. Ukot pitivlit t6rnin kirjoituksen johdosta,,pikkuneuvotteluja" m. m. Holttisella, Hinzellillii ja Paavolaisella. Seuraus oli tzist6, ettii yleinen kokous kutsuttiin kansakoululle. SiitZi laksi asia alulle. Mainitsemme vaan, ettb ensi aluksi tuli Terijoelle virliaikainen pastori, jumalanpalveluksia pidettiin kansakoululla ja asiaa vbhitellen kypsytettiin. Oli alkulaan ajateltu muodostaa seurakunta yhdess?i Kuokkalan ja Raivolan kanssa. Siiti luovuttiin. Hautausmaa saatiin valtiolta Ruostesuon lbhelle, noin 6 km' Terijoelta'' Kirkon piirusfukset tilattiin J. Stenblickiltii. Hd'n rakensi my6s kirkon ia vihi'ttiin kirkko joulukuussa Muutamista kirkon yhteydessii olevista asiasta on mainittava Diakonissa5 ja sairashoitotoimi on ollut jirjestettynli kirkkotoimikunnan puolesta ja on se tyti, ollut hyvin siunauksellista. Ompeluseura toimi urkujen hyvaksi. I-au' lun harrastusta on herhtthnyt kirkkokuoro. Sitbpaitsi on kirkonpalvelijoiden taholta saatu arvokastapua edistysharrastuksille' Kun jumalanpalveluksissa on muistutettu seurakunnalle hyvan kaytdksen ja kansalaissivistyksen seka siveellisyyden merkiiystii, voi' daa,n sanoa, ettb valistuksen asiaa on suuresti edistetty. Raittiusharrastusta on papisto uskollisesti edist6nyt, kansallisen ja valtiollisen itsetu,nnon herhttitninen on ollut yksi sen kalleimpia sydhmen asioita. VenAlAisen sorron aika'na sa'i iumalanpalve' luksista lohtua ja toivoa syd6meensh, vapauden saavuttamisen jalkeen on niiden avulla usealle selvennyt uttden aseman velvoitus. TAnA vuonna on hankittu oma pappila ia on seurakunta$ii yha syvhllistynyt ja voirnistunut. TiirkeA tyii on myiiskin Terijoen suomalaisuuden vahvistarni' sen hyvhksi tehty Terijoen kunnan taholta. Terijoen kunta pzi6' tettiin perustaa 1904 ia aloitti se toimintansa I p:na toukokuuta Alussa sen toiminta oli hyvin vaatirnatonta, mutta vlhitellen se voimistui, ollen nykybzin hyvin ajanmukaista ja suurpiirteistii. Sen monista alotteista mainitsemrne tass?i muu,tamia piirteitii. Kaunis n. s. Palokunna'n puisto, jossa venaliiiset isiinniiitsivbt, hankittiin kunnalle. Kulkukaupan jnrjestiimiseksi hankittiin kunnalle kaksi toritonttia. YhtesimetsAhanke pantiin vireille jo 1912, mutta se raukesi. Kunnan kantakirjasto perustettiin. Terveydenhoito- ja rakennusj6rjestelmzi laadittiin. Kunta joutui yhdenvartaisuuslakiretteliiihin, mutta' ei siti saatu ntiyrtymhfut'

Ukot pitivlit t6rnin kirjoituksen johdosta,,pikkuneuvotteluja" m. m. Holttisella, Hinzellillii ja Paavolaisella. Seuraus oli tzist6, ettii yleinen kokous kutsuttiin kansakoululle.

3 Terijoen kirkko. Viime vuoeien toimenpiteisti voimrne mainita kunnan sairaa_ lan perustamisen, kunna,n lii?ikarin ja sairaanhoitajattaren ostamisen. Aivan erikoisen "tt".i- seuhnyt, ottamalla alotteen Terijoen ita lempilastaan on kunta hel_ tus- ja urhenuharrastuk*t ou"li3#:fi "ltili:t'd":lj:' lf; "Yfi avustusta. Kunnan kanslia on nyt ajanmukaisesti sisustettuna ja jlirjestettyna. voimme todeta. etta rerijoen kunta on aina toiminut suomalaisuuden ja terveen edistyksen merkeissh. Suomalaisen Terijoen vaiheet eivht olisi tiysin kerrofut, emrne - ios mainitsisi sen osuuttl vapaustaisteluun. Suurlakon puh_ g 1905 annettiin terijokelaisille hyvinkin tarkeit tehtavat: joen vililti. Asia jirjestettiin, tta erdan helsinkiliisen ylioppiia raukesi. Innostuneita kokouksia pidettiin, asemalta vedettiin Veniijin viiri alas, siita revittiin pi; nun"inen ja 9sq sinivalkoisena viirin5 se efattitintruutolen karkuessa lipputankoon kohotettiin.

Kunnan kanslia on nyt ajanmukaisesti sisustettuna ja jlirjestettyna. voimme todeta. etta rerijoen kunta on aina toiminut suomalaisuuden ja terveen edistyksen merkeissh.

4 MitA viimeiseen vapaussotaan tuli, joutui Terijoki paljon kirsirnaan. Jo heti alussa, 24 p:na tammikuuta, miehitti Kaljusen suuri punakaartilaisjoukko Terijoen aseman ja,,vallankumous" alkoi. Se oli kauhein aika. Useita henkikiiti raahattii:r asemalle ja ammuttiin. Toisilta kiristettiin suuria lunnaita. Ryds' toja tapahtui. Punaiset olivat toivorikkaita.,,suur-kenraali Kaljunen vietti hovieliimaa omine hovineitosineen. Mutta 23 p:nl huhtikuuta tama loru loppui ja tapahtui Terijoen valtaus. Punaiset pakenivat amatsooneineen,,uuden yhteiskunnan" palkan jentusta Pietarissa jatkamaan. LAhtiessdbn he aikoivat rajayttali Tep'ijoen aseman, mutta se raukesi. - Kapinan aikana oli terijokelaisia paassyt kulkemaan valkoiselle rin'tamalle, osa pakeni Pietariin ja Inkerinmaalle. Suojeluskunta perustettiin heti Terijoen valtauksen jiilkeen. Suojeluskuntaa oli ajateltu jo 1917, mutta ei siin6 onnistuttu. Terijoen sankaripatsas paljastettiin 3 p:na syyskuuta Suuri merkitys Terijoen suomalaisuuden voimistumiseen on my<is niilla viidella laulu-, soitto- ja urheilujuhla,lla, joita tahllii on vietetty. Etenkin niilla, jotka vietettiin vuosina l9l0 ja 1913, olihan venalainen sorto silloin mita raskain. l9l0 juhlasta kir- Laululava Seurah L:o nee n pu!stossa.

,,suur-kenraali Kaljunen vietti hovieliimaa omine hovineitosineen. Mutta 23 p:nl huhtikuuta tama loru loppui ja tapahtui Terijoen valtaus.

5 joitti,,novoje Vremja" m.m.:,,terijoen juhlat ovat liitto VenA_ jiin jakamattomuutta vastaan: Suomalaiset ovat laulavinaan. mutta todellisuudessa he lataavat pyssyjaan',. Maan omat lehdei antoivat tasta, niinkuin muistakin juhlista, mytitatuntoisia lausuntojaja,,st. Petersburgs Zeitung,, kirjoitti lgi0 juhlasta, etta se:,,salli.tehda silmayksen Suornen ka,nsan sielun syvyyteen, kansan, ioka vaikeissa oloissa elaen omin voiminsa on tetrittanvt omintakeisen itseniisen sivistyksen, ionka ainoastaan voi havitle." L"*e" oqq tu!g, mutta ei koskaan utkoapain tuleva hyrik-!ay.". Ja,,Rjetsch" kirjoittaa innostuneesti:,,matkustaka Suomeen 30 virstan piiiihhn pietarista, ia te tulette vakuutetuksi, etta se ei ole kuvernementti, vaan kansa".

tehda silmayksen Suornen ka,nsan sielun syvyyteen, kansan, ioka vaikeissa oloissa elaen omin voiminsa on tetrittanvt omintakeisen itseniisen sivistyksen, ionka ainoastaan voi havitle.

Samankaltaiset tiedostot

Terijoen hautausmaat. Jaakko Mäkelä

Terijoen hautausmaat. Jaakko Mäkelä Terijoen hautausmaat Jaakko Mäkelä 12.3.2016 Terijoen hautausmaat Perustettu Nykyinen käyttö Muistomerkki Vanha hautausmaa 1905 metsittynyt 2002 Kuokkalan hautausmaa 1912 hautausmaana 2005 Uusi hautausmaa