Aivotoimintojen häiriöihin liittyvät psykososiaaliset vaikeudet miten ottaa huomioon näitä ongelmia oireiden hoitamisen lisäksi

Transkriptio

1 Aivotoimintojen häiriöihin liittyvät psykososiaaliset vaikeudet miten ottaa huomioon näitä ongelmia oireiden hoitamisen lisäksi Päihde- ja mielenterveyspäivät Antti Holopainen emeritusylilääkäri Järvenpään sosiaalisairaala

2 Sisältöä Miksi päihde- ja mielenterveyspalvelujen integraatio on tärkeää? Yhteisten psykososiaalisten vaikeuksien kartoittaminen lähtökohtana päihde- ja mielenterveyskuntoutuksen perustaksi Oireiden hoitamista vai kuntouttamista? Slide 2

3 JAH Paradise team ANTTI Holopainen Director of JAH JONNA Levola MD, specializing in psychiatry IRMA Höijer Neuropsychologist Research and Training Unit at JAH JOUNI Tourunen Research Manager TEEMU Kaskela Researcher MAURI Aalto PhD, Psychiatrist TUULI Pitkänen Senior Researcher Slide 3

4 Integraation merkityksestä Häiriöiden etiologia ja epidemiologia vahvasti päällekkäisiä Myös kliininen kuva usein samankaltainen Psykososiaaliset vaikeudet ja stigma yhteiskunnassa samankaltaista: Kuntoutusketjut eivät tahdo toimia, kroonistuminen ja syrjäytyminen, varhainen kuolema Pyrkimys päästä eroon hoidon tarpeen arviointia ja hoidon suunnittelua vaikeuttavasta pallottelusta Slide 4

5 Aivotoimintojen häiriöihin liittyvät psykososiaaliset vaikeudet - eurooppalaisen yhteistyöhanke SEVENTH FRAMEWORK PROGRAMME (FP7) teemana Terveys Rahoitus oli 3,5 -vuotinen instituuttia kahdeksasta maasta. Suomesta oli mukana Järvenpään sosiaalisairaala vastuuhenkilöinä Tuuli Pitkänen ja Antti Holopainen. Sisälsi seuraavat aivotoiminnan häiriöt (ICD-10): dementia, masennus, epilepsia, migreeni, MS, Parkinson, skitsofrenia, halvaus, päihderiippuvuus Tavoitteena kehittää sellainen ICF-koodistoon pohjautuva kliiniseen työhön soveltuva menetelmä psykososiaalisten ongelmien kartoittamiseksi, jota voidaan käyttää useiden erilaisten aivotoiminnan häiriöiden arvioinnissa, hoidossa sekä tutkimustyössä. Lopputulos PARADISE24, josta suomalainen versio PARADISE24Fin Slide 5

6 1. Ludwig-Maximilians-Universitaet Muenchen, LMU, Saksa (koordinaattori) päävastuussa Prof. Alarcos Cieza 2. Universidad Autónoma de Madrid, UAM, Espanja, Prof. Jose Luis Ayuso-Mateos 3. Fondazione IRCCS Istituto Neurologico "Carlo Besta, INNCB, Italia, Prof. Matilde Leonardi 4. World Health Organization, WHO, Sveitsi, Dr. Somnath Chatterji 5. Schweizer Paraplegiker-Forschung AG, SPF, Sveitsi, Prof. Jerome Bickenbach 6. European Brain Council, EBC, Belgia, Dr. Ian Ragan 7. University of East Anglia, UEA, Iso-Britannia, Prof. Sally Hartley 8. Instytut Psychiatrii i Neurologii, IPN, Puola, Prof. Czelaw Czabala, Doc. Marta Anczewska 9. CF consulting Finanziamenti Unione europea, CFc, Italy, Mrs. Carla Finocchiaro 10. A-klinikkasäätiö, JAH, Suomi, MD Antti Holopainen, Dr. Tuuli Pitkänen Slide 6

7 Lähtökohdat Aivotoiminnan häiriöistä kärsivillä on myös monia psykososiaalisia vaikeuksia, jotka pitäisi nykyistä paremmin ottaa hoitotyössä huomioon. Psykososiaalisia vaikeuksia ovat mm. univaikeudet, itsestä huolehtiminen, vuorovaikutus ja ihmissuhteet, koulutus, perhesuhteet, kotityöt ja muut päivittäiset toiminnat sekä työ. Vaikeudet voivat johtua ihmisestä itsestä tai ympäristöstä. ICF koodisto on pohja, mutta tarvitaan suppeampi koodaustapa Eri häiriöistä kärsivillä on yhteisiä vaikeuksia (horisontaali epidemologia). Laajaa joukkoa erilaisia aivotoiminnan häiriöitä tarkastellaan, jotta voidaan luoda yhteisiä käytäntöjä hoitotyön tueksi. Slide 7

8 Olemassa olevia tauti- ja toimintakykyluokituksia ICD-10, DSMIV, tulossa DSMV (psykiatria) ICF= toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus Slide 8

9 Strukturoituja apuvälineitä arviointiprosessin/seulonnan tueksi BDI, DEPS (psykiatria) Vieroitusmittareita (CIWA-Ar, CIWA-B, SOWS etc) Riippuvuushäiriömittareita: ADS, SDS ym Päihde/huumeongelman kuvausmittareita: ASI (EuropASI), EMCDDA:n strukturoitu epidemiologisen tiedon keruumittari Slide 9

10 ICF luokitus (WHO, STAKES -04) Ei levinnyt Suomessa kovin laajaan kliiniseen käyttöön, monimutkainen ja vaikea soveltaa rutiinipotilastyöhön Tarve etsiä nopeakäyttöisempiä tapoja kuvata strukturoidusti neurologisiin ja psykiatrisiin häiriöihin liittyviä psykososiaalisia vaikeuksia, koska niiden tunnistaminen tärkeää hoidon ja kuntoutuksen suunnittelun kannalta Slide 10

11 Slide 11

12 Tavoitteet Selvittää aivotoiminnan häiriöiden, psykososiaalisten vaikeuksien ja ympäristötekijöiden monimutkaisia yhteyksiä. Mitä yhteisiä psykososiaalisia vaikeuksia on ja miten niiden pitkäaikaisvaikutuksia voidaan todentaa? Täydentävätkö tiedot psykososiaalisista vaikeuksista diagnostista tietoa, jotta interventiotarpeita voitaisiin arvioida paremmin? Kehittää ja toteuttaa strategia ja menettelytapa dokumentoida ja analysoida aivotoiminnan häiriöiden yhteydessä esiintyviä psykososiaalisia ongelmia. Tuottaa tietoa hoitohenkilökunnalle, päättäjille, potilaille ja heidän omaisilleen sekä potilasjärjestöille Slide 12

13 Projektin keskeiset vaiheet Tiedon hankkiminen: kirjallisuuskatsaus ja fokusryhmähaastattelut, tiedon suhde ICFkoodistoon Potilashaastattelut 9 x 80 = 722 potilasta Yhdenmukaisen dokumentointimallin tuottaminen: Paradise24 Slide 13

14 Kirjallisuuskatsaus Kunkin sairausryhmän edustajat toteuttivat tiedonkeruun yhdessä sovittujen linjausten mukaan, jonka pohjalta laadittu kirjallisuuskatsauksia Useita julkaisuja eri sairausryhmistä tulossa kansainvälisissä eri alojen lehdissä Suomalaistaustaisia artikkeleita ilmestymässä ja suomeksikin tulossa lähi tulevaisuudessa Slide 14

15 Julkaisuja suomalaisaineistosta Levola, J., Aalto, M., Holopainen, A., Cieza, A. & Pitkänen, T. Health-related quality of life in alcohol dependence: A systematic literature review with a specific focus on the role of depression and other psychopathology. Health and Quality of Life Outcomes Nordic Journal Of Psychiatry (In press 2013). Levola, J., Holopainen, A., Kaskela, T., Sabariego, C., Tourunen, J., Cieza, A. & Pitkänen, T. Psychosocial difficulties in alcohol dependence: a systematic review of activity limitations and participation restrictions. Disability and Rehabilitation (In press 2013) Slide 15

16 Muita kuin suomalaisjulkaisuja samassa projektissa Cabello, M., B. Mellor-Marsa, C. Sabariego, A. Cieza, J. Bickenbach and J. L. Ayuso-Mateos (2012). "Psychosocial features of depression: a systematic literature review." J Affect Disord 141(1): Quintas, R., A. Raggi, A. M. Giovannetti, M. Pagani, C. Sabariego, A. Cieza and M. Leonardi (2012). "Psychosocial difficulties in people with epilepsy: a systematic review of literature from 2005 until 2010." Epilepsy Behav 25(1): Raggi, A., A. M. Giovannetti, R. Quintas, D. D'Amico, A. Cieza, C. Sabariego, J. E. Bickenbach and M. Leonardi (2012). "A systematic review of the psychosocial difficulties relevant to patients with migraine." J Headache Pain 13(8): Switaj, P., M. Anczewska, A. Chrostek, C. Sabariego, A. Cieza, J. Bickenbach and S. Chatterji (2012). "Disability and schizophrenia: a systematic review of experienced psychosocial difficulties." BMC Psychiatry 12: 193. Slide 16

17 Päihdeongelmat Haitallinen käyttö ja riippuvuus (ICD-10). Usein yhteydessä ainakin seuraaviin ongelmiin tunne- ja mielialahäiriöt, kaksoisdiagnostiikka, masennus, kognitiiviset toimintahäiriöt, liikenne ja muut tapaturmat, väkivalta, työkyvyn heikkeneminen, työttömyys, avioerot ja muut ihmissuhdeongelmat. Fokus alkoholinkäytössä sen yleisyyden ja kansanterveydellisen rasituksen vuoksi. Päihdeongelmat ovat mukana hankkeessa, koska ICD-10 ja DSM-4 tunnistavat ne henkisinä ja käyttäytymishäiriöinä Päihdeongelmat kuormittavat ja tuhoavat ihmisten elämää ja aiheuttavat suuria sosiaalisia kustannuksia päihdeongelmat leimaavat edelleen ihmisiä kielteisesti Slide 17

18 JSS haastattelut n=80 (82) Miehiä 50 Naisia 30 Päädiagnoosit: F10.2x alkoholi 47 F11.2x opioidit 26 Slide 18

19 PARADISE24 Slide 19

20 PSD1 Minkä verran ongelmia sinulla on ollut johtuen siitä, että et ole tuntenut itseäsi levänneeksi ja pirteäksi päivän aikana (esim. tunnet väsymystä, olet voimaton)? Päihdehäiriöt Dementia Skitsofrenia Aivoverenkiertohäiriöt Parkinsonin tauti MS-tauti Migreeni Epilepsia Depressio 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei lainkaan Lieviä Keskinkertaisia Suuria Erittäin suuria / Ei suoriudu Ei sovellu Ei osaa sanoa Tietoa ei ole

21 PSD13 Minkä verran vaikeuksia sinulla on ollut päätösten tekemisessä?

22 Paradise24Fin Samat kysymykset kuin Paradise24 Vertailukelpoinen alkuperäiseen, mutta kliinistä käyttöä varten edelleen kehitetty: Mahdollista asiakkaan täyttää lomakkeena (Alkuperäiset) viisi vastausvaihtoehtoa, jotta herkempi muutokselle Enemmän tietoa kuin vain summapistemäärä Seuranta näkyväksi myös asiakkaalle Erottelee sen, mihin muutosta toivotaan Slide 22

23 Jatkosuunnitelmia Toteuttaa Paradise 24 Fin pilotti päihdekuntoutusyksiköissä Lomake täytetään kuntoutusjakson alkuvaiheessa ja päätösvaiheessa Tarkoitus arvioida, miten psykososiaalisia vaikeuksia kuvaavat vastaukset muuttuvat kuntoutusjakson aikana (=toimintakyvyn muutoksen mittaamista; hoitojakson välitön vaikuttavuus) Slide 23

24 Seuranta kahdessa pisteessä summa 62 ja 38 Slide 24

25 Päällekkäisyys muiden vastaavan tyyppisten mittareiden kanssa Esim. BDI depression seulonnassa ja sen vertaaminen Paradise mittariin Voidaan olettaa, että kahden mittarin keskinäinen korrelaatio vahva päihdepotilailla: Suurella osalla depressio-oireita kuntoutusjakson alussa -> onko kliinisesti oikea hoito antidepressiivat vai kuntoutusjakso, jonka aikana aivotoiminnat palautuvat? Slide 25

26 Vertasimme BDI ja Paradise tuloksia 80 potilaan aineistossa Totesimme korrelaation erittäin vahvaksi Onko Paradise mittari informatiivisempi, koska siinä mielialahäiriöarvioinnin rinnalla kartoitetaan samassa yhteydessä myös muita arjessa selviämisen kannalta tärkeitä psykososiaalisia vaikeuksia? Slide 26

27 ICF:n ja Paradise mittarin suhde? Yksinkertainen työväline soveltuu paremmin kliinisiin tilanteisiin ja välineellä mahdollista kerätä myös tutkimustietoa vertailukelpoisesti eri sairausryhmissä 10 tutkittua aivotoimintojoen häiriötilaa, joissa vertailtavuus testattu Kussakin aivotoimintojen häiriötilassa omat spesifit keinonsa hoitaa ja kuntouttaa Slide 27

28 Diagnostiikan ja toimintakykyarvion merkitys hoitovalinnoille Jos Spesifi diagnoosi jätetään tekemättä toimintakykyhäiriön etiologisen taustan selvittämiseksi ja korvataan se oire/vaikeusasteseulonnalla? > seurauksena saattavat olla väärät hoitovalinnat Esimerkkinä depression ja päihdehäiriön kliinisen kuvan päällekkäisyys abstinenssivaiheessa Vrt F F 1x.5x Depression spesifi hoito/päihdehäiriön spesifi hoito Slide 28

29 Kaksoisdiagnoosiasetelmien huolellinen tutkiminen tärkeää Spesifin diagnostiikan tekemisessä tarvitaan aikaa ja kuntoutusinterventio, että luotettavuus paranisi Että hoitovalinnat olisivat oikeita, eivätkä tilaa pahentavia /vrt yleistynyt ahdistuneisuushäiriö bentsodiatsepiiniriippuvuus Yhteiset toimintakykyä arvioivat vertailukelpoiset mittarit auttavat kuntoutuksen suunnittelussa, mutta samalla tarvitaan luotettavaa tietoa siitä mitä hoidetaan Slide 29

30 Kiitos huomiosta! Slide 30