Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä:"

Transkriptio

1 TOIMENPIDEOHJELMA LASTEN JA NUORTEN METSÄTIETÄMYKSEN EDISTÄMISEKSI SUOMEN METSÄKESKUKSEN ALUEYKSIKÖISSÄ: ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAA, LOUNAIS-SUOMI JA PIRKANMAA Luonnos: PEFC sertifiointikriteeri 25

2 Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä: Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Lounais-Suomi ja Pirkanmaa Metsäsertifioinnin kriteeri 25: Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään 1. Johdanto... 4 Kriteeri 25 Lasten ja nuorten metsätietäm ystä edistetään Toimintaympäristö Metsänoppimispolku-malli Alueelliset toimijat Alueelliset toimijat, Etelä - ja Keski-Pohjanmaa Alueelliset toimijat, Lounais -Suomi Alueelliset toimijat, Pirkanmaa Valtakunnalliset toimijat Suomen Metsäyhdistys ry Metsäteollisuus ry Suomen Metsäsäätiö Tavoitteet ja toimenpiteet metsätietämyksen lisäämiseksi Tavoitteet osa-alueittain Toimintamuodot Toimintamuodot, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Toimintamuodot, Lounais -Suomi Toimintamuodot, Pirkanmaa Toimenpiteet harjoittelu ja työssäoppimispaikkojen järjestämiseksi Etelä- Ja Keski-Pohjanmaa Lounais-Suomi Pirkanmaa Järjestelmän toimivuutta varmistavat tavoitteet ja toimenpiteet Sitoutuminen, seuranta ja raportointi Vuosittaiset toimet Tilastointi, kehittämisen analyysi ja toteuttamissuunnitelma Yhteistyöryhmä Raportointi

3 LIITTEET Liite 1 Metsäsertifiointi Kriteeri 25 Liite 2 Vuoden 2013 toimintasuunnitelmat (alueyksiköittäin) Liite 3 Vuoden 2012 tilastotiedot (alueyksiköittäin) Liite 4 Yhteistyöryhmät (alueyksiköittäin) 3

4 1. Johdanto Kriteeri 25 Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi on osa Metsäsertifioinnin PEFC -järjestelmää ja kriteerin 25:n asettama tehtävä. Toimenpideohjelman tekijöinä ovat sertifiointiin sitoutuneet tahot sekä alan muut toimijat. Metsätietämyksen edistämisen tavoitetta tukee Toimenpideohjelma ja sen työryhmä näin ylläpidetään metsäalan verkostoja Suomessa, joiden avulla syntyy metsällistä toimintaa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Suomen metsäkeskus toimii lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi, metsäasiantuntijoiden verkosto kattaa koko Suomen. Organisaatiossa on 13 alueyksikköä ja noin 500 metsäasiantuntijaa. Alueilla toimivat kouluyhteistyön vastuuhenkilöt. Metsäkeskus tuottaa itse ja aktivoi metsätoimijoita järjestämään lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa. PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes) on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä. Suomen talouskäytössä olevista metsistä noin 95 prosenttia on sertifioitu. Suomi on hyväksytty mukaan kansainväliseen PEFC-järjestelmään vuonna Sertifiointijärjestelmä sisältää vaatimukset metsien hoidolle ja käytölle, tuotteisiin käytetyn puuraaka-aineen alkuperän todentamiselle sekä näitä koskevan tarkastuksen riippumattomuudelle ja pätevyydelle. Metsäsertifioinnin kriteerit päivitetään viiden vuoden välein. Nykyiset vaatimukset ovat voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Metsänomistajakohtaisen sertifioinnin lisäksi vaihtoehtona on ryhmäsertifiointi, jolloin kriteerit määritetään Metsänomistajaliittojen alueiden mukaisesti. Ryhmäsertifioinnin kriteerin mukaisesti Suomen metsäkeskuksen alueyksiköittäin on tehty toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi. Toimenpideohjelmat rakennettiin aiemman sertifiointikauden aikana. Nykyisellä kaudella ne tulee ajantasaistaa metsäalan toimijoiden yhteistyönä ja Metsäkeskuksen aloitteesta. Kriteerin sisältönä on myös ohjelman toteutumisen ja tavoitteiden seuranta vuosittain. Metsäsertifioinnissa mukana olevat tahot ovat sitoutuneet toimittamaan tapahtumatietoja lasten ja nuorten toiminnasta Metsäkeskukselle. 4

5 2. Toimintaympäristö 2.1 Metsänoppimispolku-malli Opetusmalli varhaiskasvatuksesta lukioon Metsän oppimispolku on metsä- ja puuopetuksen malli, joka pyrkii koulun ja muun yhteiskunnan yhteistyönä kohentamaan lasten ja nuorten metsään liittyviä tietoja ja taitoja. Se antaa mahdollisuuden toteuttaa metsä- ja puuopetusta niin, että siitä muodostuu varhaiskasvatuksesta lukioon yltävä metsän oppimispolku. Metsä- ja puuopetuksen malli on laadittu kasvattajien ja lukuisten metsäisten sidosryhmien yhteistyönä ja sen ovat julkaisseet Suomen Metsäyhdistys ry sekä Opetushallitus. Malli pohjautuu Opetushallituksen laatimiin opetussuunnitelmien perusteisiin toimien opetuksen virikemateriaalina. Metsän oppimispolku auttaa myös koulun ulkopuolisia tahoja kohdentamaan toimintansa siten, että se tukee kouluissa tehtävää opetustyötä. Metsänoppimispolun sisältö Metsän oppimispolun tavoitteet ja sisältö luokka-asteittain löytyvät oppimispolun sivuilta osoitteessa: Oppimispolun osa-alueet antavat viitekehyksen koulujen lisäksi myös yhteistyöverkostojen työnjaolle. Opetuksen sisältö voidaan jakaa kuudeksi osa-alueeksi, joissa jokaisessa on oma näkökulmansa metsää koskeviin tietoihin, taitoihin sekä elämyksiin ja arvostuksiin. 1. Metsäluonto metsän eliölajit metsätyypit ja arvokkaat elinympäristöt metsä ekosysteeminä 2. Metsän antimet ja virkistyskäyttö marjat, sienet, riista ja tarveaineet ulkoilu, retkeily ja erätaidot myönteiset elämykset ja mielenrauha 3. Metsäluonnon suojelu luonnon kunnioittaminen luonnonkirjon säilyttäminen suojelun keinot 4. Metsätalous metsänhoito metsän arviointi ja puun korjuu metsä aluetaloudessa 5. Puun käyttö ja jalostus käden taidot puutuotteet metsäteollisuus ja kansantalous 6. Metsä ja kulttuuri historia ja perinne metsä ja ihminen tulevaisuuden metsä ja puu Lähde: Arjanne ym.2000: Metsän oppimispolku 5

6 2.2 Alueelliset toimijat Alueen merkittävät metsä- ja ympäristökasvatuksen toimijat sekä metsäalan koulutusta tarjoavat oppilaitokset Alueelliset toimijat, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikön alueella on yhteensä 28 kuntaa, joista Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella 18, Keski-Pohjanmaan alueella 8 ja Pohjanmaan maakunnan alueella 2 kuntaa. Toimialueella asuu n ihmistä. Tilastollisen vuosikirjan 2012 mukaan alueella on peruskouluja reilut 200 ja niissä oppilaita n Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla metsäalan koulutusta tarjoavat: Koulutuskeskus Sedu: Metsäalan perustutkinto - metsäkoneenkuljettaja - metsuri metsäpalvelujen tuottaja - metsäenergian tuottaja Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto: Metsäalan perustutkinto - metsäkoneenkuljettaja Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto - ympäristönhoitaja, riistapainotteinen Järviseudun ammatti-instituutti (JAMI): Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto - ympäristönhoitaja Alueelliset toimijat, Lounais-Suomi Lounais-Suomen lapset ja nuoret perusopetuksessa Lounais-Suomen metsäkeskusalueella on kaikkiaan 47 kuntaa (Satakunnassa 21 ja Varsinais-Suomessa 26), joissa asuu yhteensä 688 tuhatta asukasta. Satakunnan 142:ssa perusopetusta antavassa koulussa on yhteensä oppilasta. Varsinais- Suomessa vastaavat luvut ovat 234 koulua ja oppilasta. Esiopetusta sai toimialueella yhteensä noin 7300 lasta (Lähde Tilastokeskus 2012). 0-4-vuotiaita asukkaita oli Satakunnassa lähes ja Varsinais-Suomessa yli (Lähde Tilastokeskus, 2010) Lounais-Suomessa lapsille ja nuorille järjestetään toimintaa metsäalan organisaatioiden (mm metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuusyritykset ja koneyrittäjät), ja metsä- ja luontoalan nuorisojärjestön 4H:n, sekä muiden luonto- ja ympäristöalan järjestöjen (mm. Partio, Luonnonsuojeluyhdistykset ja urheiluseurat) toimesta. Käytännössä toimita tarkoittaa metsäoppitunteja ja päiviä kouluissa ja varhaiskasvatuksessa, kerhoja ym harrastustoimintaa vapaa-ajalla, sekä perheille tarkoitettuja metsäaiheisia retkiä ja tapahtumia. Lounais-Suomessa toimii ympäristökasvattajien Sateenvarjoryhmä, johon on koottu ympäristö- ja kasvatusalalla työskenteleviä toimijoita. Ryhmän toimijat järjestävät myös lapsille ja nuorille suunnattuja ympäristöaiheisia tapahtumia yksin ja yhdessä. 6

7 Metsätalouden toimijoista sateenvarjoryhmään on kutsuttu mukaan Metsäkeskus ja Metsähallitus. Lounais-Suomessa metsäalan koulutusta tarjoavat: Perusopetus: Ammattiopisto Livia: Metsätalouden koulutusohjelma; metsuri-metsäpalveluiden tuottaja Metsäenergian tuottajan koulutusohjelma; metsäenergian tuottaja WinNova: Metsäalan perustutkinto; metsäkoneenkuljettaja puutavara-autonkuljettaja Muu metsä- ja luonnonvara-alan koulutus Lounais-Suomessa: Ammattiopisto Livia: Ympäristö- ja luontoalan koulutusohjelmat, Parainen ja Kaarina Alueelliset toimijat, Pirkanmaa Pirkanmaan maakunta koostuu 22 kunnasta, joista 11 on kaupunkia. Asukkaita Pirkanmaalla oli vuoden 2012 alussa Suurin keskus on Tampere, jonka alueella asuu hieman yli henkeä. Kriteeri 25 edellyttämän toimenpideohjelman pääkohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Pirkanmaalla oli vuonna 2012 peruskouluja 215, joissa on noin oppilasta. Pirkanmaalla lapsille ja nuorille järjestetty toiminta pohjautuu Hämeen 4H-piirin ja paikallisten 4H-yhdistysten organisoimaan 4H-metsätiimitoimintaan. 4H-yhdistykset sopivat tilaisuudet Pirkanmaan alueen koulujen kanssa ja kutsuvat tilaisuuksiin edustajat paikallisista metsäalan organisaatioista. Esimerkkinä metsätiimitapahtumiin osallistuvista organisaatioista ovat Suomen metsäkeskus, paikalliset metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuusyritykset ja koneyrittäjät, metsäalan koulutuslaitokset ja metsä- ja luontoalan järjestöt (mm. partio, riistanhoitoyhdistykset). Käytännössä toiminta tarkoittaa metsäpäiviä ja -oppitunteja ala- ja yläkouluilla sekä varhaiskasvatuksessa, kerhoja ym. harrastustoimintaa vapaa-ajalla, sekä perheille tarkoitettuja metsäaiheisia retkiä ja tapahtumia. Tampereella toimii koulujen perusopetusta tukeva luontokoulu Korento. Terälahdessa sijaitseva luontokoulu tarjoaa maksuttomia luontokoulupäiviä tamperelaisille lapsille ja nuorille. Etusijalla ovat 3-7 -vuotiaat sekä 4. ja 7. luokat. Pirkanmaalla on myös muita ympäristökasvatusta tarjoavia kouluja ja opistoja. Pirkanmaalla metsäalan koulutusta tarjoavat: Toisen asteen koulutus: Tampereen seudun ammattiopisto TREDU Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja Puualan perustutkinto, puuseppä Logistiikan perustutkinto, yhdistelmäajoneuvon kuljettaja (puutavara-auton kuljettaja) Ammattikorkeakoulut: Tampereen ammattikorkeakoulu, Metsätalouden koulutusohjelma, Metsätalousinsinööri AMK 7

8 Muu metsä- ja luonnonvara-alan koulutus Pirkanmaalla: Helsingin yliopisto, Hyytiälän metsäasema, Juupajoki Ahlmanin ammattiopisto, Tampere Ammatti-instituutti Iisakki, Osaran toimipiste, Hämeenkyrö 2.3. Valtakunnalliset toimijat Valtakunnan tasolla toimii yhteistyöryhmiä, jotka pyrkivät toiminnallaan lisäämään lasten ja nuorten metsäosaamista. Toiminnan tarkoituksena on joko osittain tai kokonaan lasten ja nuorten metsä- ja luontokasvatuksen valtakunnallinen kehittäminen Suomen Metsäyhdistys ry Suomen metsäyhdistys (SMY) on metsäalan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu noin 50 jäsenjärjestöä. SMY tekee aktiivista yhteistyötä koulujen kanssa tavoitteenaan säilyttää metsätietous osana kaikkien suomalaisten kansalaistaitoja. SMY kurssittaa opettajia ja kasvattajia, tuottaa oppi- ja virikemateriaalia sekä järjestää valtakunnallisen Metsävisan. Suomen metsäyhdistys ylläpitää sivustoa jonka tavoitteena on antaa käytännön tukea metsäopetukseen. Sivusto koostuu eri toimijoiden kokoamasta oppimateriaalista, vinkeistä ja malleista. Oppimispolun lisäksi SMY ylläpitää sivustoa jolta löytyy kattava luettelo Suomen metsä- ja puuaiheisia linkkejä, tiedotteita ja tapahtumakalenteri. Metsä Puhuu -hanke on sähköiseen mediaan keskittyvä viestintähanke. Hankkeen takana on päärahoittajien Metsämiestensäätiön sekä Metsäsäätiön lisäksi mm. Koneyrittäjien liitto, MTK, METO, Metsähallitus ja Puuliitto. Hankkeen materiaali ja lisätietoa osoitteessa: Metsä Puhuu -hanke sisältää myös TET (Työelämään tutustumisjakso) osahankeen. Yläkoululaisten vierailuihin työpaikoilla ovat sitoutuneet osa metsäteollisuuden yrityksistä Metsäteollisuus ry Järjestö osallistuu kouluyhteistyöhön ja tuottaa säännöllisesti myös nuorisolle suunnattua materiaalia. Metsäteollisuus ry tarjoaa kouluille bussirahaa, joka mahdollistaa koululaisten vierailut ja tutustumiskäynnit metsäteollisuuden tuotantolaitoksiin. Tehdasvierailuilla nuoret ja heidän opettajansa pääsevät tutustumaan teollisuuden tarjoamiin monipuolisiin työtehtäviin ja eri ammatteihin Suomen Metsäsäätiö Suomen Metsäsäätiö on metsänomistajien, metsäteollisuuden ja muiden metsätaloudesta toimeentulonsa saavien ryhmien yhteisen viestinnän rahoittaja. Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta esimerkiksi osallistumalla koululaisten metsäviikkojen järjestämiseen ja 4H-liiton erilaisten metsäisten hankkeiden toteuttamiseen. 8

9 3. Tavoitteet ja toimenpiteet metsätietämyksen lisäämiseksi Metsä- ja luonto-opetus perustuu Metsänoppimispolku mallin mukaisesti kuuteen eri osaalueeseen metsäluonto, metsän antimet ja virkistyskäyttö, metsäluonnon suojelu, metsätalous ja metsänhoito, puun käyttö ja jalostus sekä metsä ja kulttuuri. Lasten ja nuorten metsä- ja luontoopetus rakentuu eri ikäryhmien tavoitetasoista. 1. ja 2. luokalla metsä- ja luonto-opetus painottuu metsässä saataviin kokemuksiin ja elämyksiin. Tiedollinen anti lisääntyy vasta kolmannelta luokalta eteenpäin Tavoitteet osa-alueittain Metsäluonto Tavoite: Lapset ja nuoret osaavat liikkua metsässä, kiinnostus metsään ekosysteeminä lisääntyy ja metsän eliölajien tuntemus paranee Metsän antimet ja virkistyskäyttö Tavoite: Tieto metsän keruutuotteista ja riistaeläimistä lisääntyy. Metsän virkistyskäytön vastuulliset jokamiehen oikeudet tunnetaan. Metsäluonnon monimuotoisuus Tavoite: Metsäluonnon suojelun tarkoitus ja vaikutukset ymmärretään ja käsitteistö selkiytyy. Metsätalous ja metsänhoito Tavoite: Metsätalouden merkitys Suomen kansantaloudessa ymmärretään. Puun kasvatuksen ja korjuun ketju tunnetaan ja metsien hyödyntäminen uusiutuvana luonnonvarana ymmärretään. Metsätalouden ammatit tunnetaan ja niihin hakeutuminen on aktiivista ja tarpeisiin riittävää. Puun käyttö ja jalostus sekä ympäristö Tavoite: Puun merkitys eri tuotteiden raaka-aineena ymmärretään. Tieto metsäteollisuuden merkityksestä maamme vientituloihin ja työllisyyteen lisääntyy. Ymmärretään uusiutuvan energianlähteen merkitys ympäristön suojelussa. Ympäristön suojelulla tarkoitetaan tässä uusiutuvan luonnonvaran kestävää käyttöä, kierrätystä sekä kulutusta. Metsä ja kulttuuri Tavoite: Osana Suomen kulttuuriperintöä oleva metsänkäytön historian tuntemus lisääntyy. Lisäksi osataan hyödyntää metsän mahdollisuuksia taideaineissa. 9

10 3.2 Toimintamuodot Toimintamuodot, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa 1. METSÄVISA Osallistutaan Metsävisan järjestämiseen vuosittain perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilaille. 2. MATERIAALIN TUOTTAMINEN JA HANKKIMINEN Opettajille ja oppilaille tuotetaan tai hankitaan materiaalia eri tilaisuuksien yhteydessä hyödynnettäväksi. 3. KUNNITTAISET KOULUYHTEISTYÖRYHMÄT Metsäkeskuksen aloitteesta on perustettu kunnittaisia kouluyhteistyöryhmiä, joiden kautta vastuuta on jaettu isommalle toimijajoukolle ja saatu myös isomman joukon erikoisosaaminen hyödynnetyksi. Yhteistyöryhmien kokoonpanoa päivitetään määrävälein ja tarvittaessa. Pääsääntöisesti alue on kuntakohtainen, mutta tarvittaessa on koottu ryhmä useamman kunnan alueelta tai uusissa suurkunnissa vanhan pienen kunnan alueelta. Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistys, koulut, 4H, riistanhoitoyhdistys, puutavaran ostajat ovat yleisimmin edustettuina, ja myös partiolaisilta, Suomen Ladulta ym. on osallistujia ryhmässä. Ryhmät kokoontuvat vähintään kerran vuodessa käymään palautetta menneestä ja suunnittelemaan sen pohjalta tulevaa. 4. METSÄPÄIVÄT Kouluyhteistyöryhmät järjestävät vuosittain kunnittain eri kouluilla metsä- tai perheen luontopäiviä. Niiden yhteydessä pyritään myös tekemään käytännön metsätyötä esim. taimien istutusta pottiputkella tms. Ryhmissä toimivat organisaatiot järjestävät myös itsenäisesti lasten metsäopetusta. 5. OPETTAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS Opettajille järjestetään mahdollisuuksia osallistua metsää käsittelevään täydennyskoulutukseen esim. erikseen järjestetyissä opettajien metsäpäivinä tai normaaleissa metsäalan organisaatioiden koulutustilaisuudessa 6. 4H-YHTEISTYÖ Metsäalan toimijat ja 4H tekevät yhteistyötä.vuosittain metsäkeskus ja paikallinen metsänhoitoyhdistys tekevät taitoradan maakunnalliseen 4H-metsätaitokilpailuun tai tekevät luontopolkukilpailun metsärastit. 16 vuotta täyttäneille nuorille järjestetään raivaussahakursseja eri puolilla maakuntaa tavoitteena nuorten kesätyöllistäminen. 7. ERÄ- JA LUONTOKERHOT Alueen metsäalan toimijat osallistuvat myös mahdollisten kunnittaisten lapsille / nuorille suunnattujen harrastuskerhojen työhön. Niissä käsitellään laajasti metsään, eläimiin, kalastukseen, ensiapuun jne. liittyviä aiheita. Kerhot myös askartelevat ja tekevät retkiä. 8. METSÄTAITOKILPAILUT 10

11 Maakunnallisissa metsätaitokilpailuissa on joka vuosi nuorten sarja, ja niitä on myös monissa metsänhoitoyhdistysten järjestämissä kilpailuissa. 9. YLEISÖTILAISUUDET Maakunnallisille metsämessuille, kunnan yhteisille metsänomistajapäiville ja muihin metsäaiheisiin tapahtumiin pyritään järjestämään myös lapsille ja nuorille suunnattua ohjelmaa. 10. TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN (TET) Työssäoppimis- ja työelämään tutustumis- (TET) paikkoja järjestetään opiskelijoille ja koululaisille, sekä opettajille. Myös puolen vuoden työelämään tutustumisjaksoja järjestetään tarvittaessa halukkaille. 11. YHTEISTYÖ OPPILAITOSTEN KANSSA Opiskelijoita otetaan eri metsäalan organisaatioihin harjoittelijoiksi, opinnäyte- ja päättötyön tekijöiksi. Opiskelijaryhmiä otetaan vastaan tutustumiskäynneille. Koulutusta järjestetään oppilaitosten kanssa yhteistyössä. Metsäammattilaiset toimivat luennoitsijoina metsäalan ym. muissa oppilaitoksissa. Vastaavasti oppilaitoksista on lainataan luennoitsijoita ammattilaisten tilaisuuksiin.oppilaitoksista on opiskelijoilla ja opettajilla mahdollisuus tulla metsäorganisaatioiden järjestämiin koulutustilaisuuksiin (esim. METSO-koulutus). 12. SEURANTA JA RAPORTOINTI Metsäkeskus koordinoi koko maakunnassa ohjelman toteutumista ja raportoi siitä sertifiointitoimikunnalle, joka seuraa toiminnan kehitystä ja tukee toimintaa. 11

12 Toimintamuodot, Lounais-Suomi 1. Ylläpidetään seutukunnittaista metsälinkkiverkostoa. Metsälinkit toimivat tietojen välittäjinä metsäalan organisaatioiden sekä opetus- ja varhaiskasvatusorganisaatioiden välillä. Metsälinkkilistaa ylläpitää toimijoiden ilmoitusten perusteella Metsäkeskus 2. Opettajille järjestetään koulutusta metsäasioista; Metsäakatemia opettajille, pyritään hyödyntämään opettajien Veso-päiviä. Tiedotetaan koulutuksista BMOL:n jäsenistölle. 3. Metsäpäivien järjestäminen maastossa, työmaihin tutustuminen ja omatoiminen tekeminen 4. Tutustumiskäyntien järjestäminen teollisuuslaitoksiin 5. Järjestetään ammattiesittelyjä ja tutustumiskäyntejä metsäalan oppilaitoksiin 6. Lähialueen valmiita luontopolkuja hyödynnetään 7. Oppituntien pitäminen kouluilla 8. Opettajia kutsutaan metsänomistajille ja toimihenkilöille järjestettäviin koulutustilaisuuksiin 9. Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan nuorisotyötä tekevien järjestöjen metsäosaamista edistäviin hankkeisiin 10. Työssäoppimis- ja työelämään tutustumis- (TET) paikkoja järjestetään opiskelijoille ja koululaisille, sekä opettajille 11. Kootaan luettelo käytettävissä olevista materiaaleista. Listaa ylläpidetään Metsäkeskuksessa 12. Ollaan yhteydessä oppikirjojen kustantajiin ja kirjoittajiin ja pyritään yhteistyöhön ko. tahojen kanssa. 12

13 Toimintamuodot, Pirkanmaa 1. Ylläpidetään metsälinkkiverkostoa, joka koostuu eri organisaatioiden edustajista. Metsälinkit toimivat tietojen välittäjinä metsäalan organisaatioiden sekä opetus- ja varhaiskasvatusorganisaatioiden välillä. Metsäkeskus ylläpitää metsälinkkiverkostoa ja hankkii tarvittaessa sijaisen poisjääneelle jäsenelle. 2. Metsäopetuspolkuja ja lähialueen luontopolkuja hyödynnetään ja tietoa niistä välitetään kouluille. 3. Metsäpäiviä järjestetään maastossa, työmaihin tutustuminen ja omatoiminen tekeminen. 4. Oppitunteja pidetään kouluilla. 5. Opettajille ja opinto-ohjaajille järjestetään koulutusta metsäasioista, ja opettajia kutsutaan metsänomistajille ja metsäammattilaisille järjestettyihin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. 6. Tutustumiskäyntien järjestäminen metsäteollisuuslaitoksiin 7. Järjestetään ammattiesittelyjä ja tutustumiskäyntejä metsäalan oppilaitoksiin. 8. Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan nuorisotyötä tekevien järjestöjen metsäosaamista edistäviin hankkeisiin. 9. Työssäoppimis- ja työelämään tutustumis- (TET) paikkoja järjestetään opiskelijoille ja koululaisille sekä opettajille. 10. Kootaan luettelo käytettävissä olevista materiaaleista. Listaa ylläpidetään Metsäkeskuksessa. 11. Osallistutaan vuosittainen luokkalaisille järjestettävän valtakunnallisen Metsävisan järjestelyihin. 13

14 3.3 Toimenpiteet harjoittelu ja työssäoppimispaikkojen järjestämiseksi Etelä- Ja Keski-Pohjanmaa EKP:n alueyksikön alueen metsäoppilaitosten harjoittelu ja työssäoppimispaikkojen tarve on vajaat sata vuodessa. Yhden harjoittelujakson pituus on keskimäärin 3 kuukautta. Maakuntien peruskouluissa järjestetään vaihtelevin käytännöin työelämään tutustumisjaksoja (TET). TET-jaksot järjestetään yleensä yläkoulussa ja jakson pituus vaihtelee 1 päivästä kahteen viikkoon. Jonkin verran halukkuutta ilmenee aika ajoin työelämän tutustumisjaksoon. Halukkaille pyritään jakso järjestämään Lounais-Suomi Maakunnissa toimivien metsäoppilaitosten harjoittelu ja työssäoppimispaikkojen tarve on noin 140 vuodessa. Yhden harjoittelujakson pituus on keskimäärin 6 viikkoa. Maakuntien peruskouluissa järjestetään vaihtelevin käytännöin työelämään tutustumisjaksoja (TET). TET-jaksot järjestetään yleensä yläkoulussa ja jakson pituus vaihtelee 1 päivästä kahteen viikkoon. Tavoite: Kaikille toiminta-alueelta metsäalalle hakeutuville nuorille voidaan tarjota harjoitteluja työssäoppimispaikka. Kaikille toimialueen metsäalasta kiinnostuneille peruskoululaisille ja opettajille voidaan tarjota TET-paikka viikoksi. Toimenpiteet: Organisaatiot ilmoittavat mahdollisuudestaan TET-jaksojen järjestämiseksi Metsälinkkiverkostolle. TET-jaksojen toteutuksessa lisätään yhteistyötä yli organisaatioiden, jolloin TET-jaksolainen voi viikon aikana tutustua useampaan organisaatioon Pirkanmaa Pirkanmaan alueella toimivien metsäoppilaitosten harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen tarve on noin 100 vuodessa. Keskimääräinen harjoittelujakson pituus on 5 kuukautta. Tavoite: Kaikille toiminta-alueelta metsäalalle hakeutuville nuorille voidaan tarjota harjoitteluja työssäoppimispaikka. Kaikille toimialueen metsäalasta kiinnostuneille peruskoululaisille ja opettajille voidaan tarjota TET-paikka 1-2 viikoksi. Toimenpiteet: Metsäalan oppilaitokset käyvät yhteistyökeskustelut työnantajien kanssa harjoittelupaikoista. Organisaatiot ilmoittavat mahdollisuudestaan TET-jaksojen järjestämiseksi Metsälinkkiverkostolle. TET-jaksojen toteutuksessa lisätään 14

15 yhteistyötä yli organisaatioiden, jolloin TET-jaksolainen voi viikon aikana tutustua useampaan organisaatioon. 3.4 Järjestelmän toimivuutta varmistavat tavoitteet ja toimenpiteet Tavoite: Yhteistyö ja tiedonkulku eri toimijoiden ja alueen oppilaitosten kanssa on sujuvaa. Toimenpiteet: Perustetaan ja ylläpidetään metsäkeskusalueittain metsälinkkien (eri organisaatioissa toimivien kouluyhteistyöhön nimettyjen yhteyshenkilöiden) verkostoa. Metsälinkkien tehtävänä on tarjota toimenpideohjelman mukaista toimintaa oppilaitoksiin ja vastata oppilaitosten yhteydenottopyyntöihin. Metsälinkkilistaa ylläpitää Metsäkeskus. Tavoite: Oppilaitoksilla on tietoa tarjolla olevasta metsä- ja luontotietoutta lisäävästä oppimateriaalista. Toimenpiteet: Opetuskäyttöön soveltuvasta esitemateriaalista ja verkossa olevasta esittelyaineistosta kootaan luettelo, joka toimitetaan metsälinkeille ja kouluihin. 4 Sitoutuminen, seuranta ja raportointi 4.1. Vuosittaiset toimet Toimenpideohjelman perusteella tehdään metsäkeskusalueittainen toteuttamissuunnitelma vuosittain aina edellisen vuoden lokakuun loppuun mennessä. Toteuttamissuunnitelma valmistellaan yhteistyöryhmässä metsäkeskuksen johdolla ja lähetetään tiedoksi metsäsertifiointitoimikunnalle sekä metsäalan toimijoille Tilastointi, kehittämisen analyysi ja toteuttamissuunnitelma 4.2. Yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmään on kutsuttu metsäalan, opettajien sekä kolmannen sektorin edustajia. Yhteistyöryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa laatimaan toteuttamissuunnitelman seuraavalle vuodelle sekä seuraamaan toteuttamissuunnitelman toteutumista kuluvana vuonna. Toimenpideohjelman ja toteuttamissuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain sertifiointitoimikunnan toimesta. Seurattavia asioita ovat järjestetyt koulutustilaisuudet, metsätapahtumat, osallistujamäärät, pidetyt oppitunnit ja harjoittelu- ja työssäoppimispaikat, sekä harjoittelu- ja työssäoppimisjaksojen kesto (vrk / h). Lisäksi Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) seuraa vuosittain tavoitettujen nuorten ja opettajien määrää. Tietoa käytetään Kansallisen metsäohjelman (KMO) toteutumisen arvioinnissa. Metsäkeskusalueittainen tieto tulee olla koottuna Suomen metsäyhdistyksellä (SMY) tammikuun loppuun mennessä. 15

16 4.3. Raportointi Toimijat raportoivat seurattavista asioista Metsäkeskuksen alueelliselle kouluyhteistyöhenkilölle, joka edelleen kokoaa ja välittää tiedot, SMY:lle seuraavan vuoden tammikuun loppuun ja sertifiointitoimikunnalle seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä. 16

17 LIITE 1 PEFC sertifiointikriteeri 25 17

18 LIITE 2 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA v. 2013, Pirkanmaa Vuoden 2013 toteuttamissuunnitelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen Pirkanmaan alueyksikön alueella Lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämistä tuetaan toteuttamissuunnitelman mukaisin toimenpitein. Vuoden aikana toteutettavia yhteistyömuotoja ovat mm. koulujen metsäpäivät, metsätapahtumat ja retket, metsäoppitunnit, vuosittainen maakunnallinen metsävisakilpailu, metsätiimien tapahtumat sekä muut metsätapahtumat, joita tarjotaan myös opettajille ja kouluille sekä metsälinkkien tiedottaminen tulevista kursseista ja tapahtumista. Suomen metsäkeskuksen Pirkanmaan alueyksikön alueella on tavoitteena toteuttaa vuonna 2013 kokonaismäärältään seuraavat tapahtumat: tapahtumia, kpl osallistujia, kpl 1. Koulujen ja päiväkotien metsäpäiviä Metsätiimitapahtumat* Muut Metsäoppitunteja Metsävisa luokille** Opettajille suunnattuja metsäkursseja 2 20 Luokan kanssa metsäpäivään osallistuneet opettajat *** Oppilaanohjaajille järjestettävät tilaisuudet Muu, mikä ohjattu luontopolkukäynti luontokerho metsätaitokilpailu 3 20 Tilaisuuksia yhteensä Pyrimme tarjoamaan harjoittelupaikan 50 metsäalan opiskelijalle Pyrimme tarjoamaan työhön tutustumispaikan 25 oppilaalle * Metsätiimitapahtumat ovat 4H-yhdistysten vetämien tiimien toteuttamia tilaisuuksia. Kirjauksen näistä tapahtumista tekee 4H. ** Metsäkeskus kirjaa tiedot metsävisasta. *** Tämä on lisätty uutena erillisenä tavoitteena. Opettajien lukumäärää ei lasketa tavoitettujen kokonaismäärään. 18

19 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA v. 2013, Lounais-Suomi Vuoden 2013 toteuttamissuunnitelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen Lounais-Suomen alueyksikön alueella Lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämistä tuetaan toteuttamissuunnitelman mukaisin toimenpitein. Vuoden aikana toteutettavia yhteistyömuotoja ovat mm. koulujen metsäpäivät, metsätapahtumat ja retket, metsäoppitunnit, vuosittainen maakunnallinen metsävisakilpailu, sekä muut metsätapahtumat, joita tarjotaan myös opettajille ja kouluille sekä metsälinkkien tiedottaminen tulevista kursseista ja tapahtumista. Suomen metsäkeskuksen Lounais-Suomen alueyksikön alueella on tavoitteena toteuttaa vuonna 2013 kokonaismäärältään seuraavat tapahtumat: tapahtumia, kpl osallistujia, kpl 1. Koulujen ja päiväkotien metsäpäiviä Metsäoppitunteja Opettajien metsäpäivä Metsävisa luokille* 2 4. Luokan kanssa metsäpäivään osallistuneet opettajat ** Muu, mikä Tilaisuuksia yhteensä 38 Pyrimme tarjoamaan harjoittelupaikan 100 :lle metsäalan opiskelijalle Pyrimme tarjoamaan työhön tutustumispaikan 25:lle oppilaalle ja opettajalle * Metsäkeskus kirjaa tiedot metsävisasta. **Opettajien lukumäärää lasketaan erillään oppilaista. 19

20 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA v. 2013, Keski- ja Etelä-Pohjanmaa Vuoden 2013 toteuttamissuunnitelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikön alueella Lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämistä tuetaan toteuttamissuunnitelman mukaisin toimenpitein. Vuoden aikana toteutettavia yhteistyömuotoja ovat mm. koulujen metsäpäivät, metsätapahtumat ja retket, metsäoppitunnit, vuosittainen maakunnallinen metsävisakilpailu, kouluyhteistyöryhmien tapahtumat sekä muut metsätapahtumat, joita tarjotaan myös opettajille ja kouluille sekä lasten ja nuorten metsävalistustyöryhmän tiedottaminen tulevista kursseista ja tapahtumista. Suomen metsäkeskuksen EKP:n alueyksikön alueella on tavoitteena toteuttaa vuonna 2013 kokonaismäärältään seuraavat tapahtumat: 1. Metsävisa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilaille: 25 koulua, oppilasta 2. Koulujen ja päiväkotien metsäpäivät: 20 kpl, oppilasta 3. Metsäpäivillä opettajia: 75 kpl 4. Farmari maatalousnäyttely: lapsia metsä ja energiaosastolla (omaa ohjelmaa) 5. Metsäalan toimijoiden omat tapahtumat: 10 kpl, 500 lasta / nuorta 6. Metsäoppitunnit: 40 tuntia, 800 oppilasta 7. Opettajat metsäkursseilla: 10 kurssia, 50 opettajaa 8. Metsätaitokilpailut: 10 kilpailua, nuorten sarjassa 100 osallistujaa 9. 4h yhteistyö: kaikissa tapahtumissa, joissa lapsia ja nuoria mukana 10. Opettajien metsäpäivät: Kutsutaan Farmariin 1 opettaja/peruskoulu 20

TOIMENPIDEOHJELMA. Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella

TOIMENPIDEOHJELMA. Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella TOIMENPIDEOHJELMA Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella FFCS sertifiointikriteeri 25 1.5.2012 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 2.1

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään

Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Häme-Uudellamaalla Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään Huhtikuu 2013 Esipuhe... 1 1. Toimenpideohjelma...

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardi: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue 12.11.2014 2 SMK Strategia Strateginen tavoite 1. Metsäkeskus tuottaa arvoa asiakkuuteen.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011

TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011 11.7.2012 1 (5) TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Metsäsertifioinnin toteutustavat Suomen PEFC-standardi Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC FI 1001:2009 9.11.2009 Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 fax: (09) 5630 329 sähköposti:

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011

TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011 TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009, PEFC FI 1004:2009 Arvioinnin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito ja

Lisätiedot

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa 2011 2016 Metsäsertifioinnin kriteeri 2.25: Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään. 3.2.2011 Metsäkeskus Lappi Sisältö 1.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI-ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI-ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI-ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 1. Yleistä Arviointistandardit: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Metsäsertifioinnin toteutustavat Suomen PEFC-standardi Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC FI 1001:2009_v2 Versio 2, 18.10.2011 Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 fax: (09) 5630

Lisätiedot

Hankerahoituksesta lisäpotkua alueelliseen toimintaan

Hankerahoituksesta lisäpotkua alueelliseen toimintaan Hankerahoituksesta lisäpotkua alueelliseen toimintaan Lapin ELY-keskuksen kokemuksia Suunnittelija Eerika Tapio 9.4.2015 1 Terveisiä Napapiiriltä! Laaja Lapin maakunta ~99 000 km2 181 835 asukasta Peruskoululaisia

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2008

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2008 TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2008 1. Yleistä Arviointistandardit: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Metsäsertifioinnin toteutustavat Suomen PEFC-standardi Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC FI 1001:2009_v3 Versio 3 13.5.2013 Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 fax: (09) 5630 329

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry:n yhteistyökumppanit ja yhteistoiminta lähiaikana.

Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry:n yhteistyökumppanit ja yhteistoiminta lähiaikana. Matti Mäkiaho Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry:n yhteistyökumppanit ja yhteistoiminta lähiaikana. 1. Suomen Metsäkeskus / Häme - Uusimaan alueyksikkö ja Suomen Metsäkeskus - Runsaasti yhteistoimintaa tapahtumien

Lisätiedot

YRITYSTEN JA ALAN ORGANISAATIOIDEN TARPEET 2012-2015

YRITYSTEN JA ALAN ORGANISAATIOIDEN TARPEET 2012-2015 METSÄALAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI 2012- KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI 2012- Työryhmän kokoonpano: Juha Ojala, MMM (pj) Liisa Saarenmaa, MMM (varapj) Mika Tammilehto, OKM Marja Kokkonen, MMM Ari Eini/Antti

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 1. Yleistä Arviointistandardit: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE 1 METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE TAUSTAA Hanke perustuu Työvoimaa metsäalalle -hankkeesta saatuihin kokemuksiin ja tuloksiin KOM 2015 tavoitteena parantaa metsäosaamista ja lisätä työvoimaa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Maakunnallisten metsäneuvostojen nimeäminen v. 2015

Maakunnallisten metsäneuvostojen nimeäminen v. 2015 1 (7) Maakunnallisten metsäneuvostojen nimeäminen v. 2015 Edellisten metsäneuvostojen toimikausi päättyi v. 2014 vuoden lopussa. Metsäkeskuslain muutos astui voimaan 1.1.2015. Sen mukaan siirtymäsäädösten

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla v. 2013 Laaja tarjonta eri alojen tutkintoja, opiskelijatyövuosia on

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 22.10.2014 Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos Sedu Aikuiskoulutus on kunnallinen liikelaitos, joka toteuttaa laadukkaita koulutus- ja konsultointipalveluja sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009

TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-KARJALAN METSÄKESKUSALUEEN UUDELLEEN SERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011

TIIVISTELMÄ POHJOIS-KARJALAN METSÄKESKUSALUEEN UUDELLEEN SERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011 TIIVISTELMÄ POHJOIS-KARJALAN METSÄKESKUSALUEEN UUDELLEEN SERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012

TIIVISTELMÄ ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 TIIVISTELMÄ ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 1. Yleistä Arviointistandardi: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus:

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla

Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla Niina Mykrä Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton toiminnanjohtaja LYKE-verkoston koordinaattori Ympäristökasvatuksen polkuja Pirkanmaalla LYKE-verkosto

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus:

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2006

TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2006 TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2006 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009

TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Tutkintotyö. Jouni Marttila METSÄT TUTUKSI ESIKOULULAISILLE

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Tutkintotyö. Jouni Marttila METSÄT TUTUKSI ESIKOULULAISILLE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Tutkintotyö Jouni Marttila METSÄT TUTUKSI ESIKOULULAISILLE Työnohjaaja Tampere 2008 Pirjo Puustjärvi TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-KARJALAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ POHJOIS-KARJALAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ POHJOIS-KARJALAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus:

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011

TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011 TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011 1. Yleistä Arviointistandardi: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009, Arvioinnin

Lisätiedot

Tule tule hyvä tieto!

Tule tule hyvä tieto! Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä IV Valtakunnalliset koulukirjastopäivät Kuopiossa 25.-26.4.2012 - Koulukirjastot

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi

Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi painotalossa Anu Aurassalo Insinöörityöseminaari 14.5.2009 Metropolia AMK Edita lyhyesti Konsernin päätoimialat: markkinointiviestinnän tuotantopalvelut, graafisen

Lisätiedot

Suomeksi. Metsien sertifiointi MITÄ SE ON?

Suomeksi. Metsien sertifiointi MITÄ SE ON? Suomeksi Metsien sertifiointi MITÄ SE ON? Julkaistu vuonna 2005 Metsien sertifiointi on menetelmä, jolla metsänomistajat, metsäteollisuus ja koko puutuotteiden tuotantoketju voivat osoittaa kuluttajalle,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tilanne. Heikki Pajuoja 10.12.2014 Ihminen ja metsä -seminaari

Ammatillisen koulutuksen tilanne. Heikki Pajuoja 10.12.2014 Ihminen ja metsä -seminaari Ammatillisen koulutuksen tilanne Heikki Pajuoja 10.12.2014 Ihminen ja metsä -seminaari Taustaa kuljettajakoulutuskeskusteluun Ainespuun käyttö ja hakkuumahdollisuudet www.metsateho.fi milj. m 3 120 100

Lisätiedot

Metsissä Mahdollisuus!

Metsissä Mahdollisuus! Metsissä Mahdollisuus! Vuonna 2000 aloitettiin 4H-järjestön toimesta Metsissä Mahdollisuus -hankkeita useiden 4H-piirien alueilla. Tavoitteena on luoda metsä- ja luontoalan yhteistyöverkostoja ja lisätä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä)

OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä) OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä) Keke ja myönteinen pudasjärvisyys koulujen arvopohjassa Kouluilla paljon yhteistyökumppaneita ja toistuvaa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 1 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Hyväksytty Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys

Lisätiedot

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Esimerkkinä metsäsertifiointimerkit 18.1.2011 Vihreät hankinnat haltuun -seminaari Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010

TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

ALUEELLISET METSÄNEUVOSTOT VUOSILLE 2010-2013; JATKOKAUSI VUODEKSI 2014

ALUEELLISET METSÄNEUVOSTOT VUOSILLE 2010-2013; JATKOKAUSI VUODEKSI 2014 1(8) Päivämäärä Dnro 17.12.2013 442/032/2010 Suomen metsäkeskus Viite Asia ALUEELLISET METSÄNEUVOSTOT VUOSILLE 2010-2013; JATKOKAUSI VUODEKSI 2014 Maa- ja metsätalousministeriö asetti alueelliset metsäneuvostot

Lisätiedot

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Projektitutkija Tiina Laine, Luke Projektipäällikkö Kyösti Sipilä, Suomen metsäkeskus Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Ihminen ja metsä seminaari 10.12.2014 Päätössanat. Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö

Ihminen ja metsä seminaari 10.12.2014 Päätössanat. Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö Ihminen ja metsä seminaari 10.12.2014 Päätössanat Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö Metsä Puhuu hankkeessa on tehty hyvää työtä Hanke käynnistyi tilanteessa, jossa moni alalla toimiva koki, että alalla

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

ProSuomi projektin tuloksia Prosessiteollisuuden perustutkinnon toimeenpanon tuki - projekti

ProSuomi projektin tuloksia Prosessiteollisuuden perustutkinnon toimeenpanon tuki - projekti ProSuomi projektin tuloksia Prosessiteollisuuden perustutkinnon toimeenpanon tuki - projekti Terhi Puntila ProSuomi projektin päätösseminaari, Aulanko 15-16.11.2012 ProSuomi projekti 1.1.2011-31.12.2012

Lisätiedot

KansainväliSYYSpäivät 2013 5.-6.11.2013 Jyväskylä

KansainväliSYYSpäivät 2013 5.-6.11.2013 Jyväskylä KansainväliSYYSpäivät 2013 5.-6.11.2013 Jyväskylä Kansainvälinen toiminta toista astetta yhdistämässä Maarit Saarenkylä KEVA-verkoston oppilaitokset Koulutuskeskus AGRICOLA, JEDU - Ylivieskan ammattiopisto

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla

3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla 3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla Osaamisen ja sivistyksen asialla Metsäalan perustutkinto 2001 KESU:t 1995-1999 ja 1999-2004 pohjana

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin alueelliset toimikunnat

Metsäsertifioinnin alueelliset toimikunnat Suomen PEFC-standardi Metsäsertifioinnin alueelliset toimikunnat PEFC FI 1004:2009_v3 Versio 3 13.5.2013 Metsäsertifioinnin alueelliset toimikunnat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Metsätietojen standardointi

Metsätietojen standardointi 12.3.2014 1 Metsätietojen standardointi Metsätietojen standardointi Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämällä standardointityöllä edistetään metsäalan tietojärjestelmien yhteensopivuutta Standardointi

Lisätiedot

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja

Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja varten. Kaaviot ja tietoja energiasta opetuskäyttöä varten

Lisätiedot

Case esimerkki Hyriasta Osallistamisen onni ja kaiho

Case esimerkki Hyriasta Osallistamisen onni ja kaiho Case esimerkki Hyriasta Osallistamisen onni ja kaiho 1 HYRIA KOULUTUS 5.11.2014 Hyria koulutus Hyria koulutus (Hyria) on Hyvinkään-Riihimäen alueella toimiva ammatillinen oppilaitos, joka tarjoaa nuorten

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN ETELÄ-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN ETELÄ-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN ETELÄ-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009,

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot