Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä:"

Transkriptio

1 TOIMENPIDEOHJELMA LASTEN JA NUORTEN METSÄTIETÄMYKSEN EDISTÄMISEKSI SUOMEN METSÄKESKUKSEN ALUEYKSIKÖISSÄ: ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAA, LOUNAIS-SUOMI JA PIRKANMAA Luonnos: PEFC sertifiointikriteeri 25

2 Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä: Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Lounais-Suomi ja Pirkanmaa Metsäsertifioinnin kriteeri 25: Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään 1. Johdanto... 4 Kriteeri 25 Lasten ja nuorten metsätietäm ystä edistetään Toimintaympäristö Metsänoppimispolku-malli Alueelliset toimijat Alueelliset toimijat, Etelä - ja Keski-Pohjanmaa Alueelliset toimijat, Lounais -Suomi Alueelliset toimijat, Pirkanmaa Valtakunnalliset toimijat Suomen Metsäyhdistys ry Metsäteollisuus ry Suomen Metsäsäätiö Tavoitteet ja toimenpiteet metsätietämyksen lisäämiseksi Tavoitteet osa-alueittain Toimintamuodot Toimintamuodot, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Toimintamuodot, Lounais -Suomi Toimintamuodot, Pirkanmaa Toimenpiteet harjoittelu ja työssäoppimispaikkojen järjestämiseksi Etelä- Ja Keski-Pohjanmaa Lounais-Suomi Pirkanmaa Järjestelmän toimivuutta varmistavat tavoitteet ja toimenpiteet Sitoutuminen, seuranta ja raportointi Vuosittaiset toimet Tilastointi, kehittämisen analyysi ja toteuttamissuunnitelma Yhteistyöryhmä Raportointi

3 LIITTEET Liite 1 Metsäsertifiointi Kriteeri 25 Liite 2 Vuoden 2013 toimintasuunnitelmat (alueyksiköittäin) Liite 3 Vuoden 2012 tilastotiedot (alueyksiköittäin) Liite 4 Yhteistyöryhmät (alueyksiköittäin) 3

4 1. Johdanto Kriteeri 25 Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi on osa Metsäsertifioinnin PEFC -järjestelmää ja kriteerin 25:n asettama tehtävä. Toimenpideohjelman tekijöinä ovat sertifiointiin sitoutuneet tahot sekä alan muut toimijat. Metsätietämyksen edistämisen tavoitetta tukee Toimenpideohjelma ja sen työryhmä näin ylläpidetään metsäalan verkostoja Suomessa, joiden avulla syntyy metsällistä toimintaa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Suomen metsäkeskus toimii lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi, metsäasiantuntijoiden verkosto kattaa koko Suomen. Organisaatiossa on 13 alueyksikköä ja noin 500 metsäasiantuntijaa. Alueilla toimivat kouluyhteistyön vastuuhenkilöt. Metsäkeskus tuottaa itse ja aktivoi metsätoimijoita järjestämään lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa. PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes) on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä. Suomen talouskäytössä olevista metsistä noin 95 prosenttia on sertifioitu. Suomi on hyväksytty mukaan kansainväliseen PEFC-järjestelmään vuonna Sertifiointijärjestelmä sisältää vaatimukset metsien hoidolle ja käytölle, tuotteisiin käytetyn puuraaka-aineen alkuperän todentamiselle sekä näitä koskevan tarkastuksen riippumattomuudelle ja pätevyydelle. Metsäsertifioinnin kriteerit päivitetään viiden vuoden välein. Nykyiset vaatimukset ovat voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Metsänomistajakohtaisen sertifioinnin lisäksi vaihtoehtona on ryhmäsertifiointi, jolloin kriteerit määritetään Metsänomistajaliittojen alueiden mukaisesti. Ryhmäsertifioinnin kriteerin mukaisesti Suomen metsäkeskuksen alueyksiköittäin on tehty toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi. Toimenpideohjelmat rakennettiin aiemman sertifiointikauden aikana. Nykyisellä kaudella ne tulee ajantasaistaa metsäalan toimijoiden yhteistyönä ja Metsäkeskuksen aloitteesta. Kriteerin sisältönä on myös ohjelman toteutumisen ja tavoitteiden seuranta vuosittain. Metsäsertifioinnissa mukana olevat tahot ovat sitoutuneet toimittamaan tapahtumatietoja lasten ja nuorten toiminnasta Metsäkeskukselle. 4

5 2. Toimintaympäristö 2.1 Metsänoppimispolku-malli Opetusmalli varhaiskasvatuksesta lukioon Metsän oppimispolku on metsä- ja puuopetuksen malli, joka pyrkii koulun ja muun yhteiskunnan yhteistyönä kohentamaan lasten ja nuorten metsään liittyviä tietoja ja taitoja. Se antaa mahdollisuuden toteuttaa metsä- ja puuopetusta niin, että siitä muodostuu varhaiskasvatuksesta lukioon yltävä metsän oppimispolku. Metsä- ja puuopetuksen malli on laadittu kasvattajien ja lukuisten metsäisten sidosryhmien yhteistyönä ja sen ovat julkaisseet Suomen Metsäyhdistys ry sekä Opetushallitus. Malli pohjautuu Opetushallituksen laatimiin opetussuunnitelmien perusteisiin toimien opetuksen virikemateriaalina. Metsän oppimispolku auttaa myös koulun ulkopuolisia tahoja kohdentamaan toimintansa siten, että se tukee kouluissa tehtävää opetustyötä. Metsänoppimispolun sisältö Metsän oppimispolun tavoitteet ja sisältö luokka-asteittain löytyvät oppimispolun sivuilta osoitteessa: Oppimispolun osa-alueet antavat viitekehyksen koulujen lisäksi myös yhteistyöverkostojen työnjaolle. Opetuksen sisältö voidaan jakaa kuudeksi osa-alueeksi, joissa jokaisessa on oma näkökulmansa metsää koskeviin tietoihin, taitoihin sekä elämyksiin ja arvostuksiin. 1. Metsäluonto metsän eliölajit metsätyypit ja arvokkaat elinympäristöt metsä ekosysteeminä 2. Metsän antimet ja virkistyskäyttö marjat, sienet, riista ja tarveaineet ulkoilu, retkeily ja erätaidot myönteiset elämykset ja mielenrauha 3. Metsäluonnon suojelu luonnon kunnioittaminen luonnonkirjon säilyttäminen suojelun keinot 4. Metsätalous metsänhoito metsän arviointi ja puun korjuu metsä aluetaloudessa 5. Puun käyttö ja jalostus käden taidot puutuotteet metsäteollisuus ja kansantalous 6. Metsä ja kulttuuri historia ja perinne metsä ja ihminen tulevaisuuden metsä ja puu Lähde: Arjanne ym.2000: Metsän oppimispolku 5

6 2.2 Alueelliset toimijat Alueen merkittävät metsä- ja ympäristökasvatuksen toimijat sekä metsäalan koulutusta tarjoavat oppilaitokset Alueelliset toimijat, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikön alueella on yhteensä 28 kuntaa, joista Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella 18, Keski-Pohjanmaan alueella 8 ja Pohjanmaan maakunnan alueella 2 kuntaa. Toimialueella asuu n ihmistä. Tilastollisen vuosikirjan 2012 mukaan alueella on peruskouluja reilut 200 ja niissä oppilaita n Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla metsäalan koulutusta tarjoavat: Koulutuskeskus Sedu: Metsäalan perustutkinto - metsäkoneenkuljettaja - metsuri metsäpalvelujen tuottaja - metsäenergian tuottaja Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto: Metsäalan perustutkinto - metsäkoneenkuljettaja Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto - ympäristönhoitaja, riistapainotteinen Järviseudun ammatti-instituutti (JAMI): Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto - ympäristönhoitaja Alueelliset toimijat, Lounais-Suomi Lounais-Suomen lapset ja nuoret perusopetuksessa Lounais-Suomen metsäkeskusalueella on kaikkiaan 47 kuntaa (Satakunnassa 21 ja Varsinais-Suomessa 26), joissa asuu yhteensä 688 tuhatta asukasta. Satakunnan 142:ssa perusopetusta antavassa koulussa on yhteensä oppilasta. Varsinais- Suomessa vastaavat luvut ovat 234 koulua ja oppilasta. Esiopetusta sai toimialueella yhteensä noin 7300 lasta (Lähde Tilastokeskus 2012). 0-4-vuotiaita asukkaita oli Satakunnassa lähes ja Varsinais-Suomessa yli (Lähde Tilastokeskus, 2010) Lounais-Suomessa lapsille ja nuorille järjestetään toimintaa metsäalan organisaatioiden (mm metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuusyritykset ja koneyrittäjät), ja metsä- ja luontoalan nuorisojärjestön 4H:n, sekä muiden luonto- ja ympäristöalan järjestöjen (mm. Partio, Luonnonsuojeluyhdistykset ja urheiluseurat) toimesta. Käytännössä toimita tarkoittaa metsäoppitunteja ja päiviä kouluissa ja varhaiskasvatuksessa, kerhoja ym harrastustoimintaa vapaa-ajalla, sekä perheille tarkoitettuja metsäaiheisia retkiä ja tapahtumia. Lounais-Suomessa toimii ympäristökasvattajien Sateenvarjoryhmä, johon on koottu ympäristö- ja kasvatusalalla työskenteleviä toimijoita. Ryhmän toimijat järjestävät myös lapsille ja nuorille suunnattuja ympäristöaiheisia tapahtumia yksin ja yhdessä. 6

7 Metsätalouden toimijoista sateenvarjoryhmään on kutsuttu mukaan Metsäkeskus ja Metsähallitus. Lounais-Suomessa metsäalan koulutusta tarjoavat: Perusopetus: Ammattiopisto Livia: Metsätalouden koulutusohjelma; metsuri-metsäpalveluiden tuottaja Metsäenergian tuottajan koulutusohjelma; metsäenergian tuottaja WinNova: Metsäalan perustutkinto; metsäkoneenkuljettaja puutavara-autonkuljettaja Muu metsä- ja luonnonvara-alan koulutus Lounais-Suomessa: Ammattiopisto Livia: Ympäristö- ja luontoalan koulutusohjelmat, Parainen ja Kaarina Alueelliset toimijat, Pirkanmaa Pirkanmaan maakunta koostuu 22 kunnasta, joista 11 on kaupunkia. Asukkaita Pirkanmaalla oli vuoden 2012 alussa Suurin keskus on Tampere, jonka alueella asuu hieman yli henkeä. Kriteeri 25 edellyttämän toimenpideohjelman pääkohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Pirkanmaalla oli vuonna 2012 peruskouluja 215, joissa on noin oppilasta. Pirkanmaalla lapsille ja nuorille järjestetty toiminta pohjautuu Hämeen 4H-piirin ja paikallisten 4H-yhdistysten organisoimaan 4H-metsätiimitoimintaan. 4H-yhdistykset sopivat tilaisuudet Pirkanmaan alueen koulujen kanssa ja kutsuvat tilaisuuksiin edustajat paikallisista metsäalan organisaatioista. Esimerkkinä metsätiimitapahtumiin osallistuvista organisaatioista ovat Suomen metsäkeskus, paikalliset metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuusyritykset ja koneyrittäjät, metsäalan koulutuslaitokset ja metsä- ja luontoalan järjestöt (mm. partio, riistanhoitoyhdistykset). Käytännössä toiminta tarkoittaa metsäpäiviä ja -oppitunteja ala- ja yläkouluilla sekä varhaiskasvatuksessa, kerhoja ym. harrastustoimintaa vapaa-ajalla, sekä perheille tarkoitettuja metsäaiheisia retkiä ja tapahtumia. Tampereella toimii koulujen perusopetusta tukeva luontokoulu Korento. Terälahdessa sijaitseva luontokoulu tarjoaa maksuttomia luontokoulupäiviä tamperelaisille lapsille ja nuorille. Etusijalla ovat 3-7 -vuotiaat sekä 4. ja 7. luokat. Pirkanmaalla on myös muita ympäristökasvatusta tarjoavia kouluja ja opistoja. Pirkanmaalla metsäalan koulutusta tarjoavat: Toisen asteen koulutus: Tampereen seudun ammattiopisto TREDU Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja Puualan perustutkinto, puuseppä Logistiikan perustutkinto, yhdistelmäajoneuvon kuljettaja (puutavara-auton kuljettaja) Ammattikorkeakoulut: Tampereen ammattikorkeakoulu, Metsätalouden koulutusohjelma, Metsätalousinsinööri AMK 7

8 Muu metsä- ja luonnonvara-alan koulutus Pirkanmaalla: Helsingin yliopisto, Hyytiälän metsäasema, Juupajoki Ahlmanin ammattiopisto, Tampere Ammatti-instituutti Iisakki, Osaran toimipiste, Hämeenkyrö 2.3. Valtakunnalliset toimijat Valtakunnan tasolla toimii yhteistyöryhmiä, jotka pyrkivät toiminnallaan lisäämään lasten ja nuorten metsäosaamista. Toiminnan tarkoituksena on joko osittain tai kokonaan lasten ja nuorten metsä- ja luontokasvatuksen valtakunnallinen kehittäminen Suomen Metsäyhdistys ry Suomen metsäyhdistys (SMY) on metsäalan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu noin 50 jäsenjärjestöä. SMY tekee aktiivista yhteistyötä koulujen kanssa tavoitteenaan säilyttää metsätietous osana kaikkien suomalaisten kansalaistaitoja. SMY kurssittaa opettajia ja kasvattajia, tuottaa oppi- ja virikemateriaalia sekä järjestää valtakunnallisen Metsävisan. Suomen metsäyhdistys ylläpitää sivustoa jonka tavoitteena on antaa käytännön tukea metsäopetukseen. Sivusto koostuu eri toimijoiden kokoamasta oppimateriaalista, vinkeistä ja malleista. Oppimispolun lisäksi SMY ylläpitää sivustoa jolta löytyy kattava luettelo Suomen metsä- ja puuaiheisia linkkejä, tiedotteita ja tapahtumakalenteri. Metsä Puhuu -hanke on sähköiseen mediaan keskittyvä viestintähanke. Hankkeen takana on päärahoittajien Metsämiestensäätiön sekä Metsäsäätiön lisäksi mm. Koneyrittäjien liitto, MTK, METO, Metsähallitus ja Puuliitto. Hankkeen materiaali ja lisätietoa osoitteessa: Metsä Puhuu -hanke sisältää myös TET (Työelämään tutustumisjakso) osahankeen. Yläkoululaisten vierailuihin työpaikoilla ovat sitoutuneet osa metsäteollisuuden yrityksistä Metsäteollisuus ry Järjestö osallistuu kouluyhteistyöhön ja tuottaa säännöllisesti myös nuorisolle suunnattua materiaalia. Metsäteollisuus ry tarjoaa kouluille bussirahaa, joka mahdollistaa koululaisten vierailut ja tutustumiskäynnit metsäteollisuuden tuotantolaitoksiin. Tehdasvierailuilla nuoret ja heidän opettajansa pääsevät tutustumaan teollisuuden tarjoamiin monipuolisiin työtehtäviin ja eri ammatteihin Suomen Metsäsäätiö Suomen Metsäsäätiö on metsänomistajien, metsäteollisuuden ja muiden metsätaloudesta toimeentulonsa saavien ryhmien yhteisen viestinnän rahoittaja. Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta esimerkiksi osallistumalla koululaisten metsäviikkojen järjestämiseen ja 4H-liiton erilaisten metsäisten hankkeiden toteuttamiseen. 8

9 3. Tavoitteet ja toimenpiteet metsätietämyksen lisäämiseksi Metsä- ja luonto-opetus perustuu Metsänoppimispolku mallin mukaisesti kuuteen eri osaalueeseen metsäluonto, metsän antimet ja virkistyskäyttö, metsäluonnon suojelu, metsätalous ja metsänhoito, puun käyttö ja jalostus sekä metsä ja kulttuuri. Lasten ja nuorten metsä- ja luontoopetus rakentuu eri ikäryhmien tavoitetasoista. 1. ja 2. luokalla metsä- ja luonto-opetus painottuu metsässä saataviin kokemuksiin ja elämyksiin. Tiedollinen anti lisääntyy vasta kolmannelta luokalta eteenpäin Tavoitteet osa-alueittain Metsäluonto Tavoite: Lapset ja nuoret osaavat liikkua metsässä, kiinnostus metsään ekosysteeminä lisääntyy ja metsän eliölajien tuntemus paranee Metsän antimet ja virkistyskäyttö Tavoite: Tieto metsän keruutuotteista ja riistaeläimistä lisääntyy. Metsän virkistyskäytön vastuulliset jokamiehen oikeudet tunnetaan. Metsäluonnon monimuotoisuus Tavoite: Metsäluonnon suojelun tarkoitus ja vaikutukset ymmärretään ja käsitteistö selkiytyy. Metsätalous ja metsänhoito Tavoite: Metsätalouden merkitys Suomen kansantaloudessa ymmärretään. Puun kasvatuksen ja korjuun ketju tunnetaan ja metsien hyödyntäminen uusiutuvana luonnonvarana ymmärretään. Metsätalouden ammatit tunnetaan ja niihin hakeutuminen on aktiivista ja tarpeisiin riittävää. Puun käyttö ja jalostus sekä ympäristö Tavoite: Puun merkitys eri tuotteiden raaka-aineena ymmärretään. Tieto metsäteollisuuden merkityksestä maamme vientituloihin ja työllisyyteen lisääntyy. Ymmärretään uusiutuvan energianlähteen merkitys ympäristön suojelussa. Ympäristön suojelulla tarkoitetaan tässä uusiutuvan luonnonvaran kestävää käyttöä, kierrätystä sekä kulutusta. Metsä ja kulttuuri Tavoite: Osana Suomen kulttuuriperintöä oleva metsänkäytön historian tuntemus lisääntyy. Lisäksi osataan hyödyntää metsän mahdollisuuksia taideaineissa. 9

10 3.2 Toimintamuodot Toimintamuodot, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa 1. METSÄVISA Osallistutaan Metsävisan järjestämiseen vuosittain perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilaille. 2. MATERIAALIN TUOTTAMINEN JA HANKKIMINEN Opettajille ja oppilaille tuotetaan tai hankitaan materiaalia eri tilaisuuksien yhteydessä hyödynnettäväksi. 3. KUNNITTAISET KOULUYHTEISTYÖRYHMÄT Metsäkeskuksen aloitteesta on perustettu kunnittaisia kouluyhteistyöryhmiä, joiden kautta vastuuta on jaettu isommalle toimijajoukolle ja saatu myös isomman joukon erikoisosaaminen hyödynnetyksi. Yhteistyöryhmien kokoonpanoa päivitetään määrävälein ja tarvittaessa. Pääsääntöisesti alue on kuntakohtainen, mutta tarvittaessa on koottu ryhmä useamman kunnan alueelta tai uusissa suurkunnissa vanhan pienen kunnan alueelta. Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistys, koulut, 4H, riistanhoitoyhdistys, puutavaran ostajat ovat yleisimmin edustettuina, ja myös partiolaisilta, Suomen Ladulta ym. on osallistujia ryhmässä. Ryhmät kokoontuvat vähintään kerran vuodessa käymään palautetta menneestä ja suunnittelemaan sen pohjalta tulevaa. 4. METSÄPÄIVÄT Kouluyhteistyöryhmät järjestävät vuosittain kunnittain eri kouluilla metsä- tai perheen luontopäiviä. Niiden yhteydessä pyritään myös tekemään käytännön metsätyötä esim. taimien istutusta pottiputkella tms. Ryhmissä toimivat organisaatiot järjestävät myös itsenäisesti lasten metsäopetusta. 5. OPETTAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS Opettajille järjestetään mahdollisuuksia osallistua metsää käsittelevään täydennyskoulutukseen esim. erikseen järjestetyissä opettajien metsäpäivinä tai normaaleissa metsäalan organisaatioiden koulutustilaisuudessa 6. 4H-YHTEISTYÖ Metsäalan toimijat ja 4H tekevät yhteistyötä.vuosittain metsäkeskus ja paikallinen metsänhoitoyhdistys tekevät taitoradan maakunnalliseen 4H-metsätaitokilpailuun tai tekevät luontopolkukilpailun metsärastit. 16 vuotta täyttäneille nuorille järjestetään raivaussahakursseja eri puolilla maakuntaa tavoitteena nuorten kesätyöllistäminen. 7. ERÄ- JA LUONTOKERHOT Alueen metsäalan toimijat osallistuvat myös mahdollisten kunnittaisten lapsille / nuorille suunnattujen harrastuskerhojen työhön. Niissä käsitellään laajasti metsään, eläimiin, kalastukseen, ensiapuun jne. liittyviä aiheita. Kerhot myös askartelevat ja tekevät retkiä. 8. METSÄTAITOKILPAILUT 10

11 Maakunnallisissa metsätaitokilpailuissa on joka vuosi nuorten sarja, ja niitä on myös monissa metsänhoitoyhdistysten järjestämissä kilpailuissa. 9. YLEISÖTILAISUUDET Maakunnallisille metsämessuille, kunnan yhteisille metsänomistajapäiville ja muihin metsäaiheisiin tapahtumiin pyritään järjestämään myös lapsille ja nuorille suunnattua ohjelmaa. 10. TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN (TET) Työssäoppimis- ja työelämään tutustumis- (TET) paikkoja järjestetään opiskelijoille ja koululaisille, sekä opettajille. Myös puolen vuoden työelämään tutustumisjaksoja järjestetään tarvittaessa halukkaille. 11. YHTEISTYÖ OPPILAITOSTEN KANSSA Opiskelijoita otetaan eri metsäalan organisaatioihin harjoittelijoiksi, opinnäyte- ja päättötyön tekijöiksi. Opiskelijaryhmiä otetaan vastaan tutustumiskäynneille. Koulutusta järjestetään oppilaitosten kanssa yhteistyössä. Metsäammattilaiset toimivat luennoitsijoina metsäalan ym. muissa oppilaitoksissa. Vastaavasti oppilaitoksista on lainataan luennoitsijoita ammattilaisten tilaisuuksiin.oppilaitoksista on opiskelijoilla ja opettajilla mahdollisuus tulla metsäorganisaatioiden järjestämiin koulutustilaisuuksiin (esim. METSO-koulutus). 12. SEURANTA JA RAPORTOINTI Metsäkeskus koordinoi koko maakunnassa ohjelman toteutumista ja raportoi siitä sertifiointitoimikunnalle, joka seuraa toiminnan kehitystä ja tukee toimintaa. 11

12 Toimintamuodot, Lounais-Suomi 1. Ylläpidetään seutukunnittaista metsälinkkiverkostoa. Metsälinkit toimivat tietojen välittäjinä metsäalan organisaatioiden sekä opetus- ja varhaiskasvatusorganisaatioiden välillä. Metsälinkkilistaa ylläpitää toimijoiden ilmoitusten perusteella Metsäkeskus 2. Opettajille järjestetään koulutusta metsäasioista; Metsäakatemia opettajille, pyritään hyödyntämään opettajien Veso-päiviä. Tiedotetaan koulutuksista BMOL:n jäsenistölle. 3. Metsäpäivien järjestäminen maastossa, työmaihin tutustuminen ja omatoiminen tekeminen 4. Tutustumiskäyntien järjestäminen teollisuuslaitoksiin 5. Järjestetään ammattiesittelyjä ja tutustumiskäyntejä metsäalan oppilaitoksiin 6. Lähialueen valmiita luontopolkuja hyödynnetään 7. Oppituntien pitäminen kouluilla 8. Opettajia kutsutaan metsänomistajille ja toimihenkilöille järjestettäviin koulutustilaisuuksiin 9. Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan nuorisotyötä tekevien järjestöjen metsäosaamista edistäviin hankkeisiin 10. Työssäoppimis- ja työelämään tutustumis- (TET) paikkoja järjestetään opiskelijoille ja koululaisille, sekä opettajille 11. Kootaan luettelo käytettävissä olevista materiaaleista. Listaa ylläpidetään Metsäkeskuksessa 12. Ollaan yhteydessä oppikirjojen kustantajiin ja kirjoittajiin ja pyritään yhteistyöhön ko. tahojen kanssa. 12

13 Toimintamuodot, Pirkanmaa 1. Ylläpidetään metsälinkkiverkostoa, joka koostuu eri organisaatioiden edustajista. Metsälinkit toimivat tietojen välittäjinä metsäalan organisaatioiden sekä opetus- ja varhaiskasvatusorganisaatioiden välillä. Metsäkeskus ylläpitää metsälinkkiverkostoa ja hankkii tarvittaessa sijaisen poisjääneelle jäsenelle. 2. Metsäopetuspolkuja ja lähialueen luontopolkuja hyödynnetään ja tietoa niistä välitetään kouluille. 3. Metsäpäiviä järjestetään maastossa, työmaihin tutustuminen ja omatoiminen tekeminen. 4. Oppitunteja pidetään kouluilla. 5. Opettajille ja opinto-ohjaajille järjestetään koulutusta metsäasioista, ja opettajia kutsutaan metsänomistajille ja metsäammattilaisille järjestettyihin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. 6. Tutustumiskäyntien järjestäminen metsäteollisuuslaitoksiin 7. Järjestetään ammattiesittelyjä ja tutustumiskäyntejä metsäalan oppilaitoksiin. 8. Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan nuorisotyötä tekevien järjestöjen metsäosaamista edistäviin hankkeisiin. 9. Työssäoppimis- ja työelämään tutustumis- (TET) paikkoja järjestetään opiskelijoille ja koululaisille sekä opettajille. 10. Kootaan luettelo käytettävissä olevista materiaaleista. Listaa ylläpidetään Metsäkeskuksessa. 11. Osallistutaan vuosittainen luokkalaisille järjestettävän valtakunnallisen Metsävisan järjestelyihin. 13

14 3.3 Toimenpiteet harjoittelu ja työssäoppimispaikkojen järjestämiseksi Etelä- Ja Keski-Pohjanmaa EKP:n alueyksikön alueen metsäoppilaitosten harjoittelu ja työssäoppimispaikkojen tarve on vajaat sata vuodessa. Yhden harjoittelujakson pituus on keskimäärin 3 kuukautta. Maakuntien peruskouluissa järjestetään vaihtelevin käytännöin työelämään tutustumisjaksoja (TET). TET-jaksot järjestetään yleensä yläkoulussa ja jakson pituus vaihtelee 1 päivästä kahteen viikkoon. Jonkin verran halukkuutta ilmenee aika ajoin työelämän tutustumisjaksoon. Halukkaille pyritään jakso järjestämään Lounais-Suomi Maakunnissa toimivien metsäoppilaitosten harjoittelu ja työssäoppimispaikkojen tarve on noin 140 vuodessa. Yhden harjoittelujakson pituus on keskimäärin 6 viikkoa. Maakuntien peruskouluissa järjestetään vaihtelevin käytännöin työelämään tutustumisjaksoja (TET). TET-jaksot järjestetään yleensä yläkoulussa ja jakson pituus vaihtelee 1 päivästä kahteen viikkoon. Tavoite: Kaikille toiminta-alueelta metsäalalle hakeutuville nuorille voidaan tarjota harjoitteluja työssäoppimispaikka. Kaikille toimialueen metsäalasta kiinnostuneille peruskoululaisille ja opettajille voidaan tarjota TET-paikka viikoksi. Toimenpiteet: Organisaatiot ilmoittavat mahdollisuudestaan TET-jaksojen järjestämiseksi Metsälinkkiverkostolle. TET-jaksojen toteutuksessa lisätään yhteistyötä yli organisaatioiden, jolloin TET-jaksolainen voi viikon aikana tutustua useampaan organisaatioon Pirkanmaa Pirkanmaan alueella toimivien metsäoppilaitosten harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen tarve on noin 100 vuodessa. Keskimääräinen harjoittelujakson pituus on 5 kuukautta. Tavoite: Kaikille toiminta-alueelta metsäalalle hakeutuville nuorille voidaan tarjota harjoitteluja työssäoppimispaikka. Kaikille toimialueen metsäalasta kiinnostuneille peruskoululaisille ja opettajille voidaan tarjota TET-paikka 1-2 viikoksi. Toimenpiteet: Metsäalan oppilaitokset käyvät yhteistyökeskustelut työnantajien kanssa harjoittelupaikoista. Organisaatiot ilmoittavat mahdollisuudestaan TET-jaksojen järjestämiseksi Metsälinkkiverkostolle. TET-jaksojen toteutuksessa lisätään 14

15 yhteistyötä yli organisaatioiden, jolloin TET-jaksolainen voi viikon aikana tutustua useampaan organisaatioon. 3.4 Järjestelmän toimivuutta varmistavat tavoitteet ja toimenpiteet Tavoite: Yhteistyö ja tiedonkulku eri toimijoiden ja alueen oppilaitosten kanssa on sujuvaa. Toimenpiteet: Perustetaan ja ylläpidetään metsäkeskusalueittain metsälinkkien (eri organisaatioissa toimivien kouluyhteistyöhön nimettyjen yhteyshenkilöiden) verkostoa. Metsälinkkien tehtävänä on tarjota toimenpideohjelman mukaista toimintaa oppilaitoksiin ja vastata oppilaitosten yhteydenottopyyntöihin. Metsälinkkilistaa ylläpitää Metsäkeskus. Tavoite: Oppilaitoksilla on tietoa tarjolla olevasta metsä- ja luontotietoutta lisäävästä oppimateriaalista. Toimenpiteet: Opetuskäyttöön soveltuvasta esitemateriaalista ja verkossa olevasta esittelyaineistosta kootaan luettelo, joka toimitetaan metsälinkeille ja kouluihin. 4 Sitoutuminen, seuranta ja raportointi 4.1. Vuosittaiset toimet Toimenpideohjelman perusteella tehdään metsäkeskusalueittainen toteuttamissuunnitelma vuosittain aina edellisen vuoden lokakuun loppuun mennessä. Toteuttamissuunnitelma valmistellaan yhteistyöryhmässä metsäkeskuksen johdolla ja lähetetään tiedoksi metsäsertifiointitoimikunnalle sekä metsäalan toimijoille Tilastointi, kehittämisen analyysi ja toteuttamissuunnitelma 4.2. Yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmään on kutsuttu metsäalan, opettajien sekä kolmannen sektorin edustajia. Yhteistyöryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa laatimaan toteuttamissuunnitelman seuraavalle vuodelle sekä seuraamaan toteuttamissuunnitelman toteutumista kuluvana vuonna. Toimenpideohjelman ja toteuttamissuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain sertifiointitoimikunnan toimesta. Seurattavia asioita ovat järjestetyt koulutustilaisuudet, metsätapahtumat, osallistujamäärät, pidetyt oppitunnit ja harjoittelu- ja työssäoppimispaikat, sekä harjoittelu- ja työssäoppimisjaksojen kesto (vrk / h). Lisäksi Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) seuraa vuosittain tavoitettujen nuorten ja opettajien määrää. Tietoa käytetään Kansallisen metsäohjelman (KMO) toteutumisen arvioinnissa. Metsäkeskusalueittainen tieto tulee olla koottuna Suomen metsäyhdistyksellä (SMY) tammikuun loppuun mennessä. 15

16 4.3. Raportointi Toimijat raportoivat seurattavista asioista Metsäkeskuksen alueelliselle kouluyhteistyöhenkilölle, joka edelleen kokoaa ja välittää tiedot, SMY:lle seuraavan vuoden tammikuun loppuun ja sertifiointitoimikunnalle seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä. 16

17 LIITE 1 PEFC sertifiointikriteeri 25 17

18 LIITE 2 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA v. 2013, Pirkanmaa Vuoden 2013 toteuttamissuunnitelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen Pirkanmaan alueyksikön alueella Lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämistä tuetaan toteuttamissuunnitelman mukaisin toimenpitein. Vuoden aikana toteutettavia yhteistyömuotoja ovat mm. koulujen metsäpäivät, metsätapahtumat ja retket, metsäoppitunnit, vuosittainen maakunnallinen metsävisakilpailu, metsätiimien tapahtumat sekä muut metsätapahtumat, joita tarjotaan myös opettajille ja kouluille sekä metsälinkkien tiedottaminen tulevista kursseista ja tapahtumista. Suomen metsäkeskuksen Pirkanmaan alueyksikön alueella on tavoitteena toteuttaa vuonna 2013 kokonaismäärältään seuraavat tapahtumat: tapahtumia, kpl osallistujia, kpl 1. Koulujen ja päiväkotien metsäpäiviä Metsätiimitapahtumat* Muut Metsäoppitunteja Metsävisa luokille** Opettajille suunnattuja metsäkursseja 2 20 Luokan kanssa metsäpäivään osallistuneet opettajat *** Oppilaanohjaajille järjestettävät tilaisuudet Muu, mikä ohjattu luontopolkukäynti luontokerho metsätaitokilpailu 3 20 Tilaisuuksia yhteensä Pyrimme tarjoamaan harjoittelupaikan 50 metsäalan opiskelijalle Pyrimme tarjoamaan työhön tutustumispaikan 25 oppilaalle * Metsätiimitapahtumat ovat 4H-yhdistysten vetämien tiimien toteuttamia tilaisuuksia. Kirjauksen näistä tapahtumista tekee 4H. ** Metsäkeskus kirjaa tiedot metsävisasta. *** Tämä on lisätty uutena erillisenä tavoitteena. Opettajien lukumäärää ei lasketa tavoitettujen kokonaismäärään. 18

19 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA v. 2013, Lounais-Suomi Vuoden 2013 toteuttamissuunnitelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen Lounais-Suomen alueyksikön alueella Lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämistä tuetaan toteuttamissuunnitelman mukaisin toimenpitein. Vuoden aikana toteutettavia yhteistyömuotoja ovat mm. koulujen metsäpäivät, metsätapahtumat ja retket, metsäoppitunnit, vuosittainen maakunnallinen metsävisakilpailu, sekä muut metsätapahtumat, joita tarjotaan myös opettajille ja kouluille sekä metsälinkkien tiedottaminen tulevista kursseista ja tapahtumista. Suomen metsäkeskuksen Lounais-Suomen alueyksikön alueella on tavoitteena toteuttaa vuonna 2013 kokonaismäärältään seuraavat tapahtumat: tapahtumia, kpl osallistujia, kpl 1. Koulujen ja päiväkotien metsäpäiviä Metsäoppitunteja Opettajien metsäpäivä Metsävisa luokille* 2 4. Luokan kanssa metsäpäivään osallistuneet opettajat ** Muu, mikä Tilaisuuksia yhteensä 38 Pyrimme tarjoamaan harjoittelupaikan 100 :lle metsäalan opiskelijalle Pyrimme tarjoamaan työhön tutustumispaikan 25:lle oppilaalle ja opettajalle * Metsäkeskus kirjaa tiedot metsävisasta. **Opettajien lukumäärää lasketaan erillään oppilaista. 19

20 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA v. 2013, Keski- ja Etelä-Pohjanmaa Vuoden 2013 toteuttamissuunnitelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikön alueella Lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämistä tuetaan toteuttamissuunnitelman mukaisin toimenpitein. Vuoden aikana toteutettavia yhteistyömuotoja ovat mm. koulujen metsäpäivät, metsätapahtumat ja retket, metsäoppitunnit, vuosittainen maakunnallinen metsävisakilpailu, kouluyhteistyöryhmien tapahtumat sekä muut metsätapahtumat, joita tarjotaan myös opettajille ja kouluille sekä lasten ja nuorten metsävalistustyöryhmän tiedottaminen tulevista kursseista ja tapahtumista. Suomen metsäkeskuksen EKP:n alueyksikön alueella on tavoitteena toteuttaa vuonna 2013 kokonaismäärältään seuraavat tapahtumat: 1. Metsävisa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilaille: 25 koulua, oppilasta 2. Koulujen ja päiväkotien metsäpäivät: 20 kpl, oppilasta 3. Metsäpäivillä opettajia: 75 kpl 4. Farmari maatalousnäyttely: lapsia metsä ja energiaosastolla (omaa ohjelmaa) 5. Metsäalan toimijoiden omat tapahtumat: 10 kpl, 500 lasta / nuorta 6. Metsäoppitunnit: 40 tuntia, 800 oppilasta 7. Opettajat metsäkursseilla: 10 kurssia, 50 opettajaa 8. Metsätaitokilpailut: 10 kilpailua, nuorten sarjassa 100 osallistujaa 9. 4h yhteistyö: kaikissa tapahtumissa, joissa lapsia ja nuoria mukana 10. Opettajien metsäpäivät: Kutsutaan Farmariin 1 opettaja/peruskoulu 20

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen ja luontosuhteen kehittymisen edistämiseksi (Kriteeri 26)

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen ja luontosuhteen kehittymisen edistämiseksi (Kriteeri 26) PEFC-ryhmäsertifiointi / Läntinen sertifiointialue (Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Lounais-Suomi ja Pirkanmaa) Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen ja luontosuhteen kehittymisen edistämiseksi

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA. Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella

TOIMENPIDEOHJELMA. Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella TOIMENPIDEOHJELMA Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella FFCS sertifiointikriteeri 25 1.5.2012 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 2.1

Lisätiedot

PEFC-ryhmäsertifiointi / Itäinen sertifiointialue (Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala) Kriteerin 26 mukainen toimenpideohjelma

PEFC-ryhmäsertifiointi / Itäinen sertifiointialue (Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala) Kriteerin 26 mukainen toimenpideohjelma PEFC-ryhmäsertifiointi / Itäinen sertifiointialue (Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala) Kriteerin 26 mukainen toimenpideohjelma Kuva: Jukka Hujala 1. Johdanto 2. Kriteerin sisältö ja tarkoitus 3.

Lisätiedot

PEFC-ryhmäsertifiointi / Kaakkoinen sertifiointialue Kriteerin 26 mukainen toimenpideohjelma

PEFC-ryhmäsertifiointi / Kaakkoinen sertifiointialue Kriteerin 26 mukainen toimenpideohjelma PEFC-ryhmäsertifiointi / Kaakkoinen sertifiointialue Kriteerin 26 mukainen toimenpideohjelma 1. Johdanto 2. Kriteerin sisältö ja tarkoitus 3. Toimenpideohjelma 4. Tavoitteet 5. Toteutuksen organisointi

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään

Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Häme-Uudellamaalla Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään Huhtikuu 2013 Esipuhe... 1 1. Toimenpideohjelma...

Lisätiedot

PEFC:n metsäsertifioinnin toteutuksen vaihtoehdot

PEFC:n metsäsertifioinnin toteutuksen vaihtoehdot PEFC:n metsäsertifioinnin toteutuksen vaihtoehdot PEFC-metsäsertifiointi voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla: Alueellisena ryhmäsertifiointina Ryhmäsertifiointina eli koskien joukkoa kiinteistöjä, jotka

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue 12.11.2014 2 SMK Strategia Strateginen tavoite 1. Metsäkeskus tuottaa arvoa asiakkuuteen.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardi: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011

TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011 11.7.2012 1 (5) TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011

TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011 TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009, PEFC FI 1004:2009 Arvioinnin

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA

20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA 20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA 12/2016 JONKUN PITÄISI JAKAA TIETOA METSIEN MONIPUOLISESTA KÄYTÖSTÄ KOULULAISILLE JA OPETTAJILLE KERTOA METSÄALASTA PÄÄTTÄJILLE JA VAIKUTTAJILLE MILLÄ RAHALLA?...SAADA MAHDOLLISIMMAN

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Metsäsertifioinnin toteutustavat Suomen PEFC-standardi Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC FI 1001:2009 9.11.2009 Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 fax: (09) 5630 329 sähköposti:

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Lapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Lapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa Lapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 5.2.2018 AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen vastaamaan mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys Yksityismetsätalous Suomessa Suomen metsät ovat pääosin yksityisten henkilöiden ja perheiden

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KESKI-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KESKI-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KESKI-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009,

Lisätiedot

Metsäsäätiön tarina MHY Lounametsä

Metsäsäätiön tarina MHY Lounametsä Metsäsäätiön tarina MHY Lounametsä 30.1.2014 JONKUN TARTTIS JAKAA TIETOA METSIEN MONIPUOLISESTA KÄYTÖSTÄ KOULULAISILLE JA OPETTAJILLE KERTOA METSÄALASTA PÄÄTTÄJILLE JA VAIKUTTAJILLE.SAADA MAHDOLLISIMMAN

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 1. Yleistä Arviointistandardit: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI-ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI-ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI-ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Metsäsertifioinnin toteutustavat Suomen PEFC-standardi Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC FI 1001:2009_v2 Versio 2, 18.10.2011 Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 fax: (09) 5630

Lisätiedot

Hankerahoituksesta lisäpotkua alueelliseen toimintaan

Hankerahoituksesta lisäpotkua alueelliseen toimintaan Hankerahoituksesta lisäpotkua alueelliseen toimintaan Lapin ELY-keskuksen kokemuksia Suunnittelija Eerika Tapio 9.4.2015 1 Terveisiä Napapiiriltä! Laaja Lapin maakunta ~99 000 km2 181 835 asukasta Peruskoululaisia

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015

TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015 TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito

Lisätiedot

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE 1 METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE TAUSTAA Hanke perustuu Työvoimaa metsäalalle -hankkeesta saatuihin kokemuksiin ja tuloksiin KOM 2015 tavoitteena parantaa metsäosaamista ja lisätä työvoimaa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa 2011 2016 Metsäsertifioinnin kriteeri 2.25: Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään. 3.2.2011 Metsäkeskus Lappi Sisältö 1.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2008

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2008 TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2008 1. Yleistä Arviointistandardit: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 1. Yleistä Arviointistandardit: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

YRITYSTEN JA ALAN ORGANISAATIOIDEN TARPEET 2012-2015

YRITYSTEN JA ALAN ORGANISAATIOIDEN TARPEET 2012-2015 METSÄALAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI 2012- KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI 2012- Työryhmän kokoonpano: Juha Ojala, MMM (pj) Liisa Saarenmaa, MMM (varapj) Mika Tammilehto, OKM Marja Kokkonen, MMM Ari Eini/Antti

Lisätiedot

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA 2011-2014 Kriteeri 8: Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

22 VUOTTA 33 JAETTUA MILJOONAA

22 VUOTTA 33 JAETTUA MILJOONAA 22 VUOTTA 33 JAETTUA MILJOONAA Helmikuu 2018 JONKUN PITÄISI JAKAA TIETOA METSIEN MONIPUOLISESTA KÄYTÖSTÄ KOULULAISILLE JA OPETTAJILLE KERTOA METSÄALASTA PÄÄTTÄJILLE JA VAIKUTTAJILLE MILLÄ RAHALLA?...SAADA

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito ja

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Metsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa Auvo Kaivola PEFC Suomi

Metsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa Auvo Kaivola PEFC Suomi Metsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa 16.5.2018 Auvo Kaivola PEFC Suomi 1 Sisältö: Mitä metsäsertifiointi on? Mikä PEFC on? Laillisuus ja kestävyys metsäsertifioinnissa PEFC ja

Lisätiedot

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka Metsäsertifiointi Päättäjien metsäakatemia 22.5.2013 Aluejohtaja Pekka Vainikka Metsäsertifiointi Metsäsertifioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa riippumaton kolmas osapuoli tarkastaa, vastaako metsien

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry:n yhteistyökumppanit ja yhteistoiminta lähiaikana.

Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry:n yhteistyökumppanit ja yhteistoiminta lähiaikana. Matti Mäkiaho Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry:n yhteistyökumppanit ja yhteistoiminta lähiaikana. 1. Suomen Metsäkeskus / Häme - Uusimaan alueyksikkö ja Suomen Metsäkeskus - Runsaasti yhteistoimintaa tapahtumien

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAINUUN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ KAINUUN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ KAINUUN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito ja käyttö

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Metsäsertifioinnin toteutustavat Suomen PEFC-standardi Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC FI 1001:2009_v3 Versio 3 13.5.2013 Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 fax: (09) 5630 329

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Maakunnallisten metsäneuvostojen nimeäminen v. 2015

Maakunnallisten metsäneuvostojen nimeäminen v. 2015 1 (7) Maakunnallisten metsäneuvostojen nimeäminen v. 2015 Edellisten metsäneuvostojen toimikausi päättyi v. 2014 vuoden lopussa. Metsäkeskuslain muutos astui voimaan 1.1.2015. Sen mukaan siirtymäsäädösten

Lisätiedot

Kontiolahden koulu

Kontiolahden koulu Kontiolahden koulu 18.3.2017 MIKÄ ON JOPO-LUOKKA? Opetus joustaa ei oppilas JOPO (joustava perusopetus) on työelämäpainotteinen ja toiminnallinen tapa suorittaa peruskoulun yhdeksäs vuosiluokka. Tavoitteena

Lisätiedot

Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla

Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla Niina Mykrä Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton toiminnanjohtaja LYKE-verkoston koordinaattori Ympäristökasvatuksen polkuja Pirkanmaalla LYKE-verkosto

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-KARJALAN METSÄKESKUSALUEEN UUDELLEEN SERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011

TIIVISTELMÄ POHJOIS-KARJALAN METSÄKESKUSALUEEN UUDELLEEN SERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011 TIIVISTELMÄ POHJOIS-KARJALAN METSÄKESKUSALUEEN UUDELLEEN SERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Lämpimästi tervetuloa Lapin 61. Metsätalouspäiville helmikuuta 2019, Rovaniemelle, Lappia-taloon (Jorma Eton tie 8)

Lämpimästi tervetuloa Lapin 61. Metsätalouspäiville helmikuuta 2019, Rovaniemelle, Lappia-taloon (Jorma Eton tie 8) Lapin 61. Metsätalouspäivien järjestelytoimikunta Metsäalan asiantuntijat Meto Lappi ry Lapin Metsänhoitajat ry @LapinMTP LAPIN 61. METSÄTALOUSPÄIVÄT OHJELMA Lämpimästi tervetuloa Lapin 61. Metsätalouspäiville

Lisätiedot

Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Pohjanmaalla

Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Pohjanmaalla Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Pohjanmaalla 2017-2018 Luonnonvarasuunnittelu: Mitä ja miten Luonnonvarasuunnittelu on valtion omistamien maa- ja vesialueiden pitkän aikavälin strategista kestävän

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2006

TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2006 TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2006 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009

TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011

TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011 TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011 1. Yleistä Arviointistandardi: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009, Arvioinnin

Lisätiedot

1. OHJAUSSUUNNITELMA Ohjauksen työnjako ja sisällöt. Liite 4: Ohjaussuunnitelma Rehtori Opinto-ohjaaja. Ensimmäinen vuositaso

1. OHJAUSSUUNNITELMA Ohjauksen työnjako ja sisällöt. Liite 4: Ohjaussuunnitelma Rehtori Opinto-ohjaaja. Ensimmäinen vuositaso Liite 4: Ohjaussuunnitelma 1. OHJAUSSUUNNITELMA Lukion ohjaustoiminnan tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa opinto-ohjelmaansa, tukea häntä oppimisen taitojen kehittämisessä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012

TIIVISTELMÄ ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 TIIVISTELMÄ ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 1. Yleistä Arviointistandardi: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015 TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito ja

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

PEFC-webinaarit 21., 23. ja Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry, Aija Tapio

PEFC-webinaarit 21., 23. ja Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry, Aija Tapio PEFC-webinaarit 21., 23. ja 28.8.2018 Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry, Aija Tapio Roolit ja työnjako PEFC-järjestelmässä PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi ry - kutsuu standardityöryhmän kokoon -

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 22.10.2014 Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos Sedu Aikuiskoulutus on kunnallinen liikelaitos, joka toteuttaa laadukkaita koulutus- ja konsultointipalveluja sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ?

MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ? MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ? Puu sitoo hiiltä ja hillitsee ilmastonmuutosta. Puu korvaa uusiutumattomia raaka-aineita. Metsäteollisuus on Suomen suurin vientiala, tuo n. 20 % vientituloista. Suomesta

Lisätiedot

PEFCIO Kestävan metsätalouden edistämiseksi. Metsänomistajien liitto Rannikko. vakuuttaa, etta. Tornator Oy

PEFCIO Kestävan metsätalouden edistämiseksi. Metsänomistajien liitto Rannikko. vakuuttaa, etta. Tornator Oy E TM PEFCIO2-21 -14 Kestävan metsätalouden edistämiseksi TODIST 5 ET 0 ALLIS U UI SE TI loi TII SSTA Metsänomistajien liitto Rannikko vakuuttaa, etta Tornator Oy Luukkanen Tuija Napinkuja 3 C 55100 Imatra

Lisätiedot

Tule tule hyvä tieto!

Tule tule hyvä tieto! Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä IV Valtakunnalliset koulukirjastopäivät Kuopiossa 25.-26.4.2012 - Koulukirjastot

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tilanne. Heikki Pajuoja 10.12.2014 Ihminen ja metsä -seminaari

Ammatillisen koulutuksen tilanne. Heikki Pajuoja 10.12.2014 Ihminen ja metsä -seminaari Ammatillisen koulutuksen tilanne Heikki Pajuoja 10.12.2014 Ihminen ja metsä -seminaari Taustaa kuljettajakoulutuskeskusteluun Ainespuun käyttö ja hakkuumahdollisuudet www.metsateho.fi milj. m 3 120 100

Lisätiedot

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen 24.5.2016 PEFC Suomi Auvo Kaivola Mikä PEFC on? PEFC Council globaali, voittoa tavoittelematon kansallisesti kehitettyjen metsäsertifiointijärjestelmien

Lisätiedot

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola, Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila 2018 Neuvotteleva virkamies Timo Ertola, 15.3.2018 90% 80% 70% Varhaiskasvatukseen osallistuminen kasvussa Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja yksityisen hoidon

Lisätiedot

Opinto-ohjauksen rooli hyvinvointityössä

Opinto-ohjauksen rooli hyvinvointityössä Opinto-ohjauksen rooli hyvinvointityössä 30.11.2018 Järjestöt koulujen ja oppilaitosten kumppanina työelämävalmiuksien edistämisessä. Helena Herttuainen, Suomen 4H-liitto ry 4H-järjestö 4H on lasten ja

Lisätiedot

Juupajoen. peruskoulun. yhteistyösuunnitelma

Juupajoen. peruskoulun. yhteistyösuunnitelma Juupajoen peruskoulun yhteistyösuunnitelma 2 0 1 7 JOHDANTO Juupajoen kunnan yhteistyösuunnitelma on laadittu osaksi uutta opetussuunnitelmaa. Suunnitelma tarkistetaan ja päivitetään tarvittaessa vuosittain.

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla v. 2013 Laaja tarjonta eri alojen tutkintoja, opiskelijatyövuosia on

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus:

Lisätiedot

Metsähallituksen. luonnonvarasuunnittelu Lapissa *) Lappi, pois lukien saamelaisten kotiseutualue Kuva Timo Tahvonen

Metsähallituksen. luonnonvarasuunnittelu Lapissa *) Lappi, pois lukien saamelaisten kotiseutualue Kuva Timo Tahvonen Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Lapissa 2018-2019 *) Lappi, pois lukien saamelaisten kotiseutualue Kuva Timo Tahvonen Luonnonvarasuunnittelu on pitkän aikavälin strategista suunnittelua Valtion

Lisätiedot

OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä)

OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä) OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä) Keke ja myönteinen pudasjärvisyys koulujen arvopohjassa Kouluilla paljon yhteistyökumppaneita ja toistuvaa

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan

Lisätiedot

KansainväliSYYSpäivät 2013 5.-6.11.2013 Jyväskylä

KansainväliSYYSpäivät 2013 5.-6.11.2013 Jyväskylä KansainväliSYYSpäivät 2013 5.-6.11.2013 Jyväskylä Kansainvälinen toiminta toista astetta yhdistämässä Maarit Saarenkylä KEVA-verkoston oppilaitokset Koulutuskeskus AGRICOLA, JEDU - Ylivieskan ammattiopisto

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4 Valmisteluryhmä 4 Siirtyvistä tehtävistä ja sidosryhmäyhteistyöstä tulevassa maakunnassa / Satakuntaliitto Maakuntauudistukseen liittyvä sidosryhmätilaisuus koskien alueiden käyttöä, luonnonvaroja ja liikennettä

Lisätiedot

Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi

Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi painotalossa Anu Aurassalo Insinöörityöseminaari 14.5.2009 Metropolia AMK Edita lyhyesti Konsernin päätoimialat: markkinointiviestinnän tuotantopalvelut, graafisen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-KARJALAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015

TIIVISTELMÄ POHJOIS-KARJALAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015 TIIVISTELMÄ POHJOIS-KARJALAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Esimerkkinä metsäsertifiointimerkit 18.1.2011 Vihreät hankinnat haltuun -seminaari Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit

Lisätiedot