TOIMENPIDEOHJELMA. Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMENPIDEOHJELMA. Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella"

Transkriptio

1 TOIMENPIDEOHJELMA Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella FFCS sertifiointikriteeri

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖ Metsien merkitys Kaakkois-Suomessa NYKYTILA Tausta Valtakunnalliset toimijat Suomen Metsäyhdistys ry Metsäteollisuus ry Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Suomen Metsäsäätiö Toiminta Kaakkois-Suomen Metsäkeskuksen alueella Metsäalan toimijoita Kaakkois-Suomessa TOIMENPIDEOHJELMA METSÄOSAAMISEN LISÄÄMISEKSI Tavoitteet ja toimenpiteet osa-alueittain kaikissa ikäryhmissä Osa-alueiden yhteiset ja järjestelmän toimivuutta varmistavat tavoitteet TAVOITTEET JA TOIMENPITEET HARJOITTELU JA TYÖSSÄOPPIMISPAIKKOJEN JÄRJESTÄMISEKSI SITOUTUMINEN, SEURANTA JA RAPORTOINTI... 9 LIITTEET Liite 1 FFSC sertifiointikriteeri 25 Liite 2 Kouluyhteistyön toteutumat Kaakkois-Suomessa 2011 Liite 3 Toimintasuunnitelma 2012 Liite 4 Toimenpideohjelman valmistelevassa työryhmässä toimivat henkilöt 2

3 1 JOHDANTO Metsätalouden toimintaedellytykset ja vaikutukset talouteen, ympäristöön ja viihtyvyyteen riippuvat yksittäisten metsänomistajien oman metsänsä käyttöä ja koskevista päätöksistä. Päätöksenteon edellytyksenä on riittävä tieto metsien eri käyttömuodoista ja mahdollisuuksista ylläpitää taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Ellei tietoa ole, päätöksentekokin on vaikeaa ja metsien hoidon ja käytön myönteiset vaikutukset voivat jäädä toteutumatta. Metsätaloutemme tarvitsee jatkossa metsäomaisuuttaan kestävästi käyttäviä metsänomistajia, kuluttajia, jotka ostavat puusta valmistettuja tuotteita sekä ammattitaitoista työvoimaa. Nuorena omaksutut tiedot ja taidot metsästä lisäävät kykyä hahmottaa suomalainen metsä monipuolisena elementtinä. Vanhemmilta saatu metsätietous ei ole enää itsestään selvyys. Nykyään koulu ja kolmas sektori ovat tärkein metsätiedon lähde lapsille. Kansainvälistyvän tietoyhteiskunnan vaateisiin vastaavalla koulumaailmalla ei kuitenkaan ole tarpeeksi resursseja antaa lapsille riittävää metsätietoa. Metsä- ja luontoalan toimijat voivat edesauttaa lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämistä ja luonnontuntemuksen perustaitoja sekä lisäämään kiinnostusta hakeutumaan töihin metsäalalle. Suomen metsäsertifiointijärjestelmän FFCS 1002:2009 on päivitetty versio uudelle toimikaudelle Standardin 25. kriteeri edellyttää yhteisesti vahvistettavan toimenpideohjelman laatimista lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi. Ohjelman laativat yhteistyössä metsäkeskus, metsänomistajien liitto ja alueen merkittävimmät metsäalantoimijat yhdessä metsäalan nuorisotyöstä ja koulutuksesta vastaavien tahojen kanssa. Ohjelman on valmistuttava vuoden kuluessa sertifiointijärjestelmään hakeutumisesta ja se on tarkistettava vähintään viiden vuoden välein. Tämä toimenpideohjelma on laadittu metsien FFCS sertifiointikriteerin 25 (liite 1) mukaisesti ja se sisältää puitesuunnitelman poikkeuksellisesti kolmivuotisella sertifiointikaudella ( ) toteutettavat toimenpiteet. Vuosittainen toimintasuunnitelma laaditaan metsäkeskuksen aloitteesta aina edellisen vuoden marraskuun loppuun mennessä ja otetaan huomioon eri toimijoiden toiminnassa. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toiminta-alueena on Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alue, johon kuuluvat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat, joissa on vuoden 2011 alussa Kymenlaaksossa 7 kuntaa ja Etelä- Karjalassa 10 kuntaa. Kriteeri 25 edellyttämän toimenpideohjelman pääkohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Metsäkeskuksen alueella oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 peruskoululaisia ja lukiolaisia yhteensä kpl, joista noin oli perusopetuksen piirissä. Peruskouluja ja lukioita oli alueella yhteensä 189 kpl (peruskouluja 166 ja lukioita 23). Oppilasmäärä oli vähentynyt kahden vuoden aikana noin hlö ja koulujen lukumäärä 14 kpl. Metsäalan opetusta antaa toiminta-alueella Etelä-Karjalan ammattiopiston, tekniikan koulun Ruokolahden toimipiste. Koulussa on oppilaita 49. Metsäalan perustutkinnon koulutusohjelmavaihtoehtoja ovat metsuri-metsäpalvelujen tuottaja ja metsäkoneenkuljettaja. 3

4 2.1 Metsien merkitys Kaakkois-Suomessa Kaakkois-Suomi on maan voimakkainta metsäteollisuusaluetta 2000-luvun muutoksista huolimatta. Alueen omat hakkuumahdollisuudet ovat enimmillään 4,64 milj. m 3 / vuosi, joten teollisuus tuo puuta muualta Suomesta ja ulkomailta. Noin neljännes koko maan puusta käytetään (20 milj.m 3 ) Kaakkois-Suomen alueella. Metsäsektori työllisti vuonna ,4 prosenttia (n henkilöä) kaikkien toimialojen työllisistä. Kaakkois-Suomessa on metsäsektorin työpaikoista noin 16 prosenttia. Viimeisen viiden vuoden aikana metsäsektorin työpaikkoja on vähentynyt noin (Metsätilastollinen vuosikirja 2010). Metsäsektorin arvonlisäys Kaakkois-Suomessa (17%) kertoo, että metsäsektorin rooli on yhä merkittävä ja on huomattavasti maan keskiarvoa (4%) suurempi. Suurin osa tästä muodostuu metsäteollisuuden osuudesta. Puunkäyttöä halutaan kehittää eteenpäin. Kaakkois-Suomen maakuntaohjelmien yhteinen tavoite on metsäklusterin uudistaminen. Tavoitteena on perinteisen puunjalostuksen lisäksi panostaa biojalostamoihin ja puukuidun hyödyntämiseen uusilla tavoilla. 3 NYKYTILA 3.1 Tausta Metsä- ja puuopetuksen päämääränä on, että suomalainen nuori tiedostaa metsän erityisvahvuutena sekä osana vahvaa kansallista identiteettiämme. Tavoitteena on myös, että oppilas tuntee metsän monipuolisena ekosysteeminä ja olennaisena osana suomalaista maisemaa. Oppilaan tulisi myös arvostaa metsää suojelun kohteena sekä virkistyksen lähteenä. Lisäksi nuorelle opetetaan metsätalouden, metsäteollisuuden ja muun puunjalostusteollisuuden painoarvot ja niiden merkitys työllisyydessä sekä sosiaalisessa hyvinvoinnissa. Ei pidä myöskään väheksyä puun ja kättentaitojen yhteyttä ja puun merkitystä raaka-aineena. Metsän oppimispolku on metsä- ja puuopetuksen malli, joka pyrkii koulun ja muun yhteiskunnan yhteistyönä kohentamaan lasten ja nuorten metsään liittyviä tietoja ja taitoja. Se antaa mahdollisuuden toteuttaa metsä- ja puuopetusta siten, että siitä muodostuu varhaiskasvatuksesta lukioon yltävä metsän oppimispolku. Opetushallitus ja Suomen Metsäyhdistys ovat laatineet metsä- ja luonto-opetuksen mallin, jonka sisältö voidaan jakaa kuuteen osa-alueeseen, ja joissa jokaisessa on oma näkökulmansa: Metsäluonto Metsän antimet ja virkistyskäyttö Metsäluonnon suojelu Metsätalous Puun käyttö ja jalostus Metsä ja kulttuuri Metsän oppimispolun valtakunnallinen ohjausryhmä pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan mm. opetussuunnitelmien perusteiden sekä oppikirjojen sisältöön. 4

5 3.2 Valtakunnalliset toimijat Valtakunnan tasolla toimii yhteistyöryhmiä, jotka pyrkivät toiminnallaan lisäämään lasten ja nuorten metsäosaamista. Toiminnan tarkoituksena on joko osittain tai kokonaan lasten ja nuorten metsä- ja luontokasvatuksen valtakunnallinen kehittäminen Suomen Metsäyhdistys ry Suomen metsäyhdistys (SMY) on metsäalan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu noin 50 jäsenjärjestöä. SMY tekee aktiivista yhteistyötä koulujen kanssa tavoitteenaan säilyttää metsätietous osana kaikkien suomalaisten kansalaistaitoja. SMY kurssittaa opettajia ja kasvattajia, tuottaa oppi- ja virikemateriaalia sekä järjestää valtakunnallisen Metsävisan. Suomen metsäyhdistys ylläpitää sivustoa jonka tavoitteena on antaa käytännön tukea metsäopetukseen. Sivusto koostuu eri toimijoiden kokoamasta oppimateriaalista, vinkeistä ja malleista. Oppimispolun lisäksi SMY ylläpitää sivustoa jolta löytyy kattava luettelo Suomen metsä- ja puuaiheisia linkkejä, tiedotteita ja tapahtumakalenteri. Metsä Puhuu hanke on sähköiseen mediaan keskittyvä viestintähanke. Se kohdentuu erityisesti nuoriin vuoden 2011 aikana. Hankkeen takana on päärahoittajien Metsämiestensäätiön sekä Metsäätiön lisäksi mm. Koneyrittäjien liitto, MTK, METO, Metsähallitus ja Puuliitto. Hankkeen materiaali ja lisätietoa osoitteessa: Metsä Puhuu hanke sisältää elokuusta 2011 alkaen myös TET (Työelämään tutustumisjakso) osahankeen. Yläkoululaisten vierailuihin työpaikoilla ovat sitoutuneet osa metsäteollisuuden yrityksistä Metsäteollisuus ry Järjestö osallistuu kouluyhteistyöhön ja tuottaa säännöllisesti myös nuorisolle suunnattua materiaalia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on metsätalouden asiantuntijaorganisaatio. Tapio ylläpitää sivustoa ja vastaavaa ruotsinkielistä sivustoa jolta löytyy paljon monipuolista metsätietoutta eri käyttäjäryhmille. Opettajille ja oppilaille suunnatussa kouluosiossa on tarjolla opetusmateriaalien lisäksi vinkkejä metsän eri osa-alueista Suomen Metsäsäätiö Suomen Metsäsäätiö on metsänomistajien, metsäteollisuuden ja muiden metsätaloudesta toimeentulonsa saavien ryhmien yhteisen viestinnän rahoittaja. Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta esimerkiksi osallistumalla koululaisten metsäviikkojen järjestämiseen ja 4H-liiton erilaisten metsäisten hankkeiden toteuttamiseen. 3.3 Toiminta Kaakkois-Suomen Metsäkeskuksen alueella Kaakkois-Suomessa on toiminut valtakunnallisen metsän oppimispolku malliin pohjautuvia hankkeita. Hankkeiden vetäjinä ovat olleet 4H-piiri ja -yhdistykset. Hankkeissa on kehitetty mm. metsäteemapäiviä, joiden avulla lapset ja nuoret on tutustutettu metsäasioihin ja toimijoihin. Teemapäiviä toteutetaan kaikissa koululaisten ikäryhmissä (esikoululai- 5

6 sista lukiolaisiin) sekä erityisryhmissä. Teemapäivät pidetään koulujen lähimetsissä laajan paikallisen metsä- ja luontoalan toimijaverkoston voimin. Teemapäivien järjestämisessä ja toteuttamisessa on ollut mukana mm. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja metsäoppilaitosten opiskelijoita. Lisäksi samat toimijat ovat hankerahoituksella rakentaneet luontopolkuja metsäopetuksen tueksi koulujen ja kuntalaisten käyttöön. Tällaisia polkuja on Kouvolassa ja Valkealassa. Teemapäiviin osallistuu vuosittain yli 2000 koululaista ja opiskelijaa. Muutamien koulujen ja metsäorganisaatioiden kanssa on myös metsäkummitoimintaa sekä leirikoulutoimintaa. Metsäkeskus on järjestänyt vuosittain alueellisen Metsävisakilpailun, joista paras oppilas on jatkanut valtakunnalliseen kilpailuun. Metsävisaan osallistuu vuosittain n oppilasta 8-9 luokilta. Eri metsäalan toimijat ovat järjestäneet työelämään tutustujille ja opiskelijoille TET-, harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja. Lähes kaikille opiskelijoille on tarvittaessa löytynyt työssäoppimispaikka. Nykyinen toiminta tavoittaa noin 3000 nuorta vuosittain. 3.4 Metsäalan toimijoita Kaakkois-Suomessa Alueen merkittäviä metsäalan toimijoita ovat mm: Etelä- ja Kaakkois-Suomen metsänomistajien liitot (7 metsänhoitoyhdistystä), Kaakkois-Suomen metsäkeskus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso, Tornator, UPM Oyj, Koneyrittäjät Metsä- ja luontoalan nuorisojärjestöä edustavat mm: Kaakkois-Suomen 4H-piiri sekä alueella toimivat yhdistykset, Muita metsäluontoalalla toimivia järjestöjä ovat mm: Luonnonsuojelupiirit ja -yhdistykset, Partiolaiset, Riistanhoitopiiri ja -yhdistykset sekä metsästysseurat, Suomen Ladun paikalliset yhdistykset, Alueen metsäoppilaitokset ja ammattikorkeakoulut: Etelä-Karjalan ammattiopisto, luonnonvara- ja ympäristöala, 6

7 4 TOIMENPIDEOHJELMA METSÄOSAAMISEN LISÄÄMISEKSI Opetushallituksen ja Suomen Metsäyhdistyksen laatima metsä- ja luonto-opetuksen malli perustuu kuuteen eri osa-alueeseen: metsäluonto, metsän antimet ja virkistyskäyttö, metsäluonnon suojelu, metsätalous ja metsänhoito, puun käyttö ja jalostus sekä metsä ja kulttuuri. Lasten ja nuorten metsä- ja luonto-opetus rakentuu eri ikäryhmien tavoitetasoista. Varhaiskasvatuksessa sekä 1. ja 2. luokalla metsä- ja luonto-opetus painottuu metsässä saataviin kokemuksiin ja elämyksiin. 3- luokalta alkaen painotus siirtyy tiedon ja taidon antamiseen. Valtakunnallisen Oppimispolun mallin mukaisissa teemapäivissä käytettävä Ikäryhmittäinen jako ja tavoitetasot: Varhaiskasvatus: Perusopetus 1-2: Perusopetus 3-6 luokat: Perusopetus 7-9 luokat: Lukio : Metsäalan opiskelijat: kokemukset ja elämykset kokemukset ja elämykset tieto ja taito, toiminnallisuus tieto ja taito, toiminnallisuus ryhmissä, tieto ja taito, toiminnallisuus ryhmissä, yksilöllinen suoriutuminen ammatillinen tieto ja taito, yksilöllinen suoriutuminen ja vastuunotto 4.1 Tavoitteet ja toimenpiteet osa-alueittain kaikissa ikäryhmissä Metsäluonto Tavoite: Lapset ja nuoret osaavat liikkua metsässä, kiinnostus metsään ekosysteeminä lisääntyy ja metsän eliölajien tuntemus paranee. Metsän antimet ja virkistyskäyttö Tavoite: Tieto metsän keruutuotteista ja riistaeläimistä lisääntyy. Metsän virkistyskäytön vastuulliset jokamiehen oikeudet tunnetaan. Metsäluonnon suojelu Tavoite: Metsäluonnon suojelun tarkoitus ja vaikutukset ymmärretään ja käsitteistö selkiytyy. Ympäristön suojelulla tarkoitetaan tässä uusiutuvan luonnonvaran kestävää käyttöä, kierrätystä sekä kulutusta. Tavoitteena on ymmärtää uusiutuvan energianlähteen merkitys ympäristön suojelussa. Metsätalous ja metsänhoito Tavoite: Metsätalouden merkitys Suomen kansantaloudessa ymmärretään. Puun kasvatuksen ja korjuun ketju tunnetaan ja metsien hyödyntäminen uusiutuvana luonnonvarana ymmärretään. Metsätalouden ammatit tunnetaan ja niihin hakeutuminen on aktiivista ja tarpeisiin riittävää. Puun käyttö ja jalostus sekä ympäristön suojelu Tavoite: Puun merkitys eri tuotteiden raaka-aineena ymmärretään. Tieto metsäteollisuuden merkityksestä maamme vientituloihin ja työllisyyteen lisääntyy. Metsä ja kulttuuri Tavoite: Osana Suomen kulttuuriperintöä oleva metsänkäytön historian tuntemus lisääntyy. Lisäksi osataan hyödyntää metsän mahdollisuuksia taideaineissa. Toimenpiteet: Metsäteemapäiviä järjestetään kaikille ikäryhmille. Teemapäivien ohjelmaa tarkennetaan ed. tavoitteiden mukaiseksi. 7

8 Lähialueen valmiita luontopolkuja hyödynnetään, tietoa niistä välitetään kouluille ja niiden kohdeselostuksia täydennetään. Uusia luontopolkuja rakennetaan ja kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Oppitunteja pidetään kouluilla ja leirikouluissa. Opettajia kutsutaan metsänomistajille ja toimihenkilöille järjestettäviin koulutustilaisuuksiin. Nuorille järjestetään metsätaitokilpailuja. Järjestetään ammattiesittelyjä ja tutustumiskäyntejä metsäalan oppilaitoksiin. Tutustumiskäyntejä järjestetään teollisuuslaitoksiin. Metsäteollisuuden tuotteiden materiaalinäytteitä jaetaan kouluihin. Metsävisa järjestetään vuosittain alueella. 4.2 Osa-alueiden yhteiset ja järjestelmän toimivuutta varmistavat tavoitteet Tavoite: Yhteistyö ja tiedonkulku eri toimijoiden ja alueen oppilaitosten kanssa on sujuvaa. Kouluilla ja oppilaitoksilla on tietoa tarjolla olevasta metsä- ja luontotietoutta lisäävästä oppimateriaalista. Järjestetään vuosittain Metsävisa peruskoulun 8-9 luokille Tapahtumista tuotetaan materiaalia kouluissa. Toiminnan tuloksellisuutta määritellään tulosten perusteella. Toimenpiteet: Perustetaan ja ylläpidetään eri organisaatioissa toimivien kouluyhteistyöhön nimettyjen yhteyshenkilöiden toimintoryhmää. Ryhmän tehtävänä on tiedottaa ja suunnitella vuosittainen toiminta ja tarjota toimenpideohjelman mukaista toimintaa oppilaitoksiin ja vastata oppilaitosten yhteydenottopyyntöihin. Kerätään tietoa tehdyistä toimenpiteistä vuosittain. Kouluille lähetetään metsäalan toimintoryhmän yhteystiedot. Opetuskäyttöön soveltuvasta esitemateriaalista ja verkossa olevasta esittelyaineistosta kootaan luettelo ja toimitetaan kouluihin. Metsäkeskus järjestää Metsävisan aluekilpailun yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Koulut sitoutetaan tuottamaan materiaalia tapahtumien jälkeen. Materiaali liitetään toimenpideohjelmaan. 8

9 5 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET HARJOITTELU JA TYÖSSÄOPPIMISPAIKKOJEN JÄRJESTÄMISEKSI Tavoite: Metsäalalle hakeutuville nuorille pyritään tarjoamaan harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja. Toimenpiteet: Oppilaitoksille lähetetään metsäalan toimijoiden yhteystiedot. Oppilaitokset käyvät yhteistyökeskustelut työnantajien kanssa, jossa sovitaan puite määrät ja tarjottavien töiden sisältö. 6. SITOUTUMINEN, SEURANTA JA RAPORTOINTI Toimenpideohjelman perusteella toimintaryhmä tekee seuraavan vuoden toteuttamissuunnitelman aina edellisen vuoden lokakuun loppuun mennessä. Toteuttamissuunnitelma valmistellaan metsäkeskuksen johdolla ja lähetetään tiedoksi metsäsertifiointitoimikunnalle sekä metsäalan toimijoille. Toimenpideohjelman ja toteuttamissuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain sertifiointitoimikunnan johdosta. Seurattavia asioita ovat järjestetyt koulutustilaisuudet opettajille, metsätapahtumat koululaisille, osallistujamäärät, pidetyt oppitunnit ja harjoittelu- ja työssäoppimispaikat sekä tapahtumista tuotettu materiaali. Metsäkeskus kokoaa tiedot alueensa tapahtumista ja raportoi edelleen sertifiointitoimikunnalle sekä kaikille toimijoille. Kerätty tieto on käytettävissä sekä toimijoiden auditoinneissa että organisaatioiden toimintakertomuksissa soveltuvin osin. 9

10 LIITTEET Liite 1 FFCS sertifiointikriteeri 25 10

11 Liite 2 Kouluyhteistyön toteutumat Kaakkois-Suomessa 2011 Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämistä toteutettiin toimintaohjelman mukaisin toimenpitein vuonna Vuoden aikana toteutuneita yhteistyömuotoja olivat mm. koulujen metsäteemapäivät ja retkeilyt, metsäoppitunnit, vuosittainen maakunnallinen metsävisa, luontopolun rakentaminen sekä muut metsätapahtumat. Tapahtumat on esitetty lukuina alla olevassa taulukossa. Kouluyhteistyö 2011 Tavoite Toteutuma kpl kpl Peruskoulujen, esikoulujen ja päiväkotien sekä lukioiden metsäteemapäiviä yms Metsäteemapäiviä kpl Kummikoulutapahtumia kpl Muut kpl Em. tapahtumiin osallistuu oppilaita opettajia Metsäoppitunteja kouluilla 2 2 Metsävisaan osallistuu kouluja 8-9 lkt oppilaita Kymenlaakso/ E-Karjala Opettajille suunnattuja metsäpäiviä, retkiä yms. 1 1 Muita kouluyhteistyötapahtumia (messut yms) tapahtumia 2 2 osallistuvia nuoria Muu toiminta, esim. luontopolkujen rakentaminen 1 1 Henkilöitä yht. (oppilaat + opettajat yht.) Toteutuneiden tilaisuuksien seuranta tapahtuu sertifioinnin tiedonkeruun yhteydessä. Harjoittelu- ja työssäoppimispaikat Harjoittelu- ja työssäoppimispaikat on järjestetty kaikille alan opiskelijoille sekä koululaisille tarpeen mukaan yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa. Toteutuma 2011: Metsäalan harjoittelijat TET-jaksolle osallistuneet 9 hlö 7 hlö 11

12 Liite 3 Kouluyhteistyön toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kouluyhteistyö 2012 Tavoite Toteutuma kpl kpl Peruskoulujen, esikoulujen ja päiväkotien sekä lukioiden metsäteemapäiviä yms Metsäteemapäiviä kpl Kummikoulutapahtumia kpl Muut kpl Em. tapahtumiin osallistuu oppilaita opettajia Metsäoppitunteja kouluilla 2 2 Metsävisaan osallistuu kouluja 8-9 lkt oppilaita Opettajille suunnattuja metsäpäiviä, retkiä yms. 1 1 Muita kouluyhteistyötapahtumia (messut yms) tapahtumia 2 2 osallistuvia nuoria Muu toiminta, esim. luontopolkujen rakentaminen 1 1 Henkilöitä yht. (oppilaat + opettajat yht.) Toteutuneiden tilaisuuksien seuranta tapahtuu sertifioinnin tiedonkeruun yhteydessä. Harjoittelu- ja työssäoppimispaikat Harjoittelu- ja työssäoppimispaikat on järjestetty kaikille alan opiskelijoille sekä koululaisille tarpeen mukaan yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa. 12

13 Liite 4 Toimenpideohjelman valmistelevassa työryhmässä toimivat henkilöt Etelä-Karjalan biologian ja maantieteiden opettajat Etelä-Karjalan ammattiopisto,tekniikan koulu Kymen riistanhoitopiiri Kymenlaakson biologian ja maantieteen opettajat Kaakkois-Suomen 4H-piiri Metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsäliitto Osuuskunta Metsänomistajain liitto KAS Stora-Enso Oyj Stora-Enso Oyj Tornator Oy UPM Metsä, Lappeenrannan piiri Kouvolan seudun ammattiopisto Järvinen Reijo Majander Esa Tolvanen Jouni Valtiala Sakari (Mira Rouvinen) Vuorikoski Pasi Hiitola Soile Repo Seppo Anu Rautiainen Vainikka Pekka Teppo Pellinen Kimmo Verta Luukkanen Tuija (Sallinen Maarit) Tomi Närhi Karjalainen Asko (Sarvikivi Heikki) 13

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen ja luontosuhteen kehittymisen edistämiseksi (Kriteeri 26)

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen ja luontosuhteen kehittymisen edistämiseksi (Kriteeri 26) PEFC-ryhmäsertifiointi / Läntinen sertifiointialue (Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Lounais-Suomi ja Pirkanmaa) Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen ja luontosuhteen kehittymisen edistämiseksi

Lisätiedot

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä:

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä: TOIMENPIDEOHJELMA LASTEN JA NUORTEN METSÄTIETÄMYKSEN EDISTÄMISEKSI SUOMEN METSÄKESKUKSEN ALUEYKSIKÖISSÄ: ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAA, LOUNAIS-SUOMI JA PIRKANMAA 2012 2015 Luonnos: 31.3.2013 PEFC sertifiointikriteeri

Lisätiedot

PEFC-ryhmäsertifiointi / Itäinen sertifiointialue (Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala) Kriteerin 26 mukainen toimenpideohjelma

PEFC-ryhmäsertifiointi / Itäinen sertifiointialue (Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala) Kriteerin 26 mukainen toimenpideohjelma PEFC-ryhmäsertifiointi / Itäinen sertifiointialue (Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala) Kriteerin 26 mukainen toimenpideohjelma Kuva: Jukka Hujala 1. Johdanto 2. Kriteerin sisältö ja tarkoitus 3.

Lisätiedot

PEFC-ryhmäsertifiointi / Kaakkoinen sertifiointialue Kriteerin 26 mukainen toimenpideohjelma

PEFC-ryhmäsertifiointi / Kaakkoinen sertifiointialue Kriteerin 26 mukainen toimenpideohjelma PEFC-ryhmäsertifiointi / Kaakkoinen sertifiointialue Kriteerin 26 mukainen toimenpideohjelma 1. Johdanto 2. Kriteerin sisältö ja tarkoitus 3. Toimenpideohjelma 4. Tavoitteet 5. Toteutuksen organisointi

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään

Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Häme-Uudellamaalla Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään Huhtikuu 2013 Esipuhe... 1 1. Toimenpideohjelma...

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardi: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE 1 METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE TAUSTAA Hanke perustuu Työvoimaa metsäalalle -hankkeesta saatuihin kokemuksiin ja tuloksiin KOM 2015 tavoitteena parantaa metsäosaamista ja lisätä työvoimaa

Lisätiedot

20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA

20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA 20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA 12/2016 JONKUN PITÄISI JAKAA TIETOA METSIEN MONIPUOLISESTA KÄYTÖSTÄ KOULULAISILLE JA OPETTAJILLE KERTOA METSÄALASTA PÄÄTTÄJILLE JA VAIKUTTAJILLE MILLÄ RAHALLA?...SAADA MAHDOLLISIMMAN

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Metsäsäätiön tarina MHY Lounametsä

Metsäsäätiön tarina MHY Lounametsä Metsäsäätiön tarina MHY Lounametsä 30.1.2014 JONKUN TARTTIS JAKAA TIETOA METSIEN MONIPUOLISESTA KÄYTÖSTÄ KOULULAISILLE JA OPETTAJILLE KERTOA METSÄALASTA PÄÄTTÄJILLE JA VAIKUTTAJILLE.SAADA MAHDOLLISIMMAN

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2006

TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2006 TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2006 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Arkimetsän hyvinvointitarjonta

Arkimetsän hyvinvointitarjonta Arkimetsän hyvinvointitarjonta Seminaarin minityöpaja Joel Erkkonen & Kii Korhonen Metsäpäivät 5.11.2015 Messukeskus Työpajan tavoitteet Ideoida yhdessä, mitä voisimme tehdä lisätäksemme hyvinvointitarjontaa

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Lapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Lapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa Lapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 5.2.2018 AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen vastaamaan mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ?

MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ? MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ? Puu sitoo hiiltä ja hillitsee ilmastonmuutosta. Puu korvaa uusiutumattomia raaka-aineita. Metsäteollisuus on Suomen suurin vientiala, tuo n. 20 % vientituloista. Suomesta

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Yritysesittely. Metsäteho Oy 2018

Yritysesittely. Metsäteho Oy 2018 Yritysesittely Metsäteho Oy 2018 Toimintaperiaatteet Metsäteho tukee soveltavan tutkimuksen avulla osakkaidensa puunhankinta- ja puuntuottamistoimintojen kehittämistä sekä edistää puuhuollon toimintaedellytyksiä.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

Kymenlaakson metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa 2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio

Lisätiedot

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa Metsäbiotalous Kymenlaaksossa Kymenlaakson 11. maaseutufoorumi, Kotka 29.3. 2017 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK Biotalous on uusiutuvan HIILEN C kiertoa + CO 2 REHUA, jota ELÄIN SYÖ 45 % HIILTÄ C

Lisätiedot

TET työelämä tutuksi. Juniori kohtaa seniorin

TET työelämä tutuksi. Juniori kohtaa seniorin TET työelämä tutuksi Juniori kohtaa seniorin Työelämä tutuksi TET eli työelämään tutustuminen on yläasteen ja lukion oppilaille järjestettävä opetussuunnitelman mukainen työelämään tutustumisjakso. Sen

Lisätiedot

YLEISAVUSTUSHAKEMUS 2017

YLEISAVUSTUSHAKEMUS 2017 YLEISAVUSTUSHAKEMUS 2017 RUOKOLAHDEN kunnalle! Kunnanhallitus Ha kija: VUOKSEN 4H-YHDISTYS Osoite: Puhelin: Kotisivut: Yhteyshlö: Nällisuontie 3 56100 Ruokolahti 040 6311112 www.vuoksi.4h.fi Susanna Pöyhönen

Lisätiedot

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa 2011 2016 Metsäsertifioinnin kriteeri 2.25: Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään. 3.2.2011 Metsäkeskus Lappi Sisältö 1.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011

TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011 11.7.2012 1 (5) TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus:

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry:n yhteistyökumppanit ja yhteistoiminta lähiaikana.

Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry:n yhteistyökumppanit ja yhteistoiminta lähiaikana. Matti Mäkiaho Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry:n yhteistyökumppanit ja yhteistoiminta lähiaikana. 1. Suomen Metsäkeskus / Häme - Uusimaan alueyksikkö ja Suomen Metsäkeskus - Runsaasti yhteistoimintaa tapahtumien

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Hankerahoituksesta lisäpotkua alueelliseen toimintaan

Hankerahoituksesta lisäpotkua alueelliseen toimintaan Hankerahoituksesta lisäpotkua alueelliseen toimintaan Lapin ELY-keskuksen kokemuksia Suunnittelija Eerika Tapio 9.4.2015 1 Terveisiä Napapiiriltä! Laaja Lapin maakunta ~99 000 km2 181 835 asukasta Peruskoululaisia

Lisätiedot

22 VUOTTA 33 JAETTUA MILJOONAA

22 VUOTTA 33 JAETTUA MILJOONAA 22 VUOTTA 33 JAETTUA MILJOONAA Helmikuu 2018 JONKUN PITÄISI JAKAA TIETOA METSIEN MONIPUOLISESTA KÄYTÖSTÄ KOULULAISILLE JA OPETTAJILLE KERTOA METSÄALASTA PÄÄTTÄJILLE JA VAIKUTTAJILLE MILLÄ RAHALLA?...SAADA

Lisätiedot

Puurakentamisen edistämishankkeet

Puurakentamisen edistämishankkeet Puurakentamisen edistämishankkeet Timo Nyyssölä, puurakentamisen koordinaattori Suomen metsäkeskus Paikallisten biopohjaisten rakennusmateriaalien hyödyntäminen PaiBiRa hankeen aloitusseminaari 25.5.2018

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus muodostuu opettajien koulutuksesta,

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 22.10.2014 Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos Sedu Aikuiskoulutus on kunnallinen liikelaitos, joka toteuttaa laadukkaita koulutus- ja konsultointipalveluja sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsä. Evaluointi. Puhuu

Metsä. Evaluointi. Puhuu Metsä 2014 Evaluointi Puhuu Metsä Puhuu Evaluointi Esityksen ja keskustelun rakenne! Mitä on tehty Tärkeimmät havainnot Tulokset tavoitteisiin peilaten Työstöä ja ideoita Evaluointi Haastateltava Organisaatio

Lisätiedot

SUOMEN METSÄKESKUS. Strategia

SUOMEN METSÄKESKUS. Strategia SUOMEN METSÄKESKUS Strategia Arvoa ja kasvua metsästä Metsät muodostavat vahvan perustan Suomen kansantaloudelle ja suomalaisten hyvinvoinnille. Metsät voivat tarjota vielä nykyistä enemmän työtä ja toimeentuloa,

Lisätiedot

Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Sanna-Leena Mikkonen

Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Sanna-Leena Mikkonen Selvitys järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyöstä Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa yli puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisästä. Metsäbiotalouden merkitys on kaikissa

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Ihminen ja metsä seminaari 10.12.2014 Päätössanat. Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö

Ihminen ja metsä seminaari 10.12.2014 Päätössanat. Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö Ihminen ja metsä seminaari 10.12.2014 Päätössanat Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö Metsä Puhuu hankkeessa on tehty hyvää työtä Hanke käynnistyi tilanteessa, jossa moni alalla toimiva koki, että alalla

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsissä Mahdollisuus!

Metsissä Mahdollisuus! Metsissä Mahdollisuus! Vuonna 2000 aloitettiin 4H-järjestön toimesta Metsissä Mahdollisuus -hankkeita useiden 4H-piirien alueilla. Tavoitteena on luoda metsä- ja luontoalan yhteistyöverkostoja ja lisätä

Lisätiedot

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2008

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2008 TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2008 1. Yleistä Arviointistandardit: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue 12.11.2014 2 SMK Strategia Strateginen tavoite 1. Metsäkeskus tuottaa arvoa asiakkuuteen.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2008

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2008 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2008 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019

Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019 Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019 Kysely ilmastovastuun oppimisesta oppilaille, opiskelijoille, opettajille ja koulutuksen toimijoille ja sidosryhmille Kevät 2019 Ilmastovastuu koulutuksessa -vaikutusohjelma

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden osaamisstrategia - Toimintaohjelma osaavan työvoiman riittävyyden varmistamiseksi

Rakennusteollisuuden osaamisstrategia - Toimintaohjelma osaavan työvoiman riittävyyden varmistamiseksi Rakennusteollisuuden osaamisstrategia - Toimintaohjelma osaavan työvoiman riittävyyden varmistamiseksi 18.5.2018 Lauri Pakkanen Miksi osaamisstrategia? Haasteet: VÄESTÖ ALAN VETOVOIMA VAATIMUKSET Ratkaisut:

Lisätiedot

Lapin 55. Metsätalouspäivät Levi Ari Eini Suomen metsäkeskus

Lapin 55. Metsätalouspäivät Levi Ari Eini Suomen metsäkeskus 7.2.2013 1 Lapin 55. Metsätalouspäivät Levi 7.- 8.2.2013 Ari Eini Suomen metsäkeskus Läänin metsälautakunnista Suomen metsäkeskukseksi 1917 Läänin metsänhoitolautakunnat perustetaan 1922 Metsien 1. valtakunnallinen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Opinto-ohjauksen rooli hyvinvointityössä

Opinto-ohjauksen rooli hyvinvointityössä Opinto-ohjauksen rooli hyvinvointityössä 30.11.2018 Järjestöt koulujen ja oppilaitosten kumppanina työelämävalmiuksien edistämisessä. Helena Herttuainen, Suomen 4H-liitto ry 4H-järjestö 4H on lasten ja

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA No 1/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA No 1/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA No 1/2017 1 n kokous Kokousaika kello 9:00 12:00 Kokouspaikka Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009

TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6,

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Helsinki politiikka Metsien käsittely ja puunkojuu Kansainvälinen

Lisätiedot

Lukioiden metsäklusterilinja METELI. www.lukionmeteli.fi

Lukioiden metsäklusterilinja METELI. www.lukionmeteli.fi Lukioiden metsäklusterilinja METELI www.lukionmeteli.fi 1 Metsäklusteri??KONE? 2 Opetushallitus Metsäteollisuus ry Paperi-insinöörit ry 3 Paperinen palapeli Mikä lukiolaista kiinnostaa? Tekniikka Bio ja

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011

TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011 TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009, PEFC FI 1004:2009 Arvioinnin

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

PEFC:n metsäsertifioinnin toteutuksen vaihtoehdot

PEFC:n metsäsertifioinnin toteutuksen vaihtoehdot PEFC:n metsäsertifioinnin toteutuksen vaihtoehdot PEFC-metsäsertifiointi voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla: Alueellisena ryhmäsertifiointina Ryhmäsertifiointina eli koskien joukkoa kiinteistöjä, jotka

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Kuntakesu: Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion asiakastyytyväisyyskysely 2017

Kuntakesu: Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion asiakastyytyväisyyskysely 2017 Kuntakesu: Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion asiakastyytyväisyyskysely 2017 Kysely toteutettiin osana opetuksen järjestäjän kehittämissuunnitelman valmistelua marras-joulukuussa

Lisätiedot

Metsäsektori yhteistyössä oppilaitosten kanssa

Metsäsektori yhteistyössä oppilaitosten kanssa Metsäsektori yhteistyössä oppilaitosten kanssa Heikki Pajuoja Kouvola 29.9.2017 Suomen merkittävimmät vientituotteet 2016 1. Paperi ja kartonki 6,8 mrd. EUR 4. Selluloosa 1,8 mrd. EUR 5. Sahatavara 1,7

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 1. Yleistä Arviointistandardit: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT ry on vahva ehkäisevän päihdetyön toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi ja joka kokoaa

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot