TOIMENPIDEOHJELMA. Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMENPIDEOHJELMA. Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella"

Transkriptio

1 TOIMENPIDEOHJELMA Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella FFCS sertifiointikriteeri

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖ Metsien merkitys Kaakkois-Suomessa NYKYTILA Tausta Valtakunnalliset toimijat Suomen Metsäyhdistys ry Metsäteollisuus ry Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Suomen Metsäsäätiö Toiminta Kaakkois-Suomen Metsäkeskuksen alueella Metsäalan toimijoita Kaakkois-Suomessa TOIMENPIDEOHJELMA METSÄOSAAMISEN LISÄÄMISEKSI Tavoitteet ja toimenpiteet osa-alueittain kaikissa ikäryhmissä Osa-alueiden yhteiset ja järjestelmän toimivuutta varmistavat tavoitteet TAVOITTEET JA TOIMENPITEET HARJOITTELU JA TYÖSSÄOPPIMISPAIKKOJEN JÄRJESTÄMISEKSI SITOUTUMINEN, SEURANTA JA RAPORTOINTI... 9 LIITTEET Liite 1 FFSC sertifiointikriteeri 25 Liite 2 Kouluyhteistyön toteutumat Kaakkois-Suomessa 2011 Liite 3 Toimintasuunnitelma 2012 Liite 4 Toimenpideohjelman valmistelevassa työryhmässä toimivat henkilöt 2

3 1 JOHDANTO Metsätalouden toimintaedellytykset ja vaikutukset talouteen, ympäristöön ja viihtyvyyteen riippuvat yksittäisten metsänomistajien oman metsänsä käyttöä ja koskevista päätöksistä. Päätöksenteon edellytyksenä on riittävä tieto metsien eri käyttömuodoista ja mahdollisuuksista ylläpitää taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Ellei tietoa ole, päätöksentekokin on vaikeaa ja metsien hoidon ja käytön myönteiset vaikutukset voivat jäädä toteutumatta. Metsätaloutemme tarvitsee jatkossa metsäomaisuuttaan kestävästi käyttäviä metsänomistajia, kuluttajia, jotka ostavat puusta valmistettuja tuotteita sekä ammattitaitoista työvoimaa. Nuorena omaksutut tiedot ja taidot metsästä lisäävät kykyä hahmottaa suomalainen metsä monipuolisena elementtinä. Vanhemmilta saatu metsätietous ei ole enää itsestään selvyys. Nykyään koulu ja kolmas sektori ovat tärkein metsätiedon lähde lapsille. Kansainvälistyvän tietoyhteiskunnan vaateisiin vastaavalla koulumaailmalla ei kuitenkaan ole tarpeeksi resursseja antaa lapsille riittävää metsätietoa. Metsä- ja luontoalan toimijat voivat edesauttaa lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämistä ja luonnontuntemuksen perustaitoja sekä lisäämään kiinnostusta hakeutumaan töihin metsäalalle. Suomen metsäsertifiointijärjestelmän FFCS 1002:2009 on päivitetty versio uudelle toimikaudelle Standardin 25. kriteeri edellyttää yhteisesti vahvistettavan toimenpideohjelman laatimista lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi. Ohjelman laativat yhteistyössä metsäkeskus, metsänomistajien liitto ja alueen merkittävimmät metsäalantoimijat yhdessä metsäalan nuorisotyöstä ja koulutuksesta vastaavien tahojen kanssa. Ohjelman on valmistuttava vuoden kuluessa sertifiointijärjestelmään hakeutumisesta ja se on tarkistettava vähintään viiden vuoden välein. Tämä toimenpideohjelma on laadittu metsien FFCS sertifiointikriteerin 25 (liite 1) mukaisesti ja se sisältää puitesuunnitelman poikkeuksellisesti kolmivuotisella sertifiointikaudella ( ) toteutettavat toimenpiteet. Vuosittainen toimintasuunnitelma laaditaan metsäkeskuksen aloitteesta aina edellisen vuoden marraskuun loppuun mennessä ja otetaan huomioon eri toimijoiden toiminnassa. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toiminta-alueena on Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alue, johon kuuluvat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat, joissa on vuoden 2011 alussa Kymenlaaksossa 7 kuntaa ja Etelä- Karjalassa 10 kuntaa. Kriteeri 25 edellyttämän toimenpideohjelman pääkohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Metsäkeskuksen alueella oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 peruskoululaisia ja lukiolaisia yhteensä kpl, joista noin oli perusopetuksen piirissä. Peruskouluja ja lukioita oli alueella yhteensä 189 kpl (peruskouluja 166 ja lukioita 23). Oppilasmäärä oli vähentynyt kahden vuoden aikana noin hlö ja koulujen lukumäärä 14 kpl. Metsäalan opetusta antaa toiminta-alueella Etelä-Karjalan ammattiopiston, tekniikan koulun Ruokolahden toimipiste. Koulussa on oppilaita 49. Metsäalan perustutkinnon koulutusohjelmavaihtoehtoja ovat metsuri-metsäpalvelujen tuottaja ja metsäkoneenkuljettaja. 3

4 2.1 Metsien merkitys Kaakkois-Suomessa Kaakkois-Suomi on maan voimakkainta metsäteollisuusaluetta 2000-luvun muutoksista huolimatta. Alueen omat hakkuumahdollisuudet ovat enimmillään 4,64 milj. m 3 / vuosi, joten teollisuus tuo puuta muualta Suomesta ja ulkomailta. Noin neljännes koko maan puusta käytetään (20 milj.m 3 ) Kaakkois-Suomen alueella. Metsäsektori työllisti vuonna ,4 prosenttia (n henkilöä) kaikkien toimialojen työllisistä. Kaakkois-Suomessa on metsäsektorin työpaikoista noin 16 prosenttia. Viimeisen viiden vuoden aikana metsäsektorin työpaikkoja on vähentynyt noin (Metsätilastollinen vuosikirja 2010). Metsäsektorin arvonlisäys Kaakkois-Suomessa (17%) kertoo, että metsäsektorin rooli on yhä merkittävä ja on huomattavasti maan keskiarvoa (4%) suurempi. Suurin osa tästä muodostuu metsäteollisuuden osuudesta. Puunkäyttöä halutaan kehittää eteenpäin. Kaakkois-Suomen maakuntaohjelmien yhteinen tavoite on metsäklusterin uudistaminen. Tavoitteena on perinteisen puunjalostuksen lisäksi panostaa biojalostamoihin ja puukuidun hyödyntämiseen uusilla tavoilla. 3 NYKYTILA 3.1 Tausta Metsä- ja puuopetuksen päämääränä on, että suomalainen nuori tiedostaa metsän erityisvahvuutena sekä osana vahvaa kansallista identiteettiämme. Tavoitteena on myös, että oppilas tuntee metsän monipuolisena ekosysteeminä ja olennaisena osana suomalaista maisemaa. Oppilaan tulisi myös arvostaa metsää suojelun kohteena sekä virkistyksen lähteenä. Lisäksi nuorelle opetetaan metsätalouden, metsäteollisuuden ja muun puunjalostusteollisuuden painoarvot ja niiden merkitys työllisyydessä sekä sosiaalisessa hyvinvoinnissa. Ei pidä myöskään väheksyä puun ja kättentaitojen yhteyttä ja puun merkitystä raaka-aineena. Metsän oppimispolku on metsä- ja puuopetuksen malli, joka pyrkii koulun ja muun yhteiskunnan yhteistyönä kohentamaan lasten ja nuorten metsään liittyviä tietoja ja taitoja. Se antaa mahdollisuuden toteuttaa metsä- ja puuopetusta siten, että siitä muodostuu varhaiskasvatuksesta lukioon yltävä metsän oppimispolku. Opetushallitus ja Suomen Metsäyhdistys ovat laatineet metsä- ja luonto-opetuksen mallin, jonka sisältö voidaan jakaa kuuteen osa-alueeseen, ja joissa jokaisessa on oma näkökulmansa: Metsäluonto Metsän antimet ja virkistyskäyttö Metsäluonnon suojelu Metsätalous Puun käyttö ja jalostus Metsä ja kulttuuri Metsän oppimispolun valtakunnallinen ohjausryhmä pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan mm. opetussuunnitelmien perusteiden sekä oppikirjojen sisältöön. 4

5 3.2 Valtakunnalliset toimijat Valtakunnan tasolla toimii yhteistyöryhmiä, jotka pyrkivät toiminnallaan lisäämään lasten ja nuorten metsäosaamista. Toiminnan tarkoituksena on joko osittain tai kokonaan lasten ja nuorten metsä- ja luontokasvatuksen valtakunnallinen kehittäminen Suomen Metsäyhdistys ry Suomen metsäyhdistys (SMY) on metsäalan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu noin 50 jäsenjärjestöä. SMY tekee aktiivista yhteistyötä koulujen kanssa tavoitteenaan säilyttää metsätietous osana kaikkien suomalaisten kansalaistaitoja. SMY kurssittaa opettajia ja kasvattajia, tuottaa oppi- ja virikemateriaalia sekä järjestää valtakunnallisen Metsävisan. Suomen metsäyhdistys ylläpitää sivustoa jonka tavoitteena on antaa käytännön tukea metsäopetukseen. Sivusto koostuu eri toimijoiden kokoamasta oppimateriaalista, vinkeistä ja malleista. Oppimispolun lisäksi SMY ylläpitää sivustoa jolta löytyy kattava luettelo Suomen metsä- ja puuaiheisia linkkejä, tiedotteita ja tapahtumakalenteri. Metsä Puhuu hanke on sähköiseen mediaan keskittyvä viestintähanke. Se kohdentuu erityisesti nuoriin vuoden 2011 aikana. Hankkeen takana on päärahoittajien Metsämiestensäätiön sekä Metsäätiön lisäksi mm. Koneyrittäjien liitto, MTK, METO, Metsähallitus ja Puuliitto. Hankkeen materiaali ja lisätietoa osoitteessa: Metsä Puhuu hanke sisältää elokuusta 2011 alkaen myös TET (Työelämään tutustumisjakso) osahankeen. Yläkoululaisten vierailuihin työpaikoilla ovat sitoutuneet osa metsäteollisuuden yrityksistä Metsäteollisuus ry Järjestö osallistuu kouluyhteistyöhön ja tuottaa säännöllisesti myös nuorisolle suunnattua materiaalia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on metsätalouden asiantuntijaorganisaatio. Tapio ylläpitää sivustoa ja vastaavaa ruotsinkielistä sivustoa jolta löytyy paljon monipuolista metsätietoutta eri käyttäjäryhmille. Opettajille ja oppilaille suunnatussa kouluosiossa on tarjolla opetusmateriaalien lisäksi vinkkejä metsän eri osa-alueista Suomen Metsäsäätiö Suomen Metsäsäätiö on metsänomistajien, metsäteollisuuden ja muiden metsätaloudesta toimeentulonsa saavien ryhmien yhteisen viestinnän rahoittaja. Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta esimerkiksi osallistumalla koululaisten metsäviikkojen järjestämiseen ja 4H-liiton erilaisten metsäisten hankkeiden toteuttamiseen. 3.3 Toiminta Kaakkois-Suomen Metsäkeskuksen alueella Kaakkois-Suomessa on toiminut valtakunnallisen metsän oppimispolku malliin pohjautuvia hankkeita. Hankkeiden vetäjinä ovat olleet 4H-piiri ja -yhdistykset. Hankkeissa on kehitetty mm. metsäteemapäiviä, joiden avulla lapset ja nuoret on tutustutettu metsäasioihin ja toimijoihin. Teemapäiviä toteutetaan kaikissa koululaisten ikäryhmissä (esikoululai- 5

6 sista lukiolaisiin) sekä erityisryhmissä. Teemapäivät pidetään koulujen lähimetsissä laajan paikallisen metsä- ja luontoalan toimijaverkoston voimin. Teemapäivien järjestämisessä ja toteuttamisessa on ollut mukana mm. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja metsäoppilaitosten opiskelijoita. Lisäksi samat toimijat ovat hankerahoituksella rakentaneet luontopolkuja metsäopetuksen tueksi koulujen ja kuntalaisten käyttöön. Tällaisia polkuja on Kouvolassa ja Valkealassa. Teemapäiviin osallistuu vuosittain yli 2000 koululaista ja opiskelijaa. Muutamien koulujen ja metsäorganisaatioiden kanssa on myös metsäkummitoimintaa sekä leirikoulutoimintaa. Metsäkeskus on järjestänyt vuosittain alueellisen Metsävisakilpailun, joista paras oppilas on jatkanut valtakunnalliseen kilpailuun. Metsävisaan osallistuu vuosittain n oppilasta 8-9 luokilta. Eri metsäalan toimijat ovat järjestäneet työelämään tutustujille ja opiskelijoille TET-, harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja. Lähes kaikille opiskelijoille on tarvittaessa löytynyt työssäoppimispaikka. Nykyinen toiminta tavoittaa noin 3000 nuorta vuosittain. 3.4 Metsäalan toimijoita Kaakkois-Suomessa Alueen merkittäviä metsäalan toimijoita ovat mm: Etelä- ja Kaakkois-Suomen metsänomistajien liitot (7 metsänhoitoyhdistystä), Kaakkois-Suomen metsäkeskus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso, Tornator, UPM Oyj, Koneyrittäjät Metsä- ja luontoalan nuorisojärjestöä edustavat mm: Kaakkois-Suomen 4H-piiri sekä alueella toimivat yhdistykset, Muita metsäluontoalalla toimivia järjestöjä ovat mm: Luonnonsuojelupiirit ja -yhdistykset, Partiolaiset, Riistanhoitopiiri ja -yhdistykset sekä metsästysseurat, Suomen Ladun paikalliset yhdistykset, Alueen metsäoppilaitokset ja ammattikorkeakoulut: Etelä-Karjalan ammattiopisto, luonnonvara- ja ympäristöala, 6

7 4 TOIMENPIDEOHJELMA METSÄOSAAMISEN LISÄÄMISEKSI Opetushallituksen ja Suomen Metsäyhdistyksen laatima metsä- ja luonto-opetuksen malli perustuu kuuteen eri osa-alueeseen: metsäluonto, metsän antimet ja virkistyskäyttö, metsäluonnon suojelu, metsätalous ja metsänhoito, puun käyttö ja jalostus sekä metsä ja kulttuuri. Lasten ja nuorten metsä- ja luonto-opetus rakentuu eri ikäryhmien tavoitetasoista. Varhaiskasvatuksessa sekä 1. ja 2. luokalla metsä- ja luonto-opetus painottuu metsässä saataviin kokemuksiin ja elämyksiin. 3- luokalta alkaen painotus siirtyy tiedon ja taidon antamiseen. Valtakunnallisen Oppimispolun mallin mukaisissa teemapäivissä käytettävä Ikäryhmittäinen jako ja tavoitetasot: Varhaiskasvatus: Perusopetus 1-2: Perusopetus 3-6 luokat: Perusopetus 7-9 luokat: Lukio : Metsäalan opiskelijat: kokemukset ja elämykset kokemukset ja elämykset tieto ja taito, toiminnallisuus tieto ja taito, toiminnallisuus ryhmissä, tieto ja taito, toiminnallisuus ryhmissä, yksilöllinen suoriutuminen ammatillinen tieto ja taito, yksilöllinen suoriutuminen ja vastuunotto 4.1 Tavoitteet ja toimenpiteet osa-alueittain kaikissa ikäryhmissä Metsäluonto Tavoite: Lapset ja nuoret osaavat liikkua metsässä, kiinnostus metsään ekosysteeminä lisääntyy ja metsän eliölajien tuntemus paranee. Metsän antimet ja virkistyskäyttö Tavoite: Tieto metsän keruutuotteista ja riistaeläimistä lisääntyy. Metsän virkistyskäytön vastuulliset jokamiehen oikeudet tunnetaan. Metsäluonnon suojelu Tavoite: Metsäluonnon suojelun tarkoitus ja vaikutukset ymmärretään ja käsitteistö selkiytyy. Ympäristön suojelulla tarkoitetaan tässä uusiutuvan luonnonvaran kestävää käyttöä, kierrätystä sekä kulutusta. Tavoitteena on ymmärtää uusiutuvan energianlähteen merkitys ympäristön suojelussa. Metsätalous ja metsänhoito Tavoite: Metsätalouden merkitys Suomen kansantaloudessa ymmärretään. Puun kasvatuksen ja korjuun ketju tunnetaan ja metsien hyödyntäminen uusiutuvana luonnonvarana ymmärretään. Metsätalouden ammatit tunnetaan ja niihin hakeutuminen on aktiivista ja tarpeisiin riittävää. Puun käyttö ja jalostus sekä ympäristön suojelu Tavoite: Puun merkitys eri tuotteiden raaka-aineena ymmärretään. Tieto metsäteollisuuden merkityksestä maamme vientituloihin ja työllisyyteen lisääntyy. Metsä ja kulttuuri Tavoite: Osana Suomen kulttuuriperintöä oleva metsänkäytön historian tuntemus lisääntyy. Lisäksi osataan hyödyntää metsän mahdollisuuksia taideaineissa. Toimenpiteet: Metsäteemapäiviä järjestetään kaikille ikäryhmille. Teemapäivien ohjelmaa tarkennetaan ed. tavoitteiden mukaiseksi. 7

8 Lähialueen valmiita luontopolkuja hyödynnetään, tietoa niistä välitetään kouluille ja niiden kohdeselostuksia täydennetään. Uusia luontopolkuja rakennetaan ja kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Oppitunteja pidetään kouluilla ja leirikouluissa. Opettajia kutsutaan metsänomistajille ja toimihenkilöille järjestettäviin koulutustilaisuuksiin. Nuorille järjestetään metsätaitokilpailuja. Järjestetään ammattiesittelyjä ja tutustumiskäyntejä metsäalan oppilaitoksiin. Tutustumiskäyntejä järjestetään teollisuuslaitoksiin. Metsäteollisuuden tuotteiden materiaalinäytteitä jaetaan kouluihin. Metsävisa järjestetään vuosittain alueella. 4.2 Osa-alueiden yhteiset ja järjestelmän toimivuutta varmistavat tavoitteet Tavoite: Yhteistyö ja tiedonkulku eri toimijoiden ja alueen oppilaitosten kanssa on sujuvaa. Kouluilla ja oppilaitoksilla on tietoa tarjolla olevasta metsä- ja luontotietoutta lisäävästä oppimateriaalista. Järjestetään vuosittain Metsävisa peruskoulun 8-9 luokille Tapahtumista tuotetaan materiaalia kouluissa. Toiminnan tuloksellisuutta määritellään tulosten perusteella. Toimenpiteet: Perustetaan ja ylläpidetään eri organisaatioissa toimivien kouluyhteistyöhön nimettyjen yhteyshenkilöiden toimintoryhmää. Ryhmän tehtävänä on tiedottaa ja suunnitella vuosittainen toiminta ja tarjota toimenpideohjelman mukaista toimintaa oppilaitoksiin ja vastata oppilaitosten yhteydenottopyyntöihin. Kerätään tietoa tehdyistä toimenpiteistä vuosittain. Kouluille lähetetään metsäalan toimintoryhmän yhteystiedot. Opetuskäyttöön soveltuvasta esitemateriaalista ja verkossa olevasta esittelyaineistosta kootaan luettelo ja toimitetaan kouluihin. Metsäkeskus järjestää Metsävisan aluekilpailun yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Koulut sitoutetaan tuottamaan materiaalia tapahtumien jälkeen. Materiaali liitetään toimenpideohjelmaan. 8

9 5 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET HARJOITTELU JA TYÖSSÄOPPIMISPAIKKOJEN JÄRJESTÄMISEKSI Tavoite: Metsäalalle hakeutuville nuorille pyritään tarjoamaan harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja. Toimenpiteet: Oppilaitoksille lähetetään metsäalan toimijoiden yhteystiedot. Oppilaitokset käyvät yhteistyökeskustelut työnantajien kanssa, jossa sovitaan puite määrät ja tarjottavien töiden sisältö. 6. SITOUTUMINEN, SEURANTA JA RAPORTOINTI Toimenpideohjelman perusteella toimintaryhmä tekee seuraavan vuoden toteuttamissuunnitelman aina edellisen vuoden lokakuun loppuun mennessä. Toteuttamissuunnitelma valmistellaan metsäkeskuksen johdolla ja lähetetään tiedoksi metsäsertifiointitoimikunnalle sekä metsäalan toimijoille. Toimenpideohjelman ja toteuttamissuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain sertifiointitoimikunnan johdosta. Seurattavia asioita ovat järjestetyt koulutustilaisuudet opettajille, metsätapahtumat koululaisille, osallistujamäärät, pidetyt oppitunnit ja harjoittelu- ja työssäoppimispaikat sekä tapahtumista tuotettu materiaali. Metsäkeskus kokoaa tiedot alueensa tapahtumista ja raportoi edelleen sertifiointitoimikunnalle sekä kaikille toimijoille. Kerätty tieto on käytettävissä sekä toimijoiden auditoinneissa että organisaatioiden toimintakertomuksissa soveltuvin osin. 9

10 LIITTEET Liite 1 FFCS sertifiointikriteeri 25 10

11 Liite 2 Kouluyhteistyön toteutumat Kaakkois-Suomessa 2011 Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämistä toteutettiin toimintaohjelman mukaisin toimenpitein vuonna Vuoden aikana toteutuneita yhteistyömuotoja olivat mm. koulujen metsäteemapäivät ja retkeilyt, metsäoppitunnit, vuosittainen maakunnallinen metsävisa, luontopolun rakentaminen sekä muut metsätapahtumat. Tapahtumat on esitetty lukuina alla olevassa taulukossa. Kouluyhteistyö 2011 Tavoite Toteutuma kpl kpl Peruskoulujen, esikoulujen ja päiväkotien sekä lukioiden metsäteemapäiviä yms Metsäteemapäiviä kpl Kummikoulutapahtumia kpl Muut kpl Em. tapahtumiin osallistuu oppilaita opettajia Metsäoppitunteja kouluilla 2 2 Metsävisaan osallistuu kouluja 8-9 lkt oppilaita Kymenlaakso/ E-Karjala Opettajille suunnattuja metsäpäiviä, retkiä yms. 1 1 Muita kouluyhteistyötapahtumia (messut yms) tapahtumia 2 2 osallistuvia nuoria Muu toiminta, esim. luontopolkujen rakentaminen 1 1 Henkilöitä yht. (oppilaat + opettajat yht.) Toteutuneiden tilaisuuksien seuranta tapahtuu sertifioinnin tiedonkeruun yhteydessä. Harjoittelu- ja työssäoppimispaikat Harjoittelu- ja työssäoppimispaikat on järjestetty kaikille alan opiskelijoille sekä koululaisille tarpeen mukaan yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa. Toteutuma 2011: Metsäalan harjoittelijat TET-jaksolle osallistuneet 9 hlö 7 hlö 11

12 Liite 3 Kouluyhteistyön toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kouluyhteistyö 2012 Tavoite Toteutuma kpl kpl Peruskoulujen, esikoulujen ja päiväkotien sekä lukioiden metsäteemapäiviä yms Metsäteemapäiviä kpl Kummikoulutapahtumia kpl Muut kpl Em. tapahtumiin osallistuu oppilaita opettajia Metsäoppitunteja kouluilla 2 2 Metsävisaan osallistuu kouluja 8-9 lkt oppilaita Opettajille suunnattuja metsäpäiviä, retkiä yms. 1 1 Muita kouluyhteistyötapahtumia (messut yms) tapahtumia 2 2 osallistuvia nuoria Muu toiminta, esim. luontopolkujen rakentaminen 1 1 Henkilöitä yht. (oppilaat + opettajat yht.) Toteutuneiden tilaisuuksien seuranta tapahtuu sertifioinnin tiedonkeruun yhteydessä. Harjoittelu- ja työssäoppimispaikat Harjoittelu- ja työssäoppimispaikat on järjestetty kaikille alan opiskelijoille sekä koululaisille tarpeen mukaan yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa. 12

13 Liite 4 Toimenpideohjelman valmistelevassa työryhmässä toimivat henkilöt Etelä-Karjalan biologian ja maantieteiden opettajat Etelä-Karjalan ammattiopisto,tekniikan koulu Kymen riistanhoitopiiri Kymenlaakson biologian ja maantieteen opettajat Kaakkois-Suomen 4H-piiri Metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsäliitto Osuuskunta Metsänomistajain liitto KAS Stora-Enso Oyj Stora-Enso Oyj Tornator Oy UPM Metsä, Lappeenrannan piiri Kouvolan seudun ammattiopisto Järvinen Reijo Majander Esa Tolvanen Jouni Valtiala Sakari (Mira Rouvinen) Vuorikoski Pasi Hiitola Soile Repo Seppo Anu Rautiainen Vainikka Pekka Teppo Pellinen Kimmo Verta Luukkanen Tuija (Sallinen Maarit) Tomi Närhi Karjalainen Asko (Sarvikivi Heikki) 13

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä:

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä: TOIMENPIDEOHJELMA LASTEN JA NUORTEN METSÄTIETÄMYKSEN EDISTÄMISEKSI SUOMEN METSÄKESKUKSEN ALUEYKSIKÖISSÄ: ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAA, LOUNAIS-SUOMI JA PIRKANMAA 2012 2015 Luonnos: 31.3.2013 PEFC sertifiointikriteeri

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään

Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Häme-Uudellamaalla Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään Huhtikuu 2013 Esipuhe... 1 1. Toimenpideohjelma...

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardi: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE 1 METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE TAUSTAA Hanke perustuu Työvoimaa metsäalalle -hankkeesta saatuihin kokemuksiin ja tuloksiin KOM 2015 tavoitteena parantaa metsäosaamista ja lisätä työvoimaa

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa 2011 2016 Metsäsertifioinnin kriteeri 2.25: Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään. 3.2.2011 Metsäkeskus Lappi Sisältö 1.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Arkimetsän hyvinvointitarjonta

Arkimetsän hyvinvointitarjonta Arkimetsän hyvinvointitarjonta Seminaarin minityöpaja Joel Erkkonen & Kii Korhonen Metsäpäivät 5.11.2015 Messukeskus Työpajan tavoitteet Ideoida yhdessä, mitä voisimme tehdä lisätäksemme hyvinvointitarjontaa

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2006

TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2006 TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2006 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Metsissä Mahdollisuus!

Metsissä Mahdollisuus! Metsissä Mahdollisuus! Vuonna 2000 aloitettiin 4H-järjestön toimesta Metsissä Mahdollisuus -hankkeita useiden 4H-piirien alueilla. Tavoitteena on luoda metsä- ja luontoalan yhteistyöverkostoja ja lisätä

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus:

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011

TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011 11.7.2012 1 (5) TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC

Lisätiedot

Ihminen ja metsä seminaari 10.12.2014 Päätössanat. Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö

Ihminen ja metsä seminaari 10.12.2014 Päätössanat. Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö Ihminen ja metsä seminaari 10.12.2014 Päätössanat Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö Metsä Puhuu hankkeessa on tehty hyvää työtä Hanke käynnistyi tilanteessa, jossa moni alalla toimiva koki, että alalla

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry:n yhteistyökumppanit ja yhteistoiminta lähiaikana.

Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry:n yhteistyökumppanit ja yhteistoiminta lähiaikana. Matti Mäkiaho Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry:n yhteistyökumppanit ja yhteistoiminta lähiaikana. 1. Suomen Metsäkeskus / Häme - Uusimaan alueyksikkö ja Suomen Metsäkeskus - Runsaasti yhteistoimintaa tapahtumien

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2008

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2008 TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2008 1. Yleistä Arviointistandardit: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 22.10.2014 Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos Sedu Aikuiskoulutus on kunnallinen liikelaitos, joka toteuttaa laadukkaita koulutus- ja konsultointipalveluja sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Hankerahoituksesta lisäpotkua alueelliseen toimintaan

Hankerahoituksesta lisäpotkua alueelliseen toimintaan Hankerahoituksesta lisäpotkua alueelliseen toimintaan Lapin ELY-keskuksen kokemuksia Suunnittelija Eerika Tapio 9.4.2015 1 Terveisiä Napapiiriltä! Laaja Lapin maakunta ~99 000 km2 181 835 asukasta Peruskoululaisia

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2008

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2008 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2008 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet. Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä

Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet. Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä Metsäteollisuus Suomelle elinehto Metsät Suomen ainoa merkittävä strateginen luonnonvara

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue 12.11.2014 2 SMK Strategia Strateginen tavoite 1. Metsäkeskus tuottaa arvoa asiakkuuteen.

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Lukioiden metsäklusterilinja METELI. www.lukionmeteli.fi

Lukioiden metsäklusterilinja METELI. www.lukionmeteli.fi Lukioiden metsäklusterilinja METELI www.lukionmeteli.fi 1 Metsäklusteri??KONE? 2 Opetushallitus Metsäteollisuus ry Paperi-insinöörit ry 3 Paperinen palapeli Mikä lukiolaista kiinnostaa? Tekniikka Bio ja

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa 2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio

Lisätiedot

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,

Lisätiedot

Metsä. Evaluointi. Puhuu

Metsä. Evaluointi. Puhuu Metsä 2014 Evaluointi Puhuu Metsä Puhuu Evaluointi Esityksen ja keskustelun rakenne! Mitä on tehty Tärkeimmät havainnot Tulokset tavoitteisiin peilaten Työstöä ja ideoita Evaluointi Haastateltava Organisaatio

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009

TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus muodostuu opettajien koulutuksesta,

Lisätiedot

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6,

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Helsinki politiikka Metsien käsittely ja puunkojuu Kansainvälinen

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011

TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011 TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009, PEFC FI 1004:2009 Arvioinnin

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007

TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Tutkintotyö. Jouni Marttila METSÄT TUTUKSI ESIKOULULAISILLE

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Tutkintotyö. Jouni Marttila METSÄT TUTUKSI ESIKOULULAISILLE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Tutkintotyö Jouni Marttila METSÄT TUTUKSI ESIKOULULAISILLE Työnohjaaja Tampere 2008 Pirjo Puustjärvi TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 1. Yleistä Arviointistandardit: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 1. Yleistä Arviointistandardit: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 15.8.2011 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 26.10.2012 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Lukion metsäklusterilinja Meteli. www.lukionmeteli.fi

Lukion metsäklusterilinja Meteli. www.lukionmeteli.fi Lukion metsäklusterilinja Meteli www.lukionmeteli.fi 1 Taustaa suunnittelu alkoi 2005 yhteistyössä lukioiden, LUT:n sekä metsäteollisuuden kanssa. Ensimmäiset opiskelijat valittiin keväällä 2007 Keväällä

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

ProSuomi projektin tuloksia Prosessiteollisuuden perustutkinnon toimeenpanon tuki - projekti

ProSuomi projektin tuloksia Prosessiteollisuuden perustutkinnon toimeenpanon tuki - projekti ProSuomi projektin tuloksia Prosessiteollisuuden perustutkinnon toimeenpanon tuki - projekti Terhi Puntila ProSuomi projektin päätösseminaari, Aulanko 15-16.11.2012 ProSuomi projekti 1.1.2011-31.12.2012

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Luonnonvaraviestinnän periaatteet. Maa- ja metsätalousministeriö

Luonnonvaraviestinnän periaatteet. Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraviestinnän periaatteet Maa- ja metsätalousministeriö Mitä luonnonvaraviestintä on ja miksi olemme sopineet sen periaatteista? Sisältö Mitä luonnonvaraviestintä on ja miksi olemme sopineet sen

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009

TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Asiantuntijajäsenet: PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi ry. (sihteeri), Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Asiantuntijajäsenet: PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi ry. (sihteeri), Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio PEFC-STANDARDITYÖRYHMÄ KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2. kokous / 2013 PEFC-METSÄSERTIFIOINNIN STANDARDITYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: 14.6.2013 klo 9:00 Paikka: Metsäteollisuus ry Snellmaninkatu 13, (7. krs.), Helsinki) Läsnä:

Lisätiedot

YRITYSTEN JA ALAN ORGANISAATIOIDEN TARPEET 2012-2015

YRITYSTEN JA ALAN ORGANISAATIOIDEN TARPEET 2012-2015 METSÄALAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI 2012- KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI 2012- Työryhmän kokoonpano: Juha Ojala, MMM (pj) Liisa Saarenmaa, MMM (varapj) Mika Tammilehto, OKM Marja Kokkonen, MMM Ari Eini/Antti

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN ETELÄ-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN ETELÄ-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN ETELÄ-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Kullaa 28.10.2014 Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Metsään.fi-palvelu Sähköinen asiointipalvelu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille Metsäkeskuksen keräämät metsätiedot Hakkuu- ja hoitotyöehdotukset

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN ETELÄ-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN ETELÄ-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN ETELÄ-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010

TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tilanne. Heikki Pajuoja 10.12.2014 Ihminen ja metsä -seminaari

Ammatillisen koulutuksen tilanne. Heikki Pajuoja 10.12.2014 Ihminen ja metsä -seminaari Ammatillisen koulutuksen tilanne Heikki Pajuoja 10.12.2014 Ihminen ja metsä -seminaari Taustaa kuljettajakoulutuskeskusteluun Ainespuun käyttö ja hakkuumahdollisuudet www.metsateho.fi milj. m 3 120 100

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Yritysesittely. Metsäteho Oy 2015

Yritysesittely. Metsäteho Oy 2015 Yritysesittely Metsäteho Oy 2015 Toimintaperiaatteet Metsäteho tukee soveltavan tutkimuksen avulla osakkaidensa puunhankinta- ja puuntuottamistoimintojen kehittämistä sekä edistää puuhuollon toimintaedellytyksiä.

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2006

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2006 TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2006 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja

Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja varten. Kaaviot ja tietoja energiasta opetuskäyttöä varten

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11. Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön

Lisätiedot

OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä)

OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä) OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä) Keke ja myönteinen pudasjärvisyys koulujen arvopohjassa Kouluilla paljon yhteistyökumppaneita ja toistuvaa

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Miksi töihin Metsäteollisuuteen?

Miksi töihin Metsäteollisuuteen? Miksi töihin Metsäteollisuuteen? 1 24.1.2008 Sari Rämö Kuka olen? Sari Rämö, KTM Tehnyt töitä insinöörien kanssa vuodesta 1990. Pakkausteollisuus SCA joulukuu 2000 SCA Packaging Suomen toimitusjohtaja

Lisätiedot

Metsätietojen standardointi

Metsätietojen standardointi 12.3.2014 1 Metsätietojen standardointi Metsätietojen standardointi Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämällä standardointityöllä edistetään metsäalan tietojärjestelmien yhteensopivuutta Standardointi

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET MUUTA ELOKUU Edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneitten 9.- luokkalaisten

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus:

Lisätiedot