Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa"

Transkriptio

1 Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa Metsäsertifioinnin kriteeri 2.25: Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään Metsäkeskus Lappi

2 Sisältö 1. Toimenpideohjelma Kriteeri Tavoite Toiminnan puitteet, seuranta ja arviointi Valtakunnallinen Metsän oppimispolku-malli Toimintamalleja lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Hankkeissa toteutettuja toimintamalleja lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Toimintamalleja harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen lisäämiseksi Metsäalan kouluyhteistyön toimintakenttä Lapissa Toiminta-alue ja maakunnan erityispiirteet Ikäluokat ja väestö Esi- ja perusopetus sekä lukio-opetus Ammattioppilaitokset Ammattikorkeakoulut Yliopisto opetus Metsäalan koulutus Metsätalouden tarjoamat työpaikat Kouluyhteistyötoimijoita Järjestöt Metsä- ja ympäristöalan organisaatiot Oppilaitokset Opettajat ja ammattikasvattajat Yhteistyöhankkeet ja toimintaryhmät Metsäalan kouluyhteistyötahoille suunnattu haastattelu Metsiemme merkitys nyt ja tulevaisuudessa (KMO 2015) Metsäsertifiointi Lasten ja nuorten metsätiedot ja asenteet Metsäalalta työ ja tulevaisuus nuorelle Metsäalan kouluyhteistyön kehittämisarviointi Metsä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiossa 42 Liite: Metsäkeskus Lappi, neuvontavastaavat 44 1

3 1. Toimenpideohjelma 1.1 Kriteeri 2.25 Otsikko Kriteeri Indikaattorit (mittarit) 2.25 Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään Alueella on ajantasainen toimenpideohjelma, jolla edistetään lasten ja nuorten metsätietämystä. Alueen merkittävät metsäalan toimijat¹ tarkistavat yhdessä metsäalan nuorisotyöstä ja koulutuksesta vastaavien tahojen kanssa vuoden kuluessa sertifikaatin tarkistamisesta toimenpideohjelman metsäkeskuksen aloitteesta. Toimenpideohjelman toteuttamisessa pyritään yhteistyöhön myös muiden asiasta kiinnostuneiden, alueella toimivien tahojen kanssa. Toimenpideohjelma sisältää suunnitelman lasten ja nuorten metsäluontoa, metsänhoitoa ja metsätaloutta koskevan tietämyksen lisäämiseksi ja metsäalan ammattiin hakeutuvien ja alalla jo opiskelevien nuorten harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen järjestämiseksi. Määritelmät Toimenpideohjelmissa määritellään tavoitteet, joiden toteutumista seurataan vuosittain. Metsäsertifiointiin sitoutuneet ja muut toimenpideohjelmien laadinnassa mukana olleet tahot koostavat ja toimittavat tiedot omista tapahtumistaan metsäkeskukselle. 1) Kriteerin tarkoittamia alueen merkittäviä metsäalan toimijoita ovat muun muassa metsäkeskus, Metsähallitus, metsänhoitoyhdistykset, metsänomistajien liitto ja puunhankintaorganisaatiot sekä yrittäjä- ja työntekijäjärjestöt. 1.2 Tavoite Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään Metsäkeskus Lapin toimialueella. Eri metsäalan toimijat tukevat koulujen ja harrastusjärjestöjen metsä- ja luontokasvatusta. Keskeisiä kohderyhmiä ovat perusopetuksessa olevat lapset ja nuoret sekä opettajat, metsäalan opiskelijat sekä harrastusjärjestöjen kautta tavoitettavat lapset sekä nuoret. Olemassa olevien maakuntatason toimintamallien lisäksi kehitetään uusia tapoja lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi. 2

4 1.3 Toiminnan puitteet, seuranta ja arviointi Lähtökohtana on, että metsäalan toimijat suhtautuvat positiivisesti metsä- ja luontokasvatukseen ja tukevat sitä: 1) peruskoulussa 2) järjestöissä 3) oppilaitoksissa 1.a) Metsäkeskus Lapin toimialueelle nimetään henkilö metsäkeskuksesta koordinoimaan toimenpideohjelman toteutusta. Koordinaattorille kuuluu myös toiminnan seuranta ja tarvittaessa metsävastaavien toiminnan tukeminen. Maakunnan koordinaattorin tukena toimii sertifiointitoimikunta, joka seuraa toiminnan kehittymistä. 1.b) Metsävastaavaverkostoa rakennetaan nimeämällä metsäkeskusalueen kuntiin metsävastaavat. Verkoston pohjana ovat ne henkilöt ja tahot, jotka ovat jo aiemmin tehneet metsäkasvatusta. Metsävastaavalla on tiedossa oman kuntansa tai alueensa resurssit olla tukena koulujen, järjestöjen ja oppilaitosten metsä- ja luontokasvatuksessa. Metsävastaavan tulee olla ajan tasalla kunnan tai alueen metsä- ja luontokasvatuksen resursseista ja koordinoida toimintaa. Metsävastaava myös raportoi alueen tapahtumista maakunnan koordinaattorille. 1.c) 1.d) Tarjotaan kohderyhmille sellaisia kohdassa 1.4. olevia toimintamuotoja, jotka ko. kunnan alueella ovat mahdollisia (esim. tet-, työssäoppimis- ja harjoittelupaikkoja, metsäpäiviä, tapahtumia, kursseja, metsävisa, minun puuni kampanja, Metsätiimitoimintaa, vierailuja). Yhteistyössä toimijoiden kanssa toteutetaan myös esille tulevia uusia toimintamuotoja. Jokainen metsäsertifiointiin sitoutunut toimija vastaa omalta osaltaan toiminnassaan kriteeriin luettavista suoritteista metsäsertifiointitoimikunnalle ja tuo nämä suoritteet esille omissa toimintasuunnitelmissaan ja kertomuksissaan. 1.4 Valtakunnallinen Metsän oppimispolku-malli Metsän oppimispolku on metsä- ja puuopetuksen malli, joka pyrkii koulun ja muun yhteiskunnan yhteistyönä kohentamaan lasten ja nuorten metsään liittyviä tietoja ja taitoja. Se antaa mahdollisuuden toteuttaa metsä- ja puuopetusta niin, että siitä muodostuu varhaiskasvatuksesta lukioon yltävä metsän oppimispolku. Metsän oppimispolku noudattaa niin varhaiskasvatuksen, peruskoulun kuin lukionkin opetussuunnitelmien perusteita sekä perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereitä. Malli muodostaa loogisen ja itseään täydentävän jatkumon, jota seuraten lapsi kartuttaa metsätietoja, taitoja ja elämyksiään. Näin muodostuu yhä vahvemmalla pohjalla oleva ymmärrys Suomen metsien taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Kiintymys metsäluontoa kohtaan kasvaa ja halu sen monimuotoisuuden vaalimiseen lisääntyy. 3

5 Metsä- ja puuopetuksen malli on laadittu kasvattajien ja lukuisten metsäisten sidosryhmien yhteistyönä ja sen ovat julkaisseet Suomen Metsäyhdistys ry sekä Opetushallitus. Malli pohjautuu Opetushallituksen laatimiin opetussuunnitelmien perusteisiin, toimien opetuksen virikemateriaalina. Metsän oppimispolku auttaa myös koulun ulkopuolisia tahoja kohdentamaan toimintansa siten, että se tukee kouluissa tehtävää opetustyötä. Päämäärät Metsä- ja puuopetuksen malli pyrkii siihen, että suomalainen nuori: 1. Tiedostaa metsän suomalaisena erityisvahvuutena. 2. Ymmärtää metsän merkityksen Suomen talous- ja kulttuurihistoriassa ja sen aseman osana suomalaista identiteettiä. 3. Tuntee metsän monipuolisena ja muuttuvana ekosysteeminä ja olennaisena osana suomalaista maisemaa. 4. Arvostaa metsää suojelun ansaitsevana itseisarvona, uudistuvana luonnonvarana sekä fyysisen ja psyykkisen virkistyksen lähteenä. 5. Tietää, miten metsää, puuta ja metsän muita antimia voi käyttää ottaen huomioon niiden ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset arvot. 6. Ymmärtää metsätalouden, metsäteollisuuden ja muun puunjalostuksen kansantaloudellisen painoarvon ja niiden merkityksen paitsi maaseudun työllistäjänä myös sosiaalisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä. 7. Itse eri tavoin käyttää puuta, arvostaa sen käyttökelpoisuutta monien tuotteiden valmistamisessa ja ymmärtää puun merkityksen metsäteollisuuden raaka-aineena. Metsä- ja puuopetuksen osa-alueita ovat: 1. Metsäluonto eliölajit metsätyypit ja arvokkaat luontotyypit metsä ekosysteeminä 2. Metsän antimet ja virkistyskäyttö marjat, sienet, riista ja tarveaineet ulkoilu, retkeily ja erätaidot myönteiset elämykset ja mielenrauha 3. Metsäluonnon suojelu luonnon kunnioittaminen luonnonkirjon säilyttäminen suojelun keinot 4

6 4. Metsätalous metsänhoito metsän arviointi ja puunkorjuu metsä aluetaloudessa 5. Puun käyttö ja jalostus käden taidot puutuotteet metsäteollisuus ja kansantalous 6. Metsä ja kulttuuri historia ja perinne metsä ja ihminen tulevaisuuden metsä ja puu 1.5 Toimintamalleja lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi 1. Metsätiimitoiminta Toiminta Lapin 4H-piirin Metsissä Mahdollisuus hanke kokosi vuosien aikana metsä- ja luontoalan ammattilaisista, -harrastajista sekä opettajista paikallisia yhteistyöverkostoja eli Metsätiimejä. Metsätiimien koollekutsujana on toiminut paikallisen 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja. Metsätiimit ovat tukeneet peruskoulujen opetusta järjestämällä paikkakuntansa kouluille toiminnallisia päiviä metsässä. Oppilaille ja opettajille järjestettyjen metsäpäivien lisäksi Metsätiimit ovat järjestäneet koko perheille suunnattuja toimintapäiviä. Lapin 4H-piirin Nuori Yritysosaaja ja Nuori Yritysosaaja II hankkeissa vuosina kokoontui metsäasiantuntijatiimi. Kohderyhmä Lapin vuotiaat nuoret Tavoite Metsätiimitoimintaa jatketaan metsäalan toimijoiden kanssa Aikataulu Vastuu Metsäkeskus Lappi, Lapin 4H-piiri ja 4H-yhdistykset Yhteystahot Metsäalan toimijat kussakin Lapin kunnassa 2. Minun puuni-kampanja ja Metsämörriläisten kylvöpäivä Toiminta Minun Puuni on peruskouluille suunnattu käytännönläheinen kampanja, jossa lapsi pääsee oman puun kasvattamisen myötä perehtymään siemenen itämisen ja taimen kasvun eri vaiheisiin. Päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa sama kampanja tunnetaan nimelle Metsämörrilasten kylvöpäivä. Lapset istuttavat kevättalvella Suomen yleisimmän puulajin - männyn siemeniä ja seuraavat niiden kehittymistä taimeksi kevään aikana. Pieni puu istutetaan syksyyn mennessä. Suomen Metsäyhdistys on julkaissut kouluille suunnatun oheismateriaalin ja ohjeet siementen kasvatuksesta ja taimien kasvun seurannasta. Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO koordinoi päiväkotien ja 5

7 Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot perhepäivähoitajien Metsämörrilasten -kylvöpäivä kampanjaa. Tammikuussa Metsämörri-koulutuksen käyneet päiväkotien ja perhepäivähoitajien ohjaajat saavat kutsun osallistua kampanjaa. Halukkaille lähetetään kevään aikana männyn siemenet. Metsämörri-ohjaajia kouluttaa Suomen Latu. Hankkeessa ovat mukana myös TAPIO, Suomen Latu, Metsämörriohjaajat ry, Konditionsfrämjandet rf. Päiväkodit, 0-4-luokkalaiset Vuosittain Päiväkodit Metsävisa Toiminta Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Metsävisa on Suomen Metsäyhdistyksen sekä Biologian ja maantieteen opettajien liiton järjestämä valtakunnallinen tieto- ja taitokilpailu. Metsävisa on järjestetty Suomessa vuodesta 1982 lähtien. Kilpailuun voivat osallistua kaikki perusopetuksen vuosiluokkien 7 9 oppilaat. Metsävisan tehtävät käsittelevät metsäbiologiaa, metsätaloutta, metsäteollisuutta ja ympäristöasioita. Metsävisaa koordinoi maakunnan tasolla metsäkeskus. Koulut ilmoittautuvat kisaan helmikuussa. Lapissa metsävisaan on vuosittain osallistunut noin koulua ja noin oppilasta. Metsävisa järjestetään kouluilla maaliskuun lopussa. Metsävisaan osallistuneilla kouluilla käydään palkitsemassa koulun paras, antamassa kaikille osallistujille osallistumispalkinnot sekä pitämässä lyhyt luento metsätaloudesta ja teollisuudesta mahdollisuuksien mukaan. Metsävisan maakunnan työryhmä valitsee maakunnan parhaan, joka osallistuu SMY:n järjestämään valtakunnalliseen kisaan. Lapissa metsävisassa on mukana Metsäkeskus Lappi, Metsähallitus, Stora Enso Metsä, Metsäliitto ja BMOL luokkalaiset Vuosittain Metsäkeskus Lappi, Metsähallitus, Stora Enso Metsä, Metsäliitto 4. Luovasti luonnonvaroista Toiminta Opetushallituksen verkkopalvelusta löytyvä Luovasti luonnonvaroistaverkkosivusto on suunniteltu opettajan tausta-aineistoksi tukemaan luonnonvaraasioiden käsittelyä. Tarkoitus on innostaa opettajia tarttumaan ajankohtaiseen aiheeseen ja antaa opetukseen esimerkkejä myönteisestä kehityksestä sekä innovaatioiden tärkeydestä. Luonnonvarojen kestävän käytön opettaminen mahdollistaa kokonaisvaltaisen ja oppiainerajat ylittävän tavan tarkastella ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta. Opetusmateriaalia voidaan hyödyntää myös esimerkiksi 6

8 koulujen erilaisia teemapäiviä suunniteltaessa. Myös oppilas voi käyttää sivustoa tietolähteenään. Sisältö on suunnattu lukio- ja yläkouluikäisille. Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Aineisto on syntynyt osana Luodin-viestintäkampanjaa, joka toteutettiin Suomen Metsäyhdistyksen koordinoimana yhdessä maa- ja metsätalous-, työ- ja elinkeinosekä ympäristöministeriön, Metsähallituksen, MTK:n, sekä energia-, metsä-, rakennus-, turve- ja kemianteollisuuden kanssa. Tavoitteena oli tukea kansallisen luonnonvarastrategian laadintaa ja viemistä käytäntöön viestinnän keinoin. Opettajat, yläasteen ja lukion oppilaat Suomen Metsäyhdistys, Luodin-hanke 5. Opettajien metsäpäivät Toiminta Peruskoulujen opettajien on osallistuttava vuodessa kahteen virkaehtosopimuksen mukaiseen lisäkoulutuspäivään (VESO). VESO-päivien sisällöstä vastaa joko kunnan sivistystoimi tai itsenäisti koulujen rehtorit. Opettajille järjestettävät metsäteemaiset VESOpäivät ovat yksi keino nostaa opettajien metsäosaamisen tasoa. Lisäksi kohderyhmänä voisivat olla Lapin yliopiston luokanopettaja-opiskelijat ja luokanopettajaopiskelijoiden ainejärjestö Lapikas. Kohderyhmä Peruskoulun opot, biologian ja maantieteen opettajat, luokanopettajaopiskelijat, Lapin yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden ainejärjestö Lapikas. Tavoite Aikataulu Vuosittain Vastuu Metsäkeskus Lappi, kunnat, Lapin ELY-keskus, Lapin yliopisto Yhteystahot Metsäalan toimijat 6. Metsätaito-laji Toiminta Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Nuorten kiinnostus metsätaitolajia kohtaan on hiipunut. 4H-järjestöllä on nuorille suunnatut luontopolku- ja metsätaito-oppaat, joiden avulla harjoitellaan luontopolku- ja metsätaitokilpailua varten. Järjestöllä on vuosittain maakunnalliset ja valtakunnalliset kilpailut. Metsänhoitoyhdistysten ja metsäkeskuksen kisoissa on olemassa myös nuorten sarjat. Lapin vuotiaat nuoret Vuosittain Metsänhoitoyhdistykset, Metsäkeskus Lappi, Lapin 4 H-piiri ja -yhdistykset, metsäalan oppilaitokset Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Suomen metsäyhdistys 7

9 7. Metsän oppimispolku: Kannolta tehtaalle ja vierailut puun jatkojalostusyrityksiin Toiminta Kannolta tehtaalle tapahtumissa käydään läpi metsänkiero taimesta tuotteeksi. Tapahtumissa esitellään metsänhoitoa, metsätaloutta ja metsäteollisuutta. Tapahtumat voivat sisältää maastoretken esim. Istutus- tai hakkuutyömaalle ja tehdasvierailun. Metsän oppimispolku ulottuu lapsuudesta nuoruuteen ja varhaiskasvatuksesta lukioon. Matkan varrella metsätietousreppuun kertyy elämyksiä ja kokemuksia sekä uusia tietoja ja taitoja - metsätietoutta. Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Tutustutaan eri ikäryhmien ja aihealueiden opetuksen tavoitteisiin. Niistä muodostuva kokonaisuus noudattaa sekä varhaiskasvatuksen, peruskoulun että lukion opetussuunnitelman perusteita. Opettajat, oppilaat Metsäteollisuusyritykset, metsänhoitoyhdistykset, Metsäkeskus Lappi, Suomen metsäsäätiö ja Metsäteollisuus ry (voi anoa kuljetusapurahaa) Suomen metsäsäätiö ja Metsäteollisuus ry 8. Metsäradat ja muut opetuspolut Toiminta Metsähallituksella ja Metsäntutkimuslaitoksella on useita luontopolkuja Lapin alueella. Luontokeskukset, retkeilyreitit, luontopolut ja kokeiden esittelyt tarjoavat mahdollisuuden metsätiedon syventämiseen ja luonnonharrastukseen. Metsähallituksen uuteen Pilke-toimitaloon toteutettava Pilke-näyttely valmistuu keväällä Tiedekeskusmainen, elämyksellinen, moniaistinen ja vuorovaikutteinen Pilke-näyttely kertoo pohjoisesta luonnosta ja pohjoisten metsien kestävästä käytöstä. Näyttelyn tavoitteena on kävijän oma oivaltaminen tekemisen ja tutkimisen keinoin. Metsähallituksessa on käynnistymässä suunnittelu Rovaniemen lähistölle sijoitettavasta, opetuskäyttöön tulevasta, niin sanotusta Motti-Metsä opetusalueesta. Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Luonto- ja opetuspolut sekä Pilke-näyttely soveltuvat opiskelijoiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden käyttöön. Koululaiset, opiskelijat, opettajat Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos, metsätalouden toimijat, Suomen metsäsäätiö Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos 8

10 9. Suomen Ladun Outdoor-klubit Toiminta Suomen ladun Outdoor-klubitoiminta on nuorille suunnattua ulkoilutoimintaa. Outdoor-klubi kokoontuu kerran kuussa tai useammin nuorten itsensä valitsemien lajien pariin. Ohjelmassa voi olla melontaa, geokätköilyä, retkiluistelua, maastorullaluistelua (skike), vaellusta, rullaluistelua tai monia muita lajeja. Kohderyhmä Peruskoulujen oppilaat, ammattiin opiskelevat nuoret, muut nuoret, opettajat Tavoite Aikataulu Aloitettu Lapissa 2010 Vastuu Suomen latu, koulut Yhteystahot 10. Partio toiminta Toiminta Partiossa toimitaan ryhmissä ja tärkeää on se, että saa tehdä itse. Vastuun antaminen nuorille on partion perusidea. Seikkailu ja elämykset kuuluvat partioon. Ryhmässä opitaan myös, että kaikkien ei tarvitse osata kaikkea, eikä ole olemassa parasta partiolaista. Partiossa opitaan käden ja mielen taitoja: Liikutaan luonnossa kävellen, hiihtäen, kiiveten, meloen ja purjehtien. Partio antaa nuorille kansainvälisiä kokemuksia ja rakentaa kulttuurien välistä yhteisymmärrystä. Partio sopii kaikille, joita kiinnostaa monipuolinen ja luonnonläheinen toiminta yhdessä toisten kanssa. Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Lapin Partiolaiset ry on Suomen pohjoisin partiopiiri. Piirin tehtävänä on tukea Lapin lippukuntia järjestämällä tapahtumia, kilpailuja sekä koulutusta. Lapin piirissä on 31 lippukuntaa ja jäseniä niissä on yhteensä noin Peruskoulujen oppilaat, ammattiin opiskelevat nuoret, muut nuoret, opettajat Lapin partiolaiset ry, paikalliset lippukunnat 11. Junior Ranger-toiminta Toiminta Junior Ranger on Euroopan suojelualueiden liiton Europarcin (europarc.org) koordinoima toimintaa, jota järjestetään useissa Euroopan maissa. Suomessa Junior Ranger-toiminnasta vastaa Metsähallitus. Junior Ranger -toiminta on täynnä ulkoilmaelämää, käytännön tekemistä ja luontokokemuksia. Toiminnan tavoitteena on kertoa suojelualueiden perustamisen syistä sekä alueilla tehtävästä työstä. Työn oppii parhaiten tekemällä, ja leirillä nuoret pääsevät opettelemaan. Junior Rangerit ovat luonnonsuojelualueen perustyöntekijöitä. Junior Rangerleiritoiminnan tavoitteena on tutustuttaa suojelualueen lähellä asuvat nuoret luontoon, lisätä luonnon tuntemusta ja arvostusta sekä innostaa työhön luonnon 9

11 monimuotoisuuden hyväksi. Leireillä mm. rakennetaan, huolletaan ja korjataan suojelualueen rakenteita, autetaan tutkimustöissä sekä opastetaan ja haastatellaan suojelualueen kävijöitä. Ensimmäinen Lapin Junior Ranger-leiri pidettiin syyskuussa 2010 UKK puistossa yhteistyössä Sodankylän ammatti-instituutin kanssa. Kohderyhmä Perusasteen ja lukion oppilaat, ammattiin opiskelevat Tavoite Aikataulu Ensimmäinen leiri syyskuussa 2010 Vastuu Metsähallitus Yhteystahot 12. Pilke-näyttely Toiminta Pilke-näyttely on Metsähallituksen Rovaniemellä sijaitsevaan Pilke toimitaloon sijoittuva ja keväällä 2011 avautuva tiedekeskusmainen näyttely. Pilke-näyttely kertoo pohjoisten metsien kestävästä käytöstä. Näyttely täydentää ja monipuolistaa alueen pohjoisesta luonnosta kertovien näyttelyiden kirjoa tuomalla mukaan myös metsäsektorin, kestävän tuotannon, tuotteet ja hyödykkeet. Näyttelystä tulee elämyksellinen, moniaistinen ja vuorovaikutteinen. Tavoitteena on kävijän oma oivaltaminen tekemisen ja tutkimisen keinoin. Näyttely herättää ajatuksia, voimauttaa ja tarjoaa kuvan pohjoisten metsien moninaisen käytön valoisasta tulevaisuudesta. Näyttely, verkosto ja näyttelytoiminnot syntyvät Metsähallituksen hallinnoimassa Pilkettä-hankkeessa. Myös Opettajat ovat olleet mukana antamassa kehittämisideoita ja palautetta koulunsa kiinnostuksesta hyödyntää PILKE:ttä oppimisympäristönä. Kohderyhmä Lapset ja nuoret, opettajat Tavoite Aikataulu Näyttely avataan keväällä 2011 Vastuu Metsähallitus Yhteystahot Metsähallitus, Pilke, PL 8016, Rovaniemi , pilke(at)metsa.fi, 1.6 Hankkeissa toteutettuja toimintamalleja lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Oheiset toimintamallit ja hankkeet ovat olleet aiemmin verkoston käytössä ja niistä on saatu hyviä kokemuksia. Tällä hetkellä hankkeiden varsinainen toiminta on jo päättynyt. Etenkin eri toimijoiden hallinnoimat hankkeet ovat tuottaneet esimerkiksi materiaalia, toimintamalleja sekä erilaisia verkostoja, joita metsäalan kouluyhteistyötoimijat edelleen hyödyntävät. 10

12 1. Metsissä mahdollisuus-hanke Toiminta Metsissä Mahdollisuus oli 4H-järjestön toteuttama metsä- ja luontoalan ammattilaisten ja harrastajien sekä opettajien verkostoitumishanke. Vaikka varsinaiset hankkeet ovat jo päättyneet on, hankkeen toimintamalli jäänyt elämään. Metsissä mahdollisuus-toimintamallin avulla annetaan lapsille ja nuorille monipuolista tietoa, taitoja ja elämyksiä metsästä. Tavoitteena on saada nuoret innostumaan metsäasioista, liikkumaan luonnossa ja tulevaisuudessa myös hakeutumaan metsä- ja luontoalan ammatteihin. Toimintamallissa metsäosaajat toteuttavat yhteistyössä opettajien kanssa sisällöltään monipuolisia metsäisiä tapahtumia. Paikalliset verkostot eli Metsätiimit järjestävät mm. koululaisten metsäpäiviä, koko perheen tapahtumia, metsäpolkuja ja retkiä. Metsätiimien kokoonkutsujana ja organisoijana toimii paikallinen 4H-yhdistys tai esimerkiksi metsäkeskus. Metsätiimitoimintaan on kutsuttu kaikki metsä- ja luontokasvatuksesta kiinnostuneet tahot. Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Metsissä Mahdollisuus -mallin toimintaidea ja valmiita tapahtumien toteutusesimerkkejä on koottu Metsissä Mahdollisuus kansioon. Kansio toimii käsikirjana 4H-toimihenkilöille verkostoa koottaessa sekä Metsätiimin jäsenelle ideapankkina. Metsissä Mahdollisuus koulutuksia on järjestetty 4Htoimihenkilöille. Hanketta on toteutettu Etelä-Suomen-, Hämeen-, Kymi-Vuoksen-, Keski-Pohjanmaan-, Oulun- ja Lapin- 4H-piirien alueilla. Lapset ja nuoret, metsä- ja luontoalan ammattilaiset, opettajat Suomen 4H-liitto, 4H-piirit 2. Nuori yritysosaaja Lapista I ja II hankkeet Toiminta Lapin 4H-piirin hallinnoimat hankkeet toimivat pääosin kaikissa Lapin kunnissa. Vetovastuu toiminnasta oli Lapin 4H-piirillä ja Lapin 4H-yhdistyksillä yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa. Projekti kohdistui vuotiaisiin nuoriin. Tavoitteena oli muun muassa pyrkiä hidastamaan nuorten poismuuttoa Lapista ja lisätä nuorten positiivisia asenteita yrittäjyyttä kohtaan. Lisäksi tavoitteena oli saada nuoret mukaan oman alueensa ja kylänsä kehittämiseen ja toimintaan sekä luoda uusia työtilaisuuksia nuorille innostamalla heitä yrittäjyyteen. Kylätasolla perustettiin nuorten ryhmiä, joissa nuoret koulutetun ohjaajan kanssa suunnittelivat ja toteuttivat erilaisia projekteja, tapahtumia ja palveluja. Ryhmissä kokeiltiin myös pienimuotoista yritystoimintaa. Kohderyhmä vuotiaat nuoret, yrittäjät Tavoite Aikataulu Vastuu Lapin 4H-piiri, alueelliset 4H-yhdistykset Yhteystahot 11

13 3. Metsäala tutuksi-malli Toiminta Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Metsäala tutuksi malli on Lapin luonto-opiston (Lapin ammattiopiston edeltäjä) toteuttama metsäalan toimijoiden, opettajien ja työvoimahallinnon verkostoitumishanke, jossa parannetaan toimijoiden tietämystä metsäalan koulutuspaikoista. Samalla järjestettiin metsäalan esittelytapahtumia yhteishakuun valmistautuville peruskoululaisille. Metsäalan toimijat, opettajat, työvoimahallinto, luokkien oppilaat Lapin ammatti opisto(lapin luonto-opisto) 4. Alueellisen ympäristökasvatusyhteistyön kehittämissuunnitelma Toiminta Vuonna 2005 käynnistyi kulttuuri- ja ympäristöministeriön aloitteesta kehittämissuunnitelma ympäristökasvatusyhteistyölle, ympäristökasvatuksen, luonnonsuojelutyön ja kestävän kehityksen parissa toimiville. Tavoitteena oli käynnistää ja vahvistaa yhteistyötä paikallisten ja alueellisten ympäristökasvattajien välille. Lapissa järjestettiin vuonna 2005 kaksi tilaisuutta Inarissa ja Rovaniemellä. Rovaniemelle kokoontui edustajia Nuorisokeskus Vasatokasta, Lapin ympäristökeskuksesta, Metsäkeskus Lapista, Metsähallituksesta, Lapin 4H-piiristä, Lapin Riistanhoitopiiristä ja Lapin Luonnonsuojelupiiristä. Esiteltiin toimintoja, pohdittiin tarpeita ja keinoja toiminnan tehostamiseen. Lapissa toimijoita on paljon, mutta toiminta on hajallaan ja resurssit riittämättömiä tai lyhytkestoisia. Todettiin yhteisen toimintasuunnitelman tarve, mutta sen tekemiseen tarvitaan rahaa. Nuorisokeskus Vasatokka on saanut rahoitusta yhteisen toimintasuunnitelman laatimiseksi Ympäristö- ja Opetusministeriöiltä vuonna Lapin lääninhallitus järjesti toimijoille Yhteistyöllä kestävään tulevaisuuteen seminaarin Rovaniemellä. Tällä hetkellä yhteisen toimintasuunnitelman laatimiseksi tähtäävä toiminta on vähäistä. Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Ympäristökasvattajat Nuorisokeskus Vasatokka ja Lapin ELY-keskus 12

14 5. Case Forest-pedagogiikka Toiminta Motivoiva ja innostava oppimismenetelmä perustuu lasten ja nuorten omiin kysymyksiin. Oppimisprosessi etenee ohjatusti yhdessä tutkien, pohtien ja ihmetellen. Lapset oppivat monipuolisesti ja saavuttavat samalla useamman oppiaineen tavoitteita. Menetelmä on kehitetty Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella osana Case Forest pedagogics towards sustainable development -hanketta. Hankkeessa on tuotettu opettajalle opettajamanuaali, joka sisältää vaiheittain etenevät ohjeet menetelmän soveltamiseen. Opettajamanuaali, oppiminen oppimisaihioita rakentamalla, koostuu kahdesta osasta. Menetelmää on kehitetty osana Euroopan unionin rahoittamaa Case Forest Pedagogics towards sustainable development - hanketta ( ), jossa kehitettiin kestävän kehityksen opetusta 12-vuotiaille ja sitä vanhemmille koululaisille kahdeksassa maassa. Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Lapset ja nuoret, opettajat Koulut 1.7 Toimintamalleja harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen lisäämiseksi 1 Työelämään tutustuminen (TET-jaksot) Toiminta Nykyisessä perusopetusasetuksessa (852/98, 3 ) todetaan, että osa koulun työajasta saadaan käyttää työelämään tutustuttamiseen. Perusopetuksen opetussuunnitelma määrittelee, että opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus yhteistyöstä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Työelämään tutustuminen eli TET on osa peruskoulun jakamaa työelämätietoutta. Tavoitteena on esitellä nuorille erilaisia ammatteja ja erilaisia työympäristöjä. TET-jakson aikana oppilaat tutustuvat ohjatusti yritysten ja työyhteisöjen toimintaan. Jakson pituus vaihtelee parista päivästä kahteen viikkoon ja yleisin tapa toteuttaa TET on sijoittaa se kaksiviikkoisena peruskoulun yhdeksännelle luokalle ja muutaman päivä pituisena kahdeksannelle luokalle. Sekä yritykselle että koululle TET on tilaisuus pysyvän vuoropuhelun aikaansaamiseen ja koulun ja työelämän verkottumiseen. Opettajalle ja opinto-ohjaajalle TET merkitsee mahdollisuuksia eri aineiden opetuksen elävöittämiseen ja tärkeisiin työelämäkontakteihin. TET-jakso on tärkein nuorelle, sillä se on useimmiten ensimmäinen kontakti työelämään ja sitä kautta ammatinvalintaan. Taloudellisen tiedotustoimiston internetsivuilla on koottuna TET-aineistopaketti, joka sisältää ideoita ja valmiita lomakepohjia, joita TET:in toteuttamisessa voidaan hyödyntää. 13

15 Kohderyhmä Lisätietoja Yhteystahot Lisäksi sivustolla on esitelty uusia innovatiivisia toimintamalleja TET-jaksojen toteuttamiseksi. Yläasteen luokkalaiset, oppilaanohjaajat, työnantajat Koulut, työnantajat 2. Työssäoppimispaikat (TOP-paikat) Toiminta Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/98 muutti toisen asteen ammatilliset tutkinnot kolmivuotiseksi ja määritteli, että tutkintoihin liitetään vähintään puolen vuoden mittainen työssäoppimisen jakso. Käytännössä tämä tarkoittaa oppimisympäristön laajentamista oppilaitoksista yrityksiin ja muihin työpaikkoihin sekä lisääntyvää yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän välillä. Vuositasolla järjestelmän piiriin tulee metsäalalla noin 500 uutta työssäoppijaa. Työpaikkaohjaajien kouluttamisessa tulee oppilaitosten rooli olemaan merkittävä. Yhteistyötä ja vuorovaikutusta tarvitaan monien seikkojen yhtenäistämiseksi käytännön elämässä, jotta työssäoppijat eri puolilla olisivat samoin oikeuksin ja velvollisuuksin. TYÖSSÄOPPIMISEN YLEISET TAVOITTEET METSÄALALLA Lähentää metsäalan koulutusta ja työelämää Parantaa ammattitaitoisen työvoiman saantia metsäalan yrityksiin Edistää metsäalan opiskelijoiden välitöntä työllistymistä opintojen jälkeen Helpottaa nuorten metsäalan työmarkkinoille siirtymistä Syventää ammatillista osaamista Tehdä tutuksi työelämän pelisääntöjä ja toimintatapoja Vahvistaa metsäalan ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta TYÖSSÄOPPIMISEN HYÖDYT METSÄALAN YRITYKSELLE Saada osaavaa ja työpaikkaa soveltuvaa työvoimaa Kehittää työpaikkojen oppimiskulttuuria ja kaikkien työntekijöiden kouluttamista Mahdollisuus vaikuttaa metsäalan koulutukseen Hyödyntää metsäoppilaitosten osaamista, asiantuntemusta ja koulutuspalveluja Oppia tuntemaan nuorten työntekijöiden odotuksia ja ajattelumaailmaa TYÖSSÄOPPIMISEN HYÖDYT METSÄALAN OPPILAITOKSELLE Parantaa koulutuksen tunnettavuutta työelämässä Vahvistaa oppilaitoksen ja työpaikkojen yhteistyötä Kehittää koulutuksen suunnittelua ja monipuolistaa oppimisympäristöjä Kehittää ja ylläpitää opettajien ammattitaitoa Lisää mahdollisuuksia harvinaisten koneiden ja laitteiden sekä uuden teknologian käyttöön TYÖSSÄOPPIMSEN HYÖDYT METSÄALAN OPISKELIJALLE Syventää ammatillista osaamista 14

16 Kohderyhmä Lisätietoja Yhteystahot Takaa ajanmukaiset työelämän valmiudet Antaa mahdollisuuden suorittaa ammattiosaamisen näyttöjä työssäoppimispaikoissa Helpottaa työllistymistä Antaa mahdollisuuden oppia erilaisissa toimintaympäristöissä Lisää opiskelumotivaatiota Tekee tutuksi työelämän pelisääntöjä ja työtapoja Kehittää sosiaalisia taitoja Metsuriksi, metsäkoneenkuljettajaksi, metsäkoneasentajaksi, puutavara-auton kuljettajaksi ja metsäluonnonhoitajaksi opiskelevat (Työsäoppiminen metsäalalla-opas) Ammattioppilaitokset, työnantajat 3. Harjoittelupaikat ammattikorkeakoulutuksessa Toiminta Kohderyhmä Lisätietoja Yhteystahot Ammattikorkeakouluissa osa tutkintotavoitteisesta opetuksesta voidaan antaa työpaikalla (Ammattikorkeakoululaki 351/ ). Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista /2003 määrittelee, että harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Opetusministeriön päättämissä koulutusohjelmissa määritellään harjoittelun laajuus. Se vaihtelee riippuen tutkinnosta ja suuntautumisvaihtoehdosta 30 opintopisteestä aina 120 opintopisteeseen. Ammattikorkeakouluopiskelijat Työnantajat: Metsänhoitoyhdistykset, metsäkeskus, Metsähallitus, metsäteollisuusyritykset, kunnat ja kaupungit, Rovaniemen ammattikorkeakoulu 4. Harjoittelu- ja työssäoppimisjaksojen laatu Toiminta Tiedotetaan metsäalan toimijoita eri mahdollisuuksista tarjota TETharjoittelupaikkoja, työssäoppimispaikkoja ja harjoittelupaikkoja. Laaditaan yleinen tavoite- ja palautelomake harjoittelu- ja työssäoppimisjaksoille ellei oppilaitoksella ole sellaista käytössä. Harjoittelu- ja työssäoppimisjaksojen laatuun kiinnitetään huomiota asianmukaisella työpaikkaohjauksella. Kohderyhmä Vastuu Yhteystahot Oppilaitokset tarjoavat koulutusta työpaikkaohjaajiksi metsäalan toimijoille. Metsäalan toimijat Metsätalouden toimijat Oppilaitokset, metsäkeskus 15

17 2. Metsäalan kouluyhteistyön toimintakenttä Lapissa 2.1 Toiminta-alue ja maakunnan erityispiirteet Lapin läänin kokonaispinta-ala on m². Väkiluku oli henkilöä. (Lähde: Tilastokeskus) Kriteerin 2.25 mukainen toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi laaditaan metsäkeskusalueittain, jolloin ohjelman toiminta-alue määräytyy sen mukaisesti. Metsäkeskus Lapin toiminta-alue on Lapin lääni. Lapissa on 6 seutukuntaa. Kemi-Tornion seutukuntaan kuuluvat Kemi, Tornio, Keminmaa, Simo ja Tervola. Rovaniemen seutukuntaan kuuluvat Rovaniemi ja Ranua. Torniolaakson seutukuntaan kuuluvat Ylitornio ja Pello. Itä-Lapin seutukuntaan kuuluvat Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski ja Posio. Tunturi-Lapin seutukuntaan kuuluvat Kittilä, Enontekiö, Kolari ja Muonio. Pohjois-Lapin seutukuntaan kuuluvat Utsjoki, Inari ja Sodankylä. 2.2 Ikäluokat ja väestö IKÄRAKENNE/LAPPI IKÄLUOKKA 0-6 v 7-14 v v v v 85- v Henkilöä % 7,02 8,58 65,86 9,96 6,67 1,91 IKÄRAKENNE ENNUSTE/LAPPI VUODELLE 2030 IKÄLUOKKA 0-6 v 7-14 v v v v 85 - v Henkilöä % 7,12 8,73 54,42 13,51 11,89 4,42 (Lähde: 16

18 2.3 Esi- ja perusopetus sekä lukio-opetus Metsäkeskus Lapin toiminta-alueella perusopetuksessa oli lukuvuonna yhteensä oppilasta. Esiopetuksessa päiväkodeissa ja koulujen yhteydessä oli 1830 oppilasta. Ala-asteita, yläasteita ja yhtenäiskouluja (0-10 luokat) oli yhteensä 129 kappaletta. Alueittain perusasteen oppilasmäärät ja koulujen määrä sekä esiopetuslasten määrä jakautuivat seuraavasti: Seutukunta Oppilaita Kouluja Esiopetus Kemi-Tornio Rovaniemi Torniolaakso Itä-Lappi Tunturi-Lappi Pohjois-Lappi Yhteensä (oppilasta/kpl) Lukio opiskelijoita oli lukuvuonna Metsäkeskus Lapin alueella seuraavasti (ei sisällä aikuislukioita): Seutukunta Oppilaita Lukioita Kemi-Tornio Rovaniemi Torniolaakso Itä-Lappi Tunturi-Lappi Pohjois-Lappi Yhteensä (oppilasta/kpl) (Lähde: Lapin oppilaitokset, lukuvuosi , Lapin aluehallintoviraston julkaisusarja 1/2010) 2.4 Ammattioppilaitokset Metsäkeskus Lapin alueella lukuvuonna tarjosi ammatillista, opetussuunnitelmaperusteista peruskoulutusta 9 oppilaitosta (6 196) (suluissa oppilasmäärä). 2.5 Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulutasoista koulutusta tarjosivat Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut sekä Humanistinen ammattikorkeakoulu. Tutkintoon johtavassa nuorisokoulutuksessa oli yhteensä opiskelijaa. Tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa oli yhteensä opiskelijaa. Ammatillisissa erikoistumisopinnoissa opiskeli 107 opiskelijaa ja ylemmän ammattikorkeakoulun opinnoissa 267 opiskelijaa. 17

19 2.6 Yliopisto opetus Yliopistotasoista koulutusta tarjoaa Lapin yliopisto. 2.7 Metsäalan koulutus Metsäalan koulutuksen eri koulutusasteet ja muodot ylläpitävät suomalaista metsäosaamista ja takaavat alalle ammattitaitoista työväkeä. Metsäalalla tarkoitetaan useimmiten sitä osaa metsäklusterin toiminnasta, mikä sijoittuu metsien hoidon ja puutavaran sekä metsän muiden tuotteiden käyttö- ja jalostuspaikalle toimittamisen välille. Metsätalous vastaa metsäteollisuuden puuntarpeen tyydyttämisestä ja metsien hoidosta. Metsätaloudessa työskennellään metsien hoidon ja puunhankinnan suunnittelu- ja toteutustehtävissä. Ala työllistää työntekijöitä, toimihenkilöitä, esimiehiä, tutkijoita, asiantuntijoita ja yrittäjiä. Yritystoiminta on keskittynyt muun muassa puun korjuuseen, metsänhoitoon, koneiden valmistukseen ja myyntiin sekä neuvonta- ja konsulttipalveluihin. Metsäalan perinteisiä päätuotteita ovat puutavaralajit eri käyttö ja -jalostustarkoituksiin, energiapuu sekä turve. Viime aikoina yhä enemmän rinnalle ovat nousseet moninaiset keräilytuotteet, riista sekä virkistyskäytön aineettomat tuotteet ja palvelut. Metsäalan tyypillisiä ammatteja ovat mm. metsurit, metsäkoneenkuljettajat ja -asentajat, metsäluonnonhoitajat, taimitarhatyöntekijät, puutavara-auton kuljettajat, metsäsuunnittelijat ja esimiestehtävissä toimivat metsätalousinsinöörit ja metsänhoitajat. Alan yrittäjiä ovat mm. metsäkoneyrittäjät, metsäpalveluyrittäjät sekä puuenergiayrittäjät. Metsäalan läheisiä koulutussuuntia ovat luonto- ja ympäristöalan koulutusohjelmat. Alla on lueteltu metsäalan sekä luonto- ja ympäristöalan eri oppilaitokset Lapissa, sekä suomenkieliset koulutusohjelmat ja - tutkintonimikkeet, jotka tällä hetkellä ovat käytössä koko valtakunnassa. Alan ammattilaisia tarvitaan myös taajamien metsälöiden, puistojen ja pihapuiden hoidossa. Metsätaloutta tukevia toimintoja ovat suunnittelu, tiedotus, neuvonta, puukaupan avustaminen ja metsien suojelu. Metsäntutkimus tuottaa uutta tietoa kaikkien metsäalan toimijoiden ja metsänkäyttömuotojen tarpeisiin. Metsäpalveluyrittäjien tarve tullee tulevaisuudessakin kasvamaan. Metsäpalveluyrityksillä tarkoitetaan pääasiassa metsänhoito-, metsän perusparannus-, suunnittelu- ja puunkorjuualan palveluja tarjoavia yrityksiä, osuuskuntia ja myös yrittäjinä toimivia metsureita. Metsien hoitorästien hoitamisessa riittää työtä. Lisäksi jo yli puolet metsäomistajista on kaupunkilaisia, jotka eivät ehdi tai osaa hoitaa metsäomaisuuttaan. Samanaikaisesti maaseutu on tyhjenemässä osaksi töiden puutteen vuoksi. Tulevaisuudessa metsäpalveluyrittäjät ovat maaseudun kasvavaa ammattikuntaa. Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon, metsätalousinsinööri (AMK) joko metsätalouteen tai metsä- ja puutalouden markkinointiin suuntautuen. 18

20 Metsä-, luonto- ja ympäristöalan koulutusta tarjoavat oppilaitokset Lapissa: 1. Itä-Lapin ammattiopisto, Kemijärvi Lepistöntie Kemijärvi Ammattiopisto Lappia, Keminmaa Autoilijantie Keminmaa Lapin ammattiopisto, Kittilä Valtatie Kittilä Ammattiopisto Lappia, Ylläs-Instituutti Jokijalantie Kolari Ammattiopisto Lappia, Muonio Koulutie Muonio Ammattiopisto Lappia, Pello Teollisuustie Pello Lapin ammattiopisto, Tuotantoalat, Ranua Infopolis, Pappilantie Ranua

21 8. Lapin ammattiopisto, Tuotantoalat, Aikuiskoulutus Jänkätie Rovaniemi Lapin ammattiopisto, Tuotantoalat, Jänkätie Jänkätie Rovaniemi Lapin ammattiopisto, Tuotantoalat, Metsäruusuntie Metsäruusuntie Rovaniemi Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Rantavitikan kampus Jokiväylä Rovaniemi , Metsätalouden tarjoamat työpaikat Metsäsektorin työpaikkoja tarjoavat muun muassa metsätalousyritykset, metsäkoneyritykset, metsäteollisuusyritykset, metsäkeskukset, metsänhoitoyhdistykset, valtion hallinto, Metsähallitus, konsulttitoimistot, tutkimuslaitokset, oppilaitokset, järjestöt ja liitot. Metsätalous työllistää välillisesti myös muissa työpaikoissa, jotka liittyvät metsäklusteriin. Esimerkiksi metalliteollisuuden tuotannosta merkittävä osa on metsätalouden ja -teollisuuden koneiden ja laitteiden valmistusta. Alan vaikutus ulottuu vahvana myös uusiutuvan energian tuotantoon, kemianteollisuuteen ja kuljetusalalle. Tulevaisuudessa metsäkoneenkuljettajien ja puutavara-autonkuljettajien tarve kasvaa. Metsureiden tarpeeseen vaikuttaa metsänhoitotöiden määrä. Mikäli kaikki tarvittavat työt tehdään, tarvitaan vähintään nykyinen määrä metsureita. Metsäluonnonhoitajien tarve säilyy entisellään. Työikäisiä metsänhoitajia on noin Metsänhoitajia valmistuu vuosittain enemmän kuin työelämästä poistuu. Metsänhoitajien työttömyys on vuoden 2008 loppupuolella noin 5 prosenttia. Perinteisten tehtäväalojen ulkopuolellakin tarvitaan metsäalan asiantuntemusta. 20

22 Työntekijöiltä vaaditaan tulevaisuudessa moniammatillisuutta, eli työntekijän on kyettävä vastaamaan eri työtehtävistä. Asiantuntijuus, kansainvälisyys ja kielitaitovaatimukset muuttuvat välttämättömiksi taidoiksi. Myös ryhmätyöskentely tulee lisääntymään. Samalla korostuvat markkinointi- ja myyntitaidot sekä neuvontaosaaminen. (Lähde: 3. Kouluyhteistyötoimijoita 3.1 Järjestöt Lapin 4H-piiri ry Lapin 4H-piiri on Lapin läänin alueella toimiva 4H-järjestön piiriorganisaatio, johon kuuluu jäseninä 16 4H-yhdistystä. Lapin 4H-piiri ja yhdistykset toimivat aktiivisesti nuorisokasvatustyössä. 4H on kansalaisjärjestö, jonka ydintehtävänä on tukea lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä ja kasvamista vastuuseen. Tavoitteena on muun muassa edistää nuorten omatoimisuutta, yritteliäisyyttä, arjen taitoja sekä luonnon ja ympäristön kunnioitusta. YHTEYSTIEDOT: Lapin 4H-piiri ry, Ukkoherrantie 15 B 18, Rovaniemi, , etunimi.sukunimi(at)4h.fi, lappi.4h.fi/ Lapin partiolaiset ry Lapin Partiolaiset ry on yksi Suomen 11 partiopiiristä. Piirin tehtävänä on tukea Lapin lippukuntia järjestämällä tapahtumia, kilpailuja sekä koulutusta. Lapin partiolaiset ovat osa kansainvälistä partioliikettä Suomen Partiolaiset ry:n jäsenenä. Piirin toiminta-alueena on Lapin maakunta. Lapin piirissä on 31 lippukuntaa, joista viikoittaista toimintaa 21:ssä. Jäseniä on yhteensä noin 1500 jäsentä. Koko maassa partiolaisia on noin Lapin Partiolaiset ry on toiminut vuodesta 1976 lähtien. YHTEYSTIEDOT: Lapin Partiolaiset ry, Kaartokatu 4 A1, Rovaniemi, , lapin.partiolaiset(at)co.inet.fi, Lapin luonnonsuojelupiiri ry Lapin luonnonsuojelupiiri on Suomen luonnonsuojeluliiton alueellinen piiriorganisaatio, jonka pääasiallinen tehtävä on lappilaisen luonnon ja kulttuuriperinnön puolustaminen sekä luonnon ja puhtaan lappilaisen ympäristön edunvalvonta. Lapin luonnonsuojelualueen paikallisjärjestöt järjestävät aktiivisesti retki- ja muuta toimintaa luonnon ja paikallisten ihmisten hyväksi. YHTEYSTIEDOT: Lapin luonnonsuojelupiiri ry, Valtakatu 22, Rovaniemi, , lappi(at)sll.fi, 21

23 Lapin riistanhoitopiiri ry Riistanhoitopiiri antaa metsästystä ja riistanhoitoa koskevaa neuvontaa ja koulutusta. Riistanhoitopiiri huolehtii ajankohtaisten riista-asioiden tiedottamisesta yleisölle. Riistalaskennat, metsästyskauden alkaminen ja hirvieläinten metsästyksen tulokset ovat suurta yleisöä kiinnostavia tiedotusaiheita, joista riistanhoitopiiri pyrkii jakamaan oikeaa tietoa. YHTEYSTIEDOT: Lapin riistanhoitopiiri ry, Vanamokatu 3D, Rovaniemi, , , etunimi.sukunimi(at)riista.fi, Lapin vapaa-ajankalastajat ry Lapin Vapaa-ajankalastajat ry on Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön alueellinen piirijärjestö. Toiminnan tärkeimmät osa-alueet ovat kilpailu-, nuoriso-, kalavedenhoito ja kalastusaluetoiminta. Lapin vapaa-ajankalalastajat edustaa lappilaisia vapaa-ajankalastajia useissa työryhmissä ja hankkeissa, sekä keskusjärjestön kokouksissa. YHTEYSTIEDOT: Lapin Martat ry Marttaliitto korostaa yhteisöllisyyttä perheiden ja kotien hyvinvoinnin kulmakivenä. Martat edistävät kotien ja perheiden hyvinvointia sekä kotitalouden arvostusta. YHTEYSTIEDOT: Lapin Martat ry, Rovakatu 13, Rovaniemi, etunimi.sukunimi(at)martat.fi, Suomen Metsästäjäliiton Lapin piiri ry Suomen Metsästäjäliiton Lapin piiri ry on Lapin läänin alueella toimiva paikallistason organisaatio, joka toimii metsästysseurojen ja sitä kautta metsästäjien etujärjestönä. Piirin tarkoituksena on sopeuttaa maamme ikivanha eränkäynti ja sen perinteet nykyaikaan mukautuvaksi henkistä ja ruumiillista kuntoa kehittäväksi ja luonnon läheisyyteen vieväksi harrastusmuodoksi. Näitä päämääriä silmällä pitäen se vaalii eränkäyntikulttuuria, edistää ja kehittää alueensa metsästys- ja riistanhoito-oloja ja on liiton ja niiden yhteisöjen ja henkilöiden yhdyssiteenä, jotka harrastavat metsästystä ja riistanhoitoa sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua. YHTEYSTIEDOT: Suomen Metsästäjäliiton Lapin piiri ry, toiminnanjohtaja(at)sml-lappi.fi, Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Suomen Ladulla on jäseniä ja he toimivat yli 200 jäsenyhdistyksessä. Latulaiset ovat reippaita ulkoilijoita: lapsia, nuoria, sinkkuja, perheitä, aikuisia, senioreita. YHTEYSTIEDOT: Ounasvaaran latu ry, Vartiokatu 11-13A, Rovaniemi, ounasvaaranlatu(at)gmail.com, 22

24 3.2 Metsä- ja ympäristöalan organisaatiot Metsäkeskus Lappi Metsäkeskusten yhtenä tehtävänä on kouluttaa metsänomistajia metsävarojen käytössä ja hoidossa sekä toteuttavat erilaisia kehittämishankkeita, joilla pyritään edistämään metsien kestävää käyttöä ja yrittäjyyttä. Jokaisella Metsäkeskus Lapin metsätoimistolla on nimetty kouluyhteistyöstä alueellaan vastaava toimihenkilö. Metsäkeskus Lappi on osallistunut Metsissä Mahdollisuus mallin toteuttamiseen käytännön tasolle sekä ollut toisena koollekutsujana maakunnan Nuori Yritysosaaja Lapista hankkeen metsällisessä asiantuntijatiimissä. YHTEYSTIEDOT: Liite 1 Pohjois-Suomen Metsänomistajien Liitto ry Pohjois-Suomen Metsänomistajien Liitto ry ajaa alueen metsänomistajien yhteisiä ja yleisiä etuja parantamalla metsätalouden harjoittamisen yleisiä edellytyksiä ja edistämällä puun käyttöä. Yksityismetsänomistajien edunvalvonta toteutetaan toimialueella seuraavasti; puun hintatason seuranta, tilastointi ja tiedottaminen, puun kysynnän ja tarjonnan tasapainosta huolehtiminen, puutavaran mittaukseen liittyvät asiat, puun käytön lisääminen, vaikuttaminen yksityismetsätaloutta koskevaan päätöksentekoon, metsänomistajien etujen ajaminen mm. metsäverotukseen, maankäyttöön ja luonnonsuojeluun liittyvissä asioissa, metsätalouden kannattavuudesta huolehtiminen sekä yksityismetsätalouden edistäminen. Jäsenyhdistysten toimintaa kehitetään organisaation toimivuuteen ja talouteen liittyvillä asiantuntijatehtävillä, palveluiden kehittämisellä ja yhteistyön koordinoinnilla, koulutuksella, tietojärjestelmien kehittämisellä, työnantajatehtävien hoidolla, markkinoinnilla ja tiedotuksella sekä metsäsertifioinnin ja yhteisten projektien koordinoinnilla. YHTEYSTIEDOT: Pohjois-Suomen Metsänomistajien Liitto ry, Ukkoherrantie 15 A Rovaniemi, , etunimi.sukunimi(at)mhy.fi, Metsänhoitoyhdistykset Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat metsänomistajille palveluja kaikissa metsää koskevissa kysymyksissä puun kasvattamisesta sen markkinointiin saakka. Lapin metsäkeskuksen alueella toimii 12 metsänhoitoyhdistystä. Metsänhoitoyhdistykset ovat olleet mukana Metsissä mahdollisuus-verkostohankkeessa. YHTEYSTIEDOT: Metsähallitus Metsähallituksen valtion talousmetsien hoidossa yhdistyvät ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Metsähallituksen liikevaihdosta noin 85 prosenttia muodostuu puun myynnistä. Talousmetsissä kasvatetaan puuta metsäteollisuuden tarpeisiin. Metsähallituksen talousmetsät ovat todellisia monitoimimetsiä, joissa on hyvä muun muassa retkeillä, marjastaa ja sienestää. 23

25 Metsähallitus hoitaa valtion luonnonsuojelu- ja muita alueita sekä vastaa uhanalaisten lajien säilymisestä tuleville polville. Tarjoamme näillä alueilla virkistyspalveluja luonnossa liikkujille. Metsähallitus hoitaa lähes kaikkia maamme kansallis- ja luonnonpuistoja sekä pohjoisia erämaaalueita, valtion retkeilyalueita ja muita erityisalueita sekä valtion yleiset vesialueet. Metsähallituksen vastuulla on myös suojeltuja rakennuksia ja rakenteita. Kaikki nämä toiminnot rahoitetaan valtion verovaroin. Kansallispuistot ovat kaikille avoimia nähtävyyksiä. Niissä voi virkistäytyä ja kokea luonnonrauhaa upeissa maisemissa. Muiden suojelualueiden luonne ja suojelutavoitteet vaihtelevat. Esimerkiksi luonnonpuistot on perustettu tieteellisiin tarkoituksiin ja vain osassa niistä saa kulkea merkityillä poluilla. Valtion retkeilyalueet ovat monipuolisia retkeilyyn ja muuhun virkistyskäyttöön tarkoitettuja alueita. Pohjoisimmassa Lapissa sijaitsevat erämaa-alueet tarjoavat ihanteellisen ympäristön kokeneille eräretkeilijöille, jotka haluavat nauttia erämaan rauhasta ja vaeltaa omia polkujaan. Muut alueet, jotka on esitelty luontoon.fi-verkkosivuilla, ovat mm. virkistysmetsiä, nähtävyyksiä ja yleisökohteita, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin ryhmiin. Luonnosta löytää myös kiinnostavia kulttuurikohteita, kuten perinnetiloja. Retkikohteissa on esitelty lisäksi vaeltamiseen sopivia reittejä ja majoittumista varten rakennettuja erityyppisiä tupia. Metsähallitus on ollut mukana Metsissä mahdollisuus verkostohankkeessa. Metsähallitus on ollut mukana järjestävänä tahona valtakunnallisessa metsävisassa. YHTEYSTIEDOT: Metsätalous, Länsi-Lappi, Ounasjoentie 6, PL Rovaniemi, , etunimi.sukunimi(at)metsa.fi, YHTEYSTIEDOT: Luontopalvelut, Lappi/Koillis-Kairan luontokeskus, Tankavaarantie 11 B, Tankavaara, , ukpuisto(at)metsa.fi, Stora Enso Metsä Pohjois-Suomen hankinta-alue on yksi neljästä maan hankinta-alueesta. Stora Enso Metsä on mukana Metsissä Mahdollisuus mallin toteuttamisessa käytännön tasolla. Lisäksi Stora Enso Metsä on ollut mukana järjestävänä tahona valtakunnallisessa metsävisassa. YHTEYSTIEDOT: Stora Enso Oyj, Pohjois-Suomen hankinta-alue, Kemi, etunimi.sukunimi(at)storaenso.com, Metsäliitto Pohjois-Suomen hankinta-alue on yksi viidestä maan hankinta-alueesta. Metsäliito on ollut tukemassa Metsissä mahdollisuus verkostohanketta. Metsäliitto on ollut mukana järjestävänä tahona valtakunnallisessa metsävisassa. YHTEYSTIEDOT: Metsäliitto, Kemin piiri, Studiokatu 3, Kemi, etunimi.sukunimi(at)metsaliitto.fi, 24

26 Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen yksiköllä on Kivalon tutkimusalueella on metsä- ja luontopolkuja, joiden varrella voi tutustua monipuolisesti metsien hoitoon ja käyttöön, puulajeihin, metsäluonnon tärkeisiin elinympäristöihin sekä muihin metsiin liittyviin aiheisiin. Metsäpolku on suunnattu ulko- ja kotimaisille vieraille, koululaisille ja muille metsistä kiinnostuneille. Metsäntutkimuslaitoksella on myös tutkimusyksikkö ja tutkimusalue Kolarissa, tutkimusalueet Kilpisjärvellä, Laanilassa ja Pallasjärvellä. YHTEYSTIEDOT: METLA, Pohjois-Suomen alueyksikkö, PL 16, Eteläranta 55, Rovaniemi, , etunimi.sukunimi(at)metla.fi, Lapin ELY-keskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on toimintansa aloittanut valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus. ELY-keskuksen tehtävät muodostuvat entisen Lapin TE-keskuksen, Lapin tiepiirin ja Lapin ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Lapin ELY-keskuksessa hoidetaan entisen Lapin lääninhallituksen liikenne- ja sivistysosastojen tehtäviä. ELY-keskuksen tehtävät muodostuvat entisen Lapin TE-keskuksen, Lapin tiepiirin ja Lapin ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Lapin ELY-keskuksessa hoidetaan entisen Lapin lääninhallituksen liikenne- ja sivistysosaston tehtäviä. Ympäristö- ja luonnonvarat-tulosalueella hoidetaan ympäristönsuojeluun-, alueidenkäyttöön-, yhdyskuntarakenteeseen- ja rakentamisen ohjaukseen-, kulttuuriympäristön hoitoon-, luonnon monimuotoisuuden suojeluun- ja kestävään käyttöön-, vesivarojen käyttöön- ja hoitoon- sekä ympäristötiedon tuottamiseen ja -tietoisuuden edistämiseen liittyviä tehtäviä. YHTEYSTIEDOT: Lapin ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Hallituskatu 5 C, (valtion virastotalo), Rovaniemi, , Koneyrittäjät ry Metsäkoneyrittäjät vastaavat noin 95 prosenttisesti metsissä tehtävästä hakkuutyöstä ja lähes 100 prosenttisesti hakatun puutavaran metsäkuljetuksesta tienvarteen jatkokuljetusta varten. Ryhmänä yrittäjäkunta on merkittävä lenkki Suomen metsäteollisuuden puuhuollossa, mutta yksittäisinä yrityksinä ne ovat pieniä. Metsäkoneyritykset ovat metsäalan työntekijöiden suurin työnantajataho. Koneyrittäjät työllistävät itsensä lisäksi noin 3500 työntekijää, eli koneenkuljettajaa valtakunnallisesti. Lapissa määrä on noin 360 henkilöä. YHTEYSTIEDOT: Lapin koneyrittäjät ry Metsäalan kuljetusyrittäjät ry Raakapuutavaraa kuljettavien yrittäjien ja yritysten valtakunnallinen edunvalvontajärjestö. Lapissa puutavara-autoyrittäjien määrä on parin viime vuoden aikana lievästi laskenut määrän ollessa noin 40. Yritysten henkilöstömäärä on 120 ja puutavara-autoja on käytössä noin 60. YHTEYSTIEDOT: Lapin liikenneyrittäjät ry, Koskikatu 10 A 8, 3. kerros, Rovaniemi 25

Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään

Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Häme-Uudellamaalla Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään Huhtikuu 2013 Esipuhe... 1 1. Toimenpideohjelma...

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA. Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella

TOIMENPIDEOHJELMA. Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella TOIMENPIDEOHJELMA Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella FFCS sertifiointikriteeri 25 1.5.2012 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 2.1

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä:

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä: TOIMENPIDEOHJELMA LASTEN JA NUORTEN METSÄTIETÄMYKSEN EDISTÄMISEKSI SUOMEN METSÄKESKUKSEN ALUEYKSIKÖISSÄ: ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAA, LOUNAIS-SUOMI JA PIRKANMAA 2012 2015 Luonnos: 31.3.2013 PEFC sertifiointikriteeri

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä

Lisätiedot

Kunnan. vähimmäispalkat. 1.2.2010 lukien

Kunnan. vähimmäispalkat. 1.2.2010 lukien Kunnan vähimmäispalkat 1.2.2010 lukien Kuntien kalleusluokitus I kalleusluokan kunnat: Enontekiö, Espoo, Helsinki, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Ii, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu.

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu. Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu.fi Esityksen sisältö Suomen Latu ry ja näkökanta luonnon virkistyskäyttöön

Lisätiedot

Hankerahoituksesta lisäpotkua alueelliseen toimintaan

Hankerahoituksesta lisäpotkua alueelliseen toimintaan Hankerahoituksesta lisäpotkua alueelliseen toimintaan Lapin ELY-keskuksen kokemuksia Suunnittelija Eerika Tapio 9.4.2015 1 Terveisiä Napapiiriltä! Laaja Lapin maakunta ~99 000 km2 181 835 asukasta Peruskoululaisia

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

1.1.2013 alkaen. (TE-toimisto)

1.1.2013 alkaen. (TE-toimisto) TE-palvelut uudistuvat 1.1.2013 alkaen Lapin työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) Palvelut ja palveluverkosto uudistuvat Koko maassa tarjolla entistä monipuolisemmat ja selkeämmät palvelut henkilö-,

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 1 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Hyväksytty Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Arkimetsän hyvinvointitarjonta

Arkimetsän hyvinvointitarjonta Arkimetsän hyvinvointitarjonta Seminaarin minityöpaja Joel Erkkonen & Kii Korhonen Metsäpäivät 5.11.2015 Messukeskus Työpajan tavoitteet Ideoida yhdessä, mitä voisimme tehdä lisätäksemme hyvinvointitarjontaa

Lisätiedot

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE 1 METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE TAUSTAA Hanke perustuu Työvoimaa metsäalalle -hankkeesta saatuihin kokemuksiin ja tuloksiin KOM 2015 tavoitteena parantaa metsäosaamista ja lisätä työvoimaa

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Metsissä Mahdollisuus!

Metsissä Mahdollisuus! Metsissä Mahdollisuus! Vuonna 2000 aloitettiin 4H-järjestön toimesta Metsissä Mahdollisuus -hankkeita useiden 4H-piirien alueilla. Tavoitteena on luoda metsä- ja luontoalan yhteistyöverkostoja ja lisätä

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011 Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Metsäsertifioinnin toteutustavat Suomen PEFC-standardi Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC FI 1001:2009 9.11.2009 Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 fax: (09) 5630 329 sähköposti:

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 22.10.2014 Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos Sedu Aikuiskoulutus on kunnallinen liikelaitos, joka toteuttaa laadukkaita koulutus- ja konsultointipalveluja sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

OAMK / LUOVA. Maisemasuunnittelun koulutusohjelma 2008

OAMK / LUOVA. Maisemasuunnittelun koulutusohjelma 2008 OAMK / LUOVA Maisemasuunnittelun koulutusohjelma 2008 Yliopettaja Pirjo Siipola Kuvat ja piirrokset koonnut opiskelija Sanna Sunnari Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Tavoitteena on parantaa elinympäristön

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Projektitutkija Tiina Laine, Luke Projektipäällikkö Kyösti Sipilä, Suomen metsäkeskus Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus seminaari Vanha ylioppilastalo 28.11.2012 1 Esityksen sisältö Mikä on

Lisätiedot

Metsät ja metsätalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Metsät ja metsätalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Metsät ja metsätalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Vihreän kullan maa Lintuperspektiivistä katsottuna Suomi on hyvin vihreä. Maamme onkin Euroopan valtioista selvästi metsäisin. Metsät peittävät

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Metsäsertifioinnin toteutustavat Suomen PEFC-standardi Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC FI 1001:2009_v2 Versio 2, 18.10.2011 Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 fax: (09) 5630

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020 Markus Strandström ja Heikki Pajuoja 7/2013 Tausta ja tavoite Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa metsä-, puu- ja paperialan työvoimatarpeesta vuoteen 2020 asti

Lisätiedot

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT - 48-8. SIVISTYSTOIMI 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT 2008-200 200-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 Kouluja Peruskoulut 5 5 5 6 6 6 Lyseon lukio 1

Lisätiedot

Energiapuun hankkijan syntymäkertomus (metsätalousinsinöörin opinnot)

Energiapuun hankkijan syntymäkertomus (metsätalousinsinöörin opinnot) Energiapuun hankkijan syntymäkertomus (metsätalousinsinöörin opinnot) Biosaimaa 6.11.2012 Timo Antero Leinonen Metsätalousinsinöörin (amk) tutkinto 240 op Opintojaksoja 195 op, noin 5200 tuntia, josta

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

ADR- SEMINAARI 2012. Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö. Aikuiskoulutuspäällikkö Arto Kähkönen Lapin ammattiopisto 11.5.2012. www.lao.

ADR- SEMINAARI 2012. Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö. Aikuiskoulutuspäällikkö Arto Kähkönen Lapin ammattiopisto 11.5.2012. www.lao. ADR- SEMINAARI 2012 Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö Aikuiskoulutuspäällikkö Arto Kähkönen Lapin ammattiopisto 11.5.2012 Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö Esityksen sisältö: - Toimiiko yhteistyö?

Lisätiedot

Onko turvallisuuden parantaminen rahasta vai asenteista kiinni?

Onko turvallisuuden parantaminen rahasta vai asenteista kiinni? Onko turvallisuuden parantaminen rahasta vai asenteista kiinni? Lapin malli sisäisen turvallisuuden verkostoyhteistyössä - Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää arjen turvaa Valtakunnallinen harvaan

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

YRITYSTEN JA ALAN ORGANISAATIOIDEN TARPEET 2012-2015

YRITYSTEN JA ALAN ORGANISAATIOIDEN TARPEET 2012-2015 METSÄALAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI 2012- KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI 2012- Työryhmän kokoonpano: Juha Ojala, MMM (pj) Liisa Saarenmaa, MMM (varapj) Mika Tammilehto, OKM Marja Kokkonen, MMM Ari Eini/Antti

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardi: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

KUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET

KUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET KUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET Vuosittain: 2000-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 Elänten hyvinvointituki Eläinten hyvinv.tuki 2012- EU:n nautapalkkio

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa 1 Anju Asunta, Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Lapin TE-palvelut ja henkilöstö tällä hetkellä. 22.4.2015 Lapin ELY-keskus ja Lapin TE-toimisto

Lapin TE-palvelut ja henkilöstö tällä hetkellä. 22.4.2015 Lapin ELY-keskus ja Lapin TE-toimisto Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden tuottaminen Lapissa nyt ja lähitulevaisuudessa 1 Lapin TE-palvelut ja henkilöstö tällä hetkellä 2 Asiakkaat Lapissa Työnantajat Yritysten toimipaikkoja 11.300 TE-toimistoon

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Nina Peronius Projektipäällikkö

Nina Peronius Projektipäällikkö Nina Peronius Projektipäällikkö riskinä -hanke 11.6.2013 1 Kaste-ohjelmaan kuuluva kehittämishanke 1.3.2013 31.10.2015 2 Sosiaali- ja terveysministeriö myöntänyt 6.3.2013 päätöksellä 75 % valtionavun eli

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (myöhemmin Kuntayhtymä ) järjestää ammatillisesta koulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä annettujen lakien

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue 12.11.2014 2 SMK Strategia Strateginen tavoite 1. Metsäkeskus tuottaa arvoa asiakkuuteen.

Lisätiedot