Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa"

Transkriptio

1 Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa Metsäsertifioinnin kriteeri 2.25: Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään Metsäkeskus Lappi

2 Sisältö 1. Toimenpideohjelma Kriteeri Tavoite Toiminnan puitteet, seuranta ja arviointi Valtakunnallinen Metsän oppimispolku-malli Toimintamalleja lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Hankkeissa toteutettuja toimintamalleja lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Toimintamalleja harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen lisäämiseksi Metsäalan kouluyhteistyön toimintakenttä Lapissa Toiminta-alue ja maakunnan erityispiirteet Ikäluokat ja väestö Esi- ja perusopetus sekä lukio-opetus Ammattioppilaitokset Ammattikorkeakoulut Yliopisto opetus Metsäalan koulutus Metsätalouden tarjoamat työpaikat Kouluyhteistyötoimijoita Järjestöt Metsä- ja ympäristöalan organisaatiot Oppilaitokset Opettajat ja ammattikasvattajat Yhteistyöhankkeet ja toimintaryhmät Metsäalan kouluyhteistyötahoille suunnattu haastattelu Metsiemme merkitys nyt ja tulevaisuudessa (KMO 2015) Metsäsertifiointi Lasten ja nuorten metsätiedot ja asenteet Metsäalalta työ ja tulevaisuus nuorelle Metsäalan kouluyhteistyön kehittämisarviointi Metsä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiossa 42 Liite: Metsäkeskus Lappi, neuvontavastaavat 44 1

3 1. Toimenpideohjelma 1.1 Kriteeri 2.25 Otsikko Kriteeri Indikaattorit (mittarit) 2.25 Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään Alueella on ajantasainen toimenpideohjelma, jolla edistetään lasten ja nuorten metsätietämystä. Alueen merkittävät metsäalan toimijat¹ tarkistavat yhdessä metsäalan nuorisotyöstä ja koulutuksesta vastaavien tahojen kanssa vuoden kuluessa sertifikaatin tarkistamisesta toimenpideohjelman metsäkeskuksen aloitteesta. Toimenpideohjelman toteuttamisessa pyritään yhteistyöhön myös muiden asiasta kiinnostuneiden, alueella toimivien tahojen kanssa. Toimenpideohjelma sisältää suunnitelman lasten ja nuorten metsäluontoa, metsänhoitoa ja metsätaloutta koskevan tietämyksen lisäämiseksi ja metsäalan ammattiin hakeutuvien ja alalla jo opiskelevien nuorten harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen järjestämiseksi. Määritelmät Toimenpideohjelmissa määritellään tavoitteet, joiden toteutumista seurataan vuosittain. Metsäsertifiointiin sitoutuneet ja muut toimenpideohjelmien laadinnassa mukana olleet tahot koostavat ja toimittavat tiedot omista tapahtumistaan metsäkeskukselle. 1) Kriteerin tarkoittamia alueen merkittäviä metsäalan toimijoita ovat muun muassa metsäkeskus, Metsähallitus, metsänhoitoyhdistykset, metsänomistajien liitto ja puunhankintaorganisaatiot sekä yrittäjä- ja työntekijäjärjestöt. 1.2 Tavoite Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään Metsäkeskus Lapin toimialueella. Eri metsäalan toimijat tukevat koulujen ja harrastusjärjestöjen metsä- ja luontokasvatusta. Keskeisiä kohderyhmiä ovat perusopetuksessa olevat lapset ja nuoret sekä opettajat, metsäalan opiskelijat sekä harrastusjärjestöjen kautta tavoitettavat lapset sekä nuoret. Olemassa olevien maakuntatason toimintamallien lisäksi kehitetään uusia tapoja lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi. 2

4 1.3 Toiminnan puitteet, seuranta ja arviointi Lähtökohtana on, että metsäalan toimijat suhtautuvat positiivisesti metsä- ja luontokasvatukseen ja tukevat sitä: 1) peruskoulussa 2) järjestöissä 3) oppilaitoksissa 1.a) Metsäkeskus Lapin toimialueelle nimetään henkilö metsäkeskuksesta koordinoimaan toimenpideohjelman toteutusta. Koordinaattorille kuuluu myös toiminnan seuranta ja tarvittaessa metsävastaavien toiminnan tukeminen. Maakunnan koordinaattorin tukena toimii sertifiointitoimikunta, joka seuraa toiminnan kehittymistä. 1.b) Metsävastaavaverkostoa rakennetaan nimeämällä metsäkeskusalueen kuntiin metsävastaavat. Verkoston pohjana ovat ne henkilöt ja tahot, jotka ovat jo aiemmin tehneet metsäkasvatusta. Metsävastaavalla on tiedossa oman kuntansa tai alueensa resurssit olla tukena koulujen, järjestöjen ja oppilaitosten metsä- ja luontokasvatuksessa. Metsävastaavan tulee olla ajan tasalla kunnan tai alueen metsä- ja luontokasvatuksen resursseista ja koordinoida toimintaa. Metsävastaava myös raportoi alueen tapahtumista maakunnan koordinaattorille. 1.c) 1.d) Tarjotaan kohderyhmille sellaisia kohdassa 1.4. olevia toimintamuotoja, jotka ko. kunnan alueella ovat mahdollisia (esim. tet-, työssäoppimis- ja harjoittelupaikkoja, metsäpäiviä, tapahtumia, kursseja, metsävisa, minun puuni kampanja, Metsätiimitoimintaa, vierailuja). Yhteistyössä toimijoiden kanssa toteutetaan myös esille tulevia uusia toimintamuotoja. Jokainen metsäsertifiointiin sitoutunut toimija vastaa omalta osaltaan toiminnassaan kriteeriin luettavista suoritteista metsäsertifiointitoimikunnalle ja tuo nämä suoritteet esille omissa toimintasuunnitelmissaan ja kertomuksissaan. 1.4 Valtakunnallinen Metsän oppimispolku-malli Metsän oppimispolku on metsä- ja puuopetuksen malli, joka pyrkii koulun ja muun yhteiskunnan yhteistyönä kohentamaan lasten ja nuorten metsään liittyviä tietoja ja taitoja. Se antaa mahdollisuuden toteuttaa metsä- ja puuopetusta niin, että siitä muodostuu varhaiskasvatuksesta lukioon yltävä metsän oppimispolku. Metsän oppimispolku noudattaa niin varhaiskasvatuksen, peruskoulun kuin lukionkin opetussuunnitelmien perusteita sekä perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereitä. Malli muodostaa loogisen ja itseään täydentävän jatkumon, jota seuraten lapsi kartuttaa metsätietoja, taitoja ja elämyksiään. Näin muodostuu yhä vahvemmalla pohjalla oleva ymmärrys Suomen metsien taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Kiintymys metsäluontoa kohtaan kasvaa ja halu sen monimuotoisuuden vaalimiseen lisääntyy. 3

5 Metsä- ja puuopetuksen malli on laadittu kasvattajien ja lukuisten metsäisten sidosryhmien yhteistyönä ja sen ovat julkaisseet Suomen Metsäyhdistys ry sekä Opetushallitus. Malli pohjautuu Opetushallituksen laatimiin opetussuunnitelmien perusteisiin, toimien opetuksen virikemateriaalina. Metsän oppimispolku auttaa myös koulun ulkopuolisia tahoja kohdentamaan toimintansa siten, että se tukee kouluissa tehtävää opetustyötä. Päämäärät Metsä- ja puuopetuksen malli pyrkii siihen, että suomalainen nuori: 1. Tiedostaa metsän suomalaisena erityisvahvuutena. 2. Ymmärtää metsän merkityksen Suomen talous- ja kulttuurihistoriassa ja sen aseman osana suomalaista identiteettiä. 3. Tuntee metsän monipuolisena ja muuttuvana ekosysteeminä ja olennaisena osana suomalaista maisemaa. 4. Arvostaa metsää suojelun ansaitsevana itseisarvona, uudistuvana luonnonvarana sekä fyysisen ja psyykkisen virkistyksen lähteenä. 5. Tietää, miten metsää, puuta ja metsän muita antimia voi käyttää ottaen huomioon niiden ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset arvot. 6. Ymmärtää metsätalouden, metsäteollisuuden ja muun puunjalostuksen kansantaloudellisen painoarvon ja niiden merkityksen paitsi maaseudun työllistäjänä myös sosiaalisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä. 7. Itse eri tavoin käyttää puuta, arvostaa sen käyttökelpoisuutta monien tuotteiden valmistamisessa ja ymmärtää puun merkityksen metsäteollisuuden raaka-aineena. Metsä- ja puuopetuksen osa-alueita ovat: 1. Metsäluonto eliölajit metsätyypit ja arvokkaat luontotyypit metsä ekosysteeminä 2. Metsän antimet ja virkistyskäyttö marjat, sienet, riista ja tarveaineet ulkoilu, retkeily ja erätaidot myönteiset elämykset ja mielenrauha 3. Metsäluonnon suojelu luonnon kunnioittaminen luonnonkirjon säilyttäminen suojelun keinot 4

6 4. Metsätalous metsänhoito metsän arviointi ja puunkorjuu metsä aluetaloudessa 5. Puun käyttö ja jalostus käden taidot puutuotteet metsäteollisuus ja kansantalous 6. Metsä ja kulttuuri historia ja perinne metsä ja ihminen tulevaisuuden metsä ja puu 1.5 Toimintamalleja lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi 1. Metsätiimitoiminta Toiminta Lapin 4H-piirin Metsissä Mahdollisuus hanke kokosi vuosien aikana metsä- ja luontoalan ammattilaisista, -harrastajista sekä opettajista paikallisia yhteistyöverkostoja eli Metsätiimejä. Metsätiimien koollekutsujana on toiminut paikallisen 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja. Metsätiimit ovat tukeneet peruskoulujen opetusta järjestämällä paikkakuntansa kouluille toiminnallisia päiviä metsässä. Oppilaille ja opettajille järjestettyjen metsäpäivien lisäksi Metsätiimit ovat järjestäneet koko perheille suunnattuja toimintapäiviä. Lapin 4H-piirin Nuori Yritysosaaja ja Nuori Yritysosaaja II hankkeissa vuosina kokoontui metsäasiantuntijatiimi. Kohderyhmä Lapin vuotiaat nuoret Tavoite Metsätiimitoimintaa jatketaan metsäalan toimijoiden kanssa Aikataulu Vastuu Metsäkeskus Lappi, Lapin 4H-piiri ja 4H-yhdistykset Yhteystahot Metsäalan toimijat kussakin Lapin kunnassa 2. Minun puuni-kampanja ja Metsämörriläisten kylvöpäivä Toiminta Minun Puuni on peruskouluille suunnattu käytännönläheinen kampanja, jossa lapsi pääsee oman puun kasvattamisen myötä perehtymään siemenen itämisen ja taimen kasvun eri vaiheisiin. Päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa sama kampanja tunnetaan nimelle Metsämörrilasten kylvöpäivä. Lapset istuttavat kevättalvella Suomen yleisimmän puulajin - männyn siemeniä ja seuraavat niiden kehittymistä taimeksi kevään aikana. Pieni puu istutetaan syksyyn mennessä. Suomen Metsäyhdistys on julkaissut kouluille suunnatun oheismateriaalin ja ohjeet siementen kasvatuksesta ja taimien kasvun seurannasta. Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO koordinoi päiväkotien ja 5

7 Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot perhepäivähoitajien Metsämörrilasten -kylvöpäivä kampanjaa. Tammikuussa Metsämörri-koulutuksen käyneet päiväkotien ja perhepäivähoitajien ohjaajat saavat kutsun osallistua kampanjaa. Halukkaille lähetetään kevään aikana männyn siemenet. Metsämörri-ohjaajia kouluttaa Suomen Latu. Hankkeessa ovat mukana myös TAPIO, Suomen Latu, Metsämörriohjaajat ry, Konditionsfrämjandet rf. Päiväkodit, 0-4-luokkalaiset Vuosittain Päiväkodit Metsävisa Toiminta Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Metsävisa on Suomen Metsäyhdistyksen sekä Biologian ja maantieteen opettajien liiton järjestämä valtakunnallinen tieto- ja taitokilpailu. Metsävisa on järjestetty Suomessa vuodesta 1982 lähtien. Kilpailuun voivat osallistua kaikki perusopetuksen vuosiluokkien 7 9 oppilaat. Metsävisan tehtävät käsittelevät metsäbiologiaa, metsätaloutta, metsäteollisuutta ja ympäristöasioita. Metsävisaa koordinoi maakunnan tasolla metsäkeskus. Koulut ilmoittautuvat kisaan helmikuussa. Lapissa metsävisaan on vuosittain osallistunut noin koulua ja noin oppilasta. Metsävisa järjestetään kouluilla maaliskuun lopussa. Metsävisaan osallistuneilla kouluilla käydään palkitsemassa koulun paras, antamassa kaikille osallistujille osallistumispalkinnot sekä pitämässä lyhyt luento metsätaloudesta ja teollisuudesta mahdollisuuksien mukaan. Metsävisan maakunnan työryhmä valitsee maakunnan parhaan, joka osallistuu SMY:n järjestämään valtakunnalliseen kisaan. Lapissa metsävisassa on mukana Metsäkeskus Lappi, Metsähallitus, Stora Enso Metsä, Metsäliitto ja BMOL luokkalaiset Vuosittain Metsäkeskus Lappi, Metsähallitus, Stora Enso Metsä, Metsäliitto 4. Luovasti luonnonvaroista Toiminta Opetushallituksen verkkopalvelusta löytyvä Luovasti luonnonvaroistaverkkosivusto on suunniteltu opettajan tausta-aineistoksi tukemaan luonnonvaraasioiden käsittelyä. Tarkoitus on innostaa opettajia tarttumaan ajankohtaiseen aiheeseen ja antaa opetukseen esimerkkejä myönteisestä kehityksestä sekä innovaatioiden tärkeydestä. Luonnonvarojen kestävän käytön opettaminen mahdollistaa kokonaisvaltaisen ja oppiainerajat ylittävän tavan tarkastella ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta. Opetusmateriaalia voidaan hyödyntää myös esimerkiksi 6

8 koulujen erilaisia teemapäiviä suunniteltaessa. Myös oppilas voi käyttää sivustoa tietolähteenään. Sisältö on suunnattu lukio- ja yläkouluikäisille. Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Aineisto on syntynyt osana Luodin-viestintäkampanjaa, joka toteutettiin Suomen Metsäyhdistyksen koordinoimana yhdessä maa- ja metsätalous-, työ- ja elinkeinosekä ympäristöministeriön, Metsähallituksen, MTK:n, sekä energia-, metsä-, rakennus-, turve- ja kemianteollisuuden kanssa. Tavoitteena oli tukea kansallisen luonnonvarastrategian laadintaa ja viemistä käytäntöön viestinnän keinoin. Opettajat, yläasteen ja lukion oppilaat Suomen Metsäyhdistys, Luodin-hanke 5. Opettajien metsäpäivät Toiminta Peruskoulujen opettajien on osallistuttava vuodessa kahteen virkaehtosopimuksen mukaiseen lisäkoulutuspäivään (VESO). VESO-päivien sisällöstä vastaa joko kunnan sivistystoimi tai itsenäisti koulujen rehtorit. Opettajille järjestettävät metsäteemaiset VESOpäivät ovat yksi keino nostaa opettajien metsäosaamisen tasoa. Lisäksi kohderyhmänä voisivat olla Lapin yliopiston luokanopettaja-opiskelijat ja luokanopettajaopiskelijoiden ainejärjestö Lapikas. Kohderyhmä Peruskoulun opot, biologian ja maantieteen opettajat, luokanopettajaopiskelijat, Lapin yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden ainejärjestö Lapikas. Tavoite Aikataulu Vuosittain Vastuu Metsäkeskus Lappi, kunnat, Lapin ELY-keskus, Lapin yliopisto Yhteystahot Metsäalan toimijat 6. Metsätaito-laji Toiminta Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Nuorten kiinnostus metsätaitolajia kohtaan on hiipunut. 4H-järjestöllä on nuorille suunnatut luontopolku- ja metsätaito-oppaat, joiden avulla harjoitellaan luontopolku- ja metsätaitokilpailua varten. Järjestöllä on vuosittain maakunnalliset ja valtakunnalliset kilpailut. Metsänhoitoyhdistysten ja metsäkeskuksen kisoissa on olemassa myös nuorten sarjat. Lapin vuotiaat nuoret Vuosittain Metsänhoitoyhdistykset, Metsäkeskus Lappi, Lapin 4 H-piiri ja -yhdistykset, metsäalan oppilaitokset Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Suomen metsäyhdistys 7

9 7. Metsän oppimispolku: Kannolta tehtaalle ja vierailut puun jatkojalostusyrityksiin Toiminta Kannolta tehtaalle tapahtumissa käydään läpi metsänkiero taimesta tuotteeksi. Tapahtumissa esitellään metsänhoitoa, metsätaloutta ja metsäteollisuutta. Tapahtumat voivat sisältää maastoretken esim. Istutus- tai hakkuutyömaalle ja tehdasvierailun. Metsän oppimispolku ulottuu lapsuudesta nuoruuteen ja varhaiskasvatuksesta lukioon. Matkan varrella metsätietousreppuun kertyy elämyksiä ja kokemuksia sekä uusia tietoja ja taitoja - metsätietoutta. Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Tutustutaan eri ikäryhmien ja aihealueiden opetuksen tavoitteisiin. Niistä muodostuva kokonaisuus noudattaa sekä varhaiskasvatuksen, peruskoulun että lukion opetussuunnitelman perusteita. Opettajat, oppilaat Metsäteollisuusyritykset, metsänhoitoyhdistykset, Metsäkeskus Lappi, Suomen metsäsäätiö ja Metsäteollisuus ry (voi anoa kuljetusapurahaa) Suomen metsäsäätiö ja Metsäteollisuus ry 8. Metsäradat ja muut opetuspolut Toiminta Metsähallituksella ja Metsäntutkimuslaitoksella on useita luontopolkuja Lapin alueella. Luontokeskukset, retkeilyreitit, luontopolut ja kokeiden esittelyt tarjoavat mahdollisuuden metsätiedon syventämiseen ja luonnonharrastukseen. Metsähallituksen uuteen Pilke-toimitaloon toteutettava Pilke-näyttely valmistuu keväällä Tiedekeskusmainen, elämyksellinen, moniaistinen ja vuorovaikutteinen Pilke-näyttely kertoo pohjoisesta luonnosta ja pohjoisten metsien kestävästä käytöstä. Näyttelyn tavoitteena on kävijän oma oivaltaminen tekemisen ja tutkimisen keinoin. Metsähallituksessa on käynnistymässä suunnittelu Rovaniemen lähistölle sijoitettavasta, opetuskäyttöön tulevasta, niin sanotusta Motti-Metsä opetusalueesta. Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Luonto- ja opetuspolut sekä Pilke-näyttely soveltuvat opiskelijoiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden käyttöön. Koululaiset, opiskelijat, opettajat Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos, metsätalouden toimijat, Suomen metsäsäätiö Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos 8

10 9. Suomen Ladun Outdoor-klubit Toiminta Suomen ladun Outdoor-klubitoiminta on nuorille suunnattua ulkoilutoimintaa. Outdoor-klubi kokoontuu kerran kuussa tai useammin nuorten itsensä valitsemien lajien pariin. Ohjelmassa voi olla melontaa, geokätköilyä, retkiluistelua, maastorullaluistelua (skike), vaellusta, rullaluistelua tai monia muita lajeja. Kohderyhmä Peruskoulujen oppilaat, ammattiin opiskelevat nuoret, muut nuoret, opettajat Tavoite Aikataulu Aloitettu Lapissa 2010 Vastuu Suomen latu, koulut Yhteystahot 10. Partio toiminta Toiminta Partiossa toimitaan ryhmissä ja tärkeää on se, että saa tehdä itse. Vastuun antaminen nuorille on partion perusidea. Seikkailu ja elämykset kuuluvat partioon. Ryhmässä opitaan myös, että kaikkien ei tarvitse osata kaikkea, eikä ole olemassa parasta partiolaista. Partiossa opitaan käden ja mielen taitoja: Liikutaan luonnossa kävellen, hiihtäen, kiiveten, meloen ja purjehtien. Partio antaa nuorille kansainvälisiä kokemuksia ja rakentaa kulttuurien välistä yhteisymmärrystä. Partio sopii kaikille, joita kiinnostaa monipuolinen ja luonnonläheinen toiminta yhdessä toisten kanssa. Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Lapin Partiolaiset ry on Suomen pohjoisin partiopiiri. Piirin tehtävänä on tukea Lapin lippukuntia järjestämällä tapahtumia, kilpailuja sekä koulutusta. Lapin piirissä on 31 lippukuntaa ja jäseniä niissä on yhteensä noin Peruskoulujen oppilaat, ammattiin opiskelevat nuoret, muut nuoret, opettajat Lapin partiolaiset ry, paikalliset lippukunnat 11. Junior Ranger-toiminta Toiminta Junior Ranger on Euroopan suojelualueiden liiton Europarcin (europarc.org) koordinoima toimintaa, jota järjestetään useissa Euroopan maissa. Suomessa Junior Ranger-toiminnasta vastaa Metsähallitus. Junior Ranger -toiminta on täynnä ulkoilmaelämää, käytännön tekemistä ja luontokokemuksia. Toiminnan tavoitteena on kertoa suojelualueiden perustamisen syistä sekä alueilla tehtävästä työstä. Työn oppii parhaiten tekemällä, ja leirillä nuoret pääsevät opettelemaan. Junior Rangerit ovat luonnonsuojelualueen perustyöntekijöitä. Junior Rangerleiritoiminnan tavoitteena on tutustuttaa suojelualueen lähellä asuvat nuoret luontoon, lisätä luonnon tuntemusta ja arvostusta sekä innostaa työhön luonnon 9

11 monimuotoisuuden hyväksi. Leireillä mm. rakennetaan, huolletaan ja korjataan suojelualueen rakenteita, autetaan tutkimustöissä sekä opastetaan ja haastatellaan suojelualueen kävijöitä. Ensimmäinen Lapin Junior Ranger-leiri pidettiin syyskuussa 2010 UKK puistossa yhteistyössä Sodankylän ammatti-instituutin kanssa. Kohderyhmä Perusasteen ja lukion oppilaat, ammattiin opiskelevat Tavoite Aikataulu Ensimmäinen leiri syyskuussa 2010 Vastuu Metsähallitus Yhteystahot 12. Pilke-näyttely Toiminta Pilke-näyttely on Metsähallituksen Rovaniemellä sijaitsevaan Pilke toimitaloon sijoittuva ja keväällä 2011 avautuva tiedekeskusmainen näyttely. Pilke-näyttely kertoo pohjoisten metsien kestävästä käytöstä. Näyttely täydentää ja monipuolistaa alueen pohjoisesta luonnosta kertovien näyttelyiden kirjoa tuomalla mukaan myös metsäsektorin, kestävän tuotannon, tuotteet ja hyödykkeet. Näyttelystä tulee elämyksellinen, moniaistinen ja vuorovaikutteinen. Tavoitteena on kävijän oma oivaltaminen tekemisen ja tutkimisen keinoin. Näyttely herättää ajatuksia, voimauttaa ja tarjoaa kuvan pohjoisten metsien moninaisen käytön valoisasta tulevaisuudesta. Näyttely, verkosto ja näyttelytoiminnot syntyvät Metsähallituksen hallinnoimassa Pilkettä-hankkeessa. Myös Opettajat ovat olleet mukana antamassa kehittämisideoita ja palautetta koulunsa kiinnostuksesta hyödyntää PILKE:ttä oppimisympäristönä. Kohderyhmä Lapset ja nuoret, opettajat Tavoite Aikataulu Näyttely avataan keväällä 2011 Vastuu Metsähallitus Yhteystahot Metsähallitus, Pilke, PL 8016, Rovaniemi , pilke(at)metsa.fi, 1.6 Hankkeissa toteutettuja toimintamalleja lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Oheiset toimintamallit ja hankkeet ovat olleet aiemmin verkoston käytössä ja niistä on saatu hyviä kokemuksia. Tällä hetkellä hankkeiden varsinainen toiminta on jo päättynyt. Etenkin eri toimijoiden hallinnoimat hankkeet ovat tuottaneet esimerkiksi materiaalia, toimintamalleja sekä erilaisia verkostoja, joita metsäalan kouluyhteistyötoimijat edelleen hyödyntävät. 10

12 1. Metsissä mahdollisuus-hanke Toiminta Metsissä Mahdollisuus oli 4H-järjestön toteuttama metsä- ja luontoalan ammattilaisten ja harrastajien sekä opettajien verkostoitumishanke. Vaikka varsinaiset hankkeet ovat jo päättyneet on, hankkeen toimintamalli jäänyt elämään. Metsissä mahdollisuus-toimintamallin avulla annetaan lapsille ja nuorille monipuolista tietoa, taitoja ja elämyksiä metsästä. Tavoitteena on saada nuoret innostumaan metsäasioista, liikkumaan luonnossa ja tulevaisuudessa myös hakeutumaan metsä- ja luontoalan ammatteihin. Toimintamallissa metsäosaajat toteuttavat yhteistyössä opettajien kanssa sisällöltään monipuolisia metsäisiä tapahtumia. Paikalliset verkostot eli Metsätiimit järjestävät mm. koululaisten metsäpäiviä, koko perheen tapahtumia, metsäpolkuja ja retkiä. Metsätiimien kokoonkutsujana ja organisoijana toimii paikallinen 4H-yhdistys tai esimerkiksi metsäkeskus. Metsätiimitoimintaan on kutsuttu kaikki metsä- ja luontokasvatuksesta kiinnostuneet tahot. Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Metsissä Mahdollisuus -mallin toimintaidea ja valmiita tapahtumien toteutusesimerkkejä on koottu Metsissä Mahdollisuus kansioon. Kansio toimii käsikirjana 4H-toimihenkilöille verkostoa koottaessa sekä Metsätiimin jäsenelle ideapankkina. Metsissä Mahdollisuus koulutuksia on järjestetty 4Htoimihenkilöille. Hanketta on toteutettu Etelä-Suomen-, Hämeen-, Kymi-Vuoksen-, Keski-Pohjanmaan-, Oulun- ja Lapin- 4H-piirien alueilla. Lapset ja nuoret, metsä- ja luontoalan ammattilaiset, opettajat Suomen 4H-liitto, 4H-piirit 2. Nuori yritysosaaja Lapista I ja II hankkeet Toiminta Lapin 4H-piirin hallinnoimat hankkeet toimivat pääosin kaikissa Lapin kunnissa. Vetovastuu toiminnasta oli Lapin 4H-piirillä ja Lapin 4H-yhdistyksillä yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa. Projekti kohdistui vuotiaisiin nuoriin. Tavoitteena oli muun muassa pyrkiä hidastamaan nuorten poismuuttoa Lapista ja lisätä nuorten positiivisia asenteita yrittäjyyttä kohtaan. Lisäksi tavoitteena oli saada nuoret mukaan oman alueensa ja kylänsä kehittämiseen ja toimintaan sekä luoda uusia työtilaisuuksia nuorille innostamalla heitä yrittäjyyteen. Kylätasolla perustettiin nuorten ryhmiä, joissa nuoret koulutetun ohjaajan kanssa suunnittelivat ja toteuttivat erilaisia projekteja, tapahtumia ja palveluja. Ryhmissä kokeiltiin myös pienimuotoista yritystoimintaa. Kohderyhmä vuotiaat nuoret, yrittäjät Tavoite Aikataulu Vastuu Lapin 4H-piiri, alueelliset 4H-yhdistykset Yhteystahot 11

13 3. Metsäala tutuksi-malli Toiminta Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Metsäala tutuksi malli on Lapin luonto-opiston (Lapin ammattiopiston edeltäjä) toteuttama metsäalan toimijoiden, opettajien ja työvoimahallinnon verkostoitumishanke, jossa parannetaan toimijoiden tietämystä metsäalan koulutuspaikoista. Samalla järjestettiin metsäalan esittelytapahtumia yhteishakuun valmistautuville peruskoululaisille. Metsäalan toimijat, opettajat, työvoimahallinto, luokkien oppilaat Lapin ammatti opisto(lapin luonto-opisto) 4. Alueellisen ympäristökasvatusyhteistyön kehittämissuunnitelma Toiminta Vuonna 2005 käynnistyi kulttuuri- ja ympäristöministeriön aloitteesta kehittämissuunnitelma ympäristökasvatusyhteistyölle, ympäristökasvatuksen, luonnonsuojelutyön ja kestävän kehityksen parissa toimiville. Tavoitteena oli käynnistää ja vahvistaa yhteistyötä paikallisten ja alueellisten ympäristökasvattajien välille. Lapissa järjestettiin vuonna 2005 kaksi tilaisuutta Inarissa ja Rovaniemellä. Rovaniemelle kokoontui edustajia Nuorisokeskus Vasatokasta, Lapin ympäristökeskuksesta, Metsäkeskus Lapista, Metsähallituksesta, Lapin 4H-piiristä, Lapin Riistanhoitopiiristä ja Lapin Luonnonsuojelupiiristä. Esiteltiin toimintoja, pohdittiin tarpeita ja keinoja toiminnan tehostamiseen. Lapissa toimijoita on paljon, mutta toiminta on hajallaan ja resurssit riittämättömiä tai lyhytkestoisia. Todettiin yhteisen toimintasuunnitelman tarve, mutta sen tekemiseen tarvitaan rahaa. Nuorisokeskus Vasatokka on saanut rahoitusta yhteisen toimintasuunnitelman laatimiseksi Ympäristö- ja Opetusministeriöiltä vuonna Lapin lääninhallitus järjesti toimijoille Yhteistyöllä kestävään tulevaisuuteen seminaarin Rovaniemellä. Tällä hetkellä yhteisen toimintasuunnitelman laatimiseksi tähtäävä toiminta on vähäistä. Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Ympäristökasvattajat Nuorisokeskus Vasatokka ja Lapin ELY-keskus 12

14 5. Case Forest-pedagogiikka Toiminta Motivoiva ja innostava oppimismenetelmä perustuu lasten ja nuorten omiin kysymyksiin. Oppimisprosessi etenee ohjatusti yhdessä tutkien, pohtien ja ihmetellen. Lapset oppivat monipuolisesti ja saavuttavat samalla useamman oppiaineen tavoitteita. Menetelmä on kehitetty Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella osana Case Forest pedagogics towards sustainable development -hanketta. Hankkeessa on tuotettu opettajalle opettajamanuaali, joka sisältää vaiheittain etenevät ohjeet menetelmän soveltamiseen. Opettajamanuaali, oppiminen oppimisaihioita rakentamalla, koostuu kahdesta osasta. Menetelmää on kehitetty osana Euroopan unionin rahoittamaa Case Forest Pedagogics towards sustainable development - hanketta ( ), jossa kehitettiin kestävän kehityksen opetusta 12-vuotiaille ja sitä vanhemmille koululaisille kahdeksassa maassa. Kohderyhmä Tavoite Aikataulu Vastuu Yhteystahot Lapset ja nuoret, opettajat Koulut 1.7 Toimintamalleja harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen lisäämiseksi 1 Työelämään tutustuminen (TET-jaksot) Toiminta Nykyisessä perusopetusasetuksessa (852/98, 3 ) todetaan, että osa koulun työajasta saadaan käyttää työelämään tutustuttamiseen. Perusopetuksen opetussuunnitelma määrittelee, että opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus yhteistyöstä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Työelämään tutustuminen eli TET on osa peruskoulun jakamaa työelämätietoutta. Tavoitteena on esitellä nuorille erilaisia ammatteja ja erilaisia työympäristöjä. TET-jakson aikana oppilaat tutustuvat ohjatusti yritysten ja työyhteisöjen toimintaan. Jakson pituus vaihtelee parista päivästä kahteen viikkoon ja yleisin tapa toteuttaa TET on sijoittaa se kaksiviikkoisena peruskoulun yhdeksännelle luokalle ja muutaman päivä pituisena kahdeksannelle luokalle. Sekä yritykselle että koululle TET on tilaisuus pysyvän vuoropuhelun aikaansaamiseen ja koulun ja työelämän verkottumiseen. Opettajalle ja opinto-ohjaajalle TET merkitsee mahdollisuuksia eri aineiden opetuksen elävöittämiseen ja tärkeisiin työelämäkontakteihin. TET-jakso on tärkein nuorelle, sillä se on useimmiten ensimmäinen kontakti työelämään ja sitä kautta ammatinvalintaan. Taloudellisen tiedotustoimiston internetsivuilla on koottuna TET-aineistopaketti, joka sisältää ideoita ja valmiita lomakepohjia, joita TET:in toteuttamisessa voidaan hyödyntää. 13

15 Kohderyhmä Lisätietoja Yhteystahot Lisäksi sivustolla on esitelty uusia innovatiivisia toimintamalleja TET-jaksojen toteuttamiseksi. Yläasteen luokkalaiset, oppilaanohjaajat, työnantajat Koulut, työnantajat 2. Työssäoppimispaikat (TOP-paikat) Toiminta Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/98 muutti toisen asteen ammatilliset tutkinnot kolmivuotiseksi ja määritteli, että tutkintoihin liitetään vähintään puolen vuoden mittainen työssäoppimisen jakso. Käytännössä tämä tarkoittaa oppimisympäristön laajentamista oppilaitoksista yrityksiin ja muihin työpaikkoihin sekä lisääntyvää yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän välillä. Vuositasolla järjestelmän piiriin tulee metsäalalla noin 500 uutta työssäoppijaa. Työpaikkaohjaajien kouluttamisessa tulee oppilaitosten rooli olemaan merkittävä. Yhteistyötä ja vuorovaikutusta tarvitaan monien seikkojen yhtenäistämiseksi käytännön elämässä, jotta työssäoppijat eri puolilla olisivat samoin oikeuksin ja velvollisuuksin. TYÖSSÄOPPIMISEN YLEISET TAVOITTEET METSÄALALLA Lähentää metsäalan koulutusta ja työelämää Parantaa ammattitaitoisen työvoiman saantia metsäalan yrityksiin Edistää metsäalan opiskelijoiden välitöntä työllistymistä opintojen jälkeen Helpottaa nuorten metsäalan työmarkkinoille siirtymistä Syventää ammatillista osaamista Tehdä tutuksi työelämän pelisääntöjä ja toimintatapoja Vahvistaa metsäalan ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta TYÖSSÄOPPIMISEN HYÖDYT METSÄALAN YRITYKSELLE Saada osaavaa ja työpaikkaa soveltuvaa työvoimaa Kehittää työpaikkojen oppimiskulttuuria ja kaikkien työntekijöiden kouluttamista Mahdollisuus vaikuttaa metsäalan koulutukseen Hyödyntää metsäoppilaitosten osaamista, asiantuntemusta ja koulutuspalveluja Oppia tuntemaan nuorten työntekijöiden odotuksia ja ajattelumaailmaa TYÖSSÄOPPIMISEN HYÖDYT METSÄALAN OPPILAITOKSELLE Parantaa koulutuksen tunnettavuutta työelämässä Vahvistaa oppilaitoksen ja työpaikkojen yhteistyötä Kehittää koulutuksen suunnittelua ja monipuolistaa oppimisympäristöjä Kehittää ja ylläpitää opettajien ammattitaitoa Lisää mahdollisuuksia harvinaisten koneiden ja laitteiden sekä uuden teknologian käyttöön TYÖSSÄOPPIMSEN HYÖDYT METSÄALAN OPISKELIJALLE Syventää ammatillista osaamista 14

16 Kohderyhmä Lisätietoja Yhteystahot Takaa ajanmukaiset työelämän valmiudet Antaa mahdollisuuden suorittaa ammattiosaamisen näyttöjä työssäoppimispaikoissa Helpottaa työllistymistä Antaa mahdollisuuden oppia erilaisissa toimintaympäristöissä Lisää opiskelumotivaatiota Tekee tutuksi työelämän pelisääntöjä ja työtapoja Kehittää sosiaalisia taitoja Metsuriksi, metsäkoneenkuljettajaksi, metsäkoneasentajaksi, puutavara-auton kuljettajaksi ja metsäluonnonhoitajaksi opiskelevat (Työsäoppiminen metsäalalla-opas) Ammattioppilaitokset, työnantajat 3. Harjoittelupaikat ammattikorkeakoulutuksessa Toiminta Kohderyhmä Lisätietoja Yhteystahot Ammattikorkeakouluissa osa tutkintotavoitteisesta opetuksesta voidaan antaa työpaikalla (Ammattikorkeakoululaki 351/ ). Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista /2003 määrittelee, että harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Opetusministeriön päättämissä koulutusohjelmissa määritellään harjoittelun laajuus. Se vaihtelee riippuen tutkinnosta ja suuntautumisvaihtoehdosta 30 opintopisteestä aina 120 opintopisteeseen. Ammattikorkeakouluopiskelijat Työnantajat: Metsänhoitoyhdistykset, metsäkeskus, Metsähallitus, metsäteollisuusyritykset, kunnat ja kaupungit, Rovaniemen ammattikorkeakoulu 4. Harjoittelu- ja työssäoppimisjaksojen laatu Toiminta Tiedotetaan metsäalan toimijoita eri mahdollisuuksista tarjota TETharjoittelupaikkoja, työssäoppimispaikkoja ja harjoittelupaikkoja. Laaditaan yleinen tavoite- ja palautelomake harjoittelu- ja työssäoppimisjaksoille ellei oppilaitoksella ole sellaista käytössä. Harjoittelu- ja työssäoppimisjaksojen laatuun kiinnitetään huomiota asianmukaisella työpaikkaohjauksella. Kohderyhmä Vastuu Yhteystahot Oppilaitokset tarjoavat koulutusta työpaikkaohjaajiksi metsäalan toimijoille. Metsäalan toimijat Metsätalouden toimijat Oppilaitokset, metsäkeskus 15

17 2. Metsäalan kouluyhteistyön toimintakenttä Lapissa 2.1 Toiminta-alue ja maakunnan erityispiirteet Lapin läänin kokonaispinta-ala on m². Väkiluku oli henkilöä. (Lähde: Tilastokeskus) Kriteerin 2.25 mukainen toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi laaditaan metsäkeskusalueittain, jolloin ohjelman toiminta-alue määräytyy sen mukaisesti. Metsäkeskus Lapin toiminta-alue on Lapin lääni. Lapissa on 6 seutukuntaa. Kemi-Tornion seutukuntaan kuuluvat Kemi, Tornio, Keminmaa, Simo ja Tervola. Rovaniemen seutukuntaan kuuluvat Rovaniemi ja Ranua. Torniolaakson seutukuntaan kuuluvat Ylitornio ja Pello. Itä-Lapin seutukuntaan kuuluvat Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski ja Posio. Tunturi-Lapin seutukuntaan kuuluvat Kittilä, Enontekiö, Kolari ja Muonio. Pohjois-Lapin seutukuntaan kuuluvat Utsjoki, Inari ja Sodankylä. 2.2 Ikäluokat ja väestö IKÄRAKENNE/LAPPI IKÄLUOKKA 0-6 v 7-14 v v v v 85- v Henkilöä % 7,02 8,58 65,86 9,96 6,67 1,91 IKÄRAKENNE ENNUSTE/LAPPI VUODELLE 2030 IKÄLUOKKA 0-6 v 7-14 v v v v 85 - v Henkilöä % 7,12 8,73 54,42 13,51 11,89 4,42 (Lähde: 16

18 2.3 Esi- ja perusopetus sekä lukio-opetus Metsäkeskus Lapin toiminta-alueella perusopetuksessa oli lukuvuonna yhteensä oppilasta. Esiopetuksessa päiväkodeissa ja koulujen yhteydessä oli 1830 oppilasta. Ala-asteita, yläasteita ja yhtenäiskouluja (0-10 luokat) oli yhteensä 129 kappaletta. Alueittain perusasteen oppilasmäärät ja koulujen määrä sekä esiopetuslasten määrä jakautuivat seuraavasti: Seutukunta Oppilaita Kouluja Esiopetus Kemi-Tornio Rovaniemi Torniolaakso Itä-Lappi Tunturi-Lappi Pohjois-Lappi Yhteensä (oppilasta/kpl) Lukio opiskelijoita oli lukuvuonna Metsäkeskus Lapin alueella seuraavasti (ei sisällä aikuislukioita): Seutukunta Oppilaita Lukioita Kemi-Tornio Rovaniemi Torniolaakso Itä-Lappi Tunturi-Lappi Pohjois-Lappi Yhteensä (oppilasta/kpl) (Lähde: Lapin oppilaitokset, lukuvuosi , Lapin aluehallintoviraston julkaisusarja 1/2010) 2.4 Ammattioppilaitokset Metsäkeskus Lapin alueella lukuvuonna tarjosi ammatillista, opetussuunnitelmaperusteista peruskoulutusta 9 oppilaitosta (6 196) (suluissa oppilasmäärä). 2.5 Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulutasoista koulutusta tarjosivat Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut sekä Humanistinen ammattikorkeakoulu. Tutkintoon johtavassa nuorisokoulutuksessa oli yhteensä opiskelijaa. Tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa oli yhteensä opiskelijaa. Ammatillisissa erikoistumisopinnoissa opiskeli 107 opiskelijaa ja ylemmän ammattikorkeakoulun opinnoissa 267 opiskelijaa. 17

19 2.6 Yliopisto opetus Yliopistotasoista koulutusta tarjoaa Lapin yliopisto. 2.7 Metsäalan koulutus Metsäalan koulutuksen eri koulutusasteet ja muodot ylläpitävät suomalaista metsäosaamista ja takaavat alalle ammattitaitoista työväkeä. Metsäalalla tarkoitetaan useimmiten sitä osaa metsäklusterin toiminnasta, mikä sijoittuu metsien hoidon ja puutavaran sekä metsän muiden tuotteiden käyttö- ja jalostuspaikalle toimittamisen välille. Metsätalous vastaa metsäteollisuuden puuntarpeen tyydyttämisestä ja metsien hoidosta. Metsätaloudessa työskennellään metsien hoidon ja puunhankinnan suunnittelu- ja toteutustehtävissä. Ala työllistää työntekijöitä, toimihenkilöitä, esimiehiä, tutkijoita, asiantuntijoita ja yrittäjiä. Yritystoiminta on keskittynyt muun muassa puun korjuuseen, metsänhoitoon, koneiden valmistukseen ja myyntiin sekä neuvonta- ja konsulttipalveluihin. Metsäalan perinteisiä päätuotteita ovat puutavaralajit eri käyttö ja -jalostustarkoituksiin, energiapuu sekä turve. Viime aikoina yhä enemmän rinnalle ovat nousseet moninaiset keräilytuotteet, riista sekä virkistyskäytön aineettomat tuotteet ja palvelut. Metsäalan tyypillisiä ammatteja ovat mm. metsurit, metsäkoneenkuljettajat ja -asentajat, metsäluonnonhoitajat, taimitarhatyöntekijät, puutavara-auton kuljettajat, metsäsuunnittelijat ja esimiestehtävissä toimivat metsätalousinsinöörit ja metsänhoitajat. Alan yrittäjiä ovat mm. metsäkoneyrittäjät, metsäpalveluyrittäjät sekä puuenergiayrittäjät. Metsäalan läheisiä koulutussuuntia ovat luonto- ja ympäristöalan koulutusohjelmat. Alla on lueteltu metsäalan sekä luonto- ja ympäristöalan eri oppilaitokset Lapissa, sekä suomenkieliset koulutusohjelmat ja - tutkintonimikkeet, jotka tällä hetkellä ovat käytössä koko valtakunnassa. Alan ammattilaisia tarvitaan myös taajamien metsälöiden, puistojen ja pihapuiden hoidossa. Metsätaloutta tukevia toimintoja ovat suunnittelu, tiedotus, neuvonta, puukaupan avustaminen ja metsien suojelu. Metsäntutkimus tuottaa uutta tietoa kaikkien metsäalan toimijoiden ja metsänkäyttömuotojen tarpeisiin. Metsäpalveluyrittäjien tarve tullee tulevaisuudessakin kasvamaan. Metsäpalveluyrityksillä tarkoitetaan pääasiassa metsänhoito-, metsän perusparannus-, suunnittelu- ja puunkorjuualan palveluja tarjoavia yrityksiä, osuuskuntia ja myös yrittäjinä toimivia metsureita. Metsien hoitorästien hoitamisessa riittää työtä. Lisäksi jo yli puolet metsäomistajista on kaupunkilaisia, jotka eivät ehdi tai osaa hoitaa metsäomaisuuttaan. Samanaikaisesti maaseutu on tyhjenemässä osaksi töiden puutteen vuoksi. Tulevaisuudessa metsäpalveluyrittäjät ovat maaseudun kasvavaa ammattikuntaa. Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon, metsätalousinsinööri (AMK) joko metsätalouteen tai metsä- ja puutalouden markkinointiin suuntautuen. 18

20 Metsä-, luonto- ja ympäristöalan koulutusta tarjoavat oppilaitokset Lapissa: 1. Itä-Lapin ammattiopisto, Kemijärvi Lepistöntie Kemijärvi Ammattiopisto Lappia, Keminmaa Autoilijantie Keminmaa Lapin ammattiopisto, Kittilä Valtatie Kittilä Ammattiopisto Lappia, Ylläs-Instituutti Jokijalantie Kolari Ammattiopisto Lappia, Muonio Koulutie Muonio Ammattiopisto Lappia, Pello Teollisuustie Pello Lapin ammattiopisto, Tuotantoalat, Ranua Infopolis, Pappilantie Ranua

21 8. Lapin ammattiopisto, Tuotantoalat, Aikuiskoulutus Jänkätie Rovaniemi Lapin ammattiopisto, Tuotantoalat, Jänkätie Jänkätie Rovaniemi Lapin ammattiopisto, Tuotantoalat, Metsäruusuntie Metsäruusuntie Rovaniemi Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Rantavitikan kampus Jokiväylä Rovaniemi , Metsätalouden tarjoamat työpaikat Metsäsektorin työpaikkoja tarjoavat muun muassa metsätalousyritykset, metsäkoneyritykset, metsäteollisuusyritykset, metsäkeskukset, metsänhoitoyhdistykset, valtion hallinto, Metsähallitus, konsulttitoimistot, tutkimuslaitokset, oppilaitokset, järjestöt ja liitot. Metsätalous työllistää välillisesti myös muissa työpaikoissa, jotka liittyvät metsäklusteriin. Esimerkiksi metalliteollisuuden tuotannosta merkittävä osa on metsätalouden ja -teollisuuden koneiden ja laitteiden valmistusta. Alan vaikutus ulottuu vahvana myös uusiutuvan energian tuotantoon, kemianteollisuuteen ja kuljetusalalle. Tulevaisuudessa metsäkoneenkuljettajien ja puutavara-autonkuljettajien tarve kasvaa. Metsureiden tarpeeseen vaikuttaa metsänhoitotöiden määrä. Mikäli kaikki tarvittavat työt tehdään, tarvitaan vähintään nykyinen määrä metsureita. Metsäluonnonhoitajien tarve säilyy entisellään. Työikäisiä metsänhoitajia on noin Metsänhoitajia valmistuu vuosittain enemmän kuin työelämästä poistuu. Metsänhoitajien työttömyys on vuoden 2008 loppupuolella noin 5 prosenttia. Perinteisten tehtäväalojen ulkopuolellakin tarvitaan metsäalan asiantuntemusta. 20

22 Työntekijöiltä vaaditaan tulevaisuudessa moniammatillisuutta, eli työntekijän on kyettävä vastaamaan eri työtehtävistä. Asiantuntijuus, kansainvälisyys ja kielitaitovaatimukset muuttuvat välttämättömiksi taidoiksi. Myös ryhmätyöskentely tulee lisääntymään. Samalla korostuvat markkinointi- ja myyntitaidot sekä neuvontaosaaminen. (Lähde: 3. Kouluyhteistyötoimijoita 3.1 Järjestöt Lapin 4H-piiri ry Lapin 4H-piiri on Lapin läänin alueella toimiva 4H-järjestön piiriorganisaatio, johon kuuluu jäseninä 16 4H-yhdistystä. Lapin 4H-piiri ja yhdistykset toimivat aktiivisesti nuorisokasvatustyössä. 4H on kansalaisjärjestö, jonka ydintehtävänä on tukea lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä ja kasvamista vastuuseen. Tavoitteena on muun muassa edistää nuorten omatoimisuutta, yritteliäisyyttä, arjen taitoja sekä luonnon ja ympäristön kunnioitusta. YHTEYSTIEDOT: Lapin 4H-piiri ry, Ukkoherrantie 15 B 18, Rovaniemi, , etunimi.sukunimi(at)4h.fi, lappi.4h.fi/ Lapin partiolaiset ry Lapin Partiolaiset ry on yksi Suomen 11 partiopiiristä. Piirin tehtävänä on tukea Lapin lippukuntia järjestämällä tapahtumia, kilpailuja sekä koulutusta. Lapin partiolaiset ovat osa kansainvälistä partioliikettä Suomen Partiolaiset ry:n jäsenenä. Piirin toiminta-alueena on Lapin maakunta. Lapin piirissä on 31 lippukuntaa, joista viikoittaista toimintaa 21:ssä. Jäseniä on yhteensä noin 1500 jäsentä. Koko maassa partiolaisia on noin Lapin Partiolaiset ry on toiminut vuodesta 1976 lähtien. YHTEYSTIEDOT: Lapin Partiolaiset ry, Kaartokatu 4 A1, Rovaniemi, , lapin.partiolaiset(at)co.inet.fi, Lapin luonnonsuojelupiiri ry Lapin luonnonsuojelupiiri on Suomen luonnonsuojeluliiton alueellinen piiriorganisaatio, jonka pääasiallinen tehtävä on lappilaisen luonnon ja kulttuuriperinnön puolustaminen sekä luonnon ja puhtaan lappilaisen ympäristön edunvalvonta. Lapin luonnonsuojelualueen paikallisjärjestöt järjestävät aktiivisesti retki- ja muuta toimintaa luonnon ja paikallisten ihmisten hyväksi. YHTEYSTIEDOT: Lapin luonnonsuojelupiiri ry, Valtakatu 22, Rovaniemi, , lappi(at)sll.fi, 21

23 Lapin riistanhoitopiiri ry Riistanhoitopiiri antaa metsästystä ja riistanhoitoa koskevaa neuvontaa ja koulutusta. Riistanhoitopiiri huolehtii ajankohtaisten riista-asioiden tiedottamisesta yleisölle. Riistalaskennat, metsästyskauden alkaminen ja hirvieläinten metsästyksen tulokset ovat suurta yleisöä kiinnostavia tiedotusaiheita, joista riistanhoitopiiri pyrkii jakamaan oikeaa tietoa. YHTEYSTIEDOT: Lapin riistanhoitopiiri ry, Vanamokatu 3D, Rovaniemi, , , etunimi.sukunimi(at)riista.fi, Lapin vapaa-ajankalastajat ry Lapin Vapaa-ajankalastajat ry on Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön alueellinen piirijärjestö. Toiminnan tärkeimmät osa-alueet ovat kilpailu-, nuoriso-, kalavedenhoito ja kalastusaluetoiminta. Lapin vapaa-ajankalalastajat edustaa lappilaisia vapaa-ajankalastajia useissa työryhmissä ja hankkeissa, sekä keskusjärjestön kokouksissa. YHTEYSTIEDOT: Lapin Martat ry Marttaliitto korostaa yhteisöllisyyttä perheiden ja kotien hyvinvoinnin kulmakivenä. Martat edistävät kotien ja perheiden hyvinvointia sekä kotitalouden arvostusta. YHTEYSTIEDOT: Lapin Martat ry, Rovakatu 13, Rovaniemi, etunimi.sukunimi(at)martat.fi, Suomen Metsästäjäliiton Lapin piiri ry Suomen Metsästäjäliiton Lapin piiri ry on Lapin läänin alueella toimiva paikallistason organisaatio, joka toimii metsästysseurojen ja sitä kautta metsästäjien etujärjestönä. Piirin tarkoituksena on sopeuttaa maamme ikivanha eränkäynti ja sen perinteet nykyaikaan mukautuvaksi henkistä ja ruumiillista kuntoa kehittäväksi ja luonnon läheisyyteen vieväksi harrastusmuodoksi. Näitä päämääriä silmällä pitäen se vaalii eränkäyntikulttuuria, edistää ja kehittää alueensa metsästys- ja riistanhoito-oloja ja on liiton ja niiden yhteisöjen ja henkilöiden yhdyssiteenä, jotka harrastavat metsästystä ja riistanhoitoa sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua. YHTEYSTIEDOT: Suomen Metsästäjäliiton Lapin piiri ry, toiminnanjohtaja(at)sml-lappi.fi, Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Suomen Ladulla on jäseniä ja he toimivat yli 200 jäsenyhdistyksessä. Latulaiset ovat reippaita ulkoilijoita: lapsia, nuoria, sinkkuja, perheitä, aikuisia, senioreita. YHTEYSTIEDOT: Ounasvaaran latu ry, Vartiokatu 11-13A, Rovaniemi, ounasvaaranlatu(at)gmail.com, 22

24 3.2 Metsä- ja ympäristöalan organisaatiot Metsäkeskus Lappi Metsäkeskusten yhtenä tehtävänä on kouluttaa metsänomistajia metsävarojen käytössä ja hoidossa sekä toteuttavat erilaisia kehittämishankkeita, joilla pyritään edistämään metsien kestävää käyttöä ja yrittäjyyttä. Jokaisella Metsäkeskus Lapin metsätoimistolla on nimetty kouluyhteistyöstä alueellaan vastaava toimihenkilö. Metsäkeskus Lappi on osallistunut Metsissä Mahdollisuus mallin toteuttamiseen käytännön tasolle sekä ollut toisena koollekutsujana maakunnan Nuori Yritysosaaja Lapista hankkeen metsällisessä asiantuntijatiimissä. YHTEYSTIEDOT: Liite 1 Pohjois-Suomen Metsänomistajien Liitto ry Pohjois-Suomen Metsänomistajien Liitto ry ajaa alueen metsänomistajien yhteisiä ja yleisiä etuja parantamalla metsätalouden harjoittamisen yleisiä edellytyksiä ja edistämällä puun käyttöä. Yksityismetsänomistajien edunvalvonta toteutetaan toimialueella seuraavasti; puun hintatason seuranta, tilastointi ja tiedottaminen, puun kysynnän ja tarjonnan tasapainosta huolehtiminen, puutavaran mittaukseen liittyvät asiat, puun käytön lisääminen, vaikuttaminen yksityismetsätaloutta koskevaan päätöksentekoon, metsänomistajien etujen ajaminen mm. metsäverotukseen, maankäyttöön ja luonnonsuojeluun liittyvissä asioissa, metsätalouden kannattavuudesta huolehtiminen sekä yksityismetsätalouden edistäminen. Jäsenyhdistysten toimintaa kehitetään organisaation toimivuuteen ja talouteen liittyvillä asiantuntijatehtävillä, palveluiden kehittämisellä ja yhteistyön koordinoinnilla, koulutuksella, tietojärjestelmien kehittämisellä, työnantajatehtävien hoidolla, markkinoinnilla ja tiedotuksella sekä metsäsertifioinnin ja yhteisten projektien koordinoinnilla. YHTEYSTIEDOT: Pohjois-Suomen Metsänomistajien Liitto ry, Ukkoherrantie 15 A Rovaniemi, , etunimi.sukunimi(at)mhy.fi, Metsänhoitoyhdistykset Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat metsänomistajille palveluja kaikissa metsää koskevissa kysymyksissä puun kasvattamisesta sen markkinointiin saakka. Lapin metsäkeskuksen alueella toimii 12 metsänhoitoyhdistystä. Metsänhoitoyhdistykset ovat olleet mukana Metsissä mahdollisuus-verkostohankkeessa. YHTEYSTIEDOT: Metsähallitus Metsähallituksen valtion talousmetsien hoidossa yhdistyvät ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Metsähallituksen liikevaihdosta noin 85 prosenttia muodostuu puun myynnistä. Talousmetsissä kasvatetaan puuta metsäteollisuuden tarpeisiin. Metsähallituksen talousmetsät ovat todellisia monitoimimetsiä, joissa on hyvä muun muassa retkeillä, marjastaa ja sienestää. 23

25 Metsähallitus hoitaa valtion luonnonsuojelu- ja muita alueita sekä vastaa uhanalaisten lajien säilymisestä tuleville polville. Tarjoamme näillä alueilla virkistyspalveluja luonnossa liikkujille. Metsähallitus hoitaa lähes kaikkia maamme kansallis- ja luonnonpuistoja sekä pohjoisia erämaaalueita, valtion retkeilyalueita ja muita erityisalueita sekä valtion yleiset vesialueet. Metsähallituksen vastuulla on myös suojeltuja rakennuksia ja rakenteita. Kaikki nämä toiminnot rahoitetaan valtion verovaroin. Kansallispuistot ovat kaikille avoimia nähtävyyksiä. Niissä voi virkistäytyä ja kokea luonnonrauhaa upeissa maisemissa. Muiden suojelualueiden luonne ja suojelutavoitteet vaihtelevat. Esimerkiksi luonnonpuistot on perustettu tieteellisiin tarkoituksiin ja vain osassa niistä saa kulkea merkityillä poluilla. Valtion retkeilyalueet ovat monipuolisia retkeilyyn ja muuhun virkistyskäyttöön tarkoitettuja alueita. Pohjoisimmassa Lapissa sijaitsevat erämaa-alueet tarjoavat ihanteellisen ympäristön kokeneille eräretkeilijöille, jotka haluavat nauttia erämaan rauhasta ja vaeltaa omia polkujaan. Muut alueet, jotka on esitelty luontoon.fi-verkkosivuilla, ovat mm. virkistysmetsiä, nähtävyyksiä ja yleisökohteita, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin ryhmiin. Luonnosta löytää myös kiinnostavia kulttuurikohteita, kuten perinnetiloja. Retkikohteissa on esitelty lisäksi vaeltamiseen sopivia reittejä ja majoittumista varten rakennettuja erityyppisiä tupia. Metsähallitus on ollut mukana Metsissä mahdollisuus verkostohankkeessa. Metsähallitus on ollut mukana järjestävänä tahona valtakunnallisessa metsävisassa. YHTEYSTIEDOT: Metsätalous, Länsi-Lappi, Ounasjoentie 6, PL Rovaniemi, , etunimi.sukunimi(at)metsa.fi, YHTEYSTIEDOT: Luontopalvelut, Lappi/Koillis-Kairan luontokeskus, Tankavaarantie 11 B, Tankavaara, , ukpuisto(at)metsa.fi, Stora Enso Metsä Pohjois-Suomen hankinta-alue on yksi neljästä maan hankinta-alueesta. Stora Enso Metsä on mukana Metsissä Mahdollisuus mallin toteuttamisessa käytännön tasolla. Lisäksi Stora Enso Metsä on ollut mukana järjestävänä tahona valtakunnallisessa metsävisassa. YHTEYSTIEDOT: Stora Enso Oyj, Pohjois-Suomen hankinta-alue, Kemi, etunimi.sukunimi(at)storaenso.com, Metsäliitto Pohjois-Suomen hankinta-alue on yksi viidestä maan hankinta-alueesta. Metsäliito on ollut tukemassa Metsissä mahdollisuus verkostohanketta. Metsäliitto on ollut mukana järjestävänä tahona valtakunnallisessa metsävisassa. YHTEYSTIEDOT: Metsäliitto, Kemin piiri, Studiokatu 3, Kemi, etunimi.sukunimi(at)metsaliitto.fi, 24

26 Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen yksiköllä on Kivalon tutkimusalueella on metsä- ja luontopolkuja, joiden varrella voi tutustua monipuolisesti metsien hoitoon ja käyttöön, puulajeihin, metsäluonnon tärkeisiin elinympäristöihin sekä muihin metsiin liittyviin aiheisiin. Metsäpolku on suunnattu ulko- ja kotimaisille vieraille, koululaisille ja muille metsistä kiinnostuneille. Metsäntutkimuslaitoksella on myös tutkimusyksikkö ja tutkimusalue Kolarissa, tutkimusalueet Kilpisjärvellä, Laanilassa ja Pallasjärvellä. YHTEYSTIEDOT: METLA, Pohjois-Suomen alueyksikkö, PL 16, Eteläranta 55, Rovaniemi, , etunimi.sukunimi(at)metla.fi, Lapin ELY-keskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on toimintansa aloittanut valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus. ELY-keskuksen tehtävät muodostuvat entisen Lapin TE-keskuksen, Lapin tiepiirin ja Lapin ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Lapin ELY-keskuksessa hoidetaan entisen Lapin lääninhallituksen liikenne- ja sivistysosastojen tehtäviä. ELY-keskuksen tehtävät muodostuvat entisen Lapin TE-keskuksen, Lapin tiepiirin ja Lapin ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Lapin ELY-keskuksessa hoidetaan entisen Lapin lääninhallituksen liikenne- ja sivistysosaston tehtäviä. Ympäristö- ja luonnonvarat-tulosalueella hoidetaan ympäristönsuojeluun-, alueidenkäyttöön-, yhdyskuntarakenteeseen- ja rakentamisen ohjaukseen-, kulttuuriympäristön hoitoon-, luonnon monimuotoisuuden suojeluun- ja kestävään käyttöön-, vesivarojen käyttöön- ja hoitoon- sekä ympäristötiedon tuottamiseen ja -tietoisuuden edistämiseen liittyviä tehtäviä. YHTEYSTIEDOT: Lapin ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Hallituskatu 5 C, (valtion virastotalo), Rovaniemi, , Koneyrittäjät ry Metsäkoneyrittäjät vastaavat noin 95 prosenttisesti metsissä tehtävästä hakkuutyöstä ja lähes 100 prosenttisesti hakatun puutavaran metsäkuljetuksesta tienvarteen jatkokuljetusta varten. Ryhmänä yrittäjäkunta on merkittävä lenkki Suomen metsäteollisuuden puuhuollossa, mutta yksittäisinä yrityksinä ne ovat pieniä. Metsäkoneyritykset ovat metsäalan työntekijöiden suurin työnantajataho. Koneyrittäjät työllistävät itsensä lisäksi noin 3500 työntekijää, eli koneenkuljettajaa valtakunnallisesti. Lapissa määrä on noin 360 henkilöä. YHTEYSTIEDOT: Lapin koneyrittäjät ry Metsäalan kuljetusyrittäjät ry Raakapuutavaraa kuljettavien yrittäjien ja yritysten valtakunnallinen edunvalvontajärjestö. Lapissa puutavara-autoyrittäjien määrä on parin viime vuoden aikana lievästi laskenut määrän ollessa noin 40. Yritysten henkilöstömäärä on 120 ja puutavara-autoja on käytössä noin 60. YHTEYSTIEDOT: Lapin liikenneyrittäjät ry, Koskikatu 10 A 8, 3. kerros, Rovaniemi 25

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA Vuosittain: 1999-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA 2000-2015 2000-2001 2002-2010

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 24.3.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2015-29.2.2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015

Lisätiedot

Lapin liikenneturvallisuustoimija

Lapin liikenneturvallisuustoimija Lapin liikenneturvallisuustoimija Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 16.11.2016 Noora Airaksinen Teemu Kinnunen Lappi toimija-alueena Kaksi toimija-aluetta: Länsiosa, toimijana Ramboll Kemi-Tornion seutukunta

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 27.1.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1. 28.2. 31.3.

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 2.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1.

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 11.8.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 27.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 19.5.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2015

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 21.7.2015 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli Lapissa

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lapin liikenneturvallisuustoimija

Lapin liikenneturvallisuustoimija Lapin liikenneturvallisuustoimija Työn esittely 12.5.2016 Noora Airaksinen Teemu Kinnunen Lappi toimija-alueena Kaksi toimija-aluetta: Länsi Itä Kemi-Tornion seutukunta (n. 60 300 as.) Kemi, Keminmaa,

Lisätiedot

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.7.2012 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli Työttömiä

Lisätiedot

Työelämäosaamisen edistäminen seminaari Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO

Työelämäosaamisen edistäminen seminaari Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO Työelämäosaamisen edistäminen seminaari 26.9.2006 Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO Koulutussuunnittelija Juha Oulujärvi Koulutussuunnittelija Kati Aimonen Koulutussuunnittelija

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

MAAOMAISUUS Vuosittain:

MAAOMAISUUS Vuosittain: MAAOMAISUUS Vuosittain: 2000-2009 Lapin työ- ja elinkeinokeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2009 MAAOMAISUUS 31.12.2009 Enontekiö 2,91 27,14 30,05 Inari 219,58 158,77 378,35 järvi 59,49 19,16 78,65

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00.

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00. UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ Asetettu uudelleen vuosiksi 2016-2018 Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje 19.2.2016 Dnro UUDELY/2005/00.00.01/2011 ALUKSI TAUSTALLA Laaja verkostoyhteistyö > jäsentymistä > VÄLKE

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus 2005 2004 Pelkosenniemi 5 770 5 159 Enontekiö 5 188 4 708 Utsjoki 4 955 5 244 Muonio 4 873 4 279 Sodankylä

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Kuvio 1. Kansalaisen osallisuuden kumuloituva kehä markkinayhteiskunnassa 2.

Kuvio 1. Kansalaisen osallisuuden kumuloituva kehä markkinayhteiskunnassa 2. Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä? Torstaina 4.10.2012 klo 10.00 16.00 Rovaniemen ammattikorkeakoulun Rantavitikan kampuksen Borealis

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa

Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Työllisyystilanteesta Yhteenvetoa vuoden 2015 palveluihin osallistuneista ja asiakasmääristä Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehittyminen 18.2.2016 Marja Perälä Työttömät

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Lapin kuntien henkilöstönäkymät

Lapin kuntien henkilöstönäkymät LAPIN KUNTAPÄIVÄ - Tornio 20.9.2011 Lapin kuntien henkilöstönäkymät Marjo Säärelä kunta-asiantuntija Lapin liitto Työllisyystilanne Viimeisten 15 vuoden aikana työttömyys noin puolittunut 27 %:sta 12,7

Lisätiedot

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT Anu Turunen 24.8.2016 TYÖELÄMÄTAIDOT ERI HANKKEISIIN OSALLISTUMINEN Tulevaisuutta koulutusneuvonnalla 2003-2006 Opinto-ohjauksen kehittämishanke 2004-2006 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämishanke

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Arjen turvaa ja huolenpitoa kylissä - Järjestöt kylässä hankkeen kokemuksia. Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri

Arjen turvaa ja huolenpitoa kylissä - Järjestöt kylässä hankkeen kokemuksia. Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Arjen turvaa ja huolenpitoa kylissä - Järjestöt kylässä hankkeen kokemuksia Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 kriittiset resurssit

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Sähköinen hyvinvointikertomus hyvinvoinnin edistämisessä Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari 1.11.2012 Oulu Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Tuula Kokkonen Inkerelli

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

KUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET

KUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET KUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET Vuosittain: 2000-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 Elänten hyvinvointituki Eläinten hyvinv.tuki 2012- EU:n nautapalkkio

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165 Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 2012 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Kemi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tornio. Kuntaraportti

Tornio. Kuntaraportti Tornio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (5) 209 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mirka Vainikan ym. työelämään tutustumisjaksojen saamista lukioihin koskevasta valtuustoaloitteesta

Lisätiedot

Ylitornio. Kuntaraportti

Ylitornio. Kuntaraportti Ylitornio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

MAATALOUS Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat 1) Maidonlähettäjien. lkm Kemi Simo Tervola Tornio ITÄ-LAPPI

MAATALOUS Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat 1) Maidonlähettäjien. lkm Kemi Simo Tervola Tornio ITÄ-LAPPI MAATALOUS 9 SEUTUKUNTA Kunta Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat ) Meijereihin viedyt maitomäärät milj. litraa Maidonlähettäjien lkm Maitoa (litroina) lähettäjää kohti Tilojen lkm Peltoa viljelyksessä (ha)

Lisätiedot

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari

Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari 8.2.2017 Johtaja Kristiina Poikajärvi Lapin aluehallintovirasto 1 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomat 65 ja 75 vuotta täyttäneet Lapissa ja koko maassa

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot