Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään"

Transkriptio

1 Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Häme-Uudellamaalla Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään Huhtikuu 2013

2 Esipuhe Toimenpideohjelma Kriteeri 25: Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään Tavoite Toiminnan puitteet Toimenpideohjelma metsäosaamisen lisäämiseksi Tavoitteet ja toimenpiteet osa-alueittain kaikissa ikäryhmissä Tavoitteet ja toimenpiteet harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen järjestämiseksi Miten metsä opettaa Häme-Uudellamaalla? Metsäalan koulutus Harrastusjärjestöt Alueelliset toimijat Metsä- ja luontokasvatus Suomessa Metsäsertifiointi kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään Liitteet... 10

3 Esipuhe Tie suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin syntymiseen on pitkälti tukeutunut metsistä saatavan puun käyttöön ja jalostukseen. Vaikka toimintaympäristömme on muuttunut ajan saatossa, metsän merkitys suomalaisille on säilynyt tärkeänä. Metsistä saatava puuraaka-aine on edelleen tärkein uudistuva luonnonvaramme. Tänä päivänä ei ole itsestään selvyys, että lapsilla ja nuorilla olisi selkeä käsitys siitä, minkälainen merkitys maamme metsillä on ollut ja on yhä kulttuurin ja talouden kehittymiseen. Metsänomistajarakenteessa tapahtuva muutos on hidas. Sen osaamme jo nyt sanoa, että tulevat metsänomistajat tarvitsevat neuvontaa yhä enemmän metsän kestävän hoidon turvaamiseksi itse asettamiensa tavoitteiden mukaisesti. Metsäala tarvitsee jatkossakin metsäomaisuuttaan kestävästi käyttäviä metsänomistajia, kuluttajia, jotka ostavat puusta valmistettuja tuotteita sekä ammattitaitoista työvoimaa. Koulumaailma ei yksin pysty kasvattamaan nuoria riittävillä metsätiedoilla, joita jokaisen Suomessa kasvaneen oletetaan hallitsevan. Metsäalalla työskentelevillä sekä harrastusjärjestöillä on entistä suurempi vastuu tietotaidon siirtämisestä ja tuen tarjoamisesta tiedonjanoisille nuorille. Lasten ja nuorten metsätietämyksen edistäminen tukee ja kehittää kestävää monipuolista metsätaloutta ja sen toimintaympäristöä. Metsäalan ollessa vastuullinen biotalouden edelläkävijä Lasten ja nuorten metsä- ja luontotietouden edistämien tulee ottaa huomioon kaikissa metsään liittyvissä prosesseissa. Suomen kansallisessa metsäohjelmassa metsien hyvinvoinnin lisäämisen yhdeksi tavoitteeksi on asetettu lasten ja nuorten metsäsuhteen ja -tiedon kehittyminen. Metsäohjelmassa asetettu vuotuinen tavoite metsällisiin tapahtumiin osallistuvien lasten ja nuorten määrästä on henkilöä. Myös alueellisissa metsäohjelmissa lasten ja nuorten osaamisen kehittämisen tärkeyttä on entisestään korostettu. Metsäsertifioinnin sosiaalisten kriteerien avulla voidaan vaikuttaa niin metsänomistajien kuin suuren yleisönkin tietotasoon metsistämme ja sitä kautta myös mielikuviin. Nuorena omaksutut tiedot ja taidot metsästä lisäävät kykyä hahmottaa suomalainen metsä monipuolisena elementtinä. Tiedot ja taidot lisäävät arvostusta suomalaista metsää ja metsätaloutta kohtaan. Kiinnostuksen lisääntyminen luo alalle uutta innovatiivisuutta ja kykyä ajatella asioita uudella tavalla. Luodaan yhdessä nuorille mahdollisuuksia haastaa metsäala kehittymään ja tarttumaan aktiivisesti tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Sampo Juhajoki Hämeen 4H-piiri, Metsävastaava

4 1. Toimenpideohjelma 1.1 Kriteeri 25: Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään Kriteeri Alueella on ajantasainen toimenpideohjelma, jolla edistetään lasten ja nuorten metsätietämystä. Kriteeriä ei sovelleta metsänhoitoyhdistyskohtaisessa sertifioinnissa. Indikaattorit (mittarit) Alueen merkittävät metsäalan toimijat tarkistavat yhdessä metsäalan nuorisotyöstä ja koulutuksesta vastaavien tahojen kanssa vuoden kuluessa sertifikaatin tarkistamisesta toimenpideohjelman Metsäkeskuksen aloitteesta. Toimenpideohjelman toteuttamisessa pyritään yhteistyöhön myös muiden asiasta kiinnostuneiden, alueella toimivien tahojen kanssa. Toimenpideohjelma sisältää suunnitelman - lasten ja nuorten metsäluontoa, metsänhoitoa ja metsätaloutta koskevan tietämyksen lisäämiseksi; ja - metsäalan ammattiin hakeutuvien ja alalla jo opiskelevien nuorten harjoitteluja työssäoppimispaikkojen järjestämiseksi. Toimenpideohjelmissa määritellään tavoitteet, joiden toteutumista seurataan vuosittain. Metsäsertifiointiin sitoutuneet ja muut toimenpideohjelmien laadinnassa mukana olleet tahot koostavat ja toimittavat tiedot omista tapahtumistaan Metsäkeskukselle. Määritelmät Kriteerin tarkoittamia alueen merkittäviä metsäalan toimijoita ovat muun muassa Metsäkeskus, Metsähallitus, metsänhoitoyhdistykset, metsänomistajien liitto ja puunhankintaorganisaatiot sekä yrittäjä- ja työntekijäjärjestöt. 1.2 Tavoite Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään Suomen metsäkeskuksen Häme-Uudenmaan alueella. Eri metsäalan tahot tukevat koulujen ja harrastusjärjestöjen metsä- ja luontokasvatusta. Keskeisiä kohderyhmiä ovat perusopetuksessa olevat lapset ja nuoret, opettajat, metsäalan opiskelijat sekä harrastusjärjestöjen kautta tavoitettavat lapset ja nuoret. Olemassa olevien maakuntatason toimintamallien lisäksi kehitetään uusia tapoja lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi. 1.3 Toiminnan puitteet Lähtökohtana on, että metsäalan toimijat suhtautuvat positiivisesti ja tukevat metsä- ja luontokasvatusta 1) päiväkodeissa ja esiopetuksessa 2) peruskoulussa 3) järjestöissä 4) oppilaitoksissa Metsäkeskuksen toimialueelle nimetään henkilö Metsäkeskuksesta koordinoimaan toimenpideohjelman toteutusta. Koordinaattorille kuuluu myös toiminnan seuranta ja tarvittaessa metsävastaavien toiminnan tukeminen. Maakunnan koordinaattorin tukena toimii sertifiointitoimikunta, joka seuraa toiminnan edistymistä Tavoitteena on, että Metsäkeskusalueen jokaisesta kunnasta tulee metsävastaava, joista muodostuu metsävastaavaverkosto. Verkoston pohjana ovat ne henkilöt ja tahot, jotka ovat jo aiemmin tehneet metsäkasvatusta. Metsävastaavalla on tiedossa oman kunnan tai alueen resurssit olla tukena koulujen, järjestöjen ja oppilaitosten metsä- ja luontokasvatuksessa. Metsävastaavan tulee olla ajan tasalla kunnan tai alueen metsä- ja luontokasvatuksen resursseista ja koordinoida toimintaa. Metsävastaava myös raportoi alueen tapahtumista maakunnan koordinaattorille. 2

5 1.3.4 Tarjotaan kohderyhmille sellaisia kohdassa 1.4. ja 1.5. olevia toimintamuotoja, jotka ko. kunnan alueella ovat mahdollisia (esim. metsätiimitoiminta, minun puuni -kampanja, metsävisa, metsäpäivät, tapahtumat, kurssit, vierailut, retket TET-, työssäoppimis- ja harjoittelupaikat). Yhteistyössä toimijoiden kanssa toteutetaan myös mahdollisia uusia toimintamuotoja. 2. Toimenpideohjelma metsäosaamisen lisäämiseksi Opetushallituksen ja Suomen Metsäyhdistyksen laatima metsä- ja luonto-opetuksen malli perustuu kuuteen eri osa-alueeseen: metsäluonto, metsän antimet ja virkistyskäyttö, metsäluonnon suojelu, metsätalous ja metsänhoito, puun käyttö ja jalostus sekä metsä ja kulttuuri. Lasten ja nuorten metsä- ja luonto-opetus rakentuu eri ikäryhmien tavoitetasoista. Varhaiskasvatuksessa sekä 1. ja 2. luokalla metsä- ja luonto-opetus painottuu metsässä saataviin kokemuksiin ja elämyksiin. 3. luokalta alkaen painotus siirtyy tiedon ja taidon antamiseen. Valtakunnallisen Oppimispolun mallin mukaisissa teemapäivissä käytettävä ikäryhmittäinen jako ja tavoitetasot: Varhaiskasvatus: kokemukset ja elämykset Perusopetus 1-2: kokemukset ja elämykset Perusopetus 3-6 luokat: tieto ja taito, toiminnallisuus Perusopetus 7-9 luokat: tieto ja taito, toiminnallisuus ryhmissä Lukio: tieto ja taito, toiminnallisuus ryhmissä, yksilöllinen suoriutuminen Metsäalan opiskelijat: ammatillinen tieto ja taito, yksilöllinen suoriutuminen ja vastuunotto 2.1 Tavoitteet ja toimenpiteet osa-alueittain kaikissa ikäryhmissä Metsäluonto Tavoite: Lapset ja nuoret osaavat liikkua metsässä, kiinnostus metsään ekosysteeminä lisääntyy ja metsän eliölajien tuntemus paranee. Metsän antimet ja virkistyskäyttö Tavoite: Tieto metsän keruutuotteista ja riistaeläimistä lisääntyy. Metsän virkistyskäytön vastuulliset jokamiehen oikeudet tunnetaan. Metsäluonnon suojelu Tavoite: Metsäluonnon suojelun tarkoitus ja vaikutukset ymmärretään ja käsitteistö selkiytyy. Ympäristön suojelulla tarkoitetaan tässä uusiutuvan luonnonvaran kestävää käyttöä, kierrätystä sekä kulutusta. Tavoitteena on ymmärtää uusiutuvan energianlähteen merkitys ympäristön suojelussa. Metsätalous ja metsänhoito Tavoite: Metsätalouden merkitys Suomen kansantaloudessa ymmärretään. Puun kasvatuksen ja korjuun ketju tunnetaan ja metsien hyödyntäminen uusiutuvana luonnonvarana ymmärretään. Metsätalouden ammatit tunnetaan ja niihin hakeutuminen on aktiivista ja tarpeisiin riittävää. Puun käyttö ja jalostus sekä ympäristön suojelu Tavoite: Puun merkitys eri tuotteiden raaka-aineena ymmärretään. Tieto metsäteollisuuden merkityksestä maamme vientituloihin ja työllisyyteen lisääntyy. Metsä ja kulttuuri Tavoite: Osana Suomen kulttuuriperintöä oleva metsänkäytön historian tuntemus lisääntyy. Lisäksi osataan hyödyntää metsän mahdollisuuksia taideaineissa. Toimenpiteet: 3

6 Metsäteemapäiviä järjestetään eri ikäryhmille. Teemapäivien ohjelmaa tarkennetaan ed. tavoitteiden mukaiseksi. Lähialueen valmiita luontopolkuja hyödynnetään, tietoa niistä välitetään kouluille ja niiden kohdeselostuksia täydennetään. Oppitunteja pidetään kouluilla ja leirikouluissa. Opettajia kutsutaan metsänomistajille ja toimihenkilöille järjestettäviin koulutustilaisuuksiin. Järjestetään ammattiesittelyjä ja tutustumiskäyntejä metsäalan oppilaitoksiin. Tutustumiskäyntejä järjestetään teollisuuslaitoksiin. Metsäteollisuuden tuotteiden materiaalinäytteitä jaetaan kouluihin. Metsävisa järjestetään vuosittain alueella. 3 Tavoitteet ja toimenpiteet harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen järjestämiseksi Tavoite: Metsäalalle hakeutuville nuorille pyritään tarjoamaan harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja. Toimenpiteet: Oppilaitoksille lähetetään metsäalan toimijoiden yhteystiedot. Oppilaitokset käyvät yhteistyökeskustelut työnantajien kanssa, jossa sovitaan puite määrät ja tarjottavien töiden sisältö. 4 Miten metsä opettaa Häme-Uudellamaalla? Kriteerin 25:n mukainen toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämisestä laaditaan Suomen metsäkeskuksen jokaisella alueella, jolloin ohjelman toiminta-alue määräytyy sen mukaisesti. Häme-Uudenmaan toimialue sijaitsee neljän maakunnan alueella; Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Uudenmaan sekä Itä-Uudenmaan. Kaikki Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnat kuuluvat Häme-Uudenmaan alueeseen. Uudenmaan 22 kunnasta 10 kuuluu Häme-Uudenmaan alueeseen ja Itä-Uudenmaan 10 kunnasta 3. Kuntia Metsäkeskus Häme-Uudenmaan alueella on yhteensä 35 ja ne jakaantuvat maakunnittain seuraavasti: 4

7 Itä-Uusimaa: Askola, Myrskylä, Pukkila. Kanta-Häme: Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä. Päijät-Häme: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä. Uusimaa: Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Vihti. 4.1 Metsäalan koulutus Metsäalan koulutuksen eri koulutusasteet ja -muodot ylläpitävät suomalaista metsäosaamista ja takaavat alalle ammattitaitoista työväkeä. Metsäalalla tarkoitetaan useimmiten sitä osaa metsäklusterin toiminnasta, mikä sijoittuu metsien hoidon ja puutavaran sekä metsän muiden tuotteiden käyttö- ja jalostuspaikalle toimittamisen välille. Metsäalan perinteisiä päätuotteita ovat puutavaralajit eri käyttö ja -jalostustarkoituksiin, energiapuu sekä turve. Viime aikoina yhä enemmän rinnalle ovat nousseet moninaiset keräilytuotteet, riista sekä virkistyskäytön aineettomat tuotteet ja palvelut. Metsäalan tyypillisiä ammatteja ovat mm. metsurit, metsäkoneenkuljettajat ja -asentajat, metsäluonnonhoitajat, taimitarhatyöntekijät, puutavara-auton kuljettajat, metsäsuunnittelijat ja esimiestehtävissä toimivat metsätalousinsinöörit ja metsänhoitajat. Alan yrittäjiä ovat mm. metsäkoneyrittäjät, metsäpalveluyrittäjät sekä puuenergiayrittäjät. Metsäalan läheisiä koulutussuuntia ovat luontoja ympäristöalan koulutusohjelmat. Liitteessä 2 on lueteltu metsäalan sekä luonto- ja ympäristöalan eri koulutusohjelmat ja tutkintonimikkeet, jotka tällä hetkellä ovat käytössä. Luonnonvara-alan koulutusta tarjoavat Häme-Uudellamaalla seuraavat oppilaitokset: 5

8 Hyria on toisen asteen ammatillinen oppilaitos, jossa voi opiskella metsäalan sekä luonto- ja ympäristöalan perustutkinnot. Metsäalalta valmistuu metsäluonnonhoitajia ja metsureita sekä luontoja ympäristöalalta luontoyrittäjiä ja ympäristönhoitajia. Lisäksi opistossa voi suorittaa myös metsätalousyrittäjän sekä arboristin ammattitutkinnot. Opistolta saa myös keruutuotetarkastajan koulutusta sekä luonnonmateriaalien käytön kursseja. Lisäksi metsänomistajat voivat suorittaa opistolla metsätaloustutkinnon. Koulutuskeskus Salpaus on toisen asteen ammatillista opetusta antava oppilaitos, jossa annetaan luonto- ja ympäristöalan peruskoulutusta. Salpauksesta voi valmistua luontoyrittäjäksi tai ympäristönhoitajaksi. Keuda-ammattiopisto on toisen asteen ammatillinen oppilaitos, jossa voi opiskella luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon suuntautumisvaihtoehtona luontoyrittäjä. Hämeen ammatti-instituutti on ammattilista perusopetusta antava toisen asteen oppilaitos. Evolla opiskellaan metsäalan perustutkintoa, josta valmistutaan metsureiksi tai metsäluonnonhoitajiksi. Hämeen ammattikorkeakoulu Evolla on pitkät perinteet metsäalan opetuksessa. Evolla opiskellaan metsäalan perustutkintoa metsätalouden sekä metsäenergian tuotannon koulutusohjelmissa. Opetusta järjestetään nuorisolle ja aikuisille (monimuoto). Evolta valmistutaan metsurimetsäpalvelujen tuottajiksi ja metsäenergian tuottajiksi. Hämeen ammatti-instituutti järjestää myös metsämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Lähteet: oppilaitokset 4.2 Harrastusjärjestöt Etelä-Suomen 4H-piiri 4H-järjestön metsä- ja luontokasvatuksen tavoitteena on lasten ja nuorten metsä- ja luontotietouden lisääminen sekä metsään liittyvien harrastus- ja työmahdollisuuksien tarjoaminen. Lisäksi tavoitteena on antaa lapsille ja nuorille monipuolinen kuva suomalaisesta metsäluonnosta ja metsätaloudesta. 4H kokoaa yhteen metsä- ja luontoalan ammattilaiset, harrastajat ja opettajat 4H-Metsätiimeiksi. Paikallinen 4H-Metsätiimi voi järjestää kouluyhteistyönä nuorille mm. metsäteemapäiviä, metsäretkiä, luontopolkuja, metsäisiä teemakerhoja ja yritysvierailuja. Metsätiimeissä toimii laaja joukko eri metsä- ja luontoalan osaajia. Toimijoita on sekä paikallisista että maakunnallisista organisaatioista. 4H toimii verkoston koolle kutsujana sekä organisoijana. Metsätiimeissä toimivat saavat verkoston avulla kontaktin tärkeisiin kohderyhmiin, eli lapsiin ja nuoriin sekä kouluihin. Yhdessä tuomme lisäarvoa kouluopetukseen sekä annamme nuorille virikkeitä vapaa-aikaan, harrastuksiin ja ammatinvalintaan. 4H-Metsätiimiin pääsee mukaan ottamalla yhteyden paikalliseen 4H-yhdistykseen (www.4h.fi). Hämeen ja Uudenmaan partiopiiri Uudenmaan partiopiiriin kuuluu 55 lippukuntaa. Luonnossa toimiminen on osa partiomenetelmää ja siksi keskeinen kasvatus- ja koulutusympäristö. Partion retkeily- ja luontotoiminnan periaatteiden mukaisesti luonnossa tapahtuvan partiotoiminnan tavoitteena on opastaa partiolaista omien kokemusten ja elämysten kautta arvostamaan monimuotoista luontoa ja ymmärtämää, että luonto on hänen olemassaolonsa perusta. Hämeen partiopiiriin kuuluu 130 lippukuntaa, joista Metsäkeskuksen aluerajojen mukaan Häme- Uudellemaalle kuuluu 20 kunnan lippukunnat. 6

9 Etelä-Hämeen ja Uudenmaan riistanhoitopiirit Etelä-Hämeen riistanhoitopiirin alueella toimiin 14 riistanhoitoyhdistystä ja Uudenmaan piirin alueella 30 yhdistystä. Riistanhoitopiiri toimii alueellisena metsästysviranomaisena, joka antaa metsästystä ja riistanhoitoa koskevaa koulutusta ja neuvontaa, edistää ja avustaa riistanhoitoa, ohjaa ja valvoo alueensa riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja suorittaa maa- ja metsätalousministeriön ja Metsästäjäin keskusjärjestön sille määräämät tehtävät. Suomen Ladun paikallisyhdistyksen Häme-Uudellamaalla Suomen Latu ry on yli luonnossa liikkujan kattojärjestö, jonka tavoitteena on suomalaisen ulkoilu- ja luontoharrastuksen lisääminen. Suomen Ladulla on eri puolella Suomea yli 220 paikallisyhdistystä, jotka järjestävät retkeilyyn sekä muuhun luonnossa liikkumiseen liittyvää koulutusta, tempauksia, leirejä ja kursseja. Metsämörri-koulutus on lapsille suunnattua luonnossa liikkumistoimintaa, jolla pyritään elämysten ja omakohtaisten kokemusten avulla saamaan lapset kiintymään luontoon. Suomen Latu kouluttaa toiminnan toteuttajiksi vuosittain satoja Metsämörri-ohjaajia. Erityisesti päivähoitopaikoissa Metsämörri-toiminta on saavuttanut suuren suosion. Häme- Uudenmaan alueella toimii 21 paikallisyhdistystä. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri Suomen luonnonsuojeluliitto on vapaaehtoisen luonnon- ja ympäristönsuojelun kansalaisjärjestö, jonka toiminta on maakunnallisesti jakautunut 15 luonnonsuojelupiiriin ja edelleen yli 200 paikallisyhdistykseen. Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin alueella toimii 24 jäsenyhdistystä ja Etelä- Hämeen luonnonsuojelupiirin alueella 13 jäsenyhdistystä. WWF WWF on maailman suurin riippumaton ympäristöjärjestö, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyminen. WWF:n toimintamuotoja ovat käytännönläheiset kenttäprojektit sekä yleinen ympäristövalistus. Naturewatch on WWF:n ympäristökasvatusohjelma kouluille, päiväkodeille tai mille tahansa yhteisölle, joka on kiinnostunut luonnon ja ympäristön tarkkailusta. Luonto-Liitto Luonto-Liitto on valtakunnallinen lasten ja nuorten luonnonharrastusjärjestö ja se toimii Suomen Luonnonsuojeluliiton jäsenjärjestönä. Luonto-Liitolla on seitsemän piiriä ja kaksi aluejärjestöä. Paikallistasolla piirit ovat toiminnan järjestäjiä. Luontokoulut Luontokoulut tukevat ammattikasvattajia heidän arkipäivän ympäristökasvatustyössä. Hämeenlinnan seudulla toimiva Luontokoulu Ilves tarjoaa luontoelämyksiä ja oppimiskokemuksia koululaisille ja ammattikasvattajille. Luontokoulu Sinitiainen toimii Riihimäen ja Lopen kouluissa ja päiväkodeissa. Luontokoulu on kiertävä eli luontokoulupäivä vietetään luontokoulunopettajan johdolla koulun tai päiväkodin lähiympäristössä tai ennalta sovitussa luontokohteessa. Hyvinkäällä toimii luontokoulu Pikku Tikka. Lahdessa kestävää kehitystä ja kierrätys- ja ympäristöneuvontaa ovat antaneet Patina ja Vanamo -hankkeet. Muu luontoharrastustoiminta Edellä mainittujen tahojen lisäksi tärkeän osan luontoharrastustoiminnasta kattavat luontokerhot, lintuharrastajat, suunnistajat, Martat ym. järjestöt ja yhdistykset, joille metsä on yhtälailla keskeinen 7

10 harrastusympäristö. Heidän vapaaehtoisvoimin tuotu panos lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseen on merkittävä. 4.3 Alueelliset toimijat Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut, Häme-Uusimaa Metsäkeskukset neuvovat ja kouluttavat metsänomistajia metsävarojen käytössä ja hoidossa sekä toteuttavat erilaisia kehittämishankkeita, joilla pyritään edistämään metsien kestävää käyttöä ja yrittäjyyttä. Metsäkeskukset tekevät alueillaan kouluyhteistyötä ja jokaiseen Metsäkeskukseen on nimetty kouluyhteistyövastaava. Häme-Uudellamaalla Metsäkeskus on mukana Metsävisassa ja toimii tiiviissä yhteistyössä paikallisen 4H:n kanssa. Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi on Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson alueen metsänomistajien, jäsenyhdistysten ja jäsenyhteismetsien edunvalvontajärjestö. Liiton tehtäviin kuuluu metsänhoitoyhdistysten palvelujen kehittäminen ja vaikuttaminen eri tasoilla metsätaloutta koskevaan päätöksentekoon. Toimintaa kehitetään mm. koulutuksella, markkinoinnilla ja tiedotuksella sekä yhteisten projektien koordinoinnilla. Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi on alueellisen metsäsertifikaatin hakijataho. Metsänhoitoyhdistykset Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat metsänomistajille palveluja kaikissa metsää koskevissa kysymyksissä puun kasvattamisesta sen markkinointiin saakka. Suomen metsäkeskuksen Häme- Uusimaan alueella toimii 12 metsänhoitoyhdistystä. Mm. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueella toteutetaan Metsätietoa kouluihin -hanketta, joka on järjestänyt mm. koulujen metsäpäiviä, opettajien metsäkursseja ja retkiä, nuorten metsäkursseja ja leirejä sekä tehnyt viisi metsärataa opetuskäyttöön. Metsänhoitoyhdistykset ovat olleet aktiivisesti mukana metsätiimitoiminnassa. Metsähallitus Häme-Uudenmaan alueella sijaitsee eteläisellä Päijänteellä oleva Päijänteen kansallispuisto. Kansallispuisto käsittää viitisenkymmentä rakentamatonta saarta ja luontoa sekä osia asutuista saarista. Puisto soveltuu vesiretkeilyyn ja lähes kaikki puiston alueet ovatkin tavoitettavissa vain vesiteitse. Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot sijaitsevat molemmat Kanta-Hämeessä Tammelassa. Metsähallituksen isännöimä Hämeen luontokeskus Tammelassa tarjoaa tietoa Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistoista, Hämeen Järviylängöstä sekä alueen retkeilyreiteistä. Luontokeskuksen pysyvä näyttely "Kurjen huuto" tutustuttaa kävijät eteläsuomalaiseen suoluontoon. Hämeen luontokeskus tarjoaa myös luonto-ohjelmia sekä koululaisille että alle kouluikäisille. Leirikouluja ja koululaisryhmiä avustetaan luonto-opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Muuta luontotoimintaa on mm. kesäisin järjestettävä lasten luontokerho LEPPIS. Hämeen luontokeskus on ollut mukana metsätiimitoiminnassa. UPM UPM Metsä koostuu kahdesta yksiköstä, Pohjois-Euroopan puunhankinnasta ja metsäliiketoiminnasta. UPM:n Pohjois-Euroopan puunhankinta vastaa puuraaka-aineen ostosta ja hankinnasta Suomesta, Venäjältä ja Baltian maista. UPM:n metsäliiketoiminta vastaa yhtiön metsien hyödyntämisestä ja metsänomistajille tarjottavista monipuolisista metsäpalveluista. Tehtaiden tarvitsemasta puumäärästä valtaosa hankitaan kotimaan yksityismetsistä. Tuotevalikoimaan kuuluvat myös Bonvesta-rantatontit ja -metsäpalstat. UPM:n kannalta on tärkeää, että koulutukseen ja sitä kautta alalle hakeutuu jatkuvasti nuoria ihmisiä. Se edellyttää, että metsäalan ja -teollisuuden houkuttelevuus on eri kouluasteiden piirissä kor- 8

11 kealla tasolla. Tätä tarkoitusta toteutetaan monipuolisella oppilaitosyhteistyöllä, osallistumalla opiskelijatapahtumiin, yritysvierailuilla ja järjestämällä harjoittelu- ja työssäoppimismahdollisuuksia eri aloilla. UPM Metsä tukee yläkoululaisten valtakunnallista Metsävisaa, jota koordinoi Suomen metsäyhdistys. UPM:llä on noin 120 Metsävisa-kummikoulua, joiden palkinnot UPM kustantaa. Palkintojenjaon yhteydessä järjestetään usein metsäaiheinen luento tai metsäretki. UPM Metsä osallistuu myös vuosittain pidettävään, Suomen metsäyhdistyksen koordinoimaan pääkaupunkiseudun koululaisten metsäviikkoon. Lisäksi UPM Metsä järjestää paikallisesti joko itse tai yhteistyössä esimerkiksi 4H:n tai WWF:n kanssa koululaisille metsäretkiä ja -päiviä. UPM Metsällä on myös erillisiä kummikouluja, joiden kanssa tehdään vapaamuotoista yhteistyötä eri paikkakunnilla. UPM Metsä on vuosien aikana työllistänyt ison joukon opiskelijoita ja harjoittelijoita. Moni opiskelija on myös tehnyt opinnäytetyönsä UPM Metsälle. UPM tarjoaa virtuaalisen metsän internetsivustollaan Siellä kerrotaan muun muassa siitä, kuinka metsä uudistetaan hakkuun jälkeen. Sivustolla voi tutustua, miten ja millaisilla laitteilla kantoja nostetaan tai miten luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon puunkorjuun yhteydessä. Stora Enso Metsä Etelä-Suomen hankinta-alue on yksi neljästä maan hankinta-alueesta ja kattaa valtaosan Häme- Uudenmaan metsäkeskusalueesta. Stora Enso Metsä on mukana järjestävänä tahona valtakunnallisessa metsävisassa ja järjestää lisäksi vuosittain metsäpäivän metsänomistajaperheille pääkaupunkiseudulla. Stora Enso Metsä tarjoaa koululaisille TET -harjoittelumahdollisuuksia, sekä työllistää vuosittain vaihtelevan määrän metsäalan harjoittelijoita. Metsäliitto Riihimäen ja Hämeenlinnan hankintapiirit ovat osa Metsäliiton puunhankintaorganisaatiota. Metsäliitto on ollut mukana metsätiimitoiminnassa ja järjestävänä tahona valtakunnallisessa metsävisassa. Lisäksi Metsäliitto järjestää metsänomistajaperheille metsäpäivän joka syksy pääkaupunkiseudulla. Koskisen Koskitukki Oy on Koskisen konsernin puunhankintayritys, jonka ohella Koskitukki Oy vastaa konsernin metsätiloista sekä huolehtii myös useiden yksityisten metsänomistajien metsien hoidosta. Versowood Versowood on Suomen suurin yksityinen sahatavaran tuottaja. Sahatavaran lisäksi yhtiö on erikoistunut jatkojalosteisiin. Vierumäen Teollisuudella on oma puunhankintaorganisaatio, joka hankkii puuta yrityksen tarpeisiin. Paloheimo Wood siirtyi heinäkuussa 2004 yhtiön omistukseen. Metsäntutkimuslaitos Tuusulan Ruotsinkylässä on metsäpolku, jonka varrella voi tutustua monipuolisesti metsien hoitoon ja käyttöön, puulajeihin, metsäluonnon tärkeisiin elinympäristöihin sekä muihin metsiin liittyviin aiheisiin. Metsäpolku on suunnattu ulko- ja kotimaisille vieraille, koululaisille ja muille metsistä kiinnostuneille. 9

12 Etelä-Suomen koneyrittäjät ry Metsäkoneyrittäjät vastaavat noin 95 prosenttisesti metsissä tehtävästä hakkuutyöstä ja lähes 100 prosenttisesti hakatun puutavaran metsäkuljetuksesta tienvarteen jatkokuljetusta varten. Ryhmänä yrittäjäkunta on merkittävä lenkki Suomen metsäteollisuuden puuhuollossa, mutta yksittäisinä yrityksinä ne ovat pieniä. Metsäkoneyritykset ovat metsäalan työntekijöiden suurin työnantajataho. Koneyrittäjät työllistävät itsensä lisäksi noin 3500 työntekijää eli koneenkuljettajaa valtakunnallisesti. Koneyrittäjät ovat olleet mukana metsätiimitoiminnassa. Lisäksi metsä- ja luontokasvatusta tukevat lukuisat muut tahot kuten ympäristökeskus, maaseutukeskus, MTK, paikalliset sahat, pankit, erilaiset säätiöt ja TE-keskukset. 5. Metsä- ja luontokasvatus Suomessa 5.1 Metsäsertifiointi kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään Valtaosa maamme metsistä, yhteensä n. 95 prosenttia, kuuluu Suomen PEFC-metsäsertifioinnin piiriin. PEFC (PEFC Programme for the Endorsement of ForestCertificationschemes) on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, jonka tavoitteena on edistää kokonaisvaltaisesti kestävään kehitykseen perustuvaa metsätaloutta. Sertifioitujen metsien hoidolle asetetaan sertifioinnin mukaiset kriteerit, joiden noudattamista valvoo ulkopuolinen ja riippumaton taho. Suomen PEFCjärjestelmää yläpitää ja kehittää PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi ry. Suomessa metsäsertifiointia on toteutettu vuodesta 1999 lähtien, jolloin ensimmäiset kriteerit hyvästä metsänhoidosta tulivat voimaan. Metsäsertifioinnin kriteerit tarkastetaan viiden vuoden välein, jolloin niitä kehitetään kentältä saadun palautteen mukaisesti. Tällä hetkellä kaikki Suomessa voimassa olevat PEFC-metsäsertifikaatit ovat ryhmäsertifikaatteja. Alueellisten ryhmäsertifikaattien piirissä on yksityisten henkilöiden ja perheiden metsien lisäksi myös mm. kuntien, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja valtion omistamia metsiä. Häme- Uudenmaan alueellisen ryhmäsertifikaatin hakijana toimii Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi. Sertifioinnin toteutumista seuraa alueellinen sertifiointitoimikunta. Lisätietoja: Liitteet Liite 1 Liite 2 Peruskoulun oppilaat ja päättötodistuksen saaneet Häme-Uudenmaan alueella 2012 Luonnonvara-alan koulutusrakenne 10

13 Liite 1. Peruskoulun oppilaat ja päättötodistuksen saaneet Häme-Uudenmaan alueella

14 Liite 2. Luonnonvara-alan koulutusrakenne 12

TOIMENPIDEOHJELMA. Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella

TOIMENPIDEOHJELMA. Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella TOIMENPIDEOHJELMA Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella FFCS sertifiointikriteeri 25 1.5.2012 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 2.1

Lisätiedot

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä:

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä: TOIMENPIDEOHJELMA LASTEN JA NUORTEN METSÄTIETÄMYKSEN EDISTÄMISEKSI SUOMEN METSÄKESKUKSEN ALUEYKSIKÖISSÄ: ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAA, LOUNAIS-SUOMI JA PIRKANMAA 2012 2015 Luonnos: 31.3.2013 PEFC sertifiointikriteeri

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011

TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011 11.7.2012 1 (5) TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC

Lisätiedot

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa 2011 2016 Metsäsertifioinnin kriteeri 2.25: Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään. 3.2.2011 Metsäkeskus Lappi Sisältö 1.

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardi: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 26.10.2012 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011

TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011 TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009, PEFC FI 1004:2009 Arvioinnin

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 15.8.2011 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Metsäsertifioinnin toteutustavat Suomen PEFC-standardi Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC FI 1001:2009 9.11.2009 Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 fax: (09) 5630 329 sähköposti:

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009/Jari Yli-Talonen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry:n yhteistyökumppanit ja yhteistoiminta lähiaikana.

Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry:n yhteistyökumppanit ja yhteistoiminta lähiaikana. Matti Mäkiaho Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry:n yhteistyökumppanit ja yhteistoiminta lähiaikana. 1. Suomen Metsäkeskus / Häme - Uusimaan alueyksikkö ja Suomen Metsäkeskus - Runsaasti yhteistoimintaa tapahtumien

Lisätiedot

Metsissä Mahdollisuus!

Metsissä Mahdollisuus! Metsissä Mahdollisuus! Vuonna 2000 aloitettiin 4H-järjestön toimesta Metsissä Mahdollisuus -hankkeita useiden 4H-piirien alueilla. Tavoitteena on luoda metsä- ja luontoalan yhteistyöverkostoja ja lisätä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Metsäsertifioinnin toteutustavat Suomen PEFC-standardi Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC FI 1001:2009_v2 Versio 2, 18.10.2011 Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 fax: (09) 5630

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Lounais-Hämeen ympäristökasvatusverkosto

Lounais-Hämeen ympäristökasvatusverkosto Lounais-Hämeen ympäristökasvatusverkosto Hämeen luontokeskus Loimi-Hämeen jätehuolto Oy Wahren Keskus/Kuvataidekoulu Hämeen ammattiinstituutti/mustiala Agropolis Oy Maa-ja elintarviketalouden tutkimuskeskus/elonkierto

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja

Lisätiedot

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 1 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Hyväksytty Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 22.10.2014 Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos Sedu Aikuiskoulutus on kunnallinen liikelaitos, joka toteuttaa laadukkaita koulutus- ja konsultointipalveluja sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa 21.1.2014 kello 9.00 Teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti ja tämä näkyy joulukuun

Lisätiedot

3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla

3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla 3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla Osaamisen ja sivistyksen asialla Metsäalan perustutkinto 2001 KESU:t 1995-1999 ja 1999-2004 pohjana

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA

ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA Asiakkaan osallisuus kuntatoimijan näkökulmasta Miten vammaisen asiakkaan ääni kuuluu palveluissa? -työpaja 14.1.2013 Seinäjoki

Lisätiedot

Case esimerkki Hyriasta Osallistamisen onni ja kaiho

Case esimerkki Hyriasta Osallistamisen onni ja kaiho Case esimerkki Hyriasta Osallistamisen onni ja kaiho 1 HYRIA KOULUTUS 5.11.2014 Hyria koulutus Hyria koulutus (Hyria) on Hyvinkään-Riihimäen alueella toimiva ammatillinen oppilaitos, joka tarjoaa nuorten

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Metsäsertifioinnin toteutustavat Suomen PEFC-standardi Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC FI 1001:2009_v3 Versio 3 13.5.2013 Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 fax: (09) 5630 329

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC ja FSC Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 7 Kanta-Häme 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 7.1. KANTA-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Arkimetsän hyvinvointitarjonta

Arkimetsän hyvinvointitarjonta Arkimetsän hyvinvointitarjonta Seminaarin minityöpaja Joel Erkkonen & Kii Korhonen Metsäpäivät 5.11.2015 Messukeskus Työpajan tavoitteet Ideoida yhdessä, mitä voisimme tehdä lisätäksemme hyvinvointitarjontaa

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa!

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009 Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Energiateollisuudessa tarvitaan työntekijöitä! Talouden suhdanteista huolimatta tarvitsemme lämpöä ja sähköä!

Lisätiedot

Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla

Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla Niina Mykrä Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton toiminnanjohtaja LYKE-verkoston koordinaattori Ympäristökasvatuksen polkuja Pirkanmaalla LYKE-verkosto

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta metsäalan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta metsäalan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta metsäalan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen ja osaamisen arvioinnin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2006

TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2006 TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2006 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009

TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE 1 METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE TAUSTAA Hanke perustuu Työvoimaa metsäalalle -hankkeesta saatuihin kokemuksiin ja tuloksiin KOM 2015 tavoitteena parantaa metsäosaamista ja lisätä työvoimaa

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 17 174 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 073 vähemmän (-10,8

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Koulutuskeskus Salpaus

Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on maakunnallinen koulutuksen järjestäjä, kehittäjä ja ylläpitäjä. Koulutuskeskus Salpauksen,

Lisätiedot

TPY:N JÄSENORGANISAATIOT VUONNA 2011 (23.11.2011)

TPY:N JÄSENORGANISAATIOT VUONNA 2011 (23.11.2011) TPY:N JÄSENORGANISAATIOT VUONNA 11 (23.11.11) Finström Hammarland Sund Lumparland Hyvinkää Mäntsälä Myrskylä Lapinjärvi Huittinen Punkalaidun Urjala Kylmäkoski Nousiainen Aura Lieto Tarvasjoki Turku Petäjävesi

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014 AVIn rahoituksella uusia tuulia Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014 Hakuaika 28.2.2014 1 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustuksen tavoitteena on: - erilaisten toimintamallien

Lisätiedot

YRITYSTEN JA ALAN ORGANISAATIOIDEN TARPEET 2012-2015

YRITYSTEN JA ALAN ORGANISAATIOIDEN TARPEET 2012-2015 METSÄALAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI 2012- KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI 2012- Työryhmän kokoonpano: Juha Ojala, MMM (pj) Liisa Saarenmaa, MMM (varapj) Mika Tammilehto, OKM Marja Kokkonen, MMM Ari Eini/Antti

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11. Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön

Lisätiedot

Metsätietojen standardointi

Metsätietojen standardointi 12.3.2014 1 Metsätietojen standardointi Metsätietojen standardointi Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämällä standardointityöllä edistetään metsäalan tietojärjestelmien yhteensopivuutta Standardointi

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue 12.11.2014 2 SMK Strategia Strateginen tavoite 1. Metsäkeskus tuottaa arvoa asiakkuuteen.

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Vapaan sivistystyön laki: Tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus elokuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus elokuu 2015 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus elokuu 2015 Julkaisuvapaa 22.9.2015 kello 9.00 Hämeessä elokuussa työttömänä työnhakijana yli 24 000 henkilöä Kanta- ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus:

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Puutavaran kestävä alkuperä metsäsertifiointi pähkinänkuoressa

Puutavaran kestävä alkuperä metsäsertifiointi pähkinänkuoressa Puutavaran kestävä alkuperä metsäsertifiointi pähkinänkuoressa 27.10.2011 Puupäivä 2011, Wanha Satama Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Yksityismetsien FSC-sertifiointi

Yksityismetsien FSC-sertifiointi Yksityismetsien FSC-sertifiointi Aktiivisen metsänomistajan valinta 1 Toukokuu 2014 FSC (Forest Stewardship Council) eli Hyvän metsänhoidon neuvosto on maailmanlaajuinen jäsenjärjestö - Ympäristön kannalta

Lisätiedot

Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta

Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta Juha Rutanen Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmän sihteeri, Helsingin yliopisto, Ruraliainstituutti, Seinäjoki / Suomen luontoyrittäjyysverkosto

Lisätiedot

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Esimerkkinä metsäsertifiointimerkit 18.1.2011 Vihreät hankinnat haltuun -seminaari Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja -vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2014-2017

Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja -vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2014-2017 Rattailla Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja -vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2014-2017 2 Uusmaalaiset ovat ympäristötietoisia ja viisaita toimijoita. Taustaa ja tavoitteita Rattailla-hankkeessa

Lisätiedot