Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään"

Transkriptio

1 Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Häme-Uudellamaalla Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään Huhtikuu 2013

2 Esipuhe Toimenpideohjelma Kriteeri 25: Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään Tavoite Toiminnan puitteet Toimenpideohjelma metsäosaamisen lisäämiseksi Tavoitteet ja toimenpiteet osa-alueittain kaikissa ikäryhmissä Tavoitteet ja toimenpiteet harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen järjestämiseksi Miten metsä opettaa Häme-Uudellamaalla? Metsäalan koulutus Harrastusjärjestöt Alueelliset toimijat Metsä- ja luontokasvatus Suomessa Metsäsertifiointi kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään Liitteet... 10

3 Esipuhe Tie suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin syntymiseen on pitkälti tukeutunut metsistä saatavan puun käyttöön ja jalostukseen. Vaikka toimintaympäristömme on muuttunut ajan saatossa, metsän merkitys suomalaisille on säilynyt tärkeänä. Metsistä saatava puuraaka-aine on edelleen tärkein uudistuva luonnonvaramme. Tänä päivänä ei ole itsestään selvyys, että lapsilla ja nuorilla olisi selkeä käsitys siitä, minkälainen merkitys maamme metsillä on ollut ja on yhä kulttuurin ja talouden kehittymiseen. Metsänomistajarakenteessa tapahtuva muutos on hidas. Sen osaamme jo nyt sanoa, että tulevat metsänomistajat tarvitsevat neuvontaa yhä enemmän metsän kestävän hoidon turvaamiseksi itse asettamiensa tavoitteiden mukaisesti. Metsäala tarvitsee jatkossakin metsäomaisuuttaan kestävästi käyttäviä metsänomistajia, kuluttajia, jotka ostavat puusta valmistettuja tuotteita sekä ammattitaitoista työvoimaa. Koulumaailma ei yksin pysty kasvattamaan nuoria riittävillä metsätiedoilla, joita jokaisen Suomessa kasvaneen oletetaan hallitsevan. Metsäalalla työskentelevillä sekä harrastusjärjestöillä on entistä suurempi vastuu tietotaidon siirtämisestä ja tuen tarjoamisesta tiedonjanoisille nuorille. Lasten ja nuorten metsätietämyksen edistäminen tukee ja kehittää kestävää monipuolista metsätaloutta ja sen toimintaympäristöä. Metsäalan ollessa vastuullinen biotalouden edelläkävijä Lasten ja nuorten metsä- ja luontotietouden edistämien tulee ottaa huomioon kaikissa metsään liittyvissä prosesseissa. Suomen kansallisessa metsäohjelmassa metsien hyvinvoinnin lisäämisen yhdeksi tavoitteeksi on asetettu lasten ja nuorten metsäsuhteen ja -tiedon kehittyminen. Metsäohjelmassa asetettu vuotuinen tavoite metsällisiin tapahtumiin osallistuvien lasten ja nuorten määrästä on henkilöä. Myös alueellisissa metsäohjelmissa lasten ja nuorten osaamisen kehittämisen tärkeyttä on entisestään korostettu. Metsäsertifioinnin sosiaalisten kriteerien avulla voidaan vaikuttaa niin metsänomistajien kuin suuren yleisönkin tietotasoon metsistämme ja sitä kautta myös mielikuviin. Nuorena omaksutut tiedot ja taidot metsästä lisäävät kykyä hahmottaa suomalainen metsä monipuolisena elementtinä. Tiedot ja taidot lisäävät arvostusta suomalaista metsää ja metsätaloutta kohtaan. Kiinnostuksen lisääntyminen luo alalle uutta innovatiivisuutta ja kykyä ajatella asioita uudella tavalla. Luodaan yhdessä nuorille mahdollisuuksia haastaa metsäala kehittymään ja tarttumaan aktiivisesti tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Sampo Juhajoki Hämeen 4H-piiri, Metsävastaava

4 1. Toimenpideohjelma 1.1 Kriteeri 25: Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään Kriteeri Alueella on ajantasainen toimenpideohjelma, jolla edistetään lasten ja nuorten metsätietämystä. Kriteeriä ei sovelleta metsänhoitoyhdistyskohtaisessa sertifioinnissa. Indikaattorit (mittarit) Alueen merkittävät metsäalan toimijat tarkistavat yhdessä metsäalan nuorisotyöstä ja koulutuksesta vastaavien tahojen kanssa vuoden kuluessa sertifikaatin tarkistamisesta toimenpideohjelman Metsäkeskuksen aloitteesta. Toimenpideohjelman toteuttamisessa pyritään yhteistyöhön myös muiden asiasta kiinnostuneiden, alueella toimivien tahojen kanssa. Toimenpideohjelma sisältää suunnitelman - lasten ja nuorten metsäluontoa, metsänhoitoa ja metsätaloutta koskevan tietämyksen lisäämiseksi; ja - metsäalan ammattiin hakeutuvien ja alalla jo opiskelevien nuorten harjoitteluja työssäoppimispaikkojen järjestämiseksi. Toimenpideohjelmissa määritellään tavoitteet, joiden toteutumista seurataan vuosittain. Metsäsertifiointiin sitoutuneet ja muut toimenpideohjelmien laadinnassa mukana olleet tahot koostavat ja toimittavat tiedot omista tapahtumistaan Metsäkeskukselle. Määritelmät Kriteerin tarkoittamia alueen merkittäviä metsäalan toimijoita ovat muun muassa Metsäkeskus, Metsähallitus, metsänhoitoyhdistykset, metsänomistajien liitto ja puunhankintaorganisaatiot sekä yrittäjä- ja työntekijäjärjestöt. 1.2 Tavoite Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään Suomen metsäkeskuksen Häme-Uudenmaan alueella. Eri metsäalan tahot tukevat koulujen ja harrastusjärjestöjen metsä- ja luontokasvatusta. Keskeisiä kohderyhmiä ovat perusopetuksessa olevat lapset ja nuoret, opettajat, metsäalan opiskelijat sekä harrastusjärjestöjen kautta tavoitettavat lapset ja nuoret. Olemassa olevien maakuntatason toimintamallien lisäksi kehitetään uusia tapoja lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi. 1.3 Toiminnan puitteet Lähtökohtana on, että metsäalan toimijat suhtautuvat positiivisesti ja tukevat metsä- ja luontokasvatusta 1) päiväkodeissa ja esiopetuksessa 2) peruskoulussa 3) järjestöissä 4) oppilaitoksissa Metsäkeskuksen toimialueelle nimetään henkilö Metsäkeskuksesta koordinoimaan toimenpideohjelman toteutusta. Koordinaattorille kuuluu myös toiminnan seuranta ja tarvittaessa metsävastaavien toiminnan tukeminen. Maakunnan koordinaattorin tukena toimii sertifiointitoimikunta, joka seuraa toiminnan edistymistä Tavoitteena on, että Metsäkeskusalueen jokaisesta kunnasta tulee metsävastaava, joista muodostuu metsävastaavaverkosto. Verkoston pohjana ovat ne henkilöt ja tahot, jotka ovat jo aiemmin tehneet metsäkasvatusta. Metsävastaavalla on tiedossa oman kunnan tai alueen resurssit olla tukena koulujen, järjestöjen ja oppilaitosten metsä- ja luontokasvatuksessa. Metsävastaavan tulee olla ajan tasalla kunnan tai alueen metsä- ja luontokasvatuksen resursseista ja koordinoida toimintaa. Metsävastaava myös raportoi alueen tapahtumista maakunnan koordinaattorille. 2

5 1.3.4 Tarjotaan kohderyhmille sellaisia kohdassa 1.4. ja 1.5. olevia toimintamuotoja, jotka ko. kunnan alueella ovat mahdollisia (esim. metsätiimitoiminta, minun puuni -kampanja, metsävisa, metsäpäivät, tapahtumat, kurssit, vierailut, retket TET-, työssäoppimis- ja harjoittelupaikat). Yhteistyössä toimijoiden kanssa toteutetaan myös mahdollisia uusia toimintamuotoja. 2. Toimenpideohjelma metsäosaamisen lisäämiseksi Opetushallituksen ja Suomen Metsäyhdistyksen laatima metsä- ja luonto-opetuksen malli perustuu kuuteen eri osa-alueeseen: metsäluonto, metsän antimet ja virkistyskäyttö, metsäluonnon suojelu, metsätalous ja metsänhoito, puun käyttö ja jalostus sekä metsä ja kulttuuri. Lasten ja nuorten metsä- ja luonto-opetus rakentuu eri ikäryhmien tavoitetasoista. Varhaiskasvatuksessa sekä 1. ja 2. luokalla metsä- ja luonto-opetus painottuu metsässä saataviin kokemuksiin ja elämyksiin. 3. luokalta alkaen painotus siirtyy tiedon ja taidon antamiseen. Valtakunnallisen Oppimispolun mallin mukaisissa teemapäivissä käytettävä ikäryhmittäinen jako ja tavoitetasot: Varhaiskasvatus: kokemukset ja elämykset Perusopetus 1-2: kokemukset ja elämykset Perusopetus 3-6 luokat: tieto ja taito, toiminnallisuus Perusopetus 7-9 luokat: tieto ja taito, toiminnallisuus ryhmissä Lukio: tieto ja taito, toiminnallisuus ryhmissä, yksilöllinen suoriutuminen Metsäalan opiskelijat: ammatillinen tieto ja taito, yksilöllinen suoriutuminen ja vastuunotto 2.1 Tavoitteet ja toimenpiteet osa-alueittain kaikissa ikäryhmissä Metsäluonto Tavoite: Lapset ja nuoret osaavat liikkua metsässä, kiinnostus metsään ekosysteeminä lisääntyy ja metsän eliölajien tuntemus paranee. Metsän antimet ja virkistyskäyttö Tavoite: Tieto metsän keruutuotteista ja riistaeläimistä lisääntyy. Metsän virkistyskäytön vastuulliset jokamiehen oikeudet tunnetaan. Metsäluonnon suojelu Tavoite: Metsäluonnon suojelun tarkoitus ja vaikutukset ymmärretään ja käsitteistö selkiytyy. Ympäristön suojelulla tarkoitetaan tässä uusiutuvan luonnonvaran kestävää käyttöä, kierrätystä sekä kulutusta. Tavoitteena on ymmärtää uusiutuvan energianlähteen merkitys ympäristön suojelussa. Metsätalous ja metsänhoito Tavoite: Metsätalouden merkitys Suomen kansantaloudessa ymmärretään. Puun kasvatuksen ja korjuun ketju tunnetaan ja metsien hyödyntäminen uusiutuvana luonnonvarana ymmärretään. Metsätalouden ammatit tunnetaan ja niihin hakeutuminen on aktiivista ja tarpeisiin riittävää. Puun käyttö ja jalostus sekä ympäristön suojelu Tavoite: Puun merkitys eri tuotteiden raaka-aineena ymmärretään. Tieto metsäteollisuuden merkityksestä maamme vientituloihin ja työllisyyteen lisääntyy. Metsä ja kulttuuri Tavoite: Osana Suomen kulttuuriperintöä oleva metsänkäytön historian tuntemus lisääntyy. Lisäksi osataan hyödyntää metsän mahdollisuuksia taideaineissa. Toimenpiteet: 3

6 Metsäteemapäiviä järjestetään eri ikäryhmille. Teemapäivien ohjelmaa tarkennetaan ed. tavoitteiden mukaiseksi. Lähialueen valmiita luontopolkuja hyödynnetään, tietoa niistä välitetään kouluille ja niiden kohdeselostuksia täydennetään. Oppitunteja pidetään kouluilla ja leirikouluissa. Opettajia kutsutaan metsänomistajille ja toimihenkilöille järjestettäviin koulutustilaisuuksiin. Järjestetään ammattiesittelyjä ja tutustumiskäyntejä metsäalan oppilaitoksiin. Tutustumiskäyntejä järjestetään teollisuuslaitoksiin. Metsäteollisuuden tuotteiden materiaalinäytteitä jaetaan kouluihin. Metsävisa järjestetään vuosittain alueella. 3 Tavoitteet ja toimenpiteet harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen järjestämiseksi Tavoite: Metsäalalle hakeutuville nuorille pyritään tarjoamaan harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja. Toimenpiteet: Oppilaitoksille lähetetään metsäalan toimijoiden yhteystiedot. Oppilaitokset käyvät yhteistyökeskustelut työnantajien kanssa, jossa sovitaan puite määrät ja tarjottavien töiden sisältö. 4 Miten metsä opettaa Häme-Uudellamaalla? Kriteerin 25:n mukainen toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämisestä laaditaan Suomen metsäkeskuksen jokaisella alueella, jolloin ohjelman toiminta-alue määräytyy sen mukaisesti. Häme-Uudenmaan toimialue sijaitsee neljän maakunnan alueella; Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Uudenmaan sekä Itä-Uudenmaan. Kaikki Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnat kuuluvat Häme-Uudenmaan alueeseen. Uudenmaan 22 kunnasta 10 kuuluu Häme-Uudenmaan alueeseen ja Itä-Uudenmaan 10 kunnasta 3. Kuntia Metsäkeskus Häme-Uudenmaan alueella on yhteensä 35 ja ne jakaantuvat maakunnittain seuraavasti: 4

7 Itä-Uusimaa: Askola, Myrskylä, Pukkila. Kanta-Häme: Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä. Päijät-Häme: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä. Uusimaa: Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Vihti. 4.1 Metsäalan koulutus Metsäalan koulutuksen eri koulutusasteet ja -muodot ylläpitävät suomalaista metsäosaamista ja takaavat alalle ammattitaitoista työväkeä. Metsäalalla tarkoitetaan useimmiten sitä osaa metsäklusterin toiminnasta, mikä sijoittuu metsien hoidon ja puutavaran sekä metsän muiden tuotteiden käyttö- ja jalostuspaikalle toimittamisen välille. Metsäalan perinteisiä päätuotteita ovat puutavaralajit eri käyttö ja -jalostustarkoituksiin, energiapuu sekä turve. Viime aikoina yhä enemmän rinnalle ovat nousseet moninaiset keräilytuotteet, riista sekä virkistyskäytön aineettomat tuotteet ja palvelut. Metsäalan tyypillisiä ammatteja ovat mm. metsurit, metsäkoneenkuljettajat ja -asentajat, metsäluonnonhoitajat, taimitarhatyöntekijät, puutavara-auton kuljettajat, metsäsuunnittelijat ja esimiestehtävissä toimivat metsätalousinsinöörit ja metsänhoitajat. Alan yrittäjiä ovat mm. metsäkoneyrittäjät, metsäpalveluyrittäjät sekä puuenergiayrittäjät. Metsäalan läheisiä koulutussuuntia ovat luontoja ympäristöalan koulutusohjelmat. Liitteessä 2 on lueteltu metsäalan sekä luonto- ja ympäristöalan eri koulutusohjelmat ja tutkintonimikkeet, jotka tällä hetkellä ovat käytössä. Luonnonvara-alan koulutusta tarjoavat Häme-Uudellamaalla seuraavat oppilaitokset: 5

8 Hyria on toisen asteen ammatillinen oppilaitos, jossa voi opiskella metsäalan sekä luonto- ja ympäristöalan perustutkinnot. Metsäalalta valmistuu metsäluonnonhoitajia ja metsureita sekä luontoja ympäristöalalta luontoyrittäjiä ja ympäristönhoitajia. Lisäksi opistossa voi suorittaa myös metsätalousyrittäjän sekä arboristin ammattitutkinnot. Opistolta saa myös keruutuotetarkastajan koulutusta sekä luonnonmateriaalien käytön kursseja. Lisäksi metsänomistajat voivat suorittaa opistolla metsätaloustutkinnon. Koulutuskeskus Salpaus on toisen asteen ammatillista opetusta antava oppilaitos, jossa annetaan luonto- ja ympäristöalan peruskoulutusta. Salpauksesta voi valmistua luontoyrittäjäksi tai ympäristönhoitajaksi. Keuda-ammattiopisto on toisen asteen ammatillinen oppilaitos, jossa voi opiskella luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon suuntautumisvaihtoehtona luontoyrittäjä. Hämeen ammatti-instituutti on ammattilista perusopetusta antava toisen asteen oppilaitos. Evolla opiskellaan metsäalan perustutkintoa, josta valmistutaan metsureiksi tai metsäluonnonhoitajiksi. Hämeen ammattikorkeakoulu Evolla on pitkät perinteet metsäalan opetuksessa. Evolla opiskellaan metsäalan perustutkintoa metsätalouden sekä metsäenergian tuotannon koulutusohjelmissa. Opetusta järjestetään nuorisolle ja aikuisille (monimuoto). Evolta valmistutaan metsurimetsäpalvelujen tuottajiksi ja metsäenergian tuottajiksi. Hämeen ammatti-instituutti järjestää myös metsämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Lähteet: oppilaitokset 4.2 Harrastusjärjestöt Etelä-Suomen 4H-piiri 4H-järjestön metsä- ja luontokasvatuksen tavoitteena on lasten ja nuorten metsä- ja luontotietouden lisääminen sekä metsään liittyvien harrastus- ja työmahdollisuuksien tarjoaminen. Lisäksi tavoitteena on antaa lapsille ja nuorille monipuolinen kuva suomalaisesta metsäluonnosta ja metsätaloudesta. 4H kokoaa yhteen metsä- ja luontoalan ammattilaiset, harrastajat ja opettajat 4H-Metsätiimeiksi. Paikallinen 4H-Metsätiimi voi järjestää kouluyhteistyönä nuorille mm. metsäteemapäiviä, metsäretkiä, luontopolkuja, metsäisiä teemakerhoja ja yritysvierailuja. Metsätiimeissä toimii laaja joukko eri metsä- ja luontoalan osaajia. Toimijoita on sekä paikallisista että maakunnallisista organisaatioista. 4H toimii verkoston koolle kutsujana sekä organisoijana. Metsätiimeissä toimivat saavat verkoston avulla kontaktin tärkeisiin kohderyhmiin, eli lapsiin ja nuoriin sekä kouluihin. Yhdessä tuomme lisäarvoa kouluopetukseen sekä annamme nuorille virikkeitä vapaa-aikaan, harrastuksiin ja ammatinvalintaan. 4H-Metsätiimiin pääsee mukaan ottamalla yhteyden paikalliseen 4H-yhdistykseen (www.4h.fi). Hämeen ja Uudenmaan partiopiiri Uudenmaan partiopiiriin kuuluu 55 lippukuntaa. Luonnossa toimiminen on osa partiomenetelmää ja siksi keskeinen kasvatus- ja koulutusympäristö. Partion retkeily- ja luontotoiminnan periaatteiden mukaisesti luonnossa tapahtuvan partiotoiminnan tavoitteena on opastaa partiolaista omien kokemusten ja elämysten kautta arvostamaan monimuotoista luontoa ja ymmärtämää, että luonto on hänen olemassaolonsa perusta. Hämeen partiopiiriin kuuluu 130 lippukuntaa, joista Metsäkeskuksen aluerajojen mukaan Häme- Uudellemaalle kuuluu 20 kunnan lippukunnat. 6

9 Etelä-Hämeen ja Uudenmaan riistanhoitopiirit Etelä-Hämeen riistanhoitopiirin alueella toimiin 14 riistanhoitoyhdistystä ja Uudenmaan piirin alueella 30 yhdistystä. Riistanhoitopiiri toimii alueellisena metsästysviranomaisena, joka antaa metsästystä ja riistanhoitoa koskevaa koulutusta ja neuvontaa, edistää ja avustaa riistanhoitoa, ohjaa ja valvoo alueensa riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja suorittaa maa- ja metsätalousministeriön ja Metsästäjäin keskusjärjestön sille määräämät tehtävät. Suomen Ladun paikallisyhdistyksen Häme-Uudellamaalla Suomen Latu ry on yli luonnossa liikkujan kattojärjestö, jonka tavoitteena on suomalaisen ulkoilu- ja luontoharrastuksen lisääminen. Suomen Ladulla on eri puolella Suomea yli 220 paikallisyhdistystä, jotka järjestävät retkeilyyn sekä muuhun luonnossa liikkumiseen liittyvää koulutusta, tempauksia, leirejä ja kursseja. Metsämörri-koulutus on lapsille suunnattua luonnossa liikkumistoimintaa, jolla pyritään elämysten ja omakohtaisten kokemusten avulla saamaan lapset kiintymään luontoon. Suomen Latu kouluttaa toiminnan toteuttajiksi vuosittain satoja Metsämörri-ohjaajia. Erityisesti päivähoitopaikoissa Metsämörri-toiminta on saavuttanut suuren suosion. Häme- Uudenmaan alueella toimii 21 paikallisyhdistystä. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri Suomen luonnonsuojeluliitto on vapaaehtoisen luonnon- ja ympäristönsuojelun kansalaisjärjestö, jonka toiminta on maakunnallisesti jakautunut 15 luonnonsuojelupiiriin ja edelleen yli 200 paikallisyhdistykseen. Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin alueella toimii 24 jäsenyhdistystä ja Etelä- Hämeen luonnonsuojelupiirin alueella 13 jäsenyhdistystä. WWF WWF on maailman suurin riippumaton ympäristöjärjestö, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyminen. WWF:n toimintamuotoja ovat käytännönläheiset kenttäprojektit sekä yleinen ympäristövalistus. Naturewatch on WWF:n ympäristökasvatusohjelma kouluille, päiväkodeille tai mille tahansa yhteisölle, joka on kiinnostunut luonnon ja ympäristön tarkkailusta. Luonto-Liitto Luonto-Liitto on valtakunnallinen lasten ja nuorten luonnonharrastusjärjestö ja se toimii Suomen Luonnonsuojeluliiton jäsenjärjestönä. Luonto-Liitolla on seitsemän piiriä ja kaksi aluejärjestöä. Paikallistasolla piirit ovat toiminnan järjestäjiä. Luontokoulut Luontokoulut tukevat ammattikasvattajia heidän arkipäivän ympäristökasvatustyössä. Hämeenlinnan seudulla toimiva Luontokoulu Ilves tarjoaa luontoelämyksiä ja oppimiskokemuksia koululaisille ja ammattikasvattajille. Luontokoulu Sinitiainen toimii Riihimäen ja Lopen kouluissa ja päiväkodeissa. Luontokoulu on kiertävä eli luontokoulupäivä vietetään luontokoulunopettajan johdolla koulun tai päiväkodin lähiympäristössä tai ennalta sovitussa luontokohteessa. Hyvinkäällä toimii luontokoulu Pikku Tikka. Lahdessa kestävää kehitystä ja kierrätys- ja ympäristöneuvontaa ovat antaneet Patina ja Vanamo -hankkeet. Muu luontoharrastustoiminta Edellä mainittujen tahojen lisäksi tärkeän osan luontoharrastustoiminnasta kattavat luontokerhot, lintuharrastajat, suunnistajat, Martat ym. järjestöt ja yhdistykset, joille metsä on yhtälailla keskeinen 7

10 harrastusympäristö. Heidän vapaaehtoisvoimin tuotu panos lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseen on merkittävä. 4.3 Alueelliset toimijat Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut, Häme-Uusimaa Metsäkeskukset neuvovat ja kouluttavat metsänomistajia metsävarojen käytössä ja hoidossa sekä toteuttavat erilaisia kehittämishankkeita, joilla pyritään edistämään metsien kestävää käyttöä ja yrittäjyyttä. Metsäkeskukset tekevät alueillaan kouluyhteistyötä ja jokaiseen Metsäkeskukseen on nimetty kouluyhteistyövastaava. Häme-Uudellamaalla Metsäkeskus on mukana Metsävisassa ja toimii tiiviissä yhteistyössä paikallisen 4H:n kanssa. Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi on Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson alueen metsänomistajien, jäsenyhdistysten ja jäsenyhteismetsien edunvalvontajärjestö. Liiton tehtäviin kuuluu metsänhoitoyhdistysten palvelujen kehittäminen ja vaikuttaminen eri tasoilla metsätaloutta koskevaan päätöksentekoon. Toimintaa kehitetään mm. koulutuksella, markkinoinnilla ja tiedotuksella sekä yhteisten projektien koordinoinnilla. Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi on alueellisen metsäsertifikaatin hakijataho. Metsänhoitoyhdistykset Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat metsänomistajille palveluja kaikissa metsää koskevissa kysymyksissä puun kasvattamisesta sen markkinointiin saakka. Suomen metsäkeskuksen Häme- Uusimaan alueella toimii 12 metsänhoitoyhdistystä. Mm. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueella toteutetaan Metsätietoa kouluihin -hanketta, joka on järjestänyt mm. koulujen metsäpäiviä, opettajien metsäkursseja ja retkiä, nuorten metsäkursseja ja leirejä sekä tehnyt viisi metsärataa opetuskäyttöön. Metsänhoitoyhdistykset ovat olleet aktiivisesti mukana metsätiimitoiminnassa. Metsähallitus Häme-Uudenmaan alueella sijaitsee eteläisellä Päijänteellä oleva Päijänteen kansallispuisto. Kansallispuisto käsittää viitisenkymmentä rakentamatonta saarta ja luontoa sekä osia asutuista saarista. Puisto soveltuu vesiretkeilyyn ja lähes kaikki puiston alueet ovatkin tavoitettavissa vain vesiteitse. Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot sijaitsevat molemmat Kanta-Hämeessä Tammelassa. Metsähallituksen isännöimä Hämeen luontokeskus Tammelassa tarjoaa tietoa Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistoista, Hämeen Järviylängöstä sekä alueen retkeilyreiteistä. Luontokeskuksen pysyvä näyttely "Kurjen huuto" tutustuttaa kävijät eteläsuomalaiseen suoluontoon. Hämeen luontokeskus tarjoaa myös luonto-ohjelmia sekä koululaisille että alle kouluikäisille. Leirikouluja ja koululaisryhmiä avustetaan luonto-opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Muuta luontotoimintaa on mm. kesäisin järjestettävä lasten luontokerho LEPPIS. Hämeen luontokeskus on ollut mukana metsätiimitoiminnassa. UPM UPM Metsä koostuu kahdesta yksiköstä, Pohjois-Euroopan puunhankinnasta ja metsäliiketoiminnasta. UPM:n Pohjois-Euroopan puunhankinta vastaa puuraaka-aineen ostosta ja hankinnasta Suomesta, Venäjältä ja Baltian maista. UPM:n metsäliiketoiminta vastaa yhtiön metsien hyödyntämisestä ja metsänomistajille tarjottavista monipuolisista metsäpalveluista. Tehtaiden tarvitsemasta puumäärästä valtaosa hankitaan kotimaan yksityismetsistä. Tuotevalikoimaan kuuluvat myös Bonvesta-rantatontit ja -metsäpalstat. UPM:n kannalta on tärkeää, että koulutukseen ja sitä kautta alalle hakeutuu jatkuvasti nuoria ihmisiä. Se edellyttää, että metsäalan ja -teollisuuden houkuttelevuus on eri kouluasteiden piirissä kor- 8

11 kealla tasolla. Tätä tarkoitusta toteutetaan monipuolisella oppilaitosyhteistyöllä, osallistumalla opiskelijatapahtumiin, yritysvierailuilla ja järjestämällä harjoittelu- ja työssäoppimismahdollisuuksia eri aloilla. UPM Metsä tukee yläkoululaisten valtakunnallista Metsävisaa, jota koordinoi Suomen metsäyhdistys. UPM:llä on noin 120 Metsävisa-kummikoulua, joiden palkinnot UPM kustantaa. Palkintojenjaon yhteydessä järjestetään usein metsäaiheinen luento tai metsäretki. UPM Metsä osallistuu myös vuosittain pidettävään, Suomen metsäyhdistyksen koordinoimaan pääkaupunkiseudun koululaisten metsäviikkoon. Lisäksi UPM Metsä järjestää paikallisesti joko itse tai yhteistyössä esimerkiksi 4H:n tai WWF:n kanssa koululaisille metsäretkiä ja -päiviä. UPM Metsällä on myös erillisiä kummikouluja, joiden kanssa tehdään vapaamuotoista yhteistyötä eri paikkakunnilla. UPM Metsä on vuosien aikana työllistänyt ison joukon opiskelijoita ja harjoittelijoita. Moni opiskelija on myös tehnyt opinnäytetyönsä UPM Metsälle. UPM tarjoaa virtuaalisen metsän internetsivustollaan Siellä kerrotaan muun muassa siitä, kuinka metsä uudistetaan hakkuun jälkeen. Sivustolla voi tutustua, miten ja millaisilla laitteilla kantoja nostetaan tai miten luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon puunkorjuun yhteydessä. Stora Enso Metsä Etelä-Suomen hankinta-alue on yksi neljästä maan hankinta-alueesta ja kattaa valtaosan Häme- Uudenmaan metsäkeskusalueesta. Stora Enso Metsä on mukana järjestävänä tahona valtakunnallisessa metsävisassa ja järjestää lisäksi vuosittain metsäpäivän metsänomistajaperheille pääkaupunkiseudulla. Stora Enso Metsä tarjoaa koululaisille TET -harjoittelumahdollisuuksia, sekä työllistää vuosittain vaihtelevan määrän metsäalan harjoittelijoita. Metsäliitto Riihimäen ja Hämeenlinnan hankintapiirit ovat osa Metsäliiton puunhankintaorganisaatiota. Metsäliitto on ollut mukana metsätiimitoiminnassa ja järjestävänä tahona valtakunnallisessa metsävisassa. Lisäksi Metsäliitto järjestää metsänomistajaperheille metsäpäivän joka syksy pääkaupunkiseudulla. Koskisen Koskitukki Oy on Koskisen konsernin puunhankintayritys, jonka ohella Koskitukki Oy vastaa konsernin metsätiloista sekä huolehtii myös useiden yksityisten metsänomistajien metsien hoidosta. Versowood Versowood on Suomen suurin yksityinen sahatavaran tuottaja. Sahatavaran lisäksi yhtiö on erikoistunut jatkojalosteisiin. Vierumäen Teollisuudella on oma puunhankintaorganisaatio, joka hankkii puuta yrityksen tarpeisiin. Paloheimo Wood siirtyi heinäkuussa 2004 yhtiön omistukseen. Metsäntutkimuslaitos Tuusulan Ruotsinkylässä on metsäpolku, jonka varrella voi tutustua monipuolisesti metsien hoitoon ja käyttöön, puulajeihin, metsäluonnon tärkeisiin elinympäristöihin sekä muihin metsiin liittyviin aiheisiin. Metsäpolku on suunnattu ulko- ja kotimaisille vieraille, koululaisille ja muille metsistä kiinnostuneille. 9

12 Etelä-Suomen koneyrittäjät ry Metsäkoneyrittäjät vastaavat noin 95 prosenttisesti metsissä tehtävästä hakkuutyöstä ja lähes 100 prosenttisesti hakatun puutavaran metsäkuljetuksesta tienvarteen jatkokuljetusta varten. Ryhmänä yrittäjäkunta on merkittävä lenkki Suomen metsäteollisuuden puuhuollossa, mutta yksittäisinä yrityksinä ne ovat pieniä. Metsäkoneyritykset ovat metsäalan työntekijöiden suurin työnantajataho. Koneyrittäjät työllistävät itsensä lisäksi noin 3500 työntekijää eli koneenkuljettajaa valtakunnallisesti. Koneyrittäjät ovat olleet mukana metsätiimitoiminnassa. Lisäksi metsä- ja luontokasvatusta tukevat lukuisat muut tahot kuten ympäristökeskus, maaseutukeskus, MTK, paikalliset sahat, pankit, erilaiset säätiöt ja TE-keskukset. 5. Metsä- ja luontokasvatus Suomessa 5.1 Metsäsertifiointi kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään Valtaosa maamme metsistä, yhteensä n. 95 prosenttia, kuuluu Suomen PEFC-metsäsertifioinnin piiriin. PEFC (PEFC Programme for the Endorsement of ForestCertificationschemes) on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, jonka tavoitteena on edistää kokonaisvaltaisesti kestävään kehitykseen perustuvaa metsätaloutta. Sertifioitujen metsien hoidolle asetetaan sertifioinnin mukaiset kriteerit, joiden noudattamista valvoo ulkopuolinen ja riippumaton taho. Suomen PEFCjärjestelmää yläpitää ja kehittää PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi ry. Suomessa metsäsertifiointia on toteutettu vuodesta 1999 lähtien, jolloin ensimmäiset kriteerit hyvästä metsänhoidosta tulivat voimaan. Metsäsertifioinnin kriteerit tarkastetaan viiden vuoden välein, jolloin niitä kehitetään kentältä saadun palautteen mukaisesti. Tällä hetkellä kaikki Suomessa voimassa olevat PEFC-metsäsertifikaatit ovat ryhmäsertifikaatteja. Alueellisten ryhmäsertifikaattien piirissä on yksityisten henkilöiden ja perheiden metsien lisäksi myös mm. kuntien, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja valtion omistamia metsiä. Häme- Uudenmaan alueellisen ryhmäsertifikaatin hakijana toimii Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi. Sertifioinnin toteutumista seuraa alueellinen sertifiointitoimikunta. Lisätietoja: Liitteet Liite 1 Liite 2 Peruskoulun oppilaat ja päättötodistuksen saaneet Häme-Uudenmaan alueella 2012 Luonnonvara-alan koulutusrakenne 10

13 Liite 1. Peruskoulun oppilaat ja päättötodistuksen saaneet Häme-Uudenmaan alueella

14 Liite 2. Luonnonvara-alan koulutusrakenne 12

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme lokakuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme lokakuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme lokakuu 2016 Päivitetty 22.11.2016/Sanna Paakkunainen Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2011 2016 2 Hämeen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, joulukuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, joulukuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, joulukuu 2015 TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 27.1.2016/Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella

Lisätiedot

ELY-keskuksen nuorisotoimen puheenvuoro nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämisestä

ELY-keskuksen nuorisotoimen puheenvuoro nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämisestä ELY-keskuksen nuorisotoimen puheenvuoro nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämisestä Alueellisen nuorisotoimen nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämispäivä Tiina Mattila

Lisätiedot

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme kesäkuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme kesäkuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme kesäkuu 2016 Päivitetty 26.07.2016/Sanna Paakkunainen Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2011 2016 Hämeen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme syyskuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme syyskuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme syyskuu 2016 Päivitetty 25.10.2016/Sari Teimola Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2011 2016 30 000 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä heinäkuussa TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä heinäkuussa TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä heinäkuussa 2015 Päivitetty 25.08.2015/Sari Teimola Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2010 2015

Lisätiedot

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, huhtikuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, huhtikuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, huhtikuu 2016 TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 24.5.2016/Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä joulukuussa TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 20.1.

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä joulukuussa TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 20.1. Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä joulukuussa 2014 Päivitetty 20.1.2015/SariTeimola Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Päivitetty 21.07./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Päivitetty 22.12./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Päivitetty 27.01.2016/Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, maaliskuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, maaliskuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, maaliskuu 2016 TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 26.4.2016/Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Päivitetty 26.07./Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä Marraskuu 2016 TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 20.12.2016 / Hämeen ELY-keskus, Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen

Lisätiedot

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, syyskuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty / Hämeen ELY-keskus, Sanna Paakkunainen

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, syyskuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty / Hämeen ELY-keskus, Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, syyskuu 2016 TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 25.10.2016 / Hämeen ELY-keskus, Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Päivitetty 26.1.2017/Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa lokakuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa lokakuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa lokakuu Päivitetty 22.11./Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Päivitetty 20.12./Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa 24.7.2012 klo 9.00 Kesäkaudelle ominainen työttömyyden kasvu näkyi kesäkuussa Kanta- ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Teimola Sari

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Teimola Sari Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Päivitetty 20.09./Teimola Sari Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Päivitetty 25.08./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Hämeen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Hämeen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Hämeen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Lahti 21.8.2015 Antti Ihalainen Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Huhtikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Huhtikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Päivitetty 27.05./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Lounais-Hämeen ympäristökasvatusverkosto

Lounais-Hämeen ympäristökasvatusverkosto Lounais-Hämeen ympäristökasvatusverkosto Hämeen luontokeskus Loimi-Hämeen jätehuolto Oy Wahren Keskus/Kuvataidekoulu Hämeen ammattiinstituutti/mustiala Agropolis Oy Maa-ja elintarviketalouden tutkimuskeskus/elonkierto

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Päivitetty 23.7./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Päivitetty 24.03./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Päivitetty 22.03./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu 2013 Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % = Alle 25-vuotiaiden kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyyden ylittävien osuus

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvlk/social- och hälsovårdsutsk

Sosiaali- ja terveysvlk/social- och hälsovårdsutsk 7/2015 1 Kokouskutsu Möteskallelse Päivämäärä Datum Klo Kl. 17:0 Paikka Plats Kuntala, kunnanhallituksen kokoushuone / Sockengården, kommunstyrelsens mötesrum Sipoossa Sibbo 18.11.2015 Pöytäkirja nähtävänä

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa huhtikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa huhtikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa huhtikuu 2013 Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % = Alle 25-vuotiaiden kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyyden ylittävien osuus

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta en ELY-keskuksessa Päivitetty 23.12./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla

Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla Niina Mykrä Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton toiminnanjohtaja LYKE-verkoston koordinaattori Ympäristökasvatuksen polkuja Pirkanmaalla LYKE-verkosto

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KESKI-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KESKI-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KESKI-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009,

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä heinäkuussa TEM/Työnvälitystilastot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä heinäkuussa TEM/Työnvälitystilastot Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat essä heinäkuussa 2013 Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat heinäkuun 2013 lopussa (, koko maa) Tilanne heinäkuun lopussa en ELY

Lisätiedot

Forssan seudun Green Care - klusterihanke

Forssan seudun Green Care - klusterihanke Forssan seudun Green Care - klusterihanke 2016 2017 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Forssa Museo Militarian Tykkihalli, Linnankasarmi, Hämeenlinna

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen 24.5.2016 PEFC Suomi Auvo Kaivola Mikä PEFC on? PEFC Council globaali, voittoa tavoittelematon kansallisesti kehitettyjen metsäsertifiointijärjestelmien

Lisätiedot

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/ PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/02-1-01 PEFC lyhyesti Kuva: Scandinavian StockPhoto/gunnar3000 PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) on kansainvälinen

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

22 Minna Kamula 1 November 2012

22 Minna Kamula 1 November 2012 22 Minna Kamula 1 Organisaation ensiaskeleet kohti kestävää kehitystä Liiketalouden yksikkö 21.11.2012 Seminaarin ohjelma 12:30 13:00 Kahvitarjoilu 13:00 13:05 Tilaisuuden avaus, yksikönjohtaja Päivi Vesala

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Harri Karjalainen Neuvotteleva virkamies 13.4.2011 Helsinki Harri Karjalainen, Ympäristöministeriö, Kuntametsät asukkaiden ja

Lisätiedot

MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ?

MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ? MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ? Puu sitoo hiiltä ja hillitsee ilmastonmuutosta. Puu korvaa uusiutumattomia raaka-aineita. Metsäteollisuus on Suomen suurin vientiala, tuo n. 20 % vientituloista. Suomesta

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Lokkiposti. Porvoon luontokoulun uutiskirje varhaiskasvattajille. kevätlukukausi 2017 *****

Lokkiposti. Porvoon luontokoulun uutiskirje varhaiskasvattajille. kevätlukukausi 2017 ***** Lokkiposti Porvoon luontokoulun uutiskirje varhaiskasvattajille kevätlukukausi 2017 ***** Uutiskirjeestä lähetetään päiväkoteihin yksi kappale. Laitathan kirjeen näkyvälle paikalle kiitos! Kirje on myös

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2013 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA

20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA 20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA 12/2016 JONKUN PITÄISI JAKAA TIETOA METSIEN MONIPUOLISESTA KÄYTÖSTÄ KOULULAISILLE JA OPETTAJILLE KERTOA METSÄALASTA PÄÄTTÄJILLE JA VAIKUTTAJILLE MILLÄ RAHALLA?...SAADA MAHDOLLISIMMAN

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Lokakuu 2009 Tilannekatsaus:

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Lokakuu 2009 Tilannekatsaus: Julkaistavissa 24.11.2009 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Lokakuu 2009 Tilannekatsaus: www.te-keskus.fi/hame TYÖTTÖMYYS KASVOI EDELLEEN LOKAKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen TE-keskuksen

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016 PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, I/2014

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, I/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, I/2014 Pulaa hakijoista vain muutamassa ammattinimikkeessä Hämeen työ- ja elinkeinotoimistossa on helmikuussa tehty arvio

Lisätiedot

Hiihtomuseon auditorio Anjariitta Carlson

Hiihtomuseon auditorio Anjariitta Carlson Hiihtomuseon auditorio 6.5.2013 Anjariitta Carlson Yhteistoimintasopimuksen (2013-2016) tarkoitus: kehittää kunnallisia sivistyspalveluita yhteistyössä, ennakoiden ja osaamisresurssia jakamalla yhteneväisen

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Lokkiposti. Porvoon luontokoulun uutiskirje kouluille. kevätlukukausi 2017 *****

Lokkiposti. Porvoon luontokoulun uutiskirje kouluille. kevätlukukausi 2017 ***** Lokkiposti Porvoon luontokoulun uutiskirje kouluille kevätlukukausi 2017 ***** Uutiskirjeestä lähetetään kouluihin yksi kappale. Laitathan kirjeen näkyvälle paikalle kiitos! Kirje on myös luontokoulun

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Ohjaushenkilöstön kevättapaaminen Arja Inkiläinen

Ohjaushenkilöstön kevättapaaminen Arja Inkiläinen Ohjaushenkilöstön kevättapaaminen 15.4.2016 Arja Inkiläinen Koulutustarjonta ja hakijamäärä Koulutuskeskus Salpauksessa 2016/2015 Peruskoulupohjaiset koulutukset 2289/2559 hakijaa 30 tutkintoa /31 (1534/1697)

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot