Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään

Transkriptio

1 Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Häme-Uudellamaalla Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään Huhtikuu 2013

2 Esipuhe Toimenpideohjelma Kriteeri 25: Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään Tavoite Toiminnan puitteet Toimenpideohjelma metsäosaamisen lisäämiseksi Tavoitteet ja toimenpiteet osa-alueittain kaikissa ikäryhmissä Tavoitteet ja toimenpiteet harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen järjestämiseksi Miten metsä opettaa Häme-Uudellamaalla? Metsäalan koulutus Harrastusjärjestöt Alueelliset toimijat Metsä- ja luontokasvatus Suomessa Metsäsertifiointi kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään Liitteet... 10

3 Esipuhe Tie suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin syntymiseen on pitkälti tukeutunut metsistä saatavan puun käyttöön ja jalostukseen. Vaikka toimintaympäristömme on muuttunut ajan saatossa, metsän merkitys suomalaisille on säilynyt tärkeänä. Metsistä saatava puuraaka-aine on edelleen tärkein uudistuva luonnonvaramme. Tänä päivänä ei ole itsestään selvyys, että lapsilla ja nuorilla olisi selkeä käsitys siitä, minkälainen merkitys maamme metsillä on ollut ja on yhä kulttuurin ja talouden kehittymiseen. Metsänomistajarakenteessa tapahtuva muutos on hidas. Sen osaamme jo nyt sanoa, että tulevat metsänomistajat tarvitsevat neuvontaa yhä enemmän metsän kestävän hoidon turvaamiseksi itse asettamiensa tavoitteiden mukaisesti. Metsäala tarvitsee jatkossakin metsäomaisuuttaan kestävästi käyttäviä metsänomistajia, kuluttajia, jotka ostavat puusta valmistettuja tuotteita sekä ammattitaitoista työvoimaa. Koulumaailma ei yksin pysty kasvattamaan nuoria riittävillä metsätiedoilla, joita jokaisen Suomessa kasvaneen oletetaan hallitsevan. Metsäalalla työskentelevillä sekä harrastusjärjestöillä on entistä suurempi vastuu tietotaidon siirtämisestä ja tuen tarjoamisesta tiedonjanoisille nuorille. Lasten ja nuorten metsätietämyksen edistäminen tukee ja kehittää kestävää monipuolista metsätaloutta ja sen toimintaympäristöä. Metsäalan ollessa vastuullinen biotalouden edelläkävijä Lasten ja nuorten metsä- ja luontotietouden edistämien tulee ottaa huomioon kaikissa metsään liittyvissä prosesseissa. Suomen kansallisessa metsäohjelmassa metsien hyvinvoinnin lisäämisen yhdeksi tavoitteeksi on asetettu lasten ja nuorten metsäsuhteen ja -tiedon kehittyminen. Metsäohjelmassa asetettu vuotuinen tavoite metsällisiin tapahtumiin osallistuvien lasten ja nuorten määrästä on henkilöä. Myös alueellisissa metsäohjelmissa lasten ja nuorten osaamisen kehittämisen tärkeyttä on entisestään korostettu. Metsäsertifioinnin sosiaalisten kriteerien avulla voidaan vaikuttaa niin metsänomistajien kuin suuren yleisönkin tietotasoon metsistämme ja sitä kautta myös mielikuviin. Nuorena omaksutut tiedot ja taidot metsästä lisäävät kykyä hahmottaa suomalainen metsä monipuolisena elementtinä. Tiedot ja taidot lisäävät arvostusta suomalaista metsää ja metsätaloutta kohtaan. Kiinnostuksen lisääntyminen luo alalle uutta innovatiivisuutta ja kykyä ajatella asioita uudella tavalla. Luodaan yhdessä nuorille mahdollisuuksia haastaa metsäala kehittymään ja tarttumaan aktiivisesti tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Sampo Juhajoki Hämeen 4H-piiri, Metsävastaava

4 1. Toimenpideohjelma 1.1 Kriteeri 25: Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään Kriteeri Alueella on ajantasainen toimenpideohjelma, jolla edistetään lasten ja nuorten metsätietämystä. Kriteeriä ei sovelleta metsänhoitoyhdistyskohtaisessa sertifioinnissa. Indikaattorit (mittarit) Alueen merkittävät metsäalan toimijat tarkistavat yhdessä metsäalan nuorisotyöstä ja koulutuksesta vastaavien tahojen kanssa vuoden kuluessa sertifikaatin tarkistamisesta toimenpideohjelman Metsäkeskuksen aloitteesta. Toimenpideohjelman toteuttamisessa pyritään yhteistyöhön myös muiden asiasta kiinnostuneiden, alueella toimivien tahojen kanssa. Toimenpideohjelma sisältää suunnitelman - lasten ja nuorten metsäluontoa, metsänhoitoa ja metsätaloutta koskevan tietämyksen lisäämiseksi; ja - metsäalan ammattiin hakeutuvien ja alalla jo opiskelevien nuorten harjoitteluja työssäoppimispaikkojen järjestämiseksi. Toimenpideohjelmissa määritellään tavoitteet, joiden toteutumista seurataan vuosittain. Metsäsertifiointiin sitoutuneet ja muut toimenpideohjelmien laadinnassa mukana olleet tahot koostavat ja toimittavat tiedot omista tapahtumistaan Metsäkeskukselle. Määritelmät Kriteerin tarkoittamia alueen merkittäviä metsäalan toimijoita ovat muun muassa Metsäkeskus, Metsähallitus, metsänhoitoyhdistykset, metsänomistajien liitto ja puunhankintaorganisaatiot sekä yrittäjä- ja työntekijäjärjestöt. 1.2 Tavoite Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään Suomen metsäkeskuksen Häme-Uudenmaan alueella. Eri metsäalan tahot tukevat koulujen ja harrastusjärjestöjen metsä- ja luontokasvatusta. Keskeisiä kohderyhmiä ovat perusopetuksessa olevat lapset ja nuoret, opettajat, metsäalan opiskelijat sekä harrastusjärjestöjen kautta tavoitettavat lapset ja nuoret. Olemassa olevien maakuntatason toimintamallien lisäksi kehitetään uusia tapoja lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi. 1.3 Toiminnan puitteet Lähtökohtana on, että metsäalan toimijat suhtautuvat positiivisesti ja tukevat metsä- ja luontokasvatusta 1) päiväkodeissa ja esiopetuksessa 2) peruskoulussa 3) järjestöissä 4) oppilaitoksissa Metsäkeskuksen toimialueelle nimetään henkilö Metsäkeskuksesta koordinoimaan toimenpideohjelman toteutusta. Koordinaattorille kuuluu myös toiminnan seuranta ja tarvittaessa metsävastaavien toiminnan tukeminen. Maakunnan koordinaattorin tukena toimii sertifiointitoimikunta, joka seuraa toiminnan edistymistä Tavoitteena on, että Metsäkeskusalueen jokaisesta kunnasta tulee metsävastaava, joista muodostuu metsävastaavaverkosto. Verkoston pohjana ovat ne henkilöt ja tahot, jotka ovat jo aiemmin tehneet metsäkasvatusta. Metsävastaavalla on tiedossa oman kunnan tai alueen resurssit olla tukena koulujen, järjestöjen ja oppilaitosten metsä- ja luontokasvatuksessa. Metsävastaavan tulee olla ajan tasalla kunnan tai alueen metsä- ja luontokasvatuksen resursseista ja koordinoida toimintaa. Metsävastaava myös raportoi alueen tapahtumista maakunnan koordinaattorille. 2

5 1.3.4 Tarjotaan kohderyhmille sellaisia kohdassa 1.4. ja 1.5. olevia toimintamuotoja, jotka ko. kunnan alueella ovat mahdollisia (esim. metsätiimitoiminta, minun puuni -kampanja, metsävisa, metsäpäivät, tapahtumat, kurssit, vierailut, retket TET-, työssäoppimis- ja harjoittelupaikat). Yhteistyössä toimijoiden kanssa toteutetaan myös mahdollisia uusia toimintamuotoja. 2. Toimenpideohjelma metsäosaamisen lisäämiseksi Opetushallituksen ja Suomen Metsäyhdistyksen laatima metsä- ja luonto-opetuksen malli perustuu kuuteen eri osa-alueeseen: metsäluonto, metsän antimet ja virkistyskäyttö, metsäluonnon suojelu, metsätalous ja metsänhoito, puun käyttö ja jalostus sekä metsä ja kulttuuri. Lasten ja nuorten metsä- ja luonto-opetus rakentuu eri ikäryhmien tavoitetasoista. Varhaiskasvatuksessa sekä 1. ja 2. luokalla metsä- ja luonto-opetus painottuu metsässä saataviin kokemuksiin ja elämyksiin. 3. luokalta alkaen painotus siirtyy tiedon ja taidon antamiseen. Valtakunnallisen Oppimispolun mallin mukaisissa teemapäivissä käytettävä ikäryhmittäinen jako ja tavoitetasot: Varhaiskasvatus: kokemukset ja elämykset Perusopetus 1-2: kokemukset ja elämykset Perusopetus 3-6 luokat: tieto ja taito, toiminnallisuus Perusopetus 7-9 luokat: tieto ja taito, toiminnallisuus ryhmissä Lukio: tieto ja taito, toiminnallisuus ryhmissä, yksilöllinen suoriutuminen Metsäalan opiskelijat: ammatillinen tieto ja taito, yksilöllinen suoriutuminen ja vastuunotto 2.1 Tavoitteet ja toimenpiteet osa-alueittain kaikissa ikäryhmissä Metsäluonto Tavoite: Lapset ja nuoret osaavat liikkua metsässä, kiinnostus metsään ekosysteeminä lisääntyy ja metsän eliölajien tuntemus paranee. Metsän antimet ja virkistyskäyttö Tavoite: Tieto metsän keruutuotteista ja riistaeläimistä lisääntyy. Metsän virkistyskäytön vastuulliset jokamiehen oikeudet tunnetaan. Metsäluonnon suojelu Tavoite: Metsäluonnon suojelun tarkoitus ja vaikutukset ymmärretään ja käsitteistö selkiytyy. Ympäristön suojelulla tarkoitetaan tässä uusiutuvan luonnonvaran kestävää käyttöä, kierrätystä sekä kulutusta. Tavoitteena on ymmärtää uusiutuvan energianlähteen merkitys ympäristön suojelussa. Metsätalous ja metsänhoito Tavoite: Metsätalouden merkitys Suomen kansantaloudessa ymmärretään. Puun kasvatuksen ja korjuun ketju tunnetaan ja metsien hyödyntäminen uusiutuvana luonnonvarana ymmärretään. Metsätalouden ammatit tunnetaan ja niihin hakeutuminen on aktiivista ja tarpeisiin riittävää. Puun käyttö ja jalostus sekä ympäristön suojelu Tavoite: Puun merkitys eri tuotteiden raaka-aineena ymmärretään. Tieto metsäteollisuuden merkityksestä maamme vientituloihin ja työllisyyteen lisääntyy. Metsä ja kulttuuri Tavoite: Osana Suomen kulttuuriperintöä oleva metsänkäytön historian tuntemus lisääntyy. Lisäksi osataan hyödyntää metsän mahdollisuuksia taideaineissa. Toimenpiteet: 3

6 Metsäteemapäiviä järjestetään eri ikäryhmille. Teemapäivien ohjelmaa tarkennetaan ed. tavoitteiden mukaiseksi. Lähialueen valmiita luontopolkuja hyödynnetään, tietoa niistä välitetään kouluille ja niiden kohdeselostuksia täydennetään. Oppitunteja pidetään kouluilla ja leirikouluissa. Opettajia kutsutaan metsänomistajille ja toimihenkilöille järjestettäviin koulutustilaisuuksiin. Järjestetään ammattiesittelyjä ja tutustumiskäyntejä metsäalan oppilaitoksiin. Tutustumiskäyntejä järjestetään teollisuuslaitoksiin. Metsäteollisuuden tuotteiden materiaalinäytteitä jaetaan kouluihin. Metsävisa järjestetään vuosittain alueella. 3 Tavoitteet ja toimenpiteet harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen järjestämiseksi Tavoite: Metsäalalle hakeutuville nuorille pyritään tarjoamaan harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja. Toimenpiteet: Oppilaitoksille lähetetään metsäalan toimijoiden yhteystiedot. Oppilaitokset käyvät yhteistyökeskustelut työnantajien kanssa, jossa sovitaan puite määrät ja tarjottavien töiden sisältö. 4 Miten metsä opettaa Häme-Uudellamaalla? Kriteerin 25:n mukainen toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämisestä laaditaan Suomen metsäkeskuksen jokaisella alueella, jolloin ohjelman toiminta-alue määräytyy sen mukaisesti. Häme-Uudenmaan toimialue sijaitsee neljän maakunnan alueella; Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Uudenmaan sekä Itä-Uudenmaan. Kaikki Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnat kuuluvat Häme-Uudenmaan alueeseen. Uudenmaan 22 kunnasta 10 kuuluu Häme-Uudenmaan alueeseen ja Itä-Uudenmaan 10 kunnasta 3. Kuntia Metsäkeskus Häme-Uudenmaan alueella on yhteensä 35 ja ne jakaantuvat maakunnittain seuraavasti: 4

7 Itä-Uusimaa: Askola, Myrskylä, Pukkila. Kanta-Häme: Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä. Päijät-Häme: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä. Uusimaa: Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Vihti. 4.1 Metsäalan koulutus Metsäalan koulutuksen eri koulutusasteet ja -muodot ylläpitävät suomalaista metsäosaamista ja takaavat alalle ammattitaitoista työväkeä. Metsäalalla tarkoitetaan useimmiten sitä osaa metsäklusterin toiminnasta, mikä sijoittuu metsien hoidon ja puutavaran sekä metsän muiden tuotteiden käyttö- ja jalostuspaikalle toimittamisen välille. Metsäalan perinteisiä päätuotteita ovat puutavaralajit eri käyttö ja -jalostustarkoituksiin, energiapuu sekä turve. Viime aikoina yhä enemmän rinnalle ovat nousseet moninaiset keräilytuotteet, riista sekä virkistyskäytön aineettomat tuotteet ja palvelut. Metsäalan tyypillisiä ammatteja ovat mm. metsurit, metsäkoneenkuljettajat ja -asentajat, metsäluonnonhoitajat, taimitarhatyöntekijät, puutavara-auton kuljettajat, metsäsuunnittelijat ja esimiestehtävissä toimivat metsätalousinsinöörit ja metsänhoitajat. Alan yrittäjiä ovat mm. metsäkoneyrittäjät, metsäpalveluyrittäjät sekä puuenergiayrittäjät. Metsäalan läheisiä koulutussuuntia ovat luontoja ympäristöalan koulutusohjelmat. Liitteessä 2 on lueteltu metsäalan sekä luonto- ja ympäristöalan eri koulutusohjelmat ja tutkintonimikkeet, jotka tällä hetkellä ovat käytössä. Luonnonvara-alan koulutusta tarjoavat Häme-Uudellamaalla seuraavat oppilaitokset: 5

8 Hyria on toisen asteen ammatillinen oppilaitos, jossa voi opiskella metsäalan sekä luonto- ja ympäristöalan perustutkinnot. Metsäalalta valmistuu metsäluonnonhoitajia ja metsureita sekä luontoja ympäristöalalta luontoyrittäjiä ja ympäristönhoitajia. Lisäksi opistossa voi suorittaa myös metsätalousyrittäjän sekä arboristin ammattitutkinnot. Opistolta saa myös keruutuotetarkastajan koulutusta sekä luonnonmateriaalien käytön kursseja. Lisäksi metsänomistajat voivat suorittaa opistolla metsätaloustutkinnon. Koulutuskeskus Salpaus on toisen asteen ammatillista opetusta antava oppilaitos, jossa annetaan luonto- ja ympäristöalan peruskoulutusta. Salpauksesta voi valmistua luontoyrittäjäksi tai ympäristönhoitajaksi. Keuda-ammattiopisto on toisen asteen ammatillinen oppilaitos, jossa voi opiskella luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon suuntautumisvaihtoehtona luontoyrittäjä. Hämeen ammatti-instituutti on ammattilista perusopetusta antava toisen asteen oppilaitos. Evolla opiskellaan metsäalan perustutkintoa, josta valmistutaan metsureiksi tai metsäluonnonhoitajiksi. Hämeen ammattikorkeakoulu Evolla on pitkät perinteet metsäalan opetuksessa. Evolla opiskellaan metsäalan perustutkintoa metsätalouden sekä metsäenergian tuotannon koulutusohjelmissa. Opetusta järjestetään nuorisolle ja aikuisille (monimuoto). Evolta valmistutaan metsurimetsäpalvelujen tuottajiksi ja metsäenergian tuottajiksi. Hämeen ammatti-instituutti järjestää myös metsämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Lähteet: oppilaitokset 4.2 Harrastusjärjestöt Etelä-Suomen 4H-piiri 4H-järjestön metsä- ja luontokasvatuksen tavoitteena on lasten ja nuorten metsä- ja luontotietouden lisääminen sekä metsään liittyvien harrastus- ja työmahdollisuuksien tarjoaminen. Lisäksi tavoitteena on antaa lapsille ja nuorille monipuolinen kuva suomalaisesta metsäluonnosta ja metsätaloudesta. 4H kokoaa yhteen metsä- ja luontoalan ammattilaiset, harrastajat ja opettajat 4H-Metsätiimeiksi. Paikallinen 4H-Metsätiimi voi järjestää kouluyhteistyönä nuorille mm. metsäteemapäiviä, metsäretkiä, luontopolkuja, metsäisiä teemakerhoja ja yritysvierailuja. Metsätiimeissä toimii laaja joukko eri metsä- ja luontoalan osaajia. Toimijoita on sekä paikallisista että maakunnallisista organisaatioista. 4H toimii verkoston koolle kutsujana sekä organisoijana. Metsätiimeissä toimivat saavat verkoston avulla kontaktin tärkeisiin kohderyhmiin, eli lapsiin ja nuoriin sekä kouluihin. Yhdessä tuomme lisäarvoa kouluopetukseen sekä annamme nuorille virikkeitä vapaa-aikaan, harrastuksiin ja ammatinvalintaan. 4H-Metsätiimiin pääsee mukaan ottamalla yhteyden paikalliseen 4H-yhdistykseen ( Hämeen ja Uudenmaan partiopiiri Uudenmaan partiopiiriin kuuluu 55 lippukuntaa. Luonnossa toimiminen on osa partiomenetelmää ja siksi keskeinen kasvatus- ja koulutusympäristö. Partion retkeily- ja luontotoiminnan periaatteiden mukaisesti luonnossa tapahtuvan partiotoiminnan tavoitteena on opastaa partiolaista omien kokemusten ja elämysten kautta arvostamaan monimuotoista luontoa ja ymmärtämää, että luonto on hänen olemassaolonsa perusta. Hämeen partiopiiriin kuuluu 130 lippukuntaa, joista Metsäkeskuksen aluerajojen mukaan Häme- Uudellemaalle kuuluu 20 kunnan lippukunnat. 6

9 Etelä-Hämeen ja Uudenmaan riistanhoitopiirit Etelä-Hämeen riistanhoitopiirin alueella toimiin 14 riistanhoitoyhdistystä ja Uudenmaan piirin alueella 30 yhdistystä. Riistanhoitopiiri toimii alueellisena metsästysviranomaisena, joka antaa metsästystä ja riistanhoitoa koskevaa koulutusta ja neuvontaa, edistää ja avustaa riistanhoitoa, ohjaa ja valvoo alueensa riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja suorittaa maa- ja metsätalousministeriön ja Metsästäjäin keskusjärjestön sille määräämät tehtävät. Suomen Ladun paikallisyhdistyksen Häme-Uudellamaalla Suomen Latu ry on yli luonnossa liikkujan kattojärjestö, jonka tavoitteena on suomalaisen ulkoilu- ja luontoharrastuksen lisääminen. Suomen Ladulla on eri puolella Suomea yli 220 paikallisyhdistystä, jotka järjestävät retkeilyyn sekä muuhun luonnossa liikkumiseen liittyvää koulutusta, tempauksia, leirejä ja kursseja. Metsämörri-koulutus on lapsille suunnattua luonnossa liikkumistoimintaa, jolla pyritään elämysten ja omakohtaisten kokemusten avulla saamaan lapset kiintymään luontoon. Suomen Latu kouluttaa toiminnan toteuttajiksi vuosittain satoja Metsämörri-ohjaajia. Erityisesti päivähoitopaikoissa Metsämörri-toiminta on saavuttanut suuren suosion. Häme- Uudenmaan alueella toimii 21 paikallisyhdistystä. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri Suomen luonnonsuojeluliitto on vapaaehtoisen luonnon- ja ympäristönsuojelun kansalaisjärjestö, jonka toiminta on maakunnallisesti jakautunut 15 luonnonsuojelupiiriin ja edelleen yli 200 paikallisyhdistykseen. Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin alueella toimii 24 jäsenyhdistystä ja Etelä- Hämeen luonnonsuojelupiirin alueella 13 jäsenyhdistystä. WWF WWF on maailman suurin riippumaton ympäristöjärjestö, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyminen. WWF:n toimintamuotoja ovat käytännönläheiset kenttäprojektit sekä yleinen ympäristövalistus. Naturewatch on WWF:n ympäristökasvatusohjelma kouluille, päiväkodeille tai mille tahansa yhteisölle, joka on kiinnostunut luonnon ja ympäristön tarkkailusta. Luonto-Liitto Luonto-Liitto on valtakunnallinen lasten ja nuorten luonnonharrastusjärjestö ja se toimii Suomen Luonnonsuojeluliiton jäsenjärjestönä. Luonto-Liitolla on seitsemän piiriä ja kaksi aluejärjestöä. Paikallistasolla piirit ovat toiminnan järjestäjiä. Luontokoulut Luontokoulut tukevat ammattikasvattajia heidän arkipäivän ympäristökasvatustyössä. Hämeenlinnan seudulla toimiva Luontokoulu Ilves tarjoaa luontoelämyksiä ja oppimiskokemuksia koululaisille ja ammattikasvattajille. Luontokoulu Sinitiainen toimii Riihimäen ja Lopen kouluissa ja päiväkodeissa. Luontokoulu on kiertävä eli luontokoulupäivä vietetään luontokoulunopettajan johdolla koulun tai päiväkodin lähiympäristössä tai ennalta sovitussa luontokohteessa. Hyvinkäällä toimii luontokoulu Pikku Tikka. Lahdessa kestävää kehitystä ja kierrätys- ja ympäristöneuvontaa ovat antaneet Patina ja Vanamo -hankkeet. Muu luontoharrastustoiminta Edellä mainittujen tahojen lisäksi tärkeän osan luontoharrastustoiminnasta kattavat luontokerhot, lintuharrastajat, suunnistajat, Martat ym. järjestöt ja yhdistykset, joille metsä on yhtälailla keskeinen 7

10 harrastusympäristö. Heidän vapaaehtoisvoimin tuotu panos lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseen on merkittävä. 4.3 Alueelliset toimijat Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut, Häme-Uusimaa Metsäkeskukset neuvovat ja kouluttavat metsänomistajia metsävarojen käytössä ja hoidossa sekä toteuttavat erilaisia kehittämishankkeita, joilla pyritään edistämään metsien kestävää käyttöä ja yrittäjyyttä. Metsäkeskukset tekevät alueillaan kouluyhteistyötä ja jokaiseen Metsäkeskukseen on nimetty kouluyhteistyövastaava. Häme-Uudellamaalla Metsäkeskus on mukana Metsävisassa ja toimii tiiviissä yhteistyössä paikallisen 4H:n kanssa. Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi on Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson alueen metsänomistajien, jäsenyhdistysten ja jäsenyhteismetsien edunvalvontajärjestö. Liiton tehtäviin kuuluu metsänhoitoyhdistysten palvelujen kehittäminen ja vaikuttaminen eri tasoilla metsätaloutta koskevaan päätöksentekoon. Toimintaa kehitetään mm. koulutuksella, markkinoinnilla ja tiedotuksella sekä yhteisten projektien koordinoinnilla. Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi on alueellisen metsäsertifikaatin hakijataho. Metsänhoitoyhdistykset Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat metsänomistajille palveluja kaikissa metsää koskevissa kysymyksissä puun kasvattamisesta sen markkinointiin saakka. Suomen metsäkeskuksen Häme- Uusimaan alueella toimii 12 metsänhoitoyhdistystä. Mm. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueella toteutetaan Metsätietoa kouluihin -hanketta, joka on järjestänyt mm. koulujen metsäpäiviä, opettajien metsäkursseja ja retkiä, nuorten metsäkursseja ja leirejä sekä tehnyt viisi metsärataa opetuskäyttöön. Metsänhoitoyhdistykset ovat olleet aktiivisesti mukana metsätiimitoiminnassa. Metsähallitus Häme-Uudenmaan alueella sijaitsee eteläisellä Päijänteellä oleva Päijänteen kansallispuisto. Kansallispuisto käsittää viitisenkymmentä rakentamatonta saarta ja luontoa sekä osia asutuista saarista. Puisto soveltuu vesiretkeilyyn ja lähes kaikki puiston alueet ovatkin tavoitettavissa vain vesiteitse. Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot sijaitsevat molemmat Kanta-Hämeessä Tammelassa. Metsähallituksen isännöimä Hämeen luontokeskus Tammelassa tarjoaa tietoa Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistoista, Hämeen Järviylängöstä sekä alueen retkeilyreiteistä. Luontokeskuksen pysyvä näyttely "Kurjen huuto" tutustuttaa kävijät eteläsuomalaiseen suoluontoon. Hämeen luontokeskus tarjoaa myös luonto-ohjelmia sekä koululaisille että alle kouluikäisille. Leirikouluja ja koululaisryhmiä avustetaan luonto-opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Muuta luontotoimintaa on mm. kesäisin järjestettävä lasten luontokerho LEPPIS. Hämeen luontokeskus on ollut mukana metsätiimitoiminnassa. UPM UPM Metsä koostuu kahdesta yksiköstä, Pohjois-Euroopan puunhankinnasta ja metsäliiketoiminnasta. UPM:n Pohjois-Euroopan puunhankinta vastaa puuraaka-aineen ostosta ja hankinnasta Suomesta, Venäjältä ja Baltian maista. UPM:n metsäliiketoiminta vastaa yhtiön metsien hyödyntämisestä ja metsänomistajille tarjottavista monipuolisista metsäpalveluista. Tehtaiden tarvitsemasta puumäärästä valtaosa hankitaan kotimaan yksityismetsistä. Tuotevalikoimaan kuuluvat myös Bonvesta-rantatontit ja -metsäpalstat. UPM:n kannalta on tärkeää, että koulutukseen ja sitä kautta alalle hakeutuu jatkuvasti nuoria ihmisiä. Se edellyttää, että metsäalan ja -teollisuuden houkuttelevuus on eri kouluasteiden piirissä kor- 8

11 kealla tasolla. Tätä tarkoitusta toteutetaan monipuolisella oppilaitosyhteistyöllä, osallistumalla opiskelijatapahtumiin, yritysvierailuilla ja järjestämällä harjoittelu- ja työssäoppimismahdollisuuksia eri aloilla. UPM Metsä tukee yläkoululaisten valtakunnallista Metsävisaa, jota koordinoi Suomen metsäyhdistys. UPM:llä on noin 120 Metsävisa-kummikoulua, joiden palkinnot UPM kustantaa. Palkintojenjaon yhteydessä järjestetään usein metsäaiheinen luento tai metsäretki. UPM Metsä osallistuu myös vuosittain pidettävään, Suomen metsäyhdistyksen koordinoimaan pääkaupunkiseudun koululaisten metsäviikkoon. Lisäksi UPM Metsä järjestää paikallisesti joko itse tai yhteistyössä esimerkiksi 4H:n tai WWF:n kanssa koululaisille metsäretkiä ja -päiviä. UPM Metsällä on myös erillisiä kummikouluja, joiden kanssa tehdään vapaamuotoista yhteistyötä eri paikkakunnilla. UPM Metsä on vuosien aikana työllistänyt ison joukon opiskelijoita ja harjoittelijoita. Moni opiskelija on myös tehnyt opinnäytetyönsä UPM Metsälle. UPM tarjoaa virtuaalisen metsän internetsivustollaan Siellä kerrotaan muun muassa siitä, kuinka metsä uudistetaan hakkuun jälkeen. Sivustolla voi tutustua, miten ja millaisilla laitteilla kantoja nostetaan tai miten luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon puunkorjuun yhteydessä. Stora Enso Metsä Etelä-Suomen hankinta-alue on yksi neljästä maan hankinta-alueesta ja kattaa valtaosan Häme- Uudenmaan metsäkeskusalueesta. Stora Enso Metsä on mukana järjestävänä tahona valtakunnallisessa metsävisassa ja järjestää lisäksi vuosittain metsäpäivän metsänomistajaperheille pääkaupunkiseudulla. Stora Enso Metsä tarjoaa koululaisille TET -harjoittelumahdollisuuksia, sekä työllistää vuosittain vaihtelevan määrän metsäalan harjoittelijoita. Metsäliitto Riihimäen ja Hämeenlinnan hankintapiirit ovat osa Metsäliiton puunhankintaorganisaatiota. Metsäliitto on ollut mukana metsätiimitoiminnassa ja järjestävänä tahona valtakunnallisessa metsävisassa. Lisäksi Metsäliitto järjestää metsänomistajaperheille metsäpäivän joka syksy pääkaupunkiseudulla. Koskisen Koskitukki Oy on Koskisen konsernin puunhankintayritys, jonka ohella Koskitukki Oy vastaa konsernin metsätiloista sekä huolehtii myös useiden yksityisten metsänomistajien metsien hoidosta. Versowood Versowood on Suomen suurin yksityinen sahatavaran tuottaja. Sahatavaran lisäksi yhtiö on erikoistunut jatkojalosteisiin. Vierumäen Teollisuudella on oma puunhankintaorganisaatio, joka hankkii puuta yrityksen tarpeisiin. Paloheimo Wood siirtyi heinäkuussa 2004 yhtiön omistukseen. Metsäntutkimuslaitos Tuusulan Ruotsinkylässä on metsäpolku, jonka varrella voi tutustua monipuolisesti metsien hoitoon ja käyttöön, puulajeihin, metsäluonnon tärkeisiin elinympäristöihin sekä muihin metsiin liittyviin aiheisiin. Metsäpolku on suunnattu ulko- ja kotimaisille vieraille, koululaisille ja muille metsistä kiinnostuneille. 9

12 Etelä-Suomen koneyrittäjät ry Metsäkoneyrittäjät vastaavat noin 95 prosenttisesti metsissä tehtävästä hakkuutyöstä ja lähes 100 prosenttisesti hakatun puutavaran metsäkuljetuksesta tienvarteen jatkokuljetusta varten. Ryhmänä yrittäjäkunta on merkittävä lenkki Suomen metsäteollisuuden puuhuollossa, mutta yksittäisinä yrityksinä ne ovat pieniä. Metsäkoneyritykset ovat metsäalan työntekijöiden suurin työnantajataho. Koneyrittäjät työllistävät itsensä lisäksi noin 3500 työntekijää eli koneenkuljettajaa valtakunnallisesti. Koneyrittäjät ovat olleet mukana metsätiimitoiminnassa. Lisäksi metsä- ja luontokasvatusta tukevat lukuisat muut tahot kuten ympäristökeskus, maaseutukeskus, MTK, paikalliset sahat, pankit, erilaiset säätiöt ja TE-keskukset. 5. Metsä- ja luontokasvatus Suomessa 5.1 Metsäsertifiointi kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään Valtaosa maamme metsistä, yhteensä n. 95 prosenttia, kuuluu Suomen PEFC-metsäsertifioinnin piiriin. PEFC (PEFC Programme for the Endorsement of ForestCertificationschemes) on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, jonka tavoitteena on edistää kokonaisvaltaisesti kestävään kehitykseen perustuvaa metsätaloutta. Sertifioitujen metsien hoidolle asetetaan sertifioinnin mukaiset kriteerit, joiden noudattamista valvoo ulkopuolinen ja riippumaton taho. Suomen PEFCjärjestelmää yläpitää ja kehittää PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi ry. Suomessa metsäsertifiointia on toteutettu vuodesta 1999 lähtien, jolloin ensimmäiset kriteerit hyvästä metsänhoidosta tulivat voimaan. Metsäsertifioinnin kriteerit tarkastetaan viiden vuoden välein, jolloin niitä kehitetään kentältä saadun palautteen mukaisesti. Tällä hetkellä kaikki Suomessa voimassa olevat PEFC-metsäsertifikaatit ovat ryhmäsertifikaatteja. Alueellisten ryhmäsertifikaattien piirissä on yksityisten henkilöiden ja perheiden metsien lisäksi myös mm. kuntien, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja valtion omistamia metsiä. Häme- Uudenmaan alueellisen ryhmäsertifikaatin hakijana toimii Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi. Sertifioinnin toteutumista seuraa alueellinen sertifiointitoimikunta. Lisätietoja: Liitteet Liite 1 Liite 2 Peruskoulun oppilaat ja päättötodistuksen saaneet Häme-Uudenmaan alueella 2012 Luonnonvara-alan koulutusrakenne 10

13 Liite 1. Peruskoulun oppilaat ja päättötodistuksen saaneet Häme-Uudenmaan alueella

14 Liite 2. Luonnonvara-alan koulutusrakenne 12