TAMPEREEN KANSAINVÄLISEN KOULUN PERUSTAMISEDELLYTYKSIÄ SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN RAPORTTI
|
|
- Annemari Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TAMPEREEN KANSAINVÄLISEN KOULUN PERUSTAMISEDELLYTYKSIÄ SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN RAPORTTI
2 Sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ JOHDANTO NYKYTILANTEEN KUVAUS VIERASKIELINEN OPETUS, CLIL OPETTAJIEN KELPOISUUSVAATIMUKSET VIERASKIELINEN PERUSOPETUS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA ENGLANNINKIELINEN VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA... 5 Englanninkielinen päivähoito Tampereella... 5 Englanninkielinen päivähoito kehyskunnissa VIERASKIELINEN LUKIO OPETUS TAMPEREEN SEUTUKUNNASSA VIERASKIELISEN OPETUKSEN TILASTOJA NYKYISEN PALVELUTARJONNAN ARVIOINTIA... 7 Valma kysely... 7 Rehtoreiden näkemykset... 8 Asiantuntijoiden näkemykset... 8 Kysely kehyskuntien päiväkoti ikäisten lasten vanhemmille HAASTEET JA MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ KANSAINVÄLISEN KOULUTUKSEN TOTEUTTAMISVAIHTOEHTOJEN TARKASTELU TUTUSTUMISKOHTEET, TURUN JA OULUN KANSAINVÄLISET KOULUT TURUN KANSAINVÄLINEN KOULU OULUN KANSAINVÄLINEN KOULU YHTEENVETO VIERAILUISTA OPETUKSEN SEUDULLINEN JÄRJESTÄMINEN HAKEUTUMINEN PERUSOPETUKSEEN YLI KUNTARAJOJEN SEUDULLINEN SOPIMUS PERUSOPETUKSEN KUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA KUNTIEN YHTEISTOIMINTA OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEKSI TYÖRYHMÄN ESITYS JATKOSELVITYS KUSTANNUSVAIKUTUKSET
3 1. Tiivistelmä Tampereen kansainvälisen koulun perustamisedellytyksiä selvittävän työryhmän raportti Tampereen kaupungin pormestari asetti työryhmän selvittämään kansainvälisen koulun perustamisedellytyksiä Tampereelle seudullisena yhteistyöhankkeena. Seutuhallitus päätti selvitystyön käynnistymisestä Keskustelu kansainvälisen koulun tai vieraskielisen perusasteen opetuksen kehittämisestä on tullut ajankohtaiseksi, koska nykyinen vieraskielinen opetustarjonta ei palvele parhaalla mahdollisella tavalla Tampereen seudulle muuttavien ulkomaalaisten tai ulkomailla koulunsa aloittaneiden suomalaisten tarpeita. Tällä hetkellä englanninkielisen opetuksen tarjonta on laajentunut kahdelle koululle, Amuriin ja Tammelaan. Englanninkielisen opetuksen ohella Tampereella järjestetään perusopetusta ranskan ja saksan kiellellä. Työryhmä keskittyi tässä vaiheessa englanninkielisen perusopetuksen kehittämiseen. Valmistelun aikana selvitettiin kansainvälisen koulun tarvetta ja kehittämiskohteita. Kansainvälinen koulu nähdään tärkeänä vetovoimatekijänä ulkomaalaisten osaajien saamiseksi seudulle. Myös vahvan englanninkielentaidon omaaville suomalaisille oppilaille vieraskielinen opetus on tärkeä vaihtoehto. Vieraskielisen opetuksen haasteita ja kehittämiskohteita ovat suomenkielisen opetuksen osuuden kasvaminen ylemmillä vuosiluokilla, aineenopettajien osittain riittämätön kielitaito, puutteelliset oppimateriaalit, tarjonnan joustamattomuus ryhmäkokojen osalta ja sopivan koulupaikan löytäminen niille oppilaille, joilla ei ole riittävää englanninkielentaitoa ja joille lyhyen maassaolon vuoksi maahanmuuttajien valmistava opetus ei ole mielekäs sijoituspaikka. Työryhmä tutustui Turussa ja Oulussa toimiviin IB opetussuunnitelmaa noudattaviin kouluihin. Työryhmä esittää, että Tampereelle perustetaan kansainvälinen koulu, joka vastaa joustavasti erilaisten oppijoiden tarpeisiin suomalaisen PISA tutkimuksissa hyväksi koetun opetussuunnitelman mukaisesti. Uudentyyppinen Tampereen kansainvälinen koulu tarjoaa opetusta oppilaille, joilla on riittävä englanninkielen taito sekä tilapäisesti Tampereella asuville ulkomaalaisille oppilaille. Työryhmä esittää mallia kansainvälisen koulun perustamiseksi, jossa opetus jakautuu kansainväliseen linjaan (international line) ja tuettuun linjaan (supporting line) ja joiden välillä on vahva integraatio. International line on tarkoitettu oppilaille, joilla on hyvä englanninkielen taito. Oppilaille, joiden äidinkieli on englanti, taataan paikka linjalla, muilta edellytetään soveltuvuuskoe ja riittävä pistemäärä. Supporting line soveltuu puolestaan vieraskielisille oppilaille, jotka ovat lyhyen aikaa Suomessa ja/tai joiden englanninkielen taito ei ole riittävä. Erityinen tarve on kehittää ulkomaalaisten lasten räätälöityä opetuskokonaisuutta, joka turvaa oppilaan koulunkäynnin jatkossa kotimaassa tai muualla. Räätälöity opetus on osa tuettua linjaa (supporting line). Kansainvälisen koulun ylläpitäjänä toimii Tampereen kaupunki. Seudullisen saavutettavuuden vuoksi koulun tulee sijaita toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Amurin ja Tammelan koulut muodostavat yhdessä luontevan sijaintipaikan. Tavoitteena on, että tulevassa kansainvälisen koulun mallissa opetusta järjestetään seudulliset tarpeet huomioon ottaen. Oppilaspaikkoja tulee olla tarjolla niin, että kouluun voidaan ottaa oppilaita kesken lukuvuoden. Tampereen kansainvälisen koulun resursoinnissa kiinnitetään huomiota riittävään opettajien täydennyskouluttamiseen opettajien kielitaidon varmistamiseksi sekä ammattitaidon ylläpitämiseksi. Koulutilojen varustaminen nykyaikaisella teknologialla ja välineistöllä on välttämätöntä. Tampereen kansainvälisen koulun imagon luomiseen ja markkinointiin tulee myös panostaa. Työryhmä esittää, että perustetaan seudullinen projektiryhmä, jonka tehtävänä on selvittää jatkohankkeena Tampereen kansainvälisen koulun toteuttamista annetun mallin pohjalta. 3
4 2. Johdanto Tampereen kaupungin pormestari asetti työryhmän selvittämään kansainvälisen koulun perustamisedellytyksiä Tampereelle seudullisena yhteistyöhankkeena. Seutuhallitus päätti selvitystyön käynnistämisestä Keskustelu kansainvälisen koulun tai vieraskielisen perusasteen opetuksen kehittämisestä on tullut ajankohtaiseksi, koska nykyinen vieraskielinen opetustarjonta ei palvele parhaalla mahdollisella tavalla Tampereen seudulle muuttavien ulkomaalaisten tai ulkomailla koulunsa aloittaneiden suomalaisten tarpeita. Asiasta on tehty Tampereella syksyllä 2008 valtuustoaloite ja Lempäälän kunnassa kuntalaisaloite. Englanninkielinen opetus on tärkeä vaihtoehto perheille, jotka muuttavat Tampereen seudulle työn vuoksi joko lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa sekä oppilaille, joilla on vahva englanninkielen taito. Englanninkielisen opetuksen ohella Tampereella järjestetään perusopetusta ranskan ja saksan kielillä. Työryhmä keskittyi tässä vaiheessa englanninkielisen perusopetuksen kehittämiseen. Valmistelutyöryhmän puheenjohtajaksi nimettiin tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen, jäseniksi kehityspäällikkö Veli Matti Kanerva, suunnittelupäällikkö Aila Salmelin, sivistystoimen johtaja Nina Lehtinen, seutukoordinaattori Tuukka Salkoaho sekä sihteeriksi suunnittelija Marjut Heikkinen. Valmistelutyössä olivat keskeisesti mukana myös Amurin ja Tammelan koulujen rehtorit Pia Mikkola ja Petri Peltonen, joiden asiantuntemusta hyödynnettiin läpi koko valmistelutyön. 3. Nykytilanteen kuvaus 3.1. Vieraskielinen opetus, CLIL Laki vieraalla kielellä opettamisesta vuonna 1991 mahdollisti edellisellä vuosikymmenellä aloitetut kokeiluhankkeet vieraskielisen perusopetuksen toteuttamisesta Suomessa. Content and Language Integrated Learning (CLIL) käsitteenä on vakiintunut määrittämään kaikkea vieraskielistä opetusta Euroopan unionin alueella. Vieraskielistä opetusta toteutetaan käytännössä monin eri tavoin. Suomessa on saatu myönteisiä kokemuksia varhain aloitetusta CLILopetuksesta. Päiväkodeissa ja kouluissa puhutaan kielisuihkusta tai kielikylvystä. CLIL menetelmässä käytetään lapsen äidinkieltä ja vierasta kieltä rinnakkain eri oppiaineissa. CLIL kouluissa noudatetaan valtakunnallista opetussuunnitelmaa kunta ja koulukohtaisin painotuksin. Vieraskielisen opetuksen tavoitteena perusopetuksen päättövaiheessa on vieraan kielen taito, joka on lähes oman äidinkielen veroinen (toimiva kaksikielisyys). Vieraskielisessä opetuksessa on pääsääntönä, että äidinkieltä (suomea) lukuun ottamatta opetus tapahtuu vieraalla kielellä. Vieraskielisen opetuksen osuus koko oppilaan tuntimäärästä vaihtelee oppiaineittain ja lukuvuosittain. Tietyt kansallisina pidettävät aineet ja oppisisällöt opetetaan suomen kielellä (esim. äidinkieli, Suomen maantieto ja kasvisto, Suomen historia ja yhteiskuntaoppi). Suomenkielisen opetuksen osuus kasvaa ylemmillä vuosiluokilla suomenkielisen jatko opintomahdollisuuden turvaamiseksi. 4
5 3.2. Opettajien kelpoisuusvaatimukset Vieraskielistä opetusta antavan opettajan pätevyysvaatimukset on määritelty Suomen laissa. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 9 :n mukaan perusopetusta tai esiopetusta antavalla opettajalla tulee olla koulun opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Vain muutamissa yliopistoissa Suomessa tarjotaan koulutusta, joka antaa mahdollisuuden erikoistua englanninkieliseen sisällönopiskeluun. Opetuskielen hallinta osoitetaan yleisellä kielitutkinnolla, opetuskielen laudatur opinnoilla tai ulkomailla suoritetulla opettajaksi pätevöitymisellä Vieraskielinen perusopetus Tampereen kaupunkiseudulla Tampereella on järjestetty englanninkielistä opetusta vuodesta 1991 lähtien. Alun perin tarjonta kohdistettiin Tampereella tilapäisesti asuville ulkomaalaisille oppilaille. Vuodesta 1993 oppilaaksi alettiin ottaa myös suomenkielisiä oppivelvollisia, joilla oli edellytykset opiskella englanninkielellä. Tällä hetkellä tarjonta on laajentunut kahdelle koululle, Amuriin ja Tammelaan, joissa on yhteensä kolme ryhmää ikäluokkaa kohden. Koulut ovat muodostaneet yhteisen koulupolun syksystä 2009 lähtien. Saksankielistä opetusta järjestetään Tammelan koulussa vuosiluokilla 1 6 ja Sampolan koulussa 7 9, ranskankielistä opetusta puolestaan Aleksanterin koulussa ja ylemmillä vuosiluokilla Pyynikin koulussa. Englanninkielisessä opetuksessa Tampereella ylivoimaisesti suurimman oppilasryhmän muodostavat suomalaiset oppilaat (95 %). Oppilaat on valittu kouluun soveltuvuuskokeiden perusteella. Osa oppilaista tulee kaksikielisistä perheistä, osa on valinnut vaihtoehdon hyvän kielitaidon saavuttamiseksi. Englanninkielisessä perusopetuksessa on tällä hetkellä Tampereella noin 600 oppilasta, joista ulkomaalaisia noin 40. Naapurikunnista tulevia oppilaita on noin Englanninkielinen varhaiskasvatus ja esiopetus Tampereen kaupunkiseudulla Englanninkielinen päivähoito Tampereella Englanninkielisille luokille tulevat oppilaat ovat pääsääntöisesti olleet englanninkielisissä päiväkodeissa ja esiopetusryhmissä. Tampereen kaupungissa toimii kolme yksityistä yritystä ja yksi yhdistys, jotka tarjoavat englanninkielistä päivähoitoa ja esiopetusta yhteensä seitsemässä yksikössä. 3 5 vuotiaiden päivähoitopaikkoja on noin 135 ja 6 vuotiaiden esiopetuspaikkoja 90. Lisäksi kaupunki on tehnyt ostopalvelusopimuksen yhden englanninkielisen päiväkodin kanssa 28 kokopäivähoitopaikasta alkaen ja 15 esiopetuspaikasta ja sen jälkeisestä päivähoidosta alkaen. Englanninkielinen päivähoito kehyskunnissa Kangasala Kangasalan englanninkielinen leikkikoulu tarjoaa koko ja puolipäivähoitoa 2 6 vuotiaille lapsille. Kannatusyhdistyksen ylläpitämässä leikkikoulussa on hoitopaikkoja tällä hetkellä noin 20. Lisäksi Kangasalla toimii vuonna 2007 perustettu yksityinen englanninkielinen päiväkoti. Päiväkoti tarjoaa osa tai kokopäivähoitoa kahdessa eri päiväkodissa. Lapsia päiväkodissa on tällä hetkellä noin 30. 5
6 Nokia Nokian Englanninkielinen Leikkikoulu tarjoaa koko ja puolipäivähoitoa 3 6 vuotiaille lapsille. Vuoden 2006 alusta leikkikoulu on toiminut Nokian kaupungin ostopalvelupäiväkotina. Tällä hetkellä Nokian kaupunki ostaa päiväkodin kaikki 31 hoitopaikkaa, joista esiopetuksessa on 10 lasta Vieraskielinen lukio opetus Tampereen seutukunnassa Tampereella toimii Tampereen lyseon lukiossa kansainvälinen englanninkielistä opetusta tarjoava IB linja, jossa on mahdollista suorittaa kansainvälinen IB ylioppilastutkinto. Linjalla on aiempina vuosina ollut 25 aloituspaikkaa. Vuodelle 2008 aloituspaikkojen määrä nostettiin 40 45:een. Keväällä 2009 hakijoita oli yhteishaussa 113, joista ensisijaisia 65 (lähde: Kouluta järjestelmä ). Vuoden 2008 keväällä hakijoita oli yhteishaussa 74, joista ensisijaisia 38. Lukuvuonna ulkomaalaisia oppilaita oli Vieraskielisen opetuksen tilastoja Taulukko 1 Oppilaita vieraskielisessä opetuksessa Amurissa ja Tammelassa Oppilaita vieraskielisessä opetuksessa lukuvuonna ( ) Amuri (vl. 1 9) englanninkielinen opetus vl englanninkielinen opetus vl Tammela (vl. 1 6) englanninkielinen opetus 128 saksankielinen opetus 49 Sampola (vl. 7 9) englanninkielinen opetus 66 saksankielinen opetus 21 Aleksanteri (vl. 1 6) ranskankielinen opetus 85 Pyynikki (vl. 7 9) ranskankielinen opetus 54 Taulukko 2 Vieraskielisten ja vieraspaikkakuntalaisten oppilaiden osuus Amurin ja Tammelan koulujen englanninkielisessä opetuksessa vieraskielisiä oppilaita Amurissa ja Tammelassa lukuvuonna Amurissa 73 (25 äidinkieli englanti, kaksikielisiä 48 ) Tammelassa 25 (5 äidinkieli englanti, kaksikielisiä 20) vieraspaikkakuntalaisia oppilaita Amurissa ja Tammelassa lukuvuonna Amurissa 96 Tammelassa 24 Amuri: Hämeenkyrö 1, Kangasala 10, Lempäälä 14, Nokia 29, Pirkkala 23, Pälkäne 1, Ylöjärvi 18 Tammela: Kangasala 9, Lempäälä 10, Nokia 1, Pirkkala 2, Ylöjärvi 2 6
7 Taulukko 3 Oppilaita Tampereen IB lukiossa Oppilaita Tampereen IB lukiossa lukuvuonna valmistava vuosi 37 varsinainen IB 44 vieraskielisiä oppilaita Tampereen IB lukiossa lukuvuonna valmistava vuosi 5 varsinainen IB 7 vieraspaikkakuntalaisia oppilaita Tampereen IB lukiossa lukuvuonna valmistava vuosi 19 varsinainen IB Nykyisen palvelutarjonnan arviointia Valma kysely Valmistelun aikana kansainvälisen koulun tarvetta selvitettiin eri tavoin jo ennen työryhmän asettamista. Valma valmistelufoorumin avulla kaupunkilaiset voivat osallistua asioiden valmisteluun verkon välityksellä. Valman kautta kysyttiin kuntalaisilta, tarvitaanko Tampereelle kansainvälinen koulu täydentämään nykymuotoista englanninkielellä järjestettävää perusopetusta. Englanninkielisessä opetuksessa ja englanninkielisissä päiväkodeissa olevien oppilaiden ja lasten huoltajien näkemyksiä on kartoitettu erillisellä sähköisellä kyselylomakkeella. Suurin osa valma kyselyyn vastanneista piti kansainvälistä koulua tärkeänä Tampereen kansainvälisen tunnettavuuden kehittämiseksi. Vastaajien mielestä Tampereen tulisi huomioida globaalin maailman kehitys myös koulumaailmassa sekä tiedostaa kansainvälisen koulutuksen tarjoamat mahdollisuudet pitkällä aikavälillä. Kysyntää kansainväliselle opetukselle on jo nyt enemmän kuin tarjontaa. Vanhemmilta kysyttiin lisäksi avoimena kysymyksenä mielipiteitä englanninkielisestä opetuksesta Tampereella. Suurin osa vastaajista toivoi, että opettajat olisivat natiiveja, englantia äidinkielenään puhuvia. Asianmukaisen IB linjan tärkeyttä korostettiin muun muassa siksi, että se mahdollistaa perheiden muuton mihin tahansa toiseen maahan ilman että he joutuvat kohtaamaan lasten koulunkäynnin osalta suuria koulujärjestelmään mukauttamisongelmia. Myös Suomeen paluumuuttajina tuleville perheille on tärkeää, että lapset voivat jatkaa täällä sujuvasti opiskelua ja heidän koulutuksensa on kansainvälisesti hyväksytty. Vieraaseen kieleen toivottiin myös tutustumismahdollisuutta jo peruskoulun toiselta luokalta alkaen. Usean vanhemman mielestä englanninkielinen opetus alakouluissa toteutui kohtuullisesti, mutta yläkouluun mennessä opettajat eivät enää hallitse englanninkieltä niin hyvin, että pystyisivät omaa ainettaan opettamaan englanniksi. Joidenkin vanhempien mielestä opetuksessa käytetään liian paljon suomen kieltä, kun painoarvo pitäisi olla englannin kielessä. Yhteenvetona saadusta palautteesta voidaan todeta, että vieraskielisen opetuksen haasteita ja kehittämiskohteita ovat opetuksen suomenkielisen osuuden kasvaminen ylemmillä vuosiluokilla aineenopettajien osittain riittämätön kielitaito puutteelliset oppimateriaalit opetussuunnitelma ja todistukset ovat vain suomen kielellä tarjonnan joustamattomuus ryhmäkokojen osalta arvioinnin yhdenvertaisuuden problematiikka 7
8 sopivan koulupaikan löytäminen niille oppilaille, joilla ei ole riittävää englanninkielentaitoa ja joille lyhyen maassaolon vuoksi maahanmuuttajien valmistava opetus ei ole mielekäs sijoituspaikka Lisäksi monien mielestä kansainväliseen IB opetussuunnitelmaan perustuvan koulun ehdoton etu on sen tunnettavuus ympäri maailman, mikä vieraskieliseltä opetukselta nykymuodossaan puuttuu. IB koulun merkitystä kaupungin vetovoimatekijänä korostettiin laajalti. Rehtoreiden näkemykset Amurin ja Tammelan koulujen rehtoreiden arvioiden mukaan kehittämiskohteet ovat pitkälti samoja kuin edellä kuvatut Valma kyselyn vastaukset osoittivat: suomenkielisen opetuksen osuuden kasvaminen ylemmillä vuosiluokilla, puutteelliset oppimateriaalit, aineenopettajien riittämätön kielitaito, opetussuunnitelman ja todistusten saaminen vain suomenkielellä ja oppilaiden arviointiin liittyvä yhdenvertaisuuden problematiikka. Kansainvälisyyden syventymiseksi englantia äidinkielenään puhuvia opetusharjoittelijoita toivotaan lisää. Pätevien opettajien, jotka hallitsevat aineen opettamisen lisäksi opetuksessa käytettävää kieltä kelpoisuusasetuksen edellyttämällä tavalla, saaminen on tärkeää vieraskielisen opetuksen kehittämiseksi. Opettajien pätevöittäminen edellyttää enemmän täydennyskoulutusmahdollisuuksia. Opettajien ulkomailla tapahtuvaa täydennyskoulutusta tulisi myös tukea huomattavasti enemmän. Vieraskielisessä opetuksessa olevien oppilaiden lähtökohdat vieraalla kielellä opiskeluun vaihtelevat. Opetuksen haasteena on niiden ulkomaalaisten oppilaiden sijoittaminen, joilla ei ole riittävä englanninkielen taito ja joita ei lyhyen maassaolon vuoksi ole mielekästä sijoittaa maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen. Englantia äidinkielenä puhuville oppilaille on opetusta puolestaan räätälöity oppilaan tilanteen mukaan, mutta henkilöresurssit tähän ovat olleet riittämättömät. Asiantuntijoiden näkemykset Selvitystyön aikana työryhmässä olivat kuultavana Amurin ja Tammelan koulujen rehtoreiden lisäksi Tampereen kaupungin kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala, elinkeino ja kehitysyhtiö Tredean toimitusjohtaja Ari Tuulentie, Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Antti Eskelinen, projektipäällikkö Merja Huttunen Tampereen kaupungin TyöMaa projektista, kansainvälisissä kouluissa työskennellyt erityisopettaja Antti Harjunmaa, perehdyttämiskonsultti Kristiina Mäntyniemi Finland Relocation Services Oy:stä sekä koulutusyrittäjä Sari Kanti Paul. Erityisesti elinkeinoelämän edustajien yhteinen näkemys oli, että tasokas kansainvälinen koulu toimisi keskeisenä Tampereen kaupunkiseudun vetovoima ja kilpailutekijänä. Laadukas kansainvälisen opetuksen kaari päiväkodista perusopetukseen ja toiselle asteelle nähtiin tärkeänä vetovoimatekijänä ulkomaalaisten osaajien saamiseksi seudulle. Elinkeinoelämä nosti esille kunnallisen vieraskielisen esiopetuksen tärkeyden. Tasokkaan opetuksen nähtiin käsittävän laadukkaan opetussuunnitelman lisäksi mm. riittävän määrän natiiviopettajia ja hyvät oppimateriaalit. Koulussa tulisi olla oppilaspaikkojen suhteen väljyyttä, jotta mm. kesken lukuvuoden tuleville oppilaille voidaan taata koulupaikka. Asiaa käsiteltiin myös seutukuntien sivistystoimenjohtajien kanssa säännöllisesti. Lisäksi työryhmässä kuultiin tamperelaisen vieraskielisen opetuksen uranuurtajan, opettaja Päivi Wheelerin näkemyksiä kansainvälisen opetuksen kehittämisestä Tampereen kaupunkiseudulla. 8
9 Kysely kehyskuntien päiväkoti ikäisten lasten vanhemmille Aikaisempien selvitysten lisäksi kansainvälisen koulun perustamisen tarvetta selvitettiin e lomakekyselyllä seutukuntien päiväkoti ikäisten lasten vanhemmilta. Lisäksi tieto kyselystä toimitettiin Tampereella sijaitseviin englanninkielisiin päiväkoteihin. Kyselyn kohderyhmä valittiin tulevien vuosien palvelutarpeen selvittämisesi. Vastanneiden perheiden lasten syntymävuodet vaihtelivat ajalla Kysely toteutettiin sekä suomen että englanninkielisenä. Suomenkieliseen kyselyyn vastauksia annettiin 115 ja englanninkieliseen kyselyyn 31 kappaletta. Vastaajien asuinkunnat jakaantuivat seuraavasti: suomenkielinen kysely: Lempäälä 22, Nokia 11, Orivesi 3, Pirkkala 15, Tampere 45, Vesilahti 1, Ylöjärvi 18 englanninkielinen kysely: Lempäälä 2, Nokia 1, Tampere 24, Ylöjärvi 1, 3 ei vastannut asuinkuntaansa koskevaan kysymykseen Suurin osa kyselyyn vastanneista olivat kiinnostuneita hakemaan lapselle paikkaa englanninkielisestä esi tai perusopetuksesta (suomenkielisistä vastauksista 81,7 % ja englanninkielisistä vastauksista 93,8 %). Näistä suomenkieliseen kyselyyn osallistuneista 69,7 % ja englanninkieliseen kyselyyn osallistuneista 90,3 % olivat erittäin kiinnostuneita tästä mahdollisuudesta. Kysyttäessä perheen valmiutta siihen, että lapsi kävisi koulua Tampereella, vastasivat englanninkieliseen kyselyyn osallistuneista kaikki myöntävästi yhtä lukuun ottamatta, joka jätti vastaamatta ko. kysymykseen. Suomenkieliseen kyselyyn vastanneiden vastaava luku oli 76,5%. Yhteenveto vastaajien taustatiedoista ja kyselyn tuloksista on liitteenä. 4. Haasteet ja muutokset toimintaympäristössä Tampereen talousalueella toimivat yritykset ovat vientiorientoituneita ja toimivat globaaleilla markkinoilla. Kansainvälisyys on yrityksille arkipäivää. Tampereella työskentelevien kansainvälisten osaajien määrä on merkittävä. Suomalaisten yritysten työntekijöiden määräaikaiset ulkomaankomennukset ovat lisääntyneet merkittävästi. Yrityksille osoitetun kyselyn vastauksissa kansainvälinen koulu nähtiin positiivisena asiana, joka kannustaisi sekä suomalaisia että ulkomaalaisia osaajia sijoittumaan ja jäämään Tampereelle. Englanninkielisen opetuksen kysytä on kasvanut tasaisesti ja tarjontaa on lisätty. Seudullisen palvelutarjonnan kehittäminen lisää aloituspaikkojen tarvetta merkittävästi. Kysynnän kasvaessa lisääntyy merkittävästi myös oppilaiden yksilöllisistä tarpeista johtuvien räätälöintivaihtoehtojen kehittäminen. Vieraskielisen opetuksen oppilaat muodostavat varsin 9
10 heterogeenisen joukon, mikä osaltaan asettaa paineita yksilöllisempien ratkaisujen löytämiseksi Erityisesti ulkomaalaisten oppilaiden kielitaito ja koulutausta vaihtelevat. Englanninkielisen opetuksen kysyntä reagoi herkästi taloudellisen tilanteen muutoksiin. Taantuman aikana työperäisen muuton vähenemisen vuoksi Tampereelle sijoittuvien työntekijöiden määrä laskee. 5. Kansainvälisen koulutuksen toteuttamisvaihtoehtojen tarkastelu Työryhmä tutustui työnsä aikana erilaisiin vaihtoehtoihin kansainvälisen koulun toteuttamiseksi. Näistä keskeisimmiksi nousivat Eurooppa koulu, IB ohjelma (International Baccalaurete) ja vieraskielisen opetuksen kehittäminen suomalaisen koulujärjestelmän pohjalta (ks. liite). Eurooppa koulu on Euroopan yhteisöjen henkilöstön lapsia varten perustettuja virallisia julkisia oppilaitoksia, joiden hallinnosta vastaavat Euroopan yhteisö ja jäsenmaat yhdessä. Eurooppa kouluja on tällä hetkellä Euroopassa 14. Eurooppa koulujen toiminta perustuu Luxemburgissa 12. huhtikuuta vuonna 1957 allekirjoitettuun Eurooppa koulujen perussääntöön, jonka ratifioivat sopimuksen allekirjoittajamaiden kansalliset viranomaiset. Uusi perussääntö astui voimaan Suomi on liittynyt perussääntöön. Koska Eurooppa koulu keskittyy Euroopan yhteisön virkamiesten lasten kouluttamiseen ja opetusta annetaan oppilaan äidinkielellä, ei sen katsota soveltuvan kansainvälisen koulun malliksi Tampereelle. International Baccalaureate (IB) koostuu kolmesta koulutusohjelmasta, joita hallinnoi kansainvälinen järjestö International Baccalaureate. IB Primary Years Programme (PYP) on 3 11 vuotiaille tarkoitettu järjestelmä, IB Middle Years Programme (MYP) on tarkoitettu vuotiaille oppilaille. IB Diploma Programme (IB lukio) valmistaa oppilaita yliopisto opiskeluun. IB ohjelma suunniteltiin alun perin diplomaattilasten koulutuksen yhdenmukaistamiseksi, mutta nykyään sitä tarjotaan laajemmin. IB tutkinnon viralliset kielet ovat englanti, ranska ja espanja, mutta opetuskieli voi olla myös muu kieli. Suomessa IB opetuskieli on englanti. Kattojärjestö IBO laatii strategiset linjaukset sekä opetussuunnitelmat ja vastaa talousjohtamisesta. Jokaisessa koulussa toimii IB koordinaattori, joka huolehtii IB toiminnan periaatteiden toteuttamisesta koulussa. Opetussuunnitelmat uusitaan 5 7 vuoden välein. Aineopintoja voidaan suorittaa erilaajuisina ohjelmina. Oppisuunnitelma koostuu kuudesta aineryhmästä, joiden tarkoituksena on yhdessä muodostaa kokonaisuus sen sijaan, että opetettaisiin pelkästään toisistaan erillisiä aineita. Tätä opetuksellista lähestymistapaa voidaan kehittää myös suomalaisen opetussuunnitelman pohjalta. IB opetusohjelmaa toteuttavat koulut käyttävät kansallista opetussuunnitelmaa IB ohjelman rinnalla. IBO myöntää oikeuden toimia IB ohjelmaa tarjoavana kouluna ja se valvoo koulujen toimintaa. IB auktorisointiprosessi kestää useamman vuoden. Tämän prosessin aikana IBOorganisaatiolle lähetetään selvityksiä koulun toiminnasta ja soveltavuudesta IBopetusohjelmaa toteuttavaksi kouluksi. Koulussa käy myös IBO organisaation tarkastajia. Tarkastajat jatkavat toimintaansa myös IB hyväksynnän jälkeen paitsi että he vierailevat koulussa, toimitetaan heille myös koulun toimintaan liittyviä raportteja sekä esim. kopioita op 10
11 pilastöistä. Jokainen IB koulu maksaa kattojärjestölle toimilupamaksun lisäksi vuosimaksua. Kotimaisen täydennyskoulutuksen lisäksi IBO järjestää täydennyskoulutusta ulkomailla, johon opettajien edellytetään osallistuvan. Täydennyskoulutus on kouluille suurin kustannuserä vuosittain. Nykyinen vieraskielinen opetus Tampereella on kattavaa (kielinä englanti, saksa ja ranska). Pisa tutkimuksissa suomalainen koulutusjärjestelmä on todettu korkeatasoiseksi. Englanninkielellä opettamisesta on vuosien kokemus ja opettajat ovat kokeneita korkeasti koulutettuja ammattilaisia. Tammelan ja Amurin koulut ovat muodostaneet yhteisen koulupolun syksystä 2009 lähtien, jolloin englanninkieliseen opetukseen osallistuville pystytään tarjoamaan opetussuunnitelmallinen jatkumo ja saumaton prosessinomainen kehittyvä yhteistyö koulujen välillä. Amurin ja Tammelan koulujen rehtorit laativat oman kehittämisehdotuksensa englanninkielisen vieraskielisen opetuksen kehittämiseksi Tampereella, jota käytettiin valmistelutyön pohjana. 6. Tutustumiskohteet, Turun ja Oulun kansainväliset koulut 6.1. Turun kansainvälinen koulu Työryhmä kävi tutustumassa Turun ja Oulun kansainvälisiin kouluihin. Turun kansainvälinen koulu on toiminut vuodesta Koulun ylläpitäjänä on Turun kaupunki. Kansainvälisen koulun opetuksesta vastaa Turun normaalikoulu Turun kaupungin ja Turun yliopiston välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti. Kansainvälinen koulu sijaitsee Turun normaalikoulun tiloissa. Opetuskielenä on englanti. Turun kansainvälisessä koulussa annetaan perus ja lukioopetusta. Perusopetuksessa koulu noudattaa suomalaisen opetussuunnitelman viitekehystä, mutta opetussuunnitelma sisältää IB opetusohjelman mukaisia painotuksia, jotka toteutuvat enemmän yläluokilla. Lukiossa noudatetaan kansainvälistä IB Diploma Programme opetusohjelmaa. Koulun tarjoama opetus on tarkoitettu pääsääntöisesti ulkomaalaisten perheiden lapsille, jotka asuvat työperäisen muuton vuoksi Suomessa sekä suomalaisten perheiden lapsille, jotka palaavat takaisin Suomeen sekä myös niille suomalaisperheiden lapsille, jotka haluavat jostain muusta perustellusta syystä päästä Turun kansainväliseen kouluun. Riittävä kielitaito on edellytyksenä kansainvälisen koulun oppilaaksi hyväksymiselle. Kielitaito varmistetaan testeillä Oulun kansainvälinen koulu Oulun kansainvälinen koulu on perustettu vuonna Koulu on osa Oulun kaupungin kunnallista opetustointa. Vuonna 2006 se siirtyi väliaikaisista tiloista peruskorjattuihin tiloihin. Samassa tilassa toimii Oulun Lyseon IB linja sekä osa Myllytullin koulun taito ja taideaineiden opetuksesta. Oulun kansainvälinen koulu toteuttaa IB opetusohjelmaa täydennettynä kansallisella opetussuunnitelmalla. Koulu tarjoaa opetusta pääsääntöisesti oppilaille, joilla on vahva englanninkielen taito. Koh 11
12 deryhmänä ovat ulkomaalaisten työntekijöiden lapset sekä sellaiset suomalaislapset, joille muuten on kehittynyt vahva kielitaito esim. vanhempien ulkomaille suuntautuneen työkomennuksen myötä tai englanninkieliseen päivähoitoon osallistumisen vuoksi. Kaikkia hakijoita ei ole voitu ottaa, koska heidän englanninkielen taitonsa ei ole ollut riittävä. Sekä Turussa että Oulussa suurin osa oppilaista on suomalaisperheiden lapsia. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden tarve ja lakisääteinen oikeus saada suomenkielen opetusta sekä valmiudet siirtyä peruskoulun jälkeen suomalaista opetussuunnitelmaa noudattavaan toisen asteen koulutukseen. Osallistuminen kansainvälisen koulun opetukseen ei takaa pääsyä IB lukioon ilman IB lukion pääsykokeiden läpäisemistä Yhteenveto vierailuista Yhteenvetona Turun ja Oulun kokemuksista voidaan todeta, että näkemykset IB koulun tuomasta lisäarvosta eivät olleet kaikilta osin yhteneviä. Turussa käydyssä keskustelussa esiin nousi suomalaisen opetussuunnitelman ja peruskoulujärjestelmän vahvuudet. Oululaisissa puheenvuoroissa taas korostuivat IB koulun statusarvo ja tunnettavuus maailmalla. Arvioitaessa opetuksen järjestämisen näkökulmasta keskeisimpiä eroja suomalaisen ja IBopetusohjelmaan perustuvan opetuksen välillä, keskeisimmäksi yksittäiseksi tekijäksi nousin koulutuksen valvonta ja ohjausjärjestelmien ero. Kansainvälinen järjestelmä perustuu voimakkaaseen ohjaus ja valvontajärjestelmään, mistä Suomessa on luovuttu vuosia sitten. IBopetusohjelma vahvuudeksi todettiin opetussuunnitelman laajemmat aineryhmät yksittäisten oppiaineiden sijaan. Tässä katsottiinkin olevan selkeä oppimisen paikka opetussuunnitelmaa kehitettäessä. Turun ja Oulun kansainvälisten koulujen rehtorit esittivät näkemyksen kaksikielisen linjan tarpeellisuudesta. Hahmotelmissa kaksikieliselle linjalle otettavilta oppilailta ei vaadittaisi sujuvaa englanninkielen taitoa ja joustava siirtyminen linjalta toiselle on mahdollista. Kaksikielisen linjan nähtiin myös antavat kouluille paremmat edellytykset perustehtävänsä toteuttamiseen myös siltä osin, että koulun on varmistettava jatko opintokelpoisuus IB lukion ohella myös muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Malli palvelisi niitä ulkomailta tulevia oppilaita, joilla ei ole riittävä kielitaito englanninkieliselle linjalle, mutta joita ei ole mielekästä sijoittaa valmistavaan opetukseen. 7. Opetuksen seudullinen järjestäminen 7.1. Hakeutuminen perusopetukseen yli kuntarajojen Perusopetuslain (628/1998) 6 :n mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle ja esiopetukseen oikeutetulle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa opetusta annetaan sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen järjestämään opetusta. Esiopetusta saavalle voidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoittaa myös päivähoitopaikka tai muu soveltuva esiopetuksen järjestämispaikka. Huoltaja voi hakea niin perusopetuksessa kuin esiopetuksessakin muuhunkin kuin kunnan osoittamaan opetuksen järjestämispaikkaan. Kyse on tällöin ns. toissijaisesta hakeutumisesta. Perusopetuslain 26 a :n ja 28 :n mukaisiin toissijaisiin hakijoihin on sovellettava yhden 12
13 vertaisia valintaperusteita. Kunta voi kuitenkin päättää etukäteen opetuksen järjestämispaikkaan otettavien oppilaiden määrän ja määritellä koulun/vuosiluokkien/esiopetuspaikkojen enimmäiskoon voidakseen hallita paremmin muun muassa kustannuksia, opetusjärjestelyjä ja vieraskuntalaisten määrää. Kunta voi myös päättää, että osa tai kaikki oppilaspaikat ovat vapaasti haettavissa taikka niin, ettei ns. toissijaisille hakijoille varata ollenkaan oppilaspaikkoja. Tämä koskee sekä omasta kunnasta että vieraasta kunnasta hakevia lapsia. Jos kunnan kouluissa tai muissa opetuksen järjestämispaikoissa on oppilaspaikkoja vapaana, eikä kunta ole päättänyt, että toissijaisia hakijoita ei oteta, on kaikkiin ns. toissijaisiin hakijoihin, niin omasta kuin vieraasta kunnastakin hakeviin, sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Oppivelvollisuusikäinen voidaan ottaa siis muuhunkin kouluun kuin kunnan osoittamaan kouluun oppilaaksi. Tällöin voidaan oppilaaksi ottamisen edellytyksissä asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista Seudullinen sopimus perusopetuksen kustannusten korvaamisesta Lukuvuoden alussa voimaan tulleessa sopimuksessa perusopetuksen kustannusten korvaamisesta sovitaan menettelytavoista silloin, kun oppivelvollisuuttaan suorittava oppilas saa perusopetusta muualla kuin asuinpaikkakunnallaan Tampereen kaupunkiseudulla. Sopimuksen mukaan oppilaan asuinpaikkakunta maksaa opetuspaikkakunnalle opetuksen järjestämisestä aiheutuneiden kustannusten ja valtionosuuden erotuksen. Tällä hetkellä opetuksen järjestämisestä aiheutuvalla kustannuksella tarkoitetaan kunnan edellisen vuoden Opetushallituksen taloustilaston mukaista oppilaskohtaista kustannusta, josta on vähennetty koulumatkojen kuljetuskustannukset. Tuotteistuksen edetessä on kuitenkin sitouduttu neuvottelemaan tuotteistettujen palvelujen hintojen käytöstä kunnan kustannusten perusteena. Sopimuksen mukaan oppilaiden valinnassa noudatetaan lähikouluperiaatetta. Oppilaalla ei kuitenkaan ole sopimuksen perusteella subjektiivista oikeutta päästä vieraan kunnan kouluun, vaan kunta voi ottaa kouluihinsa ulkopuolelta tulevia oppilaita, jos kouluissa on tilaa. Viimekädessä päätöksen oppilaaksiotosta tekee siis opetuspaikkakunnan viranomainen. Otettaessa oppilaita perusopetuslain 28 :n mukaiseen opetukseen, kuntien välisen sopimuksen mukaan oppilaiden valinnassa noudatetaan yhdenvertaisia valintaperusteita lukuvuotta koskevista valinnoista alkaen. Sopimuksen mukaan opetuspaikkakunta ei vastaa oppilaan koulumatkakustannuksista. Sopimuksen perusteella Kaupunkiseudun kunnat sitoutuivat kehittämään seudullista opetustarjontaa kokoontumalla vuosittain ennen oppilasvalintaa keskustelemaan palvelutarjonnan mitoituksesta. Lisäksi sopimusosapuolet sitoutuivat sopimuksessa selvittämään yhdessä vieraskielisen opetuksen laajentamisen ja/tai kansainvälisen koulun perustamisen edellytyksiä Kuntien yhteistoiminta opetuksen järjestämiseksi Perussäännökset kuntien yhteistoiminnasta ovat kuntalain 10 luvussa, jossa säädetään kuntien välisestä julkisoikeudellisesta yhteistoiminnasta. Kunnat voivat harjoittaa yhteistyötä myös yksityisoikeudellisessa muodossa, esimerkiksi perustamalla yhdessä osakeyhtiön. Kunnalle laissa säädettyjen tehtävien hoitaminen ja siihen liittyvä päätösvallan käyttö edellyttää yleensä toiminnan järjestämistä julkisoikeudellisessa yhteistoiminnan muodossa. Kuntalain lisäksi yhteistoiminnasta on erityissäännöksiä kunnallishallinnon eri aloja koskevassa lainsäädännössä. 13
14 Kuntalain 76 : Kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. Kunnat voivat sopia, että tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta taikka että tehtävän hoitaa kuntayhtymä. Kunnat voivat myös sopia, että kunnalle tai sen viranomaiselle laissa säädetty tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi. Kunnan velvollisuudesta kuulua kuntayhtymään jollakin toimialalla ja määrätyllä alueella säädetään erikseen. Kuntalaissa säädetty kuntien yhteistoiminta perustuu aina sopimukseen. Ensinnäkin kunnat voivat sopia, että tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta. Tästä yhteistoiminnan muodosta on perinteisesti käytetty nimitystä sopimuksenvarainen yhteistoiminta tai sopimusyhteistyö. Sopimus voi koskea esimerkiksi yhteisen toimielimen perustamista eikä yhteistoimintaa varten tällöin perusteta erillistä oikeushenkilöä, vaan yksi kunta, ns. isäntäkunta, hoitaa sovitut tehtävät muiden sopijakuntien puolesta. Sopimusyhteistyössä kustannusten määrittely ja jako maksuosuuksiin ovat sopimuksenvaraisia asioita. Kunnat voivat sopia kustannusten jakautumisesta asukasluvun perusteella tai perustuen asukasluvun ja esimerkiksi tilinpäätöstietojen tai jonkin muun kriteerin yhdistelmään. Maksuosuuksien osalta on kuitenkin perusteltua pyrkiä aiheuttamisperiaatteen mukaiseen kustannustenjakoon. Sopimusyhteistyössä keskeistä on tilaaja tuottaja osaamisen vahvistuminen, joka edellyttää palvelujen tuotteistamiseen liittyvää osaamista toiminto ja tuotekohtaisten kustannustietojen ja palvelujen laatukriteerien määrittämiseksi. Yhteistyöhön osallistuvien kuntien ohjauksen vahvistamiseksi voidaan kuntalain 77 :n mukaisesti sopia, että nämä kunnat valitsevat osan jäsenistä sen kunnan toimielimeen, joka vastaa tehtävistä. Yhteinen toimielin voi olla käytännössä lautakunta, johtokunta tai toimikunta. Yhteisen toimielimen hallinnonalaan kuuluvat virat ovat tehtävistä vastaavan kunnan virkoja. Yhteinen toimielin on nimestään huolimatta yhden sopimuskunnan valtuuston ja hallituksen alainen toimielin. Samoin yhteisen toimielimen hallinnonalaan kuuluva palveluja tuottava yksikkö on yhden sopimuskunnan tulosyksikkö tai liikelaitos. Yksikön kiinteistön ja irtaimiston omistusoikeus voi kuulua yhteisesti tai määräosuuksin sopimuskunnille. Yksikkö on hallinnollisesti osa sitä kuntaa, jonka toimielin yhteislautakunta on. Myös yhteislautakunnan hallinnonalaan kuuluvat virat ovat yhden sopimuskunnan virkoja ja niiden haltijat ovat tuon kunnan viranhaltijoita. Yhteislautakunta ei siis ole jäsenkunnista erillinen oikeushenkilö, joka voisi toimia työnantajana tai osapuolena oikaisuvaatimus ja muutoksenhakumenettelyssä. Isäntäkuntana toimiva kunta vastaa viime kädessä yhteisen toimielimen päätöksistä ja niiden täytäntöönpanosta. Kuntalain 92 :n 2 momentin mukaan yhteisen toimielimen päätökseen voi hakea muutosta sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen. Voimassa olevassa hallitusohjelmassa on otettu kantaa kuntarajat ylittäviin perusopetuspalveluihin. Siinä todetaan, että hallitus turvaa perusopetuksen saavutettavuuden lähipalveluna ja että tulevaisuudessa madalletaan esteitä käydä koulua yli kuntarajojen. (Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma, 2007.) 14
15 8. Työryhmän esitys Työryhmä esittää seuraavaa: Tampereelle perustetaan kansainvälinen koulu, joka tarjoaa opetusta oppilaille joilla on riittävä englanninkielen taito tilapäisesti Tampereella asuville ulkomaalaisille oppilaille Tarkoituksena on, että suunnitteilla oleva uudentyyppinen Tampereen kansainvälinen koulu vastaa joustavasti erilaisten oppijoiden tarpeisiin: Koulu on tarkoitettu suomenkielisille hyvän englanninkielentaidon omaaville oppilaille, joiden jatko opintokelpoisuus toisen asteen koulutukseen on turvattava. Koulu tarjoaa opetuksen Tampereella tilapäisesti työskentelevien tai opiskelevien perheiden lapsille, joiden äidinkieli on englanti tai muu vieraskieli ja joiden opiskelun tavoitteena ei ole perusopetuslain mukaisen jatko opintokelpoisuuden saavuttaminen. Kansainvälinen koulu täydentää oppivelvollisuuden suorittamismahdollisuuksia myös niiden Tampereen seudulle muuttaneiden ulkomaalaisten oppilaiden osalta, joilla ei ole riittäviä edellytyksiä suorittaa oppivelvollisuuttaan suomen tai ruotsin kielellä ja joille lyhyen maassaolon vuoksi maahanmuuttajien valmistava opetus ei ole mielekäs sijoituspaikka. Työryhmä on erilaisiin vaihtoehtoihin perehdyttyään päätynyt esittämään suomalaisen opetussuunnitelman mukaisen englanninkielisen opetuksen kehittämistä erilaisten oppijoiden tarpeiden mukaisesti. Englanninkielisen opetuksen järjestämisestä on pitkät perinteet, ja siitä saatujen kokemusten perusteella opetusta voidaan kehittää palvelemaan yhä paremmin erilaisten kohderyhmien tarpeita. IB opetusohjelma tarjoaa luontevan vaihtoehdon niille oppilaille, jotka ovat osallistuneet ulkomailla IB opetukseen. IB ohjelman vahvuutena on myös koulutusohjelman kansainvälinen tunnettavuus, täydennyskoulutusverkostot sekä laadunarviointi. Työryhmä kuitenkin katsoo, että PISA arvioinneissa saavutetut suomalaisten oppimistulokset antavat hyvät edellytykset tamperelaisen kansainvälisen koulun kehittämisen jatkosuunnittelulle suomalaisen opetussuunnitelman pohjalta. Lisäksi työryhmä korostaa, että Tampereen alueella kansainvälisen koulun tulee palvella laajempaa oppilasjoukkoa kuin mihin IB koulu pystyisi. Uusi kansainvälinen koulu vastaa vieraskielisen opetuksen kehittämisen haasteisiin muodostamalla uudenlaisen toimintamallin nykymuotoisen vieraskielisen perusopetuksen haasteet ja kehittämistarpeet huomioon ottaen. Työryhmä esittää mallia kansainvälisen koulun perustamiseksi, jossa opetus jakautuu kansainväliseen linjaan (international line) ja tuettuun linjaan (supporting line) ja joiden välillä on vahva integraatio. International line on tarkoitettu oppilaille, joilla on hyvä englanninkielen taito. Oppilaille, joiden äidinkieli on englanti, taataan paikka linjalla, muilta edellytetään soveltuvuuskoe ja riittävä pistemäärä. Supporting line soveltuu puolestaan vieraskielisille oppilaille, 15
16 jotka ovat lyhyen aikaa Suomessa ja/tai joiden englanninkielen taito ei ole riittävä. Oppilaalle järjestetään arviointijakso, jonka pohjalta tehdään päätös siitä, siirtyykö oppilas kansainväliselle linjalle vai pysyykö tuetulla linjalla. Erityinen tarve on kehittää ulkomaalaisten lasten räätälöityä opetuskokonaisuutta, joka turvaa oppilaan koulunkäynnin jatkossa kotimaassa tai muualla. Räätälöity opetus on osa tuettua linjaa (supporting line). Kansainvälisen koulun ylläpitäjänä toimii Tampereen kaupunki. Seudullisen saavutettavuuden vuoksi koulun tulee sijaita toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Amurin ja Tammelan koulujen kiinteistöt muodostavat yhdessä luontevan sijaintipaikan kansainväliselle koululle. Palveluverkkoselvityksessä otetaan huomioon tästä aiheutuvat seuraukset. Tavoitteena on, että tulevassa kansainvälisen koulun mallissa sekä Amurissa että Tammelassa opetusta järjestetään seudulliset tarpeet huomioon ottaen. Oppilaspaikkoja tulee olla tarjolla lisäksi niin, että kouluun voidaan ottaa oppilaita myös kesken lukuvuoden. Tiivistä yhteistyötä tehdään koulun sisällä eri linjojen välillä sekä Amurin ja Tammelan koulujen kesken yhteisen koulupolun syventämiseksi. Työryhmä yhtyy elinkeinoelämän näkemykseen kunnallisen vieraskielisen esiopetuksen järjestämisen tärkeydestä. Työryhmä painottaa, että Tampereen kansainvälisen koulun resursoinnissa kiinnitetään huomiota riittävään henkilöstön täydennyskouluttamiseen kielitaidon varmistamiseksi sekä ammattitaidon ylläpitämiseksi. Koulutilojen varustaminen nykyaikaisella teknologialla ja välineistöllä on välttämätöntä. Opettajien rekrytoinnissa on tarpeen tiivistää yhteistyötä Tampereen Lyseon lukion kanssa. Tampereen kansainvälisen koulun imagon luomiseen ja markkinointiin tulee myös panostaa. Työryhmä esittää, että perustetaan seudullinen projektiryhmä, jonka tehtävänä on selvittää jatkohankkeena Tampereen kansainvälisen koulun toteuttamista annetun mallin pohjalta. Projektiryhmään ehdotetaan nimettäväksi Amurin koulun rehtori Pia Mikkola, Tammelan koulun rehtori Petri Peltonen, Tampereen Lyseon lukion rehtori Kaisa Kuoppala, kehityspäällikkö Veli Matti Kanerva, seutukoordinaattori Tuukka Salkoaho, Lempäälän Hakkarin koulun rehtori Sanna Oikarinen sekä henkilö, joka toimii hankekoordinaattorina. Seutusivistystyöryhmä toimii hankkeen ohjausryhmänä. 16
17 I N T. L I N E AMURI 7 9 TAMMELA 1 6 AMURI 1 6 I N T. L I N E S U P P. L I N E ENGLANNINKIELINEN ESIOPETUS 8.1. Jatkoselvitys Työryhmän esityksen mukaisesti tavoitteena on käynnistää Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimesta jatkohanke, jossa selvitetään Tampereen kansainvälisen koulun toteuttamista esiselvityksessä esitetyn mallin pohjalta. Jatkoselvityksen keskeisimpänä teemana on työryhmän esityksen pohjalta konkreettisen toimintamallin luominen kansainväliselle koululle. Tässä yhteydessä keskeisimmiksi yksittäisiksi selvittämiskohteiksi nousevat yhteistyön kehittäminen toisen asteen kanssa, valtion hallinnon sekä muiden kuntien ja alueiden kanssa tehtävä yhteistyö englanninkielisen oppimateriaalin kehittämisen suhteen, opettajien kielitaidon kehittämiseen liittyvät kysymykset, kuntien välisen kustannusten korvaamisen perusteet sekä kansainvälisen koulun toiminnan resursointi. Lisäksi selvityksessä tulisi käydä läpi elinkeinoelämän ja yliopiston kanssa tehtävän yhteistyön mahdollisuudet, esiopetuksen ja esiopetuksen jälkeisen päivähoidon rooli osana kansainvälisenopetuksen kokonaisuutta sekä vieraskieliseen opetukseen liittyvä oppilaan tuen tarve. Tämän ohella jatkoselvityksessä tulisi esittää alustava suunnitelma koulun markkinoinnin toteuttamiseksi sekä aikataulutus asiassa etenemisessä. Työn onnistuminen edellyttää nykyisen opettajakunnan vahvaa sitoutumista suunniteltuun kehittämistyöhön. Tämä pyritään saavuttamaan yhteissuunnittelu ja seminaaripäivien sekä tietoisen osallistamisen kautta. 17
18 9. Kustannusvaikutukset Kehittämishankkeen kustannusvaikutusten arviointi edellyttää täsmällisempiä linjauksia ja ratkaisuja toteutusvaihtoehtojen suhteen. Laskentatyö täsmentyy jatkoselvityksen myötä. Oleellista kustannusvaikutusten määräytymisen osalta ovat palveluille asetettavat laatuvaatimukset. Ryhmäkoot, avustajatarve, opettajien täydennyskoulutus sekä tilojen tietotekninen varustaminen ovat suurimmat kustannuserät, joista lisäkustannuksia aiheutuu. Myös kansainväliseen markkinointiin ja verkkosivuihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opetustuntien jälkeisen kerhotoiminnan kehittämiseen tulee myös panostaa nykyistä enemmän. Lopullisiin kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi myös se, kuinka paljon Tampereen seudun kunnat haluavat panostaa kansainvälisen koulun ylläpitoon seudullisena vetovoimatekijänä. Työryhmä on pyytänyt opetusministeriön kannanottoa siihen, olisiko mahdollista kehittää uusi, kansainvälisen mallin mukainen maksullinen palvelumuoto suomalaista opetussuunnitelmaa noudattavan vieraskielisen opetuksen yhteyteen. Palvelumuoto tarjoaisi päivittäin kaikenikäisille oppilaille mahdollisuuden harrastaa ohjatusti koulutiloissa. Opetusministeriön kannanottoa toivotaan siihen, että voisiko uudentyyppisen iltapäivätoiminnan saada valtionosuuden piirin siltä osin kuin perittävät maksut eivät kata todellisia kustannuksia. Joka tapauksessa on selvää, että esitetty malli aiheuttaa lisäkustannuksia nykyisiin vieraskielisen opetuksen kustannuksiin verrattuna. Erityisesti supporting line ja räätälöity osuus lisäävät henkilöstökustannuksia. Turun kansainvälisessä koulussa oppilaspaikan hinta on noin 1,5 kertainen normaaliin opetukseen nähden. Kansainvälisen koulun kehittämisen ja kuntien välisen kustannusten jaon kannalta on välttämätöntä, että palvelu tuotteistetaan ja kustannuserät tehdään läpinäkyviksi. Erityisesti kansainvälistä rekrytointia harjoittavien yritysten kannalta on tärkeää, että maksullisen palvelumuodon hinta ja laatusuhde kuvattu selkeästi. Kustannuksia arvioitaessa on otettava huomioon myös valtionosuusjärjestelmään tulevat muutokset. Alla olevaan taulukkoon on koottu alustava yhteenveto kehitteillä olevan mallin kustannusvaikutuksista. 18
19 Kehitteillä oleva malli Kohderyhmä: Hyvän englanninkielen taidon omaavat oppilaat, jatkoopintokelpoisuus Suomessa varmistettava Osuus oppilaista 85 % 15 % Esimerkkioppilas Pääosa suomalaisista oppilaista Englanti ei äidinkieli, jatkoopintotarve Suomessa todennäköinen Tilapäisesti Tampereella koulua käyvät oppilaat, tarve tukea koulunkäynnin jatkoa omassa maassa tai aloitetun opetussuunnitelman mukaisesti muualla kuin Tampereella Kustannustekijät International line Supporting line/räätälöity opetus Ryhmäkoko opp./ryhmä keskim Opetuksen kustannukset/ryhmä Avustajatarve/ ryhmä 0,25 0,5 1 Materiaalit / ryhmä, lisäraha 100 2*150 Erityistarpeet varustelun osalta (tietotekniset tarpeet) 2 konetta/ryhmä 4 konetta/ryhmä Opettajien täydennyskoulutus / opettaja Psykosos. oppilashuollon tarve Pieni Suuri Markkinointi, opetustuntien jälkeinen kerhotoiminta 19
20 Liite 1 Palvelutarpeen selvittäminen Taustatiedot Vastauksia: suomenkielinen kysely 115 englanninkielinen kysely 31 Lasten lukumäärä: suomenkielinen kysely englanninkielinen kysely yksi kaksi 46 8 kolme 9 0 enemmän kuin kolme 1 5 Lasten syntymävuodet: suomenkielinen kysely englanninkielinen kysely Kysymykset: Oletteko kiinnostuneita hakemaan lapsellenne paikkaa englanninkieliseen esiopetukseen tai englanninkieliseen perusopetukseen suomenkielisen opetuksen asemesta? suomenkieliset vastaukset %:a vastanneista kyllä ei ei osaa sanoa 1
VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ
Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:
Lisätiedot7.1 Lainsäädännöllisiä lähtökohtia ja toiminnan järjestämisen periaatteita
7 ESIOPETUKSEEN HAKEMINEN 7.1 Lainsäädännöllisiä lähtökohtia ja toiminnan järjestämisen periaatteita Kunta on velvollinen järjestämään alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden
LisätiedotRauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman
2016 Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman Muutokset luku 1 2019 perusteiden 2014 mukainen opetussuunnitelma Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä 16.6.2016
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotHallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet
Koulutuslautakunta 56 23.09.2015 Koulutuslautakunta 64 14.10.2015 Hallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet 561/00.01.01/2015 Koulutuslautakunta
Lisätiedot57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen
Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2016 1 (5) Kasvatus- ja opetuslautakunta, 46, 26.05.2016 Kasvatus- ja opetuslautakunta, 57, 16.06.2016 57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi
LisätiedotS2-opetuksen toimintamalli
Kuopion S2-opetuksen toimintamalli Kuopion kaupungin peruskoulut S2-opetus ja opetuksen järjestämisen tavat S2-oppilaalla tarkoitetaan maahanmuuttajataustaista oppilasta, paluumuuttajaa tai Suomeen adoptoitua
LisätiedotPERUSOPETUKSEN OPPILAAKSIOTTOA KOSKEVAT LINJAUKSET
PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSIOTTOA KOSKEVAT LINJAUKSET Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 27.8.2014 (104 ) OPPILAAKSIOTTO OPPILASALUEET Perusopetuksen oppilaaksiotto koostuu tässä linjauspäätöksessä kolmesta
LisätiedotAsian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh
Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö
LisätiedotKolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
LisätiedotKaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa. Kari Kivinen
Kaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa Kari Kivinen 18.11.2016 FAKTAT Valtion koulu Suomen ja Ranskan välillä sopimus Vanhempainyhdistyksen ylläpitämä lastentarha
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto Asia/
Helsingin kaupunki Esityslista 5/2017 1 (5) 8 7. luokkien yleisopetuksen enimmäisoppilasmäärät lukuvuodelle 2018 2019 HEL 2017-013193 T 12 00 01 Päätösehdotus päättää kaupungin ylläpitämien suomenkielisten
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 200
18.11.2015 Sivu 1 / 1 4224/12.01.02/2015 200 Englanninkielisen opetuksen oppilasvalintaperusteiden muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Anne-Marie Rapo, puh. 050 343
LisätiedotKOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA
KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY
LisätiedotEspoon kaupunki Päätös Sivu 1 / Kaksikielisen opetuksen (suomi-englanti) oppilasvalintaperusteiden muuttaminen
Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 5 2760/2016 12.01.00.00 147 Kaksikielisen opetuksen (suomi-englanti) oppilasvalintaperusteiden muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Jemina
LisätiedotSisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg
Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (6) Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (6) 43 7. luokkien yleisopetuksen enimmäisoppilasmäärät lukuvuodelle 2018 2019 HEL 2017-013193 T 12 00 01 Päätös päätti kaupungin ylläpitämien suomenkielisten peruskoulujen
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
Lisätiedot-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00
-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS
MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 15.4.2009 klo 9.00 11.05 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja (x)
LisätiedotPaperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014
Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 35
13.03.2012 Sivu 1 / 1 1199/12.01.02/2012 35 Lukuvuoden 2012-2013 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09) 816 52033 Astrid Kauber, puh. (09) 816
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotAmurin koulun vieraskielisen opetuksen eri vaiheet
Amurin koulun vieraskielisen opetuksen eri vaiheet Sinikka Lampinen Artikkeli käsittelee Amurin koulun vieraskielistä opetusta ja sen kehityskaarta kirjoittajan kokemusten valossa. Sinikka Lampinen on
LisätiedotMuonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET
Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 148
28.09.2016 Sivu 1 / 1 2760/2016 12.01.00.00 148 Ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteiden muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Jemina Sirviö, puh. 043 8265234
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...
i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I Työryhmän yhteenveto 18.9.2009 MOKU hanke Toimintamalleja 1 Oppilaan aiempi koulutausta otetaan huomioon. Esimerkiksi jos oppilas on
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotUudistuva aikuisten perusopetus
Uudistuva aikuisten perusopetus 15.5.2017 Leena Nissilä Teijo Koljonen Opetushallitus Turvapaikanhakijatilanteesta ja muusta maahanmuutosta johtuvat toimet OKM:n hallinnonalalla OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi perusopetuslain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain
LisätiedotPidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen
Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT
LisätiedotKOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT
KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset
LisätiedotSEUDULLINEN HAKEUTUMISMAHDOLLISUUS PÄIVÄHOITOON- SOPIMUS PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTIEN VÄLISENÄ OSTOPALVELUNA
SEUDULLINEN HAKEUTUMISMAHDOLLISUUS PÄIVÄHOITOON- SOPIMUS PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTIEN VÄLISENÄ OSTOPALVELUNA Tampereen kaupunkiseudun kunnat (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,
LisätiedotEräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen
Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa
LisätiedotLähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet
Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Sivistyslautakunta 24.11.2016 103 www.nurmijarvi.fi Perusopetuslain 4 :n mukaan kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta sen alueella
LisätiedotAikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto
Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain
LisätiedotSUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus
SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ LASTEN KOULUTUS on olemassa yksityisiä päiväkoteja, mutta enemmistö
LisätiedotUudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö
Uudistuva aikuisten perusopetus Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma Annika Bussman Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö Teijo Koljonen Opetusneuvos Opetushallitus
Lisätiedot33 Oppilaaksioton perusteet Tampereen kaupungin perusopetuksessa alkaen. Valmistelija / lisätiedot: Maria Päivänen
Tampere Ote pöytäkirjasta 3/2016 1 (5) 33 Oppilaaksioton perusteet Tampereen kaupungin perusopetuksessa 01.01.2017 alkaen TRE:2342/12.02.01/2016 Valmistelija / lisätiedot: Maria Päivänen Valmistelijan
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 4.3.2013 Opetushalllitus Miksi Vieraskielisiä on nuorten lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa
LisätiedotLähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet
Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Sivistyslautakunta 26.10.2017 88 www.nurmijarvi.fi Perusopetuslain 4 :n mukaan kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta sen alueella asuville
LisätiedotLahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015
Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Tiedote vanhemmille Lahden englanninkieliset luokat 0-9 Lahden englanninkieliset luokat toimivat Tiirismaan
LisätiedotTutustumisilta 6.luokkalaisten huoltajille ja nuorille
Tutustumisilta 6.luokkalaisten huoltajille ja nuorille Tervetuloa Hatanpään kouluun (rehtori) miksi lähikoulu? koulun käytänteet koulun tuki oppilaalle Liikuntapainotus sisältö ja hakumenettely (Mikko
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat
LisätiedotVieraiden kielten opetuksen kehittäminen
Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Opetuksen tilanne ja valtionavustuksen hakeminen Anna-Kaisa Mustaparta Tiedotukset lääneittäin 19.- 28.1.09 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vieraiden
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 195
25.09.2013 Sivu 1 / 1 3801/12.01.02/2013 195 Englanninkielisen perusopetuksen valintamenettelyn tarkentaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. (09) 816 52051 Juha Nurmi, puh. (09) 816 52033
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) VARHAISKASVATUSVIRASTO 3.9.2015
HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) Yksityisen palvelun tuottajalle ESIOPETUS YKSITYISISSÄ TOIMIPISTEISSÄ Lapsella on oikeus saada maksutonta esiopetusta vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua. Esiopetuksen tehtävänä
LisätiedotPerusopetuksen kieliohjelma
Opetuslautakunta 24 12.03.2019 Perusopetuksen kieliohjelma 961/12.00.01.00/2019 Opetuslautakunta 12.03.2019 24 Valmistelija: opetuspäällikkö Inkeri Lahti p. 044 7784688, inkeri.lahti@salo.fi Perusopetuksen
LisätiedotLIITE 7 OULUN KAUPUNGIN KIELIOHJELMA
LIITE 7 OULUN KAUPUNGIN KIELIOHJELMA Liite 7 sivistys- ja kulttuurilautakunta 25.02.2015 (OUKA/237/12.00.01/2014) Oulun kaupungin kieliohjelma kattaa varhaiskasvatuksen, perusasteen ja lukion sekä vapaan
LisätiedotEnglanninkielinen ylioppilastutkinto. HE 235/2018 / Oma kieli -yhteisö / Sivistysvaliokunta
Englanninkielinen ylioppilastutkinto HE 235/2018 / Oma kieli -yhteisö / Sivistysvaliokunta 28.11.2018 Englanninkielisen yo-tutkinnon kohderyhmät ja tavoitteet a. Väliaikaisesti Suomeen tulevat, korkean
LisätiedotTutkintoja voi järjestää EU-/ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisille ammatillisen koulutuksen lain 33 ja 35 mukaisesti
Kysymys Kuka voi myöntää suomalaisia ammatillisia tutkintoja EU- ja ETA-alueen ulkopuolella? Vastaus Suomalaiset koulutuksen järjestäjät, joilla on kyseisiin tutkintoihin järjestämislupa. Mikäli koulutuksen
LisätiedotJoustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana
Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt
Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,
LisätiedotLoimaan kaupunki. Lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet. Koulutuslautakunta / Liite 3a
Loimaan kaupunki Lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet 2017 Koulutuslautakunta 24.11.2016/ Liite 3a Sisältö 1. Lainsäädännölliset lähtökohdat 3 2. Ensisijainen koulupaikka eli lähikoulu
LisätiedotISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 2/2014 Sivistyslautakunta Sivu 19 KOKOUSAIKA
ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 2/2014 Sivu 19 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) Torstaina 20.3.2014 kello 18.30 20.58 Kunnanvirasto, kunnanhallituksen
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotKOULUKULJETUSTEN JA MATKA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LINJAUKSET
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 18.3.2015 Voimaan 1.8.2015 Muutettu opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 17.8.2017 Voimaan 1.9.2017 KOULUKULJETUSTEN JA MATKA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LINJAUKSET
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2015 1 (5) 227 Oikaisuvaatimus tuntiopettajaksi ottamisesta HEL 2015-010492 T 01 01 01 01 Päätös päätti kuntalain 89 :n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka
LisätiedotVALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017
VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA 2017 2018 LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017 LIELAHDEN KOULUN TUNTIJAKO 2019-2020 6.10.2017 TH Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7
LisätiedotPohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014
Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti
LisätiedotUudistuva aikuisten perusopetus
Uudistuva aikuisten perusopetus 29.8.2017 Leena Nissilä Teijo Koljonen Opetushallitus Turvapaikanhakijatilanteesta ja muusta maahanmuutosta johtuvat toimet OKM:n hallinnonalalla OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän
LisätiedotKoulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014
Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan koulutuksen ja opetuksen järjestäjistä, jotka antavat esiopetusta,
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
LisätiedotEräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85
Kasvatus- ja opetuslautakunta 85 17.11.2014 Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85 Valmistelija/lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg
LisätiedotLUVA - lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille
LUVA - lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille LUVA on suomenkielisen lukion suorittamiseen valmentava lukuvuosi maahanmuuttajille ja vieraskielisille nuorille. LUVAn aikana opiskellaan mm. suomea
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että
LisätiedotPuistolanraitin ala-asteen koulu PÖYTÄKIRJA 4/17 PL Helsingin kaupunki Johtokunta
Puistolanraitin ala-asteen koulu PÖYTÄKIRJA 4/17 PL 3513 00099 Helsingin kaupunki Johtokunta 7.12.2017 Puistolanraitin ala-asteen koulun johtokunnan kokous Aika Keskiviikko 7.12.2017 klo 18.00 Paikka Raitin
LisätiedotA2-kielen valinnoista ja opetuksesta
A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat
LisätiedotLukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla
Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja
LisätiedotKELPO- muutosta kaivataan
KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotLUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014
rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 174. 174 Perusopetuksen lukuvuoden 2016-2017 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset
21.10.2015 Sivu 1 / 1 4433/12.01.02/2015 174 Perusopetuksen lukuvuoden 2016-2017 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotSEUDULLINEN HAKEUTUMISMAHDOLLISUUS PÄIVÄHOITOON- SOPIMUS PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTIEN VÄLISENÄ OSTOPALVELUNA
SEUDULLINEN HAKEUTUMISMAHDOLLISUUS PÄIVÄHOITOON- SOPIMUS PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTIEN VÄLISENÄ OSTOPALVELUNA Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat sopineet päivähoidon hakeutumisen laajentamisesta
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotToisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen
LisätiedotEsiopetuksen lisäksi yksityiseen päivähoitoon myönnettävä yksityisen hoidon tuki.
HELSINGIN KAUPUNKI 1 / 5 14.9.2018 Ohje yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntuottajalle esiopetuksen järjestämisestä ESIOPETUS YKSITYISISSÄ TOIMIPISTEISSÄ Lapsen tulee osallistua vuoden kestävään esiopetukseen
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 70
09.04.2018 Sivu 1 / 1 827/2015 12.01.00 56 21.3.2018 70 Suomenkielisen perusopetuksen tuntijaon muuttaminen 1.8.2018 alkaen: varhennettu kielenopetus ja yläkoulun B1-kielen lisätunti (Pöydälle 21.3.2018)
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 123/2007 vp. Hallituksen esitys laiksi Helsingin eurooppalaisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös
EDUSKUNNAN VASTAUS 123/2007 vp Hallituksen esitys laiksi Helsingin eurooppalaisesta koulusta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi Helsingin eurooppalaisesta koulusta (HE 69/2007 vp).
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 136
14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotPERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala
PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Muutokset perusopetuksen lukuvuoden oppilaaksiottoa koskeviin ennakoiviin päätöksiin
25.02.2015 Sivu 1 / 1 4277/12.01.02/2014 19 Muutokset perusopetuksen lukuvuoden 2015-2016 oppilaaksiottoa koskeviin ennakoiviin päätöksiin Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Jemina
LisätiedotOPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen
OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat
LisätiedotMonikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta
Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 syksy syksy syksy 2015 2016 2017
LisätiedotAsian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh.
Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 24 19.09.2017 24 Perusopetuksen
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotAJANKOHTAISET KOULUTUSUUTISET. Erja Vihervaara IOYn päivillä
AJANKOHTAISET KOULUTUSUUTISET Erja Vihervaara IOYn päivillä 9.11.2013 AIKUISLUKIORINTAMALLA TAPAHTUU Perusopetuksen ops-työ Oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien mahdollisuudet suorittaa peruskoulu
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA
Suomenkielisen opetuksen 3.1.2 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 26.1.2012
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 2/2015 18.3.2015
Aika: 18.3.2015 klo 10.00-11.07 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A 2. krs Osallistujat: Lehtinen Nina sivistysjohtaja Lempäälä, pj. Erkkilä Tuomas koulutoimenjohtaja Nokia, vpj Kivekäs Pekka tilaajapäällikkö
LisätiedotSUVILAHDEN KOULU. VIERASKIELINEN OPETUS lv. 2014-2015 http://www.vaasa.fi/suomeksi/opetus_ja_koulutus/perusopetus/perusopetus_1-6_lk/suvilahden_koulu
SUVILAHDEN KOULU VIERASKIELINEN OPETUS lv. 2014-2015 http://www.vaasa.fi/suomeksi/opetus_ja_koulutus/perusopetus/perusopetus_1-6_lk/suvilahden_koulu LÄHTÖKOHTIA VIERASKIELISELLE OPETUKSELLE LÄHTÖKOHTIA
LisätiedotKITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen
1 2 KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET 1.8.2011 alkaen Perusopetuslain 6 :n mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat ovat
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 82
18.05.2016 Sivu 1 / 5 759/2016 12.01.00.00 82 Lausunto valtuustoaloitteeseen alueellisesta kielikokeilusta Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Outi Saloranta-Eriksson,
Lisätiedot