Sanomalehtien jakelu ja kuljetus Suomessa

Transkriptio

1 Sanomalehtien jakelu ja kuljetus Suomessa

2 Sisällysluettelo Sanomalehtien jakelu ja kuljetus Suomessa 4 Sanomalehti on valmis vasta, kun se on lukijalla 4 Päivälehtien ilmestymispaikat 6 Harvemmin ilmestyvien ilmestymispaikat 7 Suomen päätieverkko ja sanomalehtien painopaikat 8 Kuinka jakelu on organisoitu? 9 Varhaisjakeluiden volyymit Sanomalehden valmistusprosessin vuorokausi 12 Painettu ja tilaajalle jaettu sanomalehti pitää pintansa 15 Sanomalehtien jakelua ja lehdenjakajien työtä koskevia selvityksiä ja tutkimuksia 16 Sanomalehtien varhaisjakelua hoitavat jakeluorganisaatiot 19 Kirjoittajat: Pentti Hänninen, tuoteryhmäpäällikkö, Suomen Posti Oyj Pentti Kurunmäki, johtaja, Sanomalehtien Liitto Kansikuva: Suomen Posti Oyj / Tapio Mustasaari

3 Kuva:Leijonajakelu Oy / Maarit Munter Sanomalehtien jakelu ja kuljetus Suomessa

4 4 Sanomalehtien jakelu ja kuljetus Suomessa Suomalaiset ovat sanomalehtien lukijoina ahkerimpia maailmassa. Sanomalehdet tavoittavat päivittäin 91 prosenttia aikuisväestöstä. Sanomalehtimedia on maailmalla seuraavaksi tavoittavin Ruotsissa, Sveitsissä, Norjassa ja Japanissa. Sanomalehtien tilaajina ja irtonumeroiden ostajina väkilukuun suhteutettuna suomalaiset ovat kolmantena norjalaisten ja japanilaisten jälkeen. 1 Suomessa ilmestyi vuonna 2000 yhteensä 204 sanomalehteä, joiden yhteinen levikki oli kappaletta. Kun kokonaislevikistä vähennetään irtonumerolehtien levikki ( kpl), saadaan tilattujen lehtien yhteislevikiksi noin 2,9 miljoonaa kappaletta. Vuosivolyymina se merkitsee noin 758 miljoonan numerokappaleen kuljettamista ja jakamista tilaajan osoitteeseen joko kotiin, työpaikalle tai vapaa-ajan asunnolle. Vuoden jokaisena päivänä jaetaan keskimäärin 2,1 miljoonaa numerokappaletta sanomalehden tilaajille kotiosoitteeseen. Sanomalehtien lukumäärä, levikki ja volyymi Ilm.kerta kpl levikki volyymi % koko vol. 7-pv ,2 6-pv ,2 5-pv ,2 4-pv ,8 3-pv ,0 2-pv ,9 1-pv ,7 Yht Sanomalehti on valmis vasta, kun se on lukijalla Tämä toteamus korostaa lehtikuljetusten ja jakelun merkitystä lehden valmistusprosessissa. Sanomalehti on kyettävä toimittamaan tilaajalle jokaisena lehden ilmestymispäivänä luotettavasti luvattuun aikaan mennessä. Lehti- ja jakeluyritykset ovatkin viime aikoina kiinnittäneet erityistä huomiota lehtikuljetusten ja jakelun laadun kehittämiseen. Lehtikuljetusten ja jakelun haasteellisuus ilmenee, kun lehtien ilmestymispaikkakunnat ja levikkialueet kuvataan Suomen kartalle. Laaja maa on kauttaaltaan asutettu, vaikka väestön painopiste onkin Etelä-Suomessa ja suurimmissa maakuntakeskuksissa. Valtakunnallisten, maakunnallisten, alueellisten ja myös paikallisten sanomalehtien kuljetusmatkat ovat pitkät. Yksittäisten lehdenjakajien jakopiiritkin ovat harvaan asutulla maaseudulla enimmäkseen useita kymmeniä kilometrejä.

5 5 Kuva:Leijonajakelu Oy / Pentti Hokkanen

6 6 Päivälehtien ilmestymispaikkakunnat 4 7-päiväiset sanomalehdet 7-pv 6-pv 5-pv 4-pv Suomalaisten päivälehtien (55 lehteä/2001) tilaajista noin 85 prosenttia saa lehtensä aamuisin viimeistään klo 6.30 mennessä. Tämä ei ole maailmalla yleistä, vaan se on tyypillinen käytäntö vain Pohjoismaissa.

7 7 Harvemmin ilmestyvien ilmestymispaikkakunnat 1 3-päiväiset sanomalehdet 1-pv 2-pv 3-pv Harvemmin ilmestyvien lehtien (149 lehteä/2001, useimmat niistä paikallislehtiä) tilaajista noin kaksi kolmannesta saa lehtensä postin päiväjakelussa yleensä puoleenpäivään mennessä. Varhaisjakelussa näiden lehtien volyymista jaetaan noin 20 prosenttia ja vähäinen määrä ilmestymispäivää edeltävänä iltajakeluna. Paikallislehtien levikistä huomattava osa, monilla jopa noin puolet, menee lehden varsinaisen levikkialueen ulkopuolelle.

8 8 Suomen päätieverkko ja sanomalehtien painopaikat Suomen maa-ala on km 2. Asukkaita maassamme on , ja koko maan asukastiheys 17 as./km 2. Uudellamaalla asukastiheys on 203 as./km 2, Kainuussa 4 as./km 2 ja Lapissa 2 as./km 2. Suomen tiestön kokonaispituus on km. Sanomalehtipainoja on kaikkiaan 39. Suomessa on noin 2,4 miljoonaa kotitaloutta. Miltei jokaiseen niistä tulee tilattu sanomalehti. Vähissä ovat ne tieosuudet, joita ei käytetä sanomalehtien perille viemiseen. (C) Maanmittauslaitoksen lupa 422/MYY/01

9 9 Kuinka jakelu on organisoitu? Varhaisjakelu Lehtiyritykset, lehtien omistamat jakeluyritykset, Posti ja Sanomalehtien Liitto ovat luvulta lähtien tehneet tiivistä yhteistyötä jakeluja kuljetusjärjestelmien kehittämiseksi. Ne ovat kehittäneet sanomalehtien varhaisjakeluun ns. yhteisjakelujärjestelmän, joka tarkoittaa sitä, että kullakin alueella lehtiä jakaa vain yksi jakelusta vastaava organisaatio. Näitä varhaisjakelupalveluja tuottavia yrityksiä on kaikkiaan 15. Varhaisjakelun edellytyksenä on julkaisijoiden, lehtipainojen ja jakeluyritysten kiinteä yhteistyö, jotta lehtien tilaajajärjestelmät, sekä painon, kuljetusten ja jakelun tuotannonohjausjärjestelmät toimivat yhteensopivasti ja moitteettomasti. Järjestelmä toimii reaaliajassa siten, että lehdenjakajat saavat tiedot päivittäisistä jakelumuutoksista lehtinippujen mukana tulevista printtiliuskoista ja merkitsevät muutokset omaan tärkeimpään työkaluunsa, jakokirjaan. Lehtiin ei siis tarvita tilaajien osoitteita. Varhaisjakeluiden volyymit Lähde: Yhteisjakelusuositus Jakeluorganisaatiot kpl % Suomen Posti Oyj ,9 Leijonajakelu Oy ,8 Aamujakelu Oy ,9 Esa Jakelut Oy ,7 Satakunnan Kansa ,4 Savon Jakelu Oy ,4 Hämeen Sanomat ,1 Oulun Jakelutoimisto Oy ,8 Etelä-Karjalan Jakelu Oy ,0 Länsi-Savo ,4 Karjalainen ,3 Uutisposti Oy ,3 Länsi-Suomi ,2 Pohjolan Sanomat ,1 Itä-Savo ,8 Yhteensä Varhaisjakelu kattaa Suomen kaikista talouksista arviolta noin 80 prosenttia. Varhaisjakelussa jaetaan vuosittain kaikkiaan noin 586 miljoonaa numerokappaletta eli noin 78 prosenttia tilattujen sanomalehtien koko volyymista. Pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla ja Varsinais- Suomessa varhaisjakelu kattaa miltei kaikki taloudet. Varhaisjakeluaste talouksista laskettuna luonnollisestikin alenee harvemman asutuksen maakunnissa. Varhaisjakelussa työskentelee yhteensä noin lehdenjakajaa.

10 10 Postin peruspalvelu Postin peruspalvelussa eli päiväjakelussa jaetaan lehtien vuosivolyymista noin 20 prosenttia eli runsaat 145 miljoonaa numerokappaletta. Paikallislehtien numerokappaleista noin kaksi kolmannesta (61 milj. nkpl) menee tilaajille päiväpostin mukana. Neljä viisi kertaa viikossa ilmestyvistä lehdistä, jotka ovat pääasiassa alueellisia ja paikallisia sanomalehtiä, Postin peruspalvelussa jaetaan noin puolet volyymista (n. 8 milj. nkpl) ja 6 7 päiväisten lehtien volyymista noin 19 prosenttia (n. 76 milj. nkpl) 4. Muut jakelut Varhaisjakelun ja Postin peruspalvelun ulkopuolella on vielä nelisen prosenttia tilattavien sanomalehtien kokonaisvolyymista eli vuodessa noin 26,5 miljoonaa numerokappaletta. Näitä jakeluja hoitavat joko lehtiyritysten omat jakajat tai yksittäiset jakajayrittäjät. Joillakin paikkakunnilla Postilla on iltapäiväjakeluja. Jotkut lehdet ovat tehneet jakelusopimuksia mm. kylätoimikuntien, urheiluseurojen ja taksinkuljettajien kanssa. Tässä jakelupalveluryhmässä on aika yleistä, että lehti jaetaan tilaajille ilmestymispäivää edeltävänä iltana. Viikonloppujakelut Varhaisjakelualueiden ulkopuolelle menevien lehtien viikonloppujakelut ovat vaatineet erillisjärjestelyjä. Posti hoitaa nykyisin 56 sanomalehden lauantaijakelun ja 37 lehden sunnuntaijakelun. Lauantaisin jaettavana on noin ja sunnuntaisin noin lehteä. Vuodessa se merkitsee lauantaisin noin 12,5 miljoonaa numerokappaletta ja sunnuntaisin noin 11,7 miljoonaa numerokappaletta. Lauantailehdistä jaetaan tilaajien postiluukkuihin tai -laatikoihin 72 prosenttia ja sunnuntaisin 31 prosenttia. Postin tai asiamiespostin läheisyydessä oleviin noutolaatikoihin jätetään tilaajien noudettaviksi lauantailehdistä 25 prosenttia ja sunnuntailehdistä 53 prosenttia. Lehtikuljetusreittien varrella olevista jättölaatikoista ns. heittolaatikoista lehtensä noutaa lauantaisin kolme prosenttia ja sunnuntaisin 16 prosenttia Postin viikonloppujakelujen piirissä olevaa lehden tilaajaa. Lehdet ovat järjestäneet viikonloppujakeluja myös niin, että niillä on omia viikonloppujakajia ja sopimuksia runkokuljetusyritysten, taksien ja eräin paikoin myös kylätoimikuntien ja urheiluseurojen kanssa. Alkuviikon perusjakelussa viikonloppulehtensä saavia tilaajia on noin Markkinaosuuksista Varhaisjakelussa jaettavasta volyymista, 786 miljoonasta numerokappaleesta, Posti jakaa 41 prosenttia eli noin 241 miljoonaa numerokappaletta vuodessa. Postin päiväjakelun vuosivolyymi on noin 145 miljoonaa numerokappaletta. Lehtiyritysten jakeluorganisaatiot jakavat varhaisjakelussa 345 miljoonaa numerokappaletta, joka on 59 prosenttia varhaisjakeluvolyymista. Sanomalehtien yhteinen vuosivolyymi on 855 miljoonaa numerokappaletta. Kun siitä vähennetään irtonumerolehtien osuus (97 milj. nkpl), jää tilaajille jaettavaksi 758 miljoonaa numerokappaletta. Tästä Postin osuus on 51 prosenttia (386 milj. nkpl) ja sanomalehtien ja niiden jakeluorganisaatioiden osuus 49 prosenttia (372 milj. nkpl). Jakelun kustannukset Sanomalehtien jakelu ja kuljetukset ovat liiketoimintaa, jossa palvelujen tuottajat eli jakeluyritykset tekevät sekä yhteistyötä että kilpailevat keskenään. Varhaisjakelupalvelujen hinnat ovat kustannusvastaavia, ja niistä sopivat keskenään palvelun ostaja ja myyjä, siis lehtiyritykset ja jakeluyritykset. Postin peruspalvelussa olevien lehtien postitaksa on perustunut Postin valtakunnalliseen hinnoitteluun. Hinnoitteluperusteista on neuvoteltu Postin ja sanomalehtien yhteisessä työryhmässä. Posti on vuoden 2001 aikana uudistamassa peruspalvelunsa hinnoittelua niin, että se perustuisi aiempaa enemmän kustannusvastaavuuteen ja että lehtiyritysten erityistarpeet voitaisiin ottaa entistä paremmin huomioon.

11 11 Valtio tuki sanomalehtien jakelua 1990-luvun alkuvuosiin saakka maksamalla Postille lehtien kuljetustukea. Suurimmillaan tuki oli yli 300 miljoonaa markkaa (50 milj. ) vuodessa. Tuki loppui kokonaan vuonna Nykyään eräät kunnat, vuonna 1999 yhteensä 30 kuntaa, osallistuivat Postin hoitamien viikonloppujakelujen kustannuksiin yhteensä noin kahdella miljoonalla markalla ( ) 5. Puolueitten äänenkannattajiin lukeutuville sanoma- ja järjestölehdille valtio myöntää avustuksia kuljetus-, jakeluja muiden kustannusten alentamiseksi ja lehtien kehittämishankkeisiin. Vuonna 2001 avustusta sai 29 lehteä yhteensä 30 miljoonaa markkaa (5,05 milj. ) 6. Sanomalehden tuotantokustannuksista kuljetusten ja jakelun osuus on runsas viidennes, hieman vähemmän kuin hallinnon ja markkinoinnin osuudet. Toimituksen kustannukset ovat keskimäärin neljänneksen ja teknisen valmistuksen vajaan kolmanneksen luokkaa. Sanomalehti tuotteena ja palveluna on tilaajalleen edullinen. Esimerkiksi 7-päiväinen sanomalehti maksaa ilmestymispäivää kohti kotiin tuotuna vain vajaan kolme markkaa ( 0,5). Siitä kuljetuksen ja jakelun osuus on vain markan verran ( 0,17). [Irtonumerona ostettaessa lehden hinta on keskimäärin kymmenen markkaa ( 1,7).] Jakelun osuus lehtien tilaushinnasta on prosenttia riippuen lehtien levikkirakenteesta ja lehden käyttämästä jakelupalvelusta. Lehdenjakajan haasteellinen työ Sanomalehtien varhaisjakelu työllistää noin lehdenjakajaa. Lisäksi sanomalehtiä jaetaan Postin päiväjakelussa muun postin mukana. Postin palveluksessa on kaikkiaan postinjakajaa. Sanomalehtien muissa jakelupalveluissa, kuten esimiestehtävissä, kuljetuksissa, lehtien omissa jakeluissa sekä alan alihankintayrityksissä toimii arviolta joitakin satoja henkilöitä. Kaiken kaikkiaan sanomalehtien jakelu työllistää noin henkilöä. Varhaisjakajista naisia on 55 ja miehiä 45 prosenttia (Suomen sanomalehtien jakajakunta ). Päätoimisia lehdenjakajia heistä on 70 prosenttia. Lehdenjakajat ovat olleet alalla keskimäärin kymmenen vuotta. Työ on yötyötä niin, että eniten jakajia on töissä kello kolmen ja kuuden välillä. Keskimääräinen jakokierros kestää kolme tuntia, ja sinä aikana jakaja jakaa noin 400 lehteä % arkisin n=493 sunnuntaisin n=475 Sanomalehtien varhaisjakajien työajan kuvaaja (Suomen sanomalehtien jakajakunta 1999)

12 12 Sanomalehden valmistusprosessin vuorokausi

13 Kuva: Piirustuspalvelu Makezone / Markku Haapaniemi 13

14 14 Jakajista 71 prosenttia kulkee jakoreittinsä autolla, 23 prosenttia polkupyörällä ja moottoripyörää taikka mopedia käyttää yksi prosentti jakajista. Taajamissa, etenkin kerrostaloalueilla jakajat kulkevat enimmäkseen jalkaisin työntäen mukanaan lehtikärryä. Tällaista kulkutapaa käyttää viisi prosenttia jakajista. Jakajien mielestä heidän työnsä parhaita puolia ovat työn itsenäisyys, päivittäinen vapaaaika ja työn terveellisyys. Vastaavasti työn huonoimpia puolia ovat huonot säät ja keliolosuhteet, työn ajoittuminen ja sen sitovuus sekä palkkaus, johon osaltaan vaikuttaa se, että työtunteja kertyy vähän ja nekin ajoittuvat aamuyöhön. Lehdenjakajat asettavat työlleen kovat laatuvaatimukset. Vuonna 1999 tehty tutkimus osoitti, että yli 60 prosenttia jakajista sallisi enintään yhden virheen kuukautta kohti. Reklamaatiotilastojen mukaan jakeluvirheiden määrä jää yhden promillen tasoon, eli yhteen tuhannesta jaetusta lehdestä. Jakelun laatuun onkin viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota lisäämällä jakajien koulutusta, laatimalla selkeitä laatumittareita, tehostamalla työhön perehdyttämistä ja palkitsemalla virheettömästä työstä. Myös lehdenjakajien saatavuuteen on alettu kiinnittää aiempaa suurempaa huomiota. Vaikka lehdenjakajien työn päätoimisuus ja työsuhteen kesto ovatkin viime aikoina lisääntyneet ja yli 70 prosenttia tutkimukseen vastanneista ilmoittaa, että eivät harkitse työn lopettamista, niin kuitenkin joka viides harkitsee joko työn lopettamista tai lehdenjaon jatkamista vain siihen saakka, kunnes saavat jotakin muuta työtä. Osa-aikatyö kiinnostaa kuitenkin esimerkiksi opiskelijoita. Lehdenjakajien saatavuuden varmistamiseksi jakeluyritykset ovat tuottaneet rekrytointi- ja työnopastusaineistoa, jossa lehdenjakajan työtä esitellään itsenäisenä, työmenetelmiltään ja -välineiltään modernina ja haasteellisena ammattityönä. Työ sopii hyvin sellaisille vastuuntuntoisille henkilöille, joille sopii myös poikkeuksellinen työaika. Sanomalehti- ja jakeluyritykset ovat yhdessä lehdenjakajia edustavien liittojen kanssa kiinnittäneet huomiota lehdenjakajien työn arvostuksen ja vuorovaikutuksen lisäämiseen niin omissa työyhteisöissä kuin myös lehden tilaajien keskuudessa. Esimerkkinä tämänkaltaisesta toiminnasta voidaan mainita vuodesta 1991 lähtien joka toinen vuosi järjestetyt lehdenjakajien Suomen mestaruuskisat, joissa jakajat kilpailevat ammattitaidoissa ja -tiedoissa ja jotka samalla ovat myös sanomalehti- ja jakelualan yhteisiä virkistystapahtumia. Jakelun kehittämisryhmä Sanomalehtien jakeluun ja jakajien työhön liittyviä teknisiä, tietoteknisiä ym. tutkimus- ja kehittämishankkeita käsitellään Sanomalehtien Liiton, sanomalehtien jakeluorganisaatioiden, Postin ja VTT:n yhteisessä asiantuntijatyöryhmässä, jota kutsutaan jakelun kehittämisryhmäksi. Vuonna 2001 kehittämisryhmän työn tuloksena valmistui Jakelun laaturaportti (Jakelun tilaajalle näkyvän laadun seurantaan liittyvät tunnusluvut). Kehittämisryhmän aloitteesta käynnistyi samana vuonna kolmivuotinen Jakelun logistiikkaketjun langaton ohjaus ja seuranta projekti, jonka tavoitteena on määritellä liikkuvan ja monista osapuolista koostuvan tuotantoprosessin seuranta- ja ohjausjärjestelmä ja pilotoida järjestelmän toteuttamisen ja toiminnan kannalta kriittiset ja uutuusarvoa sisältävät osat. Pilotointikohteina ovat mm. älykäs, interaktiivinen jakokirja lehdenjakajien käyttöön sekä Internet-pohjainen tuotannon seurantajärjestelmä. Hankkeen rahoittajina ovat Teknologian kehittämiskeskus (TEKES), Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT), Graafisen teollisuuden tutkimussäätiö sekä sanomalehti- ja jakelualan yritykset. Yhteisjakelusuositus Sanomalehtien varhaisjakelun toimintaohjeet on koottu dokumentiksi, josta käytetään yhteisjakelusuositus-nimitystä (YJS). Sen säännöllisestä päivityksestä vastaa Jakelun kehittämisryhmä. YJS on välttämätön systeemityökalu, joka sisältää mm. kuvauksen niistä tietohallintojärjestelmistä, pelisäännöistä ja toimintaohjeista, joita tarvitaan, kun sanomalehdet kuljetetaan lehtipainoista määrätyllä tavalla kimputettuna ja niputettuna monenlaisissa kuljetuksissa tiettyihin jättöpaikkoihin, joista lehdenjakajat ottavat oman jakopiirinsä lehdet tilaajille vietäväksi.

15 15 Järjestelmän laatutasoa kuvaa se, että tilaajarekisteriin tehtävät muutokset, kuten päättyvät ja alkavat tilaukset sekä osoitemuutokset ovat päivittäin reaaliajassa. Esimerkiksi, jos tilaaja haluaa tänään kääntää lehtensä toiseen osoitteeseen vaikkapa loma-asunnolleen, saa hän sinne lehtensä seuraavana päivänä joko varhaisjakelussa tai Postin päiväjakelussa riippuen siitä, millaisen palvelutason alueella loma-asunto sijaitsee. Painettu ja tilaajalle jaettu sanomalehti pitää pintansa Sanomalehden kuljetus ja jakelu ovat lehden tuotantoprosessissa yhtä tärkeitä lenkkejä kuin kaikki muutkin työvaiheet. Palvelun korkea laatu, työvaltaisuus, yötyö, sääolosuhteet, työvoiman saatavuus yms. seikat ovat vaikuttaneet siihen, että lehti- ja jakeluyritykset ovat panostaneet viime vuosina aikaisempaa paljon enemmän kuljetusten ja jakelun kehittämiseen. Sanomalehden lähettäminen sähköisessä muodossa, ns. PDF-lehtenä tilaajille on teknisesti mahdollista, mutta se edellyttää tilaajalta huomattavaa teknistä valmiutta ja osaamista. Yksittäistapauksissa sanomalehtien sähköinen jakelu on varteenotettava vaihtoehto, mutta menetelmä tuskin yleistyy edes ns. etätilaajien keskuudessa. Paperille painettu sanomalehti, joka viedään tilaajille säännöllisesti, pääasiassa lehden ilmestymispäivän aamuun mennessä, on edelleen hyvin kilpailukykyinen. Se on omiaan korostamaan jakelun merkitystä lehden tuotantoprosessissa. Sanomalehti on todellakin valmis vasta silloin, kun se on tilaajallaan. Valoa, kiitos! Kuva: Henrik Karlsson

16 16 Sanomalehtien jakelua ja lehdenjakajien työtä koskevia selvityksiä ja tutkimuksia Luettelo on yhdistelmä Yhteisjakelusuosituksen tiedostosta ( täydennettynä Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta tehdyillä, jakeluun liittyvillä selvityksillä ja tutkimuksilla Jakelun tilaajalle näkyvän laadun seurantaan liittyvät tunnusluvut. Olli Kuusisto. Julkaisija Sanomalehtien Liitto s. + liitteet Jakelun kehittämisryhmän toimeksiannosta VTT Tietotekniikka teki Multimedia CD-ROMin lehdenjakajien työnopastukseen Rekrytoinnin muistilistoja (word6-dokumentti) Aineisto on tarkoitettu rekrytoijalle rekrytointiprosessin tueksi/pohjaksi varhaisjakeluorganisaatiossa. Jakajan kansio (word6-dokumentti) Aineisto on tarkoitettu pohjaksi suunnitelmille uusien jakajien työnopastuksen tueksi annettavasta koulutusmateriaalista. Sanomalehtien jakajakunta 1999 Sanomalehtien Liitto yhteistyössä lehtien jakeluorganisaatioiden, Suomen Postin, Graafisen Teollisuuden Liiton, Postiliiton ja Viestinnän ammattiliiton kanssa teettivät tutkimuksen Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen Mediaryhmällä, tutkijoina Mikko Grönlund ja Janne Rannikko. Vastaavat tutkimukset tehty aiemmin vuosina 1977, 1982, 1988 ja Turvallisuutta lehdenjakeluun opas Julkaisija: Graafisen teollisuuden turvallisuustyön työalatoimikunta. Kustantaja: Työturvallisuuskeskus. Toteutuksessa olivat mukana laajasti jakelua ja lehdenjakajia edustavat yhteisöt Sanomalehtien varhaisjakelun tulevaisuuden haasteet Asta Bäck, Jakelun kehittämisryhmän raportti. Sanomalehtien Liitto s. Jakajien ja jakeluorganisaatioiden välinen viestintä ja tiedonsiirto Karttunen Anneli & Bäck Asta. Jakelun kehittämisryhmän raportti. Sanomalehtien Liitto s. Tutkimus lehdenjakajien työn riskeistä ja työsuojelusta Sanomalehtien Liiton ja jakeluorganisaatioiden toimeksiannosta tutkimuksen teki Tietoykkönen Oy 1995 Jakelun tunnusluvut. Kuusisto Olli & Bäck Asta. Sanomalehtien Liitto s. + liitteet. Saatavissa myös Excel-tiedosto, jossa tunnuslukujen laskentakaavat ovat valmiina.

17 17 Yhteisjakelun jakopiirien tietokoneavusteinen suunnittelu. Bäck Asta & Karttunen Anneli. Sanomalehtien Liitto s Jakelujärjestelmien tehostamismahdollisuudet. Bäck Asta, Kuusisto Olli, Kinnunen Timo. Sanomalehtien Liitto s. + 6 liitettä Jakelun laatu. Kuusisto Olli & Bäck Asta. Sanomalehtien Liitto s. + 4 liitesivua Työnopastuksen jatkoprojekti Reittiopastus Työnopastusvideo. Kuusisto Olli & Bäck Asta. Sanomalehtien Liitto s. + liitteet, työnopastusvideo n. 20 min, reittiopastuskasetti. Sanomalehtikuljetusten ja kuljetusyhteistyön kehittäminen. Bäck Asta & Seppäläinen Mikko. Sanomalehtien Liitto 1991, 17 s. + 2 liitettä Sanomalehdenjakajien työnopastus. Kuusisto Olli, Bäck Asta, Nyysti Anne. Sanomalehtien Liitto 1990, 25 s. + liitteitä 7 s. Jakajien työnopastuskansio. Bäck Asta & Kuusisto Olli. Sanomalehtien Liitto 1990, 11 s Sanomalehtien viikonloppujakelut. Case-tutkimus. Bäck Asta & Nyysti Anne. Sanomalehtien Liitto 1989, 23 s.+ liitt. 6 s. Sanomalehtien viikonloppujakelut. Alueelliset suunnitelmat. Nyysti, Anne. Sanomalehtien Liitto 1989, 12 s. + 2 liitettä Sanomalehtien viikonloppujakelut - nykytilanteen kartoitus. Bäck Asta & Tarvo Jukka. Sanomalehtien Liitto 1988, 19 s. Kuljetusten suunnittelu. Bäck Asta & Tarvo Jukka. Sanomalehtien Liitto 1988, 19 s Pikkuniput - Pienten nippujen käsittely sanomalehtien postituksessa ja jakelussa. Bäck Asta, Söderlund Bernt, Pihkakoski Juha, Tarvo Jukka. Sanomalehtien Liitto 1987, 43 s. Alaviitteitä 1. World Press Trends raportti Julkaisija: World Association of Newspapers. 2. Sanomalehtien Liiton toimintakertomus Yhteisjakelusuositus, päivitetty helmikuussa 2001 ( 4. Suomen Posti Oy, Lehtipalvelut. 5. Suomen Posti Oy, Lehtipalvelut. 6. Liikenneministeriön tiedote Suomen sanomalehtien jakajakunta 1999 tutkimus.

18 Reitti selväksi ja hiekkaa, kiitos! Kuvat: Henrik Karlsson Tie auki, kiitos!

19 19 Sanomalehtien varhaisjakelua hoitavat jakeluorganisaatiot Aamujakelu Oy PL 327, Tampere p. (03) Etelä-Karjalan Jakelu Oy PL 3, Lappeenranta p. (05) Esa Jakelut Oy PL 80, Lahti p. (03) Hämeen Sanomat PL 530, Hämeenlinna p. (03) Itä-Savo PL 101, Savonlinna p. (015) Karjalainen PL 99, Joensuu p. (013) 2551 Leijonajakelu Oy PL 240, Helsinki p. (09) Länsi-Savo PL 6, Mikkeli p. (015) 3501 Länsi-Suomi PL 5, Rauma p. (02) Oulun Jakelutoimisto PL 170, Oulu p. (08) Pohjolan Sanomat PL 17, Kemi p. (016) 2911 Satakunnan Kansa PL 58, Pori p. (02) Savon Jakelu Oy PL 68, Kuopio p. (017) Suomen Posti Oy PL 7, p Uutisposti Oy Anssinkatu 12 p. (05) Imatra Lisätietoja Sanomalehtien Liitto PL 415, Helsinki p. (09) VTT Tietotekniikka PL 1204, VTT p. (09)

20 Lönnrotinkatu 11, PL 415, Helsinki, p. (09) , f. (09)