Sosiaali ja terveysalan työvoimatarpeen tyydyttäminen lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä hallinnonalarajat ylittävän valmistelun välimuistio

Transkriptio

1 Työ ja elinkeinoministeriö HYVÄ NVK : Liite 3. Sosiaali ja terveysministeriö Muistio Opetus ja kulttuuriministeriö Sosiaali ja terveysalan työvoimatarpeen tyydyttäminen lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä hallinnonalarajat ylittävän valmistelun välimuistio Tämä muistio käsittelee sosiaali ja terveyspalvelualan (jäljempänä SOTE ala) työvoimatilannetta ja työvoimatarpeen ja tarjonnan kehitystä. Muistiossa käydään tiivistetysti läpi nykytila työvoiman saatavuuden, alan koulutuksen ja kansainvälisen rekrytoinnin suhteen. Työvoimatarpeiden ja tarjonnan kehitystä arvioidaan toimintaympäristön muutosten samoin kuin palvelujärjestelmää koskevien rakenteellisten ja lainsäädäntöuudistusten näkökulmasta. Tarkastelun perusteella todetaan meneillään olevat, työvoimatarpeen tyydyttämiseen liittyvät toimenpiteet sekä esitetään keinoja, joilla niiden toteutumista voidaan vielä tämän vaalikauden kuluessa tehostaa. Valmistelu on toteutettu työ ja elinkeinoministeriön, sosiaali ja terveysministeriön sekä opetus ja kulttuuriministeriön yhteistyönä. Siihen ovat osallistuneet seuraavat vastuuvirkamiehet ja asiantuntijat: sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki, STM ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM kehitysjohtaja Ulla Maija Laiho, TEM neuvotteleva virkamies Tiina Oinonen, TEM neuvotteleva virkamies Auli Korhonen, TEM neuvotteleva virkamies Markku Virtanen, TEM neuvotteleva virkamies Johanna Laukkanen suunnittelija Eija Leena Koponen, TEM neuvotteleva virkamies Ville Heinonen, OKM Työ on jaettu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa on keskitytty meneillään oleviin toimenpiteisiin, joiden tehostamisella voidaan lyhyellä tähtäimellä edistää osaavan työvoiman saannin turvaamista SOTE palveluihin. Muistio on valmisteltu käsiteltäviksi ministeriöiden johtoryhmissä ja TEM:n strategisten ohjelmien, HYVÄ 1 ja RTT ohjelmien 2 neuvottelukunnissa loka marraskuun 2013 aikana. Tammikuussa 2014 käynnistyvässä toisessa vaiheessa keskitytään pitkän tähtäimen toimenpiteisiin. Ne tullevat ainakin osittain edellyttämään linjauksia vuoden 2015 eduskuntavaalien perusteella nimitettävän hallituksen ohjelmassa. Siten työ liittyy eri ministeriöissä vuoden 2014 aikana käynnistyvään tulevaisuuskatsausten valmisteluun. Valmistelun tausta ja tarkoitus Kansainvälinen rekrytointi on viime vuosina nostettu esiin ratkaisuksi SOTE alalla näköpiirissä oleviin työvoiman saatavuusongelmiin. Siihen liittyvien ongelmien, kehittämistarpeiden ja 1 TEM:n strateginen, hyvinvointialan työ ja elinkeinopoliittinen kehittämisohjelma, 2 TEM:n strateginen ohjelma Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus, RTT, 1

2 NYKYTILANNE Lähtökohta mahdollisuuksien selvittämiseksi toteutettiin TEM:n HYVÄ ohjelman toimenpiteenä vuosina yhteistyöhanke koskien ensisijaisesti sairaanhoitajien ja lähihoitajien rekrytointia Suomeen. Yhteistyöverkostossa olivat edustettuina TEM:n lisäksi sosiaali ja terveysministeriö, opetus ja kulttuuriministeriö, työmarkkinajärjestöt ja eräät suuret, kansainvälistä rekrytointia toteuttaneet työnantajat sekä yksityistä työvoimapalvelua edustavat yritykset. Painopiste oli EU /ETA maiden ulkopuolisiin maihin kohdistuvassa rekrytoinnissa. Työn aikana kävi ilmi, että eri osapuolilla oli hyvin erilaisia käsityksiä siitä, miten sosiaali ja terveyspalvelualan (SOTE) työvoimatarve kehittyy, riittääkö koulutuksen kautta tuleva tarjonta tyydyttämään tarpeen vai tarvitaanko lisäksi kansainvälistä rekrytointia EU /ETA alueelta ja sen ulkopuolelta. Tämän peruskysymyksen selvittämiseksi laadittiin TEM:ssä lokakuussa 2012 selvitys Mistä tekijät sosiaali ja terveysalalle työvoimatarpeen ja tarjonnan kehitys vuoteen Em. selvityksen perusteella SOTE alalla kehittyvän työvoimavajauksen nähtiin kasvavan niin suureksi, että sen ratkaisemista ei katsottu voitavan perustaa yksittäisten toimenpiteiden varaan. Asia käsiteltiin HYVÄ ohjelman ja Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus ohjelman neuvottelukunnissa, joissa todettiin tarvittavan laaja alaista ja hallinnonalojen rajat ylittävää valmistelua SOTE alan työvoimatarpeen turvaamiseksi. Valmistelun tehtäväksi määriteltiin esitysten laatiminen niistä lyhyen ja pitkän aikavälin keinoista, joiden avulla voidaan varmistaa osaavan työvoiman saanti sosiaali ja terveyspalvelualalle väestön ikääntyessä, henkilöstön siirtyessä eläkkeelle ja nuorisoikäluokkien pienentyessä. Lyhyellä aikavälillä tarkoitetaan kulumassa olevan vaalikauden aikana käynnistettävissä olevia toimenpiteitä ja pitkällä aikavälillä kevään 2015 eduskuntavaaleista alkavaa vaalikautta. Sosiaali ja terveysalalla työskenteli vuonna 2010 kuntasektorin, yritysten ja järjestöjen palveluksessa kaikkiaan yli henkilöä, joista alan koulutuksen oli suorittanut noin henkilöä. Työllistävyydessä ala on ohittanut teollisuuden työvoimaosuuden ollessa noin 16 %. Kuntien sosiaali ja terveyspalvelujen työpaikoista 3,2 prosenttia oli täyttämättä lokakuussa 2012 muissa kuin lääkärien, hammaslääkärien ja sosiaalityöntekijöiden ammattiryhmissä. Työvoimapula kohdentui erityisesti suuriin kaupunkeihin, joskin alueelliset erot työn ja työvoiman tarjonnassa ovat suuria. Työ ja elinkeinotoimistojen tilastojen mukaan vuodesta toiseen vaikeimmin täytettävistä kymmenestä ammatista yhdeksän on sosiaali ja terveysalan ammattia. Lähitulevaisuudessa SOTE alan poistuma eläkkeelle siirtymisen vuoksi on muita aloja keskimääräistä suurempi työntekijöiden ikärakenteesta johtuen. Vuoteen 2025 mennessä kuntien sosiaali ja terveysalan työntekijöistä 47 % siirtyy työkyvyttömyys ja vanhuuseläkkeelle perustuen vakuutettujen lukumäärään vuoden 2008 lopussa. Yksityisen sektorin vastaavat luvut ovat samansuuntaisia. SOTE alalla työkyvyttömyys on muita toimialoja useammin syynä eläkkeelle siirtymiseen. Arvion mukaan vuoden 2007 SOTE alan ammattiryhmissä työskennelleistä vuoteen 2025 mennessä työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on henkilöä. 4 3 TEM analyyseja 43/ Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025, Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2011:25 2

3 SOTE henkilöstön eläkepoistuman kasvu osuu yhteen väestön ikääntymisestä seuraavan palvelutarpeiden kasvun ja nuorisoikäluokkien pienenemisen kanssa. Lisääntyviä SOTE palvelutarpeita ei voida tyydyttää työvoiman tarjontaa lisäämällä ilman, että se alkaisi vaikuttaa muiden toimialojen kehittymiseen ja kasvuun. Väestön vanhenemisesta ja nuorisoikäluokkien pienenemisestä seuraavat ongelmat joudutaan ratkaisemaan heikentyvän kuntatalouden oloissa yhtä aikaa julkisen kestävyysvajeen supistamisen kanssa. Julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseen liittyvät tarpeet kohdistuvat ensisijaisesti sosiaali, terveys ja opetustoimeen, sillä niiden osuus kuntien menoista on kolme neljäsosaa. Sosiaali ja terveysalan koulutus työvoimatarpeen tyydyttämisessä TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Hallituskaudella tehtävät koulutuspoliittiset toimet linjataan viiden vuoden välein valtioneuvoston päättämässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU). Voimassa oleva KESU kattaa vuodet SOTE alan koulutuksen ennakoinnissa lähtökohtana on eri ministeriöiden käyttämä, Valtion Taloudellisen Tutkimuskeskuksen (VATT) tuottama työvoimatarpeen ennakointitieto. Vuoteen 2025 ulottuvassa työvoimatarpeen ennakoinnissa on huomioitu mm. tuottavuuden parantaminen, eläkepoistuman korvaaminen, työllisyyden parantuminen, nettomaahanmuuton lisäys ja SOTE palvelutarpeen kasvu. Työvoimatarpeet on arvioitu neljän vaihtoehdon ennusteen mukaan: perus tavoite, maahanmuutto ja sosiaaliturvamenoskenaario. KESUun sisältyvät aloittajatavoitteet vuoteen 2016 on laadittu työvoimatarpeisiin perustuvien koulutustarvelaskelmien pohjalta. Niissä taas on otettu huomioon koulutuksen läpäisy, monenkertainen koulutus ja valmistuneiden työllistyminen. Työvoimatarjontaa tarkastellaan VATT:n tavoiteuran perusteella ja siihen perustuvat toimialan koulutuksen eri koulutusasteiden aloituspaikkamäärät. Tavoiteurassa tuottavuus lisääntyy joka vuosi yhdellä prosentilla, palvelutarpeet myöhentyvät eliniän odotteen pidentymisen verran, ja palvelukonseptit kevenevät vähentäen runsaaseen hoitoon ja hoitoon perustuvia palveluja. Lisäksi alalle koulutettujen ja koulutettavien viihtyvät alalla työuransa loppuun. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman perusteella sosiaali ja terveysalan koulutukseen on tehty mittavia määrällisiä lisäyksiä kaikilla koulutustasoilla (ammatillinen peruskoulutus, sosiaali ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnot, sosiaalityö, lääketiede ja hammaslääketiede yliopistoissa). Eri koulutusasteilla sosiaali ja terveysalan tutkintoon johtavan koulutuksen tavoite vuonna 2016 on seuraava 5 : Koulutus ja opintoala/koulutusaste Aloittaneet 2009 Tavoite 2016 Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Yhteensä Vaihtoehto opintotuella tuettavalle omaehtoiselle opiskelulle on vuoden 2010 alusta lukien ollut opiskelu työttömyysetuudella tuettuna tietyin edellytyksin. Työttömyysetuudella tuetuissa 5 Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025; Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle Opetus ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:16 3

4 omaehtoisissa opinnoissa SOTE ala on sekä tavoiteammattia että tutkintoa koskevien seurantatietojen mukaan suurin koulutusala. Koulutustarpeen ennakoinnissa käytettyjen ehtojen parempi tuottavuus, myöhentyvät palvelutarpeet, kevyemmät palvelukonseptit, tehokkaampi opintojen loppuun suorittaminen täyttyessäkin SOTE alalla arvioidaan vuonna 2025 olevan noin koulutetun henkilön vajaus (vertailuvuosi 2008). Mikäli mitkään em. ehdoista eivät täyty, vajaus on suurimmillaan noin henkilöä. 6 Kuva 1. Sosiaali ja terveysalan työvoiman tarve ja tarjonta tavoite ja perusskenaariossa vuoteen 2025 mennessä (Lähde: TEM analyyseja 43/2012). Muuttuja Tavoiteskenaario 2025 Perusskenaario 2025 a) Koulutussuunnitelmsuunnitelma a) Koulutus toteutuu toteutuu b) Koulutuksen vaikuttavuus ja tehokkuus eivät nouse b) Koulutuksen vaikuttavuus ja tehokkuus eivät nouse Työlliset Poistuma Nykyisistä (v 2011) opiskelijoista valmistuvat ja työllistyvät aloittavista opiskelijoista valmistuvat & työllistyvät Työvoimakoulutus Työvoimakoulutus Työvoiman tarjonta yhteensä Työvoiman kysyntä Erotus kysyntään * aloittavista opiskelijoista valmistuvat ja työllistyvät * Erotus kysyntään Kansainvälinen rekrytointi TYÖVOIMAKOULUTUS Viime vuosina merkittävä osa työvoimakoulutuksesta, noin 23 prosenttia koulutuspäivillä mitattuna, on kohdistunut sosiaali ja terveysalan koulutukseen. Pääosa koulutuksesta on ollut toisen asteen ammatillista koulutusta luvulla on työvoimakoulutuksesta valmistunut SOTE alalle vuosittain noin henkilöä. Kysyntä alan koulutukseen on verrattain suurta: vuonna 2011 SOTE alan työvoimakoulutukseen tuli hakemusta, joista alan ulkopuolelta oli hakemusta. SOTE alan henkilöstössä syntyperältään ei suomalaisten määrä on vähäinen. Suunta on kuitenkin kasvava: vuonna 2000 heidän määränsä oli henkilöä ja vuonna eli enemmän kuin kaksinkertainen. Suomalaisia SOTE alan koulutuksen saaneita oli ulkomailla töissä viimeisimmän, vuodelta 2008 olevan tilaston mukaan noin Heitä on ulkomailta palannut Suomeen vuosittain 6 TEM analyyseja 43/2012 4

5 noin 430 henkilöä. Nettohäviö kansainvälisessä liikkuvuudessa on ollut kutistumassa, sillä vuonna 2008 Suomesta lähti enää vain 60 SOTE alan henkilöä enemmän kuin sieltä palasi. 7 Maailman terveysjärjestön (WHO) jäsenenä Suomi on sitoutunut eettisiin periaatteisiin terveydenhuollon henkilöstön kansainvälisessä rekrytoinnissa (global code) 8. Eettisillä periaatteilla tarkoitetaan mm. sitä, että rekrytointi ei vaaranna lähtömaan terveydenhuollon palvelutuotantoa, kohtelee rekrytoitavia henkilöitä yhdenvertaisesti ja samoin periaattein rekrytointimaan lainsäädännön ja työehtojen mukaisesti. Eettinen rekrytointi huomioi myös rekrytoitavien henkilöiden kotoutuksen tarpeet ja perheen yhdistämisen merkityksen. SOTE alan työvoiman turvaamiseksi henkilöstöä on rekrytoitu Suomeen EU/ETA alueelta ja sen ulkopuolelta verrattain vähän. EU/ETA alueella rekrytointeja on toteutettu mm. eri puolilla Suomea toteutetuissa ESR hankkeissa, joiden keskinäisellä koordinaatiolla on kehitetty myös ylialueellisia toimintamalleja. Euroopan talousalueen kriisi on heijastunut erityisesti Etelä Euroopan maiden julkisen sektorin työllisyyteen ja palkkatasoon. Mm. Espanjassa koulutuksen saaneita sairaanhoitajia on löytänyt Suomesta töitä em. ESR projektien kautta. Määrät eivät ole vielä olleet suuria, mutta itse rekrytointiprosessi on jo saatu kohtuullisen sujuvaksi. Kansainvälistä EU/ETA alueen ulkopuolista rekrytointia koskevissa TEM:n linjauksissa on julkisen työvoimapalvelun tehtäväksi määritelty koordinoijana ja yhteistyökumppanina toimiminen rekrytointi toteutuu jatkossakin työnantajien tai heidän toimeksiannostaan yksityisen työvoimapalvelun toimesta. TEM:n HYVÄ ohjelmassa vuosina toteutetun sairaanhoitajien ja lähihoitajien kansainvälistä rekrytointia koskeneen selvityshankkeen tavoitteena oli toimivan, koordinoidun ja joustavan sekä eettisesti kestävän prosessin aikaansaaminen sairaanhoitajien ja lähihoitajien rekrytoimiseksi EU:n ja ETA alueen ulkopuolelta. EU/ETA alueen ulkopuolelle kohdistuneet rekrytoinnit ovat olleet olleet yksittäisiä, suurten työnantajien sairaanhoitopiirit, suuret kuntatyönantajat toimeksiannosta toteutettuja ja verrattain pieneen ryhmään kohdistuneita projekteja. Ne ovat kuitenkin antaneet merkittävää tietoa rekrytointiprosessin käytännön ongelmista ja kehittämistarpeista. SOTE ALAN TYÖVOIMATARPEESEEN JA TARJONTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Toimintaympäristön muutokset VÄESTÖKEHITYS Palvelujärjestelmän tarpeisiin voimakkaimmin vaikuttava tekijä on väestön vanheneminen, eräiden, pääosin elintapoihin liittyvien tautien esimerkiksi aikuistyypin diabetes lisääntyminen sekä palveluja koskevat laajat kansalliset linjaukset. Eliniän odotteen kasvu on merkinnyt myös palvelutarpeiden myöhentymistä, ja aktiivisen vanhuusiän pidentymistä. Kansalaisten tulo ja varallisuustaso on keskimäärin kohonnut ja tulevaisuuden työeläkkeiden taso on korkeampi kuin nykyisen vanhuuseläkeikäpolven. Rahaa halutaan käyttää enemmän niin perinteisiin terveydenhoitopalveluihin kuin turvapalveluihin ja 7 Suomalaiset terveydenhuollon ammattilaiset, nettomuutto Suomeen. Stakes, WHO Global Code of Practice on the International Recruitment of Health Personnel; Sixty third World Health Assembly WHA63.16, May

6 viriketoimintaan. Maksuhalukkuus on kuitenkin odotettavissa olevaan eläketuloon verrattuna niin suurta, että sen rahoittaminen edellyttää säästöjen ja varallisuuden purkamista. 9 KANSALLISET PALVELULINJAUKSET Erityisesti ikääntyvän väestön palveluja ohjaava kansallinen linjaus on siirtyminen asumiseen perustuvaan palvelujärjestelmään. Tavoitteena on omassa kodissa asuminen niin pitkään kuin se on mahdollista kotiin annettavan avun, hoivan ja hoidon turvin. Vasta silloin, kun joko asunnon ja sen ympäristön puutteiden tai vanhuksen terveydentilan vuoksi kotona asumisen jatkaminen ei ole perusteltua, muutetaan palvelutaloon tai ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa tarjoavaan hoitokotiin. Kotona asumiseen ja sinne tuotettaviin kotipalveluihin perustuva palvelujärjestelmä edellyttää muutoksia palvelukonsepteihin ja tehtäviin. Avun kohteena voi olla sekä vanhus itse tai ne kotityöt, joihin vanhus ei enää itse pysty. Avun antajalla tulee olla moninaisia taitoja ja erityisesti osaamista vanhuksen omien voimavarojen hyödyntämiseen perustuvasta, toimintakykyä vahvistavasta työtavassa. Samalla tavoin toimintamalli muuttuu myös niiden väestöryhmien kohdalla esimerkiksi kehitysvammaiset, joiden laitosasumista puretaan ja siirrytään itsenäisempää asumista tukevaan toimintamalliin. RAJAT YLITTÄVÄ TERVEYDENHUOLTO Potilaiden vapaan liikkuvuuden turvaavan potilasdirektiivin vaikutuksia terveyspalvelujen käyttöön on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Potilasdirektiivi aiheuttaa joka tapauksessa tarpeen määritellä suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoima. Tämä tarjoaa jatkossa yhden työkalun arvioida erityisesti kalliiden hoitojen osalta niiden kustannusvaikuttavuutta ja samalla sitä, onko niiden käyttöönotto perusteltua julkisesti rahoitetussa terveydenhuollossa. Oikeus hakeutua hoitoon toiseen EU tai ETA maahan tai Sveitsiin edellyttää mm. Suomen julkisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta kykyä informoida palveluistaan ja tarjota niitä muillakin kuin kansallisilla kielillä. Terveysmatkailumarkkinat kasvavat globaalisti voimakkaasti. Erityisesti kehittyvissä maissa vauraan väestöryhmän, mutta myös keskiluokan palvelukysyntä ja ostovoima kasvaa nopeammin kuin maiden omat terveydenhuoltojärjestelmät pystyvät palveluja tuottamaan. Tämä synnyttää sekä tarvetta että halua hakeutua muualle laadukkaiden terveyspalvelujen vuoksi. Suomessa on myös havahduttu tähän mahdollisuuteen ja käynnistetty viranomaisten ja yrityssektorin yhteistyönä toimenpiteet terveysmatkailun lisäämiseksi. Painopisteenä on erityisesti Venäjän markkinoiden ja kasvavan ostovoiman sekä Suomeen kasvavan matkailun hyödyntäminen. Kansalliset rakenneuudistukset Sosiaali ja terveyspalvelujärjestelmä on suurten rakenteellisten muutosten kohteena. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman perusteella käynnistettiin kaksi merkittävää uudistushanketta, kuntarakenneuudistus ja sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisrakenteen uudistaminen. Näiden uudistusten valmistelu käynnistyi välittömästi hallituksen aloitettua työnsä kesällä Hallitus hyväksyi rakennepoliittisen ohjelman talouden ja kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Ohjelman mukaan julkisen palvelutuotannon tuottavuuden ja vaikuttavuuden kohentaminen on välttämätön 9 VATT tutkimukset 173/2013: Hoivakodissa vai kotihoivassa? 6

7 Lainsäädäntöuudistukset Kehittämishankkeet osatekijä julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisemisessa. Kestävyysarvion peruslaskelmassa on oletettu, että julkisessa palvelutuotannossa henkilöstön määrä kasvaa keskimäärin runsaat 3000 henkeä vuodessa. Tuottavuuden kasvutavoitteen saavuttaminen edellyttäisi, että kasvu jäisi vuosittain runsaat 2000 henkeä tätä pienemmäksi. Tällöin julkisten palvelujen tuottamisessa tarvittaisiin vuosittain 1000 henkilöä lisää ottamatta kantaa siihen, ovatko henkilöt julkisen sektorin työntekijöitä vai eivät. Kuntarakenne ja palvelujen järjestämisrakenteen uudistuksen rinnalla käynnistyy rakennepoliittisen ohjelman mukaan selvitys sosiaali ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista asiakkaan asemaan ja oikeuksiin, palvelujen saatavuuteen, etuuksiin, sosiaali ja terveydenhuoltojärjestelmään ja kansantalouteen. Edellä todettuja rakenteellisia uudistuksia täydennetään henkilöstörakenteita koskevilla linjauksia: tarkoitus on tehostaa työnjakoa palvelujen tuotannossa väljentämällä kelpoisuusvaatimuksia mm. julkisen sektorin hallinnon ja palvelutuotannon eri tehtävissä asiakkaan turvallisuutta ja palvelujen laatua vaarantamatta. Rakennepoliittinen ohjelma hoiva avustajien koulutuksen esimerkiksi toimintamallista, jolla on riittävään tietopohjaan perustuen kyetty kouluttamaan työttömiä henkilöitä alalle, jolla on kysyntää ja hyvät työllistymismahdollisuudet. Palvelujen järjestämisrakennetta koskevan lainvalmistelun rinnalla on meneillään myös muita keskeisiä SOTE palveluihin vaikuttavia lainsäädäntö ja toimeenpanoprosesseja. Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus on valmisteilla, ja astui voimaan vanhuspalvelulaki. Terveydenhuoltolain viimeinen vaihe astuu voimaan Sen myötä Suomessa palveluihin oikeutetut henkilöt voivat hakeutua julkisen sektorin sisällä potilaaksi haluamaansa erikoissairaanhoitoon oman kuntansa ja sairaanhoitopiirinsä ulkopuolelle. Näillä on vaikutusta henkilöstön määrän ja osaamistarpeisiin, joiden ennakointi on aloitettu. Sosiaali ja terveysministeriössä ollaan valmistelemassa Terveydenhuollon valvontatyöryhmän mietinnössä esitettyjä lainsäädäntömuutoksia ammattihenkilölakiin ja asetukseen. Muutokset tulevat koskemaan muun muassa EU /ETA maiden ulkopuolella koulutuksen saaneiden lääkärien laillistamisprosessia ja lääketieteen opiskelijoiden asemaa työmarkkinoilla. Muutokset voivat välillisesti vaikuttaa myös terveydenhuollossa käytettävissä olevan lääkärityövoiman määrään. Valmistelussa on myös erikoislääkäri ja erikoishammaslääkärikoulutusten ohjauksen siirto opetus ja kulttuuriministeriöstä sosiaali ja terveysministeriöön. Samassa yhteydessä on keskusteltu niistä koulutuksen ohjauksen keinoista, joilla voitaisiin jatkossa varmistua erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien erikoisalakohtaisesta ja alueellisesta riittävyydestä. EU:n potilasdirektiivin toimeenpanoa koskeva hallituksen lakiesitys on annettu eduskunnalle Sosiaali ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) on vaalikausittain vahvistettava STM:n pääohjelma. Sen tarkoituksena on johtaa ja uudistaa sosiaali ja terveyspolitiikkaa. Ohjelman tavoitteena on kaventaa hyvinvointi ja terveyseroja sekä järjestää sosiaali ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen. Kaste ohjelma muodostuu kuudesta osaohjelmasta, joista yksi keskittyy johtamiseen sekä osaavaan ja hyvinvoivaan henkilöstöön. Ohjelmaa toteutetaan alueilla kuntien johdolla; ohjelmasta myönnettävä rahoitus 7

8 osoitetaan vain kunnille tai kuntayhtymille. Meneillään oleva ohjelma on vahvistettu vuosiksi Opetus ja kulttuuriministeriössä (OKM) on valmistunut työryhmän esitys korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen kehittämiseksi. Tavoitteena on luoda malli, jossa kehitetään korkeakoulututkinnon suorittaneiden erikoistumiskoulutusta ja parannetaan sen laatua. OKM:ssä on valmistunut myös korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistä koskeva työryhmäesitys. Tavoitteena on mm. lisätä tutkintorakenteen joustavuutta siten, että horisontaaliset siirtymät korkeakoululaitoksen sisällä helpottuvat. Lisäksi opiskelijavalintoja kehitetään, jotta siirtymiä koulutukseen nopeutetaan ja lisätään työssäkäyvien mahdollisuuksia hakeutua koulutukseen muuta kautta kuin tutkinto opiskelijaksi. Sosiaali ja terveysministeriö, opetus ja kulttuuriministeriö ja Valvira ovat yhdessä todenneet nk. valvontatyöryhmän ja HYVÄ KV rekryhankkeessa käytyjen keskustelujen pohjalta, että erityisesti terveysalan ulkomaisten tutkintojen täydennysmahdollisuuksien kehittämiseksi ja ammatillisen kielitaidon hankkimisen edellytyksistä tarvitaan valtakunnallinen malli. OKM on asettanut maaliskuussa 2013 työryhmän Kielitaidon ja EU /ETA maiden EU/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla. Sen tehtävänä on laatia vuoden 2013 loppuun mennessä nykytilan kuvaus EU /ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen ja täydentämisen mahdollisuuksista koulutusjärjestelmässä sekä tehdä esitys miten potilasturvallisuuden edellyttämä kielitaito tulee määrittää yleiset kielitutkinnot huomioiden. Työryhmän tulee lisäksi ottaa kantaa eri tapoihin hankkia vaadittu kielitaito sekä tehdä esitys tarvittavista säädösmuutoksista, antaa arvio kustannusvaikutuksista ja eri rahoitusvaihtoehdoista. TEM:n strateginen Työelämä 2020 hanke käynnistyi vuoden 2013 alussa. Se perustuu vuonna 2012 valmistuneeseen työelämästrategiaan. Työelämästrategia perustuu hallitusohjelmaan, ja se on laadittu laajassa yhteistyössä työ ja elinkeinoministeriön johdolla. Strategian tavoite on työllisyysasteen, työelämän laadun, työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden parantaminen. Sen visiona on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Tekes on vuodesta 2008 alkaen toteuttanut Innovaatiot sosiaali ja terveyspalveluissa ohjelmaa, jossa ensimmäisen kerran rahoitus on avattu kunnille ja kuntayhtymille. Ohjelma korostaa palvelujärjestelmän tuottavuutta ja asiakaslähtöisyyttä lisäävää innovatiivista uudistamista tavalla, joka luo myös liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. Työ ja elinkeinoministeriössä on SOTE alan rekrytointeja pilotoitu kuluvalla rakennerahastokaudella EU/ETA alueelta ESR projektien toimesta. Pilottien kokemuksia ja malleja tullaan hyödyntämään TE toimistojen kansainvälisten palvelujen kehittämisessä ja EURES palvelun uudistuksessa. Rekrytointia kohdennetaan jatkossakin työvoimatarpeet huomioiden erityisesti SOTE alalle. Maahanmuutto 2020 strategiassa kiinnitetään erityistä huomiota työvoiman saatavuuteen SOTE alalla. Strategiassa todetaan, että osaavan työvoiman maahanmuuttoa edistetään etenkin kehittämällä ennakointia ja valmiuksia kohdennettuihin rekrytointeihin ulkomailla. Työvoimaosuudeltaan suurimmalla toimialalla, sosiaali ja terveyspalveluissa, tulee kehittää ja mallintaa kansainvälistä rekrytointia ja sen edellyttämää yhteistyötä. Strategian tueksi valmistellaan sisäasiainministeriön vetämänä toimenpideohjelma. SOTE palvelujen tulevaisuuden tarpeiden ennakoimiseksi STM ja TEM käynnistivät vuonna 2011 yhteisen hankkeen joustavan koulutus ja työllistymisväylän luomiseksi vanhus ja vam 8

9 maispalvelujen avustaviin tehtäviin (hoiva avustaja). Hankkeen tarkoituksena on ollut vastata niihin muutoksiin, jotka seuraavat laitoshoidon purkamisesta ja palvelurakenteen muuttumisesta asumiseen perustuvaksi. Sosiaali ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitaja (jäljempänä lähihoitajan tutkinto) osiin perustuvaa hoiva avustajien koulutusta on toteutettu seitsemällä ELY keskusalueella työvoimakoulutuksena. Koulutus tuottaa avustavissa tehtävissä tarvittavan osaamisen, mutta sen suorittanut voi joko välittömästi tai myöhemmin, työssäolovuosien jälkeen jatkaa opintojaan lähihoitajatutkinnon suorittamiseksi. Hoiva avustajien tähänastisesta koulutuksesta on laadittu seuranta ja arviointiraportti hyödynnettäväksi koulutuksen toteutuksessa tulevaisuudessa. Yhteenveto SOTE alan työvoimatarpeeseen ja sen tyydyttämiseen vaikuttavista haasteista SOTE alan työvoimatarpeiden tyydyttämisen keskeiset kysymykset ovat: Mikä on tulevaisuuden SOTE palvelukokonaisuus; kuka palvelujen järjestämisestä vastaa ja miten palvelut tuotetaan? Miten kehittyvät SOTE alan työ ja tehtävät ja niiden mukaiset osaamisvaatimukset; sosiaali ja terveydenhuollon tehtävärakenteiden ja työnjaon uudistumisen vaikutukset henkilöstön koulutukseen? Miten uudistetaan osaamista ja toimintakulttuuria; miten siirrytään hoitamisesta asiakaslähtöiseen toimintakyvyn vahvistamiseen. Miten edistetään hallitusti kansainvälistä rekrytointia; kuinka varmistetaan ammatillinen osaamisen, työn edellyttämä kielitaito ja kotoutuminen suomalaisiin työyhteisöihin ja yhteiskuntaan. Miten parannetaan työvoimatarpeen systemaattista ennakointia ml. ulkomaisen työvoimatarpeen arviointia. Esitetyt haasteet ovat kohteena useissa edellä kuvatuissa kehittämishankkeissa. Toimintaympäristön muutokset, erityisesti julkisen kestävyysvajeen kaventaminen, palvelujen tarpeiden ja niiden järjestämisrakenteen ja tuottamistapojen muutokset edellyttävät SOTE alan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi kuitenkin myös uusia poliittisia linjauksia ja pitkäjänteistä työtä muutosten toteuttamiseksi. Ehdotukset meneillään olevien ja käynnistymässä olevien toimenpiteiden tehostamiseksi 1) Työvoimakoulutusta järjestetään koko maassa henkilöstön saamiseksi vanhus ja vammaispalvelujen avustaviin tehtäviin. Painopiste on työelämän muutostilanteessa olevissa aikuisissa ja Suomessa asuvissa maahanmuuttotaustaisissa työttömissä. Kun sosiaali ja terveysalan perustutkintokoulutus tarjoaa mahdollisuuden joustavaan, tutkinnon osien suorittamiseen perustuvaan opiskeluun, mahdollisuus tulee tarjota myös omaehtoisessa koulutuksessa. Ehdotus toiminnan tehostamiseksi: Hoiva avustajan tehtävän ja siihen tarjottavan koulutuksen viestintää ja markkinointia tehostetaan ELY keskusalueilla. Sen tueksi varmistetaan TEM:n, STM:n 9

10 ja valvontaviranomaisten kesken se, että maan eri osissa noudatetaan hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi annetun laatusuosituksen periaatteita hoiva avustajien laskemisessa henkilöstömitoitukseen. Viestinnässä ja markkinoinnissa tehdään tiivistä yhteistyötä työnantajajärjestöjen kanssa. (Vastuutoimija: TEM) Hoiva avustajan tehtävän edellyttämän osaamisen tarjoava koulutus tulee aktiivisesti tuoda myös omaehtoisen koulutuksen piiriin. (Vastuutoimija: OKM) 3) Henkilöstön osaaminen, johtaminen ja työelämän laadun parantaminen ovat tavoitteena monissa SOTE alan kehittämishankkeissa, mm. Kaste ohjelmassa. Kuntien järjestämisvastuulla olevista palveluista enenevä osa tuotetaan yritysten ja järjestöjen toimesta. On tärkeää, että työelämän laadun kehittäminen kattaa koko tuottajakentän, surista kuntayhtymistä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja järjestöihin. Ehdotus toiminnan tehostamiseksi: TEM:n työelämä 2020 ohjelmassa nostetaan SOTE ala yhdeksi pilotiksi toimialakohtaisissa kehittämisohjelmissa. Toteutuksen edellytys on työnantaja ja työntekijäliittojen valmius toteuttaa pilotti yhteistyössä. Työelämä 2020 hanke osallistuu käynnistysvaiheessa innostajana ja myöhemmin ohjelmien etenemisen seuraajana. (Vastuutoimija TEM) 4) Kansainvälistä rekrytointia tuetaan yhtenäisellä viestinnällä. Osana te palvelut.fi verkkopalvelua julkaistaan vuoden 2014 alkuun mennessä ulkomaalaisille työnhakijoille suunnattu workinfinland.fi sivusto. SOTE alan työvoimatarpeet huomioiden suunnitellaan ja julkaistaan sivustolla erillinen osio, johon kootaan alan työpaikkoja ja rekrytointia koskevat tiedot. Vuoden 2014 loppuun mennessä julkaistaan lisäksi työvoiman maahanmuuton tukirakenteen MATTOn rahoittamana kotisuomessa.fi verkkopalvelussa SOTE alalle rekrytoitaville ulkomaalaisille ammattilaisille alan työtehtävissä (erityisesti sairaanhoitaja, lähihoitaja) tarvittava suomen kielen ja työelämän opintokokonaisuus Ehdotus toiminnan tehostamiseksi: Workinfinland.fi sivuston SOTE alan osioon kootaan suomalaista palvelujärjestelmää ja työelämää sekä työyhteisöjen valmennusta ja siihen tarjolla olevia välineitä koskeva tieto. Selvitetään, onko työvoimakoulutusta mahdollista toteuttaa yhteishankintana tai muutoin EU/ETA alueelta Suomeen työvoimapula alalle rekrytoitaville ammattilaisille ns. lähtömaakoulutuksena ; mitkä ovat suurimmat ongelmat ja haasteet sekä eri koulutusmallien kustannukset. (Vastuutoimija TEM) 5) Pätevä ja ajantasainen tietopohja, ennakointi ja seuranta ovat luotettavan koulutus ja työvoimasuunnittelun edellytys. Valtioneuvostotasolla työvoima ja koulutustarpeen ennakoinnista huolehtii erityisesti TEM:n, OKM:n, STM:n ja VM:n muodostama konsortio, jonka keskeinen tehtävä on määritellä Valtiontalouden tutkimuskeskukselta vuosittain tilattava ennakointitieto valtioneuvoston käyttöön. Työ, koulutus ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaosto on keväällä 2013 laatinut ehdotukset työvoima ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi. Tavoitteena on mm. siirtyä skenaroivampaan malliin, jossa laaditaan nykyistä enemmän vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. 10

11 Ehdotus toiminnan tehostamiseksi: Työvoima ja koulutustarpeen ennakoinnissa arvioidaan jatkossa myös se, miten eri skenaarioiden/asetettujen reunaehtojen toteutuminen tai toteutumatta jääminen vaikuttaa sosiaali ja terveysalan työvoiman riittävyyteen ja palvelujen tuottamisen mahdollisuuksiin. (Vastuutoimija OKM) Aiemmin todetun mukaisesti sosiaali ja terveyspalvelujen osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista koskevan valmistelun seuraavassa vaiheessa keskitytään pitkän tähtäimen, ensisijaisesti seuraavan vaalikauden aikana käynnistettäviin toimenpiteisiin. Valmistelu käynnistetään kevättalvella Se kytketään aikataulullisesti eri hallinnonaloilla käynnistyvään tulevaisuuskatsausten valmisteluprosessiin. Sen lähtökohtien kartoittamiseksi kuullaan laajasti keskeisiä yhteistyötahoja ja sidosryhmiä. 11