Laskenta-aineistojen käyttö ympäristöhallinnon suojelutyössä

Transkriptio

1 Laskenta-aineistojen käyttö ympäristöhallinnon suojelutyössä Markku Mikkola- Roos Kuva: Antti Below Kuva: Markus Varesvuo 1

2 Missä käytetään? Lintudirektiivin ja meristrategiadirektiivin toimeenpano Natura 2000 tietokanta Uhanalaisten lajien arviointi ja suojelu Suojeluohjelmat Maakuntakaavat Ympäristöhallinnon erillishankkeet Öljyntorjunta Tuulivoiman suunnittelu 2

3 Lintutyöryhmä Juha Tiainen Luke pj Antti Below (MH) Martti Hario/Jukka Rintala (Luke) Aleksi Lehikoinen (LUOMUS) Teemu Lehtiniemi (BirdLife Suomi) Markku Mikkola-Roos (SYKE) koordinaattori Jorma Pessa (PPOELY) Ari Rajasärkkä (MH) Päivi Sirkiä (LUOMUS) Jari Valkama (LUOMUS) Raportointiin osallistuivat lisäksi Aili Jukarainen ja Pekka Rusanen (SYKE) sekä Juha Honkala (LUOMUS) 3

4 Lintudirektiivin art. 12 raportin sisältö Yhteensä 282 taksonia, joista 248 pesiviä, 11 talvehtivia ja 23 läpimuuttavia Pesivistä: Yleistiedot Populaatiokoko ja trendit Esiintymis- ja levinneisyyskartat Levinneisyysalueen koko ja trendit Suojelusuunnitelmat Paineet ja uhat Natura alueiden tiedot (SPA-alueet) ja toteutetut suojelutoimet ns. Natura-lajeista (110 kpl) 4

5 Raportoinnissa käytetyt aineistot Vakiolinjat (LUOMUS) Lintuatlakset (LUOMUS) Petolintuseuranta (LUOMUS, MH) Luonnonsuojelualueiden pesimälinnuston laskennat (MH) Vesilintuseuranta (Luke, LUOMUS) Saaristolintuseuranta (Luke, LUOMUS, MH, SYKE) Maatalousympäristön pesimälintulaskennat (Luke) Riista- ja peltokolmiolaskennat (Luke) Tärkeiden lintualueiden (IBA) pesimäaikaiset laskennat (BirdLife Suomi) Talvilintulaskennat (LUOMUS) Havaintoarkistot mm.tiira, katsaukset uhanalaisten ja harvalukuisten lajien esiintymiseen (BirdLife Suomi) 5

6 Lintudirektiivin raportointi (Article 12) Season All native taxa Annex I SPA trigger Non-native Breeding Wintering Passage Total

7 Tiedon laatu Data quality Breeding population Breeding range Wintering population Size Trend (short) Trend (long) Area Trend (short) Trend (long) Size Trend (short) Trend (long) Good (%) Moderate (%) Poor (%) No data (%)

8 Populaatio muutokset Short-term population trend Long-term population trends Breeding taxa (n=250) Decreasing Stable (n=250) Fluctuating Increasing Unknown Wintering taxa (n=11) (n=11) 8

9 Suojelu tuottaa tuloksia Short-term population trend All taxa Annex I Non-Annex I Long-term population trend 9

10 Natura-verkoston (SPA) kattavuus triggerlajien osalta (85+3 lajia) No. of taxa Breeding taxa No. of taxa Wintering taxa % of national population within the SPA network % of national population within the SPA network Taxa Number of taxa 0-24% 25-74% % unknown Total Breeding taxa Wintering taxa

11 Lajit, joiden SPA-aluekantaa ei tiedetä kaakkuri kuikka laulujoutsen metsähanhi jouhisorsa mustalintu uivelo ampuhaukka huuhkaja varpuspöllö viirupöllö lapinpöllö helmipöllö kehrääjä harmaapäätikka tunturikiuru kangaskiuru koskikara kirjokerttu pikkulepinkäinen 11

12 Euroopan Unionin biodiversiteettistrategia EU on päivittänyt omaa strategiaansa ja toimintasuunnitelmaansa kansainvälisten tavoitteiden mukaisesti; päätavoitteena vuoteen 2020 mennessä: Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä. Lintu- ja luontodirektiivin toimeenpanoa koskeva tavoite 1: Suojelutasoltaan suotuisia tai suojelutasoaan nostaneita luontodirektiivin lajeja tulee olla 50 % enemmän ja luontotyyppejä 100 % enemmän Turvattuina tai tilaansa parantaneita lintudirektiivin lajeja tulee olla 50 % enemmän 12

13 Luontodirektiivin ja lintudirektiivin toimeenpanon raportointi työsuunnitelma vuoteen 2019 Olemassa olevat ja uudet seurannat MH:n vastuulajien laji-inventoinnit Natura alueilla järjestetään MH:n seurannan toimintasuunnitelman mukaisesti. MH tulee panostamaan lintutietojen keräämiseen Natura alueilta (MH). Erityisen tärkeätä on kosteikkoalueiden linnustonseurannan järjestäminen niin, että SPA-alueiden kannanarviot kyetään tekemään raportointijaksoittain ja saaristolinnuston seurannan turvaaminen (MH). 13

14 Olemassa olevat ja uudet seurannat 2 LUOMUS tehostaa pesimälinnuston vakiolinjalaskentoja niin, että vuosittain kyettäisiin laskemaan vakiolinjaa. Tällöin maalintujen vakituiseen seurantaan saadaan mukaan kymmeniä harvalukuisia pesimälajeja (LUOMUS). Pesivien vesilintujen laskentaa tehostetaan laskentakohteiden määrää lisäämällä, jotta seurantaaineistosta saadaan luotettavampi ja alueellista kattavampi (LUOMUS, Luke, BirdLife Suomi). 14

15 Olemassa olevat ja uudet seurannat 3 Pesivien petolintujen seurantaa pyritään kehittämään ja tehostamaan. Rengastajien ja muiden vapaaehtoisten avustajien keräämä tieto edellyttää suuria henkilökohtaisia panostuksia (LUOMUS). Talvehtivien vesilintujen seurantaa kehitetään aloittamalla muualla Itämerellä käytössä olevat lentolaskennat merialueella (LUOMUS, SYKE). 15

16 Öljyntorjunta

17 Lintuasioiden hälytyskaavio öljyonnettomuuksissa SYKE:n päivystäjä tilannekatsaus onnettomuuspaikalta SYKE:n lintuasiantuntija tilannearvio -> BCU-konttia tarvitaan hälytys (pelastuslaitos) lähtö onnettomuuspaikalle vastaanottokeskuksen paikan valinta keskuksen käynnistäminen ONNETTOMUUS lintuja paljon >100 Kriittiset ajankohdat kevät (muuttajat) loppukevät (pesinnän alku) alkukesä (poikaset) syksy (muuttajat) alkutalvi (talvehtijat) Kriittiset paikat levähdysalueet pesimäyhdyskunnat Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ilmoitus päivystäjälle lintukontit lähetetään WWF ilmoitus yhdyshenkilöille yhdyshenkilö vastaa vapaaehtoisten rekrytoinnista: ydinryhmä, jota kasvatetaan tarvittaessa lähtö vastaanottokeskukseen Muu henkilöstö eläinlääkärit huoltomiehet

18 AMAZON-troolarin karilleajo ja öljyvahinko Vahinkopäivystäjän ilmoitus ti klo 0:19 Amazon niminen 37m pitkä alus ajanut maanantaina illalla karille Kustavin lähistöllä Turun saaristossa. Haverin jälkeen alus lähti kohti Naantalin telakkaa. RVL:n Uisko ötvartiolaiva lähti kohti Amazonia ja havaitsi öljyn hajua. Kävi ilmi, että Amazonin 7m 3 kevytpolttoöljytankki oli rikkoontunut ja oletettavasti kaikki öljy on vuotanut mereen. Uisko jatkaa tilanteen selvitystä. Varsinais-Suomen pelastuslaitos tietoinen, öljy on heidän alueellaan. Amazon nyt ankkurissa. Tuuli 3m/s N-NE 18

19 19

20 Lintutiedot Katanpään lähimmässä ympäristössä tai Strömin väylällä ei ole kriittisiä lintualueita syyskuussa, esim. haahkat ovat jo siirtyneet ulommas saaristoon. Alueella on toki jonkin verran telkkiä ja muita sisemmän saariston vesilintuja. Kerääntymät ovat keskittyneet ulommas saaristoon (esim. Hauterit vuosien varrelta/tiira: merimetso 300, tavi 100, telkkä 600, haahka 120, tukkakoskelo 50, isokoskelo 60). Juhanöörit on tärkeä alue monelle lajille tällä hetkellä (vuosien varrelta/tiira: kyhmyjoutsen 500, merihanhi 40, sinisorsa 500, tavi 60, tukkasotka 150, telkkä 1200, haahka 120, pilkkasiipi 50, silkkiuikku 150). 20

21

22 BORIS Data Input & Sharing AIS (vessel info) Background maps & sensitive areas Shoreline cleanup Logistical information Weather data Drifting forecasts BORIS Situation Awareness System Field crews Command centres WMS TIER 3: other countries All Response authorities Media & general public Kati Tahvonen High seas applications 22 (limited net)

23 BORIS Data Input & Sharing AIS (vessel info) Background maps & sensitive areas Shoreline cleanup Logistical information Weather data Drifting forecasts BORIS Situation Awareness System Field crews Command centres WMS TIER 3: other countries All Response authorities Media & general public Kati Tahvonen High seas applications 23 (limited net)

24 Lapin vesilinnut 24

25 25

26 26

27 Sammutti Sammutti Kaldoaivi Kaldoaivi Laji min max min max laulujoutsen metsähanhi tundrametsähanhi taigametsähanhi haapana tavi sinisorsa alli isokoskelo jouhisorsa kaakkuri kalalokki kiljuhanhi kuikka lapasotka lapintiira mustalintu pikkulokki pilkkasiipi telkkä tukkakoskelo tukkasotka uivelo

28 28

29 Kiitos! 29