KARIN HYDRAULIIKKA OY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARIN HYDRAULIIKKA OY"

Transkriptio

1 1 Turvaa maatilasi vaa maatilasi Lähivakuutuksen maatilavakuutuksista löydät oikean vakuutuksen, joka turvaa tilan toiminnan kaikissa olosuhteissa. Tule keskustelemaan juuri sinun maatilallesi sopivasta vakuutusturvasta. Pohjois-Pohjanmaan Lähivakuutusyhdistys Kalajokisuun Lähivakuutusyhdistys Lestijokilaakson Lähivakuutusyhdistys Lohtajan-Kälviän Lähivakuutusyhdistys Paikkakunnan Lähivakuutus Katu 1, Paikkakunta Puhelin TERÄSMYYNTI NOSTOPALVELUT * RHS-palkit * Lattaraudat/levyt * Leikkuu/särmäys * Myös mankelointi * Polttoleikkaus/Plasma T. Isokungas Ky Kannus Lestijokilaakson Jätehuolto Puupelletin myy Kokkolan HL Pelletti Oy 500 kg:n säkeissä 2 Johdon tervehdys ja kiitos 4 Kotieläintuotantoa 6 Rakentamista ja Maasepän historiaa K-P:n maaseutuopiston Kannuksen yksikön Teknotalo vihittiin käyttöön KARIN HYDRAULIIKKA OY Letkut Liittimet Tiivisteet Komponentit Neste-, Teboil-öljyt Oregon-ketjut, -laipat SKF-, Timken- laakerit Ilmastointiletkut, -liittimet JUNKALANTIE 195 KANNUS gsm puh. (06) AVOINNA ARK LA Nuoret Teknotalo käytössä 12 Aikuiskoulutusta 14 Kennel ja hankkeet 16 Turkis- ja metsätalous 18 Maatilan kuulumiset Maakunnan laajimmat urakointipalvelut meiltä! MAATALOUS: - lietteen siirto ja multaus - kylvötyöt - rehunteko - puinti -kaivinkone - suurkanttipaalaus KORJAAMO: - metallirakenteet ym. METSÄ: - hakkuutyöt - energiapuun korjuu KP KONEURAKOINTIA OY Himangantie 578, Kannus Harri Kuusisto puh Kyösti Isohanni puh

2 2 Rehtorin terveiset Kestävää kasvua ja kehitystä Jarmo Matintalo rehtori K-P:n maaseutuopisto Tämän vuoden Maaseppälehden teemana on kestävä kehitys. Koulutuksen näkövinkkelistä ajateltuna se käsittää monenlaista asiaa. Toiminnassa on syytä noudattaa kestävän kehityksen kaikkia osa-alueita ekologista, taloudellista sekä sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Riippuu myös itse kunkin taustasta mitä kestävän kehityksen osa-aluetta halutaan painottaa. Kestävä kehitys ei siis ole pelkästään luonnonsuojeluun liittyvää toimintaa ja menneiden aikojen haikailua. Arvokkaat asiat kuten puhdas luonto, elinmahdollisuuksien säilyttäminen tuleville sukupolville ja luonnon tuhoamisen estäminen ovat avainasemassa. Mitä sitten kestävä kehitys eri asioissa tarkoittaa? Kasvinviljelyssä on nykyinen tuotantotapa mahdollistanut maapallon väestömäärän lisääntymisen. Viljelyn ympäristövaikutukset esim. ravinnekuormitus tietenkin huolestuttavat mutta niiden vähentäminen nykytekniikalla (taikka millään muullakaan) on vaikeaa. Edes luomuviljelyyn siirtyminen ei välttämättä lopeta ravinnepäästöjä. Taloudellinen kestävyys on jo koetuksella monella maataloustuotannon alalla, kun kauppa ja muut välikädet ottavat suurimmat voitot koko elintarvikeketjussa. Taloudellisen kestävyys maailmanlaajuisena ongelmana on lisäksi niin monisyinen yhtälö että sen ratkaiseminen ei ole helppoa. Eläintuotannon kestävyydestä ollaan montaa eri mieltä. Märehtijät ja juuri naudanlihantuotanto koetaan pahimman laatuiseksi ongelmaksi, vaikka toisaalta märehtijät muuntavat ihmiselle käyttökelvotonta rehua elintarvikkeiksi. Suurimmat hiilijalanjäljet syntyvät teollisilta kymmenientuhansien eläinten feedloteilta, jonne ajetaan rehua sademetsistä raivatuilta viljelysaukeilta rekkakuormittain. Tämä tilanne ei ole tyypillinen Keski-Pohjanmaan karjatiloilla, joissa suurin osa eläinaineksesta tulee lypsykarjantuotannosta ja rehua tuotetaan omilla pelloilla. Keskustelun käyminen kuluttajien kanssa onkin syytä aloittaa tuotannon perusteista lähtien. Mitä sitten me kukin voimme itse tehdä kestävän kehityksen edistämiseksi. Koulutuksessa pyrimme ottamaan kestävän kehityksen periaatteet huomioon kaikin tavoin, joista voit myös tästä lehdestä lukea. Tämän lehden tekijät maatalousteknologian opiskelijat ovat tärkeässä roolissa kestävän maatalouden harjoittamisessa alueellamme. Toimiessaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan he turvaavat nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet sekä vahvistavat osaltaan maaseudun maatalouden ja alkutuotannon arvostusta. Onnea valitsemallanne tiellä. Samalla kiitokset Maaseppä-lehden perustajalle Pekka Huoviselle, joka siirtyy eläkkeelle hieman tämän lehden ilmestymisen jälkeen. Maaseppä on toiminut kestävällä pohjalla jo vuosikymmeniä. Maaseutuopiston ja maaseudun kestävä tulevaisuus Hanna-Mari Laitala yksikönjohtaja K-P:n maaseutuopisto Kannuksen yksikkö Kannuksen maaseutuopistolla on takanaan aktiivinen Kestävän Kehityksen (keke) vuosi Alkuvuodesta kyselimme opiskelijoilta nettikyselyn avulla heidän tietoisuuttaan ja suhtautumistaan keke-asioihin, ja tulos oli kaunistellen sanottuna melko vaihteleva. Osalle opiskelijoista kestävä kehitys on jo arkipäivää kaikessa toiminnassa, ja he muistavat ottaa ympäristön sekä muut ihmiset huomioon. Toisilla puolestaan on vielä päällä "nuorisoangsti" ja keke-ajatuksiin suhtaudu- taan vähätellen. Haastetta ja tekemistä siis vielä löytyy, jopa meidän aikuistenkin parista. Oppilaitoksen arvot ja tavoitteet vahvasti ohjaavat meitä toimimaan niin sosiaalisesti ja kulttuurisesti kuin ekologisestikin kestävällä tavalla. Kannuksen yksikön vuoden 2012 tavoitteena on edelleen edistää kestävän kehityksen työtä ja tähdätä kahden vuoden sisällä OKKA-säätiön Kestävän Kehityksen sertifikaattiin. Viime vuoden aikana kekeprojekteja ja tempauksia järjestettiin useampia; opiskelijat järjestivät aktiivisten opettajien johdolla hienon kirpputoripäivän ja tutustuivat jätteiden lajittelun saloihin valmistaen lajitteluohjeita oppilaitokselle, elämäntaito-kurssilla on tutustuttu alueen kulttuuriin, hyviin tapoihin ja ekologisesti kestäviin toimintamalleihin asuntolassa ja ruokalassa. Uusien, ajanmukaisten ja työturvallisuutta parantavien teknologiaopetustilojen avajaisten yhteydessä oppilaitoksella pidettiin huutokauppa, jossa kierrätimme käytöstä poistettuja laitteita ja koneita niitä tarvitseville, saimme siivottua oppilaitoksen nurkkia ja keräsimme varoja mm. opiskelijakuntatoimintaan ja henkilökunnan virkistyskassaan. Opiskelijat valitsivat yhden vuoden 2012 kestävän kehityksen teemoistamme, ja niinpä tämän vuoden aikana kehitämme oppilaitoksessa erityisesti "vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus" -aihepiirin asioita. Olen erityisen tyytyväisenä pistänyt merkille sen, kuinka monessa yhteydessä meillä nykyään kuulee kekesanan ja keke-ajattelu paistaa yhä enemmän ja enemmän läpi kaikessa toiminnassamme, yhtenä hyvänä esimerkkinä käsissäsi oleva Maaseppä-lehti, jossa kantavana teemana on Kestävä Kehitys. Opiskelijoiden valitseman vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus -teeman mukaisesti olemme miettineet toimivaa mallia oppilaitoksen maitotalouden opetukselle ja lähinnä opetusnavetan tulevaisuuden muotoa. Olemme uudistamassa oppilaitoksen navettaa ja edelleen näemme omaksi ydintoiminnaksemme eläinten käsittelyn, hoitamisen ja hyvän maidon laadun opettamisen, ja se toistaiseksi hoituu meidän kokoisessamme yksikössä kokonaistaloudellisesti edullisimmin lypsyasemalla. Haluamme kuitenkin tarjota laadukasta ja monipuolista opetusta myös uuden navettateknologian ja toiminnan saralta ja päädyimme ihka uuteen ajattelumalliin, jossa koulun oppimisympäristöä laajennettaan kahdelle uudelle tilalle oman Ollikkalan tilamme lisäksi. Tulevana vuonna otamme käyttöön uudet oppimisympäristöt Huhtalan ja Junttilan uudenaikaisilta robottinavettatiloilta. Keke-ajattelua parhaimmillaan: säästämme kustannuksia, takaamme monipuolisen, työelämälähtöisen ja laaja-alaisen opetuksen opiskelijoille ja kehitämme kaiken aikaa uutta, mutta emme vanhan kustannuksella. Koulutusyhtymän kestävän kehityksen toimikunta on alkanut toimia vuoden 2011 aikana, ja sieltä on odotettavissa meillekin uutta potkua ja koulutusta kestävän kehityksen työhön, erityisesti opetussuunnitelmien ja opinpolkujen sisältämien kestävän kehityksen asiasisältöjen avaamiseen. Opetus toteutetaan jo nyt erinomaisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, mutta sen näkyväksi tekeminen ei vielä ole riittävää. Meillä on velvollisuus opettaa tulevaisuuden ammattilaiset toimimaan tietoisesti oikein Kestävän Kehityksen teemat ja ammattimaisesti, ja tänä se päivänä tarkoittaa kaikkien keke-teemojen huomioimista omassa toiminnassa ja elämässä. Tekemistä siis riittää, ja toimintaamme mitataan paitsi tänään myös vuosien kuluttua. Otetaan yhdessä vastuuta jo tänään myös niistä huomisen asioista! EKOLOGINEN JA TALOUDELLINEN KESTÄVYYS Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Energia ja vesi Kuljetukset ja liikkuminen Koulurakennuksen ja pihaympäristön hoito ja ylläpito Ravinto ja terveys (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) Oma teema (ekologinen/taloudellinen kestävyys) SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN KESTÄVYYS Turvallisuus oppilaitoksessa (myös ekologinen kestävyys: kemikaalien ympäristöturvallisuus) Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy Opiskelijahuolto ja muu oppimisen tuki Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys Oma teema (sosiaalinen/kulttuurinen kestävyys) Toimitus kiittää Olemme nöyrästi ylpeitä uudesta Maaseppä-lehdestä 2012 KIITOS YHTEISTYÖKUMPPANEILLE! Muista! Ilmoittajamme ovat A -luokan osaajia. Hyviä lukuhetkiä! Lehden tekijät yhteispotretissa. Takarivi vas. Jeremi Laakso, Ari Pentti, Harri Tyynelä, Juha Vartio, Tomi Ojala, Tommi Mehtälä, Kalle Pietilä, Sami Haukilahti, Tatu Hyyppä, Sampsa Latukka, Ville Sysimetsä. Eturivi vas. Valtteri Kivioja, Otto Nisula, Teemu Sironen, Oskari Yli-Jylhä ja Antti Roiko-Jokela. Kuvasta puuttuu Lauri Huhtala.

3 TYNGÄN MYLLY VAHVAT KANNUKSET VAPAA-AIKAAN Tynkä puh tai Monipuoliset mahdollisuudet harrastaa mm. hiihtoa, suunnistusta, yleisurheilua, pesäpalloa, jalkapalloa, salibandya, tennistä, uintia, lentopalloa, jääkiekkoa, kendoa, karatea, ratsastusta, moottoriurheilua ja paljon muuta. vapaa-ajan palvelut Kauppa Asiamiesposti Jauhatus Viljanmyynti Sahaus Höyläys Ilmastointien puhdistukset, mittaukset, säädöt ja desinfioinnit, suodattimet ja varaosat Teppo Miettunen Kannuksen Kello ja Koru Kellot ja korut Myynti, huolto ja korjaus Lahjatavarat Kaiverrukset Tervetuloa! Tukkitie 4, Kannus Puh Aukioloajat: MYLLY ma-pe KAUPPA ma-pe 8-17 la Tervetuloa! Moottorikelkkojen ja mönkijöiden merkkihuolto, korjaukset, alkuperäisosat, sekä lisävarusteet. Huollamme myös muut merkit! Pien- ja maatalouskoneiden huollot, korjaukset sekä varaosat. Hydrauliletkut. Pienimuotoiset autojen huollot ja korjaukset. Konehuolto Klemola Ay Asmalampintie 2, Veteli Palvelemme: MA-Pe / Hannu Klemola / Kasperi Kankaanranta / Joonas Heikkilä p LESTIJOKILAAKSON SIIVOUS OY siivoukset Bobcat-kaivinkone OSTETAAN Pienten paikkojen vaativa työkone! lumenauraus pihatyöt romuautoja ym. metalliromua KANNUS P , ja Rekisteristä poisto ja romutustodistus veloituksetta. VALTUUTETTU VASTAANOTTOPISTE JÄYKÄN ROMU puh , Kannus RAKENTAJAT - SANEERAAJAT Ikkunoita yli 50 vuoden kokemuksella Vakiokokoisia ikkunoita suoraan varastosta Ikkunoita myös yksilöllisiin tarpeisiin kysy mittaus- ja asennuspalvelua ' * Kaikki kaivinkone- ja maansiirtotyöt "& ', ' ' * Maa-ainesten kuljetus ''''''''''' ' ' +,,'''''' * LouhintaKoneurakointi ja ''''''''''''' ' ' työt Kuljetus * LavettiJ. Isomöttönen Oy kuljetukset '''''''''''''''''''''''''''' ' ' *'' * ym. alan työt P '''''''''''''''''''''''''''''''''''''''' 999 Perho '!$!'(#!)'#%!' KALAJOKI Rautiontie 344, Tynkä puh. (08) , fax (08) Puhtaamman ilman puolesta... KAUKO KANNUKSEN KAUKOLÄMPÖ OY LÄMPÖ Puhelin Päivystys Fax SOKKELIELEMENTIT BETONITUOTTEET ERIKOISELEMENTIT MAATALOUSELEMENTIT VALMISBETONI SOKKELIELEMENTIT BETONIPUMPPAUKSET KANNUS, ESKOLA Puh. (06) PALVELEE: MA-PE 6-21 LA 8-21 SU 8-21 t &MJOUBSWJLFNZZOUJ t 7FJLLBVT t 1PMUUPBJOFNZZOUJ t,biwjp t 1PMUUPÚMKZ TVPSB NZZOUJ Meiltä saat Bonusta jopa 5% Ylivieska Kannus Kannus puh

4 4 Eija Mäki-Ullakko koulutuspäällikkö, maatalousala Kestävän kehityksen nimissä olen tuntenut aina välillä piston sydämessäni omien mieltymysteni ja kiinnostuksen kohteideni osalta. Pidän nimittäin autoilusta ja nautin siitä, kuinka auto tuo helpotusta jokapäiväiseen elämään. Lisäksi tykkään lehmistä ja lehmien hoidosta ja syön mielelläni maitotuotteita. Autot ja lehmät ovat kasvihuonekaasujen tuottajia ja lehmillä on mainetta myös ympäristön typpi- ja fosforikuormituksen lisääjinä. Autot jätän nyt vähemmälle, mutta kumpaa lehmä oikeasti on; kestävän kehityksen ongelmaeläin vai edistäjä? Muistaa sopii, että kestävä kehitys on laaja käsite pitäen sisällään ekologisen eli ympäristönäkökulman lisäksi taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden. Lehmä taloudellisen turvan antajana ja ympäristönsuojelijana Nautojen yhteiselämä ihmisen kanssa on alkanut noin vuotta sitten. Tasankojen ruohonsyöjästä tuli tärkeä ravinnon antaja ihmiskunnalle. Nerokkaan ruuansulatusjärjestelmänsä ansiosta tämä märehtijä pystyy muuttamaan ihmisille käyttökelvotonta ravintoa korkealaatuiseksi ravinnoksi. Ekologista ja taloudellista kestävää kehitystä parhaimmillaan, eikö niin? Suomessa lehmän arvo tiedostettiin luvun suurten nälkävuosien jälkeen. Siihen saakka naudat olivat olleet enemmän lannantuottajia peltoviljelyn tarpeisiin. Suuri oivallus oli, että kannattaa keskittyä enemmän nurmiviljelyyn epävarman viljan viljelyn sijasta ja tuottaa maitotuotteita, jotka turvaavat kansakunnan elintarvikkeiden saantia. Säilörehun säilöntä- ja korjuutekniikan kehitt y m i n e n on mahdollistanut entistä tehokkaamman nurmiviljelyn ja nurmen hy ö d y nt ä m i s e n lehmien ravintona. Nurmiviljely antaa myös viljelykiertoon maaperän ja maanrakenteen kannalta vaihtelua jatkuvaan viljanviljelyyn verrattuna. Viljelyn monipuolisuus edistää luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi lehmä kierrättää ravinteita; karjanlanta on arvokas lannoitus- ja maanparannusaine kasvituotannossa, vaikka siihen ja sen hyödyntämiseen liittyykin omat haasteensa ympäristön kannalta. Kestävää lehmän hoitoa Lehmä antaa meille ekologista ja taloudellista kestävyyttä, mutta entä toisin päin? Miten saamme lehmään kestävyyttä? Tämä on aika oleellinen kysymys. Esimerkiksi lypsykarjatalouden aiheuttamia metaanipäästöjä voidaan vähentää lisäämällä lehmien pitoikää. Pitkäikäinen lehmä on myös taloudellinen lehmä. Karjanjalostukseen panostaminen on huokeaa ja erittäin kestävän kehityksen mukaista järkevää toimintaa. Tavoitteena on hyvärakenteinen ja terve lehmä, joka myös lypsää kohtuullisen hyvin. Jalostus vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta tuottaa myös tulosta. Hyvä hoito, sairauksien ennaltaehkäisy ja eläinten lähiympäristöön panostaminen antavat myös lehmille kestävyyttä. Ja aina ei kaiken tarvitse olla suurta ja kaunista, vaan jo pienillä ja huokeillakin ratkaisuilla saadaan hyvää aikaan ja loppujen lopuksi jopa isoja taloudellisia tuloksia eläinten hyvinvoinnin paranemisesta puhumattakaan. Lehmien ruokinnalla on omat yhteytensä ympäristön ravinnekuormitukseen. Ruokinnan tarkka suunnittelu perustuen rehuanalyyseihin ja huolellinen toteuttaminen vähentävät ympäristökuormitusta, kun ravinteita joutuu vähemmän lantaan ja sitä kautta ympäristöön. Suomalaiset lypsylehmät ovat suuressa määrin lähiruuan syöjiä. Tuon lähiruuan tuottaminen pitää olla taloudellista ja ekologista. Peltojen kasvukunnosta huolehtiminen on mitä mainiointa ekologista ja taloudellista kestävää kehitystä, kun saadaan ravinteet paremmin hyötykäyttöön ja satotasot paremmiksi. Ympäristön kannalta myös karjanlannan tehokas ja järkevä hyödyntäminen kasvituotannossa sekä levitysmenetelmien kehittäminen korostuvat karjakokojen kasvaessa. Leuoistansa lehmä lypsää, ruoalla työ tehdään Kulttuurin kehittyminen ei ole mahdollista, ellei ihmisten perustarpeissa kuten ravinnon saannissa asiat olisi kunnossa. Lehmät ovat omalta osaltaan taanneet meille turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä mahdollistaneet kulttuurimme kehittymisen. Toisaalta lehmät ovat myös tuoneet kulttuuriimme omat vivahteensa. Työkavereiden kanssa mietittiin kerran, kuinka paljon erilaisia sananlaskuja liittyy kotieläimiin. Niiden määrä kertoo siitä, kuinka tärkeä osa jokapäiväistä elämää kotieläimet ovat olleet. Toisaalta ne kertovat myös siitä, kuinka syvällisesti aikoinaan eläimiä hoitaneet ihmiset ovat omien eläintensä lajityypilliset käyttäytymistavat tunteneet. Ja se on muuten erittäin arvokas ominaisuus lehmän hoitajassa, että osaa lukea eläintään; yksi avaintaito, kun tavoitellaan kestävää karjataloutta. Kotieläimillä on ollut oma tärkeä roolinsa sosiaalisessa kestävyydessä. Mietipä kyläyhteisöjä, miten kotieläinten hoitoon liittyvät tapahtumat rytmittivät kylän elämää ja lisäsivät yhteisöllisyyttä esimerkiksi talkoiden ja muiden yhteisten tapahtumien merkeissä. Ja vielä nykyäänkin on yleistä ja hyvin toivottavaa, että maatilat tekevät yhteistyötä ja verkostoituvat. Taloudellisen hyödyn lisäksi se on sosiaalisesti arvokasta kestävää kehitystä. Koulutilan lypsykarjaa käy hoitamassa vuoden mittaan reilu sata opiskelijaa. Monet opiskelijoista osaavat nimetä karjasta oman lempilehmänsä. Jostakin syystä joku tietty lehmärouva tuntuu omimmalta. Joskus on ollut puhetta jopa terapialehmistä ja ainakin omasta kokemuksesta voin sanoa, että lehmien hoito voi olla hyvin terapeuttista. Green caretoiminnassa maatiloilla valjastetaan käyttöön näitä kotieläinten tarjoamia sosiaalisen kestävän kehityksen mahdollisuuksia. Haasteita maapallon kestävälle kehitykselle karjatalous asettaa ja ne on otettava käsittelyyn entistä vakavammin. Silti plus-puolelle jää enemmän. Lehmistä en siis luovu enkä maitotuotteista, mutta se autoilu Fossiilisilla polttoaineilla kulkevan auton käyttöä voisin alkaa rajoittamaan varsinkin kun osan ajoista voin aivan hyvin korvata pyöräilyllä tai kävellen. Jos vaikka tavoitteeksi 500 km vähemmän ajokilometrejä kuluvan vuoden aikana? Parempi niin, että mitään tai ketään ei syyllistetä, sillä meistä jokainen voi varmasti tehdä omalta osaltaan jotain konkreettista tämän rakkaan sinisen planeettamme puolesta. Traktorikuva: Jari Junttila Säilörehun laadussa haastetta Keski-Pohjanmaalla Karjatiloilta Valion laboratorioon toimitettujen rehunäytteiden perusteella säilörehun laadussa on Keski-Pohjanmaalla kirittävää muihin Pohjois-Suomen maakuntiin verrattuna. Viljan ja väkirehujen hinnan nousun myötä säilörehun arvo on noussut entisestään, joten sen laatuun kannattaa myös maitomaakunnassa kiinnittää kaikki mahdollinen huomio. Artturianalyysien mukaan Keski-Pohjanmaan viime satokauden rehuista peräti 13,8% on saanut laatuarvosanaksi 4, 5 tai 6 (taulukko ohessa). Tämä kielii selkeästi puutteellisesta onnistumisesta säilönnässä. Pelkästä sattumasta tai epäonnesta sääolosuhteiden suhteen ei liene kyse, sillä myös aikaisempina vuosina tulokset naapurimaakuntiin verrattuna ovat olleet samankaltaisia. Ympärivuotinen säilörehuruokinta ja seosrehuruokinta ovat entistä yleisempiä. Onnistuneella ja laadukkaalla ruokinnalla on valtava merkitys lehmäliikenteen onnistumiseen nykyaikaisissa navetoissa. Myös tämä kehitys asettaa vaatimuksia säilörehun säilönnälliselle laadulle. Säilörehun laatuvaihteluiden erojen pohtiminen eri maakuntien välillä tuo mieleen monta eri tekijää. Kesät eivät ole samanlaisia. Sääolot vaihtelevat, sateet usein häiritsevät esikuivatun rehun korjuuta. Pitkittyneet kesät aiheuttavat miettimistä korjatako kaksi vai kolme satoa, jotta määrä ja laatu, mutta myös rehunurmen tulevien vuosien sadontuotto säi- lyisi mahdollisimman hyvänä. Tilakoon kasvu teettää entistä enemmän pohtimista. Miten turvata riittävä määrä laadun kärsimättä? Jos koneketjua tehostetaan, miten säilyttää hyväksyttävä työnlaatu ja tiivistysteho myös siilolla tai aumalla. Voiko urakointi olla ratkaisu työhuippujen tasaamiseen, kun muut työt on kuitenkin tehtävä ajallaan. Oman lisämausteensa säilönnän (ja myös ruokinnan) onnistumiseen tuovat uudet kasvilajit. Erityisesti runsaasti valkuaista sisältävät kasvit ovat korkeamman puskurikapasiteettinsa (ph:n alenemisen vastustuskyky) ansiosta Jani Huuha myyntipäällikkö vaikeammin säilöttäviä. Runsastunut lietelannan käyttö rehunurmille puolestaan aiheuttaa erityistä huomion tarvetta rehun hygieniavaatimuksiin. Säilöntäainevalintaan on tarjolla lukuisia eri vaihtoehtoja. Hyvin monia markkinoidaan edullisella hankintahinnalla ja kätevällä säilyttämisellä. Valintakriteereinä kannattaa Keski-Pohjanmaallakin säilyttää mielessä säilönnän varmuus, rehun tasalaatuisuus, säilöntäaineen soveltuvuus ilmastoomme, kotimainen kehitys- ja valmistus sekä todistettu tuotantovaikutusteho. Kemira Oyj

5 5 AUTOHUOLTO AUTOHUOLTO Konehuolto Konehuolto M.M.Kippo OY Kippo OY NYT MEILLÄ! Autojen huollot / katsastuskorjaukset, 55 /h. Maatalous- ja pienkonehuollot & korjaukset Öljynvaihdot aikaa varaamatta DEFA lämmittimet & Marangoni renkaat Myynti ja asennus NOUTOPALVELU Pakokaasutestit, Bensiini 15 /Diesel 20 Varaosat autoihin ja työkoneisiin OY KATI AB KALAJOKI Sievintie 286, Rautio Puh Fax Sopimushuollot: Indolantie 10, Kokkola Puh , Ma - pe T:mi AGRITONI/ Toni Kero A I T N I O K A R U I R O T TRAK Murskeviljaurakoinnit ja kynnöt. Varaa syyskynnöt ajoissa, nyt uudet 5-teräiset paluuaurat. Myös äestykset, lietteenmultaukset, rehunsiirtoajot ja lumityöt. Teräksen esikäsittelyä 8 Elintarvikkeet 8 Rauta- ja rakennustarvikkeet 8 Toh. apteekin palvelupiste Myös kokonaisratkaisut: Vesileikkaukset Hitsaus Koneistus Laserleikkaukset metallityöt Plasma- ja polttoleikkaus Muut Pintakäsittely Särmäys Ateno Oy Kärritie 5, Evijärvi Puh Fax Älä läm mitä h arakoi ta! Puhall us Nyt my laitteet ja er istee ös e Ota yhristelevyinä. t! teyttä! Palveleva Lähikauppa Poikkitie 19, Sykäräinen , Kevyellä, kumitelaisella kaivinkoneella - energiapuiden hakkuut - sadevesi- ja salaojaputket - pihatyöt - jätevesijärjestelmät Urakka- tai tuntityönä. Konepalvelu Puh Toni Kalajoki Traktoriurakointi Järvenoja Seppo & Aki

6 6 Kestävän rakentamisen elementit Rakentamisen opetuksessa pyritään lisäämään opiskelijoiden ympäristötietoutta kiinnittämällä huomiota rakentamisen ympäristövaikutuksiin ja kestävän kehityksen vaatimuksiin. Rakentaminen maatiloilla on muuttunut paikalleen rakentamisen tavasta yhä enemmän valmiiden tehdaskomponenttien ja elementtirakenteiden käyttöön. Maatilojen erikoistumisen myötä käytettävissä olevat työpanokset suunnataan useimmiten valitun tuotantosuunnan mukaiseen päivittäiseen työskentelyyn, joka halutaan suorittaa mahdollisimman tehokkaasti. Elementtirakentaminen on tullut helpottamaan rakennusinvestointien toteuttamista usein valmiin paikalleen asennetun ja käyttötarkoitukseen sopivan rakennuksen hankintavalinnan kautta. Miten tämä sitten liittyy rakentamiseen liitettävään kestävän kehityksen ajatukseen? Aina kun harkitaan rakennustapaa, joudutaan ottamaan huomioon sen kokonaisvaikutus tuotantopanosten suuntaamiseen, rakennustyön turvallisuuteen, laadukkuuteen, ympäristövaikutuksiin ja tuotetakuuseen. Nopea rakennusaikataulu ja lopputarkastusvalmius varmistavat myös rahoituserien nopean liikkumisen. Rakennustuotannossa myös taloudelliset takuut ovat rakennuttajalle tärkeitä asioita. Työturvallisuus ja vastuut Kun miettii maatilalla tapahtuvaa rakentamista turvallisuuden näkökulmasta, on rakennushankkeeseen ryhtyvällä kokonaisvastuu työmaan turvallisuudesta. Aina kun on kyseessä itse palkatun työvoiman käyttö, vastuu omistamiensa työkoneiden, nostovälineiden sekä telineiden turvallisuudesta on työnantajalla. Työturvallisuuden riskienhallinta on osa kestävää tuotantotapaa. Kokonaisurakkasopimus on hyvä vaihtoehto, koska turvallisuudesta vastaavat siinä tapauksessa urakoitsijat, jotka ovat alan ammattilaisia. Perustukset ja elementtirakenteet Valmis elementtiperustus on ympäristöystävällinen vaihtoehto. Jätteiden määrä jää olemattomaksi silloin kun rakennus perustetaan elementtiperustuksella, koska betonituotteita valmistavilla tehtailla käytössä olevat laatujärjestelmät pitävät sisällään tuotannosta syntyvän jätteen hallitun käsittelyn. Sen vuoksi rakennuspaikalla ei synny Vieskatalon elementtirakenteinen Pomo-konehalli. Lopuksi maassa koottu rakennuksen katto siirretään turvallisesti nosturilla paikalleen. jätteitä eikä tarvikemenekissä ole hukkaa. Kuljetusalustalla olevien valmiiden antura- ja sokkelielementtien nosturilla tapahtuvaan asentamiseen käytettävä aika on suurin piirtein sama kuin käynti traktorilla rautakaupassa hankkimassa perustusten betonoitiin ja raudoittamiseen tarvittavat tarveaineet. Lisäksi perustustuotteet ovat mittatarkkoja ja asentaminen helppoa suoraan tiivistetylle maaperälle. Muotitettavien perustusten rakentaminen ja purkaminen, sekä siitä jäävä puutavara on usein käyttökelvotonta rakennusjätettä, jonka käsittelyyn joutuu käyttämään aikaa ja vaivaa. Elementtirakennuksen pystyttäminen tapahtuu nopeasti kokonaisurakointia käyttämällä. Pystyttäjät ovat ammattilaisia, ja heidän käyttämänsä nosturit ja henkilönostimet ovat tarkoituksenmukaisia. Rakennusten tuotanto on suunniteltu myös niin, että pystyttämisessä telinetyöskentely on vähennetty minimiin. Se on turvallisuustekijä ja nopeuttaa rakennustyötä. V a l m i i d e n maalattujen seinien pystyttäminen tapahtuu usein suoraan lavetilta, tuentaan tarvittava puutavara seuraa toimituksen mukana, eikä rakentajan tarvitse huolehtia tarvikkeiden hankinnasta. Tilan tuotanto säilyy häiriintymättömänä rakennushankkeesta huolimatta. Juha Landin, rakennusopetus Maaseppä-lehti vastasi tarpeeseen. Lehden syntymisen syy 1980-luvun taitteessa oli löytää keino, jolla rahoitettaisiin laa- jempaa opintomatkaa. Maatalouden perusopetuksessa oli opiskelun ja kesäkiireiden väliin jo vuosia sijoitettu jakso, jossa opiskelijaryhmä kierteli viikon verran eri puolilla Suomea tutustumassa alansa muuhun toimintaan, tuotantoon, jalostukseen ja kauppaan. Yhteyksien yleisesti parantuessa timaiset kohteet alkoivat olla varsin ko- monille jo ennalta tuttuja. Sen vuoksi alettiin tähyillä rajojen taakse. Ensimmäinen pitempi ulkomaanmatka tehtiin vuonna 1979, ja sen rahoitus koottiin erilaisilla työsuorituksilla. Varojen kerääminen talkoilla osoittautui kuitenkin hankalaksi sekä aikaa ja energiaa sitovaksi. Urheiluyhteyksissä tutuksi tullut seuralehti -ajatus taustana päätettiin kokeilla koulun lehteä. Maaseppä napattiin nimeksi silloisista tutkintonimikkeistä. Ensimmäinen numero ilmestyi alkuvuodesta Tuossa vaiheessa koulun toinen pääopetuslinja oli käytännössä vain talvikuukaudet kestänyt maamieskoulu, ja siksi lehden tekeminen jäi kaksivuotisen maatalous-teknillisen opetuksen hommaksi. Maateku - ryhmä pyöri kouluympäristössä ympäri vuoden. Talvella oli teoreettisempaa opetusta, ja kesä hoidettiin koulutilaa. Se mahdollisti osaltaan myös muun ympärivuotisen aktiivisuuden, ja vaikutus Maaseppään oli se, että muutama kerta kokeiltiin kahta numeroa, toinen alkusyksystä ja toinen alkukeväällä. Toisen asteen ammatillinen tutkinnonuudistus 1980-luvun alkupuolella lopetti tämän koulutuslinjan ja muutti muiden sisältöjä niin, että kesäajan koulutilalla työskentely ei ollut enää minkään ryhmän perusohjelmaa. Syksyn lehti loppui ja palattiin alkuperäiseen, kerran vuodessa ilmestyvään lehteen. Ensinumeroista lähtien lehden tarkoituksena oli toimia myös koulun markkinointivälineenä, ja julkaisuaika sijoittuu edelleen valtakunnallisen yhteishaun alkuvaiheeseen. Lehti taitettiin alusta lähtien Lestijokilehden toimituksessa. Muutamia numeroita olin itse kasaamassa, mutta sittemmin asia jäi kokonaan ammattilaisille. Sisällön tuottaminen oli alussa hyvin paljon vain oman kynän varassa. Kollegoita ei juuri saanut asiaan syttymään, vaikka koulun rehtori Harri Lantto oli heti varsin suopea asialle. Alkuvuosien numerot noudattelivat sisällöltään samaa kaavaa. Kynäilin juttuja koulusta, koulutuslinjoista, asuntolaelämästä ja toimintatavoista. Nykytermeillä skuuppijutuksi kasasin ison henkilötarinan. Ensimmäisenä ja itseoikeutettuna oli framilla Seppä-Ville, Vilho Pietiläinen, metalliosaston tuolloinen työmestari ja ainakin neljännen polven maaseppä. Nuorempaa väkeäkin esiteltiin, esimerkiksi koulusta lähteneitä ja agrologiksi valmistuneita opiskelijoita. Nämä henkilökuvat herättivät aina puheita, ja palaute pani joskus korvat soimaan. Lehden syntyvaiheet aiheuttivat sen, että Maaseppä miellettiin vahvasti vain koulun teknisen opetuksen ääneksi. Se aiheutti omia skismojaan, ja sai joskus aikaan suurempaakin kyräilyä. Tutkinnonuudistus vei maatalous-teknillisen koulutuksen, mutta tilalle tuli perustutkinnon teknillinen erikoistumislinja, ja se omi Maasepän itselleen, vaikka rinnalle syntyivät yhtä laajat ja pitkäkestoiset viljelijä- ja karjanhoitajakoulutus. Muutaman vuoden kuluttua tilanne selkiintyi, kun aloitettiin maatalouskoneasentajien jatkolinja, ja lehden tekeminen siirtyi sen vastuulle. Muiden opiskelijoiden taholta oli ymmärrettävämpää, että lehden tekivät ja sen tuotoksia käyttivät ne, joiden opiskeluajassakin oli vuosi ekstraa. Mainosmyynti oli se, jolla mitattiin konkreettisin tulos kulloinkin vuorossa olevalle opiskelijaryhmälle. Heillehän ei sisällön vaikuttavuudella ja koulun toiminnasta tiedottamisella ollut enää juurikaan merkitystä, sillä he olivat valintansa tehneet ja omissa opiskeluissaan aivan loppuvaiheissa. Monelle opiskelijalle lehden tekemisen tiukimpia oppimisen paikkoja olikin se, jossa tehtiin käytännön ilmoitusmyyntiä. Joukkoa koulutettiin esiintymään, koottiin myyntisalkkuja ja laadittiin tarkka vuoro- ja vastuulista kenttätyötä varten. Se kyllä todettiin, että jotkut ovat tähänkin työhön toisia valmiimpia ja kyvykkäämpiä. Sama tuttu perusongelma - miten osaat valita oikeat tekijät oikeille posteille? Siihen joutuu minkä tahansa hankkeen hallinnassa kantaa Pekka Huovinen siirtyi eläkevaariksi syyslukukauden päätteessä Hyviä ohjeita Pekka antaa vaimonsa Tuulan kanssa verstasmiehille Antille, Jonille, Sakarille ja Juhalle (ohjeet = verstasmiehet ovat RAUTAA ). ottamaan ja niiden päätösten pohjalta selviävät pelien voittajat. Yleensä Maaseppä kuitenkin hoiti ruutunsa myös tällä alueella. Etenkin alkuvuosina oli varsin yleistä, että Maaseppä vei tekijänsä ensimmäistä kertaa elämässään lentokoneeseen ja Suomen rajojen ulkopuolelle. Niissä matkoissa riittää muistelemista edelleenkin, kun kyläraitilla tavataan. Viimeisen Maasepän kasasin alkuvuodesta 1988, ja kun syksyllä siirryin muihin tehtäviin, jäi lehti Antti Roiko-Jokelan vastuulle. Seuraavan kerran palasin lehden sivuille kymmenen vuoden kuluttua, kun Maaseutuakatemia oli koottu ja aloitti toimintansa elokuussa Tällä välin lehti oli saanut värit sivuilleen ja opettajat esiintyivät kirjoittajina varsin monipuolisesti ja ansiokkaasti. Lehti miellettiin koko talon ääneksi. Alkuvuosien kevätretkikin oli muuttunut Euroopan eri puolille suunnatuiksi opintomatkoiksi. Niiden ohjelmaan oli tullut merkittäviä kansainvälisiä vierailukohteita, joiden myötä kv-verkostot saavat kovasti silmiä lisää. Lehti on ollut koko reilun 30- vuotisen historiansa perinteinen, tabloid -kokoinen paperiversio ja ainakin kerran se on tullut valtakunnallisesti huomioiduksi ammatillisen opetuksen infovälineenä. Siinä tarkoituksessa se alkuvuosina varmaan kannuksensa ansaitsikin. Nykyinen infopaine on kuitenkin aivan toisissa kertaluokissa. Aikuiskoulutuksen tullessa yhä vahvemmaksi toiminnan osaksi jatkuva tiedottamisen tarve kasvaa. Ja välinekin muuttuu. Olisi varmaan aika viedä Maaseppä verkkoon. Paperiversio olkoon omatahtinen ja konkreetti tuotoksensa, mutta Maasepän nettiversio palvelisi nopeammassa infotarpeessa. Sen tekemisen ja ylläpitämisen voisi hyvin sisällyttää osaksi äidinkielen ja yhteiskuntatiedon opetusta. Verkkosepän sivuille voisi varata aukeamia niin hopeasepille kuin eräoppaillekin koko Maaseutuopistolle.

7 7 VIHERRAKENTAMISEN AMMATTILAINEN NURMIKOT JA ISTUTUKSET KIVITYÖT MULTAA, HIEKKAA, MURSKETTA, MAANSIIRTOURAKOINTI PIHATYÖ Ky PUH HUOLTO JA VARAOSAT KONEHUOLTO PAAVO LIINAMAA OY Sahatie 74, Nivala. Puh TPP Kokko Ay Miilutie 20, Kannus, puh/fax Välityspisteet löytyvät nettisivuiltamme Tervetuloa herkuttelemaan! Valtakatu 7, Kannus. Puh Palveleva ja asiantunteva autokorjaamo huollamme auton kuin auton. Traktori- ja kaivinkoneurakointi Pihojen hiekoitukset ja harjaukset Traktoreiden ja työkoneidenpesut ja fiksaukset Lautasmuokkaukset yms. LUONNOLLISESTI POHJAVETTÄ Kaivuu, kivenraivaus ym. maansiirtotyöt, koneellinen hakkuu 2 kpl 21 tn kaivinkoneita, joista toinen lyhytperäinen sinnekin, missä tilaa on vähän SJ-Kaivuu Ay Heikki Jokitalo Mikko Somero AUTO-AHONEN OY avaa 5.5. klo 7.30 Autoasi-korjaamon osoitteessa Martinlaaksontie 1 TERVETULOA! AUTOASI KORJAAMO AUTO-AHONEN MARTINLAAKSONTIE 1, VANTAA, PUH. (09) AVOINNA MA-PE ark Metalli- ja korjaamotyöt TIMO HEIKKI VARAA AIKA HUOLTOON Ilmastointilaitteiden myynti, asennus ja huolto Puimureiden varaosat ja ja huolto Kaivinkoneiden varaosat ja huolto Turbojen asennus Hydrauliikka: myynti ja ja huolto Perkins-moottoreiden varaosat sh sh O-renkaat ja ja hydraulisylintereiden tiivisteet Varaosat ja ja öljyt ylläoleviin merkkeihin Käytössämme TEHODYNAMOMETRI Maha ZW 500 Tule mittaamaan koneesi tehot! Kokovilja- ja säilörehunkorjuuta Suopellontie Ylivieska Puh. (08) , , s-posti JOKELANTIE 6 Renkaat ja vanteet jälleenmyyjiltämme kautta maan (06) Meillä käyvät kaikki luottoja pankkikortit. KoneJaket Ay Sievi Puh , Sievi, puh , KODINTEKNIIKAN AMMATTILAINEN MYY, HUOLTAA JA ASENTAA PALVELUT, MYYNTI, ATK-HUOLTO, KOTIINKULJETUS, MOBIILIHUOLTO/ASENNUS KANNUS p

8 MTK:n maaseutunuorten toimintaa MTK:n valtakunnan tasolla toimii keskusliiton maaseutunuorten valiokunta. Valiokunta kokoontuu noin 4-6 kertaa vuodessa kokouksiin, jotka yleensä järjestetään Helsingissä MTK:n toimistolla. Valiokunnan kokoonpanoon kuuluu kuusi eri alueiden valitsemaa edustajaa, metsänomistajien valitsema edustaja sekä maaseutunuorten edustaja MTK:n johtokunnassa. Tällä hetkellä nuorten edustajana MTK:n johtokunnassa toimii maanviljelijä Timo Kankaanpää Ilmajoelta. Valiokunnan kokouksissa käsitellään erilaisia asioita, jotka koskettavat maaseutunuoria ja heidän toimintaansa. Kokouksen yhteydessä on usein myös jonkun päättäjän tai yhteistyökumppanin tapaaminen. Edeltäneen vuoden aikana valiokunta on tavannut mm. ylijohtaja Esa Härmälän, ministerit Sirkka-Liisa Anttilan ja Jari Koskisen sekä presidentti Tarja Halosen. Sirkka-Liisa Anttilan toimiessa maa- ja metsätalousministerinä oli maaseutunuorten ja ministerin välillä erittäin hyvä ja toimiva yhteistyö. Valiokunta tapasi ministeriä nuorten ajankohtaisten asioiden merkeissä noin kaksi kertaa vuoden aikana, ja tähän samaan käytäntöön pyritään myös ministeri Jari Koskisen kanssa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokuntaa nuoret tapaavat myös noin kerran vuodessa. Kevään 2011 aikana maaseutunuorten valiokunta tapasi myös vaalien merkeissä kaikkien puolueiden edustajia jakamalla heille kotimaista ruisleipää vaalityön onnistumisen varmistamiseksi sekä tuomalla esille nuorille tärkeitä asioita. Valiokunta pyrki omalta osaltaan vaikuttamaan myös hallitusohjelmaan maaseutunuoria koskevissa asioissa. Valiokunnan jäsenet ovat aktiivisesti osallistuneet Euroopan maaseutunuorten MTK:n Maaseutunuoret luovuttamassa presidentti Tarja Haloselle lähiruokaa joulukuussa Cejan toimintaan. Ceja:lla oli kuluneen vuoden aikana useita kokouksia, joissa käsiteltiin mm. CAP:n uudistamista. Ceja järjestää myös seminaareja eri puolilla toiminta-aluettaan, ja usein seminaarit ajoittuvat maatalousneuvoston kokousten yhteyteen, jolloin nuorilla on mahdollisuus myös tavata oman ja muiden maiden maatalousministereitä. Maaseutunuorten toimintaa tarjoaa hauskaa yhdessäoloa erilaisten tapahtumien kautta sekä hienon mahdollisuuden ajaa nuorille tärkeitä asioita eteenpäin niin paikallisella ja alueellisella kuin valtakunnan ja kansainväliselläkin tasolla. MTK-liittojen alueella toimivat maaseutunuorten valiokunnat ja kunnan tasolla toimivat maaseutunuorten kerhot järjestävät alueellaan omaa toimintaa. Tätä kautta nuorilla on mahdollisuus edetä luottamustoimissa sekä osallistua erilaisiin nuorille suunnattuihin koulutuksiin ja tapahtumiin. Maaseutunuorten toiminnasta saa tietoa mm. MTK:n nettisivuilta sekä facebookista. Työ maaseudun nuorten kanssa on itselleni tuttua useamman vuoden ajalta. Toimin aikoinani oman kunnan maaseutunuorten kerhossa, Keski-Pohjanmaan maaseutunuorten valiokunnassa sekä keskusliiton maaseutunuorten valiokunnan puheenjohtajana. Aloitin maaseutunuorten asiamiehenä ja maaseutunuorten valiokunnan sihteerinä joulukuussa Kulunut vuosi on ollut mielenkiintoinen ja tarjonnut unohtumattomia elämyksiä maaseutunuorten edunvalvonnan kautta. Jari Orjala Maaseutunuorten asiamies MTK Serbiasta Kannukseen Tulimme Suomeen, koska täällä on enemmän mahdollisuuksia opiskeluun ja työntekoon, kertovat serbikaksoset Milos ja Milan Popovic. He aloittivat viime elokuussa maatalousalan perustutkinnon Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen yksikössä. Nuoria serbimiehiä on ryhmässä kaikkiaan viisi, ja syyt Suomeen tuloon ovat moninaiset: työ- ja opintomahdollisuuksien lisäksi Suomeen houkutteli mahdollisuus kokea jotakin uutta ja erilaista, ja toisaalta myös hankala tilanne kotimaassa. Tulevaisuus Serbiassa huoletti, sillä maa kärsii 20 %:n työttömyysasteesta, ja nuorisotyöttömyyden osalta tilanne on vielä synkempi. Lisäksi palkkataso on jäänyt maassa jälkeen hintakehityksestä, ja esimerkiksi opettajat ansaitsevat työstään noin 400 euroa kuussa. Suomeen tullessaan serbit tiesivät paljon varsinkin suomalaisesta raskaasta musiikista, erityisesti Children of Bodom, Turmion kätilöt ja Korpiklaani olivat tuttuja bändejä. Mutta myös kevyempi musiikki oli tuttua jo ennen Suomeen muuttoa: Juha Tapio ja Lauri Tähkä ovat hyviä laulajia, toteaa Dimitrije Petrovic innostuneesti. Suomalainen kulttuuri ei ole tuonut mukanaan isoja yllätyksiä, tosin ruokakulttuurissa on ollut totuttautumista: Suomessa syödään joka päivä perunoita, toteaa Bojan Obradovic, ja kuin yhdestä suusta pojat huokaisevat, että niin tosiaan on. Kotona Serbiassa ruokavalio perustuu enemmänkin lihaan ja vihanneksiin. Perunansyönnin lisäksi ihmetystä on herättänyt makean ja suolaisen yhdistäminen: ananasta kun on löytynyt Suomessa pitsasta, kanaruuista ja salaateista, kun se Serbiassa on pelkästään jälkiruokiin kuuluva ainesosa. Kotimaassaan Serbiassa nuoret ovat suorittaneet nelivuotisen eläinlääkärin avustajan tutkinnon, joka on antanut hiukan pohjatietoja ja -taitoja Kannuksessa suoritettaviin maatalousalan opintoihin. Tavoitteena on työllistyä jo ensi kesänä oppisopimuksen kautta maatalousalan töihin, joko maatalouslomittajina tai maataloustyöntekijöinä yksityistiloilla, ja suorittaa maatalousalan perustutkinto loppuun jouluun 2013 mennessä. Suomen kieli sujuu osalla opiskelijoista jo varsin luontevasti, sillä he ovat saaneet jo kotimaassaan suomen kielen ja kulttuurin opetusta. Tämä on onnistunut yhteistyössä Belgradissa päämajaansa pitävän Suomi-Serbia seuran ja kolmen serbialaisen maatalousalan koulun kanssa, jotka sijaitsevat Belgradissa, Obrenovacissa sekä Valjevossa. Suomesta kiinnostuneille opiskelijoille annettiin Serbiassa mahdollisuus saada suomen kielen opetusta lauantaisin. Kannuksessa serbit ovat saaneet suomen kielen opetusta kahtena päivänä viikossa, Kirsti Savela aloittamassa suomen kielen opetusta. Suvi Hirvikoski koulutussuunnittelija muutoin he ovat opiskelleet ammatillisia aineita, mm. lypsämistä, traktorilla ajoa ja hitsausta. Opiskelijat ovat viihtyneet hyvin Kannuksessa, sillä he ovat päässeet oppimaan käytännön kautta. Serbiassa opinnot olivat erittäin teoreettisia, sillä käytännön opintoihin oli varattu vain puoli päivää viikossa. Aluksi suomalainen opettaja-opiskelijasuhteen matala hierarkia tosin herätti kummastusta: Serbiassa opettajia puhutellaan aina sukunimellä, ja eteen lisätään vielä herra tai rouva, joten opiskelijoista oli aluksi outoa kutsua opettajia suomalaiseen tapaan pelkällä etunimellä. Mutta kaikkeen tottuu, ja serbialaiset ovat varsin tyytyväisiä elämäänsä Kannuksessa. KOTIMAINEN ruoka tuo leivän moneen pöytään! Koulutustarjotin Nuorisoasteen koulutus Kannuksen yksikössä 2012 PERUSKOULUPOHJAISILLE: maatilatalous, maaseutuyrittäjä maatalousteknologia, maaseutuyrittäjä metsäala, metsuri/metsäkoneenkuljettaja kennelala, eläintenhoitaja maatalousala, eläintenhoitaja (tuotantoeläimet) turkisala, turkistarhaaja Hae opiskelemaan Kannukseen! /

9 KONEURAKOINTI K. JÄMSÄ KUIVALANNAN LEVITYS: uusi, 16 m3 FLIEGEL-tarkkuuslevitin ÄESTYS: 7,7m leveä s-piikkiäes SÄILOREHUN KORJUU: KRONE-noukinvaunu VESAKOIDEN KAATO: tehokas ILSBO-ketjumurskain huolto myynti/varaosat Polkupyörien huolto Ruohonleikkureiden huolto ja myynti Kaateenkangas Kannus Puh Puh: PAALAUSURAKOINTIA U NIITTOMURSKAIN U KARHOTIN U PAALAINKÄÄRIN Timo Anttikoski VARAA AIKA HUOLTOON! Autojen huollot Päästömittaukset OBD-mittaukset Vikakoodien luku Nelipyöräsuuntaus Ilmastointilaitteiden huollot Toholampi, puh MERKILLISET HYVÄT OSAT! KAUSTISEN VARAOSAT oy Maanrakennusta, puunajoa KONEPALVELU LUOMA Puh Kokkolantie 3, Kaustinen Juho p Seppälä Joni Toholampi Brandt Velj. KONEYHTYMÄ OY PAALAUS KARHOTUS KUIVALANNAN LEVITYS YM. KONETYÖT 3LFJ>> G> JRLQLFIR> GLFQ> LK S>FHB> S>PQRPQ>> 2RQRRP ǘ TAKSIPALVELU Pekka Huuki, Kannus Tilataksi 1+8. Pienporukoille tilaus- ja sopimusajot. Myös inva- ja paarikuljetukset. %20.3 /+ 5% / /+ 5- *,,11,/&0 % 2(0"+ 220& 2), !INUTLAATUINEN!UTOTUNE YHDESSi 2EV"OOST TOIMINNON KANSSA TAKAA MAHTAVAN SUORITUSKYVYN KAIKISSA OLOSUHTEISSAǢ (USQVARNAN UUDEN SUKUPOLVEN AMMATTISAHA ON TiiLLi 4ULE HAKEMAAN OMASIǢ CMǞ K7 HV KG!LKAEN 7BMNJTUBKBO JMNPJUUBNB OJNFMMJTUFIP KOIVUSAARI OY Puh Leppäojantie 5, Kannus Puh Avoinna: MA-PE cdmf][\h &$%% <igejufbu 56 div` " 5`` f][\hg fygyfjyx" Matkahuoltoasiamies kkk"\igejufbu"z] Avoinna: ma-pe 8-17 Ruutihaantie 11, YLIVIESKA Päivystys , (08) , , fax (08)

10 10 TEKNOTALO "Ei tila vaan yhteisö" Lyhennelmä MTK:n johtajan Olli-Pekka Väänäsen juhlapuheesta Teknotalon avajaisissa MTK:n johtaja Olli-Pekka Väänänen piti juhlapuheen vihkimistilaisuudessa ja toi korkeamman tason tervehdykset. " Keski-Pohjanmaan maatalouden kehittyminen on kertomus yhteisön vakuuttavasta ja vaikuttavasta työstä olosuhteissa, jotka ovat mahdollisuuksia antavia, mutta eivät helppoja. Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto oli aloitteellinen, kun maatalousteknologian koulutusohjelmaa kehitettiin. Hyvin ja nyt jo tiedetään kestävin perustein käytiin koulutuspolitiikan ammatillista perusopetusta ohjaavien pyrkimysten kimppuun. Tulevaisuuden tekemiseen tarvitaan osaamista Työ maatalousteknologian osaamisen, koulutuksen ja kehittämisen eteen ei jäänyt ideoinnin tai vaatimisen asteelle. Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto on ollut maatalousteknologian ammatillisen opetuksen pilotoija, osallistunut perustutkinnon sisällön ja tavoitteiden uudistamiseen ja halunnut olla mukana koulutusohjelman vakinaistumisen jälkeen sen toteuttajana. Kansallisesti, pitkälti alan omin voimin, on valmisteltu tuore ruokastrategia, meillä on kansallinen metsäohjelma ja luonnonvarastrategia. Ei ole yllättävää, että niillä on sijansa tämän hetkisen hallituksenkin ohjelmassa. Yllättävää osaltaan voi olla se, kuinka paljon niissä jokaisessa lasketaan alan myös useiden eri koulutusalojen osaamisen varaan. Olen ollut vuosia mukana opetusministeriön koulutuspolitiikkaa käsittelevissä ryhmissä ja opetushallituksen ammatillisen koulutuksen kehittämistyössä. Osaltani olen jatkanut elinkeinojemme ja järjestöjemme perinnettä, jossa tunnustetaan koulutuksen, neuvonnan ja tutkimuksen arvo sekä korostetaan niiden yhteenkuuluvuutta. Tänään avattava Teknotalo todistaa osaamista, toimivia ja monipuolisia työelämäyhteyksiä sekä päättäväistä pyrkimystä koulutuksen työelämävastaavuuteen. Voidaankin todeta, että maatalousopetus Kannuksessa on ajantasaista, ja että oppilaitos antaa osaamistaan aluettaan laajempaan käyttöön. Maatalous globaalien haasteiden keskiössä Ruoka ja vesi, energia, luonnonvarojen kestävä käyttö ja samalla kilpailu tuotannontekijöistä ovat kansainvälisesti enemmän esillä kuin mitä Suomessa käytävästä keskustelusta voisi päätellä. Murroksissa ja vaikeissakin olosuhteissa olemme onnistuneet vähintään tyydyttävästi ratkaisemaan nämä suuret kysymykset kohdaltamme. Niin sanottuja signaaleita on: lannoitteiden raaka-aineet hinnat ja saatavuus rehuraaka-aineet, viljan hintaheilahtelut, elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden tuonti, laajat energia-, ilmasto- ja ympäristökysymykset. Ei siis ihme, että ruokaturva on monen kansainvälisen kokouksen ja foorumin työlistalla ja johtopäätöksissä. Yhtenä ratkaisuna teknologian älykäs käyttö Useisiin läsnä oleviin haasteisiin haetaan ja löytyy ratkaisuja teknologiasta. Yksittäinen laite tai työväline tai uusi tuotantotapa pystyy toisinaan muuttamaan maatilan toimintaa merkittävällä tavalla. Se, että näin tapahtuisi on usein hyvin suuri haaste tilalle valintojen tekemisessä, hankinnoissa, käyttöönotossa ja toimintavarmuudessa sekä investointien kannattavuuden turvaamisessa. Se voi olla vaativa tehtävä, koska muutos vaikuttaa yrittäjän, mahdollisesti koko perheen elämään, yhteistyöhön ja tuleviin ratkaisumahdollisuuksiin, ja taloudelliset panokset ovat suuria. Teknologian älykäs käyttö kestävällä tavalla on osaamisen ja yhteistoiminnan haaste. Teknologian käyttö on toisaalta yksityiskohtien osaamista, toisaalta myös erinomaisen laaja-vaikutteista ja vastuullista toimintaa. Työskentelemme hyvin keskeisellä sektorilla, jonka arvo ja merkitys ei katoa. Vaikuttaa siltä, että tässäkin suhteessa keskipohjalaisella maataloudella on hyvät menestymisen edellytykset. Tarkoituksenne ei ole tulla perässä vaan kulkea edellä. Oppiminen tarvitsee mallin, osaaminen esimerkin Otsikossa lainasin ajatusta kehittämistyön reunaehdoista: ei tila vaan yhteisö. Tämä Teknotalo tulee olemaan toimiva ja keskeinen oppimisympäristö vastattaessa suuriin globaaleihin haasteisiin, kansallisiin ja alueellisiin, yksittäisten yritysten, ihmisten nuorten ja aikuisten toiveisiin ja tarpeisiin. Pidettäköön silti mielessä, että se yhteisö, joka tätä tilaa käyttää ja hyödyntää, on edelleenkin olennaisin ja keskeisin tuloksentekijä. Ja jos joku meistä sallitaan asetettaman muita keskeisemmäksi, niin silloin he, jotka saapuvat tänne oppiakseen uutta ja käyttääkseen hankkimiaan tietoja ja taitoja tulevissa tehtävissään. Luonnonvara-alalla on uusi osaamisen ja tekemisen malli. Maatalousteknologian uusia tuulia Maatalousteknologian ja maatalouden koneopetus keskittyy Keski-Pohjanmaalle Kannukseen. Investoinnit, joista suurimpana on uuden Teknotalon valmistuminen, ovat selkeä osoitus siitä, missä yritteliäisyys, oman arvon tunne ja myös terve jääräpäisyys on vallalla. Saimme oppilaitoksellemme hienot tilat. Tilat ja kulissit eivät kuitenkaan merkitse mitään ilman käyttäjiä ja tekijöitä. Maatalousteknologian koulutusohjelmassamme menee edelleen lujaa. Meillä on opiskelijoita laajalta alueelta. Olemme saaneet opetuskäyttöön uusia teknisiä laitteita, joista esimerkkinä voi mainita traktorisimulaattorin. Laitteessa on käytettävissä automaattiohjaus eri työleveyksille ja valmius lehtivihreämittaukseen perustuvalle työkoneen ohjaukselle. Tällaisten l a i t t e i d e n hyödyntäminen käytännössä ja käyttövalmiuksien lisääminen on maukas lisämauste normaalien perusasioiden opiskeluun. Samoin olemme kehittäneet opiskelijoiden valmiuksia työskennellä monipuolisemmin maatalous- ja metsäkonehuollossa. Opiskelijoiden on mahdollista valita valinnaisia opintoja metsäkoneiden käyttöön ja huoltoon. Tämä onnistuu erittäin hyvin, koska oppilaitoksessamme koulutetaan myös metsäkoneenkuljettajia, ja perusteet esimerkiksi hydrauliikassa ovat aivan samoja kuin traktoreissa. Me tulemme myös käynnistämään opetuksen yhteistyömaatiloillamme, joilla pääsemme perehtymään lypsyrobottien toimintaan, käyttöön, hoitoon sekä rakenteeseen. Nämä ovat sellaisia avauksia opetusrintamalla, joista kannattaa laittaa päivämäärät ylös, koska meiltä tullaan tulevaisuudessa kysymään milloin tällainen toiminta on aloitettu. Joni Häkkilä maatalousteknologian lehtori pesuhalli 1

11 koneistamo 11 Teuski 2 Se rakennettiin sittenkin hitsaamo 3 huoltohalli 4 Maaseutuopistolla vietettiin Teknotalon vihkiäiset lokakuun lopulla Esittelyt ja kaikki muutkin järjestelyt, liikenteen ohjausta myöten, olivat viimeisen päälle suunniteltu ja onnistuivat hyvin. Talonväki saa siitä kiitokseni. Tämän Teknotalon alkuvaiheet ovat jääneet erityisesti mieleeni. Olin verstaalla opetustöissä lähes kaksi vuosikymmentä. Koko sen ajan olivat esillä metalliverstaan korjaukset, laajennukset ja rakentamiset, aina suhdanteiden mukaan. Vuonna 2005 lokakuun 26. päivänä pidettiin virallinen työsuojelutarkastus ja kokous Koivukartanossa. Paikalla olivat mm. piirin työsuojelutarkastaja ja koulutusyhtymän rakennuspäällikkö, joka on myös työsuojelupäällikkö. Kokouksessa käytiin läpi maaseutuopiston riskikartoitusta. Verstaan ja erityisesti metallityötilojen osalta totesin jälleen kerran, että ne tilat on loppuun käytetty. Olisi rakennettava aivan uutta. Siinä kokouksessa ei tietenkään päätetty mistään rakentamisesta. Mutta kokouksen jälkeen ruokalassa jatkoin keskustelua tämän asian tiimoilta rakennuspäällikön kanssa. Lopulta sain tehtäväksi laatia huonetilaohjelman ja lähettää sen hänelle Kokkolaan. Tarkoituksena oli saada se koulutusyhtymän investointiohjelmaan. Vielä samana päivänä esitin asian verstaalla asianomaisille opettajille. Ja seuraavana päivänä sain jokaiselta esityksen, kuinka pitkästi ja leveästi ja korkeasti tilaa tarvittaisiin. Piirtelin niillä tiedoilla alustavan pohjapiirroksen mittakaavassa. Sitä täydensimme kirjallisella esityksellä eri tilojen tarpeista. Kun olin saanut mielestäni riittävästi tietoja kootuksi, lähetin paperit rakennuspäällikölle. Meni lähes vuosi, kun verstaalle ilmestyi arkkitehti, joka esitteli ensimmäiset piirustukset. Tarkastelimme niitä ja esitimme ajatuksiamme. Tämän jälkeen en ole ollut missään tekemisissä projektin kanssa. Jäin eläkkeelle syksyllä Luin sanomalehdestä, että koulutusyhtymän investointiohjelmassa Kannuksen verstaan rakentamista oli siirretty. Kälviän opistolle rakennettiin lisätiloja kiipeilyseinineen ja se tietysti ohitti tämän projektin. Kävin syksyllä 2010 ensimmäisen kerran maaseutuopistolla sitten eläkkeelle jäätyäni. Ikään kuin katselin, miten siellä on pärjätty ilman työpanostani. Hyvin näytti, etten sanoisi paremminkin. Samalla havaitsin, että verstaan rakennustyöt olivat käynnissä. Vihkiäispäivänä totesin, että nyt Teknotalon nimellä oleva rakennus vastasi kuusi vuotta aikaisemmin tekemiämme esityksiä. Vain rakennuspuolen tilat oli jätetty pois ja kaksi luokkahuonetta oli lisätty. Siinä arkkitehti oli hyödyntänyt korkean tilan. Kaikkinensa Teknotalo ylittää kaikki ne odotukset, mitä meillä oli ollut suunnittelun alkuvaiheissa. Talon nykyisille ja tulevillekin käyttäjille lähetän terveisinäni, että seuraavissa työsuojelukokouksissa ei ole aihetta valittaa tilojen ahtautta. Ei ainakaan viiteenkymmeneen vuoteen. Mitä sitten tulevat esittämään rakennettavaksi, jää nähtäväksi. Teuvo Rajala Uudessa pesuhallissa on tilaa ja liuotinaineiden levitys sekä varsinainen pesu sujuu hienosti. Fordin akselistoa pesemässä oppilas Hanna-Mari Sumell. Omaksi tilaksi tehty koneistamo palvelee sorvauksien ja jyrsintöjen opetusta ajanmukaisilla välineillä. Teknotalon metallityötiloissa on tilavuutta, valoa, hyvä ilmastointi ja ajanmukaiset välineet opetustöiden tekemiseen. Huoltohallissa Maa I -kurssin opiskelijat huoltavat tarkkuussilppuria ja samalla vaihtavat silppuriin uudet terät.

12 12 Jukkolan uutuudet Jukkola Food Oy Alaviirteentie Lohtaja Puh Aikuiskoulutusta kestävän kehityksen hengessä Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto järjestää luonnonvara-alan aikuiskoulutusta Kannuksen toimipisteessä lähellä luontoa, Lestijoen rannalla, kestävän kehityksen hengessä. Koulutuksella tarjoamme mahdollisuuden oman osaamisensa lisäämiseen ja tietojen päivittämiseen iästä, sukupuolesta ja aikaisemmasta osaamisesta riippumatta. Aikuiskoulutuksemme toteutetaan monimuoto-opintoina, käytännönläheisinä ja omaan työhön, harrastukseen tai muuhun mielenkiintoon linkitettyinä. Meille on tärkeää, että opiskelijamme saavat ajankohtaista uutta osaamista sekä oppivat uusia työskentelytapoja ja ajattelutapaa. Aloittaessani Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston aikuiskoulutuspäällikkönä syksyllä 2011 koin päässeeni kotiin. Yhtäkkiä huomasin, että saan työn puolesta nauttia niistä arvoista, jotka olivat minulle tärkeitä ja lähellä sydäntäni. Työssäni saan pitää eläimistä ja luonnosta sekä tehdä työtä kauniissa miljöössä maanläheisten, aitojen ihmisten parissa. Näihin arvoihin pohjautuu myös kestävän kehityksen ideologia. Jokainen ihminen on tasa-arvoinen ja yhtä arvokas, ja elää symbioosissa luonnon, yhteiskunnan ja ympäristönsä kanssa. Asuin 1990-luvulla tiheästi asutussa Euroopan Unionin talousveturissa Saksassa. Totuin isoihin tuulivoimalapuistoihin, seitsemään erilaiseen jäteastiaan kotitalouksissa, mielenosoituksiin ydinvoimaa vastaan ja kierrätyksestä tarkkoihin naapureihin. Totuin myös ruuhkiin autobaanoilla, ihmisvilinään, huimiin sähkö- ja kaasulaskuihin ja savusumuun tunnelin päässä. Silloin ymmärsin, miksi on tärkeää vähentää energiankulutusta ja päästöjä, rakentaa tulevaisuutta vähemmällä kuluttamisella ja huolehtia samalla itsensä, omien lastensa ja muiden ihmisten tulevaisuudesta. Jatkuvassa väenpaljoudessa ymmärsin, että jokainen meistä on vastuussa tulevaisuudestamme. Tämän asian eteen me maaseutuopistossa teemme työtä joka päivä. Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto toimii lähellä luontoa. Maaseutuyrittäjälle luonnon, ilmaston ja ympäristön tuntemus on elinkeinon kannalta olennaisen tärkeää. Eläintenhoidossa eläinten oikea kohtelu vaikuttaa merkittävästi eläinten hyvinvointiin ja sitä kautta myös yrityksen tulokseen. Elinoloihinsa tyytyväinen lehmä tuottaa kaltoin kohdeltua lajitoveriaan paremmin. Kaupan päälle saa itsekin hyvän mielen. Taloudellisesti kestävä toiminta muotoutuu näiden toimintojen pohjalle. Tänä päivänä moni maaseutuyrittäjä on myös työnantaja. Tasa-arvoinen, sosiaalisesti kestävä työllistäminen on edellytys pitkäkestoiselle ja osaavalle työvoimalle. Maaseudun töiden teknistyessä osaamisen merkitys korostuu ja ikäluokkien pienentyessä kilpailu osaavasta työvoimasta kiihtyy. Tällöin menestyvät ne työnantajat, jotka onnistuvat sitouttamaan työntekijänsä ja johtamaan ihmisiä asioiden sijaan. Sosiaalisesti kestävään kehitykseen kuuluu myös vastuullinen toiminta yrittäjänä ja työnantajana. Urbaania maalaisena ja luonteelleni tyypillisesti olen varmasti aiheuttanut harmaita hiuksia edeltäjälleni ja kollegoilleni loputtomilla kysymyksilläni luomutuotannosta, lähiruoasta, suorakylvöstä ja eläinten kohtelusta. Olen kyseenalaistanut ja kritisoinut sekä samalla kunnioittanut ja arvostanut. Aina ei kaikkea tarvitse tehdä nopeammin ja enemmän, kun vähempikin riittää. Keskittyminen ydinosaamiseensa saattaa tuntua kliseeltä, mutta toimii myös kestävän kehityksen pohjana. Maaseutuopiston aikuiskoulutus nojaa jatkossakin suomalaisen yhteiskunnan vankkaan tukijalkaan, elinikäisen oppimisen ideologiaan. Olen ylpeä saadessani tehdä työtä vanhassa, arvokkaassa miljöössä ja olla mukana oppilaitoksessa, joka tarjoaa koulutusta äideille ja tyttärille, pojille, isille ja jopa isoisille. Henkinen pääoma ja sen lisääminen ovat arvoja, joihin vakaa yhteiskuntamme ja sen kehittyminen nojaavat. Jätetään yhdessä jälkipolvillemme tulevaisuus, josta voimme olla ylpeitä ja jossa jälkipolvilla on yhtä hyvä elää. Kaisa-Leena Ahlroth aikuiskoulutuspäällikkö Suomalainen maanviljelijä huolehtii kuluttajan hyvinvoinnista Peltoviljelyssä maanviljelijät tekevät päätöksiä, jotka ylläpitävät ja parantavat ihmisten ja eläinten hyvinvointia. Seleenilannoitteet ovat hyvä esimerkki tästä. Seleenityöryhmän uusimman raportin mukaan suomalaiset saavat riittävästi seleeniä kotimaisista elintarvikkeista. Yli 70 % tulee maito- ja lihatuotteista. Vaikka Suomen maaperä on seleeniköyhää, tämä on mahdollista, koska kotimaisiin lannoitteisiin on lisätty seleeniä vuodesta 1984 lähtien. Seleenin tarpeellisuus selvisi 1950-luvulla. Sitä tarvitaan kasvuun ja lisääntymiseen sekä sydämen ja Minna Toivakka kehityspäällikkö, nurmet Yara Crop Nutrition lihasten toimintaan. Se ylläpitää immuunijärjestelmää ja ehkäisee tulehduksia. Yhdessä E-vitamiinin kanssa se toimii elimistön antioksidanttina. Se suojaa karsinogeeneiltä ja raskasmetalleilta. Eläimille seleenin puute aiheuttaa kuolleisuutta, lihasrappeumaa, sydänsairauksia ja heikkoa kasvua sekä luomisia, jälkeisten kiinnijäämisiä ja tiinehtymättömyyttä. Nautakarja voi oireilla myös utaretulehduksilla ja pikkuvasikoiden hengitystieinfektioilla. Nautakarjan ylivoimaisesti paras seleenin lähde on säilörehu edellyttäen, että lannoituksessa käytetään jokaiselle sadolle riittävästi seleenipitoisia lannoitteita. Lannoitteisiin lisätty natriumselenaatti on parhaiten kasvin hyödynnettävissä ja kasvien orgaanista seleeniä eläimet pystyvät hyödyntämään parhaiten. Luomussa seleenilisäys ruokinnassa on ainoa keino korjata säilörehun ja viljan seleenin puutetta. Täytyy vain pitää mielessä, että epäorgaanisesta seleenistä eläimet pystyvät hyväksikäyttämään vain murto-osan. Seleenin kierrättäminen karjatilalla ei onnistu. Karjanlannan orgaaniseen ainekseen sitoutunut seleeni muuttuu vapautuessaan nopeasti seleniitiksi ja on sen jälkeen kasveille käyttökelvottomassa muodossa. Kotimaisten lannoitteiden seleenipitoisuus on edelleen tarkan kontrollin alaisena. Se on välttämätön hivenaine ihmisille ja eläimille, mutta liikasaanti on myrkyllistä. Muutoksia tehdään 6 8 vuoden välein seleenityöryhmän seurantatutkimuksiin perustuen. Lannoiteseleeni on edelleen tehokkain, taloudellisin ja turvallisin tapa huolehtia kuluttajien seleenin saannista. Sitä löytyy vain kotimaisista lannoitteista. Yara Suomi Oy

13 13 Sähköposti: Hyvää alusta alkaen Paikallinen idonjalostaja a m OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO Teollisuustie 4, Haapavesi puh Palvelee katsastus- ja rekisteröintiasioissa ilman ajanvarausta ma-pe 9-16, to 9-18 (valtatie 13 varrella). Lehtisaarentie 30, VETELI Pysyvästi edullinen, aidosti kotimainen puh L ESKOLAN KORJAAMO New Holland-Case-Ursus-Belarus/Tempo HUOLTO ja VARAOSAT FORT-heinätyökoneiden varaosat Kytöpuhontie 125, Nivala Puh SÄILÖREHU-URAKOINTIA 2 noukinvaunulla niitto 7 m karhotus myös kokonaisurakointia nurmen suorakylvö Jari Junttila Teemu Peltoniemi Heikki Rahkola Muuta: kyntö äestys traktorityöt kaivinkonetyöt KANNUS Täyden palvelun maatalouskauppaa! Lammasojantie 6, Kannus Heikki Tutustu yritykseemme ja tuotteisiimme osoitteessa:

14 14 Ritva Jaakkola, projektikoordinaattori Projektit työvälineinä kouluttamisessa ja kehittämisessä Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto on mukana monenlaisissa alueellisissa, maakunnallisissa ja kansainvälisissä projekteissa, mutta mitä projektitoiminta oikein on? Periaatteessa projekti eli hanke on vain työkalu toteuttaa joitakin yhdessä hyödylliseksi ja tarpeelliseksi katsottuja asioita. Projektirahoitus on siis yksi rahoitusväline muiden joukossa. Osa maaseutuopiston projekteista on sisäisiä projekteja, joilla mm. kehitetään opetusta sekä viedään opiskelijoita työssäoppimisjaksoille ulkomaille. Ulospäin näkyvämpi osa projektitoimintaamme ovat alueen työ- ja elinkeinoelämää kehittävät projektit, joita toteutetaan yhteistyössä muiden organisaatioiden, mm. ProAgria Keski-Pohjanmaan, MTK Keski-Pohjanmaan, Metlan, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Haapajärven ammattiopiston ja Yliopistokeskuksen kanssa. Maaseutuopisto toimii näissä projekteissa joko hallinnoijana tai kumppanina. Tiivistä yhteistyötä LUOVA-verkoston ja rahoittajien kanssa LUOVA-verkostolla eli Keski- Pohjanmaan luonnonvaraalan organisaatioiden verkostolla on tärkeä rooli sekä suunniteltaessa että toteutettaessa laajoja projekteja. Myös yhteistyö rahoittajatahojen, kuten mm. Pohjanmaan ELYkeskuksen, Keski-Pohjanmaan liiton, Pirityisten ja Rieska- Leaderin sekä kuntien kanssa on erinomaista. Keväällä 2012 maaseutuopistolla on käynnissä kaikkiaan 12 projektia. Näistä huomattava osa on EU-osarahoitteisia, eli osa rahoituksesta tulee EU: n kukkarosta. Tämä velvoittaa paitsi mittavaan byrokratiaan myös mm. siihen, että projektien tiedottamisessa on käytettävä EU-lippua. Tärkeimpiä rahoitusohjelmia ovat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, Interreg Botnia-Atlantica sekä Elinikäisen oppimisen ohjelma. Koulutusta viljelijöille Maatalousalan projekteja toteutetaan laajassa yhteistyössä, ja projektit toimivat Keski-Pohjanmaan lisäksi myös Pohjois-Pohjanmaan puolella. Tietoseppä tiedottaa viljelijöille ajankohtaisista mm. verotukseen ja viljelijätukiin liittyvistä asioista ja järjestää tilaisuuksia eri puolilla maakuntaa. VENE (Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä) kouluttaa pienryhmissä maitotilallisia mm. eläinaineksen kehittämiseen, rehuntuotantoon ja maatilarakentamiseen liittyvissä asioissa. FARMI2020:ssa kehitetään maatilojen johtamista ja viljelijöiden työhyvinvointia, ja koulutus tapahtuu myös pääosin pienryhmissä. Agribisnes-koulutuskokonaisuutta vetää Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, ja projekti tarjoaa liiketoimintaja strategiaosaamisen koulutuspaketin maatalousyrittäjille. Maaseutuopiston Kaustisen yksikön Laatuheinä-esiselvitys selvittää heinän tuotantoa ja markkinoita ja sitä miten kysyntä ja tarjonta saataisiin kohtaamaan entistä paremmin. Samalla kartoitetaan kiinnostusta heinärenkaan perustamiseen. Metsäala mukana kv-projekteissa Maaseutuopisto on mukana Metlan vetämässä pian päättyvässä Forest Power -projektissa, joka edistää metsäenergian käyttöä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kansainvälisessä FOREST-projektissa puolestaan vaihdetaan hyviä käytäntöjä metsäalan koulutuksesta belgialaisten, ruotsalaisten, ranskalaisten ja puolalaisten metsäalan kollegoiden kanssa. Green Carea, metsästystä ynnä muuta Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Maaseutuopisto on mukana Green Care -toimintaa edistävässä alueellisessa ja valtakunnallisessa projektissa, ja lisäksi valmisteilla on kansainvälinen GC-projekti. VENE-projektin nurmiryhmä arvio nurmen kasvukuntoa ja tiheyttä ProAgria Keski-Pohjanmaan kotieläinagronomi Anna-Riitta Leinosen kanssa. Maaseutuopiston Perhon yksikössä juuri käynnistynyt OSUMA -projekti kouluttaa metsästäjiä ja riistatarhaajia riistalihan käsittelyyn. Working in Keski-Pohjanmaa -projektissa luodaan opetus- ja tukitoimista koostuvaa toimintamallia maahanmuuttajataustaisille aikuisille. Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston projektitoiminnan tehtävänä on palvella koulutuksen kehittämistä sekä Keski-Pohjanmaan maaseudun elinkeinojen kestävää kehittämistä. Uusia suunnitelmia on koko ajan vireillä, ja ideoita, toiveita ja ehdotuksia otamme myös jatkuvasti vastaan! Lisätietoja projekteista löytyy mm. nettisivuilta projekti.kpedu.fi sekä kysymällä meiltä. Maatalouden tulevaisuusseminaari järjestettiin Kälviällä Mukana järjestelyissä olivat Tietoseppä-, FARMI2020- ja VENE-projektit. Tilaisuus lähetettiin netti-tv:ssä suorana lähetyksenä ja teknisestä toteutuksesta vastasi LimeTV. LimeTV:n asiantuntija antaa ohjeita ennen Tulevaisuusseminaarin alkua. Tilaisuuden juontajana toiminut Jouni Jyrinki MTK Keski-Pohjanmaasta sekä puhujat Seppo Aaltonen MTK:sta ja Perttu Pyykkönen PTT:sta ovat tarkkana. Tulevaisuusseminaarin etenemistä pystyi seuraamaan suorana lähetyksenä netti-tv:n kautta. Kysymysten esittäminen puhujille oli mahdollista myös Facebookin välityksellä. Kennel-09 Koiramessut Kannuksessa Järjestimme yritystoiminnan loppuprojektina Koiramessut Kannuksen Dogness -hallissa. Saimme itse valita loppuprojektin aiheen. Erilaisten vaihtoehtojen pohtimisen jälkeen päätimme luokan kesken järjestää jonkinlaisen tapahtuman. Aiemmat vuosikurssit olivat järjestäneet jos jonkinmoisia seminaaria eri lajeista ja aluksi ajoimme takaa samantapaista ideaa, mutta lajin valinta oli luokkamme laajan harrastuskirjon takia niin hankalaa, että hylkäsimme idean. Näin ollen päädyimme järjestämään koko perheen tapahtuman, Koiramessut, jotka sopivat sisällöltään tavallisista koiranulkoiluttajista aina vannoutuneille koiraharrastajillekin. Lisäksi Koiramessuja vastaavaa tapahtumaa ei oltu järjestetty Kannuksessa aiemmin. Dogness-hallilla järjestetyillä messuilla oli mahdollista päästä näkemään agility-, tottelevaisuus-, homekoiraja koiratanssiesityksiä. Paikalla oli myös koiratarvikemyyntiä, luentoja koirahieronnasta ja opaskoiratoiminnasta sekä mahdollisuus viedä oma koira minihierontaan. Järjestimme tekemistä myös koirille ja lapsille, lapsi & koira-, lelukoira- ja naminsyöntikilpailuiden merkeissä. Messuilla kerättiin myös verinäytteitä koirista, Hannes Lohen geenitutkimusta varten. Näytteitä saatiin kasaan huikeat 71 kappaletta! Järjestimme messut yhteistyössä oppilaitoksemme kanssa, joten tapahtumassa oli mahdollista päästä tutustumaan myös koulutukseemme. Messujen järjestäminen aloitettiin jo keväällä 2011, kesäloma laittoi projektin hetkeksi tauolle. Projektia rahoittaaksemme järjestimme Match Show n ja olimme töissä muutamissa tapahtumissa. Viime syksynä projektin eteenpäin vieminen jatkui kovalla tohinalla. Vastoinkäymisiäkin mahtui matkalle runsain määrin, mutta kovalla työllä selvisimme niistä. Messut onnistuivat yli odotusten ja niiden järjestäminen oli jokaiselle opettavainen kokemus. Etenkin leikkimieliset kilpailut lapsille ja lapsenmielisille houkuttelivat väkeä touhuamaan koirineen.

15 15 Lietteen levitys, maanrakennus-, ym. traktorityöt Veljekset Nisula Janne puh Jari Alakangas KONEURAKOINTI J.PERÄLÄ ² Pellonraivaukset järeällä telakonejyrsimellä ja ruuvilla ² Kantokarheiden levitykset ² Vesakkoraivaukset puomikoneella ² Kalkinlevitykset ² Matkailuauton vuokraus MODUVIA Oy Kuljetusliike Ruotsala Juha Metalliromun keruu ja kierrätys Konekorjaus HANNU PETÄJISTÖ HIHNALAN KORJAAMO OY Paikkakunnan monipuolisin auto- ja konekorjaamo. Minkomatic-trukkien takuuhuollot, korjaukset ja varaosat ym. Puh auto Juha Perälä Etua elämään. OP-Pohjolasta Markkula puh Täydenpalvelun salaojaurakointia MUOVIPUTKIA Valmistamme tilauksesta SILEITÄ MUOVIPUTKIA 110 mm, 160 mm, 200 mm ym. kokoja Maaurakointi Huhtala & Kiviniemi REISJÄRVI Puh / MTY Annala Toholampi Kyntötyöt Kylvömuokkaus Kivenkeruu Karhotus Kasvinsuojeluruiskutukset Maanajo Lumityöt ym uutta Tehokk iu n ja vil k en ja vaukse in! inti varasto KAFFELI Suomen olosuhteisiin soveltuvat GSI-viljankuivaussiilot myydään NYT ensi kesän sadonkorjuulle! KYSY TARJOUS LÄHIMMÄSTÄ K-MAATALOUDESTASI. K-MAATALOUS HANKKIJA-MAATALOUS OY KANNUS, Agrimarket puh fax Kälviänkatu Kälviä Puh Kirkkotie Sievi puh fax LOUNAS arkisin AVOINNA: Agrimarket ma-pe 8-17, la 9-14 Avoinna ark , su Leppäojantie Kannus SIEVI, Agrimarket

16 16 Suomalaisen turkisnahan ympäristövaikutukset tutkittiin Turkistuotannon ympäristövaikutuksia on pidetty varsinkin elinkeinoon kriittisesti suhtautuvien taholta yhtenä lyömäaseena. On vertailtu mm. sitä kumpi on ekologisempi, aito vai keinotekoinen turkis. Nyt suomalaisen minkin- ja ketunnahan ympäristövaikutukset on tutkittu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n laajassa hankkeessa Suomessa tuotetun minkin- ja ketunnahan elinkaariarviointi. Tutkimuksessa selvitettiin yhden asusteeseen ommellun minkin- tai ketunnahan koko elinkaaren ympäristövaikutukset kolmen vaikutuskategorian osalta: kasvihuonepäästöt, rehevöittävät päästöt ja happamoittavat päästöt. Hiilijalanjälki pieni Tuotetun minkinnahan hiilijalanjälki vastaa keskimäärin yhden suomalaisen päivittäistä hiilijalanjälkeä, tai toisella tavalla ilmaistuna 150 kilometrin henkilöautolla ajon aiheuttamaa päästöä. Ketunnahan osalta vastaavat ilmastovaikutukset ovat kolminkertaiset. Kalastus poistaa rehevöittäviä ravinteita Minkin- ja ketunrehussa raaka-aineena käytetään paljon silakkaa, joten kalastuksessa merestä poistuu paljon typpeä ja fosforia. Minkinrehussa käytetyn silakan kalastaminen poistaa ravinteita Itämerestä viisi kertaan enemmän kuin mitä ovat minkinnahan muun tuotantoketjun rehevöittävät päästöt. Minkinnahan tuotantoketju poistaa Itämerestä yhden ihmisen noin 18 päivän ravinnepäästöt yhtä asusteeseen ommeltua minkinnahkaa kohti. Kalastetun silakan mukana Itämerestä poistuu 3,6 prosenttia fosforin ja 1,4 prosenttia typen kokonaiskuormituksesta Suomessa. Myös ketunnahan tuotantoketju poistaa rehevöittäviä ravinteita. Ketunrehussa käytettävän silakan mukana poistuu merestä yli neljä kertaa enemmän ravinteita kuin mitä ketunnahan tuotannon elinkaaren eri vaiheissa päätyy vesistöön. Ketunrehun suuren valmistusmäärän takia ketun tuotannon merkitys on ravinteiden poistajana vielä suurempi kuin minkin tuotannon merkitys. Kaiken kaikkiaan turkiseläinten rehuksi käytettävän kalan mukana Itämerestä poistetaan huomattavan paljon ravinteita. Minkinnahan tuotannon ravinnekuormitusta vähentävä vaikutus kompensoi siis 18 keskivertokuluttajan päiväkuormituksen, ja ketunnahan vastaavasti 22 kuluttajan päiväkuormituksen. Näin ollen esim. kahdenkymmenen nahan minkkijakku neutraloi omistajansa yhden vuoden rehevöittävät ravinnepäästöt. Tähän eivät keinotekoiset turkikset pysty. Ammoniakki aiheuttaa happamoittavia päästöjä Happamoittavien päästöjen osalta turkiselinkeinolla on parannettavaa. Suurin happamoittava tekijä on turkiseläinten ulosteista haihtuva ammoniakki. Yhden asusteeseen ommellun minkinnahan tuotanto vastaa keskivertokuluttajan viiden päivän happamoittavaa kuormitusta ja ketunnahan osalta kymmenen päivä happamoittavaa kuormitusta. Lannan käsittely ja kompostointi ovat ne vaiheet, jolloin ammoniakin haihtumista eniten tapahtuu. Tämä tieto aiheuttaa varmasti jatkotoimenpiteitä turkistilojen lannankäsittelyssä. Tapio Hernesniemi koulutussuunnittelija, turkistuotanto Metsäkoneenkuljettajakoulutus ja kestävä kehitys Metsätalouden toimintatavoitteena on kestävä hyvinvointi monimuotoisista metsistä. Metsien elinvoimaisuus ja monimuotoisuus tarkoittavat sekä puuntuotannon että metsien tarjoamien muiden hyötyjen turvaamista. Metsästä saatavia tuotteita puuraaka-aineen lisäksi ovat mm. marjat, sienet ja riistaeläimet. Samalla kun metsä tarjoaa toimeentulomahdollisuuksia ihmisille, se toimii elinympäristönä erilaisille kasveille, eläimille ja eliöille. Metsäympäristö toimii ihmisille voimanlähteenä virkistyskäytössä sekä luontomatkailun Keskeisiä ja ajankohtaisia kestävän kehityksen asioita metsätalousalalla metsän puulajien monipuolisuuden sekä puiden perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen metsien käyttö kestävästi, uudistamisen turvaaminen metsien merkitys hiilinieluina maapallonlaajuisen ilmastomuutoksen torjunnassa metsien monikäytön mahdollisuuksien ylläpitäminen ja parantaminen metsien käyttö uusiutuvan energian lähteenä metsäekosysteemien biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen, suojelu ja lisääminen metsien suojavaikutusten (erityisesti maaperään ja vesiin kohdistuvien) ylläpitäminen ja lisääminen. kohteena. Metsällä on tärkeä merkitys yhtenä suomalaisen maiseman peruselementtinä. Kestävä kehitys metsäluonnossa Metsäkonealalla kestävän kehityksen kannalta oleellisimpia asioita ovat koneenkuljettajien asenteet ja ammattitaito, metsäkoneiden ympäristöystävällisyys sekä jätehuollon toimivuus. Suomen metsät ovat lähes kokonaisuudessaan metsäsertifioinnin piirissä. Yleisimmin käytössä on FFCS sertifiointijärjestelmä. Sertifioinnin tarkoituksena on taata, että metsiä hoidetaan ja käytetään asetettujen standardien mukaisesti. Sertifiointi kattaa metsien hoidon lisäksi hakkuut ja metsäkuljetukset. Toinen Suomessa käytössä oleva järjestelmä on FSCsertifointi. Sertifioidun metsätalouden tulee olla ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää. On kuitenkin huomattava, että sertifiointi ei vielä yksinään takaa kaikin osin kestävää metsätaloutta. Metsä III -opiskelijat Esa Venetpalo ja Juho Hiltula tutkivat työmaan karttaa ja työohjeistusta tietokoneelta. Kestävän kehityksen osaamistavoitteita metsäalan perustutkinnossa Opiskelija: pystyy osallistumaan oman alansa arvopohjan ja eettisten periaatteiden kehittämiseen osaa ottaa huomioon metsänhoidon ekologiset ja taloudelliset perusteet ymmärtää ympäristölainsäädännön, luonnonsuojeluohjelmien, metsien monikäytön, ympäristönhoidon ja maisemanhoidon vaikutukset metsätalouteen ja metsien käsittelyyn tuntee metsien sertifiointijärjestelmät ja ottaa huomioon niiden vaatimukset metsänkäsittelyssä ottaa huomioon puunkorjuussa ja koneiden huolto- ja korjaustöissä ympäristönsuojelua, laadunhallintaa ja työturvallisuutta koskevat ohjeet ja määräykset tuntee metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt ja talousmetsien luonnonhoitosuositukset ja osaa ottaa ne huomioon metsänkäsittelyssä osaa käsitellä taajama-, maisema- suoja- ja muita ympäristömetsiä asiakkaan tarpeet, ympäristön lähtökohdat ja jopa ristiriitaisetkin vaatimukset huomioon ottaen tuntee energiapuun korjuun metsänhoidolliset ja ympäristövaikutukset osaa tehdä metsän uudistamistöitä luonnonhoidolliset näkökohdat huomioon ottaen Pertti Hanni koulutuspäällikkö, metsäala LÄHTEET: Opetussuunnitelma, metsäkoneenkuljettajakoulutus. Opetushallitus, kestävän kehityksen malli.

17 17 -HUOLTO HUOLTOPALVELU MIKA NISKAKOSKI Savolanmäentie 4 REISJÄRVI Puh Puh , PUUTAVARAN LÄHIKULJETUSTA JA KAIVINKONETYÖT Niitto & rehunkorjuu Niitto ja karhotus (karhotus Elho v-twin 750) Paalaus (paalikoko m, 3D-käärintä) Jarmo Somero Vesakoiden niitto ojista ja tienvarsilta Kukonkyläntie Sievi as. A. Hannula , Sievi P LASTAUS JA SEULONTA REKILÄ Kivioja Power ky TURVETUOTANTOA Maanrakennus: Rakennusten pohjatöistä Maa-ainesmyynti: Murskeet, hiekat, mullat ja täytemaat Purkutyöt: Rakennuksista turkistarhoihin Kalusto: Kaivinkonetyöt 5-30 t, pyöräkonetyöt, traktorit ja kuorma-autot + lavetti 30 t Hannu: Mikko Puh Parhaat taimet suomalaiseen metsään. Kysy lisää omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi! POHJAN TAIMI OY Kannuksen taimitarha, Kannus P , f Konepaananen Oy ~ Lietteen levitykset multaimella ja pintaan ~ Siirtoajot ~ Maansiirto ~ Rehunteko noukinvaunulla ~ Vesakoiden niitto ~ Viljan litistys ~ Kurottajatyöt

18 18 Koulutilan kuulumisia Koulutilan kesään 2011 erityisiä haasteita aiheutti runsas sateiden määrä ja sen myötä tulleet ongelmat. Hyviä puintipäiviä oli valitettavan vähän ja sitten paljastui sekin karu totuus että salaojitus ei kunnolla toiminut. Arkiston aarteita (eli pölyisiä karttoja) haettiin esille ja yritettiin selvittää vuosikymmeniä ja voisi kait sanoa, että osittain sukupolvia sitten tehtyjen ja vuosien saatossa muutamaan kertaan muutettujen salaojituksen putkien sijaintia. Automaattisen tietojen käsittelyn termiä lainaten voisi todeta, että päivityksiä oli matkan varrella ollut riittävästi. Maahan oli upotettu niin tiiliputkea kuin erivärisiä muoviputkia, osa putkilinjoista oli katkaistu ja vesi käännetty menemään eri suuntaan kuin alkujaan. Lopulta etsittyjen kaivojen jäljiltä pelto näytti siltä kuin satukirjan myyrät olisivat tehneet pellolle täsmäiskun. Mutta kyllähän sieltä löytyivät kaivot ja putket, niin kadoksissa olleet putket kuin muutama muukin. Yllätyksen tarjosi myös kaivo, jonka kaapeliaura oli onnistunut särkemään. Kaivosta löytyi maata ja kaivonrenkaan palasia. Viimeisten vuosien kuivina kesinä ojitus ja ko. kaivo toimivat, mutta näin runsassateisena vuonna ongelmat alkoivat nousta esille, toisin kuin koneet jotka alkoivat painua syvemmälle maahan. Putkistoja myös huuhdeltiin ja muuallakin huuhteluvaunut ja kaivinkoneet olivat tänä syksynä tuttu näky pelloilla. Koulutilan koneistusta uusittiin myös hieman vuoden aikana. Koulutilaa ansiokkaasti 1980-luvun puolesta välistä palvellut s- piikkiäes pääsi jatkamaan työuraansa jollekin uudelle maatilalle, ja koulutilalle tuli uusi 6 metrin levyinen Väderstad. Hyvin uudella äkeellä maat muokkautuivat ja työt joutuivat, kun työleveyttäkin tuli lisää noin kaksi metriä. Edeltäneen vuoden kylvöille saatiin käyttöön myös toinen hieman pienempi hinattava kylvölannoitin. Käytettynä hankittu Simulta 2500 KH puoltaa hyvin paikkaansa kiireisen kylvöjakson aikana, jolloin osa opiskelijoista suorittaa kylvötöitä ja osalla on ammattiosaamisen näyttö. Tulevina vuosina uusimista odottavat myös lannanlevitysvaunut ja tarkkuussilppuri, ja myös traktoreissa on uudistamisen tarvetta. Kulunut kesä oli viimeinen koevuosi koulutilan pellolla kolme vuotta kestäneelle muokkauskokeelle. Muokkauskoe toteutettiin yhdessä MTT:n ja Agrimarketin kanssa. Kokeessa vertailtiin erilaisten muokkausmenetelmien vaikutusta viljan satoon. Kokeessa oli vertailussa suorakylvö, lautasmuokkaus sekä perinteinen kyntö. Eroja eri muokkausmenetelmien välillä oli, ja koetulokset tuovat oman lisänsä aikuisten ja nuorten opetukseen. Kokeen tuloksista järjestetään myös luentopäivä, jossa puheenvuoroja käyttävät sekä tutkimuksen edustajat että käytännön viljelijät. Kokeen tuloksiin on myös mahdollisuus tutustua MTT:n tekemässä julkaisussa: "Kehitystä rehuviljan viljelyyn Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla". Tulevaisuudessa on suunnitelmia myös koulutilan navetan osalta päivittää sitä vastaamaan entistä paremmin sekä kehittyvän teknologian että eläinten hyvinvoinnin vaatimuksiin. Kuluneen vuoden aikana navetalla käytetty pienkuormaaja vaihdettiin uuteen Avantin kuormaajaan. Sitä käytetään navetan lisäksi myös muissa opetustilanteissa, jotta opiskelijoilla olisi siltäkin osin hyvät valmiudet siirtyessään työelämään tai työssäoppimisjaksoille. Talven aikana peltojen peruskunnosta huolehdittiin levittämällä maanparannusaineita niitä tarvitseville lohkoille. PH alkaa olla lähes kaikilla lohkoilla sellaisella tasolla, että tarvetta on vain ylläpitokalkitukselle. Toki viimeksi raivatulla lohkolla on vielä tarvetta ph:n nostamiselle optimitasolle. Keväällä saatujen uusimpien maanäytteiden tulosten mukaan koulutilalla pitäisi olla mahdollisuudet laadullisesti ja määrällisesti hyviin satoihin, ja toivotaan että näin käy kesällä Jari Orjala lehtori, kasvituotanto Missä viipyvät hyvät kalkituskelit? Maanparannuskalkista on perinteisesti levitetty noin 70 % talvikaudella routaantuneeseen maahan ja 30 % syksyllä puintien jälkeen sängelle. Viime kalenterivuosi (2011) jää historiaan huonoimpana vuosikymmeniin: alkuvuodesta oli ensin liikaa pakkasta, sitten liikaa lunta ja kevät tuli tosi nopeasti, joten talven kalkitussesonki jäi vain parin viikon mittaiseksi. Syksyn jatkuvat sateet sitten vielä viimeistelivät pienet toimitusmäärät. Oikeastaan ainoa positiivinen asia vuodessa oli Kalkinlevitystä edelliseltä sesongilta: ensimmäinen kuva Loviisan seudulta 2011 maaliskuulta ja toinen Vähästäkyröstä syyskuulta kumpikohan oli helpompaa? se, että kalkkitilauksia oli kaiken aikaa runsaasti, olosuhteet vain estivät levitykset. Kalkitusyhdistyksen jäsenyritykset eli Nordkalk, Yara ja SMA toimittivat viime vuonna kalkkia pelloille vajaat 350 miljoonaa kiloa. Se on todella vähän, sillä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen keskiarvo on noin 600 milj.kg ja 1990-luvun noin 800 milj. kg vuodessa. Näiden yritysten yhteinen osuus Suomen kalkkimarkkinoista on %, joten voidaan puhua koko alan romahdusmaisesta laskusta. Yhteistyössä neuvontajärjestön kanssa laskettu vuotuinen kalkitustavoite oli 1600 milj.kg, joten tavoitetta ainakin riittää. Kalkitustarve ei ole vähentynyt ja kalkin teho on ennallaan Jo sadan vuoden ajan on tutkimuksissa osoitettu, että kalkitus parantaa kasvin ravinteiden ottoa. MTT:n pitkäaikaisissa kokeissa todettiin, että kivennäismailla tonni kalkkia vapauttaa 10 kg fosforia kasvien käyttöön. Normaali viiden tonnin kertakalkitus antaa siis peräti 50 kg fosforia hehtaarille. Kun esimerkiksi ohran vuotuinen fosforintarve on 15 kg, saadaan kalkituksella kolmen vuoden fosforilannoitus. Tämä fosforin vapautuminen ei tosin tapahdu heti vaan kymmenen vuoden aikana, mutta hyöty on silti melkoinen. Tammikuussa pidetyillä maataloustieteen päivillä oli esillä tutkimus, jossa esiteltiin kalkituksen vaikutusta kasvien typen hyväksikäyttöön savimailla. Tällaisen vanhanaikaisen asian tutkiminen oli tuonut uutta näyttöä siitä, että tietyillä maalajeilla typen hyväksikäyttö paranee paitsi suoranaisesti liukoisuuden kautta myös siten, että ph:n nousu tehostaa typen prosesseja maassa: typpi käytetään tarkemmin ja sadon valkuaispitoisuus nousee. Tutkijatkaan eivät osanneet vielä tarkasti sanoa, mitä maassa itse asiassa tapahtuu, mutta kalkituksen teho oli kiistattomasti todettu. Keski-Pohjanmaan nurmivaltaisessa maakunnassa kalkitustaso kannattaa pitää korkeana myös siksi, että nurmen voimallinen typpilannoitus happamoittaa maata. Kalkki on samalla myös kivennäislannoite, jonka avulla maahan ja edelleen nurmirehuun saadaan tarpeellista kalsiumia ja magnesiumia. Etenevä ilmaston lämpeneminen tuo ennusteiden mukaan Suomeen kuivemmat kesät ja sateisemmat talvet. Samalla erilaiset sään ääri-ilmiöt yleistyvät, mistä saimme vähän esimakua mm. tapaninpäivän myrskyissä. Jos olosuhteet entisestään vaikeutuvat, täytyy kalkinlevityksessäkin yrittää käyttää hyödyksi joka ainoa kalkin levitykseen sopiva päivä. Parempien kelien toivossa,

19 19 Suoritan: Kalkinlevitystä Pyöröpaalausta Lumitöitä Vesakonmurskausta Kylvötöitä Maansiirtoa ym. traktoritöitä PIETILÄN PERUNA R a n n i n i k o l t a h y Antti Tuomas ä v ä Soita ja kysy lisää: Jussi Hyyppä, Kälviä / Kalajoki TRAKTORIURAKOINTIA Esim. Teiden talvi- ja kesäkunnossapito Kylvöurakointi Lautasmuokkaus Kaivuutyöt Energiapuukoura Ym. HYDRAULIIKKAPALVELU TURBOTARVIKKEET Kesla tuo traktoriisi metsävarustuksen! Soita ja kysy lisää! Tapani p Samuli p KONEURAKOINTI Tapani Eskola Hanhineva 101, Eskola Tuottajien oma laitos! Anttikoskentie 201, Evijärvi , Perunajauhoa elintarvike- ja tekniseen käyttöön Edullista perunarehua karjan ruokintaan Luonnonmukaista solunestettä lannoitukseen Ruokamultaa viherrakentajille ETSIMME UUSIA TÄRKKELYSPERUNAN SOPIMUSVILJELIJÖITÄ! Ota yhteyttä, saat lisätietoa ja esitteitä! Maanrakennus Kaivinkoneurakointi ARI MUURAISKANGAS Puh Vuolteentie 360, Kälviä KANNUKSEN VARAOSAKESKUS Avattu uusi varaosaliike Autojen varaosat ja tarvikkeet edullisesti KAIKKIIN automerkkeihin. Asematie 9, Kannus Puh , Maansiirtotyöt Teiden kunnossapitotyöt Muut traktorityöt Maatalouden traktoriurakointia omalla tai asiakkaan kalustolla Maatalouden kiireapu ja konevuokraus Äestykset, auraukset, kuljetukset jne. Ajanmukaisella kalustolla ja tarkkuudella! Kysy talven lumiurakoinnista! Timo Kleemola puh * Kleemolantie 29, Toholampi EVI-METSÄKONEET ENERGIAPUUN AJOON Kuvassa Evi-570-L kuormain BC60/8 sähköohjaus, Evi-energiakoura ja 1-runkoinen metsätelivaunu Kuormaimet: 465-L, 470-L, 565-L, 570-L, 575-L, 580-L, 670-L. Energiakourat. Metsätelivaunut: 1-palkkirunkoiset: 8 T ja 10 T. 2-palkkirunkoiset: 9,5 T, 11 T ja 12 T, myös vetävät. Valmistus/myynti: EVIMET-GROUP OY Evijärvi Puh Kotisivu:

20 20 Nurmifarmi on Keski-Pohjanmaan alueella toimiva yrittäjätiimi, joka tarjoaa maatalouden palveluja nykyaikaisella ja tehokkaalla kalustolla. Palveluitamme ovat mm: SÄILÖREHUN KORJUU PUINTIURAKOINTIA LIETTEEN LEVITYS MAANSIIRTOTYÖT POHJOIS-SUOMEN TURKISELÄINTEN KASVATTAJAT r.y. Uunilanrantatie 2, Himanka Puh Fax Koneurakointi Niskakoski Oy KNK Verkkorakentaminen Linjanrakennustyöt Kaapelirakentaminen Pylväsrakentaminen Maansiirto- ja kaivurityöt Räjäytystyöt Ylilestintie Reisjärvi VERKKORAKENTAMISEN AMMATTILAINEN VUODESTA 1987

Mustialan keke-ryhmä 21.1.2014 luonnos1. 1. Keke-ryhmän kokoonpano ja tehtävät

Mustialan keke-ryhmä 21.1.2014 luonnos1. 1. Keke-ryhmän kokoonpano ja tehtävät Mustialan keke-ryhmä 21.1.2014 luonnos1 1. Keke-ryhmän kokoonpano ja tehtävät Keke-ryhmä vastaa itsearvointien toteutuksesta sekä määrittelee ja esittää johtoryhmälle teemojen tavoiteet ja mittarit sekä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

T m i O s k a r i n A p u

T m i O s k a r i n A p u R A K E N T A M I S P A L V E L U T T m i O s k a r i n A p u - Kastellitalot - Uudisrakentaminen - Korjausrakentaminen - Muutostyöt Oskari Setälä 050 411 2450 Luotettavaa isännöinti-, kiinteistönhuolto-

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

SUODENNIEMEN KIINTEISTÖHUOLTO

SUODENNIEMEN KIINTEISTÖHUOLTO SUODENNIEMEN KIINTEISTÖHUOLTO Kiinteistöjen korjaustyöt Pyöräkuormaaja urakointi PEKKA KOSKINEN Pihojen hoito Talonmiespalvelut Puh. (040) 548 2209, (03) 517 8009 Betonielementit, valmiit laatat ja valmisbetoni

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Metsäalan perustutkinnon järjestäminen onnistuneena koulutustapana

Metsäalan perustutkinnon järjestäminen onnistuneena koulutustapana Metsäalan perustutkinnon järjestäminen onnistuneena koulutustapana Metsänomistajan metsäkoulu 27.11.2014 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 11 jäsenkuntaa 3 sopimuskuntaa Keski-Pohjanmaa on vahvan kulttuurija

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 4/2011 1. Viestintätiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu

PÖYTÄKIRJA 4/2011 1. Viestintätiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu PÖYTÄKIRJA 4/2011 1 Viestintätiimi Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 22 Yhteishaku 2012 3 23 Vuosikello 4 24 Ammattiosaajat -lehti 5 25 Valokuvaukset 6 26 Päivitettävät esitteet 7 27 Traivi 8 28 Kokkolan asuntomessu

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Suomalaisen maatalouden kärjessä jo 90 vuoden ajan. Hyvä agrologi tai agrologiopiskelija, Agrologien Liitto on agrologien ammatillisaatteellinen järjestö, joka ajaa

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen 30.8.2013

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen 30.8.2013 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Oppilaitosyhteistyön strateginen merkitys nyt ja tulevaisuudessa Yhteistyön muodot Sopimus ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta TAMK:n ja Fimlabin kesken Neuvottelukunta

Lisätiedot

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

RAE- Ravinnehävikit euroiksi RAE- Ravinnehävikit euroiksi Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Kuopiossa 9.5.2014 Arja Ruokojärvi Savonia-amk Hankkeessa mukana: Tukenasi tilan kehittämisessä http://maito.savonia.fi RAE

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Green care - kasvattajina

Green care - kasvattajina Green care - Suomenlehmä terapeutteina ja kasvattajina Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos katriina.soini@mtt.fi

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammatti- ja aikuisopisto

Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammatti- ja aikuisopisto Yhteistyösopimus Sopijaosapuolet Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammatti- ja aikuisopisto Hallikainen Samuel ja Kaire Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus liittyy Savon koulutuskuntayhtymän opetusmaatilan

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 Vankkaa perusosaamista ja monipuolisia erikoistumismahdollisuuksia luonnonvara-alalta Muuruvedellä ja Toivalassa MAATALOUSLOMITTAJAKSI Tuotantoeläinten hoidon ja

Lisätiedot

ympäristöalan opinto opas Opiskelu ammattikorkeakoulutuksessa Opiskelu ammatillisessa koulutuksessa Opiskelu yliopistossa

ympäristöalan opinto opas Opiskelu ammattikorkeakoulutuksessa Opiskelu ammatillisessa koulutuksessa Opiskelu yliopistossa opinto opas ympäristöalan 2015 Opiskelu ammatillisessa koulutuksessa Opiskelu ammattikorkeakoulutuksessa Opiskelu yliopistossa 06 30 58 ESIPUHE Ympäristöalan opinto-opas SUOMESSA YMPÄRISTÖ on ollut aina

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

loistavaa puhtautta TAMMERMATIC -PALVELUT

loistavaa puhtautta TAMMERMATIC -PALVELUT TAMMERMATIC -PALVELUT loistavaa puhtautta Käytössäsi ovat pohjoismaisiin olosuhteisiin kehitetyt tuotteet, jotka soveltuvat ympärivuotiseen käyttöön kaikissa autonpesukoneissa ja vedenkierrätysjärjestelmissä.

Lisätiedot

TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE

TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE 1. Hyvän käytännön nimeäminen ja kuvaaminen: Työpajoilla suoritettavien ammatillisten opintojen toimintamalli - Satakunta & Laitila (Puitesopimus ammatillisen opintojen suorittamisesta työpajalla) Toimintamallin

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA 29.4.2014 Suomen ympäristöopisto SYKLI / Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa SISÄLLYSLUETTELO Kestävä rakentaminen käsitteenä Kestävän rakentamisen osatekijät

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta TOIMINNAN KUVAUS: KPEDUN UUSI ORGANISAATIO LUONNOS Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta Keski-Pohjanmaan ammattiopisto/nuorten koulutuksen tulosalue Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO, Kokkola Hyvinvointikampus, Kokkola Kannuksen toimipaikka Kaustisen toimipaikka Kälviän toimipaikka Perhon toimipaikka Toholammin toimipaikka 2013 2014 Koulutus- ja opintoala

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla

3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla 3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla Osaamisen ja sivistyksen asialla Metsäalan perustutkinto 2001 KESU:t 1995-1999 ja 1999-2004 pohjana

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Edullinen ostopaikka

Edullinen ostopaikka Edullinen ostopaikka SINERVÖN KAUPPA SUODENNIEMI Rauta/maatalous [03] 517 154, 517 433 Teijo 0400-773 012, Janne 045-6512 237 sinervon.kauppa@kopteri.net Elintarvike [03] 517 157 Avoinna ma-pe 9-17.30,

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

yhteishaku 27.2. 16.3.2012 kpedu.fi hae netissä www.haenyt.fi KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ MELLERSTA ÖSTERBOTTENS UTBILDNINGSKONCERN

yhteishaku 27.2. 16.3.2012 kpedu.fi hae netissä www.haenyt.fi KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ MELLERSTA ÖSTERBOTTENS UTBILDNINGSKONCERN yhteishaku 27.2. 16.3.2012 hae netissä www.haenyt.fi kpedu.fi KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ MELLERSTA ÖSTERBOTTENS UTBILDNINGSKONCERN Ammatillinen perustutkinto Ammatilliset perustutkinnot ovat 120 opintoviikon

Lisätiedot

Edullinen ostopaikka

Edullinen ostopaikka Edullinen ostopaikka SINERVÖN KAUPPA SUODENNIEMI Rauta/maatalous [03] 517 154, 517 433 Teijo 0400-773 012, Janne 045-6512 237 sinervon.kauppa@kopteri.net Elintarvike [03] 517 157 HALITUOTE OY Metallityöt,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

2014 2015 Elämän eväät

2014 2015 Elämän eväät 2014 2015 Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Opiskelijan palveluksessa

Opiskelijan palveluksessa 1 Opiskelijan palveluksessa Ylioppilaskunnan yritystoimintaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta hoitaa liiketoimintaansa HYY Yhtymän kautta. 2 Yhtymän tehtävänä on: - tuottaa voittoa omistajalleen jotta

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

100 vuotta. Tässä on aihetta juhlaan! Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen

100 vuotta. Tässä on aihetta juhlaan! Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen 100 vuotta Insinöörikoulutusta Suomessa Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen teknillisessä opistossa. Tampereen reaalilyseon rehtori, tohtori Relander esitti vuonna 1902,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s.

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 KOTITALOUSOPETUS 20 ov s. 6 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN

Lisätiedot