POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDELLE

Transkriptio

1 1 (11) POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDELLE Asia Lausunto asioissa 01859/18/ /18/4111 Valittajat Antti ja Arja Mathlin Lausunnon antaja Siikajoen kunnanhallitus Siikajoen kunta, Siikasavontie 1 a Ruukki Siikajoen kunnanhallitus antaa ohessa lausunnon ja hallinto-oikeuden pyytämät selvitykset ja liitteet. 1 Vaatimukset Siikajoen kunnanhallitus vaatii kunnioittavasti, että hallinto-oikeus (i) (ii) ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta, koska valittajilla ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 193 :n mukaista valitusoikeutta; ja toissijaisesti hylkää valittajien valituksen. 2 Lausunto 2.1 Yleisesti asiasta Siikajoen Mastokankaan hyväksytyn tuulivoimaosayleiskaavan mukaan Siikajoen kunnan alueelle on mahdollista rakentaa kahdeksan tuulivoimalaa. Osayleiskaavan mukaan tuulivoimalat voivat olla korkeintaan 210 metriä maanpinnasta. Mastotuuli Oy on maankäyttö- ja rakennuslain ( MRL ) 171 :n mukaisissa hakemuksissaan esittänyt tuulivoimaloita rakennettavaksi 230 metrin korkuisina eli 20 metriä korkeammaksi kuin osayleiskaavassa on määrätty. Siikajoen kunnanhallitus on hyväksynyt Mastotuulen hakemukset edellä viitatun lainkohdan mukaisilla poikkeamispäätöksillään

2 2 (11) Valittajat ovat esittäneet, ettei näiden poikkeuksien hyväksyminen olisi ollut maankäyttö- ja rakennuslain mukainen. Valittaja on vedonnut väitteidensä tueksi pääosin yleisluontoisiin näkemyksiin asiasta eikä ole esittänyt konkreettista näyttöä väitteidensä tueksi. Valittajat ovat myös vedonneet useisiin sellaisiin seikkoihin, joiden paikkansa pitävyyttä ei vahvistettu, kun Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaavaa koskevia valittajien valituksia on käsitelty Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus on T 1130 antamallaan päätöksellä hylännyt samojen valittajien ko. tuulivoimaosayleiskaavaa koskevat valitukset. Siikajoen kunnanhallitus korostaakin, että tässä asiassa ei ole kyse tuulivoimaosayleiskaavan lainmukaisuudesta tai sen hyväksymiseen liittyvistä valittajien väittämistä virheistä, joihin valittaja edelleen pyrkii vetoamaan. Nämä asiat on jo ratkaistu edellä viitatulla lainvoimaisella tuomiolla KHO:ssa. Hallinto-oikeuden ratkaistavaksi tulee ainoastaan, onko Siikajoen kunnanhallitus voinut hyväksyä Mastotuulen esittämät muutokset tuulivoimaloiden korottamisesta 20 metrillä. Tähän kysymykseen liittymättömät väitteet, etenkin jo lainvoimaisella tuomiolla ratkaistut kysymykset, tulee jättää huomiotta. Siikajoen kunnanhallitus kiinnittää hallinto-oikeuden huomion ensinnäkin siihen, että valituksen tekijöillä tulee olla MRL 193 :n mukainen valitusoikeus, jotta Siikajoen kunnanhallituksen päätöksien lainmukaisuutta voidaan ylipäänsä arvioida. Siikajoen kunta katsoo seuraavassa yksityiskohtaisemmin esitetyillä perusteilla, ettei Antti ja Arja Mathlinilla ole valitusoikeutta minkään sen tekemän päätöksen osalta ja siten valitus on jätettävä tutkimatta jo tällä perusteella. Toisekseen Siikajoen kunnanhallituksen näkemyksen mukaan poikkeamislupahakemuksien hyväksymiselle on ollut olemassa MRL 171 mukaiset perusteet ja asian käsittely on ollut muullakin tavoin lainmukaista. Näin ollen valittajien valitus tulee hylätä perusteettomana, mikäli se tutkittaisiin. 2.2 Valittajilla ei ole asianosaisuuskelpoisuutta Soveltuva lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö MRL 171 mukaan kunta voi hakemuksen perusteella erityisestä syystä myöntää poikkeamisen maankäyttö- ja rakennuslaissa tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Valitusoikeus MRL 171 :n mukaisesta poikkeamispäätöksestä on MRL 193 :n mukaan seuraavilla tahoilla: 1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla; 2)

3 3 (11) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa; 3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa; 4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa; 5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa; 6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä 7) viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa Valittajien puuttuva valitusoikeus Valittajat ovat valituksessaan todenneet olevansa rajanaapureita sekä katsoneet lisäksi olevansa MRL 173 :n 2 momentin perusteella asianosaisia koskien kaikkia päätöksiä. Vastoin valittajien esittämää, Siikajoen kunnanhallitus katsoo, että valittajilla ei ole valitusoikeutta mistään Siikajoen kunnanhallituksen poikkeamispäätöksestä. Jokaista poikkeamislupapäätöstä pitää arvioida erikseen ja siten jokaisen niiden kohdalla tulee arvioida valittajan valitusoikeus erikseen, kuten alla on esitetty. Poikkeamispäätösten valitusoikeudesta säädetään edellä mainitussa MRL:n 193 :ssä. Lainkohdan mukaan esimerkiksi kunnan asukkaalla ei ole suoraan valitusoikeutta kuntalaisuuden perusteella. Lainkohdalla MRL 173 ei ole valittajien valitusoikeuden arvioinnin kannalta merkitystä. Kyseisessä pykälässä ja momentissa säädetään, että kunnan on ennen asian ratkaisemista annettava naapureille ja muille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa tilaisuus antaa muistutus asiassa. Sillä, että kunta on päättänyt kuulla valittajia asiassa, ei kuitenkaan ole otettu kantaa siihen, ovatko valittajat asianosaisia vai eivät. Kuten jäljempänä on erikseen todettu, naapuruus ei välttämättä merkitse asianosaisuutta. Vakiintuneen ratkaisukäytännön 1 mukaan ratkaisevaa MRL 193 :ssä säädetyn valitusoikeuden osalta tuulivoimaloita koskevissa asioissa on ollut: 1) mikä on alueen, kiinteistön tai muun rakennuksen etäisyys tuulivoimalasta ja 2) mikä on alueen, kiinteistön tai muun rakennuksen käyttötarkoitus. 1 Ks. esim. KHO T , KHO T 957 ja KHO T 1272/2015.

4 4 (11) Oikeuskäytännössä on arvioitu MRL 193 1) kohdan kanssa identtistä MRL 192 1) kohdan mukaista valitusoikeutta eli viereisen tai vastapäisen olevan alueen tai omistajan tai haltijan asianosaiskelpoisuutta vastaavassa tilanteessa kuin nyt. Hallinto-oikeus on katsonut ratkaisevaa olevan rakennuspaikan etäisyyden naapurikiinteistöstä ja todennut, ettei pelkkä kiinteistöjen naapuruus ole riittävä peruste valitusoikeudelle. Hallintooikeuden mukaan rakentamisen ei välttämättä voida katsoa tapahtuvan lainkohdassa tarkoitetulla viereisellä tai vastapäisellä alueella, kun rakennuspaikan käsittävä alue sijaitsee laajalla kiinteistöllä. 2 Lisäksi rakennuslupien tarkoittaman rakentamisen vaikutusten kiinteistöjen käyttöön ja rakentamiseen sekä muutoksenhakijoiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin on asiaa koskevassa oikeuskäytännössä katsottu olevan käyttötarkoitusten mukaan merkitykseltään erilaisia. Korkein hallinto-oikeus on katsonut vastaavassa tilanteessa kuin nyt, ettei 950 metrin etäisyys tuulivoimalasta asuinkäytössä olevaan rakennukseen vaikuta niin olennaisesti rakennukseen tai sen käyttämiseen, että se synnyttäisi valitusoikeuden. 3 Samassa asiassa katsottiin, että valitusoikeus oli naapurikiinteistön haltijalla, jonka metsätalouteen käytettävä kiinteistö sijaitsi alle 200 metrin päästä kyseessä olevasta tuulivoimalasta, mutta saman kiinteistön osalta valitusoikeutta ei kuitenkaan ollut enää päätöksestä, jonka tarkoittama tuulivoimala sijaitsi noin 350 metrin päässä kiinteistöstä. 4 Seuraavassa on arvioitu jokaisen poikkeamispäätöksen osalta erikseen valittajien asianosaiskelpoisuutta. Etäisyyksien havainnollistamiseksi on liitetty karttakuva (Liite 1) valittajien omistamasta kiinteistöstä ( Hautakangas II kartalla) ja tuulivoimaloiden sijainneista. Tuulivoimaloiden etäisyydet kiinteistön rajasta on esitetty seuraavassa taulukossa: Tuulivoimala Etäisyys (m) T5 278 T6 714 T T Vaasan hallintoikeuden päätös nro 14/0270/3. Korkein hallinto-oikeus ei linjannut olevansa tästä näkemyksestä eri mieltä (Muu päätös 1272/2015). 3 Ks. sama kuin edellä. 4 Ks. sama kuin edellä.

5 5 (11) T T T T ) Tuulivoimala T5 T5 sijaitsee noin 278 metrin päässä valittajien omistamalta kiinteistöltä vastakkaisella kiinteistöllä. Valittajat eivät kuitenkaan itse asu kyseisellä alueella eikä aluetta ole ylipäänsä kaavoitettu asumiskäyttöön. Siikajoen kunta katsoo, ettei tässä tapauksessa pelkkä naapuruussuhde ole riittävä peruste valitusoikeudelle, koska tuulivoimala sijaitsee yli 200 metrin päässä Hautakankaan kiinteistön rajalta. Lisäksi kyseinen alue on jo varattu valittajien hyväksynnän perusteella tuulivoimalarakentamista varten, joten ei kohtuudella voida väittää, että vastakkaisella kiinteistöllä sijaitsevan T5 korottaminen vaikuttaisi kiinteistönomistajien maankäyttöön MRL 193 :n mukaisen valitusoikeuden tuottavalla tavalla. Valittajilla ei ole valitusoikeutta Siikajoen kunnanhallituksen päätöksen 378 osalta. 2) Tuulivoimalat T6 T10 ja T13 T14 Muut tuulivoimalat eivät sijaitse valittajien kiinteistön vastakkaisella tai viereisellä kiinteistöllä. Lisäksi nämä kaikki tuulivoimalat sijaitsevat selvästi kauempana Hautakankaan tilasta kuin 350 metriä, suurin osa jopa yli kilometrin kauempana. Edellä todetuin tavoin Hautakankaan tila ei ole asuinkäytössä vaan kyseinen alue on varattu valittajien hyväksynnän perusteella tuulivoimalarakentamista varten. Näin ollen ei kohtuudella voida väittää, että T6 T10, T13 tai T14 korottaminen vaikuttaisi huomattavasti valittajien asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin MRL 193 :n mukaisen valitusoikeuden tuottavalla tavalla. Valittajilla ei ole valitusoikeutta Siikajoen kunnanhallituksen päätöksien osalta.

6 6 (11) 2.3 Siikajoen kunnanhallituksen päätösten lainmukaisuus Soveltuva lainsäädäntö MRL 171 :n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää hakemuksen perusteella poikkeamisen ko. laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Kunta ei kuitenkaan saa myöntää poikkeamista, jos se 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena ei kuitenkaan pidetä tuulivoimalan rakentamista asemakaavassa teollisuus- tai satama-alueeksi osoitetulle jo rakennetulle alueelle Poikkeamisluvan myöntämiseen on ollut erityinen syy Valittajat ovat esittäneet pääasiallisena valitusperusteenaan, ettei Siikajoen kunnalla olisi ollut MRL 171 mukaista erityistä syytä poikkeamiseen. Valittajat eivät ole kyenneet yksilöimään perusteluja väitteelleen vaan esittäneet yleisluontoisesti, ettei kunnanhallituksen esittämä syy olisi maankäytöllinen vaan kaavan perusteluja. Siikajoen kunnanhallitus katsoo päätöksissään esittämillään perusteluilla, että kaavasta poikkeamiseen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeuden osalta on ollut lain tarkoittama erityinen syy. Kuten päätöksistä käy ilmi, kunnanhallitus on todennut poikkeamislupahakemuksessa saatujen ja vaikutusten arvioinnissa tehtyjen selvitysten perusteella erityisen syyn olemassa olon. Kuten näistä selvityksistä ilmenee, erityinen syy on ollut muun muassa tuulivoimaloiden tekninen kehitys, jollaista ei ole kaavoitusvaiheessa osattu ennakoida. Tämän lisäksi poikkeaminen muun muassa päätöksissä esitetyllä tavalla edistää kaavan toteutumista. Oikeuskirjallisuuden mukaan lainkohdan tarkoittamat erityiset syyt saattavat liittyä esimerkiksi poikkeuksen kohteena olevan kiellon, määräyksen tai rajoituksen yleisyyteen, vanhentuneisuuteen tai poikkeamisen vähäiseen merkitykseen taikka rakennushankkeen kohteen tai laadun erityisiin ominaisuuksiin. 5 Siikajoen kunnanhallituksen päätöksen mukaiset erityiset syyt liittyvätkin kaavamääräysten osittaiseen vanhentuneisuuteen, vähäiseen merkitykseen sekä nyt käsillä olevan hankkeen erityisiin ominaisuuksiin. 5 Ks. Hallberg, Haapanala, Kolkonen, Ranta & Reinikainen (2015): Maankäyttö- ja rakennuslaki. Sähköinen versio, luku 23 Poikkeaminen.

7 7 (11) MRL momentin tarkoittamia esteitä ei ole ollut olemassa Valittajat ovat edelleen väittäneet, että poikkeamiseen olisi ollut MRL momentin tarkoittamia ehdottomia esteitä. Ensinnäkin, valittajien mukaan poikkeamispäätös aiheuttaa haittaa MRL momentin 1) kohdan tarkoittamalla tavalla alueiden muulle järjestämiselle. Valittajat ovat perustelleet näkemystään muun muassa sillä, että Mastokankaan alueen rakentaminen vaikuttaa voimakkaimmin Raahen kunnan puolen asukkaiden elämään, koska entistä näkyvämpi tuulivoimarakentaminen laskee kiinteistöjen arvoa ja rajoittaa muuta rakentamista. Nämäkään väitteet eivät ole yksilöityjä, nimenomaan nyt kyseessä olevien tuulivoimaloiden korottamiseen liittyviä vaan pääosin yleisluontoisia, tuulivoimarakentamiseen yleisellä tasolla liittyviä. Valittajat eivät ole myöskään esittäneet konkreettisia todisteita väitteidensä tueksi. Oikeuskirjallisuuden mukaan MRL momentin 1) kohta tarkoittaa käytännössä, ettei poikkeamispäätöksin ei voida sallia sellaista rakentamista, jota ei voitaisi osoittaa kaavassakaan. Käytännössä siis poikkeamispäätöksen perusteella ei voida rakentaa rakentamiseen soveltumattomia tai huonosti soveltuvia alueita. 6 Siikajoen kunta toteaa poikkeamispäätöksissään esittämin tavoin, että tuulivoimaloiden korottaminen toteuttaa sitä rakentamista, jota kaavassakin on alueelle osoitettu eli tuulivoimarakentamista. Voimaloita ei ole tarkoitus siirtää niille suunnitellusta paikasta vaan ainoastaan korottaa 20 metriä, mikä merkitsee vähäistä muutosta sille rakentamiselle, jota kaavan tarkoittamalla alueella jo tapahtuu. Toisekseen valittajat ovat väittäneet, että poikkeaminen aiheuttaisi MRL momentin 3) kohdan tarkoittamalla tavalla merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Valittajien mukaan tehtävät korotukset aiheuttavat ketjureaktion, jonka ympäristövaikutukset voivat muodostua ennalta arvaamattomiksi. Näitä väitteitään valittajat ovat perustelleet yksittäisillä ELY-keskuksen kokonaisuudesta irrotetuilla, yleisillä toteamuksilla tuulivoimarakentamisesta. Valittajat eivät ole kyenneet perustelemaan väitteitään merkittävästä ympäristö- tai muusta haitasta muulla tavalla. Nämäkin väitteet ovat perusteettomia ja vailla todellisuuspohjaa. Siikajoen kunnanhallitus on perustanut päätöksensä muun muassa sille toimitettuihin Mastokankaan 6 Hallberg, Haapanala, Kolkonen, Ranta & Reinikainen (2015): Maankäyttö- ja rakennuslaki. Sähköinen versio, luku 23 Poikkeaminen.

8 8 (11) tuulivoimapuiston vaikutusarvioinnin täydennyksiin, jossa korkeamman voimalan vaikutuksia on verrattu osayleiskaavan mukaiseen ratkaisuun. Päätöksissä todetuin tavoin voimaloiden korottaminen ei aiheuta lain tarkoittamia merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia vaan muutokset on katsottu vähäisiksi. Kunta huomauttaa lisäksi, ettei ELY-keskus ole ottanut valittajien esittämällä tavalla kielteistä kantaa poikkeamisluvan myöntämiselle. Se on ainoastaan yleisellä tasolla todennut, että YVA-menettelyjen tarvetta pitäisi arvioida uudestaan, kun muuttuneita hankkeita on useampi. ELY-keskus on nimenomaan esittänyt lausunnossaan nyt käsillä olevan Mastokankaan tuulivoimaloita koskevan korotuksen osalta, että vaikutusarviointien päivitykset voidaan katsoa riittävän asianmukaisiksi ja niiden perusteella voidaan arvioida sekä korotettujen voimaloiden vaikutuksia että yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa. Siikajoen kunnanhallitus korostaa, että Mastonkankaan tuulivoimaloiden korotusta koskeva vaikutusten arviointi on sisältänyt yhteisvaikutusten arviointia muiden hankkeiden kanssa lain vaatimalla tavalla ja kuten se on ollut mahdollista arviointia suorittaessa. Vastoin valittajien esittämää, kunnanhallituskin on siten saamiin tietoihin pohjautuen ottanut päätöksenteossaan huomioon myös hankkeiden yhteisvaikutukset ja selvittänyt niitäkin riittävällä tavalla. Valittajat ovat edelleen vedonneet rakennusvalvonnan asiasta antamaan lausuntoon, jossa on todettu, että korotukset tulisi ensisijaisesti tutkia kaavoituksella. Rakennusvalvonta on perustellut näkemystään pääosin vain sillä, että kaavoitukseen liittyy poikkeamispäätöstä laajempi kuulemismenettely. Rakennusvalvontakaan ei kuitenkaan ole esittänyt, että poikkeamiselle olisi olemassa MRL momentin tarkoittamia esteitä. Kunnanhallitus toteaa, että kaavoituksella ohjataan tuulivoimarakentaminen alueille, jossa sen aiheuttama haitta on mahdollisimman vähäinen. Mastokankaan alue on lainvoimaisessa osayleiskaavassa määritelty tuulivoima-alueeksi, jollaisella ehdotetut muutokset on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Yleiskaavojen muuttaminen, laatiminen ja poikkeaminen on kunnan päätösvallassa. Siikajoen kunnanhallitus ei ole saamiensa selvitysten perusteella havainnut tuulivoimaloiden korottamisessa mitään sellaista, mikä vaatisi asian ratkaisemisen kaavalla. Myös MRL:n esityöt korostavat kaavoja koskevan sääntelyn joustavuutta ja kaavoitus sinänsä on tarkoitus laatia mahdollisimman joustavaksi, jotta poikkeamistarve olisi vähäisempi. 7 Niin ikään MRL momentin 7 HE 101/1998 vp., s. 114.

9 9 (11) mukaiset poikkeamisen edellytykset ovat joustavia 8 tilanteessa kaavoituksen vaihtoehtona. ja tarpeen nyt käsillä olevassa Valittajat ovat esittäneet, että poikkeamispäätöstä rasittaisi vakava virhe, koska kunnanhallitus ei väitetysti olisi huomioinut edellä viitattuja ELY-keskuksen tai rakennusvalvonnan kannanottoja. Kunnanhallitus on kuitenkin ottanut huomioon ELYkeskuksen, rakennusvalvonnan sekä muut saamansa lausunnot. Siikajoen kunnassa on järjestetty asian edellyttämällä tavalla kuuleminen MRL 173 ja MRA 86 mukaisesti. Ennen kokonaisharkintaa asiaankuuluvilta viranomaisilta, joihin lukeutuu Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus, ja muilta tahoilta, muun muassa Pohjois-Pohjanmaan Liitto, Siikajoen kunta, Elenia Oy, Fingrid Oy, on pyydetty lausunto. Myös Siikajoen Ympäristösihteeri on antanut asiassa lausunnon. Se, ettei Siikajoen kunnanhallitus ole käsitellyt jokaista saamaansa lausuntoa päätöksessään, ei tee siitä lainvastaista MRL 193 :n nojalla. Edelleen valittajat ovat virheellisesti vedonneet siihen, että Mastokankaan korotettujen voimaloiden melumallinnuksessa olisi puutteita. Nämä valittajien väitteet melumallinnuksen puutteellisuudesta ovat pääosin samoja kuin ne ovat esittäneet jo käsiteltäessä tuulivoimaloiden melumallinnusta Mastokankaan kaavaa koskevassa asiassa, muun muassa epävarmuuskertoimien lisäämisestä, valmistajan ilmoittamien takuuarvojen käytöstä sekä sykinnän arvioinnista. Tällöin korkein hallintooikeus päätyi ratkaisussaan hallinto-oikeuden kanssa samalle kannalle ja katsoi, että melumallinnus on suoritettu lainmukaisella, riittävällä tavalla. Toisin sanoen korkein hallinto-oikeus ei vahvistanut valittajien esittämiä näkemyksiä melumallinnuksen puutteellisuudesta. Melumallinnus on tässäkin asiassa suoritettu oikeuden vahvistamin tavoin riittävästi, voimassa olevien viranomaisohjeiden mukaisesti. Siikajoen kunnan saamien tietojen mukaan myös melumallinnuksessa on huomioitu ympäristön muut tuulivoimapuistot ja -hankkeet. Valittajien viittaama Ympäristöministeriön ohje ei edellytä huomioimaan muita melulähteitä kuin tuulivoimalat tuulivoimaloiden melumallinnusta tehtäessä. Valittajien sisämelun mallinnusta koskevien väitteiden osalta todetaan, että mallinnuksessa on otettu riittävällä tavalla huomioon kaikki lain mukaan huomioitavat standardit ja muut seikat. Melumallinnuksen mukaan melupäästön ohjearvot eivät ylity asuin- tai lomarakennusten kohdalla. 8 HE 108/2018 vp. 10 ja 12.

10 10 (11) Valittajat ovat niin ikään väittäneet, että tuulivoimaloiden rakennuttajan käyttämän asiantuntijan, FCG:n havainnekuvat ovat suttuiset ja harhaanjohtavat. Valittajien mukaan maisemakuvat olisi tehty vanhentuneiden ohjeiden pohjalta. Valittajat eivät ole kuitenkaan yksilöineet, minkä velvoittavan lainsäädännön vastaisia nämä havainnekuvat ovat. Siikajoen kunnanhallitus toteaa, että sen saamien selvitysten mukaan korotettujen voimaloiden maisema- tai luonnonympäristövaikutukset eivät eroa merkittävästi Mastokankaan lainvoimaisen osayleiskaavan mukaisista vaikutuksista. FCG:ltä saatujen tietojen perusteella selvityksessä korotetut voimalat on mallinnettu samoihin kuviin, mitä on käytetty hankkeen YVA- ja kaavavaiheessa. Tällä tavoin korotuksen aiheuttamaa muutosta maisemassa on voitu vertailla todenmukaisemmin suhteessa osayleiskaavan aikaiseen arviointiin. Nämä muutokset on arvioitu vähäisiksi. Valokuvasovitteiden ohella on laadittu tuulivoimapuistoista myös ns. ZVI-analyysi, joka lisäksi antaa riittävän mielikuvan voimaloiden näkymisestä avoimessa maisemassa. On luonnollista, ettei valokuva koskaan täysin vastaa silmää ja että valokuva väkisin jonkin verran pienentää vaikutuksen suuruutta. Tästä huolimatta voimaloita ei voida mallintaa kuviin vääristellen tai kokoa kasvattaen, vaan ne sijoitetaan kuviin maastomallin avulla oikeaan paikkaansa ja oikean kokoisina, jolloin ne näkyvät kuvissa oikeassa suhteessa ympäröivään maisemaan. Maisemavaikutukset on Siikajoen kunnanhallituksen mielestä riittävällä tavalla arvioitu eikä vaikutuksia ole pidettävä merkittävinä. Siikajoen kunnanhallitus katsoo päätöksissään todetuin tavoin, ettei poikkeamispäätöksien tekemiselle ole ollut MRL momentin tarkoittamia esteitä Valittajien muut väitteet Edellä esitettyjen väitteiden lisäksi valittajat ovat esittäneet lukuisia muita yleisluonteisia väitteitä, joilla ei ole tämän asian käsittelyn kannalta merkitystä. Esimerkiksi valittajien esteellisyysväitteet koskien Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaavan hyväksymistä eivät vaikuta sen arviointiin, onko Siikajoen kunnanhallitus voinut myöntää poikkeuksen kaavaan MRL 171 :n perusteella. 3 Lopuksi Edellä todetuin perustein Siikajoen kunta katsoo, että valitus tulee ensisijaisesti jättää käsittelemättä puuttuvan asianosaiskelpoisuuden perusteella. Edelleen Siikajoen kunta toteaa, että valitus on perusteeton ja näin ollen tulee joka tapauksessa hylätä.

11 11 (11) Siikajoella SIIKAJOEN KUNTA Kauko Lehto Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pertti Severinkangas Kunnanjohtaja Krista Kustula Hallinto- ja talouspäällikkö