VARSINAIS-SUOMEN LIITTO ALUSTAVA TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMALUONNOS

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus Oheismateriaali ALUSTAVA TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMALUONNOS

2 2 Varsinais-Suomen liiton talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku Puh. (02) Fax. (02)

3 3 SISÄLTÖ MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS...5 LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT LIITON TOIMINNAN PERUSTEET TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET TOIMINNALLISET TAVOITTEET LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO ALUEKEHITTÄMINEN MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU HENKILÖSTÖ TALOUDEN TUNNUSLUVUT KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA...28 LIITE 1. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET LIITE 2. MAKSUOSUUKSIEN KEHITYS LIITE 3. MAKSUOSUUKSIEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA

4 4

5 5 MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS Toimintaympäristö Suomalainen elinkeinoelämä on vakavassa murroksessa, kilpailukykymme on heikentynyt nopeasti, minkä seurauksena on ollut irtisanomisten ja toimintojen alasajon aalto. Varsinais-Suomen suurimmat tappiot on koettu Microsoftin Salon ja Sandvikin Turun tehtaiden lopettamispäätösten myötä. Onneksi maakunnassa on myös toisen suuntaista taloudellista kehitystä. Turun telakan uusi omistaja Meyer Turku Oy on lyhyessä ajassa julistanut kokonaisen sarjan hyviä uutisia uusien laivatilausten muodossa. Yritysten vaikeuksien myötä Varsinais-Suomen työttömyysluvut ovat synkentyneet nopeasti. Kesäkuun lopussa maakunnan työttömyysprosentti oli 14,0 (Pirkanmaa 15,7 ja Pohjois-Pohjanmaa 16,4), Turun 18,1 (Tampere 19,0 ja Oulu 18,7). Varsinais-Suomen paras työllisyystilanne on Laitilassa, työttömiä on vain 6,6 %. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelma on tehty hyvin haastavissa olosuhteissa. Ohjelma painottaa yrittäjyyden vahvistamista, strategisiin painopisteisiin panostamista ja julkisen talouden säästöjä yhdistettynä rakenteellisiin uudistuksiin. Toisin kuin edellisen hallituksen ohjelma, se sisältää monia tärkeitä maakuntien asemaa muuttavia ja vahvistavia elementtejä. Sosiaali-ja terveyspalveluiden osalta todetaan, että hallitus valmistelee SOTE-ratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Itsehallintoalueiden maksimääräksi on kirjattu 19, mikä on nykyisten maakuntien lukumäärä. Pääjohtaja Tuomas Pöystin asiantuntijaryhmä esittää, että itsehallintoalueita olisi Oli alueiden määrä mikä tahansa, Varsinais-Suomen aseman voi arvioida vahvaksi, koska yliopistollinen keskussairaala sijaitsee Turussa. Aluehallinnosta hallitusohjelma toteaa, että sitä yksinkertaistetaan. Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille, siis samoille alueille, joiden varaan SOTEuudistus toteutetaan. Itsehallinto-käsitteen sisältöä ei hallitusohjelma määritä, mutta ainakin se tarkoittaa nykyisestä poiketen hallintoa, jota johtaa vaaleilla valittu valtuusto. Pöystin asiantuntijaryhmä esittää, että maakuntien liittojen tehtävät siirtyisivät itsehallintoalueille vuoden 2019 aikana ja tulisivat voimaan Tämä merkitsisi nykyisen kaltaisten maakuntien liittojen lakkautumista. Poliittista hyväksyntää ei Pöystin työryhmän ehdotuksilla ainakaan vielä ole, joten hankkeen etenemistahtia on vaikea arvioida. Maakunnan liiton yksi tärkeä tehtävä on maakuntakaavoitus. Myös siihen työhön hallitusohjelma tuo suuren muutoksen. Maakuntakaavoja ei ohjelman mukaan enää alistettaisi ympäristöministeriölle, päätösvalta on yksin liiton luottamuselimillä. Muutos on merkittävä, liiton valta, mutta myös vastuu kasvaa. Virasto Varsinais-Suomen liiton talous on hyvässä kunnossa. Haastavista ajoista huolimatta tilinpäätös on pysynyt ylijäämäisenä. Mutta kun kuntien maksuosuudet liitolle eivät kasva ollenkaan lähivuosina, on virastossa kyettävä uudenlaiseen ajatteluun: osaamisryhmien (aluekehitys, maankäyttö ja edunvalvonta) välisiä henkisiä raja-aitoja on pystyttävä edelleen madaltamaan ja työntekijöiden toimenkuvia joustavoittamaan. Realiteetti on, että lähitulevaisuudessa viraston on kyettävä nykyistä parempiin suorituksiin tätä hetkeä pienemmällä henkilökuntamäärällä. Liitossa aloitetaankin jo kuluvana syksynä sisäinen kehitystyö, jonka tärkeimpänä tavoitteena on toiminnan sisäisen ja ulkoisen yhteistyön parantaminen, työpaikkahengen ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen ja toiminnan keskittyminen korostetusti tärkeisiin asioihin. Liitto on kuntayhtymä, Varsinais-Suomen kuntien omistama yhteisö. Se tarkoittaa toimintakulttuurissa sitä, että liitolla ei voi olla kunnista irti olevaa itsenäistä roolia, vaan kaikki toiminta keskittyy omistajien palvelemiseen. Liikaa ei voi korostaa toimiston ja kuntien välisen vuoropuhelun ja yhteistyön tärkeyttä. Tämä näkökulma täytyy tartuttaa erityisesti liiton uusiin työntekijöihin alusta alkaen.

6 6 Viraston on kyettävä tarkastelemaan myös pitkän aikajakson kuluessa muotoutuneita työtapoja kriittisesti. Se mikä oli hyvä tapa toimia viisitoista vuotta sitten, ei välttämättä ole enää tätä päivää. Kuluvana syksynä ja tulevana budjettivuotena käynnistetäänkin uusia toimintamuotoja. Sellaisia ovat mm. Varsinais-Suomen edunvalvontapäivä, vaikuttajakoulu, ministeriyhteistyö jne. Turussa Kari Häkämies maakuntajohtaja

7 7 LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Det finländska näringslivet befinner sig i en allvarlig brytningstid, vår konkurrenskraft har snabbt försämrats, och följden har varit en våg av uppsägningar och nedkörning av verksamheter. De största förlusterna i Egentliga Finland har man upplevt med besluten om nedläggningen av Microsofts fabriker i Salo och Sandvikens Åbofabriker. Till all lycka finns det även en ekonomisk utveckling i annan riktning i landskapet. Den nya ägaren till Åbovarvet, Meyer Turku Oy, har inom en kort tid offentliggjort en hel serie goda nyheter i form av nya fartygsbeställningar. I takt med företagens svårigheter har arbetslöshetssiffrorna för Egentliga Finland snabbt blivit dystrare. I slutet av juni var arbetslöshetsprocenten 14,0 (Birkaland 15,7 och Nordösterbotten 16,4), Åbo 18,1 (Tammerfors 19,0 och Uleåborg 18,7). Det bästa sysselsättningsläget i Egentliga Finland har Letala, endast 6,6 % är arbetslösa. Statsminister Juha Sipiläs regeringsprogram har gjorts upp i utmanande förhållanden. Programmet betonar en förstärkning av företagsamhet, en satsning på strategiska tyngdpunkter och inbesparingar i den offentliga ekonomin i kombination med strukturella reformer. I motsats till/stick i stäv med den föregående regeringens program innehåller det många viktiga element som förändrar och förstärker landskapens ställning. För social- och hälsovårdstjänsternas del konstateras det att regeringen bereder avgörandet om social- och hälsovårdsservicen, det s.k. SOTE-avgörandet, utifrån större självstyrelseområden än en kommun. Som maximiantalet för självstyrelseområdena har man definierat 19, vilket är de nuvarande landskapens antal. Generaldirektör Tuomas Pöystis expertgrupp framför att självstyrelseområdena ska vara Områdenas antal må vara vilket som helst, Egentliga Finlands ställning kan bedömas som stark, eftersom universitetscentralsjukhuset ligger i Åbo. Om regionalförvaltningen konstaterar regeringsprogrammet att det ska göras enklare. Lösningen är i första hand att centralisera verksamheterna i fråga om uppgifter och befogenhet till tydliga självstyrelseområden, alltså till samma områden, som SOTE-reformen bygger på. Innehållet i begreppet självstyrelse definieras inte av regeringsprogrammet, men åtminstone avser det med avvikelse från det nuvarande en förvaltning, som leds av ett fullmäktige utsett genom val. Pöystis expertgrupp föreslår att uppgifterna för landskapens förbund skulle överföras till självstyrelseområdena under år 2019 och träda i kraft Detta skulle innebära en nedläggning av landskapens förbund i nuvarande form. Något politiskt godkännande för Pöystis arbetsgrupps förslag finns ännu inte och därför är det svårt att uppskatta hur projektet framskrider. En av de viktigaste uppgifterna för landskapets förbund är landskapsplanläggningen. Även i det arbetet för regeringsprogrammet fram en stor förändring. Landskapsplanerna ska enligt programmet inte längre underställas miljöministeriet, förbundets förtroendeorgan ska ensamma ha beslutanderätten. Förändringen är betydande - förbundets makt, men även ansvar ökar. Ämbetsverket Egentliga Finlands förbunds ekonomi är i gott skick. Trots de utmanande tiderna har bokslutet visat ett överskott. Men då kommunernas avgiftsandelar till förbundet inte alls ökar de närmaste åren, måste ämbetsverket ha förmåga att tänka om: de mentala barriärerna mellan kompetensgrupperna (regional utveckling, markanvändning och intressebevakning) måste kunna sänkas och de anställdas befattningsbeskrivningar göras mera flexibla. Det är en realitet att ämbetsverket inom den närmaste framtiden ska ha förmåga till bättre prestationer med ett mindre antal personal än i detta nu. Inom förbundet inleds i själva verket redan denna höst ett internt ut-

8 8 vecklingsarbete, vars viktigaste mål är att förbättra det interna och externa samarbetet i verksamheten, att förstärka arbetsplatsandan och samhörigheten och att accentuerat koncentrera verksamheten på de viktigaste sakerna. Förbundet är en samkommun, ett samfund som ägs av Egentliga Finlands kommuner. I verksamhetskulturen innebär det att förbundet inte kan ha en självständig roll, som är fristående från kommunerna, utan all verksamhet är koncentrerad på att tjäna ägarna. Man kan inte nog betona dialogen mellan ämbetsverket och kommunerna och vikten av samarbete. Denna aspekt måste befästas speciellt hos förbundets nya arbetstagare från första början. Ämbetsverket måste även under en lång tidsperiod kunna granska de invanda arbetssätten kritiskt. Det som var ett bra sätt att verka för femton år sedan, är inte nödvändigtvis det längre i dag. Under denna höst och det kommande budgetåret inleds de facto nya verksamhetsformer. Sådana är bl.a. Egentliga Finlands intressebevakningsdag, en skola för opinionsbildare, ministersamarbete etc. Åbo Kari Häkämies landskapsdirektör

9 9 1. LIITON TOIMINNAN PERUSTEET 1.1 TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT Toiminta-ajatus Kehitämme kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen laatu on Suomen parasta. Ohjaamme ja tuemme aktiivisesti alueemme toimijoita kohti maakunnan yhteisesti sovittuja päämääriä ja kokonaisetua demokraattiseen päätöksentekoon tukeutuen. Edistämme kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa sekä maakuntien välistä yhteistoimintaa. Olemme tunnustettu toimija koko Itämeren alueella. Avaintehtävät Varsinais-Suomen liitto on 27 jäsenkunnan muodostama lakisääteinen kuntayhtymä, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislainsäädännön mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä ja edunvalvonnasta. Varsinais-Suomen liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa; osallistuu kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimiseen ja toimeenpanoon yhdessä alueen muiden toimijoiden ja keskushallinnon kanssa laissa; edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maa kunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa; hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta vastaa alueellisten maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessista sekä laajaalaisten vesi ja jätehuoltoa sekä luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien maakunnallisten suunnitelmien laadinnasta sekä hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät. Vuonna 2006 liitto otti sisäasiainministeriön toimeksiannosta hoitaakseen Central Baltic Interreg IV A -ohjelman hallinto- ja todentamis- ja tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen Varsinais- Suomen liitto hoitaa myös uuden ohjelmakauden Central Baltic ohjelman hallinnoinnin jäsenvaltioiden (Suomi, ml. Ahvenanmaa Ruotsi, Viro ja Latvia) toimeksiannosta. Tämän uuden ohjelman toimeenpanossa liitto hoitaa sekä hallinto- että tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen Valonian (Varsinais-Suomen kuntien kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) toiminnot siirrettiin vuoden 2015 alusta Turun kaupungilta Varsinais-Suomen liiton yhteyteen (mh ). Vuonna

10 Varsinais-Suomen kunnat lukuun ottamatta Salon kaupunkia osallistuvat Valonian perustoimintojen rahoitukseen 45 senttiä/asukas. Sopimus jatkuu vuoteen Suurin osa Valonian toimintojen rahoituksesta kerätään hankerahoituksella. Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat alueiden kehittämislainsäädännön mukaisen yhteistoiminta-alueen. Yhteistoimintasopimuksen (mh ) mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Maakuntaohjelmien ja niiden toimeenpanosuunnitelmien yhteiset, ylimaakunnalliset strategiset osat muodostavat pohjan tulosohjausprosessissa keskushallinnon kanssa. Liitto osallistuu elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) strategiasopimusten laadintaan ja vuosittaisia neuvotteluja käydään myös aluehallintoviranomaisen (AVI) kanssa. Sipilän hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Sote-alueita tulevat johtamaan vaaleilla valitut valtuustot. Aluehallinnon uudistuksesta on kirjattu, että valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jossa ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille 1.2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT Varsinais-Suomen maakuntastrategia on hyväksytty maakuntavaltuustossa mv Se sisältää maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman Maakuntastrategian visio on: VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON PARASTA. MENESTYVÄÄ JA HYVINVOIVAA MAAKUN- TAA RAKENNETAAN YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA Kumppanuudella tarkoitetaan tässä ajattelutapaa, jossa yhteinen päämäärä nähdään tärkeämpänä kuin yksittäinen hyöty. Varsinais-Suomen jokaisella alueella ja toimijalla on oma identiteettinsä ja merkityksellinen roolinsa osana kokonaisuutta. Lopulta merkitystä on vahvuuksien ja ominaispiirteiden kehittämisellä, ei henkisillä ja maantieteellisillä rajoilla. Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelman läpileikkaavana teemana on alueen toimijoiden kumppanuus ja yhdessä tekeminen. Suunnitelman neljä kärkiteemaa edustavat kumppanuus-yhteistyöajattelua laajasti. 1. Vastuullisuus Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt 2. Yhteistyötaidot Yhdessä rajat ylittäen 3. Saavutettavuus Lähestyttävä Itämeren portti 4. Resurssiviisaus Innovoivaa edelläkävijyyttä

11 11 Maakuntaohjelman päätoimenpide on kumppanuusfoorumi Kumppanuusfoorumi sisältää työpajoja, verkkopalveluja, laajenevia verkostoja ja kehittämistiimejä, tietoa, toimijoita ja innostuneita ihmisiä. tarjoaa keinoja koota ja hallita sirpaloitunutta tietoa. tarjoaa kohtaamispaikan hankkeiden ideoijille, jotka etsivät kumppaneita ja toteuttajia. auttaa integroimaan maakunnan opiskelijoista muodostuvan suuren resurssin ja antaa mahdollisuuden siirtyä työelämään entistä joustavammin ja tehokkaammin. auttaa koordinoimaan, hahmottamaan kokonaisuuden ja luomaan näkemyksiä. Maakuntaohjelmassa on esitetty 25 muuta toimenpidettä, jotka on liitetty edellä mainittuihin kärkiteemoihin. Vuonna 2016 aloitetaan maakuntastrategiatyö vuosille Ennakointi- ja tulevaisuustyön merkitystä vahvistetaan strategian valmistelussa ja toteutuksessa.

12 12 2. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Kuntalain (410/2015) 110 mukaan Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 20 mukaan: Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Maakuntahallitus käsittelee alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen sekä varaa jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Kuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa ja viedään maakuntavaltuuston päätettäväksi. Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea käsitteli talousarvion ja -suunnitelmaluonnoksen Kuntajohdolle selostetaan lokakuussa talousarvion ja -suunnitelman keskeinen sisältö. Jäsenkuntien maksuosuustuloarvion perusteena ovat tilikauden määrärahat ja tuloarviot. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 24 mukaan se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tuottojen lisäksi tarvitaan kulujen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät edellisenä varainhoitovuotena toimitetussa verotuksessa jäsenkunnissa määrättyjen veromäärien suhteessa. Veromäärien vertailuluku lasketaan jakamalla talousarviovuoden 1. tammikuuta laskentatilanteen mukainen kunnallisveron ja yhteisöveron kuntaosuuden yhteenlaskettu tuotto kunnallisveroprosentilla. Maksuosuuksien määräytymisen laskentataulukko vuodelta 2015 on liitteenä 3. Tilikauden tunnusluvu0t Talousarviossa 2016 jäsenkuntien maksuosuudet ovat euroa, joka euromäärä on sama kuin talousarvioiden 2014 ja 2015 maksuosuustuloarvio. Vuosien , 2012 ja 2014 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2016 voidaan tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti ( euroa). Alijäämä suunnitellaan katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä.

13 13 Vuosien taloussuunnitelmissa määrärahat ja tuloarviot perustuvat kuntien maksuosuuksien kasvuun siten, että vuonna 2016 kasvuprosentti on 1 % ja vuonna 2017 kasvuprosentti on 1 %. Tilikauden tuloksen osalta tavoitteena on molempina vuosina nolla euroa. Talousarvion 2016 investointiosaan on varattu euron määräraha, joka käytetään kalustehankintoihin ja tietojärjestelmien kehittämiseen. TULOSLASKELMAN KESKEISET TUNNUSLUVUT TA 2016 TA 2015 TS 2017 TS 2018 TULOSLASKELMA _Toimintatuotot _Toimintakulut TOIMINTAKATE VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS TA = talousarvio, TP= tilinpäätös, TS= taloussuunnitelma Talousarvion 2016 toimintatuottojen ja toimintakulujen vähentyminen vuoteen 2015 verrattuna johtuu siitä, että vuonna 2015 toteutetaan teknisten tukien rahoituksilla sekä vanhaa Central Baltic Interreg IV A -ohjelmaa että uutta Central Baltic ohjelmaa. Vuonna 2016 vanhan ohjelman tekninen tuki poistuu ja ohjelma päätetään. Talousarvion 2015 toteutumavertailun ajalta perusteella talousarvio 2015 toteutuu arvion mukaisesti. Toimintatuotot toimialoittain TA 2016 VALONIA TOIMINNOT 11 % HANKKEET 7 % CENTRAL BALTIC OHJELMAT 27 % KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA 55 %

14 14 Talousarvion vastuualueet MAAKUNTAJOHTAJA Aluekehittäminen Edunvalvonta ja kuntapalvelut Maankäyttö ja ympäristö Yhteiset toiminnot ja hallinto Central Baltic -ohjelma Valonia toiminnot Hanketoiminta Yhtenäisvirasto on hallinnollisesti jaettu neljään osaamisryhmään: 1) aluekehittäminen, 2) edunvalvonta ja kuntapalvelu, 3) maankäyttö ja ympäristö sekä 4) yhteiset toiminnot ja hallinto. Central Baltic -ohjelmien hallinnointi on osa aluekehittämisen osaamisryhmää, mutta ko. toiminta rahoitetaan ulkopuolisella, teknisen tuen rahoituksella. Hallinnointi jatkuu vuoteen Valonian toiminnot ovat osa maankäytön ja ympäristön osaamisryhmää. Valonian kustannuspaikat ovat omakatteisia (mh ) ja perustoiminta rahoitetaan erillisellä kuntarahoituksella (45 senttiä asukas). Osaamisryhmien johtajat ovat vastuualueidensa tilivelvollisia. Yhtenäisvirastomallin mukaisesti virastossa toimii useita osaamisryhmärajat ylittäviä teemakohtaisia asiantuntijaryhmiä. Hanketoiminnan tilivastuut määrätään maakuntahallituksen tekemän käynnistämispäätöksen yhteydessä. Viraston organisaatiorakenteeseen ei ole suunniteltu olennaisia muutoksia vuodelle 2016.

15 15 3. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 3.1 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO JÄSENKUNNAT (27) EDUSTAJAINKOKOUS MAAKUNTAVALTUUSTO (101) TARKASTUSLAUTAKUNTA (4) MAAKUNTAHALLITUS (19) Hankerahoitusjaosto (7) Maankäyttojaosto (7) Saaristotoimikunta (16) Kulttuuritoimikunta (11) Kielellisten palvelujen toimikunta (6) Valintatoimikunta (6) Kaaviossa ovat luottamushenkilöhallinnon keskeiset toimielimet vuonna Suluissa ovat toimielimen jäsenten lukumäärät. Toimielimien asiakirjat ovat nähtävillä osoitteessa Luottamushenkilöhallinnon organisaatiorakenteeseen ei ole suunniteltu muutoksia vuodelle Toiminta-ajatus Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenkilötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi. Luottamustoimielimet Edustajainkokous Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin. Sen tehtävänä valtuustokauden alussa valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Seuraava edustajainkokous kokoontuu vuonna Maakuntavaltuusto Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto kokoontuu toimintavuoden aikana 2 kertaa. Kesäkuussa asialistalla ovat tilinpäätösasiat ja muut ajankohtaiset asiat sekä joulukuussa talousarvio ja muut ajankohtaiset asiat. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta työskentelee laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastavat vuoden 2016 toukokuun loppuun mennessä toimintavuoden 2015 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden sekä antavat valtuustolle tarkastuslautakunnan osalta arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen osalta tilintarkastuskertomuksen.

16 16 Maakuntahallitus Kuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelin, maakuntahallitus kokoontuu toimintavuoden aikana kertaa. Maakuntahallitus seuraa ja ohjaa maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päättää maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Hallitus toimii liiton edunvalvojana ja edustaa liittoa ulospäin. Muut luottamustoimielimet Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa vuonna 2013 asetetuissa jaostoissa ja toimikunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto, valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta, yhteistyökomitea sekä kielellisten palvelujen toimikunta. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Luottamushenkilöhallinnolle asetettuja tavoitteita demokraattisesta päätöksenteosta ja liiton toiminnan ohjauksesta seurataan saadun palautteen perusteella. Vastuualueen tilivelvollinen on hallintojohtaja Markku Roto.

17 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Toiminta-ajatus Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atk-palveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. Erityisinä vastuualueina ovat maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen esityslistat ja pöytäkirjat sekä liiton talouteen liittyvät suunnittelu ja seurantatehtävät. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Henkilöstösuunnitelman toteuttaminen sekä työympäristön ja siihen liittyvien tekniikkojen ja tietojärjestelmien riittävän korkean tason ylläpito Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin. Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopisteitä ovat: 1) työtehtävät ja toimintamallit, 2) tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 3) työyhteisötaidot, 4) terveydellinen toimintakyky ja 5) sisäinen viestintä. Ylläpidetään työympäristön ja siihen liittyvän tekniikan taso riittävän korkealla tehokkaan ja innostavan työilmapiirin luomiseksi. Seurataan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työympäristön tilaa ja puututaan välittömästi havaittuihin epäkohtiin Kehittämiskeskustelujen yhteenveto muodostaa kokonaiskuvan henkilöstö-politiikan onnistumisista ja kehittämistarpeista. Keskeiset seurantaindikaattorit raportoidaan henkilöstökertomuksessa. Työympäristön ylläpidossa mittareina ovat ergonomiatarkastusten suositusten toteuttaminen ja työterveyshuollon raportit. Riskien hallinnan, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettelytapojen kehittäminen Toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksien seuranta ja hankintojen kilpailuttaminen Uuden kuntalain edellyttämät toimenpiteet Ylläpidetään riskienhallinnan tietojärjestelmää ja kehitetään sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettelytapoja. Toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksia seurataan ajantasaisesti sekä pidetään kilpailuttamisten ja sopimusjärjestelyjen avulla kustannukset kurissa. Ylläpidetään ja kehitetään asianhallinnan, henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tietojärjestelmiä siten, että hallinto- ja tukitoiminnoissa saavutetaan riittävä laatu ja kustannustehokkuus. Kuntalain (2015) muutokset edellyttävät mm. perussopimuksen ja hallintosäännön muutoksia. Seurannan mittareina ovat sidosryhmiltä saadut palautteet sekä tilintarkastajien, järjestelmätarkastajien, hanketarkastajien ja sisäisen tarkastajan raportit.

18 ALUEKEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Aluekehittämisellä parannetaan maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään lisäämän maakunnan kilpailukykyä. Maakunnan aluekehittämistyö tukeutuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityisesti osaaminen, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vahvistaminen sekä kestävä kehitys ovat Varsinais-Suomen aluekehittämisen keskeisiä elementtejä. Kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä lisätään maakunnan tunnettavuutta ja edistetään maakunnan roolia Itämeren alueen yhtenä keskeisenä toimijana. Aluekehitystyö pohjautuu laaja-alaiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän ja muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteistyössä maakunnan toimijat määrittelevät kehitystavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi ja samalla sitoutuvat omalta osaltaan niiden toteutukseen. Työkaluina aluekehittämisessä käytetään mm. EU:n rakennepoliittisia ohjelmia ja valtion erillisiä budjettimäärärahoja. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Kumppanuusstrategian (maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ) toimeenpano ja eri toimijatahojen sitouttaminen strategiassa asetettuihin tavoitteisiin ja konkreettisiin toimenpiteisiin Maakuntaohjelman toimenpiteiden käynnistymisen varmistaminen Aluekehityksen temaattisina painopisteinä on toimintavuonna varmistaa erityisesti koulutukseen/ennakointiin, kansainvälisyyteen ja alueen elinvoimaisuuteen sekä matkailuun ja älykkääseen erikoistumiseen liittyvien suorien toimenpiteiden tai niihin liittyvien hankkeiden käynnistyminen. Seuranta- ja toteuttamistyössä käytettävän kumppanuusbarometri-työkalun kehittäminen. Uuden Central Baltic Interreg-ohjelmakauden tehokas hallinnointi ja toimeenpano Keskeisinä keinoina on hankekumppanuuksien luominen, omien rahoitusmahdollisuuksien (Euroopan aluekehitysrahasto, Central Baltic kansallinen vastinrahoitus) hyödyntäminen ja toisaalta informaation jakaminen ulkoisista rahoitusmahdollisuuksista. Seurantajärjestelmän kehittäminen niin, että se antaa tietoa strategian arvokärkien/ ohjelman toimenpiteiden toteutumisasteesta (sidosryhmien antamat arviot). Ohjelmasta ja sen rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen, hakukierrosten avaaminen, sujuva hankearviointiprosessi, hankkeiden tuloksista ja vaikuttavuudesta tiedottaminen, kansallisen rahoituksen kohdentaminen alueellisesti keskeisiin hankkeisiin Sähköisen tietokantajärjestelmän (ems) häiriötön käyttö. Seurataan kumppanuus-barometrin avulla maakuntastrategian toteutumista (tavoitteena että vähintään 70 % toimenpiteistä on käynnistynyt) sekä toimeenpanoon aktiivisesti sitoutuneiden toimijoiden/organisaatioiden määrää. Maakuntastrategiaa tukevien hankkeiden osalta pyritään seuraamaan myös alueelle kohdistuvaa (ulkoisen) hankerahoituksen määrää (hyväksyttyjen hankkeiden ja rahoituksen määrä). hakemusten ja sidontojen määrä suhteessa koko ohjelmakauden kokonaisvolyymiin, tavoitteena on, että vähintään 70 % rahoituksesta on sidottu v loppuun mennessä, hakemusten ja maksatusten käsittelyn nopeus (vrk, maksatusten osalta tavoitearvo enintään 90 vrk)

19 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Toiminta-ajatus Maakunnan suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Suunnittelun tavoitteena on maakunnan vetovoiman ja tasapainoisen kehityksen edistäminen. Tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Suunnittelulla luodaan edellytykset alueen erityisarvoille rakentuvalle hyvälle asuin- ja toimintaympäristölle ja elämisen laadulle. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys ja aluerakenne. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueidenkäytön suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnallista rakennetta. Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöhön aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista, tuotetaan maakunnan ja kuntien suunnittelussa ja kehittämisessä tarvittavaa tietoa (Lounaispaikka) sekä tuetaan maakunnan toimijoita parantamaan ympäristövastuullisuuttaan (Valonia). Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Seurataan maakuntastrategian, sen tavoitteiden ja aluerakenteellisen vision toteutumista ja edistetään niitä maakuntakaavoituksella ja liikennejärjestelmätyöllä. Valmistellaan taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava. Käynnistetään luonnonvarojen ja -arvojen sekä yhdyskuntateknisen huollon vaihemaakuntakaava. Kehitetään maankäytön, palveluiden ja liikenneinfran kysymyksiä käsittelevää kumppanuusfoorumitoimintaa. Hyödynnetään luonnonvarafoorumityötä uuden vaihekaavan valmistelussa ja kiertotalouden edistämisessä. Sidosryhmäpalaute, alueelliset seurantaindikaattorit ja niiden antamat tulokset. Maakunnan kehitystä kuvaavat seurantaraportit. Maankäyttöjaoston ja maakuntahallituksen antamat lausunnot ja niiden vaikuttavuus Vastataan alueellisten laajaalaisten ympäristöä ja kiertotaloutta koskevien suunnitteluprosessien yhteensovittamisesta maakunnan muuhun suunnitteluun. Osallistutaan viranomaisyhteistyöhön alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Valmistellaan lausuntoja kuntakaavoista sekä muista suunnitelmista ja hankkeista. Kehitetään suunnitelmien edistämis- ja seurantamenetelmiä ja täydennetään suunnittelussa tarvittavaa tietopohjaa. Kehitetään strategian, maakuntakaavan ja liikennejärjestelmän edunvalvonta- ja toteuttamismenetelmiä. Järjestettävät foorumit ja tilaisuudet, osallistuvien toimijoiden määrä, yhteistyöryhmien kokoukset Pitkällä aikavälillä: maakunnan menestystä ja kestävää alueja yhdyskuntarakennetta edistävät suunnitelmat ja kaavat. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessä osana maakunnan vetovoiman kehittämistä

20 20 Valmistellaan ja toteutetaan yhteistyöhankkeita ja tuotetaan selvityksiä maakunnan suunnittelun ja kehityksen tarpeisiin. Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmisteluun maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella. Maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät hankkeet, hankkeiden raportointi, yhteistyökumppaneilta saatu palaute Koordinoidaan ja kehitetään alueellista paikkatietoyhteistyötä, avointa tiedonvälitystä sekä maakunnan kestävää kehitystä tukevaa toimintaa. Painopisteinä ovat: maakunnan tavoitellun kehityksen visiointi, aluerakenteellinen asema (Pohjoinen kasvuvyöhyke / Tukholma-Pietari -akseli), liikenne ja logistiikka sekä aluetietopalvelun kehittämistä, tietoaineistojen avointa käyttöä, maakunnan kestävää kehitystä ja ympäristön- ja vesiensuojelua edistävät hankkeet. Luodaan uusia alueellisen tiedon seuranta-menetelmiä osana Lounais-Suomen aluetietopalvelun kehittämistä sekä edistetään julkishallinnon tietoaineistojen avaamista. Toteutetaan hankkeiden ja eri yhteistyömallien avulla Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ohjelmaa. Toimitaan alueellisten yhteistyöryhmien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä, tulvatyöryhmät sekä luonnonvarafoorumi) vetäjänä. Aluetietopalvelun kehittyminen ja tunnettavuuden lisääntyminen, tietopalveluiden käyttö ja toimintavarmuus, toimintojen ja palveluiden määrä, avattujen tietoaineistojen määrä, avointa dataa hyödyntävän liiketoiminnan ja tutkimustoiminnan kehittäminen Kuntien osallistuminen Ohjelma2020:n toteuttamiseen.

21 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU Toiminta-ajatus Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Maakuntastrategian (maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ) toimeenpano ja toteuttaminen yhdessä keskeisten alueen toimijoiden kanssa Edunvalvonnan osaamisryhmä vastaa liiton sisäisestä maakuntastrategian edistämisen koordinaatiosta Kumppanuusbarometri Proaktiivinen, suunnitelmallinen ja ajantasaiseen tietoon perustuva edunvalvonta Edunvalvonnan painopisteiden asettaminen ja edistäminen, kansanedustajayhteistyö, sidosryhmätyöskentely, oikea-aikainen vaikuttaminen, edunvalvontaprosessin kehittäminen Edunvalvontatavoitteiden toteutuminen Tiivis kuntayhteistyö ja laadukkaat asiantuntijapalvelut Nykyaikainen, vuorovaikutteinen ja aktiivinen kaksikielinen viestintä Maakunnan vetovoiman ja kiinnostavuuden lisääminen Varsinais-Suomessa, muualla Suomessa ja kansainvälisesti Vaalitaan varsinaissuomalaisen kulttuurin edelläkävijyyttä Kuntajohdon ja asiantuntijatapaamiset, yhteistyön edistäminen, ajantasaisen ja tarkoituksenmukaisen maakunnallisen tiedon tarjoaminen helposti avautuvalla ja ymmärrettävällä tavalla Eri kanavien hyödyntäminen (printti, verkkosivut, blogit, sosiaalinen media, videot), mediatiedotteet ja -tapaamiset, sidosryhmälehti Viiri, uutiskirjeet. Tapahtumat ja tilaisuudet, markkinointiyhteistyö Varsinais-Suomen kulttuuristrategian toteuttaminen, Suomi 100 -juhlavuoteen valmistautuminen Sidosryhmäpalaute Jatkuva mediaseuranta, verkkosivujen ja sosiaalisen median kävijäseuranta Kulttuuristrategian toteutumisen seuranta

22 22 4. HENKILÖSTÖ Suunnitelmakauden aikana henkilöstökulujen tavoiteltu säästö perustuu eläköitymisten kautta saavutettaviin henkilöstöjärjestelyihin. Kuntarahoitteisen toiminnan työntekijöistä kaksi eläköityi syksyllä 2015 ja neljä henkilöä saavuttaa vuoden 2018 loppuun mennessä vanhuuseläkkeelle siirtymisen mahdollistavan, vähintään 63 vuoden iän. Tavoitteena on osin sisäisin järjestelyin korvata eläköitymisistä johtuvia aukkoja toimenkuvissa. Henkilöstömääräraha-arvio perustuu siihen, että työehtosopimusten mukaisten palkantarkistusten ja sotumaksujen korotusten kustannusvaikutus vuonna 2016 on 1 %. Työsopimuslainsäädännön nojalla 5 vuotta pidemmäksi ajaksi tehdyt määräaikaiset työsopimukset muuttuvat (hiljaisesti) toistaiseksi voimassa oleviksi. Työsopimus on tällöin irtisanottavissa vain samoin perustein kuin muutkin toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset. Edellä mainittuun perustuen maakuntahallitus (mh ) päätti, että Varsinais-Suomen liitossa yli 5 vuotta kestäneiden määräaikaisten työsuhteiden sopimukset muutetaan maakuntajohtajan päätöksillä toistaiseksi voimassa oleviksi alkaen. Yhteiset toiminnot ja hallinto (10 henkilöä) Suunnitelmakauden aikana osaamisryhmässä eläkeiän saavuttaa yksi henkilö. Osaamisryhmän tehtävien organisoinnissa ei ole vuodelle 2016 suunnitteilla olennaisia muutoksia. Liiton eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat noin 10 % henkilökustannuksista ja ne on kokonaisuudessaan budjetoitu yhteisten toimintojen ja hallinnon kustannuspaikalle. Yhteisten toimintojen kustannuspaikalle on varattu euroa tilapäisten henkilöiden palkkauksia sekä henkilöstön sijaisuus- ja perehdyttämisjärjestelyjä varten. Aluekehittäminen (25 henkilöä) Suunnitelmakauden aikana osaamisryhmässä eläkeiän saavuttaa yksi henkilö. Osaamisryhmän tehtävien organisoinnissa ei ole vuodelle 2016 suunnitteilla olennaisia muutoksia. Nimikkeiden ja toimenkuvien määrittelyssä otetaan huomioon liiton aluekehittämistoimialan uudet tehtävät ja muuttuvat painopistealueet. Viimeisen kahden vuoden aikana on kaksi erikoissuunnittelijaa siirretty aluekehittämisen osaamisryhmästä edunvalvonnan ja kuntapalvelun osaamisryhmään. Siirrot johtuvat siitä, että kehittämisrahojen hallinnointiin liittyvien tehtävien määrä on vähentynyt ja toisaalta on haluttu vahvistaa maakuntastrategian toimeenpanoa ja kaikkien osaamisryhmien sitoutumista. Central Baltic ohjelman henkilöstön työsopimukset (15 henkilöä) ulottuvat osalla vuoteen 2020 ja osalla vuoteen Maankäyttö ja ympäristö (28 henkilöä) Maankäytön ja suunnittelun osaamisryhmässä on eläköitymisten seurauksena osaamisen painopiste siirtynyt tekniseltä luonnontieteelliselle sektorille. Kehitys on jossain määrin vastannut maakunnan suunnittelun ja maakuntakaavoituksen ympäristönäkökohtia painottavia uusia haasteita. Teknispainotteiset tehtävät eivät ole samassa suhteessa vähentyneet, minkä vuoksi osaamisryhmässä tullaan jatkossakin tarvitsemaan teknillisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa. Valonian toiminnot siirrettiin liiton yhteyteen vuoden 2015 alusta. Työsuhteiden pituudet (14 henkilöä heinäkuussa 2015) vaihtelevat kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Valonian toimintojen laajuus ja henkilöstön määrä riippuu saadun hankerahoituksen määrästä. Nykyisillä kuntarahoitussopimuksilla toiminta jatkuu vuoteen 2020 vaihtelevin henkilöstömäärin.. Suunnitelmakauden aikana osaamisryhmässä ei ole eläkeiän saavuttavia henkilöitä. Suurin osa liiton eri projekteissa työskentelevistä määräaikaisista henkilöistä (5 henkilöä) kuuluu maankäytön ja ympäristön osaamisryhmään.

23 23 Edunvalvonta ja kuntapalvelu (8 henkilöä) Suunnitelmakauden aikana osaamisryhmässä eläkeiän saavuttaa 2 henkilöä. Avautuvien virkojen ja toimien täytössä sekä nimikkeen ja toimenkuvan määrittelyssä otetaan huomioon liiton edunvalvonnan ja kuntapalvelun muuttuvat painopistealueet. Tietopalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja laatu varmistetaan siten, että käytettävissä olevat resurssit hyödynnetään optimaalisesti, tarvittaessa osaamisryhmien välisillä henkilöstöjärjestelyillä. HENKILÖSTÖ TOIMIALOITTAIN 8/2015 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO LOUNAISPAIKKA + HANKKEET ALUEKEHITTÄMINEN VALONIA MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTO CENTRAL BALTIC Kaaviossa kuntarahoitteinen henkilöstö on kuvattu pystyviivoin.

24 24 5. TALOUDEN TUNNUSLUVUT 5.1 KÄYTTÖTALOUSOSA KÄYTTÖTALOUS 2016 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA TUOTOT TA 2016 TA 2015 TA 15/16 %TA 15/16 TS 2017 TS 2018 Kuntien maksuosuudet , Myyntituotot , Muut tuotot , TUOTOT YHT , KULUT LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , ALUEKEHITTÄMINEN Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut YHTEENSÄ , KULUT YHT , TOIMINTAKATE , TA = talousarvio, TS = taloussuunnitelma, TP = tilinpäätös

25 25 KÄYTTÖTALOUS 2015 OHJELMA- JA HANKETOIMINTA TA 2016 TA 2015 TA 15/16 %TA 15/16 TS 2017 TS 2018 CENTRAL BALTIC Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut (V-S liitto) , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE CENTRAL BALTIC Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut (V-S liitto) , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE VALONIA TOIMIINNOT Tuet ja avustukset , Muut tuotott Henkilöstökulut (V-S liitto) , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYSOHJELMA SEKÄ KASVU- JA TYÖLLISYYSOHJELMA Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE HANKETOIMINTA Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE TUOTOT YHT , KULUT YHT , TOIMINTAKATE Central Baltic -ohjelman käyttötalousarvio täsmentyy seurantakomitean päätöksillä. Valonian ja hanketoiminnan käyttötalousarviot täsmentyvät, kun uusia hankkeita käynnistetään ja niiden kustannusarviot vahvistetaan maakuntahallituksen päätöksillä. Hankkeiden päättyessä niiden toiminta ja tulokset raportoidaan maakuntahallitukselle.

26 26 Yhteenveto kuntarahoitteisen toiminnan käyttötaloudesta 2015 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA KÄYTTÖTALOUS TA 2016 TA 2015 TA 15/16 %TA 15/16 TS 2017 TS 2018 TUOTOT Kuntien maksuosuudet , Myyntituotot , Muut tuotot , TUOTOT YHT , KULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE ,

27 TULOSLASKELMAOSA TALOUSSUUNNITELMA 2016 TA 2016 TA 2015 TA15/TA16 TA15/TA16 TS 2017 TS 2018 % euroa KÄYTTÖTALOUSOSA (ulkoinen ja sisäinen) KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA Tuotot , Kulut , Netto , OHJELMA- JA HANKETOIMINTA Tuotot , Kulut , Netto TULOSLASKELMAOSA (ulkoinen/sisäinen) TA 2016 TA 2015 TA15/TA16 TA15/TA16 TS 2017 TS 2018 % euroa Toimintatulot , Kuntien maksuosuudet , Tuet, avustukset, korvaukset , Muut tuotot , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoituskulut VUOSIKATE , Siirrot rahastoon Poistot , Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS ,

28 INVESTOINTIOSA INVESTOINTIOSA TA 2016 TA 2015 TA15/TA16 TA15/TA16 TS 2017 TS 2018 euroa Tuotot Kulut , Netto , RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA euroa TA 2015 TA15/TA16 TA15/TA16 TS 2017 TS 2018 % euroa VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA TULORAHOITUS _Vuosikate , Tulorah.korjauserät INVESTOINNIT _Käyttöom.investoinnit Käyttöom. myyntitulot NETTOKASSAVIRTA ,

29 29 Liite 1. Jäsenkuntien maksuosuudet Kunta _15/16 % _% 2015 Aura ,74 Kaarina ,63 Kemiönsaari ,18 Koski Tl ,39 Kustavi ,17 Laitila ,55 Lieto ,21 Loimaa ,89 Marttila ,34 Masku ,13 Mynämäki ,44 Naantali ,79 Nousiainen ,92 Oripää ,24 Paimio ,23 Parainen ,36 Pyhäranta ,43 Pöytyä ,42 Raisio ,51 Rusko ,25 Salo ,35 Sauvo ,54 Somero ,53 Taivassalo ,29 Tarvasjoki ,00 Turku ,91 Uusikaupunki ,18 Vehmaa ,39 YHT ,00 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2016 lasketaan loka-marraskuun 2015 vaihteessa, kun saadaan vuoden 2014 kuntakohtaiset verokertymätiedot

30 30 Jäsenkuntien maksuosuudet 2015 (1000 euroa) Kustavi Oripää Taivassalo Marttila Vehmaa Koski Tl Pyhäranta Sauvo Aura Nousiainen Kemiönsaari Rusko Pöytyä Mynämäki Somero Laitila Masku Paimio Loimaa Uusikaupunki Parainen Lieto Naantali Raisio Kaarina Salo Turku