MR/mk HALL:147/2014 VARSINAIS-SUOMEN LIITON ALUSTAVA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITEL- MALUONNOS

Transkriptio

1 MR/mk HALL:147/2014 VARSINAIS-SUOMEN LIITON ALUSTAVA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITEL- MALUONNOS Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus hyväksyi liiton alustavan talousarvion 2015 sekä taloussuunnitelmaluonnoksen ja päätti toimittaa asiakirjan kunnille sekä varata kunnille tilaisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi mennessä sähköisesti osoitteeseen Kuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja -suunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa ja viedään maakuntavaltuustoon Talousarvion ja -suunnitelman perusteita käsitellään kuntajohdon neuvottelupäivillä Alustavassa talousarviossa 2015 jäsenkuntien maksuosuudet ovat euroa, joka euromäärä on 0,8 % ( euroa) suurempi kuin talousarvion 2014 maksuosuustuloarvio. Tilikauden suunniteltu tulos osoittaa euron alijäämää. Alijäämä katetaan edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Talousarvioon 2015 on korvamerkitty euron määräraha liiton osarahoitukseen Turun ja Varsinais-Suomen Pietarin toimiston kustannuksiin. Vuonna 2014 Pietarin toimistoa rahoitettiin maakunnan kehittämisrahalla ( euroa). Valtion talousarviossa ei ole osoitettu maakunnan kehittämisrahaa vuodelle Pietarin toimiston osarahoituksen ( euroa) vaikutus kuntien maksuosuuksiin 0,8 %. Tällöin liiton muun varsinaisen toiminnan kustannusvaikutus kuntien maksuosuuksien kasvuun on 0 %. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Markku Roto hallintojohtaja LIITE Varsinais-Suomen liiton alustava talousarvio 2015 sekä taloussuunnitelmaluonnos

2 MR/mk HALL:147/2014 EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUNDS PRELIMINÄRA BUDGET 2015 SAMT UTKAST TILL FINANSIERINGSPLAN Landskapsstyrelsen för Egentliga Finlands förbund godkände under 133 förbundets preliminära budget 2015 samt utkast till finansieringsplan och beslutade översända handlingen till kommunerna och beredar kommunerna tillfälle att göra förslag till utveckling av samkommunens verksamhet före med e-post till Kommunernas framställningar samt det slutliga förslaget till budget och finansieringsplan behandlas i landskapsstyrelsen och framläggs för godkännande i landskapsfullmäktige Grunderna för budgeten och finansieringsplanen behandlas under dagen för kommunledningen I den preliminära budgeten 2015 är intäktsposten för de avgiftsandelar som skall uppbäras av medlemskommunerna euro, vilket belopp i euro är 0,8 % ( euro) större än intäktsposten i avgiftsandelar Räkenskapsperiodens planerade resultat uppvisar ett underskott på euro. Underskottet täcks från överskottskontot för de föregående räkenskapsperioderna. I budgeten för 2015 har man öronmärkt euro för förbundets delfinansiering för Åbos och Egentliga Finlands byrå i S:t Petersburg. År 2014 finansierade man byrån med landskapets utvecklingsmedel ( euro). I statens budgetförslag har man inte anvisat landskapets utvecklingsmedel för år Delfinansieringen för byrån i S:t Petersburg ( euro) påverkar kommunernas betalningsandelar med 0,8 %. Förbundets övriga verksamhet medför dock att kommunernas betalningsandelar ökar med 0 %. EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND Markku Roto förvaltningsdirektor BILAGA Egentliga Finlands förbunds preliminära budget 2015 samt utkast till finansieringsplan

3 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus Oheismateriaali ALUSTAVA TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMALUONNOS

4 2 Varsinais-Suomen liiton talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku Puh. (02) Fax. (02)

5 3 SISÄLTÖ MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS...5 LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT LIITON TOIMINNAN PERUSTEET TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET TOIMINNALLISET TAVOITTEET LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO ALUEKEHITTÄMINEN MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU HENKILÖSTÖ TALOUDEN TUNNUSLUVUT KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA...36 LIITE 1. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET LIITE 2. MAKSUOSUUKSIEN KEHITYS LIITE 3. MAKSUOSUUKSIEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA

6 4

7 5 MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS Maakuntahallinnon rooli Varsinais-Suomen liiton rooli maakunnan aluekehitysviranomaisena, aluesuunnitteluviranomaisena, edunvalvojana, yhteistyön kehittäjänä, maakunnan kulttuurin, hengen ja imagon nostajana ja maakunnan kansanvälisen yhteistyön vastuuviranomaisena on menneiden 21 vuoden varrella vakiintunut ja tunnustettu. Luottamus ja tunnettavuus alueen toimijana on aina kuitenkin hankittava johdonmukaisella työllä. Varsinais-Suomen liiton toiminnassa korostuu kansanvalta. Maakuntahallinto on luottamushenkilöiden varaan rakentuvaa päätöksentekoa, johon kuntavaalien tulos aina suoraan vaikuttaa. Maakuntahallinto on myös aina koko maakunnan yhteiseen etuun ja kehitykseen tähtäävää hallintoa. Maakunnan liitto on ennen kaikkea yhteistyöorganisaatio. Yhteistyö peruskuntien kanssa on itsestäänselvyys. Yhtä tärkeää on yhteistyö valtion paikallishallinnon, elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja kaikkien maakunnan keskeisten intressitahojen kanssa. Maakunnan liitto ei saa toiminnassaan jäädä yhdeksi "viranomaiseksi" vaan sen on oltava aktiivisesti mukana kaikessa alueen kehittämistoiminnassa. Se on osa julkishallintoa, mutta sen on onnistuakseen toiminnassaan otettava kasvavassa määrin huomioon myös perinteinen yksityinen sektori ja koottava kaikki tarvittavat voimavarat edistämään maakunnan asukkaiden hyvinvointia. Toiminnallisia haasteita 2015: 1. Maakuntasuunnitelmasta ja maakuntaohjelmasta muodostuva maakuntastrategia on liiton tärkein ohjausväline. Kesäkuussa 2014 vahvistetun uuden strategian keskeisin toimenpide on kumppanuuden nostaminen maakunnan keskeisimmäksi toimintatavaksi. Kumppanuusfoorumin perustaminen ja yhteistyön nostaminen aivan uudelle tasolle on rohkea ja vaikuttava toimenpide. Liiton rooli asiassa on entistäkin keskeisempi. Maakuntastrategiassa esitetyt tavoitteet ja konkreettiset neljän seuraavan vuoden toimenpiteet ohjaavat kaikkien alueen viranomaisten ja muiden toimijoiden resurssien käyttöä ja painopisteitä. Käynnissä olevat elämäntapojen, tuotannon ja arvojen muutokset ovat niin suuria, että pysyviin rakenteisiin ja toimialoihin ei pidä kiinnittyä. Oleellisimmaksi on noussut kyky säilyttää joustavuus ja innovatiivisuus muutostilanteissa. 2. Liiton toiminnan tuloksia arvioidaan helpoimmin ns. perinteisen edunvalvonnan kentällä saavutetuilla voitoilla tai tappioilla. Erityisesti liikenneverkon kehittämisen tulevat ratkaisut pysyvät edelleen vahvasti esillä. VT 8:n rakentaminen nelikaistaisena Nousiaisiin asti on nyt ratkaistu valtiovarainministeriön budjettiesityksessä vuodelle VT 8 Turku - Pori -yhteysvälin II vaiheen ratkaisut, VT 9:n liikenneturvallisuusratkaisut ja KT 40:n perusparannus odottavat rahoitusratkaisuja seuraavassa liikennepoliittisessa selonteossa, joka eduskuntavaalien 2015 jälkeen uudelle hallitukselle valmistellaan. sama asiakirja on ratkaiseva myös ns. Tunnin juna - tavoitteessa, jolla Salon ja Espoon välille rakennetaan uusi nopea oikorata palvelemaan EU:n määrittelemän TEN-T -verkon liikennettä Tukholma - Turku - Helsinki - Pietari välillä. Maakunnan teollisuuden rakennemuutoksen edistämisestä on telakkateollisuuden ja matkapuhelinalan työpaikkojen vähenemisen ja murroksen seurauksena tullut keskeinen maakunnallinen haaste. Telakkateollisuuden kilpailukyky on jatkossakin avainkysymys vaikka tilauskirjoissa taas onkin rakennettavaa. Juuri tehty Suomen valtion ja Meyer Werftin päätös ostaa Turun telakka uudelle yhteisyritykselle oli aluetalouden kannalta parasta mitä valtiolta on Varsinais-Suomeen saatu vuosikymmeniin. Nokian 2012 tekemä päätös lopettaa matkapuhelinten valmistus Salon tehtaassa on voimakkain tuotantoa ja työpaikkoja vähentävä päätös mitä Suomessa on koettu. Siihen liittyvät rakennemuutostoimet ulottuvat edelleen koko maakuntaan ja edellyttävät hyvin monipuolista välineistöä uusien työpaikkojen luomisen edellytysten vahvistamiseksi. Laajavaikutteinen ja jo pitkään esillä ollut aihealue liittyy saaristomeren ympäristökehityksen kääntämiseen paranevaan suuntaan. Itämeri on jatkuvien seminaarien aihe - käytännön toimet asiassa ovat maakunnan

8 6 ydintavoitteina myös jatkossa. Osaaminen on maakunnan keskeinen vahvuus. Siksi korkeakoulut, koulutuksen aloituspaikat ja tutkimukseen kohdistuvat rahoitusratkaisut pysyvät edunvalvonnassakin jatkuvasti esillä. Maakunnan edunvalvonta ei hyvin sujuessaan ole julkilausumia, vaatimuksia eikä lähetystöjä, vaan aktiivista mukanaoloa päätösten valmistelussa ja tuloksia, jotka tuntuvat kaikista muistakin oikeilta ratkaisuilta. Varsinaissuomalaisten erityisolosuhteiden hyväksikäyttökoko Suomen parhaaksi on parasta edunvalvontapolitiikkaa. 3. Maan hallituksen ohjelmassa on erittäin keskeisessä asemassa kuntarakenneuudistuksen toteuttaminen. Kuntarakenteen muuttaminen hallituskauden aikana sellaiseksi, että kunnat pääsääntöisesti muodostuisivat työssäkäyntialuepohjaisiksi ja muodostuisivat taloudellisesti niin vahvoiksi, että ne pystyisivät ilman kuntayhtymäjärjestelyjä tuottamaan kuntalaisille peruspalvelut, on jo teoriassakin kova haaste. Vielä kovempi se on käytännössä. Erityisesti suurempien kaupunkiseutujen osalta ratkaisuja on haasteellista löytää ainakaan vapaaehtoistietä. Eduskunta on nyt hyväksynyt asiaa edistämään ns. selvityslain, joilla kunnat velvoitetaan selvittämään mm. minimissään asukkaan kokoisten kuntien toteuttamisedellytykset. Kuntarakenneuudistuksen rinnalla tapahtunut sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatioon tähtäävä valmistelu on osoittautunut ehkä kuntarakennettakin visaisemmaksi kysymykseksi. Viiden erityisvastuualueen varaan rakentuva hallintokokonaisuus on edelleen työryhmävalmistelussa, mutta tullee toimintavuoden aikana pysymään kuntapalvelukeskustelun ja - päätöksenteon keskiössä. Maakunnan liitolle uudistukset ovat valtion taholta liiton peruskunnille tuleva kehittämishaaste. Alueen kehittäminen yhteistyössä yli kuntarajojen on luonnollisesti jo sääntö- ja lakiperusteisesti maakunnan liittojen perustoimintoja. Myös palvelujen järjestäminen taloudellisesti ja tehokkaasti yli kuntarajojen on maakunnallisesti tuettava pyrkimys. Maakunnan liitolla on alueen yhteistyöviranomaisena hyvät edellytykset edistää näitä uudistuksen tavoitteita. Edellinen hallitus jätti maakunnat "reserviin" näitä palvelurakenteita uudistettaessa. Edessä ovat nyt uudet eduskuntavaalit, joiden jälkeen uuden hallituksen ohjelman mukaisesti hallinto- ja palvelurakenteiden uudistustyö saa jatkoa. Maakunnan liittojen asiantuntemus alueensa kehittäjänä otetaan silloin toivottavasti käyttöön. 4. Maakunnan liittojen asemaa on johdonmukaisesti vahvistettu kaikkien kahden viime vuosikymmenen hallitusten politiikassa. Hallitusohjelmassa ei nyt ollut tällaisia merkintöjä. Kuntarakenneuudistuksen toteuttaminen ja kaupunkiseutujen roolin vahvistaminen vievät päähuomion. Onko aluehallinto siis tullut valmiiksi? Ei millään tavalla. Onnistuessaan kuntarakennemuutos muuttaa aluehallinnon kenttää niin paljon, että jatkosta voidaan päättää vasta sen jälkeen. Jos kuntarakenne muuttuu hallituksen kaavailemalla tavalla, on selvää, että myös aluehallinto muuttuu vastaavasti. Jos kunnat ovat suuria, on niitä paljon nykyistä vähemmän. Sama seikka merkitsee maakunnallisen aluehallinnon rajojen suurenemista. Maakuntien toimintaa yhdistetään uuden alueellisen jaon tarpeiden mukaisesti. Tämä on edessä ennemmin tai myöhemmin. Kuntien ja valtion välissä on kaikissa eurooppalaisissa demokratioissa kunnan aluetta suuremmilla alueilla toteutettavaa yhteistyötä, koordinaatiota ja palvelutuotantoa varten oma vaaleilla valittu hallinto. Sitä ilman ei Suomikaan voi asioitaan järjestää. Pidemmän päälle siihen on yhdistettävissä nykyinen ministeriövetoinen valtion aluehallinto. Mitä nopeammin tähän päästään, sitä tehokkaampaa, taloudellisempaa ja kansanvaltaisempaa toiminta on. Kun seuraavan hallituksen ohjelmaa valmistellaan, niin tämä aluehallinnon integraatio tulisi ottaa vakavaan valmisteluun. 5. Varsinais-Suomen kansainvälisen aseman vahvistaminen erityisesti Itämeren alueella on maakunnan yhteinen visio. EU:n Itämeristrategia antaa painopisteitä myös Varsinais-Suomen omalle toiminnalle Itämeren

9 7 piirissä. Varsinais-Suomen liiton on pystyttävä edelleen syventämään monilla tahoilla käynnistämiänsä kansainvälisiä yhteistyöhankkeita. Erityisen tärkeäksi on noussut liiton rooli EU:n ja Venäjän välisessä saumakohdassa. Nyt kun Venäjä on toimillaan Ukrainassa saanut koko Euroopan varpailleen, on tämä erityissuhteemme muodostumassa entistäkin arvokkaammaksi. Liiton omien resurssien rajallisuudesta johtuen erityisesti tässä korostuu laaja maakunnallinen julkisiin tahoihin ja elinkeinoelämään kohdistuva yhteistoiminta. Tiivis yhteistyö erityisesti Turun kaupungin kanssa on tässä toiminnassa tärkeää. Liiton rooli EU:n Central Baltic Interreg IV A -ohjelman hallintoviranomaisena on osaltaan luonut erinomaiset edellytykset yhteyksien tiivistämiseen alueella. Ohjelma on antanut myös huomattavat resurssit yhteisiin hankkeisiin. Yli 100 miljoonan euron ohjelma on ollut liitolle erittäin vaativa, mutta myös erittäin haastava ja innostava kokonaisuus. Uusi vuodet kattava entistäkin laajempi ja taloudellisesti suurempi Central Baltic -ohjelma on juuri johdollamme käynnistynyt. Varsinais-Suomen liitolle kansainvälinen toiminta ei ole mitään erillistä "ulkopolitiikkaa", vaan maakunnan aluekehitysintresseistä lähtevää käytännön yhteistyön rakentamista niin Itämeren alueella kuin sen ulkopuolellakin. Toiminnan painopisteet ovat jatkuvan tarkastelun kohteena. 6. Maakunnan suunnittelun ja -kaavoituksen ajantasaisuus ja korkea taso on edelleen turvattava, jotta maakunnan kehitystä voidaan ohjata haluttuun suuntaan ja edistää uusien infra- ja rakennushankkeiden toteuttamista ja kestävää kehitystä. Maakuntakaavoitus jatkuu täydellä teholla ensimmäisen kokonaismaakuntakaavakierroksen jälkeen. Tuulivoimamaakuntakaava odotetaan saatavan vahvistetuksi syksyllä Toimintavuoden päähanke on saada taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotus nähtäville v muuttuneen maankäyttö- ja rakennuslain ja sen siirtymäsäännösten vauhdittamana. Liikennejärjestelmätyöllä edistetään seutukuntien työssäkäyntialueiden toiminnallista integroitumista vahvaksi, yhtenäiseksi maakunnalliseksi talousalueeksi. 7. Maakuntasuunnitelman tavoitteiden ja maakuntaohjelman konkreettisten toimenpiteiden toteuttamiseen tarvittavan yhteistyön ja rahoituksen kerääminen maakunnan liiton/eu-ohjelmien, kuntien ja valtion kehittämispanoksista on muodostunut entistäkin haastavammaksi valtion poistettua budjettiesityksestä v kokonaan maakunnan kehittämisrahamomentin. Hanketoiminnan radikaali väheneminen on tosiasia. Maakunnan kehittämisraha on ollut tärkein ja joustavin rahoitusmuoto käynnistettäessä alueellisia uusia kehittämishankkeita. 8. Uusi EU:n ohjelmakauden "Kestävää kasvua ja työtä " -ohjelma koko Suomeen on Brysselissä odottamassa hyväksyntää. Ratifiointi saataneen alkusyksystä Varsinais-Suomea koskeva Etelä- ja Länsi-Suomen ohjelma painottuu PK-yritystoiminnan tukeen, innovaatioihin ja työllisyyteen. Tukien yhteissumman laskee koko 7-vuotiskaudella noin 30 % siitä mitä se edellisellä kaudella oli. Käytännössä hankerahoituksen seula tiukkenee tästä johtuen erittäin paljon. EU:n sisäiset rajat ylittävän Central Baltic -ohjelman lisäksi Varsinais-Suomi (Turun kaupunkiseutu) on pääsemässä myös Venäjän suuntaan toteutettavan EU:n ulkorajan ylittävän uuden ENI -ohjelman ohjelmaalueeseen. Mahdollisuus saada rahoitusta Pietarin kaupungin ja Leningradin Oblastin kanssa tehtäviin yhteistyöhankkeisiin voi antaa meille aivan uudet mahdollisuudet vahvistaa jo luotuja yhteyksiä. Tämän ohjelman toteutumiselle on kuitenkin vielä suuria kysymysmerkkejä, jotka johtuvat meistä riippumattomista asioista.

10 8 Vuodesta 2015 on tulossa eduskuntavaaleista johtuen taas murroskohta. Uusi hallitusohjelma määrittää seuraavien 4 vuoden politiikan tavoitteet. Maakunnan liiton itsensä kannalta oleellisin on kysymys aluehallinnon kehittämistavoitteista. Joko tulee se hallitus, joka ryhtyy kokoamaan aluehallintoa yhteen niin, että valtion viranomaistoiminta alueella ja kuntaperusteinen aluekehitystoiminta kootaan yhteen suoraan vaaleilla mandaattinsa saavaan aluehallintoon. Uudistukselle olisi ainakin 3 syytä: 1. Selkeys (kaikki tietäisivät, että juuri tämä viranomainen hoitaa alueen asiat ja edustaa sen tahtoa) 2. Säästö (yhdistäminen poistaisi päällekkäisyydet ja säästäisi kaikkia resursseja, kun enää ei tarvitsisi mm. valmistella lausuntoja toisten viranomaisten papereista) 3. Demokratia (suoraan vaaleilla valittu hallinto vastaisi alueen asioista) Vuosi on myös kuntahallinnon kehityksessä erittäin haastava. Sote -uudistuksen käytännön toteutus on niistä vaikutukseltaan suurin. Vuosi on erittäin haasteellinen myös aluetaloudessa. Koko maailman taloutta heiluttavat kehityskulut ovat vaikuttaneet suoraan myös Varsinais-Suomen tuotantoon, talouteen ja kilpailukykyyn. Tämänhetkistä tilannetta voi luonnehtia erittäin haasteelliseksi. Maakunta ei kuitenkaan ole vain nappula muiden suuressa pelissä, vaan omilla kehittämistoimillaan se myös itse vaikuttaa siihen, mikä roolimme tulevina vuosina on. Turussa Juho Savo Maakuntajohtaja

11 9 LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Landskapsförvaltningens roll Egentliga Finlands förbunds roll som landskapets myndighet för regionutveckling, som myndighet för områdesplanering, som intressebevakare, utvecklare av samarbete, för att höja landskapets kultur, landskapsanda och image och som ansvarig myndighet för landskapets internationella samarbete har under de 21 gångna åren blivit etablerad och erkänd. Förtroendet och kändskapet som en aktör för regionen ska dock alltid förvärvas genom ett konsekvent arbete. Inom verksamheten av Egentliga Finlands förbund accentueras demokratin. Landskapsförvaltningen är ett beslutsfattande som bygger på de förtroendevalda, och som alltid direkt påverkas av kommunalvalens resultat. Landskapsförvaltningen är också en förvaltning som alltid siktar till landskapets gemensamma fördel och utveckling. Landskapets förbund är framför allt en samarbetsorganisation. Samarbetet med primärkommunerna är en självklarhet. Lika viktigt är samarbetet med den statliga lokalförvaltningen, näringslivet, högskolorna och alla landskapets centrala intressenter. Landskapets förbund får ej i sin verksamhet bli en "myndighet", utan det ska vara aktivt med i all utvecklingsverksamhet för regionen. Det utgör en del av den offentliga förvaltningen, men för att lyckas i sin verksamhet ska förbundet i allt tilltagande omfattning beakta även den traditionella privata sektorn och samla alla de nödvändiga resurserna för att främja invånarnas välfärd. Utmaningar för verksamheten 2015: 1. Landskapsstrategin som utgörs av landskapsöversikten och landskapsprogrammet är det viktigaste styrningsinstrumentet för förbundet. Den mest centrala åtgärden i den nya strategi som fastställdes i juni 2014 är att lyfta upp partnerskapet som det viktigaste handlingssättet för landskapet. Inrättandet av ett partnerskapsforum och att lyfta upp samarbetet till en helt ny nivå är en djärv och effektiv åtgärd. Förbundets roll i frågan är allt mer central än tidigare. De mål som ställts i landskapsstrategin och de konkreta åtgärderna under de kommande fyra åren styr användningen och tyngdpunkterna av resurserna för alla områdets myndigheter och övriga aktörer. Förändringarna av de aktuella levnadssätten, för produktionen och värdena är så stora att man inte bör förankra sig i de bestående strukturerna och verksamhetsområdena. Förmågan att bevara flexibiliteten och innovationen i de föränderliga situationerna har stigit fram som det mest väsentliga. 2. Resultaten av förbundets verksamhet bedöms lättast genom de segrar eller förluster som uppnåtts på fältet för den s.k. traditionella intressebevakningen. De framtida avgörandena, särskilt för att utveckla trafiknätet, kommer att alltjämt vara aktuella. Utbyggnaden av RV 8 med fyra körfält ända fram till Nousis har nu avgjorts i finansministeriets budgetförslag för år Avgörandena för II skedet av förbindelseavsnittet Åbo - Björneborg för RV 8, trafiksäkerhetsavgörandena för RV 9 och den grundläggande förbättringen av SV 40 väntar på finansieringsavgöranden i nästa trafikpolitiska redogörelse, vilken bereds för den nya regeringen efter riksdagsvalet. Samma dokument är avgörande även i målet för det s.k. Entimmeståget, varigenom en ny snabb snabbjärnväg ska byggas mellan Salo och Esbo för att betjäna trafiken för det av EU specificerade TEN-Tnätet på avsnittet Stockholm - Åbo - Helsingfors - S:t Petersburg. Till följd av att varvsindustrins och mobiltelefonbranschens arbetsplatser minskat och genom omvälvningen har det blivit en viktig utmaning på landskapsnivå att främja strukturomvandlingen för landskapets industri. Varvsindustrins konkurrenskraft är även i fortsättningen en nyckelfråga även om det åter t.o.m. finns något att bygga i orderböckerna. Det beslut som nyligen fattats av Finska staten och Meyer Werft om att köpa Åbovarvet för ett nytt samföretag var det bästa med hänsyn till den regionala ekonomin som från statens sida erhållits för Egentliga Finland på årtionden.

12 10 Det beslut som fattades av Nokia 2012 att upphöra med tillverkningen av mobiltelefoner i Salofabriken är det kraftigaste beslut om att minska produktion och arbetsplatser vilket man upplevt i Finland. Strukturomvandlingarna i samband därmed utsträcker sig alltjämt till hela landskapet och förutsätter et uppsättning mycket mångsidiga instrument för att förstärka förutsättningarna för att skapa nya arbetsplatser. Ett ämnesområde med vida verkningar och som redan länge varit aktuellt hänför sig till att vända utvecklingen av skärgårdshavets miljö i en allt bättre riktning. Östersjön är ett ämne för ständiga seminarier - åtgärderna i praktiken är ett kärnmål för landskapet även i fortsättningen. Kompetens är landskapets viktiga styrka. På grund härav förblir de finansieringslösningar vilka är inriktade på högskolorna, nybörjarplatserna inom utbildningen och för forskningen även inom intressebevakningen alltjämt aktuella. Då landskapets intressebevakning löper väl är den inte vare sig deklarationer, krav eller delegationer, utan att aktivt vara med i beredningen av beslut och sådana resultat som verkar vara de rätta lösningarna även för alla de övriga som varit med. Utnyttjandet av särförhållandena i Egentliga Finland till fromma för Finland är den bästa intressebevakningspolitiken. 3. I programmet för landets regering intar genomförandet av kommunstrukturreformen en synnerligen central position. Redan i teorin är det ett svårt mål att under regeringsperioden ändra kommunstrukturen till en sådan att kommunerna i regel skulle bildas som baserade på pendlingsområden och ekonomiskt bli så starka att de även utan samkommunsarrangemang kunde producera basservicen för kommuninvånarna. Särskilt för de större stadsregionerna är det utmanande att finna lösningar åtminstone på frivillig väg. Riksdagen har godkänt en s.k. utredningslag för att främja saken, genom vilken kommunerna förpliktas att utreda bl.a. förutsättningarna att förverkliga kommuner med en storlek av minimum invånare. Beredningen som siktar till en integration av social- och hälsovårdsservicen och vilken skett vid sidan av kommunstrukturreformen har t.o.m. visat sig vara en kanske ännu mer svårlöst fråga än kommunstrukturen. Förvaltningshelheten som bygger på fem specialansvarsområden befinner sig alltjämt för beredning hos en arbetsgrupp, men torde under verksamhetsåret kvarstå i centrum för kommunservicedebatten och -beslutsfattandet. För landskapets förbund är reformerna en utvecklingsutmaning som från statligt håll är på kommande för förbundets primärkommuner. Utvecklandet av regionen över kommungränserna i samarbete hör naturligtvis redan baserat på regler och lagar till de primära funktionerna för landskapets förbund. En strävan som på landskapsnivå ska stödjas är att över kommungränserna ekonomiskt och effektivt ordna servicen. Landskapets förbund har som samarbetsmyndighet goda förutsättningar att främja dessa mål för reformen. Den föregående regeringen lämnade landskapen "i reserv" då dessa servicestrukturer reformerades. Nu förestår ett nytt riksdagsval, varefter reformarbetet för förvaltnings- och servicestrukturerna i enlighet med den nya regeringens program får en fortsättning. Förhoppningsvis tar man då sakkunskapen hos landskapens förbund i bruk i dess egenskap av utvecklare för sitt område. 4. Ställningen för landskapets förbund har konsekvent förstärkts i alla regeringars politik de två senaste decennierna. I regeringsprogrammet har det nu inte funnits sådana anteckningar. Genomförandet av kommunstrukturreformen och förstärkandet av stadsregionernas roll tilldrar sig huvuduppmärksamheten. Har alltså regionförvaltningen blivit färdig? Inte på något sätt. Kommunstrukturreformen, om den lyckas, förändrar regionförvaltningens fält så mycket att man först därefter kan besluta om en fortsättning. Om kommunstrukturen förändras på det sätt som regeringen skisserar upp, är det klart att även regionförvaltningen förändras på motsvarande sätt. Om kommunerna är stora, är de mycket färre än i dag. Samma omständighet innebär att gränserna för landskapets regionförvaltning utvidgas. Landskapens verksamhet sammanförs i enlighet med behoven hos den nya områdesindelningen. Detta förestår förr eller senare. Mellan kommunerna och staten finns det i alla europeiska demokratier en förvaltning som valts genom egna val för det samarbete som ska genomföras på större områden än kommunens område, för koordinering och serviceproduktion. På lång sikt kan med denna förenas den nuvarande statliga regionförvaltningen som leds

13 11 av ett ministerium. Ju snabbare man kommer fram till detta, desto effektivare, mer ekonomiskt och demokratisk är verksamheten. När programmet för nästa regering bereds, så skulle denna integration av regionförvaltningen tas upp till en seriös beredning. 5. Landskapet gemensamma vision är att förstärka Egentliga Finlands internationella ställning, speciellt inom Östersjöområdet. EU:s Östersjöstrategi ger tyngdpunkter också för Egentliga Finlands egen verksamhet inom Östersjöområdet. Egentliga Finlands förbund måste kunna vidare fördjupa de internationella samarbetsprojekt som startats på många håll. Förbundets roll vid fogen mellan EU och Ryssland har trätt fram som speciellt viktig. Då Ryssland nu genom sina handlingar i Ukraina har fått hela Europa på sin vakt, håller detta vårt särförhållande på att bli allt värdefullare än tidigare. På grund av förbundets egna begränsade resurser framhävs särskilt härvidlag ett omfattande samarbete som hänför sig till landskapets offentliga parter och näringslivet. Ett intensivt samarbete med Åbo stad är viktigt här i denna verksamhet. Förbundets roll som förvaltningsmyndighet för EU:s Central Baltic Interreg IV A-program har för sin del skapat ypperliga förutsättningar för att intensifiera förbindelserna. Programmet har också gett betydande resurser för gemensamma projekt. Programmet på över 100 miljoner euro har varit synnerligen krävande för förbundet, men även en synnerligen utmanande och entusiasmerande helhet. Det nya, mer omfattande och ekonomiskt större Central Baltic-programmet än tidigare och som täcker åren , har nyligen kommit i gång under vår ledning. Den internationella verksamheten är inte någon "utrikespolitik" för Egentliga Finlands förbund, utan det är att bygga upp landskapets samarbete i praktiken utifrån intressen inom den regionala utvecklingen såväl inom som utanför Östersjöområdet. Verksamhetens tyngdpunkter är föremål för en kontinuerlig granskning. 6. Planeringens och planläggningens aktualitet och höga nivå för landskapet ska alltjämt tryggas, för att landskapets utveckling kan styras i önskad riktning och genomförandet av nya infrastruktur- och byggnadsprojekt och en hållbar utveckling främjas. Landskapsplaneringen fortgår med full effekt efter den första omgången för helhetslandskapsplanen. Landskapsplanen för vindkraft motses bli stadfäst på hösten Verksamhetsårets huvudprojekt är att få förslaget till etapplandskapsplan för tätorternas markanvändning, service och trafik offentligt framlagt, påskyndat av den förändrade markanvändnings- och bygglagen år 2011 och dess övergångsstadganden. Genom trafiksystemarbetet främjas att regionkommunerna funktionellt integreras för regionkommunernas pendlingsområden till ett starkt, enhetligt ekonomiområde för landskapet. 7. Det har blivit mer utmanande än förut att samla in det nödvändiga samarbetet och den nödvändiga finansieringen för att uppnå landskapsöversiktens mål och genomföra landskapsprogrammets konkreta åtgärder från landskapsförbundets/eu-programmens, kommunernas och statens utvecklingssatsningar, då staten ur budgetförslaget år 2015 helt och hållet avlägsnat landskapets utvecklingsmoment. Det är ett faktum att projektverksamheten radikalt minskar. Landskapets utvecklingsmedel har varit den viktigaste och mest flexibla finansieringsformen då regionala, nya utvecklingsprojekt startas. 8. Det nya programmet "Hållbar tillväxt och arbete " för EU:s programperiod för hela Finland finns i Bryssel och väntar på att bli godkänt. Ratificeringen torde erhållas i början av hösten Programmet för Södra och Västra Finland, vilket berör Egentliga Finland, har betoningen på stöd för SMföretagsverksamheten, innovationer och sysselsättning. Den totala summan för stöden sjunker under 7-

14 12 årsperioden med cirka 30 % från vad det var föregående period. I praktiken blir sållet för projektfinansieringen på grund härav synnerligen mycket tätare. Förutom det gränsöverskridande Central Baltic -programmet inom EU håller Egentliga Finland (Åbo stadsregion) på att även komma med i programområdet för det nya ENI -programmet som överskrider EU:s yttre gräns, vilket ska genomföras i riktning mot Ryssland. Möjligheten att få finansiering för samarbetsprojekt som ska ske med staden S:t Petersburg och Leningrads Oblast kan ge oss helt nya möjligheter att förstärka redan skapade förbindelser. Det finns dock ännu stora frågetecken för att detta program ska förverkligas och vilka beror på frågor som är oberoende av oss. Året 2015 blir på grund av riksdagsvalet åter en brytningspunkt, Det nya regeringsprogrammet definierar målen för politiken de kommande fyra åren. Den mest väsentliga frågan med hänsyn till själva landskapets förbund är frågan om målen för utvecklingen av regionalförvaltningen. Ska den regering komma som redan börjar sammanställa en regional förvaltning så att statens myndighetsverksamhet på området och den kommunbaserade regionutvecklingsverksamheten sammanförs till en regionförvaltning som får sitt mandat direkt genom val. Åtminstone skulle det finnas tre skäl för reformen: 1. Reda och klarhet (alla skulle veta att just denna myndighet har hand om områdets frågor och representerar dess vilja) 2. Inbesparing (sammanslagningen skulle slopa överlappningarna och sparar in på alla resurser, då man inte längre skulle behöva bereda utlåtanden om andra myndigheters papper) 3. Demokrati (en genom direkta val vald förvaltning skulle svara för regionens frågor) Året är också ytterst utmanande inom utvecklingen av kommunförvaltningen. Det praktiska genomförandet av reformen av social- och hälsovården är den största till sina verkningar. Året är mycket utmanande även inom den regionala ekonomin. Utvecklingsförloppen som rubbar hela världens ekonomi har inverkat även på Egentliga Finlands produktion, ekonomi och konkurrenskraft. Situationen i detta nu kan karakteriseras som ytterst utmanande. Landskapet är dock inte endast en spelbricka i ett stort spel, utan genom egna utvecklingsåtgärder kan det även självt påverka vilken vår roll ska vara under kommande år. Åbo Juho Savo Landskapsdirektör

15 13 1. LIITON TOIMINNAN PERUSTEET 1.1 TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT Toiminta-ajatus Kehitämme kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen laatu on Suomen parasta. Ohjaamme ja tuemme aktiivisesti alueemme toimijoita kohti maakunnan yhteisesti sovittuja päämääriä ja kokonaisetua demokraattiseen päätöksentekoon tukeutuen. Edistämme kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa sekä maakuntien välistä yhteistoimintaa. Olemme tunnustettu toimija koko Itämeren alueella. Avaintehtävät Varsinais-Suomen liitto on 28 (v alusta 27) jäsenkunnan muodostama lakisääteinen kuntayhtymä, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislainsäädännön mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät sillä on ollut vuodesta 1968, aluekehitystehtävät liitolle määrättiin vuoden 1994 alusta. Lisäksi liiton lakisääteisenä tehtävänä on vuoden 2000 alusta lähtien ollut huolehtia rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa ja asetuksessa maakunnan liitolle määrätyistä tehtävistä. Kansallista alueiden kehittämistä ohjaavat lait alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) ja rahoittamisesta (8/2014) sekä em. lakeja koskevat valtioneuvoston asetukset (356/2014 ja 357/2014). Maankäyttöä ja suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. Vuonna 2006 liitto otti sisäasiainministeriön toimeksiannosta hoitaakseen Central Baltic Interreg IV A ohjelman hallinto- ja todentamis- ja tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen Varsinais-Suomen liitto hoitaa myös uuden ohjelmakauden Central Baltic ohjelman hallinnoinnin jäsenvaltioiden (Suomi, ml. Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia) toimeksiannosta. Tämän uuden ohjelman toimeenpanossa liitto hoitaa sekä hallinto- että tarkastusviranomaistehtävät. Varsinais-Suomen liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa; vastaa maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman sekä maakuntakaavan laatimisesta ja hyväksyy ne; valmistelee maakuntaohjelman perusteella vuosittain maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Toimeenpanosuunnitelman hyväksyy MYR; osallistuu kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimiseen ja toimeenpanoon yhdessä alueen muiden toimijoiden ja keskushallinnon kanssa laissa; edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maa kunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa; hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; vastaa mm. alueellisen pitkän- ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnista ja yhteen sovittamisesta vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta, vastaa alueellisten maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessista sekä laaja-alaisten vesi ja jätehuoltoa sekä luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien maakunnallisten suunnitelmien laadinnasta sekä hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät.

16 14 Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat alueiden kehittämislainsäädännön mukaisen yhteistoimintaalueen. Yhteistoimintasopimuksen (mh ) mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Maakuntaohjelmien ja niiden toimeenpanosuunnitelmien yhteiset, ylimaakunnalliset strategiset osat muodostavat pohjan tulosohjausprosessissa keskushallinnon kanssa. Liitto osallistuu elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) strategiasopimusten laadintaan ja vuosittaisia neuvotteluja käydään myös aluehallintoviranomaisen (AVI) kanssa. Etelä-Suomen liittouman (ELLI) yhteistyö jatkuu Etelä-Karjalan, Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kesken. Yhteistyöasioiden hoitamisesta vastaa kulloinkin vuorossa oleva puheenjohtajaliitto, vuonna 2015 Päijät-Hämeen liitto.. Varsinais-Suomen liitto seuraa tarkasti kuntarakenteiden ja sote-palvelujen uudistamista koskevan lainsäädännön valmistelua ja varautuu uuden lainsäädännön liiton toiminnalle asettamiin kehittämistarpeisiin. 1.2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT Varsinais-Suomen maakuntastrategia on hyväksytty maakuntavaltuustossa mv Se sisältää maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman Maakuntastrategian visio on: VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON PARASTA. MENESTYVÄÄ JA HYVINVOIVAA MAAKUN- TAA RAKENNETAAN YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA Kumppanuudella tarkoitetaan tässä ajattelutapaa, jossa yhteinen päämäärä nähdään tärkeämpänä kuin yksittäinen hyöty. Varsinais-Suomen jokaisella alueella ja toimijalla on oma identiteettinsä ja merkityksellinen roolinsa osana kokonaisuutta. Lopulta merkitystä on vahvuuksien ja ominaispiirteiden kehittämisellä, ei henkisillä ja maantieteellisillä rajoilla. Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelman läpileikkaavana teemana on alueen toimijoiden kumppanuus ja yhdessä tekeminen. Suunnitelman neljä kärkiteemaa edustavat kumppanuus-yhteistyöajattelua laajasti. 1. Vastuullisuus Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt 2. Yhteistyötaidot Yhdessä rajat ylittäen 3. Saavutettavuus Lähestyttävä Itämeren portti 4. Resurssiviisaus Innovoivaa edelläkävijyyttä Maakuntaohjelman Maakuntaohjelman päätoimenpide on kumppanuusfoorumi

17 15 Kumppanuusfoorumi sisältää työpajoja, verkkopalveluja, laajenevia verkostoja ja kehittämistiimejä, tietoa, toimijoita ja innostuneita ihmisiä. tarjoaa keinoja koota ja hallita sirpaloitunutta tietoa. tarjoaa kohtaamispaikan hankkeiden ideoijille, jotka etsivät kumppaneita ja toteuttajia. auttaa integroimaan maakunnan opiskelijoista muodostuvan suuren resurssin ja antaa mahdollisuuden siirtyä työelämään entistä joustavammin ja tehokkaammin. auttaa koordinoimaan, hahmottamaan kokonaisuuden ja luomaan näkemyksiä. Maakuntaohjelmassa on esitetty 25 muuta toimenpidettä, jotka on liitetty edellä mainittuihin kärkiteemoihin.

18 16 2. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 20 mukaan: Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 21 mukaan Maakuntavaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Maakuntahallitus hyväksyy talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelman. Maakuntahallitus voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Valmisteluprosessi ja käsittelyaikataulut Talousarvio ja taloussuunnitelma on valmisteltu virastossa osaamisryhmittäin ja valmistelu on perustunut maakuntastrategiassa tehtyihin valintoihin ja toiminnan linjauksiin. Maakuntahallitus (mh ) merkitsi tiedoksi talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluaikataulun ja evästi jatkovalmistelua. Maakuntahallitus käsittelee alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen ja varaa jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Kuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa ja viedään maakuntavaltuuston päätettäväksi. Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea käsitteli talousarvion ja -suunnitelmaluonnoksen Kuntajohdon neuvottelupäivillä selostetaan talousarvion ja -suunnitelman keskeinen sisältö. Talousarvion sitovuus Varsinais-Suomen liiton talousarviossa vuodelle 2015 tuloslaskelman tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin käyttötalousosan käyttösuunnitelman, jossa asetetaan tarkemmat vastuualuekohtaiset tavoitteet ja talousarvion sitovuus maakuntahallitukseen nähden ulotetaan käyttösuunnitelman tiliryhmätasolle. Talousarviossa nimetään tilivelvolliset viranhaltijat vastuualueittain. Kuntien maksuosuudet Jäsenkuntien maksuosuustuloarvion perusteena ovat tilikauden määrärahat ja tuloarviot. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 24 mukaan se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tuottojen lisäksi tarvitaan kulujen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät edellisenä varainhoitovuotena toimitetussa verotuksessa jäsenkunnissa määrättyjen veromäärien suhteessa. Veromäärien vertailuluku lasketaan jakamalla talousarviovuoden 1. tammikuuta laskentatilanteen mukainen kunnallisveron ja yhteisöveron kuntaosuuden yhteenlaskettu tuotto kunnallisveroprosentilla. Maksuosuuksien määräytymisen laskentataulukko vuodelta 2014 on liitteenä 3. Tilikauden tunnusluvut Talousarviossa 2015 jäsenkuntien maksuosuudet ovat euroa, joka euromäärä on 0,8 % ( euroa) suurempi kuin talousarvion 2014 maksuosuustuloarvio. Talousarvioon 2015 on korvamerkitty euron määräraha liiton osarahoitukseen Turun ja Varsinais- Suomen Pietarin toimiston kustannuksiin. Vuonna 2014 Pietarin toimistoa rahoitettiin maakunnan kehittämisrahalla ( euroa). Valtion talousarviossa ei ole osoitettu maakunnan kehittämisrahaa vuodelle Pietarin toimiston osarahoituksen ( euroa) vaikutus kuntien maksuosuuksiin 0,8 %. Tällöin liiton muun varsinaisen toiminnan kustannusvaikutus kuntien maksuosuuksien kasvuun on 0 %.

19 17 Vuosien ja 2012 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2015 voidaan tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti ( euroa). Alijäämä suunnitellaan katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Vuosien taloussuunnitelmissa määrärahat ja tuloarviot perustuvat kuntien maksuosuuksien kasvuun siten, että vuonna 2016 kasvuprosentti on 1 % ja vuonna 2017 kasvuprosentti on 1 %. Tilikauden tuloksen osalta tavoitteena on molempina vuosina nolla euroa. Talousarvion 2015 investointiosaan on varattu euron määräraha, joka käytetään kalustehankintoihin ja tietojärjestelmien kehittämiseen. TULOSLASKELMAN KESKEISET TUNNUSLUVUT TA 2015 TA 2014 TP 2013 TS 2016 TS 2017 TULOSLASKELMA _Toimintatuotot _Toimintakulut TOIMINTAKATE VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS TA = talousarvio, TP= tilinpäätös, TS= taloussuunnitelma Talousarvion 2014 toteutumavertailun ajalta perusteella talousarvio 2014 toteutuu arvion mukaisesti. Talousarvion vastuualueet MAAKUNT AJOHT AJA Aluekehittäminen Edunvalvonta ja kuntapalvelu Maankäyttö ja ympäristö Yhteiset toiminnot ja hallinto Central Baltic - ohjelmat Hanketoiminta Yhtenäisvirasto on hallinnollisesti jaettu neljään osaamisryhmään: 1) aluekehittäminen, 2) edunvalvonta ja kuntapalvelu, 3) maankäyttö ja ympäristö sekä 4) yhteiset toiminnot ja hallinto. Central Baltic -ohjelmien hallinnointi on osa aluekehittämisen osaamisryhmää, mutta ko. toiminta rahoitetaan ulkopuolisella, teknisen tuen rahoituksella. Yhtenäisvirastomallin mukaisesti virastossa toimii useita osaamisryhmärajat ylittäviä teemakohtaisia asiantuntijaryhmiä. Hanketoiminnan tilivastuut määrätään maakuntahallituksen tekemän käynnistämispäätöksen yhteydessä. Viraston organisaatiorakenteeseen ei ole suunniteltu muutoksia vuodelle Käynnissä ovat neuvottelut Valonia -toiminnan siirtämiseksi osaksi liiton organisaatiota. Toiminta rahoitetaan erillisellä rahoituksella, jolloin sen kustannuspaikka on liiton kirjanpidossa omakatteinen.

20 18 3. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 3.1 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO JÄSENKUNNAT (27*) EDUSTAJAINKOKOUS MAAKUNT AVALTUUST O (100) TARKASTUSLAUTAKUNTA (4) MAAKUNTAHALLITUS (19) Hankerahoitusjaosto Maankäyttojaosto Saaristotoimikunta Kulttuuritoimikunta (7) (7) (16) (11) Kielellisten Valintatoimikunta (6) palvelujen toimikunta (6) Kaaviossa ovat luottamushenkilöhallinnon keskeiset toimielimet vuonna Suluissa ovat toimielimen jäsenten lukumäärät. Toimielimien asiakirjat ovat nähtävillä osoitteessa Luottamushenkilöhallinnon organisaatiorakenteeseen ei ole suunniteltu muutoksia vuodelle * Vuoden 2015 alussa Tarvasjoki liittyy Lietoon, jonka jälkeen jäsenkuntien lukumäärä on 27 Toiminta-ajatus Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenkilötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi. Luottamustoimielimet Edustajainkokous Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin. Sen tehtävänä valtuustokauden alussa valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Seuraava edustajainkokous kokoontuu vuonna Maakuntavaltuusto Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto kokoontuu toimintavuoden aikana 2 kertaa. Kesäkuussa asialistalla ovat tilinpäätösasiat ja muut ajankohtaiset asiat sekä joulukuussa talousarvio ja muut ajankohtaiset asiat. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta työskentelee laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastavat vuoden 2015 toukokuun loppuun mennessä toimintavuoden 2014 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden sekä antavat valtuustolle tarkastuslautakunnan osalta arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen osalta tilintarkastuskertomuksen.

21 19 Maakuntahallitus Kuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelin, maakuntahallitus toimintavuoden aikana kertaa. Maakuntahallitus seuraa ja ohjaa maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päättää maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Hallitus toimii liiton edunvalvojana ja edustaa liittoa ulospäin. Muut luottamustoimielimet Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa vuonna 2013 asetetuissa jaostoissa ja toimikunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto, valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta, yhteistyökomitea sekä kielellisten palvelujen toimikunta. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Luottamushenkilöhallinnolle asetettuja tavoitteita demokraattisesta päätöksenteosta ja liiton toiminnan ohjauksesta seurataan saadun palautteen perusteella. Vastuualueen tilivelvollinen on hallintojohtaja Markku Roto.

22 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Toiminta-ajatus Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atk-palveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. VALTUUSTON ASETTAMAT TAVOITTEET Henkilöstöpolitiikka Toteutetaan Varsinais-Suomen liiton henkilöstösuunnitelmaa Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin. Varmistetaan yhtenäinen tieto ja ymmärrys sekä liiton yhteisestä että osaamisryhmien erityisistä toimintaajatuksista ja arvoista. Lisäksi tunnistetaan ja tiedostetaan liiton toiminnan painopisteet, strategiset tavoitteet ja kriittiset menestystekijät Sisäinen valvonta ja tarkastus Tehostetaan sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallinnan ja työsuojelun menettelytapoja. Toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksia seurataan ajantasaisesti sekä pidetään kilpailuttamisten ja sopimusjärjestelyjen avulla kustannukset kurissa. Tietojärjestelmien hyödyntäminen Ylläpidetään ja kehitetään asianhallinnan, henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tietojärjestelmiä siten, että hallinto- ja tukitoiminnoissa saavutetaan riittävä laatu ja kustannustehokkuus. Työympäristön ylläpito ja kehittäminen Ylläpidetään työympäristön ja siihen liittyvän tekniikan taso riittävän korkealla tehokkaan ja innostavan työilmapiirin luomiseksi. Seurataan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työympäristön tilaa ja puututaan välittömästi havaittuihin epäkohtiin. TOIMINNAN PAINOPISTEET 2015 Henkilöstöpolitiikan painopisteitä ovat: 1) tehtävät ja toimintamallit, 2) tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 3) työyhteisötaitojen kehittäminen, 4) terveydellinen toimintakyky ja 5) sisäinen viestintä Kootaan yhteen johtoryhmässä, osaamisryhmissä ja kehityskeskusteluissa esiin nostetut näkökulmat liiton arvoista ja toiminnan visioista. Puretaan kehityskeskustelut sekä osaamisryhmä- että virastokohtaisina yhteenvetoina. Tehdään liiton hallintosääntöön uuden ohjelmakauden hallinnoinnin edellyttämät muutokset. Tarkistetaan vakuutusturva ja kilpailutetaan vakuutusyhtiö. Kootaan yhteen eri tarkastajien kehittämissuositukset ja päivitetään ohjelmahallinnoinnin riskienarviointikaavio. Otetaan käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään kytkeytyvät henkilöstöhallinnon ja myyntilaskutuksen osajärjestelmät. Säädetään ja uusitaan kalusteet työterveyshuollon ergonomiasuositusten mukaisesti. Jatketaan varhaisen puuttumisen ja välittämisen malliin liittyviä toimenpiteitä. SEURANTA JA MITTARIT Kehityskeskustelujen yhteenveto muodostaa kokonaiskuvan henkilöstöpolitiikan kehittämistarpeista. Keskeiset seurantaindikaattorit raportoidaan henkilöstökertomuksessa Osaamisryhmien kehittämispäivillä ja syksyn 2014 tpd-päivillä vedetään yhteen viraston strategia- ja painopistetyön saavutetut tulokset. Seurannan mittareina ovat tilintarkastajien, järjestelmätarkastajien, hanketarkastajien ja sisäisen tarkastuksen raportit. Edetään ottaen huomioon hallintokulttuurin ja käyttäjien sopeutuminen uusiin menettelyihin. Toimintakertomuksessa raportoidaan käyttöön otetut uudet menettelyt. Ergonomiatarkastusten suositusten toteuttaminen ja työterveyshuollon raportit.