Alokas ei ole sotilasarvo. Se

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alokas ei ole sotilasarvo. Se"

Transkriptio

1 I/15

2 Varusmiespalvelus - sama mutta ainutlaatuinen Tuottaja Sanna Närä, kers Vastaava päätoimittaja Mikko Ilkko Kannen kuva Olli Viljamaa, upskok Eetu Lehmusvaara, kjääk Ulkoasu ja taitto Eetu Lehmusvaara, kjääk Toimittajat Joona Kosloff, upskok Samu Saatsi, upskok Rasmus Arikka, kjääk Joel Kontiainen, kjääk Pauli Loukola, kjääk Painopaikka Pirkanmaan Lehtipaino Oy PL 25, Helsinki tilaukset ja asiakaspalvelu Alokas ei ole sotilasarvo. Se on nimitys, jota käytetään sellaisesta sotamiehen arvoisesta varusmiehestä, joka ei ole vielä vannonut sotilasvalaa tai antanut sotilasvakuutusta. Näin lyhyesti ja tietopohjaisesti Wikipedia avaa termiä joka todellisuudessa avautuu vasta varuskunnan porttien sisäpuolella. Sanotaan myös, että rakkaalla lapsella on monta nimeä. Pian palvelukseen astunut saakin kuulla olevansa myös mortti, mosandeerus, aamukasa tai jotain muuta yhtä nasevaa. Tämä lempinimien loputon kirjo ei välttämättä helpota sopeutumista täysin uuteen ympäristöön ja asemaan pakan pohjimmaisena. Kulttuurishokki on varma. Kannattaa muistaa, että me kaikki olemme olleet samassa tilanteessa, samaan tapaan yhtä hämmentyneenä ja väsyneenä varustesäkin painoon. Jokainen varusmiespalvelukseen astunut on käynyt läpi sen myllerryksen, mitä tämä täysin uusi ja uniikki elämäntilanne tuo muassaan. Sen pintaan nostamiin tunteisiin ja turhautumisiin voi moni samaistua, mutta vain sinä tuleva alokas voit päättää omalla toiminnallasi ja asenteellasi sen, millainen inttikokemus sinulle muovaantuu. Palveluksessa pääsee kokemaan paljon sellaista, mitä ei perusarkeen kuulu. Suosittelen lämpimästi keräämään tietoa varusmiespalveluksesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista jo ennakkoon. Tämä onnistuu helposti Alokasliitteen avulla tai puolustusvoimien nettisivujen kautta. Yhtä hyvä neuvo on kuunnella muiden jo intin käyneiden kokemuksia tai lukea niistä. Puolustusvoimien ja Ruotuväen omat sosiaaliset mediakanavat jakavat tuoretta tietoa ja kokemuksia palvelusarjesta. Varusmiespalvelus on askel kohti aikuisuutta. Ole avoin uusille kokemuksille ja ihmisille. Palvelusaikana tulet tutustumaan sellaisiin ihmisiin, mihin et välttämättä siviilissä törmäisi. Tiivis yhdessäolo on opettaa paitsi sosiaalisia taitoja, mutta myös itsetuntemusta. Opi siis olemaan rehellinen, etenkin itsellesi. Ryhmäpaineen takia ei kannata uhrata itseään, vaan kuumeessa tai selkäsärkyisenä kannattaa hakeutua suosiolla aamuvastaanotolle eikä repiä itseään rikki näyttämisen vuoksi. Vaikka puolustusvoimat pitävät asevelvollisista monin tavoin huolta, ota rohkeasti vastuuta sekä itsestäsi että teoistasi ja näytä mihin pystyt. Oli palvelusaika tai -paikka mikä tahansa, niin itsensä ylittämisen hetket kantavat ikävien yli. Ainakin omalla kohdallani vaikeita paikkoja ja rankkoja marsseja muistellessa tunnen vielä näin palveluksen lopussakin valtavaa sydämen paloa. Kaikkea hyvää tuleviin koitoksiin! Toivoo alokasliitteen tuottaja, kersantti Sanna Närä Seuraa aikaasi sekä tietysti Ruotuväkeä sosiaalisesen median taistelukentillä. Tähtäimessä ovat tuoreimmat uutiset, kuvat ja kilpailut!

3 Lähtövalmiina inttiin 4 Palvelusaika pähkinänkuoressa 6 Johtajakoulutusta arvostetaan 8 Oma osaaminen hyödyksi 9 Vaihda vapaalle 12 Suomi-intti-sanakirja Aluetoimisto auttaa 13 14

4 Lähtövalmiina inttiin Teksti Rasmus Arikka Kuvakeskus / Jarno Riipinen 4 MITEN SELVIÄN VARUS- MIESPALVELUKSESTA? Kun ensimmäisen kerran astuu varuskunnan porttien sisäpuolelle, ei tiedä mihin on menossa. Tuleva palvelusaika jännittää, eivätkä huhupuheet ainakaan paranna asiaa. Ei hätää, se kuuluu asiaan. Kaikki selviää, kun palvelus käynnistyy. Joitakin mieltä askarruttavia asioita voi kysyä ennakkoon joukko-osaston omasta, suljetusta Facebook-ryhmästä, niin sanotuilta SOMEagenteilta. Muutama viikko alokkaana ja vierailta tuntuneet tavat ovat jo itsestään selviä. Kannattaa kuitenkin hyväksyä pieni epävarmuus ja antaa itselleen aikaa sopeutua sotilaselämään kasarmilla. Varusmiespalvelus on iso muutos myös läheisille. Ero perheestä ja seurustelukumppanista voi tuntua aluksi vaikealta, ja se vaatii joustoa kaikilta osapuolilta. Erityisesti palveluksen aluksi ei viikonloppuvapaita kannata ladata täyteen ohjelmaa, sillä muutos siviilielämästä inttiarkeen väsyttää kovintakin taistelijaa. Palveluksen aikana yhteydenpito läheisiin onnistuu, sillä vapaa-aikaakin on. Lisäksi kaverit voi kutsua munkkikahveille sotilaskotiin. Palveluksen aikana isäksi tulevilla varusmiehillä on mahdollisuus isyysvapaaseen ja perheelliset varusmiehet voivat anoa yövapaita kotona yöpymiseen. Palvelusajasta selviää parhaiten positiivisella asenteella ja seikkailumielellä. MITÄ ON HUOMIOITAVA ENNEN PALVELUSTA? Ennen palvelusta on suositeltavaa hoitaa siviiliasiat kuntoon. Esimerkkinä tästä voisi mainita pitkäaikaisen ajokortin hankkimisen. Vuoden 2013 tammikuun jälkeen ajokortin suorittaneiden on inssin lisäksi Muutama viikko alokkaana ja vierailta tuntuneet tavat ovat jo itsestäänselviä. osallistuttava harjoittelu- ja syventävään vaiheeseen. Tämä vie aikaa ja onnistuu helpoiten siviilistä käsin. Työpaikkaa ei voi menettää varusmiespalveluksen takia. Sama koskee myös opiskelupaikkaa. Asevelvollisen on ilmoitettava työnantajalle ajoissa palveluksen alkamisesta ja päättymisestä. Oppilaitoksiin on ilmoittauduttava poissaolevaksi opiskelijaksi. Asevelvollisuuden tai naisten vapaa- ehtoisen asepalveluksen suorittaminen ei lyhennä opiskeluaikaa, kuten se ei lyhennä myöskään mahdollista työttömän odotusaikaa, kun ilmoittaudutaan palveluksen jälkeen työttömäksi työnhakijaksi ilman ammatillista koulutusta tai työssäoloehtoa. Varusmiehet ovat oikeutettuja tiettyihin Kelan etuuksiin, joista voi lukea lisää osoitteessa: MISTÄ SAAN APUA PAL- VELUKSEN AIKANA? Kysyvä ei tieltä eksy. Vanha sanonta pätee intissäkin. Apua saa, kunhan rohkeasti avaa suunsa. Varusmiesjohtajat ovat alokkaiden lähiesimiehiä, joiden puoleen voi aina kääntyä. Lisäksi perusyksikössä on puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa kuten yksikön päällikkö ja vääpeli, jotka kantavat päävastuun sotilaskoulutuksesta ja varusmiesten hyvinvoinnista. Kukaan ei ole varusmiespalveluksessa yksin. Ympärillä on kymmeniä, satoja ja jopa tuhansia samassa tilanteessa olevia. Intissä saa uusia kontakteja, ja erityisesti tupakavereista tulee hyvin läheisiä. Tuvan kesken kannattaa pyrkiä hyvään yhteishenkeen, sillä avoimessa ja rennossa ilmapiirissä palvelus sujuu rattoisasti.

5 Puolustusvoimat / Taistelukamera Puolustusvoimat tarjoaa myös ammattiapua. Jokaisessa varuskunnassa on sosiaalikuraattori, jota voi lähestyä kaikissa siviiliin tai varusmiespalvelukseen liittyvissä asioissa. Hän on ammattilainen, jolta löytyy asiantuntemusta nuorten aikuisten asioihin. Sosiaalikuraattorin kanssa käydyt keskustelut ovat kahdenkeskeisiä ja luottamuksellisia. Apua hengellisiin asioihin saa sotilaspastorilta, varusmiespapilta tai sotilasdiakonilta. Myös joukko-osaston terveydenhuoltohenkilöstön puoleen voi kääntyä muutoinkin, kuin sairauteen liittyvissä asioissa. MITÄ KAIKKEA VOIN TEHDÄ INTISSÄ? Alokasaika on kaikille varusmiehille palveluspaikasta ja puolustushaarasta riippumatta pääpiirteittäin samanlainen. Peruskoulutuskaudella sotilastaitojen opettelun lisäksi kaikille valitaan puolustusvoimien tarvetta ja omaa mielenkiintoa vastaava tehtävä loppupalvelukseksi. Maa-, meri- ja ilmavoimilla on kullakin omat erikoistehtävänsä ja aselajinsa, joihin voi halutessaan tutustua jo ennen palvelusta esimerkiksi puolustusvoimien verkkosivuilla osoitteessa Aloittaessaan varusmiespalveluksen alokkaiden ei oleteta tietävän kaikkea. Oppituntien ja muiden palvelustehtävien tarkoitus on selventää kuvaa eri vaihtoehdoista. Ollako viestimies, kirjuri tai vaikka laivaradisti? Mahdollisuuksia on paljon. Alokkaat käyvät palveluksen ensimmäisillä viikoilla joukkueen johtajan haastattelussa, jossa yhdessä mietitään, mikä olisi se oikea palvelustehtävä. Tukea ja apua saa. Kannattaa hoitaa hommansa mallikkaasti alusta asti, sillä joihinkin tehtäviin on puolustusvoimien tarvetta enemmän halukkaita. Varmaan jokaisella palveluksensa aloittavalla on lähipiirissään ihmisiä, jotka ovat käyneet intin. Monella saattaa olla vahvat näkemykset siitä, miten varusmiespalvelus kannattaa suorittaa. Vanhempia, sisaruksia, kavereita ja kaikkia muita on hyvä kuunnella, mutta on suositeltavaa valmistautua tulevaan palvelukseen avoimin mielin. Jokaisen inttiaika on ainutkertainen kokemus, josta voi olla hyötyä edessä olevia opintoja tai työelämää silmällä pitäen. Toisaalta varusmiespalveluksessakin voi hyödyntää siviilissä hankittua ammattipätevyyttä, opinnoissa hankittuja tietoja osaamista tai harrastuspohjaista osaamista. Erikoistehtävistä voi lukea lisää sivuilta Täytyy olla utelias, uskalias ja aktiivinen. Tietoa eri tehtävistä on saatavilla, jos sitä etsii ja kysyy. Ennen palvelusta on hyvä lueskella puolustusvoimien uutislehteä, Ruotuväkeä, joka paneutuu organisaation sisäisiin asioihin. Lehteä lukiessa voi syntyä uusia ajatuksia ja ideoita. Palveluksesta voi tehdä itsensä näköisen. On jokaisen omissa käsissä, millaiset inttimuistot jäävät elämään. PÄIVÄRAHAT Päivärahat maksetaan varusmiehen tilille joka toinen viikko. Päivärahaa saa jokaiselta palveluspäivältä mukaan lukien viikonloppuvapaat, lomapäivät ja isyysvapaa. Päivärahojen määrä kasvaa palveluksen edetessä. Naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta maksetaan 0,5 euroa enemmän päivältä. Tilanne joulukuussa 2014: vrk vrk vrk 5,00 8,35 11,70 5

6 Palvelusaika pähkinänkuoressa Varusmiespalvelus on jaettu kolmeen osaan: peruskoulutuskauteen, erikoiskoulutuskauteen ja joukkokoulutuskauteen. Peruskoulutuskaudella totutellaan sotilaselämän perusasioihin. Erikoiskoulutuskaudella jokainen erikoistuu oman koulutushaaransa mukaiseen palvelukseen. Joukkokoulutuskaudella koulutus huipentuu ampuma- ja taisteluharjoituksiin omassa sodanajan kokoonpanossa. 6 Teksti Pauli Loukola PERUSKOULUTUSKAUSI Varusmiespalveluksen aloittava peruskoulutuskausi (P-kausi) kestää kahdeksan viikkoa ja silloin opetellaan sotilaan perustaidot. Kauden aikana alokkaille koulutetaan sisällöllisesti samoja asioita riippumatta siitä, mihin palveluspaikkaan varusmies sijoitetaan loppupalveluksen ajaksi. Ensimmäinen ammuntaharjoitus on monelle P-kauden huippuhetki. Koulutuksen alussa perehdytään sotilasarvojen opetteluun ja merkitykseen, tahtimarssiin, aseenkäsittelytaitoihin sekä sotilaalliseen käyttäytymiseen. P-kaudella ja myöhemminkin varusmiespalveluksen aikana kaikkiin tarvittaviin tehtäviin saa koulutuksen, eli tietämättömyydestä ei tarvitse kärsiä. P-kauden aikana päivät täyttyvät koulutuksista. Ensimmäisinä viikkoina koulutus painottuu oppitunteihin ja teoriaopetukseen. Turvallisuusmääräykset ja aseenkäsittely käydään teoriassa tutuiksi, jotta opitut asiat tulevat selkärangasta myöhemmin. Fyysinen rasittavuus lisääntyy alokaskauden edetessä siten, että lyhyet kävelylenkit venyvät viikkojen jälkeen pitkiksi marsseiksi taisteluvarustus yllä. Ensimmäinen ammuntaharjoitus on monelle P-kauden huippuhetki. Ammuntatulokset paranevat toistojen myötä, kuten niin monet asiat. P-kaudella pidetään ensimmäiset maastotaisteluharjoitukset. Pakkiruokailu, teltan pystyttäminen, kamiinan lämmittäminen ja poteron kaivaminen tulevat tutuiksi yhteishengen samalla kohentuessa. Peruskoulutuskauden lopulla alokkaat antavat sotilasvalan tai -vakuutuk- sen. Alokkaat nimitetään sotamiehen arvoon, joka tarkoittaa joukko-osaston aselajin mukaista nimeä, kuten jääkäriä, tykkimiestä tai matruusia. ERIKOISKOULUTUSKAUSI Sotajoukko jakaantuu peruskoulutuskauden jälkeen siten, että osa siirtyy johtajakoulutukseen aliupseerikouluun ja osa miehistön erikoiskoulutukseen esimerkiksi sotilaspoliisin tehtävään. Oli tilanne mikä tahansa, niin sotamiehet tai -naiset ryhtyvät perehtymään omaan aselajiinsa ja sodan ajan tehtäväänsä. E-kaudella varusmiehet muuttavat palveluksen loppuajan tupaan. Tupakavereista muodostuu usein yhtenäinen ryhmä, josta voi saada elinikäisiä ystäviä. Suurimassa osassa koulutuslinjoista E- kausi kestää yhdeksän viikkoa. Koulutus painottuu oman erikoisalan tehtäviin ja se on alkua vaativampaa. Tehtävät ovat kuitenkin monipuolisempia ja usein kiinnostavampia kuin P-kaudella.

7 E-KAUSI 9 viikkoa J-KAUSI 165 vrk 7 viikkoa MIEHISTÖ MIEHISTÖN ERITYISTEHTÄVÄT 29 viikkoa MIEHISTÖN VAATIVIMMAT TEHTÄVÄT P-KAUSI 42 viikkoa 8 viikkoa AUK 2 JOHTAJAT 255 vrk J-KAUSI 9 viikkoa 26 viikkoa 347 vrk 347 vrk AUK 1 7 viikkoa J-KAUSI RUK 14 viikkoa 21 viikkoa 347 vrk Puolustusvoimat / Karjalan prikaati Johtajakoulutukseen valitut jatkavat palvelustaan seitsemän viikon pituisella aliupseerikurssi 1:llä. Halukkaat ja parhaiten menestyvät valitaan 14 viikkoa kestävälle reserviupseerikurssille. Muut jatkavat aliupseerikurssi 2:lla. Varusmiesjohtajat siirtyvät johtajakoulutuksensa jälkeen pääsääntöisesti seuraavan saapumiserän miehistön johtajiksi omiin perusyksikköihin. Halukkaat ja parhaiten menestyvät valitaan 14 viikkoa kestävälle reserviupseerikurssille. PAKOLLISET: SUOSITELLAAN: JOUKKOKOULUTUSKAUSI Joukkokoulutuskauden seitsemän viikon pituisen rutistuksen aikana keskitytään sodanajan joukon oppien hiomiseen. Varusmieskoulutuksen huipentavan J-kauden aikana koulutus koostuu pitkälti isoista taistelu- ja taisteluammuntaharjoituksista. Muutama viikko ennen kotiutumista on paljon puhuttu loppusota, jossa koetellaan kaikkia palveluksen aikana opeteltuja taitoja. Tuolloin varusmiesten on tarkoitus toimia sodan ajan joukon tavoin simuloiduissa taisteluolosuhteissa. NÄITÄ KANNATTAA VÄLTTÄÄ: Isoa siviilikassia Omia siviilivaatteita 7

8 Johtajakoulutusta arvostetaan Puolustusvoimat / Olli Viljamaa Teksti Joona Kosloff HYÖTYÄ JOHTAJAKOULUTUKSESTA 8 Jo melko pian palveluksen aloittamisen jälkeen tulee eteen kysymys: Haluatko johtajaksi? Johtajakoulutuksen tuomat edut ja taidot mietityttävät, sillä toisessa vaakakupissa on vuoden kestävä osittain raskaskin palvelus. Oikealla asenteella johtajakoulutuksesta saa kuitenkin hyötyjä myöhemmän opiskelu- ja työelämän kannalta. Suomenlahden meripuolustusalueella lääkintäaliupseerina palvellut Markus Kauranen näkee johtajakoulutuksen tärkeimpänä antina henkisen kasvamisen. Johtajana toimiminen oli haasteellista mutta antoisaa. Se kehitti ihmissuhdetaitoja ja paineensietokykyä. Esimerkiksi projektitöissä on voinut toimia ihmisten kanssa paremmin, kun on takana puolen vuoden ajalta päivittäistä johtamista, Kauranen selittää. Konkreettisia hyötyjä ovat johtamis- ja kouluttamissuorituksista kertyvät opintopisteet, jotka hyväksytään oppilaitoksesta riippuen. Eikä moni työnantaja laita varmasti pahakseen ansioluettelosta löytyvää johtajakoulutusmerkintää. Kertoohan se osaltaan jotain vastuunkantamisesta. MOTIVAATIO KUNTOON Kaikkia ei kuitenkaan voida kouluttaa johtajiksi. Varusmiespalveluksen suorittaneista noin kolmasosa koulutetaan varusmiesjohtajiksi ja vajaa kymmenes reserviupseeriksi. Valinnat aliupseerikurssille tehdään ensimmäisen kahdeksan viikon mittaisen peruskoulutuskauden aikana. Valintoi- Eikä moni työnantaja laita varmasti pahakseen ansioluettelosta löytyvää johtajakoulutusmerkintää. hin vaikuttavat niin P-kokeet, kuntotestit, haastattelut kuin oma halukkuus. Kauranen peräänkuuluttaa motivaatiota. Varsinkin AUKin alkuaika on henkisesti ja fyysisesti raskasta, eikä sovi kaikille. Fyysinen kuntokaan ei välttämättä ole este, mutta pitää olla motivoitunut! Ei tarvitse olla supermies, en minäkään ollut. Johtajakoulutukseen valitut aloittavat kaikki ensin aliupseerikurssin ensimmäisellä seitsemän viikkoa kestävällä osal- la. Sen jälkeen osa valikoituu 14 viikkoa kestävällä reserviupseerikurssille. Loput jatkavat yhdeksän viikon mittaisella AUK II -kurssilla. Reserviupseerikoulutusta annetaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta maavoimilla Haminassa, merivoimilla Suomenlinnassa ja ilmavoimilla Tikkakoskella. Aliupseerikurssilta valmistuneet palvelevat loppuajan alikersantteina tai kersantteina, reserviupseerikurssin suorittaneet upseerikokelaina. MUISTORIKASTA AIKAA Parhaimmat kokemukset ja muistot varusmiespalveluksesta liittyvät monilla johtajakoulutukseen. Kaurasen kohdalla mieleen tulee sotaharjoitus oman ryhmänsä kanssa. Kello 1.30 tuli hälytys, ja koko lääkintätukikohta oli oltava purettuna ja lähtövalmiina siirtymään toiseen paikkaan muutaman tunnin kuluessa. Oli kylmä ja vettä satoi. Kaikkia väsytti. Siinä vaadittiin oikeasti kunnon organisointikykyä. Silloin ei ollut mukavaa, mutta näin jälkikäteen tilanne on kasvattanut paljon. Tällaiset ennalta arvaamattomat tilanteet ovat periaatteessa johtajalle se intin tärkein anti!

9 Oma osaaminen hyödyksi Puolustusvoimat / Riku Niemi Puolustusvoimilla on kattava tarjonta erityistehtäviä, joihin voi omatoimisesti hakea heti peruskoulutuskaudella. Tehtäviä löytyy monelta eri alalta ja ne ovat osalle paras tapa ottaa kaikki hyöty irti palvelusajasta. Valintakriteereinä ovat muun muassa kyseiseltä alalta suoritettu tutkinto tai riittävän pitkälle edenneet opinnot, työkokemus ja ennen kaikkea oma motivaatio. Teksti Sanna Närä MILLOIN? Vuoden 2015 tammikuun saapumiserän alokkailla on vielä mahdollisuus vaikuttaa varusmiespalveluksensa sisältöön hakeutumalla oman alan hommiin. Eritystehtäviin valitut koulutetaan tahoillaan. Tehtäviin haetaan verkossa jo peruskoulutuskaudella, eikä vaatimuksena ole aliupseeri- tai reserviupseerikurssin suorittaminen, vaan tarjolla on myös 8,5 kuukauden miehistötehtäviä. Lähtökohtaisesti ensimmäiset kahdeksan viikkoa vietetään aina palveluksen aloittamismääräyksessä mainitussa joukko-osastossa harjoitellen sotilaan perustaitoja, minkä jälkeen valituksi tulleet siirtyvät erityistehtäviin tai jatkavat johtajakoulutukseseen. Erityistehtäviä on niin Pääesikunnassa Helsingissä kuin eri joukko-osastoissa ympäri Suomen. MIKSI? Erityistehtävien perustana on rauhan ajan tehtävien ja niihin vaadittavan erityisosaamisen linkittäminen sodan ajan tehtäviin. Maata voi puolustaa muutenkin kuin rynnäkkökiväärin kanssa: ihmisiä tarvitaan esimerkiksi laboratoriotöissä, lakikirjojen äärellä, hengellisen työn parissa ja soittajina. Puolustusvoimat tarvitsee rauhanajantehtäviin ja reserviin monen alan osaajia. Koulutus tukee asevelvollisen omaa osaamista ja sen kehittymistä palvellen samalla puolustusvoimien tarpeita. MITEN KÄYTÄNNÖSSÄ? Hakuun tulevien erityistehtäväpaikkojen määrät vaihtelevat saapumiserittäin. Koska hakeminen tapahtuu kirjallisesti, on tietoa hyvä etsiä ajoissa netistä ja seurata yksikön ilmoitustauluja palveluksen alettua. Tutustu erilaisiin tehtäviin ja hae: erityistehtavat.puolustusvoimat.fi 9

10 ERITYISTEHTÄVIÄ JA ERIKOISJOUKKOJA: Puolustusvoimat / Taistelukamera Omista suunnitelmista on hyvä kertoa heti alussa perusyksikön päällikön ja kouluttajien tekemissä haastatteluissa. Mikäli valinta osuu kohdalle, edessä on usein siirtyminen peruskoulutuskauden, aliupseeri- tai reserviupseerikoulun jälkeen täysin uuteen joukko-osastoon. Tuttujen maisemien ja ihmisten vaihtuminen tuo palvelusaikaan uuden asian kiehtovuutta. Erityistehtävissä saa laaja-alaisen katsauksen puolustusvoimien toimintaan. Mikäli kiinnostuit, mene pikimmiten puolustusvoimien nettisivuille ja katso, onko juuri sinun erityisosaamisellesi tarvetta. RUOTUVÄKI-LEHTI Puolustusvoimien uutislehti Ruotuväki ilmestyy 22 kertaa vuodessa. Pääesikunnan viestintäosastoon kuuluvassa toimituksessa on tehtäviä graafikolle, levikkisihteerille, toimittajille, verkkotoimittajille ja valokuvaajille. Sisältöä tuotetaan sekä printtiin että monipuolisesti sosiaalisen median kanaviin. LAKIMIESKOKELAS Päätoimista työskentelyä joukko-osaston oikeusupseerin ohjauksessa koko upseerikokelaskauden ajan. ELEKTRONISEN SODANKÄYNNIN KOULUTUS (ELSO) Koulutusta radio- ja tutkataajuusalueen elektronisella taistelukentällä maalla, merellä ja ilmassa. Työskentelyä huipputekniikan parissa. WWW-YLLÄPITO Pääesikunnan viestintäosaston WWWylläpito on tiivis asiantuntijaryhmä. Ylläpito tukee verkkoviestinnän päätoimitusta muun muassa päivittämällä puolustusvoimien verkkosivuja. Tarjolla monipuolisia tehtäviä eri alojen osaajille. LASKUVARJOJÄÄKÄRI Peruskoulutus erikoisjoukkojen tiedusteluja taistelutehtävistä. Yhteistoimintaa helikoptereiden kanssa. SUOMEN KANSAINVÄLINEN VALMIUSJOUKKO Koulutus kotimaan puolustukseen ja kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Kansainvälistä koulutusta 20 viikkoa. Kaikille johtajakoulutus. 10 ERIKOISJOUKOT Lisähaastetta ja jännitystä kaipaavalle puolustusvoimilta löytyy jokaisen puolustushaaran erikoisjoukkoja. Erikoisjoukot vaativat koulutukseen hakevilta keskimääräistä parempaa fyysistä kuntoa tai erityisosaamista ja soveltuvuutta kyseisen alan tehtäviin. Osaan tehtävistä voi hakea vielä peruskoulutuskauden aikana. Myös erikoisjoukoista saa tietoa puolustusvoimien internetsivuilta. HELIKOPTERIAPUMEKAANIKKO Koulutus puolustusvoimien helikoptereiden käyttöhuoltotehtäviin. TEKNINEN JA LUONNON- TIETEELLINEN ALA Koulutusta kriisinajan tehtäviin muun muassa matemaatikoille, kemisteille ja radiotekniikan sekä laskennallisen tieteen asiantuntijoille. ERIKOISRAJAJÄÄKÄRI Koulutusta Rajavartiolaitoksen kriisi- ja sodan ajan vaativimpiin raja-, turvallisuus-, tiedustelu- ja taistelutehtäviin. VIESTINTÄ- JA MEDIA-ALA Oman viestinnän erikoisosaamisen hyödyntämistä monipuolisesti. Projektitöitä, verkkoviestintää, graafista suunnittelua, valokuvausta ja Combat Camera -tehtäviä.

11 ERIKOISJOUKOISTA SIVIILIURALLE Teksti Deniz Kaya ja Sanna Närä Puolustusvoimat / Deniz Kaya Erikoisjoukot tarjoavat takuulla vaativaa ja monipuolista koulutusta, joista on mahdollista saada kokemusten lisäksi myös ammatin. Esimerkiksi Lentoreserviupseerikoulu (LentoRUK) voi toimia ponnahduslautana, niin kadettikouluun ja hävittäjälentäjäksi, kuin siviilipuolen lentoammattiinkin. Finnairilla työskentelevä lentokapteeni Viki Vihmaa on oiva esimerkki viimeksi mainitusta. Alun perin lähdin sotilasilmailun puolelta. Vuonna 1988 varusmiespalveluksessa laskuvarjojääkärinä heräsi kiinnostus lentokoneita kohtaan. Hain sitten siirtoa Kauhavalle, jossa suoritin LentoRUK:in, Vihmaa kertoo. Vaikka lentoreserviupseerikoulu oli psyykkisesti rankka, muistelee Vihmaa silti palvelusaikaansa lämmöllä. Näin jälkeenpäin ajatellen koulutus Kauhavalla oli hyvin vaihtelevaa. Kokoajan mentiin hyvää tahtia eteenpäin ja lentoharjoituksia oli paljon. Lentäjän ura ilmavoimissa oli tietysti vaihtoehto, mutta Vihmaan mukaan syy siirtymiseen Finnairille oli tupakaverissa. Kurssin lopussa tupakaveri sanoi, että eihän me nyt tänne jäädä, joten molemmat hakeuduttiin sitten Finnairin palvelukseen ja samoissa hommissa ollaan edelleen. Nykyistä työtään Vihmaa kuvailee mielekkääksi mutta haasteelliseksi, etenkin arkielämän aikataulujen suhteen. Joka kuukausi on erilainen, eikä menoja voi sopia sitovasti. Perhesuhteet kärsivät eniten useamman päivän poissaoloista, aikaisista aamuvuoroista ja pitkistä illoista. Ei tämä ole pelkkää ruusuilla tanssimista, Vihmaa kiteyttää. Hakuaika Lento-RUK -kurssille asti. Jo palveluksen aloittanut voi hakea! KAIKKI IRTI ERITYISTEHTÄVISTÄ Teksti Timo Luukkola ja Sanna Närä Hakuaika viestintä-, media- ja IT-alan erityistehtäviin Erityistehtäviin valitut varusmiehet pääsevät hyödyntämään ja laajentamaan jo olemassa olevaa osaamistaan muiden samanhenkisten kanssa muun muassa viestintä- ja media-alan tehtävissä Pääesikunassa. Kaartinjääkäri Timo Luukkola suorittaa palvelustaan some-asiantuntijana Puolustusvoimien palvelukeskuksessa. Siviilissä Luukkola on toimitusjohtaja omassa viestintäalan firmassaan, mikä vaikutti erityistehtäviin hakeutumiseen. Päällimmäisin ajatukseni on ollut ottaa palveluksesta kaikki mahdollinen irti ja erityistehtävien laaja kirjo kiinnosti. Nuorena moniosaajana päätin laittaa hakemuksen viestinnän erityistehtäviin. Sotilaspoliisina alkanut inttiura ja Porin prikaatin maisemat vaihtuivat vastuullisiin tehtäviin Pääesikunnassa. Erityistehtävät ovat maistuneet ja Luukkolan mukaan työtehtävien vaihdellessa on omaa tietotaitoa päässyt hyödyntämään monipuolisesti. Tällä hetkellä työn alla on erityistehtävien rekrytoinnin suunnittelu ja toteutus. Kokonaisuudessaan Luukkola näkee palveluksen missä tahansa erityistehtävissä hyödyttävän myös intin jälkeen. Erikoiskomennusjoukkue koostuu tarkoin valikoiduista ammattitason osaajista. Jokainen tuntee itsensä etuoikeutetuksi saadessaan toimia osana tällaista loistavaa porukkaa. Nämä kontaktit muistetaan varmasti tulevaisuudessakin. Isossa organisaatiossa toimiminen ja erilaiset projektit antavat kullanarvoista työkokemusta. Kuulemma tämä näyttää hyvältä CV:ssäkin. Puolustusvoimat / Olli Viljamaa 11

12 Teksti Sanna Närä Vaihda vapaalle Kuvakeskus / Jarno Riipinen 12 Peruskoulutuskausi starttaa vauhdilla ja aluksi varusmiehen kaikki aika tuntuu kuluvan uusiin tapoihin totuttautuessa. Monesti jo ensimmäisten viikkojen aikana iltaisin ehtii myös rentoutua vapaa-ajan lisääntyessä. Perusyksiköstä riippuen vapaa-aika alkaa iltaisin siivouspalveluksen jälkeen yleensä noin kello ja loppuu kello 21 mennessä. Tekemisen puutteesta ei ainakaan tarvitse kärsiä! SOTILASKOTI Sotilaskoti, tuttavallisemmin sotku tai sode, on varusmiehen virkistäytymiskeidas keskellä varuskunta-aluetta. Se on paikka, jossa voi hetkeksi unohtaa yleisen palvelusohjesäännön vaativat käyttäytymisnormit ja tuntea olevansa vapaalla. Sotkun asiakaskuntaan kuuluvat pääasiassa varusmiehet ja heidän läheisensä, varuskunnan kantahenkilökunta ja reserviläiset. Kahvilavalikoimaa löytyy kuuluisista munkeista pizzaan ja proteiinirahkoihin. Varusmiehen ensikosketus sotkuun tulee ensimmäisten palvelusviikkojen aikana. Sotkuun voi myös tulla vain viettämään aikaa esimerkiksi pelikonsolien, biljardin tai vaikka lehtien parissa. Hetkellinen maisemanvaihdos voi olla juuri se tarpeellinen nollaus inttiarjen keskellä. LIIKUNTAKERHOT Kasarmialue tarjoaa loistavat puitteet monipuoliseen liikuntaan. Kuntoa voi kohottaa omatoimisesti vaikka lenkkeillen tai punttisalilla. Monipuolisuutta liikkumiseen saa parhaiten oman joukko-osaston liikuntakerhotoiminnasta. Järjestävänä tahona toimii varusmiestoimikunta VMTK ja lajivalikoima vaihtelee salibandystä uintiin. Aktiivisimmat liikkujat palkitaan: 15 valvotusta vapaa-ajan liikuntakerrasta saa kuntoisuuslomapäivän! RENTOUTUMINEN Vapaa-aikaa voi viettää raskaan päivärytmin keskellä ihan vain omassa tuvassa. Voimia voi kerätä omalla punkalla makoillen, eli rötväten. Usein aika kuluu kännykän tai kannettavan tietokoneen äärellä eikä nukkumistakaan kielletä. Yksiköstä löytyvä erillinen tv-tupa on myös iltaisin varusmiesten käytössä. Iltavapailla on välillä mahdollisuus poistua varuskunta-alueelta. Hetkellinen maisemanvaihdos voi olla juuri se tarpeellinen nollaus inttiarjen keskellä, kunhan vain muistaa sotilaallisen käytöksen ja lomilta paluun ajankohdan!

13 INTTI-SUOMI-SANAKIRJA Teksti Samu Saatsi Välillä tuntuu, että intissä on oma kielensä. Tämä on ehkä välttämätöntäkin, sillä puolustusvoimien palveluksessa on monia sellaisia asioita, joille ei löydy vastinetta muualta. Siksi näille asioille on kehitetty omat sanansa, jotta niistä keskusteleminen olisi edes jotenkin mahdollista. Ruotuväki päätti koota uuden saapumiserän alokkaille perinteisen sanastopaketin, jotta keskusteleminen muiden maastopukuisten kanssa alkaisi sujumaan sutjakkaammin alusta alkaen. Kölli Mosa Move Nakki Pekka Kuntoisuusloma. Tervetullut ylimääräinen lomapäivä. Ansaitaan enemmän tai vähemmän kovalla työllä. Alokas. Myös mortti tai mosandeerus. Motivaatiovemppa. Motivaation puutteesta johtuva hetkellinen palvelusinnon lopahtaminen ja sen seurauksena palvelusvelvoitteista luistaminen Veksin vapautuksilla. Ylimääräinen palvelustehtävä. Iskee, kun sitä vähiten odottaa. Ei niin toivottu askare. Poistumiskielto. Esan paras kaveri (ks. Esa). Todella epäsotilaallisen käytöksen yleinen seuraus. Aamu Alikki Esa Firma Gines Gona Hajota Ajan yksikkö, joka ei tunnu millään kuluvan. 165, 255 tai 347 (ks. TJ). Alikersantti. Aliupseeri, käynyt aliupseerikurssin. Varusmiesjohtaja kahdella kulmaraudalla varustettuna. Esitutkinta. Tykkää polttaa varusmiehen lomat parhaan kaverinsa Pekan avustuksella (ks. Pekka). Suomen Puolustusvoimat. Päivärahan maksaja, viihdykkeen tarjoaja ja majoituksen antaja. Kiinniolo. Raitis viikonloppu firman kustannuksella. Taistelija, jota aamujen määrä ei enää paina. Ote ja kiinnostus maanpuolustusta kohtaan alkaa rapistua. Käytetään termiä gonahtaa. Kokea korkeamman luokan turhautumista palvelukseen puolustusvoimissa, taistelutoiminnan harjoittelemiseen, teltassa nukkumiseen, rynnäkkökiväärin purkamiseen, jne. Tunnetaan myös termein pirstaloitua, levitä. Pinkka RUK Rynkky Rötvätä Sipa Sinivalkoinen ruudullinen päiväpeite taistelujakkaralla symmetriseksi neliöksi taiteltuna. Peruskoulutuskaudella todella räjähdysaltista materiaalia. Vaatimukset vaihtelevat varusmiesjohtajien päivän fiiliksen mukaan. Reserviupseerikoulu, reserviupseerikurssi. AUKin ensimmäisen vaiheen jälkeen kurssin parhaat taistelijat lähtevät reserviupseerikurssille, jossa heidät koulutetaan 14:sta viikon aikana joukkueen tai jaoksen johtajiksi (katso koksu) RK 62/95 rynnäkkökivääri. Taistelijan inttimorsian. Todellinen viha-rakkaus -suhteen kohde. Ei tahdo kulkea kunnolla mukana missään, aiheuttaa päänsärkyä tarttumalla kiinni joka paikkaan. Kelvollista juttuseuraa kipinässä. Viettää lepoaikaa hetkestä ja paikasta riippumatta. Suoritetaan yleensä makuullaan kouluttajien silmien kantamattomissa. Siivouspalvelus. Yksikön ja tuvan hygieniasta huolehtimisen hetki. Iltavapaat alkavat vasta sipan jälkeen! Härövarustus IV Väärät varusteet väärässä paikassa väärinpäin väärään aikaan. Iltavapaa. Palkinto päivän palveluksesta. Villeimmät tornihuhut kertovat myös PIV:stä (pidennetty iltavapaa), joita myönnettäisiin hyvistä sotilaallisista suorituksista. Skappari Särmätä Kapiainen. Kantahenkilökunnan jäsen, kouluttaja. Taistelija, jonka aamut eivät päättyneetkään varusmiespalvelukseen. Säätää jokin asia moitteettomaan, lähes yliluonnollisen jämptiin muotoon. Viimeistelyä sotilaallisella kurilla ja tarkkuudella. Jäpittää Kipinä Koksu Istua taistelujakkaralla erittäin sotilaallisesti. Jämäkän sotilaallinen asento, jossa tuolin selkänoja on vain pelkkä haave. Istutaan selkä suorana, kädet nyrkissä polvilla, leuka ylhäällä, pyörimättä. Tulivartiomies, kamiinan vartiovuoro. Tarkoituksena pitää teltan kamiinassa tulta, kuitenkin niin, ettei ole liian kuuma tai liian kylmä Upseerikokelas. Varusmiesjohtaja kahdella salmiakilla varustettuna. Käynyt reserviupseerikurssin. Kotiutumisen ohessa kokelaat ylenevät vänrikeiksi tai aliluutnanteiksi. Tetsari TJ Tornari Taisteluliivi, taisteluvyö. Noin kymmenen kilon painoinen selviytymispakkaus täynnä enemmän tai vähemmän tarpeellista romua. Sisältää mm. kenttälapion, suojanaamarin, pakin ja lipastaskuissa kaksi lipasta, sekä sääolosuhteista riippuen lunta, mutaa, hiekkaa tai muurahaisia. Tänään Jäljellä. Ainoa asia, minkä varusmies muistaa vaikka koomassa. Lukuisia variaatioita, kuten gines-tj, metsä-tj ja loma-tj. Tornihuhu. Lähes, ehkä, varmaan, luultavasti paikkansa pitävä virallinen tieto asiasta kuin asiasta. Tornihuhuilla on tapana levitä nopeasti. 13

14 Mutkia matkaan tai muutoksia suunnitelmiin? ALUETOIMISTO AUTTAA Aluetoimisto hoitaa asevelvollisten asioita ennen ja jälkeen asepalveluksen. Aluetoimistojen määrä vähenee ja vastuualueet uudistuvat osin vuoden 2015 alussa puolustusvoimauudistuksen myötä. Jos sinulla on vaikka palveluksesi aloittamisaikaan liittyviä kysymyksiä, ota yhteyttä maakuntasi aluetoimistoon. Neuvoa saa myös facebookissa: facebook.com/ aluetoimisto. Mikäli tarvitset yhteyden aluetoimistoosi vielä vuoden 2014 aikana, löydät aluetoimistojen ajantasaiset aukioloajat, yhteystiedot sekä vastuualueet osoitteesta puolustusvoimat.fi kohdasta Asiointi. ALUETOIMISTOJEN YHTEYSTIEDOT ALKAEN: LAPIN ALUETOIMISTO Lapin maakunta Someroharjuntie 21 PL 23, ROVANIEMI Puhelin Faksi POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN ALUETOIMISTO Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat Hiukanreitti 40 PL 119, OULU Puhelin Faksi POHJANMAAN ALUETOIMISTO Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat Wolffintie 35 PL 22, VAASA Puhelin Faksi POHJOIS-SAVON ALUETOIMISTO Pohjois-Savon maakunta Vuorikatu 26 PL 1080, KUOPIO Puhelin Faksi POHJOIS-KARJALAN ALUETOIMISTO Pohjois-Karjalan maakunta Torikatu 36 B, 2. krs PL 28, JOENSUU Puhelin Faksi ETELÄ-SAVON ALUETOIMISTO Etelä-Savon maakunta Päiviönkatu 15 PL 57, MIKKELI Puhelin Faksi PIRKANMAAN ALUETOIMISTO Pirkanmaan maakunta Uimalankatu 1 PL 37, TAMPERE Puhelin Faksi HÄMEEN ALUETOIMISTO Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat Kirkkokatu 12 PL 175, LAHTI Puhelin Faksi KAAKKOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Paraatikenttä 1, KOUVOLA Puhelin Faksi LOUNAIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Ahvenanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat Rykmentintie 15 PL 69, TURKU Puhelin Faksi aluetoimistoraja maakuntaraja aluetoimiston sijainti Vaasa Tampere 14 KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTO Keski-Suomen maakunta Asekatu 3 D PL 1100, JYVÄSKYLÄ Puhelin Faksi UUDENMAAN ALUETOIMISTO Uudenmaan maakunta Pohjoiskaari 36 PL 22, HELSINKI Puhelin ja Faksi Turku Helsinki

15 VÄLKOMMEN TILL TJÄNSTGÖRING Teksti Hanna Tuulonen och Joel Kontiainen VÄLKOMMEN TILL BEVÄRINGSTJÄNSTEN Rovaniemi Inom kort vandrar du för första gången genom kasernens port. Det är många saker som kommer att vara helt annorlunda jämfört med ditt tidigare liv. Därför är det viktigt att senast nu börja förbereda sig ordentligt för beväringstjänsten. Som rekryt kommer du att ställas inför en helt ny dagsrutin som det tar sin tid att vänja sig vid. Det är på många sätt speciellt hektiskt just i början, då du lär dig hur soldaten uppträder. Utbildnings programmet är synnerligen intensivt speciellt i början och du har heller inte möjlighet att åka hem varje veckoslut. Tjänstgöringen räcker i dagens läge 165, 255 eller 347 dygn. Som en fördel kan du räkna med att bli hemförlovad före jul eller midsommar, beroende på hur länge du tjänstgör. ÄNGELÄGENHETER UNDER TJÄNST Oulu Den personliga ekonomin är en av sakerna man brukar oroa sig över före tjänstgöringens påbörjande. Det blir betydligt svårare för dig att sköta ärenden utanför det militära då du tillbringar dagarna på garnisonsområdet isolerad från omvärlden. Till exempel frågor som rör arbete och studier lönar det sig att ha avklarade innan beväringstjänsten. Notera, att arbetsgivaren kan säga upp ditt nuvarande anställningsförhållande på grund av tjänstgöringen. Det är dock bra att informera arbetsgivaren om beväringstjänsten i god tid. Det militär- och bostadsunderstöd som Folkpensionsanstalten beviljar tryggar dock många beväringars ekonomi. Då behöver man till exempel inte bekymra sig över hyran. Dessutom får man under beväringstiden dagspenning, vars summa senare ökar vid längre tjänstgöringstid. DAGARNA GÅR SNABBT Jyväskylä Lahti Kuopio Mikkeli Kouvola Joensuu Ha även sakerna i skick där hemma, använd tiden på permission till att upprätthålla relationerna med familj och vänner i det civila. Kontakten till dessa kommer nämligen att begränsas till möjliga telefonsamtal under kvällstid. Då det känns svårast bör du dock komma ihåg att det vanligen inte är alltför långt till nästa permission. Tjänstgöringstiden kräver mycket, men erbjuder likaså en hel del nya utmaningar ger nya möjligheter. Det viktigaste är en öppen och fördomsfri attityd. Nya vänner och nya gemensamma upplevelser är något man brukar minnas länge. Regionalbyroerna betjänar i alla situationer som handlar tjänstgöring. Till exempel tjänstgöringsplatsen och -tiden kan på grund av ansökan ändras före inryckningen, om det är synnerligen viktigt för den värnpliktige på grund av ett skärskilt personligt skäl och om truppförbandens kvoter det medger. Regionalbyroernas kontaktuppgifter hittar du från sidan bredvid. 15

16 16

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Tärkeitä yhteystietoja Alokkaan opas löytyy myös internet-sivuiltamme: www.puolustusvoimat.fi/ilmavoimat/joukko-osastot/ilmasotakoulu

Tärkeitä yhteystietoja Alokkaan opas löytyy myös internet-sivuiltamme: www.puolustusvoimat.fi/ilmavoimat/joukko-osastot/ilmasotakoulu Sisällys Tärkeitä yhteystietoja 2 Miten löydän Ilmasotakouluun? 3 Varuskunta-alueen kartat 4 Mitä mukaan? 5 Tietoa kotiväelle 6 Tärkeitä tapahtumia 7 Arjen asioita 8-13 Tärkeitä yhteystietoja Alokkaan

Lisätiedot

Alokkaan opas löytyy myös internet-sivuiltamme:

Alokkaan opas löytyy myös internet-sivuiltamme: Alokkaan opas Sisällys Tärkeitä yhteystietoja Miten löydän Ilmasotakouluun? Varuskunta-alueen kartat Mitä mukaan? Tietoa kotiväelle Tärkeitä tapahtumia Arjen asioita 2 3 4 5 6 7 8-13 Tärkeitä yhteystietoja

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKSEEN!

TERVETULOA PALVELUKSEEN! ALOKASOPAS Maasotakoulun johtaja Eversti Asko Muhonen Reserviupseerikoulun johtaja Eversti Markku Hutka Tervetuloa suorittamaan kansalaisvelvollisuuttasi; varusmiespalvelusta Maasotakouluun. Palveluspaikkasi

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Sisällys 1 Tervetuloa Rannikkolaivastoon!... 3 2 Siirtyminen peruskoulutuskaudelta omaan yksikköön... 4 3 Rannikkolaivastoon organisaatio... 4 4 Palvelus ja vapaat...

Lisätiedot

Kainuun prikaati. alokasinfo

Kainuun prikaati. alokasinfo Kainuun prikaati alokasinfo Tervetuloa Kainuun prikaatiin! Tämänhetkisten tietojen mukaan aloitat palveluksen Kainuun prikaatissa 2. tammikuuta. Tämä vihkonen sisältää tärkeimmät tarvitsemasi tiedot ennen

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen

YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen UUTISKIRJE lokakuu 2016 Kerro kaverille YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT Tässä kirjeessä: YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen

Lisätiedot

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKSEEN!

TERVETULOA PALVELUKSEEN! ALOKASOPAS Maasotakoulun johtaja Eversti Asko Muhonen Reserviupseerikoulun johtaja Eversti Markku Hutka Tervetuloa suorittamaan kansalaisvelvollisuuttasi; varusmiespalvelusta Maasotakouluun. Palveluspaikkasi

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Työkokeilu Kuuden euron

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Vaalittuja aamuja. Joku on todennäköisesti jo toivottanut sinulle. Toimitus

Vaalittuja aamuja. Joku on todennäköisesti jo toivottanut sinulle. Toimitus Alokas 2/16 Vaalittuja aamuja Toimitus Tuottaja alikersantti Simo Nuuttila Vastaava päätoimittaja Mikko Ilkko Toimittajat upseerikokelas Lasse Lipsanen alikersantti Simo Nuuttila kaartinjääkäri Matias

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 31.3.2015 Johdanto Tämä info on tarkoitettu tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut 31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Susanna Kärki Suomen Europass-keskus, Opetushallitus europassi@oph.fi This project has been funded with support from the European Commission. This

Lisätiedot

Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto

Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta 2016-2020 Yleisten kirjastojen neuvosto 7.4.2016 Satu Ihanamäki, Lapin aluehallintovirasto 7.4.2016 1 Lapin yleiset kirjastot Lähde: Lapin

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Liite 21 Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Hyvä narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria hoitava lääkäri, Olen saanut tietooni, että osallistut sairaalassanne

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAUN ALOITTAMINEN Moni lähtee heti hakemaan töitä huomattuaan kiinnostavan työpaikkailmoituksen. Tavallaan se onkin juuri oikea tapa: usein hakijoita aletaan haastatella heti

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA Suomen kesäyliopistot r.y. Finlands sommaruniversitet r.f. The Association of Summer Universities in Finland Sisällysluettelo: Sivu 3 Kesäyliopiston

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Nainen. Yhteensä. Lkm % Lkm % HTV:t HTV:t. Nainen. Yhteensä. Nainen

Nainen. Yhteensä. Lkm % Lkm % HTV:t HTV:t. Nainen. Yhteensä. Nainen Henkilöstön lukumäärä, miehet ja naiset, htv:t 31.12.- Mies (poistyöll. kaikki ja harj.) Mies Mies Syyttäjälaitos 214 37,6 355 62,4 569 100 535,7 520,0 209 36,9 358 63,1 567 100 527,5 516,0 222 37,4 371

Lisätiedot

Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta. Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm.

Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta. Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm. Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm.fi Sivu 1 10.2.2016 Investointitukijärjestelmän tavoitteet Alkutuotanto

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINNON KOEVALINNAT

YLIOPPILASTUTKINNON KOEVALINNAT YLIOPPILASTUTKINNON KOEVALINNAT Opetus- ja kulttuuriministeriö Ylioppilastutkintolautakunta 14.12.2010 2 Tutkinnon rakenteesta Lukiokoulutuksen päätteeksi toimeenpantavaan ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään

Lisätiedot

Jatko-opintoihin hakeminen

Jatko-opintoihin hakeminen Jatko-opintoihin hakeminen Jatko-opintovaihtoehtoja Yliopisto Ammattikorkeakoulu Ammattiopisto, YO-pohjainen koulutus nuorisokoulutus aikuiskoulutus oppisopimus Valintakriteerit AMK ja yliopisto YO-todistusvalinta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

INFIM-harjoittelu. Infotilaisuus 14.2.2013. Harjoitteluinfon sisältö

INFIM-harjoittelu. Infotilaisuus 14.2.2013. Harjoitteluinfon sisältö INFIM-harjoittelu Infotilaisuus 14.2.2013 Harjoitteluinfon sisältö Harjoittelutuki ja harjoittelusopimus Harjoittelun tavoitteet ja sisältö Harjoittelun suorittaminen Harjoittelupaikan hakeminen Vinkkejä

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Valtion kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla

Valtion kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla Valtion kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla Monikulttuurisen liikuntakentän uudistaminen seminaari 3.1.2011 Helsinki Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 22.4.2016 Päijät-Hämeen maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

INFO Rakennusalan matchmaking-tilaisuus Luulaja

INFO Rakennusalan matchmaking-tilaisuus Luulaja Copyright INFO Rakennusalan matchmaking-tilaisuus Luulaja 10.6.2015 Mitä? Missä? Järjestämme 10.6.2015 Matchmaking - tilaisuuden, jossa suomalaiset rakennusalan osaajat kohtaavat ruotsalaisia työnantajia.

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012*

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012* Palkansaajien työmatkatapaturmat 28-212 (aiemman analyysin päivitys) 16.1.213 TVL/AH Analyysin aineistona on kaikki palkansaajille lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvatut työmatkatapaturmat. Vapaaehtoisesti

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot