Kestävän kehityksen opetus auto- ja kuljetusalan ammatillisessa koulutuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävän kehityksen opetus auto- ja kuljetusalan ammatillisessa koulutuksessa"

Transkriptio

1 1 Kestävän kehityksen opetus auto ja kuljetusalan ammatillisessa koulutuksessa Kuva: HSY/JenniJustiina Niemi 11/2010 Anne Virtanen Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Johdanto

2 2 Sisällysluettelo Johdanto...3 Kestävää kehitystä edistävän opetuksen ja oppimisen lähtökohtia...3 Esimerkkejä kestävän kehityksen oppimiseen soveltuvista opetusmenetelmistä...5 Tietopohjan kokoaminen...6 Luennointi...6 Käsitekartta...7 Oppimispäiväkirja...8 Lukupiiri...8 Nettitehtävät, elokuvat, videot ym...9 Porinaryhmät...9 Skenaariotyöskentely, tulevaisuusverstas...9 Ryhmätyöt ja keskustelut (learning cafe, aivoriihi ym.)...10 Paneelikeskustelut, argumentointi ja väittely...12 Roolipelit, leikit...13 Näyttelykävely (gallery walk)...13 Ekskursiot ja aidoissa oppimisympäristöissä oppiminen...13 Ongelmanratkaisut...14 Projektityöt...14 Lähteet ja lisätietoa...15

3 3 Johdanto Kestävän kehityksen oppimistavoitteet haastavat perinteisen opetuksen, jossa opettaja kertoo oppijoille faktatietoja, joita tulee omaksua. Kestävän kehityksen koulutuksen tavoitteena on edistää oppimista, jossa nähdään olevan vaihtoehtoisia ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden ratkaisuiksi. Taustalla on kestävän kehityksen yleinen dilemma: säilyttää/ylläpitää vs. kehittää. Tämän dilemman hallintaan ei ole olemassa selkeää yhtä vastausta, mutta koulutuksella voidaan eri tavoin edistää tapoja ajatella ja toimia siten, että samanaikaisesti säilytetään ympäristön arvoja ja ylläpidetään luonnon toimintamahdollisuudet sekä kehitetään tuotannon ja kulutuksen tapoja vastaamaan ihmisten hyvinvoinnin ja kestävän taloudellisen kehityksen tarpeita. Kestävää kehitystä edistävän opetuksen ja oppimisen lähtökohtia Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen yhtenä tavoitteena on edistää oppijoiden tietämystä ympäristön ja yhteiskunnan nykytilasta ja ongelmista sekä erilaisista ratkaisuista pyrittäessä kestävään kehitykseen. Kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi pelkkä tieto ei riitä, vaan lisäksi tavoitteena on edistää kestävää kehitystä tukevien taitojen sekä arvolähtökohtien omaksumista. Näiden kaikkien tavoitteiden päämääränä on uudistaa toimia niin omassa elämässä, työyhteisöissä kuin laajemmin yhteiskunnassa tukemaan kestävän kehityksen periaatteita. Kestävää kehitystä edistävään koulutukseen voidaan soveltaa yhtenä lähtökohtana erityisesti ympäristökasvatuksessa käytettyä Palmerin puumallia (1998). Puumalli kuvaa käytäntöjä, tavoitteita ja opetuksen sisältöjä, joilla voidaan edistää oppijoiden tietoja ja taitoja kestävästä kehityksestä. Puumallin osiot ovat 1) toimiminen ympäristössä, 2) toiminen ympäristön puolesta, ja 3) oppiminen ympäristöstä, jotka ovat kaikki keskeisiä ja huomioon otettavia ulottuvuuksia kestävää kehitystä edistävässä koulutuksessa. Ympäristöstä oppiminen tarkoittaa tiedon hankkimista ympäristöstä esimerkiksi tutustumista kaatopaikalla oleviin jätemääriin tai tiedon hankintaa autokorjaamon jätehuollon järjestämisestä. Ympäristössä oppiminen pohjautuu henkilökohtaisiin kokemuksiin ja jonkin ympäristön havainnointiin. Esimerkkinä voisi olla luonnonsuojelualueella vierailu ja omakohtainen ympäristön kokeminen, jolloin syväoppimisen tavoitteena on herättää kokijat myönteiseen luontosuhteeseen ja luonnon arvostamiseen. Ympäristön puolesta toimiminen pyrkii kestävää kehitystä edistävien arvolähtökohtien omaksumiseen, jolloin menetelmänä voi olla esimerkiksi liikennemäärien ja erilaisten kulkutapojen vertailu ja kriittinen pohdinta esimerkiksi ilmastonmuutosnäkökulmasta. Palmerin puumalli on ollut taustalla myös muun muassa oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerityössä. (Kuvan lähde: Palmer 1998, suomenkielinen versio ks. Cantell & Koskinen 2004)

4 4 Ammatillisten oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerityössä on kehitetty kestävän kehityksen kasvatuksen mallia, joka toimii lähtökohtana oppimistavoitteiden määrittelyssä ja opetuksen sisällön suunnittelussa. Mallin osat ovat 1) tiedolliset valmiudet, 2) ajattelun taidot ja 3) toiminnan taidot ja kokemukset. Tiedollisten valmiuksien oppimistavoitteena on saada ymmärrystä ekologisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta ja taloudellisesta ympäristöstä sekä osata käsitellä tätä tietoa ja sitä kautta saada aikaan muutosta kohti kestävyyttä. Nämä kytkeytyvät ajattelun taitoihin, joita ovat kokonaisuuksien ymmärtäminen, kriittisen ajattelun taidot ja tulevaisuuden rakentamisen taidot. Toiminnan taidot ja kokemukset ovat puolestaan muun muassa ympäristövastuullisia toimintatapoja, sosiaalisia taitoja sekä ympäristön havainnoinnin ja tutkimisen taidot. Ammatillisessa koulutuksessa tieto on ennen kaikkea alakohtaista työn tekemisen perustana olevan tiedon hallintaa. Lisäksi keskeistä on työprosessien ja työmenetelmien, välineiden sekä materiaalien hallinta, kuten esimerkiksi autoalalla käytettävien kemikaalien alkuperä, oikea käyttötapa sekä hävittäminen. Ammatillisessa koulutuksessa lisäksi elinikäisen oppimisen avaintaidot ovat osa kestävää kehitystä tukevaa oppimista, kuten esimerkiksi vaikuttamisen ja osallistumisen taitojen omaksuminen sekä vastuullisen ammattietiikan syntyminen. Linkki: nen.pdf Erityisesti ammattikorkeakouluihin kehitetty mutta ammatilliseen koulutukseen laajemminkin soveltuva kestävää kehitystä edistävä koulutuksen ns. ruorimalli (Kohti kestävää kehitystä 2008) korostaa vuorovaikutuksellisen toimintatavan, yhteisöllisyyden, kokonaisvaltaisuuden sekä kriittisen näkökulman huomioon ottamista. Perustan opetukselle ja sen sisällölle muodostavat ajallinen ja tilallinen konteksti, eli kestävän kehityksen tiedolliset ja taidolliset elementit tulee nähdä suhteessa tilaan ja aikaan. Olennaista on myös havaita, että kestävän kehityksen ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset tiedolliset ja taidolliset näkökulmat linkittyvät kaikkien ammattialojen ja eri tasojen koulutukseen. Kestävän kehityksen ulottuvuudet myös kytkeytyvät toisiinsa. Esimerkiksi ekologista kestävyyttä tukeva energiatehokkuus kytkeytyy taloudelliseen säästöön samalla, kun se tulisi olla toteutettavissa sosiaalisesti hyväksyttävästi, hyvinvointia lisäten ja tasaarvoisesti. Energiatehokkuuden vaade saa erilaisia merkityksiä myös kulttuureittain; on eri asia puhua energiatehokkuudesta länsimaissa kuin kehittyvien maiden yhteydessä tai päiväntasaajalla kuin Suomessa. Linkki: Kestävää kehitystä edistävän opetuksen ja oppimisen tulisi olla ennen kaikkea: Tietoja, taitoja ja toimintatapojen kehittymistä kestävän kehityksen suuntaan edistävää Toiminnallista ja kokemuksellista Yhteisöllistä ja osallistavaa Teoriaa ja käytäntöä yhdistävää Monitieteistä/ alaista; eri aloja soveltavaa ja yhdistävää Aikaan ja paikkaan sidottua sekä kokonaisvaltaisuutta korostavaa Innovatiivista ja kehittävää Tulevaisuusorientoitunutta Ihmisenkokoista Päämäärätietoista ja muutokseen opettavaa.

5 5 Esimerkkejä kestävän kehityksen oppimiseen soveltuvista opetusmenetelmistä Opetusmenetelmä on opetuksen toteuttamisen tapa, ja sillä viitataan myös opiskelijoiden työskentelytapaan. Opetusmenetelmät sisältävät ne käytännölliset toimenpiteet, joiden avulla opettaja organisoi opiskelua ja pyrkii edistämään oppimista. Opetusmenetelmiä on hyvin runsaasti, ja sopivan menetelmän käyttöä määrittävät niin opiskelijoiden lähtötaso, käytössä olevat resurssit kuin oppimistavoitteetkin. Keskeistä on myös se, että opettaja kokee käyttämänsä menetelmän omakseen ja osaa soveltaa sitä jouhevasti tilanteen mukaan. Vaihtelevien opetusmenetelmien käytöllä tehdään oppimisesta mielekästä ja edistetään opiskelijoiden erilaisia taitoja, kuten ongelmanratkaisutaitoja, kriittistä ajattelua, tekemisen ja taitamisen taitoja, tiedon etsintää ja käsittelyä sekä vuorovaikutus ja keskustelutaitoja. Yleensä erilaisten oppimistavoitteiden saavuttamiseen ei riitä yhden opetusmenetelmän käyttö, joten erilaisia niin tiedon rakentumiseen, taitojen oppimiseen kuin joissakin oppimistilanteissa asenteisiin ja arvoihin vaikuttamiseenkin liittyvien opetusmenetelmien käyttö on tarpeen. Erityisesti kestävän kehityksen opetuksessa on tarpeen soveltaa useanlaisia erilaisia menetelmiä, sillä tavoitteena ei ole ainoastaan tiedon omaksuminen vaan myös uudenlaisten näkökulmien oivaltaminen, toisin tekemisen oppiminen sekä mahdollisesti asenne ja arvomuutokseen johdattaminen. Opetusmenetelmien käytössä opettajan oma luovuus sekä opiskelijaryhmän luonne samoin kuin muun muassa opetustila ja muut käytettävissä olevat resurssit määrittävät opetuksen toteuttamista. Auto ja kuljetusalalle sopivia menetelmiä ovat etenkin kokemukselliset menetelmät ja aidoissa oppimisympäristöissä tapahtuva oppiminen sekä konkreettisten taitojen edistämiseen pyrkivät menetelmät. Kussakin tilanteessa käytettävissä oleva tila ja muut resurssit sekä opiskelijaryhmä määrittävät paljolti sitä, minkälaisia menetelmiä voi soveltaa. Kuitenkin pääsääntönä voi pitää sitä, että pelkän luentoopetuksen ohella tai sen sijaan on hyvä käyttää osallistavia kokemukseen ja toimintaan ohjaavia menetelmiä kestävän kehityksen tietoja ja taitoja opetettaessa. Karkeasti opetusmenetelmät voidaan jakaa yksilö ja ryhmäkeskeisiin sekä opettaja ja opiskelijakeskeisiin opetusmenetelmiin. Käytännössä näiden kaikkein joustava sovittaminen opetukseen takaa monipuolisen oppimisympäristön ja motivoi oppijoita. Kestävää kehitystä edistävään opetukseen soveltuvia menetelmiä ovat muun muassa Taulukossa 1 esitetyt menetelmät. Näiden lisäksi on myös muita sopivia menetelmiä, ja käytännön opetuksessa voi myös tehdä erilaisia yhteissovellutuksia eri menetelmistä. Taulukko 1. Kestävää kehitystä edistävään opetukseen soveltuvia menetelmiä ja miten nämä tukevat kestävän kehityksen oppimistavoitteita. Opetusmenetelmä Tietopohjan kokoaminen Luennointi Käsitekartat SWOT Oppimispäiväkirja Lukupiiri Mitä kestävää kehitystä edistävää oppimistavoitetta menetelmä erityisesti tukee? Tiedot kestävästä kehityksestä Kokonaisvaltainen asioiden hahmottaminen Tiedot kestävästä kehityksestä Tiedot kestävästä kehityksestä Kokonaisvaltainen asioiden hahmottaminen Tiedot kestävästä kehityksestä Kokonaisvaltainen asioiden hahmottaminen Tulevaisuusorientoituneisuus Reflektointi ja kriittinen ajattelu Tiedot kestävästä kehityksestä

6 6 Nettitehtävät, elokuvat, videot ym. Porinaryhmät Skenaariotyöskentely, tulevaisuusverstas Learning cafe Aivoriihi Vastavuoroiset ryhmät Paneelikeskustelu Argumentointi ja väittely Roolipelit, leikit Näyttelykävely Ekskursiot ja aidoissa oppimisympäristöissä oppiminen Ongelmanratkaisut Projektityöt Tiedot kestävästä kehityksestä Reflektointi ja kriittinen ajattelu Reflektointi ja kriittinen ajattelu Tulevaisuusorientoituneisuus ja muutoksen hallinta Kokonaisvaltainen asioiden hahmottaminen Yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen toimintatapa Yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen toimintatapa Yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen toimintatapa Reflektointi ja kriittinen ajattelu Reflektointi ja kriittinen ajattelu Yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen toimintatapa Reflektointi ja kriittinen ajattelu Yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen toimintatapa Reflektointi ja kriittinen ajattelu Yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen toimintatapa Kokonaisvaltainen asioiden hahmottaminen Tieto kestävästä kehityksestä Taidot edistää kestävää kehitystä Taidot edistää kestävää kehitystä Kokonaisvaltainen asioiden hahmottaminen Taidot edistää kestävää kehitystä Tietopohjan kokoaminen Tietopohjan kokoaminen edistää oppijoiden omatoimista tiedonhankintaa, kestävän kehityksen tiedon omaksumista sekä keskustelu ja pohdintataitoja. Vertaistuen avulla asiaa enemmän osaavat tukevat aloittelijoita. Haasteena on hyvien tehtävien laatiminen ja keskusteluun osallistaminen. Tietopohjan kokoaminen alkaa siten, että opiskelijat tekevät yksilöinä jonkin tehtävän; esimerkiksi etsivät tietoa ympäristökysymyksistä, ilmastonmuutoksen merkityksestä autoalaan, tulevaisuuden autosta jne. Jokainen pohtii samaa kysymystä tai vaihtoehtoisesti kysymyksiä voi olla esimerkiksi 4, jolloin 20 hengen ryhmässä 5 opiskelijaa etsii aina yhteen kysymykseen vastauksia. Itsenäisen tiedonhaun jälkeen muodostetaan pienryhmiä, joissa keskustellaan löydöksistä ja kukin kirjaa itselleen ylös oman vastauksensa puutteet. Ryhmä kokoaa täydellisemmän vastauksen ja sen jälkeen tieto jaetaan koko luokalle ja keskustellaan tuloksesta. Ympäristömarkkinointi ja yrityksen yhteiskuntavastuu, autoalan mainosten analysointi tehtävä Luennointi Luennointi on perinteinen opetusmenetelmä, joka toteutuu opettajavetoisesti esitelmöimällä jostakin aiheesta. Luennointi sopii perustietojen läpikäymiseen ja mahdollistaa asiatietojen oppimisen.

7 7 Haasteena on varmistaa, että opiskelijat keskittyvät asiaan ja oppivat läpikäytäviä asioita. Osallistumista voi edistää kyselemällä ja keskustelemalla luennoin ohella lähitunnilla, jolloin esitelmäpainotteisista luennoista päästään kohti interaktiivista luennointia. Auton elinkaari teoriaosio Autoalan tulevaisuus teoriaosio Taloudellinen ajaminen teoriaosio Vaihtoehtoiset polttoaineet teoriaosio Käsitekartta Käsitekarttojen tekeminen edistää oppijoiden tiedonhallintaa ja etsintää sekä opettaa hahmottamaan asioiden linkittymisen toisiinsa. Käsitekartta toimii erityisesti visuaalisille oppijoille, ja syntyvät käsitekartat toimivat myös opiskelijoiden omina muistiinpanoina. Käsitekartan tekeminen voi olla haastavaa ja yhtään oikeaa vastausta eli käsitekarttaa ei ole olemassa, joten käsitekartan käyttö oppimateriaalina muille kuin tekijöilleen vaatii yleensä lisäselitystä. Käsitekartta tarkoittaa kuvaa, jossa keskeinen oppimisprosessissa käsiteltävä käsite sijoitetaan paperin keskelle ja siitä piirretään viivoja (nuolia) vaikutussuhteineen toisiin käsitteisiin, jotka tulee pohdinnan kautta käsitteeseen liittyen löytää. Käsitekartan idean voi esitellä oppijoille näyttämällä jonkin valmiin ja helposti käsitettävissä olevan, mieluiten oppijoille tutun asian esimerkkikäsitekartan. Sen jälkeen kun oppijat ovat ymmärtäneet käsitekartan idean, lähdetään rakentamaan käsitekarttaa kestävän kehityksen käsitteistä autoalaan liittyen. Opettaja antaa jonkin käsitteen (joko kaikille sama tai eri ryhmille eri käsite), joka toimii ns. keskuskäsitteenä. Sen jälkeen opiskelijat pohtivat mitä asiat kyseiseen käsitteeseen liittyvät ja laativat eri käsitteitä yhdisteleviä viivoja kuvaavine verbeineen (yhdistää, aiheuttaa ongelmia, tukee jne.) eli muodostavat kokonaisuuden käsitteistä. Esimerkiksi seuraavia sanoja voi käyttää lähtökohtana: Ilmastonmuutos ja autoala Liikenteen vaikutukset Kestävä kehitys ja autoala Tulevaisuuden auto Toinen vaihtoehto on edetä siten, että oppijat lähtevät etsimään lähdekirjallisuudesta/ Internetistä avainkäsitteitä ja ryhmittelevät ne paperille (tai irrallisille papereille). Tämän jälkeen keskeiset käsitteet ryhmitellään ja yhdistetään hierarkkisiksi käsitteiksi viivoilla tai nuolilla ja nimetään nämä nuolet (verbit, eli miten kyseiset asiat liittyvät toisiinsa; tukevat, edistävät, haittaavat, aiheuttavat ongelmia jne.). SWOT SWOT tulee sanoista strenghts eli vahvuudet, weaknesses eli heikkoudet, opportunities eli mahdollisuudet sekä threats eli uhat. SWOT on analyysikehikko, jossa jostakin ilmiöstä, kuten esimerkiksi autotekniikoista, eri polttoaineista jne., pohditaan näiden vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Pohdintaa voi tehdä autoalan näkökulmasta, oman työllistymisen näkökulmasta, ympäristön tilan kehittymisen kannalta, talousnäkökulmasta jne. Opetustilanteessa opiskelijat voivat pohtia jotakin ilmiötä ja muodostaa kehikon, jossa nostetaan esiin nelikentän teemat. Tulokset esitetään taulukkomuotoisena nelikenttänä:

8 8 Vahvuudet Mahdollisuudet Heikkoudet Uhat Taulukon läpikäynnissä opettaja voi johdattaa keskustelun pohdintaan, miten vahvuudet säilytetään ja miten heikkouksia voidaan kehittää sekä miten tuetaan mahdollisuuksien toteutumista ja vältetään uhkia. Vaihtoehtoiset polttoaineet tehtäväosio Oppimispäiväkirja Oppimispäiväkirjan laatiminen edistää oppijoiden reflektointitaitoja ja pohdintaa omasta oppimisestaan ja käsiteltävistä asioista. Opettaja saa oppimispäiväkirjojen kautta käsityksen opiskelijoiden omaksumista asioista sekä opiskelijoiden ajatuksista ja mahdollisista tietoaukoista, mikä auttaa opettajaa kehittämään opetustaan jatkossa. Toisaalta oppimispäiväkirjojen luku ja mahdollinen kommentointi on aikaa vievää, joten niitä kannattaa käyttää harkiten etenkin isojen ryhmien kohdalla. Opiskelijoille oppimispäiväkirjan pito selkiyttää ajatuksia ja sen avulla selviää mitä on oppinut. Haasteena on se, että kaikille opiskelijoille kirjoittaminen ei ole helppoa ja omien ajatusten reflektointi voi tuntua turhalta toistolta. Oppimispäiväkirjan tekoon tulee ohjeistaa kunnolla: mikä on tavoite, mitä asioita tulee käsitellä (pohdinta omasta oppimisesta ym.), minkälainen on kirjoitustapa ja miten oppimispäiväkirja palautetaan (sähköinen, paperi). Käytännössä oppimispäiväkirjaa opiskelijat työstävät koko oppimisprosessin kirjaamalla sovitusti asioita ylös: mikä oli merkittävä oppimiskokemus, mitä lähitunnilla tehtiin, mikä jäi pohdituttamaan, miten itse toimin ja miten edistin oppimistani jne. Oppimispäiväkirjat palautetaan opettajalla kurssin lopussa, ja opettaja voi joko käydä keskustellen sisällön opiskelijan kanssa läpi tai antaa kirjallisen palautteen oppijalle. Oppimispäiväkirjaa voi käyttää myös arvioinnin välineenä. Kestävä kehitys autoalalla, osio kestävä kehitys omassa elämässä Lukupiiri Lukupiiri on ryhmätyömenetelmä, joka alkaa yksilökohtaisella perehtymisellä johonkin teemaan esimerkiksi kirjallisuuden, nettilähteiden tai muun materiaalin pohjalta. Luokka jaetaan pienryhmiin, joissa jokainen voi tutustua joko samaan materiaaliin tai siten, että kukin pienryhmän jäsen perehtyy eri aineistoon. Ryhmä kokoontuu joko omana aikanaan tai lähitunnilla, jolloin kukin pienryhmän jäsen esittelee toisille keskeiset kohdat perehtymästään materiaalista. Opettajan on hyvä laatia kysymyksiä, joihin opiskelijoiden erityisesti tulee perehtyä tutustuessaan materiaaliin. Lukupiiri edistää yhteistoiminnallisen oppimisen taitoja ja vastuullisuutta ryhmän jäsenten kesken, sillä sen onnistuminen vaatii kaikkien sitoutumista ja oman tehtävän suorittamista. Parhaimmillaan lukupiiri on tehokas tapa oppia laajasti asioita ja se edistää asiatiedon ohella sekä luetun sisäistämis, analysointi ja viestintätaitoja sekä kuuntelu ja keskustelutaitoja.

9 9 Nettitehtävät, elokuvat, videot ym. Internetin ja muiden medioiden hyödyntäminen opetuksessa toimii tukena opettajalle tietomateriaalin tuottajana sekä erilaisten esimerkkien ja tehtävien muodossa. Nettitehtävien teko, esimerkiksi valmiin hiilijalanjäljen laskentatehtävän teko, tuo ilmastonmuutosteeman lähelle opiskelijoita ja edistää heidän reflektointitaitojaan. Tehtävien teon jälkeen tulosten tai tehtäväasetteluiden läpikäyminen yhdessä edistää myös kriittisen ajattelun ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan omaksumista. Tehtävien teon ohella mediaa voi hyödyntää monella muulla tavoin, kuten materiaalipankkina, ajankohtaisten ilmiöiden tutustumislähteenä tai sosiaalisena ympäristönä, jossa voi käydä keskustelua eri teemoista. Myös joidenkin aihepiiriä käsittelevien elokuvien katsominen yhdessä lähitunnilla tai ohjeistetusti kotitehtävänä on käyttökelpoinen opetustapa joidenkin aiheiden kohdalla. Vaihtoehtoisesti valmiiden videoiden katselun sijaan opiskelijat voivat laatia lyhyitä videoita erilaisista teemoista. Videon tekninen laatu ei ole olennainen asia, vaan se että video kuvaa oppimisen kohteena olevaa asiaa. Opiskelijat voivat esimerkiksi videoida jätteiden oikeaoppista lajittelua autokorjaamolla, jolloin opiskelijat voivat olla näyttelijöitä ja tehdä lajittelua ja yksi opiskelija kuvaa aiheen videolle. Videoita voi tehdä eri aiheista ja niitä voidaan katsoa yhdessä tunnilla sekä pohtia toteutuivatko kestävän kehityksen periaatteet videoissa ja mitä kehittämistarpeita toiminnassa ehkä esiintyi. Videoiden julkistamisessa tulee kysyä lupa kaikilta, jotka näkyvät tunnistettavasti videossa. Videoiden teko motivoi helposti opiskelijoita, mutta videoiden laatiminen opittavana olevasta aiheesta vaatii opettajalta hyvää ohjeistusta ja ohjausta. Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa, hiilijalanjälkitestitehtävä Porinaryhmät Porinaryhmätyöskentely on yhteistoiminnallinen opetusmenetelmä, joka edistää opiskelijoiden yhdessä toimimista ja toisilta oppimista. Porinaryhmätyöskentely on melko vapaamuotoinen ryhmätyöskentelyn muoto, jossa opiskelijoille annetaan jokin keskustelutehtävä. Aihe tulisi valita siten, että jokaisella ryhmäläisellä on asiasta mielipiteensä sanottavana. Porisemisaika on rajattu eikä ryhmä (tai pari) ole koossa kuin korkeintaan muutaman minuutin, jotta ryhmä tarttuu nopeasti aiheeseen ja keskustelu lähtee käyntiin. Porinaryhmätyömenetelmällä ohjaaja voi rytmittää oppimistilannetta ja aktivoida oppijoita, myös niitä jotka luennolla tai suuressa ryhmässä eivät yleensä ole äänessä. Lyhyessäkin ajassa voidaan saada esille erilaisia katsantokantoja annettuun aiheeseen, ja ohjaajan tulisi tukea sitä ajatusta, että yhtä oikeaa vastausta ei ole ja kaikkien mielipiteet ja ajatukset ovat tärkeitä. Ohjaajan kannalta menetelmä on spontaani ja sitä voikin periaatteessa soveltaa esimerkiksi luennon yhteydessä silloin, kun huomaa että opiskelijat alkavat väsyä tai heillä vaikuttaa olevan aiheeseen paljon sanomista. Aiheen tulee olla oppijaa innostava eikä se saa olla liian vaikea, jotta keskustelua oikeasti syntyy. Porinaryhmiä voi käyttää asioiden ja ongelmien esittelyssä, laajemman esityksen pohjana tai keskustelun virittäjänä. Tavoitteena on kiinnostuksen herättäminen ja jokaisen oppijan aktiivisesti saaminen. Porinaryhmät voivat ideoida, jakaa kokemuksia ja esimerkkejä sekä tuoda esiin opiskelijoiden käsityksiä asioista. Skenaariotyöskentely, tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstas on yksi tulevaisuustutkimuksen menetelmä, joka soveltuu hyvin tulevaisuusajattelun opettamiseen. Käytännössä tulevaisuusverstasmenetelmää käytetään siten, että otetaan jokin teema, jonka kautta pohditaan mahdollisia tulevaisuusvisioita ja käytännön polkuja näiden visioiden toteutumiseksi. Tulevaisuusverstas nimensä mukaisesti korostaa yhteistä tekemistä ja toimintaa tulevaisuuden pohdintaa ryhmissä eli se on hyvin osallistava ja vuorovaikutteinen menetelmä.

10 10 Tulevaisuusverstaan vaiheet (Hassinen 2008): 1. Valmistelu Osallistujien ohjeistaminen tulevaisuusverstaan ideaan, sääntöihin ja työvaiheisiin. Jaetaan osallistujat ryhmiin (ideaalinen ryhmän koko 46 henkeä). 2. Ongelmavaihe Valitaan jokin laaja teema tai ongelma, jota kukin ryhmä ryhtyy käsittelemään. Kukin ryhmä voi käsitellä myös eri teemaa. Ryhmissä kukin osallistuja kertoo vuorollaan omia ajatuksiaan teemasta. Muut eivät kommentoi esityksiä, vaan ne kirjataan ylös sellaisenaan. Esityksistä ei keskustella. Ryhmien työskentelyssä pyritään löytämään teemaan liittyviä ongelmia. Tarkoitus on löytää monipuolisesti erilaisia teemaan liittyviä ongelmia, joita myöhemmässä vaiheessa ryhdytään ratkaisemaan. Ryhmätyöskentelyn jälkeen fasilitaattori eli ohjaaja lukee kaikki syntyneet ongelmat ääneen kaikille osallistujille. Ideat voidaan kirjoittaa esimerkiksi fläpille. 3. Äänestysvaihe Kullakin osallistujalla on 3 ääntä. Jokainen osallistuja antaa äänensä ongelmille, kuitenkin enintään 1 ääni per idea. Antamalla äänen jollekin ongelmalle osallistuja ilmoittaa, että hänen mielestään ongelma on tärkeä ja sitä tulee purkaa auki syvällisemmin. Lasketaan äänet ja otetaan ongelmista syvempään käsittelyyn 45 eniten ääniä saanutta ongelmaa. 4. Ideointivaihe ratkaisujen etsiminen ongelmiin Palataan takaisin ryhmiin. Jokainen ryhmä valitsee jonkin em. parhaiten ääniä saaneen ongelman käsiteltäväkseen. Ryhmä pyrkii löytämään ongelmaan uusia ratkaisuja ja vastauksia. Työskentely on vapaata ryhmätyöskentelyä. Tavoitteena on löytää uusia, käyttökelpoisia toimenpiteitä. 5. Purkamisvaihe ja toimintasuunnitelman laatiminen Kukin ryhmä esittää omat ajatuksensa ja ratkaisuehdotuksensa. Tarvittaessa voidaan laatia toimintasuunnitelma ratkaisuehdotusten pohjalta. Autoalan tulevaisuusverstas Uudet autoteknologiat (automyynti) Ryhmätyöt ja keskustelut (learning cafe, aivoriihi ym.) Ryhmätyöt ja erilaiset ryhmissä käytävät keskustelut edistävät yhteistyökykyjä, sosiaalisia vuorovaikutustaitoja ja kommunikointitaitoja. Myös reflektointi ja kriittisen ajattelun taidot kehittyvät, kun omia näkemyksiä voi yhteistyössä heijastaa toisten näkökulmiin. Ryhmäoppimismuodoista esimerkkejä ovat muun muassa learning cafe ja aivoriihi. Learning cafe eli oppimiskahvila on tapa ideoida ja oppia. Oppimiskahvilamenetelmä on prosessina yksinkertainen ja siinä keskitytään joidenkin teemojen tai kysymysten ratkaisuun ryhmässä. Lähtökohtana on jakaantua pienryhmiin pöytäkunnittain. Prosessin edetessä pöytäryhmien jäsenet vaihtavat pöydästä toiseen, jolloin ryhmä pohtii aiempia tuotoksia ja ideoi niitä eteenpäin. Keskustelu on tärkeätä menetelmässä, omien näkemysten selittäminen ja yhteisen ymmärryksen löytäminen. Menetelmä opettaa näin myös yhteisten ratkaisujen tekemistä. Toisten selityksiä voi kommentoida ja kyseenalaistaa, mutta tärkeätä on myös konsensukseen pyrkiminen eli ryhmän yhteisen mielipiteen löytäminen.

11 11 Oppimiskahvilamenetelmän eteneminen (Hassinen 2008): 1. Oppimisympäristön järjestäminen learning cafelle sopivaksi: tarvitaan yhtä monta pöytää kuin käsiteltäviä teemoja ja kysymyksiä on. Pöytiin sijoitetaan tyhjiä paperiarkkeja, postit lappuja sekä kyniä ja tusseja. Pöydät voidaan myös päällystää isommalla kankaalla/paperilla, johon osallistujat voivat kirjoittaa ajatuksiaan ylös. 2. Ohjaaja kertoo miten edetään ja mikä on tavoite menetelmässä. 3. Valitaan teemat ja/tai kysymykset, joihin halutaan ideoita tai näkökulmia. Ohjaaja on voinut valita käsiteltävät teemat jo etukäteen, jolloin säästetään aikaa ja voidaan keskittyä esimerkiksi opetustilanteeseen sopivien tärkeiden teemojen pohdintaan. Jokaiselle teemalle nimetään oma pöytänsä tai pöydissä voi olla etukäteen nimetty teema esillä. 4. Osallistujat jaetaan yhtä suuriin ryhmiin (esim. 46 henkeä). Jokainen ryhmä siirtyy yhteen pöytään ja muodostaa oman pöytäseurueensa. 5. Kullekin pöydälle valitaan puheenjohtaja, joka pysyy omassa pöydässään koko ajan. 6. Papereihin ja lappuihin kirjoitetaan vapaasti ideoita ja ajatuksia. Keskustelua käydään kuuntelemalla, kertomalla omia mielipiteitä, kommentoimalla ja siten, että jokainen saa äänensä kuuluviin. Puheenjohtaja voi ohjeistaa keskustelua siten, että jokaisen tulee nostaa ainakin kerran omat näkemyksensä esiin. 7. Keskustelujen jälkeen (n min) vaihdetaan pöytää. Ainoastaan puheenjohtaja pysyy omassa pöydässään, muut liikkuvat ryhmänä seuraavaan pöytään, jossa keskustelu jatkuu sen jälkeen, kun puheenjohtaja uudessa pöydässä on ensin lyhyesti kertonut aiemman pöytäseurueen ajatukset. 8. Tehdään useita vaihtoja riippuen aikataulusta, ryhmien koosta ja käsiteltävistä teemoista. Tee maa voidaan käsitellä samasta näkökulmasta koko ajan tai ohjaaja on voinut miettiä esimerkiksi uusia tukikysymyksiä/ syventäviä kysymyksiä tai vastaavia pöytien vaihdon jälkeen läpikäytäviksi. 9. Lopuksi puheenjohtajat esittelevät lopputulokset kaikille osallistujille. Aivoriihimenetelmä etenee siten, että ryhmälle/ tarvittaessa pienryhmille annetaan erilaisia tehtäviä ratkaistaviksi. Tehtävänä voi olla esimerkiksi etsiä ratkaisuja liikenteen aiheuttamien ympäristökysymysten ratkaisuun, pohtia autoalan merkitystä ympäristön tilan kehittymisessä tai esittää kysymyksiä, jotka tulevat kohtaamaan autoalaa ilmaston muuttuessa tulevaisuudessa. Ryhmässä jokainen ideoi omia ajatuksiaan esimerkiksi kirjaamalla niitä ylös paperille, fläpille tai tietokoneelle. Aivoriihen tarkoitus on nostaa esiin erilaisia jopa hyvinkin erikoisia ideoita, joten ohjaajan tulee kannustaa vapaaseen ideointiin. Kritiikkivaihe tulee varsinaisen aivoriihen jälkeen, eli ohjaajan tulee muistuttaa avoimen ja luovan ilmapiirin ylläpidon merkityksestä. Sen jälkeen kun ideoita on kerätty, niitä voidaan niputtaa yhteen ja esimerkiksi äänestää ryhmän mielestä parhaimmat ideat. Vahvuutena menetelmässä on ideoiden runsaus ja se, että toisten ideoinnin pohjalta voi syntyä uusia ideoita ja opitaan uusia tapoja lähestyä tarkasteltavaa asiaa. Haasteena on löytää konkreettista hyötyä ideoista, joten käyttökelpoinen tapa onkin pohtia esimerkiksi oman oppimisympäristön kehittämistarpeita tai muita opiskelijoita lähellä olevia teemoja, jotta ideoita voidaan hyödyntää käytännön kehittämisessä. Aivoriihen vaiheet (Hassinen 2008): 1. Menetelmään tutustuminen a. Ohjaaja kertoo, kuinka aivoriihessä toimitaan ja mitkä ovat keskeisiä pelisääntöjä.

12 12 b. Mikäli osallistujat ovat aloittelija eli eivät ole ennen aivoriiheen osallistuneet, voidaan alussa toteuttaa nopea harjoittelukierros. Se on nopeutettu versio (esim. 10 min) aivoriihestä. 2. Ongelman asettaminen ja rajaaminen a. Määritellään ongelma ja rajataan se. 3. Ideointivaihe a. Kaikki osallistujat esittävät ideoita ongelman ratkaisemiseksi. b. Ideat kirjataan ylös esimerkiksi liimalapuille tai seinätaululle. c. Ideoita ei tarvitse perustella eikä niitä saa arvioida. d. Fasilitaattori voi tarvittaessa koota samantyyppisiä ideoita ryhmiin, jolloin ideoita voidaan yhdis tellä toisiinsa ja kehittää niitä edelleen. 4. Arviointivaihe a. Osallistujat tarkastelevat ideoita kriittisesti ja arvioivat niitä. b. Arviointi voidaan tehdä äänestämällä siten, että jokainen käy vuorollaan merkitsemässä mielestänsä parhaan tai parhaimpien ideoiden viereen plus merkin. 5. Valintavaihe a. Valitaan parhaat ideat arvioiden perusteella (esim. plus merkkien määrällä) Auton elinkaari tehtävä Korjaamon kestävät käytännöt tehtävät Kestävä kehitys autoalalla tehtävä (vaihe 2 ja 3) Paneelikeskustelut, argumentointi ja väittely Paneelikeskustelumenetelmässä kootaan opiskelijaryhmästä edustajia, jotka keskustelevat jostakin aiheesta. Vaihtoehtoisesti menetelmää voi käyttää opetuksessa siten, että kutsutaan ulkopuolisia asiantuntijoita keskustelemaan paneeliin jostakin aiheesta, esimerkiksi tulevaisuuden autoteknologioista ja niiden merkityksestä ilmastonmuutokseen. Paneelikeskustelun onnistumiseksi opiskelijoita tulee ohjeistaa tutustumaan johonkin lähdemateriaaliin, kirjaan tai artikkeliin, ennen paneelin toteuttamista. Opettaja tai joku opiskelijoista toimii puheenjohtajana, joka esittää kysymyksiä panelisteille, jotka keskustelevat aiheesta. Puheenjohtaja myös tekee yhteenvetoja aika ajoin paneelin edetessä sekä lopuksi. Yleensä on hyvä, että panelistit ovat jo etukäteen valmistautuneet paneelikeskustelun sisältöön. Myös yleisönä olevia opiskelijoita tulee rohkaista esittämään kysymyksiä panelisteille. Paneelikeskustelu sopii hyvin erilaisten näkemysten esille tuomiseen ja se opettaa keskustelu, perustelu ja vuorovaikutustaitoja sekä esiintymistä. Paneelikeskustelu toimii parhaimmillaan esimerkkinä hyvästä argumentoinnista ja väittelystä. Auto ja kuljetusalalla kestävään kehitykseen liittyviä paneelikeskustelun aiheita ovat esimerkiksi polttoaineet ja niiden kestävyys, liikenteen rooli ilmastonmuutoksessa, liikenteen ympäristövaikutusten vähentäminen, kestävää kehitystä tukeva auto jne. Argumentointi ja väittely ovat menetelmiä, jotka tulevat esille myös paneelikeskustelun toteuttamisessa, mutta niitä voi käyttää myös muuten ryhmätyömuotona. Väittelyssä opiskelijat voivat harjoitella perusteluiden ja väitteiden esittämistä ja muiden näkemysten arviointia. Yleensä väittelyssä valitaan joukkueet tai parit, jotka lähtevät keskustelemaan jostakin aiheesta siten, että tehtävänä on perustella ja edistää toisen ryhmän kanssa ristiriidassa olevaa väitettä. Puheenjohtaja (voi olla myös opiskelija) ohjaa keskustelua siten, että puheenvuorot eivät ole liian pitkiä, kukin saa puheenvuorot ja keskustelu pysyy aihepiirissä. Jos väittely ei lähde etenemään, ohjaajan tai puheenjohtajan roolina on antaa virikkeitä keskusteluun. Väittelyssä tavoitteena ei ole toisten ajatusten kumoon lyöminen vaan ymmärryksen syventäminen väiteltävästä asiasta. Keskeinen oppimistavoi

13 13 te on myös vuorovaikutus, keskustelu ja argumentointitaitojen kehittyminen sekä kriittisen ajattelun tukeminen. Haasteena on saada väittely toimimaan siten, että se edistää nimenomaan käsiteltävän aiheen syvällistä oppimista sen sijaan, että väittely itsessään nousee pääasemaan. Opettajan roolina on myös ohjeistaa ja huomauttaa siitä, minkälaista on hyvä väittely, minkälaiset ovat hyviä argumentteja ja mitkä eivät. Roolipelit, leikit Roolipeli menetelmänä on toimiva silloin, kun halutaan nostaa esille eri toimijoiden näkemyksiä jostakin aiheesta. Roolipelissä ryhmän jäsenet joko ohjaajan johdolla tai itse valiten ottavat jonkin roolin (esim. autotehtaan omistaja, autosuunnittelija, ympäristönsuojelija, liikenne ja viestintäministeri, kotiäiti/isä jne.) ja pyrkivät eläytymään mahdollisimman hyvin siihen rooliin. Ohjaajan tehtävänä on antaa jokin toimeksianto, kysymyslista tai keskustelun aihe, johon osallistujat omasta roolistaan ottavat kantaa. Tavoitteena on tuoda esiin sosiaalisen kommunikoinnin erilaisia tapoja ja edistää taitoja kohdata eri rooleissa toimivia ihmisiä, esimerkiksi asiakkaina, työ ja opiskelukavereina jne. Roolipelin lopussa tilanteesta keskustellaan ja vaihdetaan kokemuksia sekä tehdään mikäli mahdollista yleistyksiä käsiteltävästä aiheesta. Vahvuutena on, että roolipeli (kuten leikit lapsilla) tuovat edistävät oppijoiden välistä vuorovaikutusta ja toimintaa sekä nostetaan esiin niin mahdollisuuksia kuin haasteita jossakin yhteisöissä ja toiminnassa ilmeneviin vuorovaikutussuhteisiin. Haastavaa on päästä itse näyttelemisen eli roolipelin jälkeisen tilanteen kohdalla syvällisempiin kysymyksiin, mikä merkitys näillä asioilla oli ja mitä tästä voi päätellä. Usein itse näyttelytilanne vie kaiken huomion ja asiasisältö jää vähäisemmälle huomiolle. Näyttelykävely (gallery walk) Näyttelykävely on ryhmätyömuoto, joka etenee seuraavien vaiheiden kautta: 1. Opiskelijat jaetaan samankokoisiin ryhmiin siten, että ryhmiä on yhtä monta kuin niissä on jäseniä. Ryhmille annetaan omat tehtävät sekä paperi. Tehtävänä on koostaa posteri/paperi jostakin annetusta aiheesta. Ohjaaja voi ohjeistaa, mitä asioita paperille tulee kirjata. Työskentelyaika riippuu tehtävästä ja käytettävissä olevasta ajasta kussakin tilanteessa. 2. Kun posterit on saatu valmiiksi, ne sijoitetaan eri puolille opetustilaa. Sen jälkeen muodostetaan uudet ryhmät siten, että jokaisessa ryhmässä on yksi jokaisesta alkuperäisestä ryhmästä. Uudet ryhmät asettuvat alkuperäisten ryhmien postereiden eteen. Jokaisen alkuperäisen ryhmän jäsen selittää posterin sisällön uudelle ryhmälle. Sen jälkeen kaikki ryhmät siirtyvät uuden posterin kohdalle ja sama selittäminen toistuu. Näin kaikki jäsenet saavat selittää alkuperäisen ryhmänsä työskentelyn tulokset toisilleen. 3. Kun ryhmät ovat kiertäneet kaikki posterit, kokoonnutaan yhteen ja voidaan vielä selventää epäselviksi jääneitä asioita. Opettaja voi halutessaan esittää lyhyen yhteenvedon sekä kommentoida ryhmätyön onnistumista. Lisäksi opiskelijoita voi pyytää laatimaan kotitehtävänä lyhyen raportin oppimisestaan. Auton elinkaari, ympäristövaikutukset ja toimijat auton elinkaaren eri vaiheissa tehtävä Ekskursiot ja aidoissa oppimisympäristöissä oppiminen Ekskursiot erilaisiin aitoihin tilanteisiin edistävät kokemuksellista oppimista ja elämysten saamista. Esimerkiksi vierailu sähköautotehtaalla opettaa näkemään käytäntöjä autonteosta, käynti kaatopaikalla kertoo kierrätyksen merkityksestä ja autokorjaamon toimintaan tutustuminen kertoo opiskelijoille heidän tulevasta työympäristöstään. Ekskursioita ja vierailuja voi käyttää opetuksessa muun muassa kokemuksellisuuden edistäjänä ja tuleviin työtehtäviin tutustumisena.

14 14 Vierailuissa oppijat ovat yleensä ulkopuolisia katselijoita, ja pidemmälle vietynä oppimistilanteita voi kytkeä aidoissa työympäristön tilanteissa oppimiseen. Esimerkiksi autokorjaamon käytäntöihin osallistuminen on autoasentajille käytännön työtehtävien oppimista. Ammatillisessa koulutuksessa jo käytetäänkin runsaasti aitoja oppimisympäristöjä muun muassa työharjoitteluissa, ja lisäksi koulujen omat työpajat toimivat aitojen työelämäpaikkojen kaltaisina oppimisympäristöinä. Auton elinkaari, auton purkaminen ja osien lajittelu jätteenä tehtävä Ongelmanratkaisut Ongelmaratkaisut pohjautuvat ongelmaperustaiseen oppimiseen (problem based learning). Ongelmaperustainen oppiminen ei ole selkeä menetelmä opetuksessa käytettäväksi, vaan sitä toteutetaan erilaisia malleja käyttäen. Ongelmanratkaisut oppimisen menetelmänä on yksi tapa, jolla voidaan yhteistoiminnallisesti edistää kriittistä pohdintaa sekä luovaa ja innovatiivista ajattelua. Opiskeluun sisältyy sekä yksilön omaa työskentelyä että kokemusten vaihtoa ryhmässä. Ongelmanratkaisuprosessissa hyödynnetään myös eri tavoin tietolähteitä, joko sisällyttämällä luennointia ongelmanratkaisun yhteyteen tai ohjeistamalla oppijat kirjallisuuden tai nettilähteiden pariin. Ongelmanratkaisu on lähtötilanne, josta oppimisprosessi lähtee liikkeelle. Varsinaisen ongelman sijaan lähtötilanne voi olla myös skenaario, tapahtuma tai ilmiö, jota lähdetään ideoimaan, pohtimaan ja ratkaisemaan. Toisena vaiheena on selventää lähtötilannetta ja etsiä siihen liittyvää tietoperustaa, minkä pohjalta ilmiö ja sen osaalueet järjestellään ja laaditaan oppimistehtävät sekä tarkennetaan tarvittava tietoperusta ja sen hankinta. Käytännössä ongelmanratkaisuprosessia käytetään usein siten, että opiskelu jakaantuu lähitunteihin eli tutoriaaleihin ja etäjaksoihin, joiden aikana tapahtuu esimerkiksi tiedonhankintaa aiheesta. Tutoriaaleissa ryhmä keskustelee asetetuista kysymyksistä ja etsii vastauksia oppimistehtäviin ja esittelee niitä toisilleen sekä pyritään löytämään vastaus lähtötilanteen ongelmaan. Ongelmaperustaisessa oppimisessa ryhmätyöskentely jaetaan yleensä rooleihin; puheenjohtaja, sihteeri, tarkkailija ja osallistujat, ja näitä voi vaihtaa oppimisprosessin edetessä. Tutoriaalien välissä kukin reflektoi ja täydentää siihen mennessä saatuja aikaansaannoksia, ja lopputuloksena tulisi olla ratkaisu asetettuun kysymykseen tai ongelmaan. Ongelmanratkaisua voi käyttää myös pienimuotoisesti esimerkiksi lähitunteihin sisällytettynä tehtävänä. Ongelmanratkaisumenetelmän hyötynä on tiedon soveltaminen käytäntöön sekä opiskelijoiden sitoutuminen joskin se on myös haaste. Menetelmä edistää itseohjautuvuutta sekä vastuullisuutta. Opettajan roolina on toimia oppimisprosessin suunnittelijana ja seuraajana sekä tarpeen mukaan ohjaajana ja neuvonantajana. Korjaamon kestävät käytännöt tehtävät Taloudellinen ajaminen (laskutehtävät) Projektityöt Projektityöskentely yhdistää teoreettisen tiedon käytännön toimintaan. Projektityöskentely sopii hyvin silloin, kun opiskelijoilla on jo perustietämystä aihepiiristä, jota he voivat soveltaa käytännön ongelmanratkaisuun tai kehittämistehtävään. Projektityöskentely etenee siten, että joko yksilö tai ryhmätehtävinä annetaan opiskelijoille jokin tehtävä ratkaistavaksi. Vaihtoehtoisesti projekti voidaan määritellä myös yhdessä opiskelijoiden kanssa. Käytännössä projektityöskentely vie aikaa enemmän kuin yhden kerran, joten se vaatii sitoutumista ja aktiivista toimintaa. Projektit voivat olla

15 15 ajaltaan eri kestoisia ja laajuudeltaan erilaisia. Osa projekteista voidaan myös toteuttaa aidoissa oppimisympäristöissä työelämäkumppaneiden kanssa. Auto ja kuljetusalalla projektina voi esimerkiksi olla auton korjaus, jolloin asiakas tekee tilauksen eli esittää tarpeen auton korjauksesta ja opiskelijat opettajan ohjaamina toteuttavat projektin. Yleensä projektityöskentely motivoi opiskelijoita ja parhaimmillaan ne myös haastavat opiskelijat yrittämään ja oppimaan. Keskeinen oppimistavoite on tiedon ja käytännön taitojen yhdistäminen ja näiden kehittyminen. Projektityöskentely voi olla joillekin opiskelijoille haastavaa, mikä vaatiikin opettajalta taitoa ohjata prosessia. Ryhmätyönä tehtävissä projekteissa voi myös valita erilaiset roolit kullekin osallistujalle ja työ voidaan toteuttaa projektin suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin, jolloin opitaan myös yleisesti projektityöskentelytaitoja. Korjaamon työympäristön ja käytäntöjen arviointi ja kehittäminen (tarkistuslistojen avulla) Lähteet ja lisätietoa Cantell (toim.) (2004). Ympäristökasvatuksen käsikirja. Education for change: A handbook for teaching and learning sustainable development (2008). Hassinen (2008). Ideointityökalupakki. Ideointimenetelmiä ja työkaluja ideanikkareille. Hyppönen (2004). Erilaisia opetusmenetelmiä kuvaukset, vahvuudet ja haasteet. Kohti kestävää kehitystä pedagoginen lähestymistapa (2008). Markkanen (2002). Opetuksen tuhat taikatemppua onko opetusmenetelmällä väliä? McKeown (2002). Education for sustainable development toolkit. Opetusmenetelmät opetuksen monipuolistajana Internetsivusto. Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit (2009). Opetuksen toteutuksen arviointi, taustaaineistoa, ammatilliset oppilaitokset. nen.pdf Palmer (1998). Environmental education in the 21st century. Theory, practice, progress and promise.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli OPETTAJAN OHJE JOHDANTO Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -pelissä opiskellaan opetussuunnitelmiin kuuluvia asioita yhdessä tekemällä. Tavoitteena on luoda uutta

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

AmisKOODI. AmisKOODI tarjoaa keskustelujen pohjaksi tehtäväkokonaisuuksia sovellettavaksi opintojen eri vaiheisiin aiheina

AmisKOODI. AmisKOODI tarjoaa keskustelujen pohjaksi tehtäväkokonaisuuksia sovellettavaksi opintojen eri vaiheisiin aiheina OPETTAJALLE Työelämä odottaa ammattiin valmistuvilta nuorilta ammattiosaamisen lisäksi yleisiä työelämätaitoja, jotka auttavat toimimaan kehittyvässä työelämässä. Työelämätaitoja, kuten vuorovaikutus-

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja muutamia menetelmiä. HelMet-kirjastot Päivi Ylitalo-Kallio Oppiva kirjasto -verkosto

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja muutamia menetelmiä. HelMet-kirjastot Päivi Ylitalo-Kallio Oppiva kirjasto -verkosto Käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja muutamia menetelmiä HelMet-kirjastot 3.5.2012 Päivi Ylitalo-Kallio Oppiva kirjasto -verkosto Esityksen runko 1. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu 2. Havainnointi 3. Tulevaisuustyöpaja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Opintori Erilaisten oppijoiden oppimisen tukeminen

Opintori Erilaisten oppijoiden oppimisen tukeminen Opintori 15.12.2012 Erilaisten oppijoiden oppimisen tukeminen Heli Kiema Yliopisto-opettaja (jatko-opiskelija) (psykologia ja kasvatuspsykologia) Research Unit of Psychology Kehityspsykologia1 - kehittämishankkeena

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä 6.10.2015 Learning services / OPIT Timo Ovaska Keskeinen sisältö ja osaamistavoitteet Käänteisen opetuksen suunnittelu ja elementit Erilaisten

Lisätiedot

Ongelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä

Ongelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä Ongelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä PBL Problem Based Learning OLO - Ongelmalähtöinen oppiminen Ongelmalähtöinen oppiminen kehittää ja tukee: itsenäistä, opiskelijalähtöistä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Millaisia tiedonhankinnan taitoja maisteri tarvitsee Peda-forum-päivät

Millaisia tiedonhankinnan taitoja maisteri tarvitsee Peda-forum-päivät Millaisia tiedonhankinnan taitoja maisteri tarvitsee Peda-forum-päivät 25.8.2010 Helsingin yliopiston kirjasto Päivi Helminen, Kati Syvälahti, Maija Halminen 31.8.2010 1 Työpajan tavoite Tavoitteena on

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Sulautuva, aktivoiva opetus

Sulautuva, aktivoiva opetus Sulautuva, aktivoiva opetus Taina Joutsenvirta Ohjelma.. Mitä on sulautuva opetus? Miten suunnitella sulautuvaa, aktivoivaa opetusta? Oppimistehtävien pohdintaa Blended learning Sulautuva opetus Sulautuva

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Ongelma-Ratkaisu. Malli työssä oppimiseen. Petteri Elo OPS-koulutus 2016

Ongelma-Ratkaisu. Malli työssä oppimiseen. Petteri Elo OPS-koulutus 2016 - Malli työssä oppimiseen Yhteystiedot Petteri Elo petteri.elo@pedanow.com +358405506020 www.pedanow.com Twitter: @PetteriElo Työpajan ohjelma 1. Aloitus - Kontekstin luominen työpajalle: Yksinkertainen

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

POP- Paremman Oppimisen Puolesta

POP- Paremman Oppimisen Puolesta POP- Paremman Oppimisen Puolesta PedaForum 20.8.2013 Elina Lehkonen Elsa Mannila Jukka Parviainen Sisältö POP esittely Ryhmätehtävä: Vuorovaikutuksellisen opetuksen kehittäminen Palauteryhmät ja POP Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Työpaja 36. Peda-Forum -päivät 24.8.2011 Laura Heinonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liitto Ann-Marie

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ

Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN 2015-2016 NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ Kehittämistoiminnan tavoitteet Kaikkien luokan oppilaiden

Lisätiedot

Juonneryhmätyöskentely. Jyväskylä lähiseminaari Matti Lappalainen (TY) Merja Ruotsalainen (OY)

Juonneryhmätyöskentely. Jyväskylä lähiseminaari Matti Lappalainen (TY) Merja Ruotsalainen (OY) Juonneryhmätyöskentely Jyväskylä lähiseminaari 19. 20.1.2006 Matti Lappalainen (TY) Merja Ruotsalainen (OY) 1 Tavoitteet Jyväskylän seminaarin juonneryhmätyöskentelylle Yhteenveto viimekertaisen juonneryhmätyöskentelyn

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa?

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Webinaari 9.4.2014 klo 10-11 Opettajankouluttaja, KT Arja Pakkala Lehtori, KM

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 11.4.2012 Ohjelma 10.00 10.30 Päivän avaus ja katsaus edelliseen kertaan 10.30 12.00 Aivoriihityöskentelyä / Learning Cafe 12.00 13.00 Lounas 13.00 15.00 Aivoriihityöskentelyä

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot