Kestävän kehityksen opetus auto- ja kuljetusalan ammatillisessa koulutuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävän kehityksen opetus auto- ja kuljetusalan ammatillisessa koulutuksessa"

Transkriptio

1 1 Kestävän kehityksen opetus auto ja kuljetusalan ammatillisessa koulutuksessa Kuva: HSY/JenniJustiina Niemi 11/2010 Anne Virtanen Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Johdanto

2 2 Sisällysluettelo Johdanto...3 Kestävää kehitystä edistävän opetuksen ja oppimisen lähtökohtia...3 Esimerkkejä kestävän kehityksen oppimiseen soveltuvista opetusmenetelmistä...5 Tietopohjan kokoaminen...6 Luennointi...6 Käsitekartta...7 Oppimispäiväkirja...8 Lukupiiri...8 Nettitehtävät, elokuvat, videot ym...9 Porinaryhmät...9 Skenaariotyöskentely, tulevaisuusverstas...9 Ryhmätyöt ja keskustelut (learning cafe, aivoriihi ym.)...10 Paneelikeskustelut, argumentointi ja väittely...12 Roolipelit, leikit...13 Näyttelykävely (gallery walk)...13 Ekskursiot ja aidoissa oppimisympäristöissä oppiminen...13 Ongelmanratkaisut...14 Projektityöt...14 Lähteet ja lisätietoa...15

3 3 Johdanto Kestävän kehityksen oppimistavoitteet haastavat perinteisen opetuksen, jossa opettaja kertoo oppijoille faktatietoja, joita tulee omaksua. Kestävän kehityksen koulutuksen tavoitteena on edistää oppimista, jossa nähdään olevan vaihtoehtoisia ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden ratkaisuiksi. Taustalla on kestävän kehityksen yleinen dilemma: säilyttää/ylläpitää vs. kehittää. Tämän dilemman hallintaan ei ole olemassa selkeää yhtä vastausta, mutta koulutuksella voidaan eri tavoin edistää tapoja ajatella ja toimia siten, että samanaikaisesti säilytetään ympäristön arvoja ja ylläpidetään luonnon toimintamahdollisuudet sekä kehitetään tuotannon ja kulutuksen tapoja vastaamaan ihmisten hyvinvoinnin ja kestävän taloudellisen kehityksen tarpeita. Kestävää kehitystä edistävän opetuksen ja oppimisen lähtökohtia Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen yhtenä tavoitteena on edistää oppijoiden tietämystä ympäristön ja yhteiskunnan nykytilasta ja ongelmista sekä erilaisista ratkaisuista pyrittäessä kestävään kehitykseen. Kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi pelkkä tieto ei riitä, vaan lisäksi tavoitteena on edistää kestävää kehitystä tukevien taitojen sekä arvolähtökohtien omaksumista. Näiden kaikkien tavoitteiden päämääränä on uudistaa toimia niin omassa elämässä, työyhteisöissä kuin laajemmin yhteiskunnassa tukemaan kestävän kehityksen periaatteita. Kestävää kehitystä edistävään koulutukseen voidaan soveltaa yhtenä lähtökohtana erityisesti ympäristökasvatuksessa käytettyä Palmerin puumallia (1998). Puumalli kuvaa käytäntöjä, tavoitteita ja opetuksen sisältöjä, joilla voidaan edistää oppijoiden tietoja ja taitoja kestävästä kehityksestä. Puumallin osiot ovat 1) toimiminen ympäristössä, 2) toiminen ympäristön puolesta, ja 3) oppiminen ympäristöstä, jotka ovat kaikki keskeisiä ja huomioon otettavia ulottuvuuksia kestävää kehitystä edistävässä koulutuksessa. Ympäristöstä oppiminen tarkoittaa tiedon hankkimista ympäristöstä esimerkiksi tutustumista kaatopaikalla oleviin jätemääriin tai tiedon hankintaa autokorjaamon jätehuollon järjestämisestä. Ympäristössä oppiminen pohjautuu henkilökohtaisiin kokemuksiin ja jonkin ympäristön havainnointiin. Esimerkkinä voisi olla luonnonsuojelualueella vierailu ja omakohtainen ympäristön kokeminen, jolloin syväoppimisen tavoitteena on herättää kokijat myönteiseen luontosuhteeseen ja luonnon arvostamiseen. Ympäristön puolesta toimiminen pyrkii kestävää kehitystä edistävien arvolähtökohtien omaksumiseen, jolloin menetelmänä voi olla esimerkiksi liikennemäärien ja erilaisten kulkutapojen vertailu ja kriittinen pohdinta esimerkiksi ilmastonmuutosnäkökulmasta. Palmerin puumalli on ollut taustalla myös muun muassa oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerityössä. (Kuvan lähde: Palmer 1998, suomenkielinen versio ks. Cantell & Koskinen 2004)

4 4 Ammatillisten oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerityössä on kehitetty kestävän kehityksen kasvatuksen mallia, joka toimii lähtökohtana oppimistavoitteiden määrittelyssä ja opetuksen sisällön suunnittelussa. Mallin osat ovat 1) tiedolliset valmiudet, 2) ajattelun taidot ja 3) toiminnan taidot ja kokemukset. Tiedollisten valmiuksien oppimistavoitteena on saada ymmärrystä ekologisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta ja taloudellisesta ympäristöstä sekä osata käsitellä tätä tietoa ja sitä kautta saada aikaan muutosta kohti kestävyyttä. Nämä kytkeytyvät ajattelun taitoihin, joita ovat kokonaisuuksien ymmärtäminen, kriittisen ajattelun taidot ja tulevaisuuden rakentamisen taidot. Toiminnan taidot ja kokemukset ovat puolestaan muun muassa ympäristövastuullisia toimintatapoja, sosiaalisia taitoja sekä ympäristön havainnoinnin ja tutkimisen taidot. Ammatillisessa koulutuksessa tieto on ennen kaikkea alakohtaista työn tekemisen perustana olevan tiedon hallintaa. Lisäksi keskeistä on työprosessien ja työmenetelmien, välineiden sekä materiaalien hallinta, kuten esimerkiksi autoalalla käytettävien kemikaalien alkuperä, oikea käyttötapa sekä hävittäminen. Ammatillisessa koulutuksessa lisäksi elinikäisen oppimisen avaintaidot ovat osa kestävää kehitystä tukevaa oppimista, kuten esimerkiksi vaikuttamisen ja osallistumisen taitojen omaksuminen sekä vastuullisen ammattietiikan syntyminen. Linkki: nen.pdf Erityisesti ammattikorkeakouluihin kehitetty mutta ammatilliseen koulutukseen laajemminkin soveltuva kestävää kehitystä edistävä koulutuksen ns. ruorimalli (Kohti kestävää kehitystä 2008) korostaa vuorovaikutuksellisen toimintatavan, yhteisöllisyyden, kokonaisvaltaisuuden sekä kriittisen näkökulman huomioon ottamista. Perustan opetukselle ja sen sisällölle muodostavat ajallinen ja tilallinen konteksti, eli kestävän kehityksen tiedolliset ja taidolliset elementit tulee nähdä suhteessa tilaan ja aikaan. Olennaista on myös havaita, että kestävän kehityksen ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset tiedolliset ja taidolliset näkökulmat linkittyvät kaikkien ammattialojen ja eri tasojen koulutukseen. Kestävän kehityksen ulottuvuudet myös kytkeytyvät toisiinsa. Esimerkiksi ekologista kestävyyttä tukeva energiatehokkuus kytkeytyy taloudelliseen säästöön samalla, kun se tulisi olla toteutettavissa sosiaalisesti hyväksyttävästi, hyvinvointia lisäten ja tasaarvoisesti. Energiatehokkuuden vaade saa erilaisia merkityksiä myös kulttuureittain; on eri asia puhua energiatehokkuudesta länsimaissa kuin kehittyvien maiden yhteydessä tai päiväntasaajalla kuin Suomessa. Linkki: Kestävää kehitystä edistävän opetuksen ja oppimisen tulisi olla ennen kaikkea: Tietoja, taitoja ja toimintatapojen kehittymistä kestävän kehityksen suuntaan edistävää Toiminnallista ja kokemuksellista Yhteisöllistä ja osallistavaa Teoriaa ja käytäntöä yhdistävää Monitieteistä/ alaista; eri aloja soveltavaa ja yhdistävää Aikaan ja paikkaan sidottua sekä kokonaisvaltaisuutta korostavaa Innovatiivista ja kehittävää Tulevaisuusorientoitunutta Ihmisenkokoista Päämäärätietoista ja muutokseen opettavaa.

5 5 Esimerkkejä kestävän kehityksen oppimiseen soveltuvista opetusmenetelmistä Opetusmenetelmä on opetuksen toteuttamisen tapa, ja sillä viitataan myös opiskelijoiden työskentelytapaan. Opetusmenetelmät sisältävät ne käytännölliset toimenpiteet, joiden avulla opettaja organisoi opiskelua ja pyrkii edistämään oppimista. Opetusmenetelmiä on hyvin runsaasti, ja sopivan menetelmän käyttöä määrittävät niin opiskelijoiden lähtötaso, käytössä olevat resurssit kuin oppimistavoitteetkin. Keskeistä on myös se, että opettaja kokee käyttämänsä menetelmän omakseen ja osaa soveltaa sitä jouhevasti tilanteen mukaan. Vaihtelevien opetusmenetelmien käytöllä tehdään oppimisesta mielekästä ja edistetään opiskelijoiden erilaisia taitoja, kuten ongelmanratkaisutaitoja, kriittistä ajattelua, tekemisen ja taitamisen taitoja, tiedon etsintää ja käsittelyä sekä vuorovaikutus ja keskustelutaitoja. Yleensä erilaisten oppimistavoitteiden saavuttamiseen ei riitä yhden opetusmenetelmän käyttö, joten erilaisia niin tiedon rakentumiseen, taitojen oppimiseen kuin joissakin oppimistilanteissa asenteisiin ja arvoihin vaikuttamiseenkin liittyvien opetusmenetelmien käyttö on tarpeen. Erityisesti kestävän kehityksen opetuksessa on tarpeen soveltaa useanlaisia erilaisia menetelmiä, sillä tavoitteena ei ole ainoastaan tiedon omaksuminen vaan myös uudenlaisten näkökulmien oivaltaminen, toisin tekemisen oppiminen sekä mahdollisesti asenne ja arvomuutokseen johdattaminen. Opetusmenetelmien käytössä opettajan oma luovuus sekä opiskelijaryhmän luonne samoin kuin muun muassa opetustila ja muut käytettävissä olevat resurssit määrittävät opetuksen toteuttamista. Auto ja kuljetusalalle sopivia menetelmiä ovat etenkin kokemukselliset menetelmät ja aidoissa oppimisympäristöissä tapahtuva oppiminen sekä konkreettisten taitojen edistämiseen pyrkivät menetelmät. Kussakin tilanteessa käytettävissä oleva tila ja muut resurssit sekä opiskelijaryhmä määrittävät paljolti sitä, minkälaisia menetelmiä voi soveltaa. Kuitenkin pääsääntönä voi pitää sitä, että pelkän luentoopetuksen ohella tai sen sijaan on hyvä käyttää osallistavia kokemukseen ja toimintaan ohjaavia menetelmiä kestävän kehityksen tietoja ja taitoja opetettaessa. Karkeasti opetusmenetelmät voidaan jakaa yksilö ja ryhmäkeskeisiin sekä opettaja ja opiskelijakeskeisiin opetusmenetelmiin. Käytännössä näiden kaikkein joustava sovittaminen opetukseen takaa monipuolisen oppimisympäristön ja motivoi oppijoita. Kestävää kehitystä edistävään opetukseen soveltuvia menetelmiä ovat muun muassa Taulukossa 1 esitetyt menetelmät. Näiden lisäksi on myös muita sopivia menetelmiä, ja käytännön opetuksessa voi myös tehdä erilaisia yhteissovellutuksia eri menetelmistä. Taulukko 1. Kestävää kehitystä edistävään opetukseen soveltuvia menetelmiä ja miten nämä tukevat kestävän kehityksen oppimistavoitteita. Opetusmenetelmä Tietopohjan kokoaminen Luennointi Käsitekartat SWOT Oppimispäiväkirja Lukupiiri Mitä kestävää kehitystä edistävää oppimistavoitetta menetelmä erityisesti tukee? Tiedot kestävästä kehityksestä Kokonaisvaltainen asioiden hahmottaminen Tiedot kestävästä kehityksestä Tiedot kestävästä kehityksestä Kokonaisvaltainen asioiden hahmottaminen Tiedot kestävästä kehityksestä Kokonaisvaltainen asioiden hahmottaminen Tulevaisuusorientoituneisuus Reflektointi ja kriittinen ajattelu Tiedot kestävästä kehityksestä

6 6 Nettitehtävät, elokuvat, videot ym. Porinaryhmät Skenaariotyöskentely, tulevaisuusverstas Learning cafe Aivoriihi Vastavuoroiset ryhmät Paneelikeskustelu Argumentointi ja väittely Roolipelit, leikit Näyttelykävely Ekskursiot ja aidoissa oppimisympäristöissä oppiminen Ongelmanratkaisut Projektityöt Tiedot kestävästä kehityksestä Reflektointi ja kriittinen ajattelu Reflektointi ja kriittinen ajattelu Tulevaisuusorientoituneisuus ja muutoksen hallinta Kokonaisvaltainen asioiden hahmottaminen Yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen toimintatapa Yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen toimintatapa Yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen toimintatapa Reflektointi ja kriittinen ajattelu Reflektointi ja kriittinen ajattelu Yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen toimintatapa Reflektointi ja kriittinen ajattelu Yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen toimintatapa Reflektointi ja kriittinen ajattelu Yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen toimintatapa Kokonaisvaltainen asioiden hahmottaminen Tieto kestävästä kehityksestä Taidot edistää kestävää kehitystä Taidot edistää kestävää kehitystä Kokonaisvaltainen asioiden hahmottaminen Taidot edistää kestävää kehitystä Tietopohjan kokoaminen Tietopohjan kokoaminen edistää oppijoiden omatoimista tiedonhankintaa, kestävän kehityksen tiedon omaksumista sekä keskustelu ja pohdintataitoja. Vertaistuen avulla asiaa enemmän osaavat tukevat aloittelijoita. Haasteena on hyvien tehtävien laatiminen ja keskusteluun osallistaminen. Tietopohjan kokoaminen alkaa siten, että opiskelijat tekevät yksilöinä jonkin tehtävän; esimerkiksi etsivät tietoa ympäristökysymyksistä, ilmastonmuutoksen merkityksestä autoalaan, tulevaisuuden autosta jne. Jokainen pohtii samaa kysymystä tai vaihtoehtoisesti kysymyksiä voi olla esimerkiksi 4, jolloin 20 hengen ryhmässä 5 opiskelijaa etsii aina yhteen kysymykseen vastauksia. Itsenäisen tiedonhaun jälkeen muodostetaan pienryhmiä, joissa keskustellaan löydöksistä ja kukin kirjaa itselleen ylös oman vastauksensa puutteet. Ryhmä kokoaa täydellisemmän vastauksen ja sen jälkeen tieto jaetaan koko luokalle ja keskustellaan tuloksesta. Ympäristömarkkinointi ja yrityksen yhteiskuntavastuu, autoalan mainosten analysointi tehtävä Luennointi Luennointi on perinteinen opetusmenetelmä, joka toteutuu opettajavetoisesti esitelmöimällä jostakin aiheesta. Luennointi sopii perustietojen läpikäymiseen ja mahdollistaa asiatietojen oppimisen.

7 7 Haasteena on varmistaa, että opiskelijat keskittyvät asiaan ja oppivat läpikäytäviä asioita. Osallistumista voi edistää kyselemällä ja keskustelemalla luennoin ohella lähitunnilla, jolloin esitelmäpainotteisista luennoista päästään kohti interaktiivista luennointia. Auton elinkaari teoriaosio Autoalan tulevaisuus teoriaosio Taloudellinen ajaminen teoriaosio Vaihtoehtoiset polttoaineet teoriaosio Käsitekartta Käsitekarttojen tekeminen edistää oppijoiden tiedonhallintaa ja etsintää sekä opettaa hahmottamaan asioiden linkittymisen toisiinsa. Käsitekartta toimii erityisesti visuaalisille oppijoille, ja syntyvät käsitekartat toimivat myös opiskelijoiden omina muistiinpanoina. Käsitekartan tekeminen voi olla haastavaa ja yhtään oikeaa vastausta eli käsitekarttaa ei ole olemassa, joten käsitekartan käyttö oppimateriaalina muille kuin tekijöilleen vaatii yleensä lisäselitystä. Käsitekartta tarkoittaa kuvaa, jossa keskeinen oppimisprosessissa käsiteltävä käsite sijoitetaan paperin keskelle ja siitä piirretään viivoja (nuolia) vaikutussuhteineen toisiin käsitteisiin, jotka tulee pohdinnan kautta käsitteeseen liittyen löytää. Käsitekartan idean voi esitellä oppijoille näyttämällä jonkin valmiin ja helposti käsitettävissä olevan, mieluiten oppijoille tutun asian esimerkkikäsitekartan. Sen jälkeen kun oppijat ovat ymmärtäneet käsitekartan idean, lähdetään rakentamaan käsitekarttaa kestävän kehityksen käsitteistä autoalaan liittyen. Opettaja antaa jonkin käsitteen (joko kaikille sama tai eri ryhmille eri käsite), joka toimii ns. keskuskäsitteenä. Sen jälkeen opiskelijat pohtivat mitä asiat kyseiseen käsitteeseen liittyvät ja laativat eri käsitteitä yhdisteleviä viivoja kuvaavine verbeineen (yhdistää, aiheuttaa ongelmia, tukee jne.) eli muodostavat kokonaisuuden käsitteistä. Esimerkiksi seuraavia sanoja voi käyttää lähtökohtana: Ilmastonmuutos ja autoala Liikenteen vaikutukset Kestävä kehitys ja autoala Tulevaisuuden auto Toinen vaihtoehto on edetä siten, että oppijat lähtevät etsimään lähdekirjallisuudesta/ Internetistä avainkäsitteitä ja ryhmittelevät ne paperille (tai irrallisille papereille). Tämän jälkeen keskeiset käsitteet ryhmitellään ja yhdistetään hierarkkisiksi käsitteiksi viivoilla tai nuolilla ja nimetään nämä nuolet (verbit, eli miten kyseiset asiat liittyvät toisiinsa; tukevat, edistävät, haittaavat, aiheuttavat ongelmia jne.). SWOT SWOT tulee sanoista strenghts eli vahvuudet, weaknesses eli heikkoudet, opportunities eli mahdollisuudet sekä threats eli uhat. SWOT on analyysikehikko, jossa jostakin ilmiöstä, kuten esimerkiksi autotekniikoista, eri polttoaineista jne., pohditaan näiden vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Pohdintaa voi tehdä autoalan näkökulmasta, oman työllistymisen näkökulmasta, ympäristön tilan kehittymisen kannalta, talousnäkökulmasta jne. Opetustilanteessa opiskelijat voivat pohtia jotakin ilmiötä ja muodostaa kehikon, jossa nostetaan esiin nelikentän teemat. Tulokset esitetään taulukkomuotoisena nelikenttänä:

8 8 Vahvuudet Mahdollisuudet Heikkoudet Uhat Taulukon läpikäynnissä opettaja voi johdattaa keskustelun pohdintaan, miten vahvuudet säilytetään ja miten heikkouksia voidaan kehittää sekä miten tuetaan mahdollisuuksien toteutumista ja vältetään uhkia. Vaihtoehtoiset polttoaineet tehtäväosio Oppimispäiväkirja Oppimispäiväkirjan laatiminen edistää oppijoiden reflektointitaitoja ja pohdintaa omasta oppimisestaan ja käsiteltävistä asioista. Opettaja saa oppimispäiväkirjojen kautta käsityksen opiskelijoiden omaksumista asioista sekä opiskelijoiden ajatuksista ja mahdollisista tietoaukoista, mikä auttaa opettajaa kehittämään opetustaan jatkossa. Toisaalta oppimispäiväkirjojen luku ja mahdollinen kommentointi on aikaa vievää, joten niitä kannattaa käyttää harkiten etenkin isojen ryhmien kohdalla. Opiskelijoille oppimispäiväkirjan pito selkiyttää ajatuksia ja sen avulla selviää mitä on oppinut. Haasteena on se, että kaikille opiskelijoille kirjoittaminen ei ole helppoa ja omien ajatusten reflektointi voi tuntua turhalta toistolta. Oppimispäiväkirjan tekoon tulee ohjeistaa kunnolla: mikä on tavoite, mitä asioita tulee käsitellä (pohdinta omasta oppimisesta ym.), minkälainen on kirjoitustapa ja miten oppimispäiväkirja palautetaan (sähköinen, paperi). Käytännössä oppimispäiväkirjaa opiskelijat työstävät koko oppimisprosessin kirjaamalla sovitusti asioita ylös: mikä oli merkittävä oppimiskokemus, mitä lähitunnilla tehtiin, mikä jäi pohdituttamaan, miten itse toimin ja miten edistin oppimistani jne. Oppimispäiväkirjat palautetaan opettajalla kurssin lopussa, ja opettaja voi joko käydä keskustellen sisällön opiskelijan kanssa läpi tai antaa kirjallisen palautteen oppijalle. Oppimispäiväkirjaa voi käyttää myös arvioinnin välineenä. Kestävä kehitys autoalalla, osio kestävä kehitys omassa elämässä Lukupiiri Lukupiiri on ryhmätyömenetelmä, joka alkaa yksilökohtaisella perehtymisellä johonkin teemaan esimerkiksi kirjallisuuden, nettilähteiden tai muun materiaalin pohjalta. Luokka jaetaan pienryhmiin, joissa jokainen voi tutustua joko samaan materiaaliin tai siten, että kukin pienryhmän jäsen perehtyy eri aineistoon. Ryhmä kokoontuu joko omana aikanaan tai lähitunnilla, jolloin kukin pienryhmän jäsen esittelee toisille keskeiset kohdat perehtymästään materiaalista. Opettajan on hyvä laatia kysymyksiä, joihin opiskelijoiden erityisesti tulee perehtyä tutustuessaan materiaaliin. Lukupiiri edistää yhteistoiminnallisen oppimisen taitoja ja vastuullisuutta ryhmän jäsenten kesken, sillä sen onnistuminen vaatii kaikkien sitoutumista ja oman tehtävän suorittamista. Parhaimmillaan lukupiiri on tehokas tapa oppia laajasti asioita ja se edistää asiatiedon ohella sekä luetun sisäistämis, analysointi ja viestintätaitoja sekä kuuntelu ja keskustelutaitoja.

9 9 Nettitehtävät, elokuvat, videot ym. Internetin ja muiden medioiden hyödyntäminen opetuksessa toimii tukena opettajalle tietomateriaalin tuottajana sekä erilaisten esimerkkien ja tehtävien muodossa. Nettitehtävien teko, esimerkiksi valmiin hiilijalanjäljen laskentatehtävän teko, tuo ilmastonmuutosteeman lähelle opiskelijoita ja edistää heidän reflektointitaitojaan. Tehtävien teon jälkeen tulosten tai tehtäväasetteluiden läpikäyminen yhdessä edistää myös kriittisen ajattelun ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan omaksumista. Tehtävien teon ohella mediaa voi hyödyntää monella muulla tavoin, kuten materiaalipankkina, ajankohtaisten ilmiöiden tutustumislähteenä tai sosiaalisena ympäristönä, jossa voi käydä keskustelua eri teemoista. Myös joidenkin aihepiiriä käsittelevien elokuvien katsominen yhdessä lähitunnilla tai ohjeistetusti kotitehtävänä on käyttökelpoinen opetustapa joidenkin aiheiden kohdalla. Vaihtoehtoisesti valmiiden videoiden katselun sijaan opiskelijat voivat laatia lyhyitä videoita erilaisista teemoista. Videon tekninen laatu ei ole olennainen asia, vaan se että video kuvaa oppimisen kohteena olevaa asiaa. Opiskelijat voivat esimerkiksi videoida jätteiden oikeaoppista lajittelua autokorjaamolla, jolloin opiskelijat voivat olla näyttelijöitä ja tehdä lajittelua ja yksi opiskelija kuvaa aiheen videolle. Videoita voi tehdä eri aiheista ja niitä voidaan katsoa yhdessä tunnilla sekä pohtia toteutuivatko kestävän kehityksen periaatteet videoissa ja mitä kehittämistarpeita toiminnassa ehkä esiintyi. Videoiden julkistamisessa tulee kysyä lupa kaikilta, jotka näkyvät tunnistettavasti videossa. Videoiden teko motivoi helposti opiskelijoita, mutta videoiden laatiminen opittavana olevasta aiheesta vaatii opettajalta hyvää ohjeistusta ja ohjausta. Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa, hiilijalanjälkitestitehtävä Porinaryhmät Porinaryhmätyöskentely on yhteistoiminnallinen opetusmenetelmä, joka edistää opiskelijoiden yhdessä toimimista ja toisilta oppimista. Porinaryhmätyöskentely on melko vapaamuotoinen ryhmätyöskentelyn muoto, jossa opiskelijoille annetaan jokin keskustelutehtävä. Aihe tulisi valita siten, että jokaisella ryhmäläisellä on asiasta mielipiteensä sanottavana. Porisemisaika on rajattu eikä ryhmä (tai pari) ole koossa kuin korkeintaan muutaman minuutin, jotta ryhmä tarttuu nopeasti aiheeseen ja keskustelu lähtee käyntiin. Porinaryhmätyömenetelmällä ohjaaja voi rytmittää oppimistilannetta ja aktivoida oppijoita, myös niitä jotka luennolla tai suuressa ryhmässä eivät yleensä ole äänessä. Lyhyessäkin ajassa voidaan saada esille erilaisia katsantokantoja annettuun aiheeseen, ja ohjaajan tulisi tukea sitä ajatusta, että yhtä oikeaa vastausta ei ole ja kaikkien mielipiteet ja ajatukset ovat tärkeitä. Ohjaajan kannalta menetelmä on spontaani ja sitä voikin periaatteessa soveltaa esimerkiksi luennon yhteydessä silloin, kun huomaa että opiskelijat alkavat väsyä tai heillä vaikuttaa olevan aiheeseen paljon sanomista. Aiheen tulee olla oppijaa innostava eikä se saa olla liian vaikea, jotta keskustelua oikeasti syntyy. Porinaryhmiä voi käyttää asioiden ja ongelmien esittelyssä, laajemman esityksen pohjana tai keskustelun virittäjänä. Tavoitteena on kiinnostuksen herättäminen ja jokaisen oppijan aktiivisesti saaminen. Porinaryhmät voivat ideoida, jakaa kokemuksia ja esimerkkejä sekä tuoda esiin opiskelijoiden käsityksiä asioista. Skenaariotyöskentely, tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstas on yksi tulevaisuustutkimuksen menetelmä, joka soveltuu hyvin tulevaisuusajattelun opettamiseen. Käytännössä tulevaisuusverstasmenetelmää käytetään siten, että otetaan jokin teema, jonka kautta pohditaan mahdollisia tulevaisuusvisioita ja käytännön polkuja näiden visioiden toteutumiseksi. Tulevaisuusverstas nimensä mukaisesti korostaa yhteistä tekemistä ja toimintaa tulevaisuuden pohdintaa ryhmissä eli se on hyvin osallistava ja vuorovaikutteinen menetelmä.

10 10 Tulevaisuusverstaan vaiheet (Hassinen 2008): 1. Valmistelu Osallistujien ohjeistaminen tulevaisuusverstaan ideaan, sääntöihin ja työvaiheisiin. Jaetaan osallistujat ryhmiin (ideaalinen ryhmän koko 46 henkeä). 2. Ongelmavaihe Valitaan jokin laaja teema tai ongelma, jota kukin ryhmä ryhtyy käsittelemään. Kukin ryhmä voi käsitellä myös eri teemaa. Ryhmissä kukin osallistuja kertoo vuorollaan omia ajatuksiaan teemasta. Muut eivät kommentoi esityksiä, vaan ne kirjataan ylös sellaisenaan. Esityksistä ei keskustella. Ryhmien työskentelyssä pyritään löytämään teemaan liittyviä ongelmia. Tarkoitus on löytää monipuolisesti erilaisia teemaan liittyviä ongelmia, joita myöhemmässä vaiheessa ryhdytään ratkaisemaan. Ryhmätyöskentelyn jälkeen fasilitaattori eli ohjaaja lukee kaikki syntyneet ongelmat ääneen kaikille osallistujille. Ideat voidaan kirjoittaa esimerkiksi fläpille. 3. Äänestysvaihe Kullakin osallistujalla on 3 ääntä. Jokainen osallistuja antaa äänensä ongelmille, kuitenkin enintään 1 ääni per idea. Antamalla äänen jollekin ongelmalle osallistuja ilmoittaa, että hänen mielestään ongelma on tärkeä ja sitä tulee purkaa auki syvällisemmin. Lasketaan äänet ja otetaan ongelmista syvempään käsittelyyn 45 eniten ääniä saanutta ongelmaa. 4. Ideointivaihe ratkaisujen etsiminen ongelmiin Palataan takaisin ryhmiin. Jokainen ryhmä valitsee jonkin em. parhaiten ääniä saaneen ongelman käsiteltäväkseen. Ryhmä pyrkii löytämään ongelmaan uusia ratkaisuja ja vastauksia. Työskentely on vapaata ryhmätyöskentelyä. Tavoitteena on löytää uusia, käyttökelpoisia toimenpiteitä. 5. Purkamisvaihe ja toimintasuunnitelman laatiminen Kukin ryhmä esittää omat ajatuksensa ja ratkaisuehdotuksensa. Tarvittaessa voidaan laatia toimintasuunnitelma ratkaisuehdotusten pohjalta. Autoalan tulevaisuusverstas Uudet autoteknologiat (automyynti) Ryhmätyöt ja keskustelut (learning cafe, aivoriihi ym.) Ryhmätyöt ja erilaiset ryhmissä käytävät keskustelut edistävät yhteistyökykyjä, sosiaalisia vuorovaikutustaitoja ja kommunikointitaitoja. Myös reflektointi ja kriittisen ajattelun taidot kehittyvät, kun omia näkemyksiä voi yhteistyössä heijastaa toisten näkökulmiin. Ryhmäoppimismuodoista esimerkkejä ovat muun muassa learning cafe ja aivoriihi. Learning cafe eli oppimiskahvila on tapa ideoida ja oppia. Oppimiskahvilamenetelmä on prosessina yksinkertainen ja siinä keskitytään joidenkin teemojen tai kysymysten ratkaisuun ryhmässä. Lähtökohtana on jakaantua pienryhmiin pöytäkunnittain. Prosessin edetessä pöytäryhmien jäsenet vaihtavat pöydästä toiseen, jolloin ryhmä pohtii aiempia tuotoksia ja ideoi niitä eteenpäin. Keskustelu on tärkeätä menetelmässä, omien näkemysten selittäminen ja yhteisen ymmärryksen löytäminen. Menetelmä opettaa näin myös yhteisten ratkaisujen tekemistä. Toisten selityksiä voi kommentoida ja kyseenalaistaa, mutta tärkeätä on myös konsensukseen pyrkiminen eli ryhmän yhteisen mielipiteen löytäminen.

11 11 Oppimiskahvilamenetelmän eteneminen (Hassinen 2008): 1. Oppimisympäristön järjestäminen learning cafelle sopivaksi: tarvitaan yhtä monta pöytää kuin käsiteltäviä teemoja ja kysymyksiä on. Pöytiin sijoitetaan tyhjiä paperiarkkeja, postit lappuja sekä kyniä ja tusseja. Pöydät voidaan myös päällystää isommalla kankaalla/paperilla, johon osallistujat voivat kirjoittaa ajatuksiaan ylös. 2. Ohjaaja kertoo miten edetään ja mikä on tavoite menetelmässä. 3. Valitaan teemat ja/tai kysymykset, joihin halutaan ideoita tai näkökulmia. Ohjaaja on voinut valita käsiteltävät teemat jo etukäteen, jolloin säästetään aikaa ja voidaan keskittyä esimerkiksi opetustilanteeseen sopivien tärkeiden teemojen pohdintaan. Jokaiselle teemalle nimetään oma pöytänsä tai pöydissä voi olla etukäteen nimetty teema esillä. 4. Osallistujat jaetaan yhtä suuriin ryhmiin (esim. 46 henkeä). Jokainen ryhmä siirtyy yhteen pöytään ja muodostaa oman pöytäseurueensa. 5. Kullekin pöydälle valitaan puheenjohtaja, joka pysyy omassa pöydässään koko ajan. 6. Papereihin ja lappuihin kirjoitetaan vapaasti ideoita ja ajatuksia. Keskustelua käydään kuuntelemalla, kertomalla omia mielipiteitä, kommentoimalla ja siten, että jokainen saa äänensä kuuluviin. Puheenjohtaja voi ohjeistaa keskustelua siten, että jokaisen tulee nostaa ainakin kerran omat näkemyksensä esiin. 7. Keskustelujen jälkeen (n min) vaihdetaan pöytää. Ainoastaan puheenjohtaja pysyy omassa pöydässään, muut liikkuvat ryhmänä seuraavaan pöytään, jossa keskustelu jatkuu sen jälkeen, kun puheenjohtaja uudessa pöydässä on ensin lyhyesti kertonut aiemman pöytäseurueen ajatukset. 8. Tehdään useita vaihtoja riippuen aikataulusta, ryhmien koosta ja käsiteltävistä teemoista. Tee maa voidaan käsitellä samasta näkökulmasta koko ajan tai ohjaaja on voinut miettiä esimerkiksi uusia tukikysymyksiä/ syventäviä kysymyksiä tai vastaavia pöytien vaihdon jälkeen läpikäytäviksi. 9. Lopuksi puheenjohtajat esittelevät lopputulokset kaikille osallistujille. Aivoriihimenetelmä etenee siten, että ryhmälle/ tarvittaessa pienryhmille annetaan erilaisia tehtäviä ratkaistaviksi. Tehtävänä voi olla esimerkiksi etsiä ratkaisuja liikenteen aiheuttamien ympäristökysymysten ratkaisuun, pohtia autoalan merkitystä ympäristön tilan kehittymisessä tai esittää kysymyksiä, jotka tulevat kohtaamaan autoalaa ilmaston muuttuessa tulevaisuudessa. Ryhmässä jokainen ideoi omia ajatuksiaan esimerkiksi kirjaamalla niitä ylös paperille, fläpille tai tietokoneelle. Aivoriihen tarkoitus on nostaa esiin erilaisia jopa hyvinkin erikoisia ideoita, joten ohjaajan tulee kannustaa vapaaseen ideointiin. Kritiikkivaihe tulee varsinaisen aivoriihen jälkeen, eli ohjaajan tulee muistuttaa avoimen ja luovan ilmapiirin ylläpidon merkityksestä. Sen jälkeen kun ideoita on kerätty, niitä voidaan niputtaa yhteen ja esimerkiksi äänestää ryhmän mielestä parhaimmat ideat. Vahvuutena menetelmässä on ideoiden runsaus ja se, että toisten ideoinnin pohjalta voi syntyä uusia ideoita ja opitaan uusia tapoja lähestyä tarkasteltavaa asiaa. Haasteena on löytää konkreettista hyötyä ideoista, joten käyttökelpoinen tapa onkin pohtia esimerkiksi oman oppimisympäristön kehittämistarpeita tai muita opiskelijoita lähellä olevia teemoja, jotta ideoita voidaan hyödyntää käytännön kehittämisessä. Aivoriihen vaiheet (Hassinen 2008): 1. Menetelmään tutustuminen a. Ohjaaja kertoo, kuinka aivoriihessä toimitaan ja mitkä ovat keskeisiä pelisääntöjä.

12 12 b. Mikäli osallistujat ovat aloittelija eli eivät ole ennen aivoriiheen osallistuneet, voidaan alussa toteuttaa nopea harjoittelukierros. Se on nopeutettu versio (esim. 10 min) aivoriihestä. 2. Ongelman asettaminen ja rajaaminen a. Määritellään ongelma ja rajataan se. 3. Ideointivaihe a. Kaikki osallistujat esittävät ideoita ongelman ratkaisemiseksi. b. Ideat kirjataan ylös esimerkiksi liimalapuille tai seinätaululle. c. Ideoita ei tarvitse perustella eikä niitä saa arvioida. d. Fasilitaattori voi tarvittaessa koota samantyyppisiä ideoita ryhmiin, jolloin ideoita voidaan yhdis tellä toisiinsa ja kehittää niitä edelleen. 4. Arviointivaihe a. Osallistujat tarkastelevat ideoita kriittisesti ja arvioivat niitä. b. Arviointi voidaan tehdä äänestämällä siten, että jokainen käy vuorollaan merkitsemässä mielestänsä parhaan tai parhaimpien ideoiden viereen plus merkin. 5. Valintavaihe a. Valitaan parhaat ideat arvioiden perusteella (esim. plus merkkien määrällä) Auton elinkaari tehtävä Korjaamon kestävät käytännöt tehtävät Kestävä kehitys autoalalla tehtävä (vaihe 2 ja 3) Paneelikeskustelut, argumentointi ja väittely Paneelikeskustelumenetelmässä kootaan opiskelijaryhmästä edustajia, jotka keskustelevat jostakin aiheesta. Vaihtoehtoisesti menetelmää voi käyttää opetuksessa siten, että kutsutaan ulkopuolisia asiantuntijoita keskustelemaan paneeliin jostakin aiheesta, esimerkiksi tulevaisuuden autoteknologioista ja niiden merkityksestä ilmastonmuutokseen. Paneelikeskustelun onnistumiseksi opiskelijoita tulee ohjeistaa tutustumaan johonkin lähdemateriaaliin, kirjaan tai artikkeliin, ennen paneelin toteuttamista. Opettaja tai joku opiskelijoista toimii puheenjohtajana, joka esittää kysymyksiä panelisteille, jotka keskustelevat aiheesta. Puheenjohtaja myös tekee yhteenvetoja aika ajoin paneelin edetessä sekä lopuksi. Yleensä on hyvä, että panelistit ovat jo etukäteen valmistautuneet paneelikeskustelun sisältöön. Myös yleisönä olevia opiskelijoita tulee rohkaista esittämään kysymyksiä panelisteille. Paneelikeskustelu sopii hyvin erilaisten näkemysten esille tuomiseen ja se opettaa keskustelu, perustelu ja vuorovaikutustaitoja sekä esiintymistä. Paneelikeskustelu toimii parhaimmillaan esimerkkinä hyvästä argumentoinnista ja väittelystä. Auto ja kuljetusalalla kestävään kehitykseen liittyviä paneelikeskustelun aiheita ovat esimerkiksi polttoaineet ja niiden kestävyys, liikenteen rooli ilmastonmuutoksessa, liikenteen ympäristövaikutusten vähentäminen, kestävää kehitystä tukeva auto jne. Argumentointi ja väittely ovat menetelmiä, jotka tulevat esille myös paneelikeskustelun toteuttamisessa, mutta niitä voi käyttää myös muuten ryhmätyömuotona. Väittelyssä opiskelijat voivat harjoitella perusteluiden ja väitteiden esittämistä ja muiden näkemysten arviointia. Yleensä väittelyssä valitaan joukkueet tai parit, jotka lähtevät keskustelemaan jostakin aiheesta siten, että tehtävänä on perustella ja edistää toisen ryhmän kanssa ristiriidassa olevaa väitettä. Puheenjohtaja (voi olla myös opiskelija) ohjaa keskustelua siten, että puheenvuorot eivät ole liian pitkiä, kukin saa puheenvuorot ja keskustelu pysyy aihepiirissä. Jos väittely ei lähde etenemään, ohjaajan tai puheenjohtajan roolina on antaa virikkeitä keskusteluun. Väittelyssä tavoitteena ei ole toisten ajatusten kumoon lyöminen vaan ymmärryksen syventäminen väiteltävästä asiasta. Keskeinen oppimistavoi

13 13 te on myös vuorovaikutus, keskustelu ja argumentointitaitojen kehittyminen sekä kriittisen ajattelun tukeminen. Haasteena on saada väittely toimimaan siten, että se edistää nimenomaan käsiteltävän aiheen syvällistä oppimista sen sijaan, että väittely itsessään nousee pääasemaan. Opettajan roolina on myös ohjeistaa ja huomauttaa siitä, minkälaista on hyvä väittely, minkälaiset ovat hyviä argumentteja ja mitkä eivät. Roolipelit, leikit Roolipeli menetelmänä on toimiva silloin, kun halutaan nostaa esille eri toimijoiden näkemyksiä jostakin aiheesta. Roolipelissä ryhmän jäsenet joko ohjaajan johdolla tai itse valiten ottavat jonkin roolin (esim. autotehtaan omistaja, autosuunnittelija, ympäristönsuojelija, liikenne ja viestintäministeri, kotiäiti/isä jne.) ja pyrkivät eläytymään mahdollisimman hyvin siihen rooliin. Ohjaajan tehtävänä on antaa jokin toimeksianto, kysymyslista tai keskustelun aihe, johon osallistujat omasta roolistaan ottavat kantaa. Tavoitteena on tuoda esiin sosiaalisen kommunikoinnin erilaisia tapoja ja edistää taitoja kohdata eri rooleissa toimivia ihmisiä, esimerkiksi asiakkaina, työ ja opiskelukavereina jne. Roolipelin lopussa tilanteesta keskustellaan ja vaihdetaan kokemuksia sekä tehdään mikäli mahdollista yleistyksiä käsiteltävästä aiheesta. Vahvuutena on, että roolipeli (kuten leikit lapsilla) tuovat edistävät oppijoiden välistä vuorovaikutusta ja toimintaa sekä nostetaan esiin niin mahdollisuuksia kuin haasteita jossakin yhteisöissä ja toiminnassa ilmeneviin vuorovaikutussuhteisiin. Haastavaa on päästä itse näyttelemisen eli roolipelin jälkeisen tilanteen kohdalla syvällisempiin kysymyksiin, mikä merkitys näillä asioilla oli ja mitä tästä voi päätellä. Usein itse näyttelytilanne vie kaiken huomion ja asiasisältö jää vähäisemmälle huomiolle. Näyttelykävely (gallery walk) Näyttelykävely on ryhmätyömuoto, joka etenee seuraavien vaiheiden kautta: 1. Opiskelijat jaetaan samankokoisiin ryhmiin siten, että ryhmiä on yhtä monta kuin niissä on jäseniä. Ryhmille annetaan omat tehtävät sekä paperi. Tehtävänä on koostaa posteri/paperi jostakin annetusta aiheesta. Ohjaaja voi ohjeistaa, mitä asioita paperille tulee kirjata. Työskentelyaika riippuu tehtävästä ja käytettävissä olevasta ajasta kussakin tilanteessa. 2. Kun posterit on saatu valmiiksi, ne sijoitetaan eri puolille opetustilaa. Sen jälkeen muodostetaan uudet ryhmät siten, että jokaisessa ryhmässä on yksi jokaisesta alkuperäisestä ryhmästä. Uudet ryhmät asettuvat alkuperäisten ryhmien postereiden eteen. Jokaisen alkuperäisen ryhmän jäsen selittää posterin sisällön uudelle ryhmälle. Sen jälkeen kaikki ryhmät siirtyvät uuden posterin kohdalle ja sama selittäminen toistuu. Näin kaikki jäsenet saavat selittää alkuperäisen ryhmänsä työskentelyn tulokset toisilleen. 3. Kun ryhmät ovat kiertäneet kaikki posterit, kokoonnutaan yhteen ja voidaan vielä selventää epäselviksi jääneitä asioita. Opettaja voi halutessaan esittää lyhyen yhteenvedon sekä kommentoida ryhmätyön onnistumista. Lisäksi opiskelijoita voi pyytää laatimaan kotitehtävänä lyhyen raportin oppimisestaan. Auton elinkaari, ympäristövaikutukset ja toimijat auton elinkaaren eri vaiheissa tehtävä Ekskursiot ja aidoissa oppimisympäristöissä oppiminen Ekskursiot erilaisiin aitoihin tilanteisiin edistävät kokemuksellista oppimista ja elämysten saamista. Esimerkiksi vierailu sähköautotehtaalla opettaa näkemään käytäntöjä autonteosta, käynti kaatopaikalla kertoo kierrätyksen merkityksestä ja autokorjaamon toimintaan tutustuminen kertoo opiskelijoille heidän tulevasta työympäristöstään. Ekskursioita ja vierailuja voi käyttää opetuksessa muun muassa kokemuksellisuuden edistäjänä ja tuleviin työtehtäviin tutustumisena.

14 14 Vierailuissa oppijat ovat yleensä ulkopuolisia katselijoita, ja pidemmälle vietynä oppimistilanteita voi kytkeä aidoissa työympäristön tilanteissa oppimiseen. Esimerkiksi autokorjaamon käytäntöihin osallistuminen on autoasentajille käytännön työtehtävien oppimista. Ammatillisessa koulutuksessa jo käytetäänkin runsaasti aitoja oppimisympäristöjä muun muassa työharjoitteluissa, ja lisäksi koulujen omat työpajat toimivat aitojen työelämäpaikkojen kaltaisina oppimisympäristöinä. Auton elinkaari, auton purkaminen ja osien lajittelu jätteenä tehtävä Ongelmanratkaisut Ongelmaratkaisut pohjautuvat ongelmaperustaiseen oppimiseen (problem based learning). Ongelmaperustainen oppiminen ei ole selkeä menetelmä opetuksessa käytettäväksi, vaan sitä toteutetaan erilaisia malleja käyttäen. Ongelmanratkaisut oppimisen menetelmänä on yksi tapa, jolla voidaan yhteistoiminnallisesti edistää kriittistä pohdintaa sekä luovaa ja innovatiivista ajattelua. Opiskeluun sisältyy sekä yksilön omaa työskentelyä että kokemusten vaihtoa ryhmässä. Ongelmanratkaisuprosessissa hyödynnetään myös eri tavoin tietolähteitä, joko sisällyttämällä luennointia ongelmanratkaisun yhteyteen tai ohjeistamalla oppijat kirjallisuuden tai nettilähteiden pariin. Ongelmanratkaisu on lähtötilanne, josta oppimisprosessi lähtee liikkeelle. Varsinaisen ongelman sijaan lähtötilanne voi olla myös skenaario, tapahtuma tai ilmiö, jota lähdetään ideoimaan, pohtimaan ja ratkaisemaan. Toisena vaiheena on selventää lähtötilannetta ja etsiä siihen liittyvää tietoperustaa, minkä pohjalta ilmiö ja sen osaalueet järjestellään ja laaditaan oppimistehtävät sekä tarkennetaan tarvittava tietoperusta ja sen hankinta. Käytännössä ongelmanratkaisuprosessia käytetään usein siten, että opiskelu jakaantuu lähitunteihin eli tutoriaaleihin ja etäjaksoihin, joiden aikana tapahtuu esimerkiksi tiedonhankintaa aiheesta. Tutoriaaleissa ryhmä keskustelee asetetuista kysymyksistä ja etsii vastauksia oppimistehtäviin ja esittelee niitä toisilleen sekä pyritään löytämään vastaus lähtötilanteen ongelmaan. Ongelmaperustaisessa oppimisessa ryhmätyöskentely jaetaan yleensä rooleihin; puheenjohtaja, sihteeri, tarkkailija ja osallistujat, ja näitä voi vaihtaa oppimisprosessin edetessä. Tutoriaalien välissä kukin reflektoi ja täydentää siihen mennessä saatuja aikaansaannoksia, ja lopputuloksena tulisi olla ratkaisu asetettuun kysymykseen tai ongelmaan. Ongelmanratkaisua voi käyttää myös pienimuotoisesti esimerkiksi lähitunteihin sisällytettynä tehtävänä. Ongelmanratkaisumenetelmän hyötynä on tiedon soveltaminen käytäntöön sekä opiskelijoiden sitoutuminen joskin se on myös haaste. Menetelmä edistää itseohjautuvuutta sekä vastuullisuutta. Opettajan roolina on toimia oppimisprosessin suunnittelijana ja seuraajana sekä tarpeen mukaan ohjaajana ja neuvonantajana. Korjaamon kestävät käytännöt tehtävät Taloudellinen ajaminen (laskutehtävät) Projektityöt Projektityöskentely yhdistää teoreettisen tiedon käytännön toimintaan. Projektityöskentely sopii hyvin silloin, kun opiskelijoilla on jo perustietämystä aihepiiristä, jota he voivat soveltaa käytännön ongelmanratkaisuun tai kehittämistehtävään. Projektityöskentely etenee siten, että joko yksilö tai ryhmätehtävinä annetaan opiskelijoille jokin tehtävä ratkaistavaksi. Vaihtoehtoisesti projekti voidaan määritellä myös yhdessä opiskelijoiden kanssa. Käytännössä projektityöskentely vie aikaa enemmän kuin yhden kerran, joten se vaatii sitoutumista ja aktiivista toimintaa. Projektit voivat olla

15 15 ajaltaan eri kestoisia ja laajuudeltaan erilaisia. Osa projekteista voidaan myös toteuttaa aidoissa oppimisympäristöissä työelämäkumppaneiden kanssa. Auto ja kuljetusalalla projektina voi esimerkiksi olla auton korjaus, jolloin asiakas tekee tilauksen eli esittää tarpeen auton korjauksesta ja opiskelijat opettajan ohjaamina toteuttavat projektin. Yleensä projektityöskentely motivoi opiskelijoita ja parhaimmillaan ne myös haastavat opiskelijat yrittämään ja oppimaan. Keskeinen oppimistavoite on tiedon ja käytännön taitojen yhdistäminen ja näiden kehittyminen. Projektityöskentely voi olla joillekin opiskelijoille haastavaa, mikä vaatiikin opettajalta taitoa ohjata prosessia. Ryhmätyönä tehtävissä projekteissa voi myös valita erilaiset roolit kullekin osallistujalle ja työ voidaan toteuttaa projektin suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin, jolloin opitaan myös yleisesti projektityöskentelytaitoja. Korjaamon työympäristön ja käytäntöjen arviointi ja kehittäminen (tarkistuslistojen avulla) Lähteet ja lisätietoa Cantell (toim.) (2004). Ympäristökasvatuksen käsikirja. Education for change: A handbook for teaching and learning sustainable development (2008). Hassinen (2008). Ideointityökalupakki. Ideointimenetelmiä ja työkaluja ideanikkareille. Hyppönen (2004). Erilaisia opetusmenetelmiä kuvaukset, vahvuudet ja haasteet. Kohti kestävää kehitystä pedagoginen lähestymistapa (2008). Markkanen (2002). Opetuksen tuhat taikatemppua onko opetusmenetelmällä väliä? McKeown (2002). Education for sustainable development toolkit. Opetusmenetelmät opetuksen monipuolistajana Internetsivusto. Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit (2009). Opetuksen toteutuksen arviointi, taustaaineistoa, ammatilliset oppilaitokset. nen.pdf Palmer (1998). Environmental education in the 21st century. Theory, practice, progress and promise.

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA. 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA. 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ESITTELY Kuka olen ja mistä tulen? SISÄLTÖ Ongelmaperustainen oppiminen, Problem Based

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti Pedagogiset mallit Sanna Ruhalahti Pedagogiset mallit verkko-opetuksen tukena OSAAMISTAVOITTEET Tuntee tyypillisimmät pedagogiset mallit ja osaa soveltaa jotain em. malleista oman verkkoopetukseen. TEEMAT

Lisätiedot

Tulevaisuuden suunnittelu ja innovatiivinen oppiminen tulevaisuudessa 24. -25.4.2012 Pepe Nummi

Tulevaisuuden suunnittelu ja innovatiivinen oppiminen tulevaisuudessa 24. -25.4.2012 Pepe Nummi Tulevaisuuden suunnittelu ja innovatiivinen oppiminen tulevaisuudessa 24. -25.4.2012 Pepe Nummi Työpaja Palaa omaan mukavaan aamupäivän ryhmään! 2 Tulevaisuutta esiin - trendinanalyysejä fasilitoiden Fasilitaattori

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Ongelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä

Ongelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä Ongelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä PBL Problem Based Learning OLO - Ongelmalähtöinen oppiminen Ongelmalähtöinen oppiminen kehittää ja tukee: itsenäistä, opiskelijalähtöistä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto, palvelualat Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Anna-Leena Heikkilä LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Kipinä-päivä. Muistiinpanoja ja poimintoja Jämsä 11.9.2010 Kokoajat: Timo Hyväri & Laura Koskinen & Maija Kotamäki & Vilma Väisänen

Kipinä-päivä. Muistiinpanoja ja poimintoja Jämsä 11.9.2010 Kokoajat: Timo Hyväri & Laura Koskinen & Maija Kotamäki & Vilma Väisänen Kipinä-päivä Muistiinpanoja ja poimintoja Jämsä 11.9.2010 Kokoajat: Timo Hyväri & Laura Koskinen & Maija Kotamäki & Vilma Väisänen Jämsän Kipinässä 180 opettajaa Yrittäjyyskasvatuksen toteutuksen takana

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Tilaisuuden aloittaminen

Tilaisuuden aloittaminen Osallistaminen ja tavoitteiden selkiyttäminen fasilitoinnin keinoin Kari Kukkola Tilaisuuden aloittaminen 2 > Fasilitaattorin käsikirja > Aloittaminen Osallistavan työpajan aloittaminen Tilan rakentaminen

Lisätiedot

Välitehtävät ja niiden läpikäynti 11.-12.6.2012 Rovaniemi, Skandic-hotelli

Välitehtävät ja niiden läpikäynti 11.-12.6.2012 Rovaniemi, Skandic-hotelli Välitehtävät ja niiden läpikäynti 11.-12.6.2012 Rovaniemi, Skandic-hotelli Kuvaa joku oman kuntasi vanhustyön muutosprosessi mitä hyvää, mitä kehitettävää? - miten se mielestäsi meni? - mitä olisi i voinut

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OMA TAUSTA! Matematiikan opetukseen liittyvä FL-tutkielma tietojenkäsittelyopissa 90-luvun alussa! Jatko-opiskelija "Mobile

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT 2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Värjäyskäsittelyn suunnitteleminen suunnittelee värjäyskäsittelyn ohjeen mukaan ja ottaa huomioon värjäyksessä tarvittavat

Lisätiedot

UUDENLAINEN OPPIMISTILA MUUNTUU TILANTEEN MUKAAN JA INNOSTAA OPPIMAAN

UUDENLAINEN OPPIMISTILA MUUNTUU TILANTEEN MUKAAN JA INNOSTAA OPPIMAAN UUDENLAINEN OPPIMISTILA MUUNTUU TILANTEEN MUKAAN JA INNOSTAA OPPIMAAN Uusi oppimisen tila on värikkäästi sisustettu teknologialla varustettu luokkatila Dynamossa. Huonekalujen järjestys on muutettavissa

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 K-MESTARIMYYJÄKOULUTUS, 1 ov 1. Ilmoittautuminen linjakohtaisesti Mestarimyyjäkoulutukseen ilmoittutumisajan puitteissa

Lisätiedot

Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008

Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008 Opitaan yhdessä Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008 Ilmapiiri Läsnäolo Opitaan yhdessä Yhteiset käytännöt/ välineet Yhteinen kohde/ tavoite Ryhmädynamiikka Vuorovaikutus

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Matkailun muuttuva maailma kulttuuritietous ja kansainvälisyys (3 osp) Opintokokonaisuuden teema: (kirjatkaa työnimi tähän)

Matkailun muuttuva maailma kulttuuritietous ja kansainvälisyys (3 osp) Opintokokonaisuuden teema: (kirjatkaa työnimi tähän) Matkailun muuttuva maailma kulttuuritietous ja kansainvälisyys (3 osp) Opintokokonaisuuden teema: (kirjatkaa työnimi tähän) Tekijät: opiskelija 1 (kirjoita tähän oma nimesi) opiskelija 2 (kirjoita tähän

Lisätiedot

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004.

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004. TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004. Teknologinen muutos -verkkojakson tarkoituksena on kartoittaa ajatuksia korkeakoulujen tulevaisuuden toimintakentästä ja

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Oman työn n arviointi 22.3.2007 Kouvola Paapu-lapsen parhaaksi- hanke Toiminut Pohjois-Kymenlaakson kuntien varhaiskasvatuksen hankkeena 8/2005 alkaen Tavoitteena

Lisätiedot