TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 8/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Hotelli Reichshof Hamburg CURIO, neuvotteluhuone Balin Osallistujat: jäsenet: Lyly Lauri, pj. Jarva Marko, 1. vpj. Paalanen Piila 2. vpj. Aaltonen Mikko Heinämäki Anna-Kaisa Ikonen Anna-Kaisa Jakara Riitta Lahikainen Stiina Luojus Katja Niemi Veijo Ollila Riitta Sasi Ilkka Uusi-Erkkilä Pertti varajäsenet: Loukaskorpi Johanna Lanne Janika Peurala Johanna Torkkola Sinikka Stenhäll Jaakko Tulonen Irja Viljanen Jussi Törhönen Marko Sorsa Minna Liuha Tuukka Sirniö Ilpo Jäntti Aleksi Lumia Mervi Muut osallistujat: Pohjonen Juhani Yli-Rajala Juha vs. seutujohtaja, esittelijä kuntajohtajakokouksen pj., Tampere Kutsuttu kokoukseen: Auvinen Oskari Joensuu Jaakko Kuusisto Juha Linnamaa Reija Nurminen Mikko Paloniemi Erkki Rämö Heidi Sorvanto Jarkko Väätäinen Eero kaupunginjohtaja, Kangasala kansliapäällikkö, Pirkkala kaupunginjohtaja, Orivesi, strategiajohtaja, Tampere johtaja, Tampere kunnanjohtaja, Vesilahti kunnanjohtaja, Lempäälä kaupunginjohtaja, Ylöjärvi kaupunginjohtaja, Nokia Marko Jarva puheenjohtaja Mikko Aaltonen sihteeri 1/23

2 Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2018 Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Stiina Lahikainen Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2018 Todistaa Suvi Juntunen 2/23

3 Käsiteltävät asiat: 103 KOKOUKSEN AVAUS KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA SATAMAPALVELUJEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI KAUPUNKISEUDUN ILMASTO -JA ENERGIATAVOITTEIDEN PÄIVITYS, KUNTIEN LAUSUNNOT INFRAPALVELUJEN SEUTUYHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN, NYKYTILAKARTOITUS KESKUSTABAROMETRI, TYÖN KÄYNNISTÄMINEN SEUTUFOORUMI TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄN LAUSUNTO LUONNOKSESTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUKSEKSI MAANTEIDEN JA RAUTATEIDEN RUNKOVERKOSTA JA NIIDEN PALVELUTASOSTA, (LVM/2394/03/2017) VS. SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT RAKENNESUUNNITELMAN 2040 PÄIVITYSTARPEET JA MAL4-SOPIMUKSEN VALMISTELU KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 31 3/23

4 103 KOKOUKSEN AVAUS 1. varapuheenjohtaja Marko Jarva avasi kokouksen klo /23

5 104 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kokouksen esityslista on toimitettu sähköisenä Päätösehdotus. Seutuhallitus Varapuheenjohtaja Jarva: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Kokouksen sihteeriksi nimettiin Mikko Aaltonen. Tiedoksi. Lisätietoja. 5/23

6 105 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Varapuheenjohtaja Jarva: Pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Stiina Lahikainen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi. Lisätietoja. 6/23

7 106 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kokouksen esityslista on toimitettu sähköisenä Päätösehdotus. Seutuhallitus Varapuheenjohtaja Jarva: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi. Lisätietoja. 7/23

8 107 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Seutuhallituksen edellisen kokouksen toimeenpano ASIA Seudullisen varhaiskasvatuksen kustannusvertailu Seudullisen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta HYMY-hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistaminen, loppuraportti TOIMEENPANO Lähetetty kunnille hyödynnettäviksi omassa suunnittelussaan Lähetetty kunnille hyödynnettäviksi omassa suunnittelussaan Hyödynnetään HypaInfra-ohjelman toteuttamisessa Lähetetty kunnille hyödynnettäviksi omassa suunnittelussaan Keskusteltiin kuntayhtymän tilapäisen sijaisuusjärjestelyn mahdollisesta jatkumisesta vuodenvaihteen jälkeen, jos maakuntauudistus etenee. Päätösehdotus. Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi. Lisätietoja. 8/23

9 108 KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA Liikennejärjestelmäpäällikkö Touru : Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ovat kansallisen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman sekä päästövähennystavoitteiden vuoksi erityisen ajankohtaisia aiheita. Teemaan liittyen on suunniteltu erinäisiä toimia joita edistetään seudullisena yhteistyönä. Vuodelle 2018 on ohjelmoitu Seutuliike-työ, jonka tavoitteena on terveyttä edistävän arkiliikunnan lisääminen. Tehtävä työ jatkaa ja täydentää Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmaa. Työssä keskitytään pieniin ja kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan aktivoida ja kannustaa ihmisiä käyttämään terveyttä edistäviä kulkutapoja. Ohjelmatyön keskiöön nousevat toimenpiteet, joilla edistetään kävelyä ja pyöräilyä töihin, kouluun, asioille, lasten ja nuorten leikkimistä ja liikkumista arjen ympäristöissä ja ylipäätään fyysistä aktiivisuutta edistävien valintojen tekemistä. MAL-hankkeina käynnissä on väylien kehittämistoimenpiteitä sekä pyörien liityntäpysäköintikokonaisuutta ryhdytään edistämään. Talvihoitoon liittyen on Tampereella toteutettu kysely, joka voitaisiin laajentaa koskemaan koko seutua. Liikennejärjestelmätyöryhmä päätti kokouksessaan kutsua entisen KÄPY-ryhmän jäseniä osallistumaan kokonaisuuden edistämiseen projektiomaisesti. Aktiivinen edistäminen on tärkeää MAL-sopimuksen toteuttamiseksi sekä syksyllä käynnistyvään valtionavustushakuun (5M ) valmistautumiseksi. Samoin on jo perusteltua valmistautua seuraaviin MAL-sopimusneuvotteluihin. Seutuliike-työn aktiiviseksi edistämiseksi seututoimiston vastuutus mietitään henkilöstön muutosten vuoksi uusiksi. Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus on laskenut kahdessa viimeisessä MAL-seurannassa, joten aktiivista kehittämistä on jatkettava. Päätösehdotus: Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää merkitä tilannekatsauksen tiedoksi ja 9/23

10 todeta että kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on keskeinen osa kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyöryhmän toimintaa. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. Asian valmistelija: liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru puh /23

11 109 SATAMAPALVELUJEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen: Tampereen kaupunkiseudun strategia ja talousarvio 2018 sisältävät toimenpiteen lisätä kuntien vesistöjen seudullista käyttöä ja yhteiskehittämistä. Seutusatamat-kehittämisohjelma valmistui kesällä 2017 ja siinä luokiteltiin seudulta 54 kuntien valitsemaa satamaa ja listattiin toimenpide-ehdotuksia, millä laatuluokkia ja palvelutasoa voidaan kunnissa nostaa. Ohjelman yksi toimenpide-ehdotus koski laajemmin kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämistä, matkailun tukemista ja elinvoimanäkökulman vahvistamista osana yhdyskuntasuunnittelua. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä on kehitettävä vetovoimaisella kaupunkiseudulla nykyisten ja uusien veneilysukupolvien sekä kasvavien matkailuvirtojen vuoksi. Käytännössä tarvitaan yksi seudullinen taho, joka ottaa vastuun toiminnan edistämisestä pitkäjänteisesti. Tämän vuoksi käynnistettiin satamahankkeen toinen vaihe, missä selvitettiin eri toimintamallivaihtoehtoja, joiden toteuttamiskelpoisuustarkastelun avulla saataisiin kaupunkiseudun kuntien alueella olevat satamapalvelut ja toimijat yhteistyöhön. Vaikka teema on vaikutusalueeltaan kaupunkiseutua laajempi, on todettu kaupunkiseudun olevan sopivankokoinen pilottialue, jonka hyviä käytäntöjä voi myöhemmin levittää. Toisen vaiheen loppuraportti on valmistunut ja siinä on listattuna 10 toimintamallivaihtoehtoa toteutettavuusarvioin: isäntäkuntamalli, verkostomalli, monisatamamalli, palvelu/alustaintegraattori, infraintegraattori, kehitys/markkinointiyhtiö, infrayhtiö, kehittämisyhdistys, sähköinen alusta/digivaraamo yhdistävänä, innovaatiokumppanuus sekä näiden lisäksi muut yhteiset foorumit. Raportissa esitetään toteutusmalliksi kaikkia vaihtoehtoja yhdistävää hajautettua mallia, Lakeland NäsiPyhä, jossa toiminnot rakentuvat nykyisten ja Tampereen Järvikeskuksen osalta suunnitteilla olevien toimijoiden varaan. Lakeland NäsiPyhä -malli käynnistyisi siten, että infratyöryhmä hankkeen ohjausryhmänä esittää kaupunkiseudulle koordinaatioryhmää, jonka koolle kutsujana toimisi kaupunkiseutu. Kokoonpanoksi raportissa esitetään edustajat seuraavista tahoista: Business ja Visit Tampere, risteilytoimija, 3.sektorin toimija (esim. virkistysalueyhdistys), matkailuyritysten edustaja ja Ekokumppanit sekä tapauskohtaisesti edustaja infrapalveluista, kaavoituksesta, vapaa-aikatoimesta jne. valitun teeman ympäriltä. 11/23

12 Koordinointia vaativia tehtäväkokonaisuuksia vastuutahoineen olisivat satamainfran ylläpito ja kehittäminen (Tampereen Satamatoimisto), veneilyn ja vesistömatkailun infran kehittäminen (infratyöryhmä, elinvoimapalvelut, kulttuuri- liikunta-vapaa-aikapalvelut, virkistysalueyhdistys), sähköisen alustan operointi (Järvikeskus), satamien brändäys (Lakeland PyhäNäsi 5-10 valittua pilottia), tuotteiden kokoaminen ja markkinointi (Visit Tampere ja Järvikeskus) sekä tuotekehityksen aktivointi ja tuki (kuntien kehitysyhtiöt/elinkeinotoimet). Koordinaatiotyöryhmä aloittaisi työnsä vuoden 2019 alusta. Liitteet: - loppuraportti - esittelymateriaali Päätösehdotus: Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää hyväksyä loppuraportin, että satamatoimintojen jatkokehittäminen tapahtuu Lakeland NäsiPyhä toimintamallin mukaisesti, että jatkokehittämisen käynnistää nimettävä Lakeland NäsiPyhä -työryhmä vuoden 2019 alusta, että Lakeland NäsiPyhä -työryhmän nimeää seutujohtaja ja että jatkokehittämisen ohjausryhmänä toimii infrapalvelujen seututyöryhmä. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. Asian valmistelija: kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 12/23

13 110 KAUPUNKISEUDUN ILMASTO -JA ENERGIATAVOITTEIDEN PÄIVITYS, KUNTIEN LAUSUNNOT Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen: Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiassa, sen toteutusohjelmassa sekä kuntayhtymän talousarvioissa on ollut tavoitteena päivittää kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet. Voimassa olevat tavoitteet ovat vuodelta 2010, jolloin kuntien valtuustot hyväksyivät ensimmäisen seudullisen ilmastostrategian osana kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta. Ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitysprosessin ohjauksesta on vastannut seudullinen Infra-työryhmä, ja valmistelusta ja seurannasta on vastannut sen alaisuudessa seudun ilmastotyöryhmä. Seutuhallitus asetti työn visioksi Hiilineutraali Tampereen seutu 2030 kokouksessaan Hiilineutraalisuustavoiteen mukaisesti päästöjä vähennetään 80 % vuoteen 2030 ja loput 20 % sidotaan hiilinieluihin ja kompensoidaan. Tavoitteita on käsitelty monialaisesti seudun kaikissa työryhmissä ja eri sektoreiden tavoiteluonnokset olivat kunnissa lausunnolla huhtitoukokuussa Kuntalausuntojen perusteella kunnat suhtautuvat positiivisesti asetettuihin tavoitteisiin ja lausunnoista ilmeni voimakas tahto tehdä ilmastotyötä seutuyhteistyönä. Ilmastotyö näkyy vahvasti eri sektoreilla ja on valtakunnallisestikin mukana kaikessa tekemisessä. Tavoitteita on jäsenkunnissa kirjattu joko kuntastrategioihin tai muihin toimialasuunnitelmiin ja ilmastotyötä on tehty toteuttamalla energiatehokkuussopimuksia ja mm. seudun rakennesuunnitelman tavoitteita maankäytöstä ja liikenteestä. Vaikka asenteet ja tahtotila ovat muuttuneet ilmastomyönteisemmiksi viimeisen 10 vuoden aikana, työ vaatii edelleen resursointia. Jatkotyönä on tehtävä konkreettisemmat toimenpidelistat sekä tiekartat paitsi seudullisesti, niin myös kuntakohtaisesti yhteistyönä, sillä seudun tavoitteisto on ns. taakanjakosopimus, jonka mukaan kukin kunta tekee omiin vahvuuksiinsa perustuvat kiristyviä päästötavoitteita kohti vievät toimenpiteet. Lisäksi tarvitaan yhteistyötä indikaattoreiden ja päästölaskentatyökalujen käyttöönottoon vuosittain tehtävää seurantaa ja arviointia varten. Konsulttiosion loppuraportti valmistuu infratyöryhmän käsiteltäväksi ja sen jälkeen se käsitellään muissa asiantuntijatyöryhmissä, kuntajohtajissa, seutuhallituksessa ja jäsenkunnissa. 13/23

14 Liite: - kuntalausunnot kaupunkiseudun ilmastotavoitteista + yhteenveto Päätösehdotus: Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää merkitä kuntalausunnot tiedoksi, että kaupunkiseudulla sitoudutaan etenemään kohti tavoitetta Hiilineutraali Tampereen seutu 2030, että työtä jatketaan sektorikohtaisten konkreettisten toimenpiteiden määrittämisellä seututyöryhmissä, työn ohjausryhmänä jatkaa seudun infratyöryhmä ja että kuntalausuntojen kooste lähetetään jäsenkunnille tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. jäsenkunnat Asian valmistelija: kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 14/23

15 111 INFRAPALVELUJEN SEUTUYHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN, NYKYTILAKARTOITUS Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen Kaupunkiseudun strategiassa on tavoite uudistaa palveluja ja korostaa yhdessä tekemistä koko yhteisön menestystekijänä. Strategiasta johdetussa talousarviossa vuodelle 2018 on asetettu tavoite tehdä esiselvitys kuntien infrapalvelujen yhteistyömahdollisuuksista. Kaupunkiseudun infrapalvelut käsittävät yhdyskuntatekniikan, rakennusvalvonnan ja tilapalveluyhteistyön. Taustaa Kaupunkiseudulla on tehty kaksi selvitystä aiemmin samaan teemaan liittyen. Lisäksi Tampereen kaupunki on käynnistänyt oman selvityksensä Tampereen Infra Liikelaitoksen toiminnan vaihtoehtoisista järjestämistavoista. Yhdyskuntateknisten palvelujen seudulliset yhteistyömahdollisuudet - selvitys omana työnä valmistui Sen tavoitteena oli selvittää kuntayhteistyön mahdollisuuksia infra-alan rakentamisessa ja kunnossapidossa. Suunnitelma rajoittui katujen, puistojen ja yleisten alueiden pitoon liittyviin tehtäviin. Kuntayhteistyön muodoksi esitettiin verkostoitumista, jossa kunnat voivat hyödyntää joustavasti eri kuntien vahvuuksia ja hyviä toimintatapoja. Tällä menettelyllä nähtiin voitavan tehostaa palveluiden järjestämistä menettämättä itsenäistä päätöksenteon valmistelua, toimeenpanoa ja toimimista lähellä kuntalaista tai palveluiden tarvitsijaa. Työryhmä esitti seuraavia kohteita tärkeimmiksi yhdyskuntatekniikan yhteistyöhankkeiksi vuodelle 2009: 1. Ylijäämämaiden vastaanotto, maapankkitoiminta ja massatalouden suunnittelu kaavahankkeissa 2. Suunnitteluohjeet ja ohjelmistot 3. Rakennuttamisen prosessien kuvaus ja yhteiset asiakirjat 4. Kustannusvertailut kuntien ja tuotantotapojen välillä 5. Asiantuntijoiden säännölliset tapaamiset käynnistetään käytännön toimenpiteiden toimeenpanoa varten. Seudullinen kiinteistörahastomallin esiselvitys valmistui 2011 ja sen tekijä oli Core Capital Oy/Petri Roininen. Selvityksen tavoitteena oli tunnistaa kiinteistöinvestointeihin liittyvät eri rahastomallit ja arvioida niiden soveltuvuus seudun tarpeisiin tilanteessa, jossa kuntalaisten palvelut tarvitsevat uusia päiväkoteja, kouluja ja terveyskeskuksia. Rahastomallin tavoitteeksi asetettiin, että sen tulee olla seudullinen ja sen ensisijainen tehtävä on tulevien investointien rahoittaminen taseiden ulkopuolella, mikä vapauttaa kuntien rahoituksen investoinneista palvelujen 15/23

16 järjestämiseen. Kiinteistörahastomalleja ja niiden omistusvaihtoehtoja selvitettiin. Kiinteistörahastomallin omistajina olisivat joko kunnat, sijoittajat tai kunnat ja sijoittajat yhdessä. Näiden mallien arviointikriteereiksi määriteltiin pääoman sitoutuminen, rahoitusmallin kustannukset, riskienhallinta, toiminnallinen tehokkuus ja rahoitusmallin seudullisuus. Lopputuloksena konsultti esitti toteutuskelpoisimmaksi ratkaisuksi kuntien omistamaa kiinteistörahastoa: 1. kiinteistörahastomalli sopii kuntien tulevien investointien seudulliseksi rahoitusratkaisuksi 2. kuntien yhdessä omistama kiinteistörahastomalli on valitut arviointikriteerit huomioiden suotuisin ratkaisu 3. sijoittajien omistama malli on relevantti ja toteutuskelpoinen Tampereen kaupunkiseudun kokonaisuudessa 4. kiinteistörahastomalli on suositeltava ensisijaisena vaihtoehtona kouluihin, päiväkoteihin ja terveyskeskuksiin 5. muiden kuin kunnan perustoiminnassa käytettävien kiinteistöjen omistamiseen keskittyvä sijoittajia kiinnostava rahasto tulee selvittää Tekniset johtajat ja talousjohtajat käsittelivät loppuraporttia. He totesivat, että taloudellisesti kannattavinta näyttää olevan nykymallin jatkaminen niin, että kunnat jatkavat investointeja omiin taseisiinsa. Heidän esityksestään kuntajohtajakokous päätti , että tarvetta seudullisen kiinteistörahastomallin perustamiselle ei ole mutta tuloksia hyödynnettiin koulutuskonserni-kuntayhtymä PIRKOn purkamisessa Tredua muodostettaessa. Nyt käynnissä oleva selvitys Tampereen Infra liikelaitoksen toiminnan vaihtoehtoisista järjestämistavoista liittyy Tampereen uudistettuun organisaatiomalliin. Tilapalvelut ja niiden osalta vuoden 2018 aloittanut Tampereen Tilapalvelut Oy liittyvät myös tarkasteluun. Näin saman toimialakokonaisuuden sisällä haetaan toimintoja yhdistämällä synergioita ja mm. yhteisten prosessien mukanaan tuomia kehittämismahdollisuuksia. KPMG on selvitystyön tekijänä tarkastelemassa toiminnan vaihtoehtoisia järjestämistapoja ja kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa jatkovalmisteluja seuraavan kerran Esityksenä on, että asian valmistelua jatketaan Tampereen Infra Liikelaitoksen ja Tampereen Tilapalvelut Oy:n yhdistymisvaihtoehdon sekä Infra erillisenä osakeyhtiönä -vaihtoehdon pohjalta. Samassa yhteydessä jatkoselvitetään erikseen kaupunkiympäristön palvelualueen ja yhtiön välinen työnjako, rajapinta ja sopimusmalli rakennuttamisen, kunnossapidon ja paikkatietotekniikkaan liittyvän kokonaisuuden osalta. Jatkovalmistelu toteutetaan siten, että asiasta voidaan tehdä tarvittavat päätökset syksyn 2018 aikana. Jatkovalmistelun tavoitteena on mahdollistaa organisaatiomuutosten 16/23

17 toteuttaminen alkaen Sakari Suominen esittelee asiaa kokouksessa. Nykytilakartoitus 2018 Infratyöryhmä käsitteli seudun talousarviotavoitetta yhteistyön syventämisestä kokouksessaan ja päätti, että työhön lähdetään nykytilakartoituksen kautta, jossa selvitetään nykytila kuntien infrapalvelusektorista tämän vuoden aikana ja siinä tarkastellaan myös tilapalvelut. Kohteena on 1) selvittää kaupunkiseudun kuntien tämänhetkiset tavat järjestää infrapalvelut (yhdyskuntatekniikka ja tilapalvelut). Selvitys pitää sisällään yhdyskunta- ja tilapuolella koko kunnan toiminnan, myös ns. tilaajan tai hallinnon. 2) Työssä selvitetään ko. palvelujen kaupunkiseudun kuntien välisen yhteistyön nykytila. 3) Työssä kuvataan, millaisia palvelujen järjestämistapoja ko. sektorilla Suomessa on ja onko tehty näihin palveluihin liittyviä kuntien välisiä yhteistoimintaratkaisuja tai - malleja. Kokouksessa myös todettiin, että työ vaatii jatkohankkeen (lisätään edelliseen optiona) eli varaudutaan esittämään seututoimiston vuoden 2019 talous- ja toimintasuunnitelmaan varsinainen yhteistyön syventämismalliehdotuksiin tähtäävä selvitys. Päätösehdotus: Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää että infrapalvelujen ml. tilapalvelut nykytilakartoitus käynnistetään. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. Asian valmistelija: kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 17/23

18 112 KESKUSTABAROMETRI, TYÖN KÄYNNISTÄMINEN Seutusuunnittelupäällikkö Kuusela Maankäyttö ja asuminen -työryhmä on teettänyt Keskustabarometrin (Tampereen kaupunkiseudun keskustojen seurantamittaristo) vuonna Barometrin tarkoituksena on ollut toimia tukena kuntien suunnittelussa tarjoamalla seuranta ja vertailutietoa keskustoista. Seuranta oli alun perin tarkoitus toteuttaa viiden vuoden välein. Barometrin perustan muodostaa YKR-aineistosta tehty tarkastelu. Tämän lisäksi keskustoihin on toteutettu asukkaille suunnattu karttakysely ja virkamiehille suunnatut haastattelut. Näiden pohjalta barometriin on koottu analyyttinen katsaus kunkin keskustan kehittämistilanteesta. Keskustabarometrin toteutti vuonna 2012 Sito Oy ja Tuomas Santasalo Ky. Alkuperäistä keskustabarometriä voi tarkastella oheisesta linkistä: Nyt käynnistettävän keskustabarometrin tarkoituksena on päivittää tuolloin keskustoista kerätty paikkatieto sekä keskustojen suunnittelutilanne. Tässä vaiheessa voidaan pohtia, tulisiko keskustoja peilata laajemmin myös muun yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Myös kyselyiden kohdentaminen ja sisällöt voidaan lähetekeskustelun aikana tarvittaessa avata. Barometrin esitystapaa on myös mahdollista osin kehittää siten, että YKR-tarkastelusta tehdään internet-pohjainen, jatkuvasti päivittyvä versio. Barometrin laatimiseen on tarjolla valittavaksi kaksi vaihtoehtoista prosessia: 1. Seututoimisto kokoaa YKR-tarkastelun yhteistyössä seudun muiden toimijoiden kanssa syksyn 2018 aikana, minkä jälkeen asukaskysely ja haastattelut ohjelmoidaan ja tilataan käynnistyviksi talvella Työ ohjelmoidaan ja tilataan syksyllä 2018 ja sen laatii kokonaisuudessaan konsultti. Kokousseloste MASTOn kokouksesta Kokouksessa todettiin tarve barometrille, mutta samalla todettiin, että kuluvan vuoden aikana ei työlle ole mahdollista saada ulkoisia resursseja ja että muut seudulla valmistelussa olevat hankkeet ajavat rahoituksessa tämän edelle. 18/23

19 Kuitenkin asian tärkeyden vuoksi pidettiin hyvänä jatkaa keskustabarometrin valmistelua seutuyksikön omia resursseja käyttäen niin, että barometrin tulokset olisivat kuntien käytössä hyvissä ajoin vuoden 2019 puolella. Kokouksessa päätettiin valita asian edistämiseen vaihtoehto, jossa seututoimisto kokoaa YKR-tarkastelun syksyn 2018 aikana ja barometri valmistellaan tämän tiedon pohjalta mahdollisimman pitkälle kevääksi Päätösehdotus: Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen: Seutuhallitus päättää että keskustabarometrin päivitystyön käynnistäminen ohjelmoidaan syksyllä 2018 ja että työ suoritetaan pääosin seutuyksikön omin voimavaroin. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. Asian valmistelija: seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela puh , 19/23

20 113 SEUTUFOORUMI Kaupunkiseudun seutufoorumi järjestetään klo Tampere-talossa. Tilaisuuden teemoina ovat MAL4-sopimusmenettely, Kaupunkiseudun rakennesuunnitelman päivitys. Lisäksi teemana on kaupunkipolitiikka laajemmin, johon kytkeytyy kehyskuntienverkoston toiminnan esittely ja viiden kaupunkiseudun edustajan paneelikeskustelu. Alustava ohjelma: Maankäyttö, asuminen ja liikenne kaupunkiseudulla MAL4-sopimusmenettely rakennusneuvos Matti Vatilo, YM yksikönjohtaja, liikenneneuvos Risto Murto, LVM kommenttipuheenvuorot Lauri Lyly ja Marko Jarva. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelman päivitys Seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela kommenttipuheenvuoro NN Virkistystauko Kaupunkipolitiikka ja kaupunkiseudut Eurooppalainen kaupunkipolitiikka Suomessa kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen Kehyskuntienverkosto toiminnan esittely ja paneelikeskustelu, jossa ovat edustajat Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Lahden kaupunkiseuduilta. Oskari Auvinen alustaa ja toimii paneelikeskustelun juontajana/kyselijänä. Päätösehdotus. Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen Seutuhallitus päättää että Seutufoorumi järjestetään Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi. Lisätietoja. vs. seutujohtaja Pohjonen /23

21 114 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄN LAUSUNTO LUONNOKSESTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUKSEKSI MAANTEIDEN JA RAUTATEIDEN RUNKOVERKOSTA JA NIIDEN PALVELUTASOSTA, (LVM/2394/03/2017) Liikennejärjestelmäpäällikkö Touru Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta liikenneja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta. Lausunnot on pyydetty mennessä. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi runkoverkkoasetus, jolla säädettäisiin valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluvista maanteistä ja rautateistä. Lisäksi runkoverkkoasetuksella säädettäisiin runkoverkolla noudatettavasta palvelutasosta siihen kuuluvilla maanteillä ja rautateillä. Yhteisen ja korkean matkojen ja kuljetusten palvelutason varmistaminen runkoverkkopäätöksellä edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja eri alueiden välistä saavutettavuutta sekä tarjoaa tärkeää tietoa elinkeinoelämän toiminnan suunnittelun tueksi. Runkoverkko perustuu olemassa oleviin valtion maanteihin ja rautateihin. Runkoverkolla luodaan edellytyksiä uusien palveluiden kehittymiselle sekä matka- ja kuljetusketjujen toimivuudelle. Määrittelyn kriteereinä on käytetty maanteiden ja rautateiden liikennemääriä, alueellista saavutettavuutta ja verkollista kokonaisuutta. Lisäksi runkoverkon määrittelyssä on otettu huomioon TEN-T ydinverkko. Määrittelyssä on huomioitu sekä nykytilanne, että ennusteet tulevasta kehityksestä. Tampereen kaupunkiseutu kuntayhtymä pitää tärkeänä, että maanteiden ja rautateiden runkoverkosta sekä niiden palvelutasosta säädetään asetus. Avoimeen ja johdonmukaiseen tarkasteluun perustuvan runkoverkon laajuus on Tampereen kaupunkiseudun näkökulmasta pääosin perusteltu. Tampereen kaupunkiseutu tuo lausunnossaan esille huomioita liittyen verkon osiin ja niiden palvelutasoon sekä painottaa runkoverkkoasetuksen soveltamista käytäntöön osana liikennejärjestelmän kehittämistä kokonaisuutena. Keskeiset huomiot Verkon laajuuden osalta: - Tampereen eteläisen kehän (E12 ja E63) ja sen sisäisten valtateiden tulisi olla kokonaisuutena mukana runkoverkossa. Samalla on huolehdittava, ettei heikennetä edellytyksiä tiiviin kaupunkirakenteen kehittämiseen. 21/23

22 - Runkoverkkoehdotuksessa ei ole tunnistettu Valtatietä 11 välillä Nokia-Pori, joka sen elinkeinoelämän merkityksen vuoksi (mm. satamaliikenne) tulisi kuitenkin tunnistaa osaksi runkoverkkoa. Lisäksi vt 11 yhdistää kaksi maakuntakeskusta toisiinsa. - Tampereelta Porin suuntaan lähtevällä rataosuudella tulisi yhteys Tampereen ja Nokian(Porin) välillä profiloitua tavaraliikenteen ohella myös henkilöliikenteen yhteydeksi. Maanteiden runkoverkon palvelutaso: - Tunnistetut palvelutasotekijät ovat perusteltuja. - Palvelutasoluokkaa olisi perusteltua hyödyntää määritelmän mukaisesti alueilla, joilla seudullinen liikkuminen ja joukkoliikenne ovat todellisuudessa merkittävässä roolissa, kuten kaupunkiseuduilla. Väljempi palvelutasotavoite mahdollistaisi paremmin kaupunkiseutujen tarkoituksenmukaisen kehittämisen ja kulkutapojen tarkoituksenmukaisen priorisoimisen. - Tampereen kaupunkiseutu toteaa, että rautateiden runkoverkon yhtenäinen palvelutasotavoite ei ole lähtökohtaisesti yhtä hyvin perusteltu, kuin tieverkkoa koskeva vastaava. Tämä johtuu siitä, että rataverkon kehittämistä koskevat tarpeet ovat hyvin erilaisia riippuen rataosasta. Toimeenpano ja vaikutukset: - Tampereen kaupunkiseutu painottaa, että runkoverkkoasetuksen toimeenpano on tärkeää kytkeä osaksi laajempaa liikennejärjestelmän kehittämissuunnittelua. Tämä edellyttää, että myös raide- ja tieliikenteen runkoverkon kehittämistä vaiheistetaan ja rahoitetaan toimenpiteiden vaikuttavuuden mukaan. - Kaupunkiseutujen osallistaminen osaksi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteydessä toteutettavaa kehittämistoimien ja investointitarpeiden kartoittamista on tärkeää vaikuttavuudeltaan parhaan kokonaisuuden hahmottamiseksi. - Sisäisen saavutettavuuden ja kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että valtio osaltaan osallistuu myös seutujen sisäisen liikkumisen kehittämiseen, esimerkiksi suurten kaupunkiseutujen kanssa tehtävillä MAL-sopimuksilla. Liite: - lausunto/luonnos Päätösehdotus. Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen Seutuhallitus päättää 22/23

23 hyväksyä liitteen mukaisen lausunnon ja että vs. seutujohtaja voi hyväksyä lopullisen lausunnon. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. Asian valmistelija: liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru puh /23

24 115 VS. SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 92 :n sisältyvät määräykset viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään vs. seutujohtajan päätöspöytäkirjat asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - Koonti vs. seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus Varapuheenjohtaja Jarva: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi vs. seutujohtajan tekemät päätökset ja että päätöksiä ei oteta seutuhallituksen käsiteltäviksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi. Lisätietoja. 24/23

25 116 SEURAAVAT KOKOUKSET Kokoukset keskiviikkoisin klo Tampella-talossa, minkä jälkeen on yhteinen lounas ravintola Tampellassa. Syksyn 2018 kokoukset 29.8., Varhaiskasvatuksen tiekartta Varhaiskasvatuksen kustannuslaskenta 2017 HYMY-hanke Ulkoliikuntapaikkojen tuotteistus 26.9., yhteinen työ- ja tutustumismatka Seutusatamat, loppuraportti Ilmastotavoitteet, kuntien lausunnot MAL4-prosessi Rakennesuunnitelman päivitys , JOLI-raportointi Työllisyyskokeilun jatko ja MUUT ASIAT 25/23

26 118 RAKENNESUUNNITELMAN 2040 PÄIVITYSTARPEET JA MAL4-SOPIMUKSEN VALMISTELU Vs. seutujohtaja Pohjonen, seutusuunnittelupäällikkö Kuusela ja liikennejärjestelmäpäällikkö Touru Kaupunkiseudun yhteistyötä ohjaavat jäsenkuntien hyväksymät rakennesuunnitelma 2040 ja seutustrategia sekä jäsenkuntien ja valtio-osapuolen kesken solmittu MAL-sopimus. Kuntayhtymä organisoi omalta osaltaan kunkin asian valmistelua, päätöksentekoa ja seurantaa. Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma on jäsenkuntien pitkän aikavälin tahdon ilmaisu miten kaupunkiseudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä kehitetään. Rakennesuunnitelmaan 2040 on sisällytetty myös kaupunkiseudun palveluverkon suunnittelun periaatteet. Rakennesuunnitelman 2040 tavoitteet on asetettu seuraavasti: 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja keskuksia 4. Parannamme asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta 5. Vahvistamme elinkeinoelämän kasvua 6. Uudistamme liikkumisen tapoja 7. Parannamme palvelujen saavutettavuutta 8. Edistämme seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta 9. Parannamme suunnitelman sitovuutta ja toteuttamisen ohjelmointia Rakennesuunnitelmalla on kiinteä kytkentä MAL-sopimukseen. Rakennesuunnitelman päivitystarpeita arvioidaan valtuustokausittain. MAL-sopimus MAL-sopimuksen ovat solmineet kaupunkiseudun kunnat, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Liikennevirasto, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELYkeskus) sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Sopimusmenettely on kolmannella kaudellaan MAL-sopimuksen lähtökohtana on kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040, jonka toteuttamista tuetaan sopimuksen toimenpitein. Sopimuksen tavoitteena on, että kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne eheytyy ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja nykyiseen rakenteeseen, keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille asemakaavoituksen 26/23

27 sekä täydennysrakentamista tukevien toimenpiteiden avulla. Liikennejärjestelmää ja kaavoitusta ohjataan kestävän liikkumisen edistämiseksi ja hyvien joukkoliikennevyöhykkeiden hyödyntämiseksi. Tietoon perustuvien digitaalisten liikennepalvelujen syntymistä edistetään ja testataan erilaisilla kokeiluilla. Vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöä joukkoliikenteessä lisätään. Osapuolet nostavat kestävien kulkutapojen palvelutasoa ja mahdollistavat digitaalisten palvelujen syntymistä käyttäjille henkilö- ja tavaraliikenteessä. Tampereen kaupungin kasvusopimus Tampereen kaupunki on solminut kasvusopimuksen valtio-osapuolen kanssa vuosille Tavoitteena on Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoelämän kasvun, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kasvusopimuksessa on kaksi kärkeä: 1) Valmistavan teollisuuden uusiutuminen ja digitalisaatio sekä 2) Hyvinvointipalvelujen digitalisaatio. Sopimuksella tuetaan hallituksen kärkihankkeiden toteuttamista ja toimenpiteet kohdennetaan selkeästi muutamiin selkeisiin kehittämisen kärkiin. Sopimus on valmisteltu rinnakkain MAL-sopimuksen kanssa. Päättyvän kasvusopimuksen mahdollinen uusiminen on kytkettävä kiinteästi MALsopimusneuvotteluun, jotta työnjako sopimusten välissä toteutuu järkevästi. Rakennesuunnitelman päivittämisen ja MAL4-sopimuksen valmistelun prosessi Tarkoituksen mukaista on sitoa rakennesuunnitelman päivitys ja MALneuvotteluprosessi kiinteästi toisiinsa. Seudun kuntien ja valtion välinen MAL- seurantakokous pidettiin Kokouksessa käytiin läpi seudulla käsitelty ja hyväksytty MAL-seuranta vuodelta 2017 sekä keskusteltiin seuraavan MAL-sopimuksen valmistelusta, joka käynnistyy ns. pyöreän pöydän keskustelulla Kaupunkiseudulta keskusteluun osallistuvat seutuhallituksen puheenjohtajisto ja kuntajohtajakokous. Varsinainen ensimmäinen neuvottelukierros käydään klo Ympäristöministeriö lähettää lokakuun alussa kirjeen kaupunkiseudulle, jossa pyydetään nimeämään neuvotteluun osallistujat. MAL4-sopimuksen tarkempi neuvotteluaikataulu sovitaan , mutta keskeisimmät isot tavoitteet tulisi olla selvitetty alku kevään aikana, jotta niitä voidaan tarvittaessa viedä hallitusohjelmaan. Alustavan aikataulun mukaan seuraava MAL4-sopimus allekirjoitetaan lokakuussa Neuvottelun etenemistä käsitellään aktiivisesti seututyöryhmissä, kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa. 27/23

28 Jäsenkuntien luottamushenkilöitä informoidaan aktiivisesti koko prosessin ajan. Koska rakennesuunnitelmalla ja MAL-sopimuksella on jo aikaisempaa hyvää tunnettavuutta kaupunkiseudulla, niin ensisijainen vastuu luottamushenkilöiden informoinnista on jäsenkunnilla itsellään. Seutuyksikön asiantuntijat ovat kuntien käytettävissä esittelemään asiaa kunnanhallituksissa, valtuustoissa ja lautakunnissa. Lisäksi seutuyksikkö tuottaa tarpeellista viestintämateriaalia jäsenkuntien käyttöön. Kaikille valtuutetuille tarkoitettu seutufoorumi pidetään , jolloin esitellään sekä rakennesuunnitelman päivitystä että MAL4-sopimusta. MAL-sopimuksen valmistelemiseksi toteutetaan rakennesuunnitelman auditointi sekä valmistellaan vaikutustenarviointi arviointikehikko. Rakennesuunnitelman auditointi tuottaa tietoa uudistustarpeista ja esitettävistä toimenpiteistä/uudistuksista. Arviointityö antaa tietoa valittavien toimenpiteiden vaikutuksista päätettyjen tavoitteiden saavuttamiseen nähden. 1. Rakennesuunnitelman auditointi Tehtävä työ toimii MAL-sopimukseen varautumisen nykytilaselvityksenä ja rakennesuunnitelman päivitystarpeiden kartoittamisena. Työvaiheen tarkoituksena on arvioida rakennesuunnitelman ajantasaisuutta ja ajanmukaisuutta muuttuvassa toimintaympäristössä, jota ylätasolla leimaavat esimerkiksi kiristyvät ilmastotavoitteet. Tässä työvaiheessa kartoitetaan myös kuntien työskentelyssä näkyvät muutokset yhdyskuntarakenteen kehittymisen taustatekijöissä. 2. Vaikutusten arviointi kehikko Läpinäkyvä ja laadukas vaikutusten arviointi antaa seudun ja valtion asiantuntijoille sekä päätöksentekijöille edellytykset ja perusteet kohdentaa rajalliset resurssit vaikuttavuudeltaan parhaiden toimenpiteiden edistämiseen. Arviointi perustetaan Seutustrategian keskeisiin teemoihin: Kasvulle kestävä rakenne, Lisää kilpailukykyä ja Hyvinvoiva yhteisö. Rakennesuunnitelman auditointi sekä vaikutusten arviointikehikon muodostaminen toteutetaan vuoden 2018 aikana. MAL-sopimuksen avulla edistettäviksi toimenpiteiksi kartoitetaan vaikuttavuudeltaan keskeisimpiä toimenpiteitä, joiden edistämiseen sekä seudulla että valtiolla on insentiivit. Keskeisten sopimuskohtien määrittäminen vaikutusten 28/23

29 arviointiin perustuen tapahtuu vuoden 2019 alussa. Töiden ohjelmointia koordinoi seutuyksikkö. Päävastuu valmistelusta on seudun MASTOja LJ-ryhmillä. Työn ohjauksessa päävastuu on Kuntajohtajakokouksella. MAL-sopimukseen valmistautumisessa on perusteltua keskittyä erityisesti ennen vuotta 2030 toteutettaviin toimiin sekä vuoteen 2040 mennessä toteutettavien toimien edistämiseen. Tehtävä rakennesuunnitelman auditointi ja toimenpiteiden vaikutusten arviointi antavat kuitenkin edellytykset myös rakennesuunnitelman päivittämiseen kokonaisuutena, sisältäen myös pidemmän aikajänteen, jota voidaan toteuttaa väljemmässä aikataulussa vuoden 2019 ja 2020 aikana. Rakennesuunnitelman auditointi ja vaikutusten arviointikehikon muodostaminen -töihin on nimetty maston ja lj:n toimesta työryhmät seuraavasti: Rakennesuunnitelman auditointi: Teija Mäkelä Markku Lahtinen Virpi Ekholm Pia Hastio Katja Seimelä Minna Huttunen Samuli Alppi Vaikutustenarviointi: Matti Jääskeläinen Samuli Alppi Timo Rysä Juha-Pekka Häyrynen Auli Heinävä Suvi Vainio Samuli Alppi Soili Ingelin Lempäälä Kangasala Tampere Tampere Tampere Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Pirkkala Pirkanmaan ELY-keskus Ylöjärvi Tampere Tampere Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Rakennesuunnitelman auditointivaiheessa käydään myös kuntakohtainen neuvottelu, johon seutuyksiköstä osallistuvat vs. seutujohtaja, seutusuunnittelupäällikkö ja liikennejärjestelmäpäällikkö. Kunnat nimeävät omat edustajansa tarpeen mukaan. Vertailu MAL-seutujen välillä edelliseltä sopimuskierrokselta Tulevan MAL-sopimuskierroksen alla on Tampereen kaupunkiseudulla tehty katsaus aiemman MAL-sopimuskierroksen sisältöihin maamme 29/23

30 MAL-seuduilla. Katsauksen tarkoituksena on muilta oppien löytää seudun kilpailuaseman kannalta tärkeimmät nostot tulevan sopimuksen jäsentämiseksi sekä sopiva mittakaava työskentelylle. Edellisellä kierroksella MAL-sopimukset ovat suuntautuneet kahdella tavalla. Helsingin seudun sopimus on rajattu käsittelemään tarkasti joukkoliikenteen ja asumisen kysymyksiä. Oulun ja Turun seudulla joukkoliikenteen ja asumisen kysymysten lisäksi sopimukseen on kytketty kasvusopimukset, joihin on sisällytetty seutujen saavutettavuuden parantamiseen liittyviä infran parannustoimia sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistämiseen liittyvää yritystoiminnan tukemista. Lisäksi MAL-sopimusseuduista Oulun ja Helsingin seudulla toteutetaan aiemmin laadittuja asuntotuotanto-ohjelmia, joiden sisällöllisiä tavoitteita on kytketty sopimuksiin. Turun seudulla sopimukseen on sisällytetty palveluverkon kehittämistä. Tampereen seudun MAL- sopimus sisältää sopimuskohtia ja teemoja sekä Helsingin seudun selkeästi maankäytön ja liikenteen kysymyksiin rajatusta sopimuksesta että Turun ja Oulun elinvoimasopimuksista. Tässä vaiheessa on hyvä pohtia, voitaisiinko muilta sopimusseuduilta ottaa oppia hankkeiden paketoimisessa seudullisen mittakaavan kokonaisuuksiksi. Tästä saattaisi olla myöhemmässä vaiheessa hyötyä hankkeiden jatkokehittämisessä. Liitteet: - Rakennesuunnitelman auditointi, luonnos - Vaikutusten arviointikehikko, luonnos Päätösehdotus. Seutuhallitus Vs. seutujohtaja Pohjonen Seutuhallitus päättää omalta osaltaan käynnistää rakennesuunnitelman auditoinnin ja arviointikehikon laatimisen ja käydä lähetekeskustelun MAL4-sopimuksen isoista tavoitteista. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin Tiedoksi. Lisätietoja. Asian valmistelijat: vs. seutujohtaja Juhani Pohjonen puh , seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela puh , Liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 30/23

31 119 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Varapuheenjohtaja Jarva päätti kokouksen klo /23