Etelä-Karjalan liiton. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan liiton Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

2 Sisällysluettelo 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Maakuntajohtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liittojen yhteistoimintaryhmä Etelä-Karjalan nykytila ja kehitysnäkymät Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa sekä näkymät lähivuosille Aluekehityksen tulosalue Maankäytön tulosalue Hallinnon ja maksatuksen tulosalue Viestintä Talous Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 30 3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Etelä-Karjalan liiton tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitus Etelä-Karjalan liiton rahoituslaskelma ETELÄ-KARJALAN LIITON TASE JA SEN TUNNUSLUVUT KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA MENOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Tilikauden tuloksen käsittely TOIMINNAN TAVOITTEIDEN JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen TOIMINNOT, JOTKA ON RAHOITETTU MUULLA KUIN LIITON RAHOITUKSELLA LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista Selvitys kirjanpidon säilytyksestä... 49

3 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Maakuntajohtajan katsaus Taloustaantuma ja kotimaisen ostovoiman lasku jatkuivat edelleen 2014, mikä näkyi pahanevana työttömyytenä myös Etelä-Karjalassa. Maakunnalle tärkeän metsäteollisuuden näkymät ovat sen sijaan paranemassa. Uusiutuvan biodieselin tuotanto käynnistyi Lappeenrannassa ja lisäinvestointeja tehdään myös Imatralla. Paperin kysynnän väheneminen aiheutti kuitenkin yhden paperikoneen sulkemisen Lappeenrannassa. Etelä-Karjalassa taantumaa syvensi Venäjän talouden heikkeneminen ja öljyn hinnan laskusta sekä talouspakotteista seurannut ruplan voimakas devalvoituminen. Itänaapurista maakuntaan tullut ostovoima oli silti edelleen merkittävä, noin 240 m (vähennystä edellisvuoteen 1/3). Ostovoiman supistumisesta johtuen kaupan liikevaihto laski maakunnassa tuntuvasti (K-ryhmä -10,4 %, S-ryhmä -0,8 %). Etelä-Karjalan rajanylityspaikkojen (Nuijamaa, Imatra, Vainikkala, Parikkala) kautta kulki rajanylittäjää, mikäli oli 51,3 % kaikista itärajan maantie- ja rautatieliikenteen rajanylityksistä. Luku kuvastaa kuinka tärkeä itärajan portti Etelä-Karjala Suomelle on. Vahva vientiteollisuus, korkeakoulukampus sekä vetovoimainen sijainti Saimaan etelärannalla lähellä Pietaria hyvien liikenneyhteyksien äärellä, ovat maakuntamme pysyviä vahvuuksia, joiden varaan parempi tulevaisuus voidaan rakentaa. Tuorein virallinen kansantilasto vuosilta osoittaa, että Etelä- Karjala on viidenneksi vaurain maakunta (bkt/asukas). Pirkanmaa ja Häme ohittivat kuitenkin Etelä-Karjalan vuoteen 2011 verrattuna. Maakunnan väestökehitys oli v ennakkotietojen mukaan edelleen aleneva, sillä vaikka muuttovoittoa kertyikin 78 henkeä, kuolleisuus (1 626) oli kuitenkin syntyvyyttä (1 105) niin paljon suurempi, että Etelä-Karjalan kokonaisväestömäärä oli asukasta, jossa on vähennystä edellisvuoteen 103 henkeä. Väestön keski-ikä maakunnassa oli v tietojen mukaan n. 45 vuotta (koko maa n. 42 vuotta). Kuntarakennelaki velvoitti myös Etelä-Karjalan kunnat tekemään liitosselvitykset. Tarjolla oli joko yhden tai kahden kunnan malli, joihin valtuustoissa otettiin syksyn lopulla kantaa. Lukuisten kokousten ja työryhmien tuloksena syntyi tilasto- ja muuta sinänsä hyödyllistä tietoa mutta ei yhtään varsinaista liitosneuvottelua. Poliittista valmiutta liitokseen ilmeni kaupunkien lisäksi vain Rautjärvellä. Kuntaliitosten sijasta suurempi mielenkiinto maakunnassa kohdistui sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen. Kevättalvella kahdeksan puoluejohtajaa ilmoittivat sopineensa uudistuksen päälinjoista. Linjauksen mukaan maa jaettaisiin viiteen suureen sote-alueeseen, joille annettaisiin palvelujen järjestämisvastuu eli rahat ja valta päättää palvelurakenteesta. Suunnitelmassa Etelä-Karjala muodostaa oman tuotantoalueensa ja kuuluisi suureen Etelä- Suomen sote-alueen kuntayhtymään. Lakiesityksen mukainen rahoitusmalli nostaisi STM:n laskelman mukaan maakunnan kunnille lankeavaa sote-menojen laskua noin 67 m vuoden 2017 tasossa. Kuntien ja maakuntaliittojen lausunnoissa esitettyä mallia arvosteltiin voimak- 1

4 kaasti sekä epäoikeudenmukaiseksi koetun rahoitusmallin että vähäisen vaikutusvallan takia. Esityksen epäiltiin olevan myös ristiriidassa perustuslain kunnille takaamaan itsehallinnon kanssa. Imatran syksyllä ilmoittama valmius osallistua jatkossa täysipainoisesti Eksoten toimintaan oli tervetullut linjaus. Se mahdollistaa laadukkaiden sote- palvelujen tuotannon (erikoissairaanhoito mukaan lukien) entistäkin kustannustehokkaammin koko maakunnassa. Aalto-yliopiston selvityksessä Etelä-Karjalan todettiin jo nyt olevan maan kärkeä sote-palvelujen järjestämisessä. Edunvalvonnan saralla tärkein tulos oli kesäkuun lisäbudjetin yhteydessä eduskunnan tekemä päätös myöntää 76 m tilausvaltuus Luumäki-Lappeenranta-välille Vt 6:lle. Päätös varmistaa kauan kaivatun kuutostien perusparannuksen valmistumisen Hankkeesta tehty liikenneselonteon edellyttämä uudelleenarvio osoitti sidosryhmien kuulemisen jälkeen, että tiesuunnitelman mukainen perusratkaisu (2+2) on oikea ja se pidettiin voimassa. Hanke toteutetaan uudella allianssimallilla, joka toivottavasti nopeuttaa valmistumista ja tuottaa kustannushyötyjä. Maakunnan teollisuudelle ja koko Karjalanradan henkilöliikenteelle tärkeän Luumäki-Imatrakaksoisraiteen osalta käynnistyi myös uudelleenarvio. Maakuntaliitto korosti yhdessä alueen elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa liikenneselonteossa hallituksen ja eduskunnan tekemän sitoumuksen pitämistä voimassa. Kaksoisraide on yksi kolmesta isosta raideliikenteen kehittämishankkeesta, joiden ohi ei voi nostaa muita tai kokonaan uusia hankkeita. Iso merkitys maakunnalle oli myös rajaohjelmia koskevan edunvalvonnan onnistumisella, kun heinäkuussa EU:n komissiossa eteni esitys EU:n ja Venäjän välisten rajayhteistyöohjelmien (ENPI,ENI) sisällyttämisestä sanktioiden piiriin. Pitkälle edennyt päätös onnistuttiin kuitenkin torjumaan yhdessä maan hallituksen johdon ja ulkoasianministeriön kanssa. Uhan alla oli paitsi käynnissä olevan ohjelman keskeyttäminen myös uuden ohjelman valmistelu. Kaakkois-Suomi-Venäjä yhteistyöohjelmaan voidaan saada jopa 110 m, mikä on merkittävä työkalu kolmen maakunnan aluekehitykseen. Positiivista vuoden aikana oli myös Lappeenrannan lentokenttää koskevan aiesopimuksen allekirjoittaminen liikenne-ja viestintäministeriön kanssa. Vuoden aikana käytiin tiiviitä neuvotteluja Finavian, Lappeenrannan kaupungin ja maakuntaliiton kesken kentän alueellistamisesta vuoden 2016 alusta hyödyntäen mm. Ruotsista saatuja kokemuksia. Syksyn valtuustossa kentän hankintaa varten perustettavaa säätiön peruspääomaa varten varattiin määräraha vuoden 2015 taloussuunnitelmaan. Myös Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisessä otettiin askel eteenpäin, kun hallituksen Venäjä-ministeriryhmä päätti marraskuussa, että osana itäliikkuvuuden tarpeiden kartoitusta laaditaan ylityspaikan avaamista koskeva liikenne-ennuste. Maakuntaliiton omassa työssä vuosi oli työntäyteinen. Uusi kauppaa koskeva vaihemaakuntakaava hyväksyttiin ylimääräisessä valtuuston kokouksessa helmikuussa ja lähetettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Kaavasta tehtyihin muistutuksiin annettiin vastineet 2

5 elokuussa. Vaihekaavan laatiminen oli välttämätöntä, sillä varsinaisen tuoreen maakuntakaavan suuryksikkömerkintää edellyttävät kauppapaikat varattiin heti, eikä uusille toimijoille ollut tarjottavana enää sopivia investointikohteita. Vaihekaavan saadessa toivottavasti lainvoiman tänä vuonna investointimahdollisuudet on turvattu aina 2030-luvulle saakka. Varsinainen valtuusto hyväksyi kesäkuussa uuden maakuntaohjelman. Kaakkois-Suomen ja Etelä-Karjalan liikennejärjestelmästrategiat saatiin myös valmiiksi. Rakennerahasto-ohjelmien toteuttamisessa päästiin liikkeelle syksyllä mutta maaseutuohjelman aloitus siirtyi 2015 puolelle. Yhdessä Kymenlaakson liiton ja Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen kanssa onnistuimme vaikuttamaan siihen, että saamme ohjelmakaudella noin miljoona euroa pohjaesitystä enemmän voimavaroja maaseudun kehittämiseen Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Virastolla uudistettiin organisaatiorakenne ja otettiin käyttöön uusi palkkausjärjestelmä sekä uudistettiin henkilöstö-ja taloushallintojärjestelmät yhdessä Saita Oy:n kanssa. Myös liiton toiminta-ajatusta ja strategiaa täsmennettiin sekä aloitettiin maakunnan uuden viestintäilmeen ja markkinoinnin suunnittelu. Kaikkiaan vuosi 2014 oli monella tapaa toimintaympäristön isojen muutosten takia poikkeuksellinen, mutta hyvin työntäyteinen ja myös tuloksellinen. Myös tilinpäätös 2014 on positiivinen. 1.2 Kuntayhtymän hallinto Etelä-Karjalan liiton uusi perussopimus on astunut voimaan Perussopimuksen mukaisesti edustajainkokouksesta luovuttiin ja jäsenkuntien valtuustot ovat valinneet suoraan edustajansa maakuntavaltuustoon. Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuuston järjestäytymiskokous pidettiin Puheenjohtajaksi vuodeksi 2014 valittiin Ari Torniainen Lappeenrannasta, 1. varapuheenjohtajaksi Tapio Virkki Lappeenrannasta ja 2. varapuheenjohtajaksi Kari Metsäkallio Luumäeltä. Maakuntahallituksen toimikausi on kaksivuotinen käsittäen vuodet ja vaalilautakunnan, tarkastuslautakunnan sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoiminta-alueen yhteistoimintaelimen toimikautena ovat vuodet Maakuntavaltuusto Maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan vuoden 2013 tilinpäätöksen ja Etelä- Karjalan 1.vaihemaakuntakaavan nähtäväksi asettamisen. Kesäkuun kokouksessa maakuntavaltuusto hyväksyi uudistetun hallintosäännön ja maakuntaohjelman Toimintavuoden kolmannessa kokouksessaan maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Karjalan liiton talous- ja toimintasuunnitelman vuosille sekä talousarvion vuodelle Samalla hyväksyttiin jäsenkuntien maksuosuuksien ennakot, niiden määräajat ja viivästyskorko vuodelle

6 1.2.2 Maakuntahallitus Maakuntahallitus aloitti työskentelyn ja sen toimikausi käsittää vuodet Maakuntahallitus piti vuoden 2014 aikana 12 kokousta, joista pöytäkirjoihin merkittiin yhteensä 194 pykälää. Maakuntahallitus teki kokouksissaan yhteensä 19 myönteistä rahoituspäätöstä. Yhteistyötä Itä-Suomen liittojen kanssa jatkettiin mm. osallistumalla Itä-ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen huippukokoukseen Kajaanissa. Maakuntavaltuuston ja -hallituksen poliittiset voimasuhteet Puolue Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus KESK 8 3 KOK 7 2 SDP 8 3 SIT 2 KD 1 - PS 4 1 VIHR 1 - Yhteensä Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n mukaan arvioida, ovatko valtuuston asettamat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuneet. Arviointitehtävästään tarkastuslautakunta laatii vuosittain maakuntavaltuustolle osoitetun arviointikertomuksen. Valtuusto valitsi valtuustokaudelle uuden tarkastuslautakunnan, joka aloitti toimintansa syksyllä Lautakunta on laatinut koko toimikaudelle arviointisuunnitelman jakaen painopisteitä hallinnon ja talouden tarkastuksessa neljälle vuodelle. Toimikauden aikana vuosittaiset suunnitelmat toteuttamalla tarkastuslautakunta saavuttaa hyvän kokonaisnäkemyksen Etelä-Karjalan liiton toiminnasta ja taloudesta. Etelä-Karjalan liiton maakuntahallituksen ja valtuuston päätöksentekoaineisto on esityslistavaiheessa nähtävillä liitteineen Etelä-Karjalan liiton kokoushallintapalvelimella liiton Internet-sivustolla, jossa se on myöhemmin tarkastettuna pöytäkirjana liitteineen. Tarkastuslautakunta jatkaa vuoden 2014 arviointityötään alkuvuodelle 2015 aina arviointikertomuksen laadintaan saakka. Etelä-Karjalan liiton tarkastuslautakunnan jäsenet ovat kouluttautuneet FCG:n järjestämissä tarkastuslautakunnille suunnatuissa koulutuksissa. Tarkastuslautakunta osallistui myös Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen huippukokoukseen, joka pidettiin Kajaanissa elokuun lopussa. Kertomusvuosi oli tarkastuslautakunnan toinen toimintavuosi. Arviointityössä on perehdytty maakuntaliiton hanketoimintaan, kuultu työnsä aloittanutta maakuntajohtajaa, hallintopäällikköä, vs. aluekehitysjohtajaa sekä ENPI-ohjelman johtajaa sekä käyty tutustumassa Parikkalan rajanylityspaikkaan. 4

7 1.2.4 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liittojen yhteistoimintaryhmä Yhteistoimintaryhmä piti vuonna 2014 kolme kokousta. Puheenjohtajana toimi vuonna 2014 Kai Holmberg ja varapuheenjohtajana Jukka Kärnä. Yhteistyön aiheina painottuivat Kaakkois- Suomen edunvalvontakysymyksinä rakenteellisten ongelmien huomiointi aluepolitiikassa, ENI-ohjelman sisältö, rajaliikenne sekä liikennepolitiikka. Myös maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja uuden maakuntaohjelman painotuksia käsiteltiin kokouksissa, samoin kuin Kaakkois-Suomen liikennestrategiaa. 5

8 Maakuntavaltuusto Puheenjohtaja Kansanedustaja Ari Torniainen, KESK, Lappeenranta 1. varapuheenjohtaja Kirvesmies Tapio Virkki, SDP, Lappeenranta 2. varapuheenjohtaja DI Kari Metsäkallio, KOK, Luumäki Varsinainen jäsen Imatra Kansanedustaja Jukka Kärnä, SDP Lastaaja Niina Malm, SDP Kunnallisneuvos Heikki Tanninen, SDP Mainonnanhoitaja Liisa Lajunen, PS Yrittäjä Veikko Sinisalo, KOK Opettaja Lilla Saaristo, KOK Lappeenranta Kirvesmies Tapio Virkki, SDP Eläkeläinen Lalli Partinen, Sit Sulkumestari Armas Timonen, SDP Tutkimusjohtaja Marja-Liisa Vesterinen, SDP Pääluottamusmies Martta Hirvikallio, SDP Kansanedustaja Ari Torniainen, KESK Maa- ja metsätalousyritt. Matti Ahvonen, KESK Farmaseutti Riitta Munnukka, KESK DI, lehtori Erkki Räsänen, KOK Erikoissairaanhoitaja Tuula Lindh, KOK Palvelupäällikkö Joonas Grönlund, KOK Yrittäjä Markku Papinniemi, PS Tulliylitarkastaja Ari Hooman, PS Lääkäri Juha Rantalainen, KD DI Hanna Holopainen, Vihr Lemi Emäntä Eija Sinkko, KESK Luumäki Maatalousyrittäjä Asmo Karhu, KESK DI Kari Metsäkallio, KOK Parikkala Metsätalousinsinööri, laadunvalvoja Miia Vilska, KESK Yrittäjä Sakari Hämäläinen, KOK Rautjärvi Suuhygienisti Liisa Terävä, SDP Henkilökohtainen varajäsen Kunnossapitoasentaja Timo Kosunen, SDP Mittausesimies Tiina Wilén-Jäppinen, SDP Järjestelymestari Arto Tikka, SDP Erityisluokanopettaja Airi Aalto, PS Basisti Jussi Honka, KOK Myyntipäällikkö Anna Helminen, KOK Radiotoimittaja Olli Saarela, SDP Liikunnanohjaaja, hieroja Markku Timonen, Sit Kouluttaja Juha Nikku, SDP Kansanedustaja Anneli Kiljunen, SDP Työsuojeluvalt. Ulla-Riitta Hyöppinen-Sipari, SDP Luokanopettaja Hannu Laivamaa, KESK Maanviljelijä-yrittäjä Antti Arminen, KESK Hyvinvoinnin ja terveyden edist. koordinaattori Tuula Partanen, KESK Opetusneuvos Pentti Belinskij, KOK Terveydenhoitaja, yrittäjä Helena Puolakka, KOK Vakuutusmyyjä-edustaja Emil Segerman, KOK Eläkeläinen Jari Nalli, PS Betonityöntekijä Pekka Peräkylä, PS Varatuomari Matti Mölsä, KD Tutkija Virpi Junttila, Vihr Maatalousyrittäjä Anu Karhu, KESK Maanviljelijä Jari Sairanen KESK Yrittäjä Jari Saaresti, KOK Maatalousyrittäjä Sari Tiainen, KESK Toimitusjohtaja Kari Niiranen, KOK Perhepäivähoitaja Krista Kääriä, SDP 6

9 Ruokolahti Oikeustieteen yo Topi Heinänen, KESK Linja-autonkuljettaja Harri Ahonen, PS Savitaipale Sihteeri Kirsi Rasila, KESK Taipalsaari Laitoshuoltaja Sirpa Kairulahti, Ts-liike, Sit Toimitusjohtaja Matti Jaatinen, KESK Turvallisuusvalvoja Jarmo Sikiö, PS Lähihoitaja Tuula Jäkälä, KESK Tietojenkäsittelytradenomi Mari Hulkkonen, Sit Maakuntahallitus Puheenjohtaja Varajäsen Kansanedustaja Jukka Kopra, KOK, Lappeenranta Myyjä Tommi Vasama, KOK, Lappeenranta 1. varapuheenjohtaja Kansanedustaja Jukka Kärnä, SDP, Imatra Varajäsen Työsuojeluvaltuutettu Kari Paldanius, SDP, Imatra 2. varapuheenjohtaja Maa- ja metsätalousyrittäjä Ari Berg, KESK, Parikkala Varajäsen Yrittäjä Timo Tervonen, KESK, Rautjärvi Varsinainen jäsen Mittausesimies Tiina Wilén-Jäppinen, SDP, Imatra Kansanedustaja Anneli Kiljunen, SDP, Lappeenranta Kansanedustaja Anu Urpalainen, KOK, Imatra Maanviljelijä Antti Rämä, KESK, Luumäki Kv-hoitaja, koulusihteeri Katri Pulli KESK, Lappeenranta Toimistopäällikkö Marja-Leena Leppänen PS, Lappeenranta Henkilökohtainen varajäsen Kansanedustaja Suna Kymäläinen, SDP, Ruokolahti Tutkimusjohtaja Marja-Liisa Vesterinen, SDP, Lappeenranta Tiedottaja Päivi Sandberg KOK, Imatra Projektipäällikkö Anna-Liisa Pekkanen, KESK, Taipalsaari Lastenhoitaja Leena Kaijasinkko KESK Lappeenranta Liikkeenharjoittaja Juhani Kylliäinen PS, Savitaipale 7

10 Tarkastuslautakunta Varsinainen jäsen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja pääluottamusmies Martta Hirvikallio, SDP, Lpr Varapuheenjohtaja Yrittäjä Sakari Hämäläinen, KOK, Parikkala Kunnallisneuvos Heikki Tanninen, SDP, Imatra Maa- ja metsätalousyrittäjä Matti Ahvonen KESK, Lpr Henkilökohtainen varajäsen työsuojeluvaltuutettu Ulla-Riitta Hyöppinen-Sipari, SDP, Lpr Toimitusjohtaja Kari Niiranen, KOK, Parikkala Järjestelymestari Arto Tikka, SDP, Imatra Farmaseutti Riitta Munnukka, KESK, Lpr Erityisluokanopettaja Airi Aalto PS, Imatra Taina Itkonen PS, Imatra (jäsenvaihdos 6/2014: aiemmin Marjut-Kuvaja Kukkonen PS, Imatra) Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liittojen yhteistoimintaryhmä Etelä-Karjalan liiton edustajat Varsinainen jäsen Jukka Kärnä Ari Berg Anu Urpalainen Marja-Leena Leppänen Henkilökohtainen varajäsen Anneli Kiljunen Katri Pulli Kari Metsäkallio Juhani Kylliäinen Kymenlaakson liiton edustajat Varsinainen jäsen Kai Holmberg, puheenjohtaja Harri Helminen Mirja Lonka Maritta Tinkanen Henkilökohtainen varajäsen Leila Lehtola Sirpa Paatero Antti Pakkanen Jari Lindström Johtavat viranhaltijat: Matti Viialainen maakuntajohtaja Arto Hämäläinen suunnittelujohtaja Päivi Ilves ohjelmajohtaja Susanna Kaskinen kehittämisjohtaja opintovapaa , ja Satu Sikanen vs. kehittämisjohtaja , Juuso Hieta hallintopäällikkö alkaen 8

11 1.3 Etelä-Karjalan nykytila ja kehitysnäkymät Kesällä 2014 valmistuneessa Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa on kuvattu Etelä-Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä (kuva). Kuva 1. Etelä-Karjalan kehitykseen vaikuttavat lukuisat muutostekijät, jotka tulevat osittain maakunnan sisältä, mutta joihin enenevässä määrin vaikuttaa maakunnan ulkopuolelta tulevat tekijät (karttakuva Eksote). Etelä-Karjalan maakunnan väkiluku on ollut jo pitkään laskusuunnassa. Väkiluvun väheneminen hidastui vuosina , mutta kääntyi taas voimakkaampaan laskuun vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan koko maakunnan väkiluku oli vuoden 2014 lopussa Väkiluku väheni 443 henkilöä. Etelä-Karjalan kunnista vain Lappeenrannan asukasmäärä kasvoi viime vuonna. Syntyvyys on kuolleisuutta pienempi koko maakunnassa ja vanhushuoltosuhde kasvaa koko maata nopeammin. Lappeenrannassa väkiluku kasvaa maahanmuuton ansiosta. Aluerakenteen muuttuminen entistä kaksijakoisemmaksi on näkyvissä niin koko Suomessa kuin Etelä-Karjalassa: väestö keskittyy yliopistokaupunkeihin ja maaseudun haja-asutusalueet tyhjenevät. Etelä- Karjalassa etäisyydet ovat verrattain lyhyet, mikä edesauttaa koko maakunnan elinvoimaisuuden säilymistä keskittymis- ja kaupungistumiskehityksestä huolimatta. Viime vuosina uusia työpaikkoja on syntynyt palvelualoille ja kauppaan, mikä on korvannut suurteollisuuden laskevan työpaikkakehityksen. Teollisuuden rakennemuutokseen on pystytty vastaamaan paremmin kuin esimerkiksi Kymenlaaksossa. Maakunnan bruttokansantuote per asukas on viimeisimpien, vuodelta 2012 olevien tietojen mukaan Suomen maakunnista 5. korkein ( /as). 9

12 Etelä-Karjalassa on noin yritystä ja yrittäjien osuus työllisistä on hiukan korkeampi kuin koko maassa. Vuonna 2014 lopettaneiden yritysten määrä on ollut lievässä kasvussa ja aloittaneiden yritysten määrä on vähentynyt. Ukrainan kriisi, EU:n ja Venäjän väliset talouspakotteet, öljyn hinnan lasku ja ruplan arvon romahtaminen alkoivat näkyä suoraan venäläisten kulutuskysynnän laskuna Etelä-Karjalassa loppuvuodesta Tilanteen odotetaan jatkuvan samankaltaisena ainakin seuraavan vuoden heikentäen kaupan ja matkailupalveluiden näkymiä. Kuva 2. Yritysten liikevaihdon kehitys on vaihdellut Etelä-Karjalassa voimakkaasti yleisen taloustilanteen mukaan. Kahden hitaan kasvun vuoden jälkeen kehitys kääntyi miinusmerkkiseksi vuoden 2014 lopulla. Metsäteollisuuden suhteellinen osuus maakunnan arvonlisäyksestä on korkein koko maassa ja sen vaihtelut heijastuvat voimakkaasti alueen talouteen. Päätös UPM:n Kaukaan tehtaan aikakauslehtipaperia valmistavan paperikoneen sulkemisesta vie vuonna 2015 mukanaan 114 työpaikkaa. Välittömien työpaikkamenetysten ohella metsäteollisuutta palveleville aloille ja alihankintaan on myös odotettavissa työpaikkamenetyksiä. Myönteistä on selluteollisuuden hyvä markkinatilanne ja pehmo- ja pakkauspaperien sekä muiden biopohjaisten materiaalien kasvava kulutuskysyntä. Mäntyöljystä valmistettavan biodieselin tuotanto alkoi uudessa Kaukaan biojalostamossa talvella Stora Enso puolestaan investoi Imatran tehtaalle pakkauskartonkikapasiteetin parantamiseksi 27 miljoonaa euroa vuoden 2015 aikana. Storan Enson kartonkia Imatralla hyödyntävän pakkausvalmistaja Tetra Pakin kapasiteetti on täyskäytössä ja yhtiö investoi Imatran tuotantolaitokseen pari miljoonaa euroa vuonna Talouden suhdanteille herkkä metalliteollisuus on myös tärkeä osa Etelä-Karjalan arvonlisäystä. Viime vuosina metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus sekä koneiden 10

13 Kuva 3. Etelä-Karjalan kuntien vuosikate oli vuonna /asukas, kun koko maan keskiarvo oli 380 /asukas. ja laitteiden valmistus ovat olleet kasvuuralla. Mineraaliteollisuuteen kuuluvan Parocin Lappeenrannan tehtaan alasajo vuoden 2016 loppuun mennessä vähentää teollisuustyöpaikkoja kaikkiaan 250, joista noin sata on jo toteutunut. Etelä-Karjalan kuntien talous on saatu sopeutettua moniin julkisen talouden haasteisiin. Tosin veronkorotuksilta ei ole voitu välttyä. Etelä-Karjalan kuntien vuosikatteet nousivat vuonna 2013 koko maan keskiarvon yläpuolelle. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin talouden sopeuttamistoimia on tehty ensisijaisesti palvelurakennetta uudistamalla ja Eksote on pystynyt osoittamaan kustannustehokkuutensa. Sen uhkaa vesittää kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, mikäli alustavat esitykset sote-uudistuksen rahoituksesta käyvät toteen. Sosiaali- ja terveysministeriön esittämässä mallissa palvelujen rahoittamisen kapitaatiomalli kohdistuisi soten järjestäjäalueisiin, joita tulee lakiesityksen mukaan viisi. Kustannukset uhkaavat nousta Etelä-Karjalassa jopa kymmenillä miljoonilla euroilla. Sosiaali- ja terveysmenojen lisäksi lähivuosina kuntien taloutta rasittavat valtionosuusuudistuksen kautta tulevat valtionrahoituksen leikkaukset, monessa kunnassa isot kouluinvestoinnit sekä uudet jätevesi- ja vedenottoratkaisut. Etelä-Karjala on vahva koulutusmaakunta, jossa on suhteellisen pienestä väestömäärästä huolimatta yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä monipuolista toisen asteen koulutusta. Ikäluokkien pienenemisen ja julkisen talouden rahoituspohjan heikkenemisen vuoksi koulutus- ja tutkimussektoriin kohdistuu kasvavia muutos- ja kehittämistarpeita. Oppilaspaikkojen määrät ovat ikäluokkien pienentymisen seurauksena vähentyneet ja edelleen vähentymässä. Ilahduttavaa on Lappeenrannan teknillisen yliopistoon hakijoiden määrän kasvu ennätystasolle vuosina LUT on kyennyt viime vuosina kirkastamaan strategiaa sekä vahvistamaan painopistealojaan. Yliopisto rankattiin syksyllä 2014 maailman 300 parhaimman yliopiston joukkoon Times Higher Education World University (THE) - rankingissa. Suomen yliopistoista LUT on toiseksi paras teknillinen yliopisto ja kaikista maan yliopistoista kolmanneksi paras. Skinnarilan osaamiskeskittymään, LUT:n lisäksi Saimaan ammattikorkeakouluun ja alueen yrityksiin ja niiden väliseen yhteistyöhön, kohdistuu paljon odotuksia innovaatioiden, uusien yritysten ja työpaikkojen syntymiseksi. Olennainen maakunnan elinvoimaan vaikuttava tekijä on toimiva infrastruktuuri. Vuoden 2015 aikana käynnistyvä Valtatie 6:n perusparannus välillä Taavetti Lappeenranta poistaa pahimman tieliikenteen pullonkaulan Etelä-Karjalassa. Rajanylityspaikkojen kapasiteetti on saatu tuplattua ENPI-osarahoitteisilla kehittämishankkeilla. Maakunnan elinkeinoelämän ja etenkin teollisuuden kuljetusten kannalta tärkein edistettävä hanke on kaksoisraiteen rakentaminen välillä Luumäki - Imatra. Siihen olennaisesti liit- 11

14 tyy Imatra - Imatrankoski -kolmioraiteen rakentaminen Imatra-Svetogorsk-rajanylityspaikalle ja raideyhteyden kansainvälistäminen tavara- ja henkilöliikenteelle. Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen avaisi uusia elinkeinopoliittisia mahdollisuuksia maakunnan pohjoispäähän. Lappeenrannan lentoaseman omistusta ja liiketoimintoja valmistellaan siirrettäväksi Finavialta maakunnalliselle toimijalle. Kansainväliset lentoyhteydet ovat tärkeitä Saimaan matkailualueen kehittämisessä ja matkailijavirtojen aikaansaamiseksi Euroopasta Etelä-Karjalaan. Maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytyksiä heikentävät haja-asutusalueiden puutteelliset tietoliikenneyhteydet sekä alemman tieverkon rapautuminen. Muutamia paikallisia valokuituhankkeita on saatu toteutettua maaseutuohjelman osarahoituksella ja uusia hankkeita on tarkoitus jatkaa uudella ohjelmakaudella. 1.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa sekä näkymät lähivuosille Vuoden 2014 aikana kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa olennaisimmat muutokset liittyivät Etelä-Karjalan liiton organisaatiouudistukseen, taloushallinto ja it-palveluiden ulkoistamiseen Saimaan talous- ja tieto Oy:lle sekä henkilöstön virka- ja työsuhteisiin. Maakuntahallitus teki periaatepäätöksen Etelä-Karjalan liiton organisaation uudistamisesta maaliskuun 2014 kokouksessa, joka käynnisti koko vuoden 2014 kestäneen prosessin. Uudistuksessa tarkasteltiin henkilöstön toimenkuvia, tehtävänimekkeitä, liiton viraston yksikkörakenteita, otettiin käyttöön henkilökohtaisen suoriutumisen arviointijärjestelmä sekä benchmarkattiin tehtävien palkkaukseen liittyvät tva-tasot verrokkimaakuntien liittojen kanssa. Maakuntahallitus vahvisti uuden yksikkörakenteen syyskuun 2014 kokouksessa ja sen pohjalta maakuntajohtaja teki loppuvuoden 2014 aikana hallituksen syyskuiseen päätökseen liittyvät henkilöstöhallinnolliset päätökset. Uudistuksen käytännön toimenpiteet jatkuvat vuoden 2015 puolelle. Maakuntahallitus päätti syyskuun 2014 kokouksessa Etelä-Karjalan liiton talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden ulkoistamisesta Saimaan talous ja tieto Oy:lle, jonka osakas liitto on ollut syksystä 2014, ja lisäksi myös Etelä-Karjalan liiton it-palvelut tuotetaan päätöksen mukaisesti Saimaan talous ja tieto Oy:n toimesta. Vuonna 2014 liiton tietoverkkopalvelut tuotettiin Tietomaakunta Etelä-Karjalan toimesta, joka sulautetaan vuoden 2015 alusta osaksi Saimaan talous ja tieto Oy:tä. Etelä-Karjalan liiton henkilöstössä tapahtuneita muutoksia oli poikkeuksellisen paljon vuoden 2014 aikana. Hallinto- ja talouspäällikön virat yhdistettiin uudeksi hallintopäällikön viraksi vuoden 2013 lopulla ja uusi hallintopäällikkö aloitti työnsä Tehtäväjärjestelyjä vuodelle 2014 koitui myös kehittämisjohtajan ja maankäyttöpäällikön opintovapaiden vuoksi, jotka kuormittivat ao. yksiköitä tavanomaista enemmän, sillä kummankin tehtävän hoito järjestettiin sisäisin järjestelyin ilman lisärekrytointeja. Tutkimuspäällikkö jäi eläkkeelle syksyllä 2014 eikä tehtävää julistettu uudelleen haettavaksi. Organisaatiouudistuksen yhteydessä ennakointi- ja tietopalveluasioita keskitettiin asiasta prosessivastuussa olevalle maakuntasuunnittelijalle, jonka tehtävä vakinaistettiin 12

15 osana organisaatiouudistusta vuoden 2014 lopussa. Kesän ja syksyn 2014 aikana rekrytoitiin Etelä-Karjalan viestintä- ja markkinointihankkeelle määräaikainen viestintäsuunnittelija hanketyöntekijäksi sekä uusi toimistosihteeri. Venäjä-asiantuntijan haku ja soveltuvuustestaukset toteutettiin loppuvuodesta 2014 ja prosessi oli vielä vuoden vaihteessa kesken. Osin myös organisaatiouudistukseen liittyen aluesuunnittelujohtajan virka julistettiin haettavaksi loppuvuodesta 2014 ja rekrytointiprosessi jatkuu tammikuulle 2015 saakka. Liiton viraston yksikkörakennetta on uudistettu siten, että entiset tulosalue -nimikkeet poistuvat vuoden 2014 jälkeen ja niiden tilalle on otettu yksikkö -nimitys. Yksiköitä ovat vuoden 2015 alusta alkaen maakuntahallituksen päätöksen mukaisesti: i) aluekehitysyksikkö, ii) aluesuunnitteluyksikkö, iii) hallinto- ja kehittämisyksikkö, iv) rajaohjelmien yksikkö sekä v) johdon ja viestinnän yksikkö. Kuva 4. Etelä-Karjalan liiton organisaatiokaavio alkaen. 13

16 1.4.1 Aluekehityksen tulosalue Etelä-Karjalan liiton aluekehityksen tulosalueella hoidetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmaa, kansallisesti rahoitettavia hankkeita sekä laaditaan ja toteutetaan maakuntaohjelmaa ja sen toimeenpanosuunnitelmaa. Vuoden 2014 toimintaan muutoksia toivat aluekehityslainsäädännön uudistuminen ja uuden EU-rakennerahastokauden aloitus. Uusi, vuosille laadittu maakuntaohjelma valmistui ja hyväksyttiin maakuntavaltuustossa kesäkuussa Aluekehitysyksikön tehtäviin vuoden aikana ovat vaikuttaneet myös kuntarakenne- ja sote-uudistustyö, joiden etenemistä on aktiivisesti seurattu, annettu lausuntoja ja vastattu ministeriöiden toimeksiantoihin. Kuntayhteistyötä tehdään seutukunnittain sekä entisen Länsi-Saimaan että Imatran seudun toimikuntien puitteissa kuin myös maakunnallisesti Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudun yhteistyöelimien kautta. Koulutukseen ja yleiseen ennakointiin liittyvät tehtävät, maaseudun kehittäminen, kulttuuritehtävät sekä maakunnan viestintä- ja markkinointitehtävät ovat olleet vuonna 2014 myös osa aluekehitysyksikön tehtäväkenttää. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toimeenpanosta ja hallinnoinnista aiheutuvia kustannuksia maksetaan osittain ohjelman kautta tulevalla teknisen tuen rahoituksella vielä lokakuun loppuun 2015 saakka. Esimerkiksi kokousjärjestelyä, hankevalmistelun ja -valvonnan matkakuluja ja toimistokuluja katetaan Etelä-Karjalan liiton talousarvion ulkopuolisella rahoituksella. Myös noin kahden henkilötyövuoden palkkausmenot saadaan katettua teknisen tuen rahoituksella. Teknisen tuen rahoitus oli päättyvällä, seitsemän vuotta kestäneellä ohjelmakaudella noin euroa. Vuonna 2014 teknisen tuen avulla maksettiin hankekoordinaattorin, osaaikaisen tarkastajan (touko-joulukuu), osaaikaisen viestintäsuunnittelijan (kesä-joulukuu) ja osa-aikaisen suunnitteluavustajan (maalis-heinäkuu) palkkoja. Ohjelmakaudella teknisen tuen määrä putoaa n euroon vuodessa. Rahoitus on tarkoitettu vain maakunnan yhteistyöryhmän kokouskulujen kattamiseen. Käytännössä mitään rakennerahasto-ohjelmahallinnoinnin henkilöstökustannuksia ei voida enää rahoittaa EU:n ja valtion tuella. Aluekehityksen tulosalueen tavoitteet ja mittarit Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet olivat: Mittarit: Uuden rakennerahasto-ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmien ja ohjeistuksen laatiminen, muutoksista tiedottaminen Maakuntaohjelman valmistelu osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisessa aikataulussa Maakuntaohjelman jalkauttaminen sidosryhmille Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laatiminen määräajassa Viestintäsuunnitelman laadinta ja toimeenpano Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteistoiminnan edistäminen valituilla painopistealueilla Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaukset valmiina maaliskuun loppuun mennessä, kaikki liiton hankehallinnointia hoitavat henkilöt koulutettu sekä muutoksiin että tietojärjestelmiin Maakuntaohjelman jalkauttamista koskevien tilaisuuksien määrä 14