Etelä-Karjalan liiton. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan liiton. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan liiton Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

2 Sisällysluettelo 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Maakuntajohtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liittojen yhteistoimintaryhmä Etelä-Karjalan nykytila ja kehitysnäkymät Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa sekä näkymät lähivuosille Aluekehityksen tulosalue Maankäytön tulosalue Hallinnon ja maksatuksen tulosalue Viestintä Talous Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 30 3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Etelä-Karjalan liiton tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitus Etelä-Karjalan liiton rahoituslaskelma ETELÄ-KARJALAN LIITON TASE JA SEN TUNNUSLUVUT KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA MENOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Tilikauden tuloksen käsittely TOIMINNAN TAVOITTEIDEN JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen TOIMINNOT, JOTKA ON RAHOITETTU MUULLA KUIN LIITON RAHOITUKSELLA LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista Selvitys kirjanpidon säilytyksestä... 49

3 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Maakuntajohtajan katsaus Taloustaantuma ja kotimaisen ostovoiman lasku jatkuivat edelleen 2014, mikä näkyi pahanevana työttömyytenä myös Etelä-Karjalassa. Maakunnalle tärkeän metsäteollisuuden näkymät ovat sen sijaan paranemassa. Uusiutuvan biodieselin tuotanto käynnistyi Lappeenrannassa ja lisäinvestointeja tehdään myös Imatralla. Paperin kysynnän väheneminen aiheutti kuitenkin yhden paperikoneen sulkemisen Lappeenrannassa. Etelä-Karjalassa taantumaa syvensi Venäjän talouden heikkeneminen ja öljyn hinnan laskusta sekä talouspakotteista seurannut ruplan voimakas devalvoituminen. Itänaapurista maakuntaan tullut ostovoima oli silti edelleen merkittävä, noin 240 m (vähennystä edellisvuoteen 1/3). Ostovoiman supistumisesta johtuen kaupan liikevaihto laski maakunnassa tuntuvasti (K-ryhmä -10,4 %, S-ryhmä -0,8 %). Etelä-Karjalan rajanylityspaikkojen (Nuijamaa, Imatra, Vainikkala, Parikkala) kautta kulki rajanylittäjää, mikäli oli 51,3 % kaikista itärajan maantie- ja rautatieliikenteen rajanylityksistä. Luku kuvastaa kuinka tärkeä itärajan portti Etelä-Karjala Suomelle on. Vahva vientiteollisuus, korkeakoulukampus sekä vetovoimainen sijainti Saimaan etelärannalla lähellä Pietaria hyvien liikenneyhteyksien äärellä, ovat maakuntamme pysyviä vahvuuksia, joiden varaan parempi tulevaisuus voidaan rakentaa. Tuorein virallinen kansantilasto vuosilta osoittaa, että Etelä- Karjala on viidenneksi vaurain maakunta (bkt/asukas). Pirkanmaa ja Häme ohittivat kuitenkin Etelä-Karjalan vuoteen 2011 verrattuna. Maakunnan väestökehitys oli v ennakkotietojen mukaan edelleen aleneva, sillä vaikka muuttovoittoa kertyikin 78 henkeä, kuolleisuus (1 626) oli kuitenkin syntyvyyttä (1 105) niin paljon suurempi, että Etelä-Karjalan kokonaisväestömäärä oli asukasta, jossa on vähennystä edellisvuoteen 103 henkeä. Väestön keski-ikä maakunnassa oli v tietojen mukaan n. 45 vuotta (koko maa n. 42 vuotta). Kuntarakennelaki velvoitti myös Etelä-Karjalan kunnat tekemään liitosselvitykset. Tarjolla oli joko yhden tai kahden kunnan malli, joihin valtuustoissa otettiin syksyn lopulla kantaa. Lukuisten kokousten ja työryhmien tuloksena syntyi tilasto- ja muuta sinänsä hyödyllistä tietoa mutta ei yhtään varsinaista liitosneuvottelua. Poliittista valmiutta liitokseen ilmeni kaupunkien lisäksi vain Rautjärvellä. Kuntaliitosten sijasta suurempi mielenkiinto maakunnassa kohdistui sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen. Kevättalvella kahdeksan puoluejohtajaa ilmoittivat sopineensa uudistuksen päälinjoista. Linjauksen mukaan maa jaettaisiin viiteen suureen sote-alueeseen, joille annettaisiin palvelujen järjestämisvastuu eli rahat ja valta päättää palvelurakenteesta. Suunnitelmassa Etelä-Karjala muodostaa oman tuotantoalueensa ja kuuluisi suureen Etelä- Suomen sote-alueen kuntayhtymään. Lakiesityksen mukainen rahoitusmalli nostaisi STM:n laskelman mukaan maakunnan kunnille lankeavaa sote-menojen laskua noin 67 m vuoden 2017 tasossa. Kuntien ja maakuntaliittojen lausunnoissa esitettyä mallia arvosteltiin voimak- 1

4 kaasti sekä epäoikeudenmukaiseksi koetun rahoitusmallin että vähäisen vaikutusvallan takia. Esityksen epäiltiin olevan myös ristiriidassa perustuslain kunnille takaamaan itsehallinnon kanssa. Imatran syksyllä ilmoittama valmius osallistua jatkossa täysipainoisesti Eksoten toimintaan oli tervetullut linjaus. Se mahdollistaa laadukkaiden sote- palvelujen tuotannon (erikoissairaanhoito mukaan lukien) entistäkin kustannustehokkaammin koko maakunnassa. Aalto-yliopiston selvityksessä Etelä-Karjalan todettiin jo nyt olevan maan kärkeä sote-palvelujen järjestämisessä. Edunvalvonnan saralla tärkein tulos oli kesäkuun lisäbudjetin yhteydessä eduskunnan tekemä päätös myöntää 76 m tilausvaltuus Luumäki-Lappeenranta-välille Vt 6:lle. Päätös varmistaa kauan kaivatun kuutostien perusparannuksen valmistumisen Hankkeesta tehty liikenneselonteon edellyttämä uudelleenarvio osoitti sidosryhmien kuulemisen jälkeen, että tiesuunnitelman mukainen perusratkaisu (2+2) on oikea ja se pidettiin voimassa. Hanke toteutetaan uudella allianssimallilla, joka toivottavasti nopeuttaa valmistumista ja tuottaa kustannushyötyjä. Maakunnan teollisuudelle ja koko Karjalanradan henkilöliikenteelle tärkeän Luumäki-Imatrakaksoisraiteen osalta käynnistyi myös uudelleenarvio. Maakuntaliitto korosti yhdessä alueen elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa liikenneselonteossa hallituksen ja eduskunnan tekemän sitoumuksen pitämistä voimassa. Kaksoisraide on yksi kolmesta isosta raideliikenteen kehittämishankkeesta, joiden ohi ei voi nostaa muita tai kokonaan uusia hankkeita. Iso merkitys maakunnalle oli myös rajaohjelmia koskevan edunvalvonnan onnistumisella, kun heinäkuussa EU:n komissiossa eteni esitys EU:n ja Venäjän välisten rajayhteistyöohjelmien (ENPI,ENI) sisällyttämisestä sanktioiden piiriin. Pitkälle edennyt päätös onnistuttiin kuitenkin torjumaan yhdessä maan hallituksen johdon ja ulkoasianministeriön kanssa. Uhan alla oli paitsi käynnissä olevan ohjelman keskeyttäminen myös uuden ohjelman valmistelu. Kaakkois-Suomi-Venäjä yhteistyöohjelmaan voidaan saada jopa 110 m, mikä on merkittävä työkalu kolmen maakunnan aluekehitykseen. Positiivista vuoden aikana oli myös Lappeenrannan lentokenttää koskevan aiesopimuksen allekirjoittaminen liikenne-ja viestintäministeriön kanssa. Vuoden aikana käytiin tiiviitä neuvotteluja Finavian, Lappeenrannan kaupungin ja maakuntaliiton kesken kentän alueellistamisesta vuoden 2016 alusta hyödyntäen mm. Ruotsista saatuja kokemuksia. Syksyn valtuustossa kentän hankintaa varten perustettavaa säätiön peruspääomaa varten varattiin määräraha vuoden 2015 taloussuunnitelmaan. Myös Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisessä otettiin askel eteenpäin, kun hallituksen Venäjä-ministeriryhmä päätti marraskuussa, että osana itäliikkuvuuden tarpeiden kartoitusta laaditaan ylityspaikan avaamista koskeva liikenne-ennuste. Maakuntaliiton omassa työssä vuosi oli työntäyteinen. Uusi kauppaa koskeva vaihemaakuntakaava hyväksyttiin ylimääräisessä valtuuston kokouksessa helmikuussa ja lähetettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Kaavasta tehtyihin muistutuksiin annettiin vastineet 2

5 elokuussa. Vaihekaavan laatiminen oli välttämätöntä, sillä varsinaisen tuoreen maakuntakaavan suuryksikkömerkintää edellyttävät kauppapaikat varattiin heti, eikä uusille toimijoille ollut tarjottavana enää sopivia investointikohteita. Vaihekaavan saadessa toivottavasti lainvoiman tänä vuonna investointimahdollisuudet on turvattu aina 2030-luvulle saakka. Varsinainen valtuusto hyväksyi kesäkuussa uuden maakuntaohjelman. Kaakkois-Suomen ja Etelä-Karjalan liikennejärjestelmästrategiat saatiin myös valmiiksi. Rakennerahasto-ohjelmien toteuttamisessa päästiin liikkeelle syksyllä mutta maaseutuohjelman aloitus siirtyi 2015 puolelle. Yhdessä Kymenlaakson liiton ja Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen kanssa onnistuimme vaikuttamaan siihen, että saamme ohjelmakaudella noin miljoona euroa pohjaesitystä enemmän voimavaroja maaseudun kehittämiseen Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Virastolla uudistettiin organisaatiorakenne ja otettiin käyttöön uusi palkkausjärjestelmä sekä uudistettiin henkilöstö-ja taloushallintojärjestelmät yhdessä Saita Oy:n kanssa. Myös liiton toiminta-ajatusta ja strategiaa täsmennettiin sekä aloitettiin maakunnan uuden viestintäilmeen ja markkinoinnin suunnittelu. Kaikkiaan vuosi 2014 oli monella tapaa toimintaympäristön isojen muutosten takia poikkeuksellinen, mutta hyvin työntäyteinen ja myös tuloksellinen. Myös tilinpäätös 2014 on positiivinen. 1.2 Kuntayhtymän hallinto Etelä-Karjalan liiton uusi perussopimus on astunut voimaan Perussopimuksen mukaisesti edustajainkokouksesta luovuttiin ja jäsenkuntien valtuustot ovat valinneet suoraan edustajansa maakuntavaltuustoon. Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuuston järjestäytymiskokous pidettiin Puheenjohtajaksi vuodeksi 2014 valittiin Ari Torniainen Lappeenrannasta, 1. varapuheenjohtajaksi Tapio Virkki Lappeenrannasta ja 2. varapuheenjohtajaksi Kari Metsäkallio Luumäeltä. Maakuntahallituksen toimikausi on kaksivuotinen käsittäen vuodet ja vaalilautakunnan, tarkastuslautakunnan sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoiminta-alueen yhteistoimintaelimen toimikautena ovat vuodet Maakuntavaltuusto Maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan vuoden 2013 tilinpäätöksen ja Etelä- Karjalan 1.vaihemaakuntakaavan nähtäväksi asettamisen. Kesäkuun kokouksessa maakuntavaltuusto hyväksyi uudistetun hallintosäännön ja maakuntaohjelman Toimintavuoden kolmannessa kokouksessaan maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Karjalan liiton talous- ja toimintasuunnitelman vuosille sekä talousarvion vuodelle Samalla hyväksyttiin jäsenkuntien maksuosuuksien ennakot, niiden määräajat ja viivästyskorko vuodelle

6 1.2.2 Maakuntahallitus Maakuntahallitus aloitti työskentelyn ja sen toimikausi käsittää vuodet Maakuntahallitus piti vuoden 2014 aikana 12 kokousta, joista pöytäkirjoihin merkittiin yhteensä 194 pykälää. Maakuntahallitus teki kokouksissaan yhteensä 19 myönteistä rahoituspäätöstä. Yhteistyötä Itä-Suomen liittojen kanssa jatkettiin mm. osallistumalla Itä-ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen huippukokoukseen Kajaanissa. Maakuntavaltuuston ja -hallituksen poliittiset voimasuhteet Puolue Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus KESK 8 3 KOK 7 2 SDP 8 3 SIT 2 KD 1 - PS 4 1 VIHR 1 - Yhteensä Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n mukaan arvioida, ovatko valtuuston asettamat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuneet. Arviointitehtävästään tarkastuslautakunta laatii vuosittain maakuntavaltuustolle osoitetun arviointikertomuksen. Valtuusto valitsi valtuustokaudelle uuden tarkastuslautakunnan, joka aloitti toimintansa syksyllä Lautakunta on laatinut koko toimikaudelle arviointisuunnitelman jakaen painopisteitä hallinnon ja talouden tarkastuksessa neljälle vuodelle. Toimikauden aikana vuosittaiset suunnitelmat toteuttamalla tarkastuslautakunta saavuttaa hyvän kokonaisnäkemyksen Etelä-Karjalan liiton toiminnasta ja taloudesta. Etelä-Karjalan liiton maakuntahallituksen ja valtuuston päätöksentekoaineisto on esityslistavaiheessa nähtävillä liitteineen Etelä-Karjalan liiton kokoushallintapalvelimella liiton Internet-sivustolla, jossa se on myöhemmin tarkastettuna pöytäkirjana liitteineen. Tarkastuslautakunta jatkaa vuoden 2014 arviointityötään alkuvuodelle 2015 aina arviointikertomuksen laadintaan saakka. Etelä-Karjalan liiton tarkastuslautakunnan jäsenet ovat kouluttautuneet FCG:n järjestämissä tarkastuslautakunnille suunnatuissa koulutuksissa. Tarkastuslautakunta osallistui myös Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen huippukokoukseen, joka pidettiin Kajaanissa elokuun lopussa. Kertomusvuosi oli tarkastuslautakunnan toinen toimintavuosi. Arviointityössä on perehdytty maakuntaliiton hanketoimintaan, kuultu työnsä aloittanutta maakuntajohtajaa, hallintopäällikköä, vs. aluekehitysjohtajaa sekä ENPI-ohjelman johtajaa sekä käyty tutustumassa Parikkalan rajanylityspaikkaan. 4

7 1.2.4 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liittojen yhteistoimintaryhmä Yhteistoimintaryhmä piti vuonna 2014 kolme kokousta. Puheenjohtajana toimi vuonna 2014 Kai Holmberg ja varapuheenjohtajana Jukka Kärnä. Yhteistyön aiheina painottuivat Kaakkois- Suomen edunvalvontakysymyksinä rakenteellisten ongelmien huomiointi aluepolitiikassa, ENI-ohjelman sisältö, rajaliikenne sekä liikennepolitiikka. Myös maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja uuden maakuntaohjelman painotuksia käsiteltiin kokouksissa, samoin kuin Kaakkois-Suomen liikennestrategiaa. 5

8 Maakuntavaltuusto Puheenjohtaja Kansanedustaja Ari Torniainen, KESK, Lappeenranta 1. varapuheenjohtaja Kirvesmies Tapio Virkki, SDP, Lappeenranta 2. varapuheenjohtaja DI Kari Metsäkallio, KOK, Luumäki Varsinainen jäsen Imatra Kansanedustaja Jukka Kärnä, SDP Lastaaja Niina Malm, SDP Kunnallisneuvos Heikki Tanninen, SDP Mainonnanhoitaja Liisa Lajunen, PS Yrittäjä Veikko Sinisalo, KOK Opettaja Lilla Saaristo, KOK Lappeenranta Kirvesmies Tapio Virkki, SDP Eläkeläinen Lalli Partinen, Sit Sulkumestari Armas Timonen, SDP Tutkimusjohtaja Marja-Liisa Vesterinen, SDP Pääluottamusmies Martta Hirvikallio, SDP Kansanedustaja Ari Torniainen, KESK Maa- ja metsätalousyritt. Matti Ahvonen, KESK Farmaseutti Riitta Munnukka, KESK DI, lehtori Erkki Räsänen, KOK Erikoissairaanhoitaja Tuula Lindh, KOK Palvelupäällikkö Joonas Grönlund, KOK Yrittäjä Markku Papinniemi, PS Tulliylitarkastaja Ari Hooman, PS Lääkäri Juha Rantalainen, KD DI Hanna Holopainen, Vihr Lemi Emäntä Eija Sinkko, KESK Luumäki Maatalousyrittäjä Asmo Karhu, KESK DI Kari Metsäkallio, KOK Parikkala Metsätalousinsinööri, laadunvalvoja Miia Vilska, KESK Yrittäjä Sakari Hämäläinen, KOK Rautjärvi Suuhygienisti Liisa Terävä, SDP Henkilökohtainen varajäsen Kunnossapitoasentaja Timo Kosunen, SDP Mittausesimies Tiina Wilén-Jäppinen, SDP Järjestelymestari Arto Tikka, SDP Erityisluokanopettaja Airi Aalto, PS Basisti Jussi Honka, KOK Myyntipäällikkö Anna Helminen, KOK Radiotoimittaja Olli Saarela, SDP Liikunnanohjaaja, hieroja Markku Timonen, Sit Kouluttaja Juha Nikku, SDP Kansanedustaja Anneli Kiljunen, SDP Työsuojeluvalt. Ulla-Riitta Hyöppinen-Sipari, SDP Luokanopettaja Hannu Laivamaa, KESK Maanviljelijä-yrittäjä Antti Arminen, KESK Hyvinvoinnin ja terveyden edist. koordinaattori Tuula Partanen, KESK Opetusneuvos Pentti Belinskij, KOK Terveydenhoitaja, yrittäjä Helena Puolakka, KOK Vakuutusmyyjä-edustaja Emil Segerman, KOK Eläkeläinen Jari Nalli, PS Betonityöntekijä Pekka Peräkylä, PS Varatuomari Matti Mölsä, KD Tutkija Virpi Junttila, Vihr Maatalousyrittäjä Anu Karhu, KESK Maanviljelijä Jari Sairanen KESK Yrittäjä Jari Saaresti, KOK Maatalousyrittäjä Sari Tiainen, KESK Toimitusjohtaja Kari Niiranen, KOK Perhepäivähoitaja Krista Kääriä, SDP 6

9 Ruokolahti Oikeustieteen yo Topi Heinänen, KESK Linja-autonkuljettaja Harri Ahonen, PS Savitaipale Sihteeri Kirsi Rasila, KESK Taipalsaari Laitoshuoltaja Sirpa Kairulahti, Ts-liike, Sit Toimitusjohtaja Matti Jaatinen, KESK Turvallisuusvalvoja Jarmo Sikiö, PS Lähihoitaja Tuula Jäkälä, KESK Tietojenkäsittelytradenomi Mari Hulkkonen, Sit Maakuntahallitus Puheenjohtaja Varajäsen Kansanedustaja Jukka Kopra, KOK, Lappeenranta Myyjä Tommi Vasama, KOK, Lappeenranta 1. varapuheenjohtaja Kansanedustaja Jukka Kärnä, SDP, Imatra Varajäsen Työsuojeluvaltuutettu Kari Paldanius, SDP, Imatra 2. varapuheenjohtaja Maa- ja metsätalousyrittäjä Ari Berg, KESK, Parikkala Varajäsen Yrittäjä Timo Tervonen, KESK, Rautjärvi Varsinainen jäsen Mittausesimies Tiina Wilén-Jäppinen, SDP, Imatra Kansanedustaja Anneli Kiljunen, SDP, Lappeenranta Kansanedustaja Anu Urpalainen, KOK, Imatra Maanviljelijä Antti Rämä, KESK, Luumäki Kv-hoitaja, koulusihteeri Katri Pulli KESK, Lappeenranta Toimistopäällikkö Marja-Leena Leppänen PS, Lappeenranta Henkilökohtainen varajäsen Kansanedustaja Suna Kymäläinen, SDP, Ruokolahti Tutkimusjohtaja Marja-Liisa Vesterinen, SDP, Lappeenranta Tiedottaja Päivi Sandberg KOK, Imatra Projektipäällikkö Anna-Liisa Pekkanen, KESK, Taipalsaari Lastenhoitaja Leena Kaijasinkko KESK Lappeenranta Liikkeenharjoittaja Juhani Kylliäinen PS, Savitaipale 7

10 Tarkastuslautakunta Varsinainen jäsen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja pääluottamusmies Martta Hirvikallio, SDP, Lpr Varapuheenjohtaja Yrittäjä Sakari Hämäläinen, KOK, Parikkala Kunnallisneuvos Heikki Tanninen, SDP, Imatra Maa- ja metsätalousyrittäjä Matti Ahvonen KESK, Lpr Henkilökohtainen varajäsen työsuojeluvaltuutettu Ulla-Riitta Hyöppinen-Sipari, SDP, Lpr Toimitusjohtaja Kari Niiranen, KOK, Parikkala Järjestelymestari Arto Tikka, SDP, Imatra Farmaseutti Riitta Munnukka, KESK, Lpr Erityisluokanopettaja Airi Aalto PS, Imatra Taina Itkonen PS, Imatra (jäsenvaihdos 6/2014: aiemmin Marjut-Kuvaja Kukkonen PS, Imatra) Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liittojen yhteistoimintaryhmä Etelä-Karjalan liiton edustajat Varsinainen jäsen Jukka Kärnä Ari Berg Anu Urpalainen Marja-Leena Leppänen Henkilökohtainen varajäsen Anneli Kiljunen Katri Pulli Kari Metsäkallio Juhani Kylliäinen Kymenlaakson liiton edustajat Varsinainen jäsen Kai Holmberg, puheenjohtaja Harri Helminen Mirja Lonka Maritta Tinkanen Henkilökohtainen varajäsen Leila Lehtola Sirpa Paatero Antti Pakkanen Jari Lindström Johtavat viranhaltijat: Matti Viialainen maakuntajohtaja Arto Hämäläinen suunnittelujohtaja Päivi Ilves ohjelmajohtaja Susanna Kaskinen kehittämisjohtaja opintovapaa , ja Satu Sikanen vs. kehittämisjohtaja , Juuso Hieta hallintopäällikkö alkaen 8

11 1.3 Etelä-Karjalan nykytila ja kehitysnäkymät Kesällä 2014 valmistuneessa Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa on kuvattu Etelä-Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä (kuva). Kuva 1. Etelä-Karjalan kehitykseen vaikuttavat lukuisat muutostekijät, jotka tulevat osittain maakunnan sisältä, mutta joihin enenevässä määrin vaikuttaa maakunnan ulkopuolelta tulevat tekijät (karttakuva Eksote). Etelä-Karjalan maakunnan väkiluku on ollut jo pitkään laskusuunnassa. Väkiluvun väheneminen hidastui vuosina , mutta kääntyi taas voimakkaampaan laskuun vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan koko maakunnan väkiluku oli vuoden 2014 lopussa Väkiluku väheni 443 henkilöä. Etelä-Karjalan kunnista vain Lappeenrannan asukasmäärä kasvoi viime vuonna. Syntyvyys on kuolleisuutta pienempi koko maakunnassa ja vanhushuoltosuhde kasvaa koko maata nopeammin. Lappeenrannassa väkiluku kasvaa maahanmuuton ansiosta. Aluerakenteen muuttuminen entistä kaksijakoisemmaksi on näkyvissä niin koko Suomessa kuin Etelä-Karjalassa: väestö keskittyy yliopistokaupunkeihin ja maaseudun haja-asutusalueet tyhjenevät. Etelä- Karjalassa etäisyydet ovat verrattain lyhyet, mikä edesauttaa koko maakunnan elinvoimaisuuden säilymistä keskittymis- ja kaupungistumiskehityksestä huolimatta. Viime vuosina uusia työpaikkoja on syntynyt palvelualoille ja kauppaan, mikä on korvannut suurteollisuuden laskevan työpaikkakehityksen. Teollisuuden rakennemuutokseen on pystytty vastaamaan paremmin kuin esimerkiksi Kymenlaaksossa. Maakunnan bruttokansantuote per asukas on viimeisimpien, vuodelta 2012 olevien tietojen mukaan Suomen maakunnista 5. korkein ( /as). 9

12 Etelä-Karjalassa on noin yritystä ja yrittäjien osuus työllisistä on hiukan korkeampi kuin koko maassa. Vuonna 2014 lopettaneiden yritysten määrä on ollut lievässä kasvussa ja aloittaneiden yritysten määrä on vähentynyt. Ukrainan kriisi, EU:n ja Venäjän väliset talouspakotteet, öljyn hinnan lasku ja ruplan arvon romahtaminen alkoivat näkyä suoraan venäläisten kulutuskysynnän laskuna Etelä-Karjalassa loppuvuodesta Tilanteen odotetaan jatkuvan samankaltaisena ainakin seuraavan vuoden heikentäen kaupan ja matkailupalveluiden näkymiä. Kuva 2. Yritysten liikevaihdon kehitys on vaihdellut Etelä-Karjalassa voimakkaasti yleisen taloustilanteen mukaan. Kahden hitaan kasvun vuoden jälkeen kehitys kääntyi miinusmerkkiseksi vuoden 2014 lopulla. Metsäteollisuuden suhteellinen osuus maakunnan arvonlisäyksestä on korkein koko maassa ja sen vaihtelut heijastuvat voimakkaasti alueen talouteen. Päätös UPM:n Kaukaan tehtaan aikakauslehtipaperia valmistavan paperikoneen sulkemisesta vie vuonna 2015 mukanaan 114 työpaikkaa. Välittömien työpaikkamenetysten ohella metsäteollisuutta palveleville aloille ja alihankintaan on myös odotettavissa työpaikkamenetyksiä. Myönteistä on selluteollisuuden hyvä markkinatilanne ja pehmo- ja pakkauspaperien sekä muiden biopohjaisten materiaalien kasvava kulutuskysyntä. Mäntyöljystä valmistettavan biodieselin tuotanto alkoi uudessa Kaukaan biojalostamossa talvella Stora Enso puolestaan investoi Imatran tehtaalle pakkauskartonkikapasiteetin parantamiseksi 27 miljoonaa euroa vuoden 2015 aikana. Storan Enson kartonkia Imatralla hyödyntävän pakkausvalmistaja Tetra Pakin kapasiteetti on täyskäytössä ja yhtiö investoi Imatran tuotantolaitokseen pari miljoonaa euroa vuonna Talouden suhdanteille herkkä metalliteollisuus on myös tärkeä osa Etelä-Karjalan arvonlisäystä. Viime vuosina metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus sekä koneiden 10

13 Kuva 3. Etelä-Karjalan kuntien vuosikate oli vuonna /asukas, kun koko maan keskiarvo oli 380 /asukas. ja laitteiden valmistus ovat olleet kasvuuralla. Mineraaliteollisuuteen kuuluvan Parocin Lappeenrannan tehtaan alasajo vuoden 2016 loppuun mennessä vähentää teollisuustyöpaikkoja kaikkiaan 250, joista noin sata on jo toteutunut. Etelä-Karjalan kuntien talous on saatu sopeutettua moniin julkisen talouden haasteisiin. Tosin veronkorotuksilta ei ole voitu välttyä. Etelä-Karjalan kuntien vuosikatteet nousivat vuonna 2013 koko maan keskiarvon yläpuolelle. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin talouden sopeuttamistoimia on tehty ensisijaisesti palvelurakennetta uudistamalla ja Eksote on pystynyt osoittamaan kustannustehokkuutensa. Sen uhkaa vesittää kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, mikäli alustavat esitykset sote-uudistuksen rahoituksesta käyvät toteen. Sosiaali- ja terveysministeriön esittämässä mallissa palvelujen rahoittamisen kapitaatiomalli kohdistuisi soten järjestäjäalueisiin, joita tulee lakiesityksen mukaan viisi. Kustannukset uhkaavat nousta Etelä-Karjalassa jopa kymmenillä miljoonilla euroilla. Sosiaali- ja terveysmenojen lisäksi lähivuosina kuntien taloutta rasittavat valtionosuusuudistuksen kautta tulevat valtionrahoituksen leikkaukset, monessa kunnassa isot kouluinvestoinnit sekä uudet jätevesi- ja vedenottoratkaisut. Etelä-Karjala on vahva koulutusmaakunta, jossa on suhteellisen pienestä väestömäärästä huolimatta yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä monipuolista toisen asteen koulutusta. Ikäluokkien pienenemisen ja julkisen talouden rahoituspohjan heikkenemisen vuoksi koulutus- ja tutkimussektoriin kohdistuu kasvavia muutos- ja kehittämistarpeita. Oppilaspaikkojen määrät ovat ikäluokkien pienentymisen seurauksena vähentyneet ja edelleen vähentymässä. Ilahduttavaa on Lappeenrannan teknillisen yliopistoon hakijoiden määrän kasvu ennätystasolle vuosina LUT on kyennyt viime vuosina kirkastamaan strategiaa sekä vahvistamaan painopistealojaan. Yliopisto rankattiin syksyllä 2014 maailman 300 parhaimman yliopiston joukkoon Times Higher Education World University (THE) - rankingissa. Suomen yliopistoista LUT on toiseksi paras teknillinen yliopisto ja kaikista maan yliopistoista kolmanneksi paras. Skinnarilan osaamiskeskittymään, LUT:n lisäksi Saimaan ammattikorkeakouluun ja alueen yrityksiin ja niiden väliseen yhteistyöhön, kohdistuu paljon odotuksia innovaatioiden, uusien yritysten ja työpaikkojen syntymiseksi. Olennainen maakunnan elinvoimaan vaikuttava tekijä on toimiva infrastruktuuri. Vuoden 2015 aikana käynnistyvä Valtatie 6:n perusparannus välillä Taavetti Lappeenranta poistaa pahimman tieliikenteen pullonkaulan Etelä-Karjalassa. Rajanylityspaikkojen kapasiteetti on saatu tuplattua ENPI-osarahoitteisilla kehittämishankkeilla. Maakunnan elinkeinoelämän ja etenkin teollisuuden kuljetusten kannalta tärkein edistettävä hanke on kaksoisraiteen rakentaminen välillä Luumäki - Imatra. Siihen olennaisesti liit- 11

14 tyy Imatra - Imatrankoski -kolmioraiteen rakentaminen Imatra-Svetogorsk-rajanylityspaikalle ja raideyhteyden kansainvälistäminen tavara- ja henkilöliikenteelle. Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen avaisi uusia elinkeinopoliittisia mahdollisuuksia maakunnan pohjoispäähän. Lappeenrannan lentoaseman omistusta ja liiketoimintoja valmistellaan siirrettäväksi Finavialta maakunnalliselle toimijalle. Kansainväliset lentoyhteydet ovat tärkeitä Saimaan matkailualueen kehittämisessä ja matkailijavirtojen aikaansaamiseksi Euroopasta Etelä-Karjalaan. Maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytyksiä heikentävät haja-asutusalueiden puutteelliset tietoliikenneyhteydet sekä alemman tieverkon rapautuminen. Muutamia paikallisia valokuituhankkeita on saatu toteutettua maaseutuohjelman osarahoituksella ja uusia hankkeita on tarkoitus jatkaa uudella ohjelmakaudella. 1.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa sekä näkymät lähivuosille Vuoden 2014 aikana kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa olennaisimmat muutokset liittyivät Etelä-Karjalan liiton organisaatiouudistukseen, taloushallinto ja it-palveluiden ulkoistamiseen Saimaan talous- ja tieto Oy:lle sekä henkilöstön virka- ja työsuhteisiin. Maakuntahallitus teki periaatepäätöksen Etelä-Karjalan liiton organisaation uudistamisesta maaliskuun 2014 kokouksessa, joka käynnisti koko vuoden 2014 kestäneen prosessin. Uudistuksessa tarkasteltiin henkilöstön toimenkuvia, tehtävänimekkeitä, liiton viraston yksikkörakenteita, otettiin käyttöön henkilökohtaisen suoriutumisen arviointijärjestelmä sekä benchmarkattiin tehtävien palkkaukseen liittyvät tva-tasot verrokkimaakuntien liittojen kanssa. Maakuntahallitus vahvisti uuden yksikkörakenteen syyskuun 2014 kokouksessa ja sen pohjalta maakuntajohtaja teki loppuvuoden 2014 aikana hallituksen syyskuiseen päätökseen liittyvät henkilöstöhallinnolliset päätökset. Uudistuksen käytännön toimenpiteet jatkuvat vuoden 2015 puolelle. Maakuntahallitus päätti syyskuun 2014 kokouksessa Etelä-Karjalan liiton talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden ulkoistamisesta Saimaan talous ja tieto Oy:lle, jonka osakas liitto on ollut syksystä 2014, ja lisäksi myös Etelä-Karjalan liiton it-palvelut tuotetaan päätöksen mukaisesti Saimaan talous ja tieto Oy:n toimesta. Vuonna 2014 liiton tietoverkkopalvelut tuotettiin Tietomaakunta Etelä-Karjalan toimesta, joka sulautetaan vuoden 2015 alusta osaksi Saimaan talous ja tieto Oy:tä. Etelä-Karjalan liiton henkilöstössä tapahtuneita muutoksia oli poikkeuksellisen paljon vuoden 2014 aikana. Hallinto- ja talouspäällikön virat yhdistettiin uudeksi hallintopäällikön viraksi vuoden 2013 lopulla ja uusi hallintopäällikkö aloitti työnsä Tehtäväjärjestelyjä vuodelle 2014 koitui myös kehittämisjohtajan ja maankäyttöpäällikön opintovapaiden vuoksi, jotka kuormittivat ao. yksiköitä tavanomaista enemmän, sillä kummankin tehtävän hoito järjestettiin sisäisin järjestelyin ilman lisärekrytointeja. Tutkimuspäällikkö jäi eläkkeelle syksyllä 2014 eikä tehtävää julistettu uudelleen haettavaksi. Organisaatiouudistuksen yhteydessä ennakointi- ja tietopalveluasioita keskitettiin asiasta prosessivastuussa olevalle maakuntasuunnittelijalle, jonka tehtävä vakinaistettiin 12

15 osana organisaatiouudistusta vuoden 2014 lopussa. Kesän ja syksyn 2014 aikana rekrytoitiin Etelä-Karjalan viestintä- ja markkinointihankkeelle määräaikainen viestintäsuunnittelija hanketyöntekijäksi sekä uusi toimistosihteeri. Venäjä-asiantuntijan haku ja soveltuvuustestaukset toteutettiin loppuvuodesta 2014 ja prosessi oli vielä vuoden vaihteessa kesken. Osin myös organisaatiouudistukseen liittyen aluesuunnittelujohtajan virka julistettiin haettavaksi loppuvuodesta 2014 ja rekrytointiprosessi jatkuu tammikuulle 2015 saakka. Liiton viraston yksikkörakennetta on uudistettu siten, että entiset tulosalue -nimikkeet poistuvat vuoden 2014 jälkeen ja niiden tilalle on otettu yksikkö -nimitys. Yksiköitä ovat vuoden 2015 alusta alkaen maakuntahallituksen päätöksen mukaisesti: i) aluekehitysyksikkö, ii) aluesuunnitteluyksikkö, iii) hallinto- ja kehittämisyksikkö, iv) rajaohjelmien yksikkö sekä v) johdon ja viestinnän yksikkö. Kuva 4. Etelä-Karjalan liiton organisaatiokaavio alkaen. 13

16 1.4.1 Aluekehityksen tulosalue Etelä-Karjalan liiton aluekehityksen tulosalueella hoidetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmaa, kansallisesti rahoitettavia hankkeita sekä laaditaan ja toteutetaan maakuntaohjelmaa ja sen toimeenpanosuunnitelmaa. Vuoden 2014 toimintaan muutoksia toivat aluekehityslainsäädännön uudistuminen ja uuden EU-rakennerahastokauden aloitus. Uusi, vuosille laadittu maakuntaohjelma valmistui ja hyväksyttiin maakuntavaltuustossa kesäkuussa Aluekehitysyksikön tehtäviin vuoden aikana ovat vaikuttaneet myös kuntarakenne- ja sote-uudistustyö, joiden etenemistä on aktiivisesti seurattu, annettu lausuntoja ja vastattu ministeriöiden toimeksiantoihin. Kuntayhteistyötä tehdään seutukunnittain sekä entisen Länsi-Saimaan että Imatran seudun toimikuntien puitteissa kuin myös maakunnallisesti Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudun yhteistyöelimien kautta. Koulutukseen ja yleiseen ennakointiin liittyvät tehtävät, maaseudun kehittäminen, kulttuuritehtävät sekä maakunnan viestintä- ja markkinointitehtävät ovat olleet vuonna 2014 myös osa aluekehitysyksikön tehtäväkenttää. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toimeenpanosta ja hallinnoinnista aiheutuvia kustannuksia maksetaan osittain ohjelman kautta tulevalla teknisen tuen rahoituksella vielä lokakuun loppuun 2015 saakka. Esimerkiksi kokousjärjestelyä, hankevalmistelun ja -valvonnan matkakuluja ja toimistokuluja katetaan Etelä-Karjalan liiton talousarvion ulkopuolisella rahoituksella. Myös noin kahden henkilötyövuoden palkkausmenot saadaan katettua teknisen tuen rahoituksella. Teknisen tuen rahoitus oli päättyvällä, seitsemän vuotta kestäneellä ohjelmakaudella noin euroa. Vuonna 2014 teknisen tuen avulla maksettiin hankekoordinaattorin, osaaikaisen tarkastajan (touko-joulukuu), osaaikaisen viestintäsuunnittelijan (kesä-joulukuu) ja osa-aikaisen suunnitteluavustajan (maalis-heinäkuu) palkkoja. Ohjelmakaudella teknisen tuen määrä putoaa n euroon vuodessa. Rahoitus on tarkoitettu vain maakunnan yhteistyöryhmän kokouskulujen kattamiseen. Käytännössä mitään rakennerahasto-ohjelmahallinnoinnin henkilöstökustannuksia ei voida enää rahoittaa EU:n ja valtion tuella. Aluekehityksen tulosalueen tavoitteet ja mittarit Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet olivat: Mittarit: Uuden rakennerahasto-ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmien ja ohjeistuksen laatiminen, muutoksista tiedottaminen Maakuntaohjelman valmistelu osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisessa aikataulussa Maakuntaohjelman jalkauttaminen sidosryhmille Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laatiminen määräajassa Viestintäsuunnitelman laadinta ja toimeenpano Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteistoiminnan edistäminen valituilla painopistealueilla Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaukset valmiina maaliskuun loppuun mennessä, kaikki liiton hankehallinnointia hoitavat henkilöt koulutettu sekä muutoksiin että tietojärjestelmiin Maakuntaohjelman jalkauttamista koskevien tilaisuuksien määrä 14

KYMENLAAKSON LIITTO Regional Council of Kymenlaakso

KYMENLAAKSON LIITTO Regional Council of Kymenlaakso 1 / 7 ETELÄ-KARJALAN JA KYMENLAAKSON YHTEISTOIMINTARYHMÄ 2 / 2014 PÖYTÄKIRJA KL/038/000205/2014 Aika: 2.6.2014 13:00-14:35 Paikka: Lappeenranta, Technopolis Skinnarila, kokoustila Suvorov 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 1. KOKOUS

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 1. KOKOUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 1. KOKOUS MUISTIO Aika: tiistai 15.3.2016 kello 10.00 12.15 Paikka: Etelä-Karjalan liiton toimisto, kokoustila Koivikko 4. krs, Kauppakatu 40 D., Lappeenranta

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2014 3.3.2014 Sivu 1 (11)

Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2014 3.3.2014 Sivu 1 (11) Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2014 Kokousaika maanantai 3.3.2014 klo 10 12 Kokouspaikka Lappeenrannan kaupungintalo, valtuustosali Läsnä Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: ( ) Jukka

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKOUKSEN AVAUS 4 2. KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS 4 3. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 4 4. NTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 4 5. LUOVIEN ALOJEN YRITYSTOIMINNAN KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN

Lisätiedot

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Alestalo Riitta jäsen, Iitin Yrittäjät ry. Poissa Saarikko Sami varapuheenjohtaja, Iitin Yrittäjät ry

Alestalo Riitta jäsen, Iitin Yrittäjät ry. Poissa Saarikko Sami varapuheenjohtaja, Iitin Yrittäjät ry Iitin kunta Pöytäkirja 2/2014 1 Iitti-tiimi 17.02.2014 Aika Maanantai 17.02.2014 klo 16:00-16:40 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Salonen Jarkko Alestalo Riitta Haara Teuvo Lumppio

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2015 (2.2.2015) Sivu 1 (11)

Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2015 (2.2.2015) Sivu 1 (11) Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2015 Kokousaika maanantai 2.2.2015 klo 10.30 11.30 Kokouspaikka Imatran kylpylä Purjekuja 2, 55420 Imatra Läsnä Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: (

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2015 1. Maakuntavaltuusto. AIKA 15.06.2015 klo 10:00-11:30. Jaakkiman kristillinen opisto, Ruokolahti.

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2015 1. Maakuntavaltuusto. AIKA 15.06.2015 klo 10:00-11:30. Jaakkiman kristillinen opisto, Ruokolahti. ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 Maakuntavaltuusto AIKA 15.06.2015 klo 10:00-11:30 PAIKKA Jaakkiman kristillinen opisto, Ruokolahti. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 4 2

Lisätiedot

Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1. Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1

Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1. Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1 240 Maaseutuelinkeinolautakunta Maaseutuelinkeinolautakunta Lautakunnan kokoonpano Varsinainen jäsen Asema Läsnä Henkiökohtainen Läsnä varajäsen Pekonen Kari puheenjohtaja 4 Repo Minna Jantunen Timo varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 2/2016 ( ) Sivu 1 (8)

Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 2/2016 ( ) Sivu 1 (8) Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 2/2016 Kokousaika 2.5.2016 klo 10.05 11.55 Kokouspaikka Lappeenrannan kaupungintalo, valtuustosali Läsnä Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: (x) Jukka Kopra,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma STRATEGINEN MAAKUNTAOHJELMA 2014+ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Mikä on Häme-ohjelma Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Maakunta valmistelee ohjelman yhtenä

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

(ESR ja EAKR) 6.5.2014

(ESR ja EAKR) 6.5.2014 Rakennerahastojen (ESR ja EAKR) hallintouudistus t ELY -keskuksessa sessa 6.5.2014 Paula Alho Rakennerahastojen hallinnointiuudistus Rakennerahastoasioiden hallinnointi keskitettiin vuoden 2014 alusta

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN LIITTO

ETELÄ-KARJALAN LIITTO ETELÄ-KARJALAN LIITTO TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANOMÄÄRÄYKSET 2016 Maakuntahallitus 11.1.2016 Liite 1 Talousarvion täytäntöönpanomääräyksillä täydennetään hallintosääntöä ja siihen liittyviä delegointipäätöksiä.

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 5.5.2014 3/2014

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 5.5.2014 3/2014 SISÄLLYSLUETTELO 22. KOKOUKSEN AVAUS 4 23. KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS 4 24. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 4 25. NTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 4 26. ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMAN VUOSIKERTOMUS 2013 4

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 38 Kokouksen järjestäytyminen 5. 39 Sokra - koordinaatiohanke esittäytyy 6

Otsikko Sivu. 38 Kokouksen järjestäytyminen 5. 39 Sokra - koordinaatiohanke esittäytyy 6 PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Maakunnan yhteistyöryhmä AIKA 16.09.2015 klo 12:30-14:20 PAIKKA Finlandia-talo, Mannerheimintie 13 e, 00100 Helsinki, kongressisiipi kokoustila 24 KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 38 Kokouksen

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUETTELO 11.02.2013. Päätösluettelo. Päätöspvmväli 12.01.2013-08.02.2013 Tulosta Hakija/Vireillepanija Tulosta päätös.

PÄÄTÖSLUETTELO 11.02.2013. Päätösluettelo. Päätöspvmväli 12.01.2013-08.02.2013 Tulosta Hakija/Vireillepanija Tulosta päätös. 1/5 Hakuehto Käyttäjä pvmväli 12.01.2013-08.02.2013 Tulosta Hakija/Vireillepanija Tulosta päätös Järjestys luettelo Arvo Mirja Hiltula Viranhaltija/päätöstyyppi, pykälänumero Viranhaltijan päätöstyypit

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Kulttuurityöryhmä 28.10.2015 AIKA 28.10.2015 klo 10.00 PAIKKA Imatra, Kulttuuritalo Virta, Kaleva-sali OSALLISTUJAT (x) Juha Iso-Aho, puheenjohtaja TKI-HUMAK Voima

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Valittu Vertausluku nro

Valittu Vertausluku nro Valitut ja varamiehet vertausluvuittain Sivu 1 Valittu Järj Ehdokas Ryhmä Äänet Vertausluku nimi 1. 225 Kiljunen, Anneli SDP 1278 7191,000 kansanedustaja, johtava sosiaalityöntekijä 2. 158 Telkkä, Tuomas

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 6/2015 42. Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kh Piällysmies. Otsikko Sivu

Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 6/2015 42. Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kh Piällysmies. Otsikko Sivu Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 6/2015 42 Tarkastuslautakunta Kokousaika 16.12.2015 kello 15:00-18:00 Kokouspaikka Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kh Piällysmies Asialista: Otsikko

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.30 Kokouspaikka Riihimäen kaupungintalo, kokoushuone 2 :t Liite Asiat Sivu 33 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Rahoitustoimen katsaus. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta 6.9.2013 Jouko Lankinen

Rahoitustoimen katsaus. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta 6.9.2013 Jouko Lankinen Rahoitustoimen katsaus Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta 6.9.2013 Jouko Lankinen Aiheet Kuluvan vuoden ja ohjelmakauden rahoitustilanne Rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelu Vm:n talousarvioesityksen

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt 1. LUKU TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT 2. LUKU ORGANISAATIO 1 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Muiden kuntien kanssa kuntayhtymä voi tehdä sopimuksia vapaaehtoisten tehtävien hoidosta täyttä korvausta vastaan.

Muiden kuntien kanssa kuntayhtymä voi tehdä sopimuksia vapaaehtoisten tehtävien hoidosta täyttä korvausta vastaan. ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjanmaan liitto -kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Pohjanmaan liitto.

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012 Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS ESITYSLISTA 1/2013 Aika: perjantai 15.2.2013 klo 9.00 10.35 Paikka: Haapajärvi, hallituksen kokoushuone Jäsenet (alleviivatut paikalla) Maija-Liisa Veteläinen Raimo Kaisto Riitta

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI KH Etelä-Karjalan kuntajohtajien työvaliokunnan kokouksessa 6.6.2012 on käsitelty alla olevan kokouspöytäkirjan otteen mukaisesti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Tilannekatsaus Huhti-toukokuu 2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys 2014-2020

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012 Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu Petri Veijalainen 30.8.2012 Ohjelmarakenne (HALKE 23.3.2012) Yksi aluelähtöinen ohjelma, jossa molemmat rahastot (ESR+EAKR) Ohjelma

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2016 67/00.02.02/2013. Maakuntatalo, Tarja Miettisen työhuone, Sepänkatu 1, Kuopio

POHJOIS-SAVON LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2016 67/00.02.02/2013. Maakuntatalo, Tarja Miettisen työhuone, Sepänkatu 1, Kuopio POHJOIS-SAVON LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2016 67/00.02.02/2013 Tarkastuslautakunta Aika 18.2.2016 klo 9.00 10.25 Paikka Maakuntatalo, Tarja Miettisen työhuone, Sepänkatu 1, Kuopio Jäsenet ( x ) Pulkkinen Veli

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN LIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

ETELÄ-KARJALAN LIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS ETELÄ-KARJALAN LIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Luonnos hyväksytty: Maakuntahallitus xx.xx.2015 Esitys uudeksi perussopimukseksi lähetetty Etelä-Karjalan liiton jäsenkunnille xx.xx.2015 Esitys voimaantulosta:

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot