Etelä-Karjalan liiton. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan liiton. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan liiton Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

2 Sisällysluettelo 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Maakuntajohtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liittojen yhteistoimintaryhmä Etelä-Karjalan nykytila ja kehitysnäkymät Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa sekä näkymät lähivuosille Aluekehityksen tulosalue Maankäytön tulosalue Hallinnon ja maksatuksen tulosalue Viestintä Talous Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 30 3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Etelä-Karjalan liiton tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitus Etelä-Karjalan liiton rahoituslaskelma ETELÄ-KARJALAN LIITON TASE JA SEN TUNNUSLUVUT KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA MENOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Tilikauden tuloksen käsittely TOIMINNAN TAVOITTEIDEN JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen TOIMINNOT, JOTKA ON RAHOITETTU MUULLA KUIN LIITON RAHOITUKSELLA LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista Selvitys kirjanpidon säilytyksestä... 49

3 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Maakuntajohtajan katsaus Taloustaantuma ja kotimaisen ostovoiman lasku jatkuivat edelleen 2014, mikä näkyi pahanevana työttömyytenä myös Etelä-Karjalassa. Maakunnalle tärkeän metsäteollisuuden näkymät ovat sen sijaan paranemassa. Uusiutuvan biodieselin tuotanto käynnistyi Lappeenrannassa ja lisäinvestointeja tehdään myös Imatralla. Paperin kysynnän väheneminen aiheutti kuitenkin yhden paperikoneen sulkemisen Lappeenrannassa. Etelä-Karjalassa taantumaa syvensi Venäjän talouden heikkeneminen ja öljyn hinnan laskusta sekä talouspakotteista seurannut ruplan voimakas devalvoituminen. Itänaapurista maakuntaan tullut ostovoima oli silti edelleen merkittävä, noin 240 m (vähennystä edellisvuoteen 1/3). Ostovoiman supistumisesta johtuen kaupan liikevaihto laski maakunnassa tuntuvasti (K-ryhmä -10,4 %, S-ryhmä -0,8 %). Etelä-Karjalan rajanylityspaikkojen (Nuijamaa, Imatra, Vainikkala, Parikkala) kautta kulki rajanylittäjää, mikäli oli 51,3 % kaikista itärajan maantie- ja rautatieliikenteen rajanylityksistä. Luku kuvastaa kuinka tärkeä itärajan portti Etelä-Karjala Suomelle on. Vahva vientiteollisuus, korkeakoulukampus sekä vetovoimainen sijainti Saimaan etelärannalla lähellä Pietaria hyvien liikenneyhteyksien äärellä, ovat maakuntamme pysyviä vahvuuksia, joiden varaan parempi tulevaisuus voidaan rakentaa. Tuorein virallinen kansantilasto vuosilta osoittaa, että Etelä- Karjala on viidenneksi vaurain maakunta (bkt/asukas). Pirkanmaa ja Häme ohittivat kuitenkin Etelä-Karjalan vuoteen 2011 verrattuna. Maakunnan väestökehitys oli v ennakkotietojen mukaan edelleen aleneva, sillä vaikka muuttovoittoa kertyikin 78 henkeä, kuolleisuus (1 626) oli kuitenkin syntyvyyttä (1 105) niin paljon suurempi, että Etelä-Karjalan kokonaisväestömäärä oli asukasta, jossa on vähennystä edellisvuoteen 103 henkeä. Väestön keski-ikä maakunnassa oli v tietojen mukaan n. 45 vuotta (koko maa n. 42 vuotta). Kuntarakennelaki velvoitti myös Etelä-Karjalan kunnat tekemään liitosselvitykset. Tarjolla oli joko yhden tai kahden kunnan malli, joihin valtuustoissa otettiin syksyn lopulla kantaa. Lukuisten kokousten ja työryhmien tuloksena syntyi tilasto- ja muuta sinänsä hyödyllistä tietoa mutta ei yhtään varsinaista liitosneuvottelua. Poliittista valmiutta liitokseen ilmeni kaupunkien lisäksi vain Rautjärvellä. Kuntaliitosten sijasta suurempi mielenkiinto maakunnassa kohdistui sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen. Kevättalvella kahdeksan puoluejohtajaa ilmoittivat sopineensa uudistuksen päälinjoista. Linjauksen mukaan maa jaettaisiin viiteen suureen sote-alueeseen, joille annettaisiin palvelujen järjestämisvastuu eli rahat ja valta päättää palvelurakenteesta. Suunnitelmassa Etelä-Karjala muodostaa oman tuotantoalueensa ja kuuluisi suureen Etelä- Suomen sote-alueen kuntayhtymään. Lakiesityksen mukainen rahoitusmalli nostaisi STM:n laskelman mukaan maakunnan kunnille lankeavaa sote-menojen laskua noin 67 m vuoden 2017 tasossa. Kuntien ja maakuntaliittojen lausunnoissa esitettyä mallia arvosteltiin voimak- 1

4 kaasti sekä epäoikeudenmukaiseksi koetun rahoitusmallin että vähäisen vaikutusvallan takia. Esityksen epäiltiin olevan myös ristiriidassa perustuslain kunnille takaamaan itsehallinnon kanssa. Imatran syksyllä ilmoittama valmius osallistua jatkossa täysipainoisesti Eksoten toimintaan oli tervetullut linjaus. Se mahdollistaa laadukkaiden sote- palvelujen tuotannon (erikoissairaanhoito mukaan lukien) entistäkin kustannustehokkaammin koko maakunnassa. Aalto-yliopiston selvityksessä Etelä-Karjalan todettiin jo nyt olevan maan kärkeä sote-palvelujen järjestämisessä. Edunvalvonnan saralla tärkein tulos oli kesäkuun lisäbudjetin yhteydessä eduskunnan tekemä päätös myöntää 76 m tilausvaltuus Luumäki-Lappeenranta-välille Vt 6:lle. Päätös varmistaa kauan kaivatun kuutostien perusparannuksen valmistumisen Hankkeesta tehty liikenneselonteon edellyttämä uudelleenarvio osoitti sidosryhmien kuulemisen jälkeen, että tiesuunnitelman mukainen perusratkaisu (2+2) on oikea ja se pidettiin voimassa. Hanke toteutetaan uudella allianssimallilla, joka toivottavasti nopeuttaa valmistumista ja tuottaa kustannushyötyjä. Maakunnan teollisuudelle ja koko Karjalanradan henkilöliikenteelle tärkeän Luumäki-Imatrakaksoisraiteen osalta käynnistyi myös uudelleenarvio. Maakuntaliitto korosti yhdessä alueen elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa liikenneselonteossa hallituksen ja eduskunnan tekemän sitoumuksen pitämistä voimassa. Kaksoisraide on yksi kolmesta isosta raideliikenteen kehittämishankkeesta, joiden ohi ei voi nostaa muita tai kokonaan uusia hankkeita. Iso merkitys maakunnalle oli myös rajaohjelmia koskevan edunvalvonnan onnistumisella, kun heinäkuussa EU:n komissiossa eteni esitys EU:n ja Venäjän välisten rajayhteistyöohjelmien (ENPI,ENI) sisällyttämisestä sanktioiden piiriin. Pitkälle edennyt päätös onnistuttiin kuitenkin torjumaan yhdessä maan hallituksen johdon ja ulkoasianministeriön kanssa. Uhan alla oli paitsi käynnissä olevan ohjelman keskeyttäminen myös uuden ohjelman valmistelu. Kaakkois-Suomi-Venäjä yhteistyöohjelmaan voidaan saada jopa 110 m, mikä on merkittävä työkalu kolmen maakunnan aluekehitykseen. Positiivista vuoden aikana oli myös Lappeenrannan lentokenttää koskevan aiesopimuksen allekirjoittaminen liikenne-ja viestintäministeriön kanssa. Vuoden aikana käytiin tiiviitä neuvotteluja Finavian, Lappeenrannan kaupungin ja maakuntaliiton kesken kentän alueellistamisesta vuoden 2016 alusta hyödyntäen mm. Ruotsista saatuja kokemuksia. Syksyn valtuustossa kentän hankintaa varten perustettavaa säätiön peruspääomaa varten varattiin määräraha vuoden 2015 taloussuunnitelmaan. Myös Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisessä otettiin askel eteenpäin, kun hallituksen Venäjä-ministeriryhmä päätti marraskuussa, että osana itäliikkuvuuden tarpeiden kartoitusta laaditaan ylityspaikan avaamista koskeva liikenne-ennuste. Maakuntaliiton omassa työssä vuosi oli työntäyteinen. Uusi kauppaa koskeva vaihemaakuntakaava hyväksyttiin ylimääräisessä valtuuston kokouksessa helmikuussa ja lähetettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Kaavasta tehtyihin muistutuksiin annettiin vastineet 2

5 elokuussa. Vaihekaavan laatiminen oli välttämätöntä, sillä varsinaisen tuoreen maakuntakaavan suuryksikkömerkintää edellyttävät kauppapaikat varattiin heti, eikä uusille toimijoille ollut tarjottavana enää sopivia investointikohteita. Vaihekaavan saadessa toivottavasti lainvoiman tänä vuonna investointimahdollisuudet on turvattu aina 2030-luvulle saakka. Varsinainen valtuusto hyväksyi kesäkuussa uuden maakuntaohjelman. Kaakkois-Suomen ja Etelä-Karjalan liikennejärjestelmästrategiat saatiin myös valmiiksi. Rakennerahasto-ohjelmien toteuttamisessa päästiin liikkeelle syksyllä mutta maaseutuohjelman aloitus siirtyi 2015 puolelle. Yhdessä Kymenlaakson liiton ja Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen kanssa onnistuimme vaikuttamaan siihen, että saamme ohjelmakaudella noin miljoona euroa pohjaesitystä enemmän voimavaroja maaseudun kehittämiseen Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Virastolla uudistettiin organisaatiorakenne ja otettiin käyttöön uusi palkkausjärjestelmä sekä uudistettiin henkilöstö-ja taloushallintojärjestelmät yhdessä Saita Oy:n kanssa. Myös liiton toiminta-ajatusta ja strategiaa täsmennettiin sekä aloitettiin maakunnan uuden viestintäilmeen ja markkinoinnin suunnittelu. Kaikkiaan vuosi 2014 oli monella tapaa toimintaympäristön isojen muutosten takia poikkeuksellinen, mutta hyvin työntäyteinen ja myös tuloksellinen. Myös tilinpäätös 2014 on positiivinen. 1.2 Kuntayhtymän hallinto Etelä-Karjalan liiton uusi perussopimus on astunut voimaan Perussopimuksen mukaisesti edustajainkokouksesta luovuttiin ja jäsenkuntien valtuustot ovat valinneet suoraan edustajansa maakuntavaltuustoon. Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuuston järjestäytymiskokous pidettiin Puheenjohtajaksi vuodeksi 2014 valittiin Ari Torniainen Lappeenrannasta, 1. varapuheenjohtajaksi Tapio Virkki Lappeenrannasta ja 2. varapuheenjohtajaksi Kari Metsäkallio Luumäeltä. Maakuntahallituksen toimikausi on kaksivuotinen käsittäen vuodet ja vaalilautakunnan, tarkastuslautakunnan sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoiminta-alueen yhteistoimintaelimen toimikautena ovat vuodet Maakuntavaltuusto Maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan vuoden 2013 tilinpäätöksen ja Etelä- Karjalan 1.vaihemaakuntakaavan nähtäväksi asettamisen. Kesäkuun kokouksessa maakuntavaltuusto hyväksyi uudistetun hallintosäännön ja maakuntaohjelman Toimintavuoden kolmannessa kokouksessaan maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Karjalan liiton talous- ja toimintasuunnitelman vuosille sekä talousarvion vuodelle Samalla hyväksyttiin jäsenkuntien maksuosuuksien ennakot, niiden määräajat ja viivästyskorko vuodelle

6 1.2.2 Maakuntahallitus Maakuntahallitus aloitti työskentelyn ja sen toimikausi käsittää vuodet Maakuntahallitus piti vuoden 2014 aikana 12 kokousta, joista pöytäkirjoihin merkittiin yhteensä 194 pykälää. Maakuntahallitus teki kokouksissaan yhteensä 19 myönteistä rahoituspäätöstä. Yhteistyötä Itä-Suomen liittojen kanssa jatkettiin mm. osallistumalla Itä-ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen huippukokoukseen Kajaanissa. Maakuntavaltuuston ja -hallituksen poliittiset voimasuhteet Puolue Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus KESK 8 3 KOK 7 2 SDP 8 3 SIT 2 KD 1 - PS 4 1 VIHR 1 - Yhteensä Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n mukaan arvioida, ovatko valtuuston asettamat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuneet. Arviointitehtävästään tarkastuslautakunta laatii vuosittain maakuntavaltuustolle osoitetun arviointikertomuksen. Valtuusto valitsi valtuustokaudelle uuden tarkastuslautakunnan, joka aloitti toimintansa syksyllä Lautakunta on laatinut koko toimikaudelle arviointisuunnitelman jakaen painopisteitä hallinnon ja talouden tarkastuksessa neljälle vuodelle. Toimikauden aikana vuosittaiset suunnitelmat toteuttamalla tarkastuslautakunta saavuttaa hyvän kokonaisnäkemyksen Etelä-Karjalan liiton toiminnasta ja taloudesta. Etelä-Karjalan liiton maakuntahallituksen ja valtuuston päätöksentekoaineisto on esityslistavaiheessa nähtävillä liitteineen Etelä-Karjalan liiton kokoushallintapalvelimella liiton Internet-sivustolla, jossa se on myöhemmin tarkastettuna pöytäkirjana liitteineen. Tarkastuslautakunta jatkaa vuoden 2014 arviointityötään alkuvuodelle 2015 aina arviointikertomuksen laadintaan saakka. Etelä-Karjalan liiton tarkastuslautakunnan jäsenet ovat kouluttautuneet FCG:n järjestämissä tarkastuslautakunnille suunnatuissa koulutuksissa. Tarkastuslautakunta osallistui myös Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen huippukokoukseen, joka pidettiin Kajaanissa elokuun lopussa. Kertomusvuosi oli tarkastuslautakunnan toinen toimintavuosi. Arviointityössä on perehdytty maakuntaliiton hanketoimintaan, kuultu työnsä aloittanutta maakuntajohtajaa, hallintopäällikköä, vs. aluekehitysjohtajaa sekä ENPI-ohjelman johtajaa sekä käyty tutustumassa Parikkalan rajanylityspaikkaan. 4

7 1.2.4 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liittojen yhteistoimintaryhmä Yhteistoimintaryhmä piti vuonna 2014 kolme kokousta. Puheenjohtajana toimi vuonna 2014 Kai Holmberg ja varapuheenjohtajana Jukka Kärnä. Yhteistyön aiheina painottuivat Kaakkois- Suomen edunvalvontakysymyksinä rakenteellisten ongelmien huomiointi aluepolitiikassa, ENI-ohjelman sisältö, rajaliikenne sekä liikennepolitiikka. Myös maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja uuden maakuntaohjelman painotuksia käsiteltiin kokouksissa, samoin kuin Kaakkois-Suomen liikennestrategiaa. 5

8 Maakuntavaltuusto Puheenjohtaja Kansanedustaja Ari Torniainen, KESK, Lappeenranta 1. varapuheenjohtaja Kirvesmies Tapio Virkki, SDP, Lappeenranta 2. varapuheenjohtaja DI Kari Metsäkallio, KOK, Luumäki Varsinainen jäsen Imatra Kansanedustaja Jukka Kärnä, SDP Lastaaja Niina Malm, SDP Kunnallisneuvos Heikki Tanninen, SDP Mainonnanhoitaja Liisa Lajunen, PS Yrittäjä Veikko Sinisalo, KOK Opettaja Lilla Saaristo, KOK Lappeenranta Kirvesmies Tapio Virkki, SDP Eläkeläinen Lalli Partinen, Sit Sulkumestari Armas Timonen, SDP Tutkimusjohtaja Marja-Liisa Vesterinen, SDP Pääluottamusmies Martta Hirvikallio, SDP Kansanedustaja Ari Torniainen, KESK Maa- ja metsätalousyritt. Matti Ahvonen, KESK Farmaseutti Riitta Munnukka, KESK DI, lehtori Erkki Räsänen, KOK Erikoissairaanhoitaja Tuula Lindh, KOK Palvelupäällikkö Joonas Grönlund, KOK Yrittäjä Markku Papinniemi, PS Tulliylitarkastaja Ari Hooman, PS Lääkäri Juha Rantalainen, KD DI Hanna Holopainen, Vihr Lemi Emäntä Eija Sinkko, KESK Luumäki Maatalousyrittäjä Asmo Karhu, KESK DI Kari Metsäkallio, KOK Parikkala Metsätalousinsinööri, laadunvalvoja Miia Vilska, KESK Yrittäjä Sakari Hämäläinen, KOK Rautjärvi Suuhygienisti Liisa Terävä, SDP Henkilökohtainen varajäsen Kunnossapitoasentaja Timo Kosunen, SDP Mittausesimies Tiina Wilén-Jäppinen, SDP Järjestelymestari Arto Tikka, SDP Erityisluokanopettaja Airi Aalto, PS Basisti Jussi Honka, KOK Myyntipäällikkö Anna Helminen, KOK Radiotoimittaja Olli Saarela, SDP Liikunnanohjaaja, hieroja Markku Timonen, Sit Kouluttaja Juha Nikku, SDP Kansanedustaja Anneli Kiljunen, SDP Työsuojeluvalt. Ulla-Riitta Hyöppinen-Sipari, SDP Luokanopettaja Hannu Laivamaa, KESK Maanviljelijä-yrittäjä Antti Arminen, KESK Hyvinvoinnin ja terveyden edist. koordinaattori Tuula Partanen, KESK Opetusneuvos Pentti Belinskij, KOK Terveydenhoitaja, yrittäjä Helena Puolakka, KOK Vakuutusmyyjä-edustaja Emil Segerman, KOK Eläkeläinen Jari Nalli, PS Betonityöntekijä Pekka Peräkylä, PS Varatuomari Matti Mölsä, KD Tutkija Virpi Junttila, Vihr Maatalousyrittäjä Anu Karhu, KESK Maanviljelijä Jari Sairanen KESK Yrittäjä Jari Saaresti, KOK Maatalousyrittäjä Sari Tiainen, KESK Toimitusjohtaja Kari Niiranen, KOK Perhepäivähoitaja Krista Kääriä, SDP 6

9 Ruokolahti Oikeustieteen yo Topi Heinänen, KESK Linja-autonkuljettaja Harri Ahonen, PS Savitaipale Sihteeri Kirsi Rasila, KESK Taipalsaari Laitoshuoltaja Sirpa Kairulahti, Ts-liike, Sit Toimitusjohtaja Matti Jaatinen, KESK Turvallisuusvalvoja Jarmo Sikiö, PS Lähihoitaja Tuula Jäkälä, KESK Tietojenkäsittelytradenomi Mari Hulkkonen, Sit Maakuntahallitus Puheenjohtaja Varajäsen Kansanedustaja Jukka Kopra, KOK, Lappeenranta Myyjä Tommi Vasama, KOK, Lappeenranta 1. varapuheenjohtaja Kansanedustaja Jukka Kärnä, SDP, Imatra Varajäsen Työsuojeluvaltuutettu Kari Paldanius, SDP, Imatra 2. varapuheenjohtaja Maa- ja metsätalousyrittäjä Ari Berg, KESK, Parikkala Varajäsen Yrittäjä Timo Tervonen, KESK, Rautjärvi Varsinainen jäsen Mittausesimies Tiina Wilén-Jäppinen, SDP, Imatra Kansanedustaja Anneli Kiljunen, SDP, Lappeenranta Kansanedustaja Anu Urpalainen, KOK, Imatra Maanviljelijä Antti Rämä, KESK, Luumäki Kv-hoitaja, koulusihteeri Katri Pulli KESK, Lappeenranta Toimistopäällikkö Marja-Leena Leppänen PS, Lappeenranta Henkilökohtainen varajäsen Kansanedustaja Suna Kymäläinen, SDP, Ruokolahti Tutkimusjohtaja Marja-Liisa Vesterinen, SDP, Lappeenranta Tiedottaja Päivi Sandberg KOK, Imatra Projektipäällikkö Anna-Liisa Pekkanen, KESK, Taipalsaari Lastenhoitaja Leena Kaijasinkko KESK Lappeenranta Liikkeenharjoittaja Juhani Kylliäinen PS, Savitaipale 7

10 Tarkastuslautakunta Varsinainen jäsen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja pääluottamusmies Martta Hirvikallio, SDP, Lpr Varapuheenjohtaja Yrittäjä Sakari Hämäläinen, KOK, Parikkala Kunnallisneuvos Heikki Tanninen, SDP, Imatra Maa- ja metsätalousyrittäjä Matti Ahvonen KESK, Lpr Henkilökohtainen varajäsen työsuojeluvaltuutettu Ulla-Riitta Hyöppinen-Sipari, SDP, Lpr Toimitusjohtaja Kari Niiranen, KOK, Parikkala Järjestelymestari Arto Tikka, SDP, Imatra Farmaseutti Riitta Munnukka, KESK, Lpr Erityisluokanopettaja Airi Aalto PS, Imatra Taina Itkonen PS, Imatra (jäsenvaihdos 6/2014: aiemmin Marjut-Kuvaja Kukkonen PS, Imatra) Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liittojen yhteistoimintaryhmä Etelä-Karjalan liiton edustajat Varsinainen jäsen Jukka Kärnä Ari Berg Anu Urpalainen Marja-Leena Leppänen Henkilökohtainen varajäsen Anneli Kiljunen Katri Pulli Kari Metsäkallio Juhani Kylliäinen Kymenlaakson liiton edustajat Varsinainen jäsen Kai Holmberg, puheenjohtaja Harri Helminen Mirja Lonka Maritta Tinkanen Henkilökohtainen varajäsen Leila Lehtola Sirpa Paatero Antti Pakkanen Jari Lindström Johtavat viranhaltijat: Matti Viialainen maakuntajohtaja Arto Hämäläinen suunnittelujohtaja Päivi Ilves ohjelmajohtaja Susanna Kaskinen kehittämisjohtaja opintovapaa , ja Satu Sikanen vs. kehittämisjohtaja , Juuso Hieta hallintopäällikkö alkaen 8

11 1.3 Etelä-Karjalan nykytila ja kehitysnäkymät Kesällä 2014 valmistuneessa Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa on kuvattu Etelä-Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä (kuva). Kuva 1. Etelä-Karjalan kehitykseen vaikuttavat lukuisat muutostekijät, jotka tulevat osittain maakunnan sisältä, mutta joihin enenevässä määrin vaikuttaa maakunnan ulkopuolelta tulevat tekijät (karttakuva Eksote). Etelä-Karjalan maakunnan väkiluku on ollut jo pitkään laskusuunnassa. Väkiluvun väheneminen hidastui vuosina , mutta kääntyi taas voimakkaampaan laskuun vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan koko maakunnan väkiluku oli vuoden 2014 lopussa Väkiluku väheni 443 henkilöä. Etelä-Karjalan kunnista vain Lappeenrannan asukasmäärä kasvoi viime vuonna. Syntyvyys on kuolleisuutta pienempi koko maakunnassa ja vanhushuoltosuhde kasvaa koko maata nopeammin. Lappeenrannassa väkiluku kasvaa maahanmuuton ansiosta. Aluerakenteen muuttuminen entistä kaksijakoisemmaksi on näkyvissä niin koko Suomessa kuin Etelä-Karjalassa: väestö keskittyy yliopistokaupunkeihin ja maaseudun haja-asutusalueet tyhjenevät. Etelä- Karjalassa etäisyydet ovat verrattain lyhyet, mikä edesauttaa koko maakunnan elinvoimaisuuden säilymistä keskittymis- ja kaupungistumiskehityksestä huolimatta. Viime vuosina uusia työpaikkoja on syntynyt palvelualoille ja kauppaan, mikä on korvannut suurteollisuuden laskevan työpaikkakehityksen. Teollisuuden rakennemuutokseen on pystytty vastaamaan paremmin kuin esimerkiksi Kymenlaaksossa. Maakunnan bruttokansantuote per asukas on viimeisimpien, vuodelta 2012 olevien tietojen mukaan Suomen maakunnista 5. korkein ( /as). 9

12 Etelä-Karjalassa on noin yritystä ja yrittäjien osuus työllisistä on hiukan korkeampi kuin koko maassa. Vuonna 2014 lopettaneiden yritysten määrä on ollut lievässä kasvussa ja aloittaneiden yritysten määrä on vähentynyt. Ukrainan kriisi, EU:n ja Venäjän väliset talouspakotteet, öljyn hinnan lasku ja ruplan arvon romahtaminen alkoivat näkyä suoraan venäläisten kulutuskysynnän laskuna Etelä-Karjalassa loppuvuodesta Tilanteen odotetaan jatkuvan samankaltaisena ainakin seuraavan vuoden heikentäen kaupan ja matkailupalveluiden näkymiä. Kuva 2. Yritysten liikevaihdon kehitys on vaihdellut Etelä-Karjalassa voimakkaasti yleisen taloustilanteen mukaan. Kahden hitaan kasvun vuoden jälkeen kehitys kääntyi miinusmerkkiseksi vuoden 2014 lopulla. Metsäteollisuuden suhteellinen osuus maakunnan arvonlisäyksestä on korkein koko maassa ja sen vaihtelut heijastuvat voimakkaasti alueen talouteen. Päätös UPM:n Kaukaan tehtaan aikakauslehtipaperia valmistavan paperikoneen sulkemisesta vie vuonna 2015 mukanaan 114 työpaikkaa. Välittömien työpaikkamenetysten ohella metsäteollisuutta palveleville aloille ja alihankintaan on myös odotettavissa työpaikkamenetyksiä. Myönteistä on selluteollisuuden hyvä markkinatilanne ja pehmo- ja pakkauspaperien sekä muiden biopohjaisten materiaalien kasvava kulutuskysyntä. Mäntyöljystä valmistettavan biodieselin tuotanto alkoi uudessa Kaukaan biojalostamossa talvella Stora Enso puolestaan investoi Imatran tehtaalle pakkauskartonkikapasiteetin parantamiseksi 27 miljoonaa euroa vuoden 2015 aikana. Storan Enson kartonkia Imatralla hyödyntävän pakkausvalmistaja Tetra Pakin kapasiteetti on täyskäytössä ja yhtiö investoi Imatran tuotantolaitokseen pari miljoonaa euroa vuonna Talouden suhdanteille herkkä metalliteollisuus on myös tärkeä osa Etelä-Karjalan arvonlisäystä. Viime vuosina metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus sekä koneiden 10

13 Kuva 3. Etelä-Karjalan kuntien vuosikate oli vuonna /asukas, kun koko maan keskiarvo oli 380 /asukas. ja laitteiden valmistus ovat olleet kasvuuralla. Mineraaliteollisuuteen kuuluvan Parocin Lappeenrannan tehtaan alasajo vuoden 2016 loppuun mennessä vähentää teollisuustyöpaikkoja kaikkiaan 250, joista noin sata on jo toteutunut. Etelä-Karjalan kuntien talous on saatu sopeutettua moniin julkisen talouden haasteisiin. Tosin veronkorotuksilta ei ole voitu välttyä. Etelä-Karjalan kuntien vuosikatteet nousivat vuonna 2013 koko maan keskiarvon yläpuolelle. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin talouden sopeuttamistoimia on tehty ensisijaisesti palvelurakennetta uudistamalla ja Eksote on pystynyt osoittamaan kustannustehokkuutensa. Sen uhkaa vesittää kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, mikäli alustavat esitykset sote-uudistuksen rahoituksesta käyvät toteen. Sosiaali- ja terveysministeriön esittämässä mallissa palvelujen rahoittamisen kapitaatiomalli kohdistuisi soten järjestäjäalueisiin, joita tulee lakiesityksen mukaan viisi. Kustannukset uhkaavat nousta Etelä-Karjalassa jopa kymmenillä miljoonilla euroilla. Sosiaali- ja terveysmenojen lisäksi lähivuosina kuntien taloutta rasittavat valtionosuusuudistuksen kautta tulevat valtionrahoituksen leikkaukset, monessa kunnassa isot kouluinvestoinnit sekä uudet jätevesi- ja vedenottoratkaisut. Etelä-Karjala on vahva koulutusmaakunta, jossa on suhteellisen pienestä väestömäärästä huolimatta yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä monipuolista toisen asteen koulutusta. Ikäluokkien pienenemisen ja julkisen talouden rahoituspohjan heikkenemisen vuoksi koulutus- ja tutkimussektoriin kohdistuu kasvavia muutos- ja kehittämistarpeita. Oppilaspaikkojen määrät ovat ikäluokkien pienentymisen seurauksena vähentyneet ja edelleen vähentymässä. Ilahduttavaa on Lappeenrannan teknillisen yliopistoon hakijoiden määrän kasvu ennätystasolle vuosina LUT on kyennyt viime vuosina kirkastamaan strategiaa sekä vahvistamaan painopistealojaan. Yliopisto rankattiin syksyllä 2014 maailman 300 parhaimman yliopiston joukkoon Times Higher Education World University (THE) - rankingissa. Suomen yliopistoista LUT on toiseksi paras teknillinen yliopisto ja kaikista maan yliopistoista kolmanneksi paras. Skinnarilan osaamiskeskittymään, LUT:n lisäksi Saimaan ammattikorkeakouluun ja alueen yrityksiin ja niiden väliseen yhteistyöhön, kohdistuu paljon odotuksia innovaatioiden, uusien yritysten ja työpaikkojen syntymiseksi. Olennainen maakunnan elinvoimaan vaikuttava tekijä on toimiva infrastruktuuri. Vuoden 2015 aikana käynnistyvä Valtatie 6:n perusparannus välillä Taavetti Lappeenranta poistaa pahimman tieliikenteen pullonkaulan Etelä-Karjalassa. Rajanylityspaikkojen kapasiteetti on saatu tuplattua ENPI-osarahoitteisilla kehittämishankkeilla. Maakunnan elinkeinoelämän ja etenkin teollisuuden kuljetusten kannalta tärkein edistettävä hanke on kaksoisraiteen rakentaminen välillä Luumäki - Imatra. Siihen olennaisesti liit- 11

14 tyy Imatra - Imatrankoski -kolmioraiteen rakentaminen Imatra-Svetogorsk-rajanylityspaikalle ja raideyhteyden kansainvälistäminen tavara- ja henkilöliikenteelle. Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen avaisi uusia elinkeinopoliittisia mahdollisuuksia maakunnan pohjoispäähän. Lappeenrannan lentoaseman omistusta ja liiketoimintoja valmistellaan siirrettäväksi Finavialta maakunnalliselle toimijalle. Kansainväliset lentoyhteydet ovat tärkeitä Saimaan matkailualueen kehittämisessä ja matkailijavirtojen aikaansaamiseksi Euroopasta Etelä-Karjalaan. Maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytyksiä heikentävät haja-asutusalueiden puutteelliset tietoliikenneyhteydet sekä alemman tieverkon rapautuminen. Muutamia paikallisia valokuituhankkeita on saatu toteutettua maaseutuohjelman osarahoituksella ja uusia hankkeita on tarkoitus jatkaa uudella ohjelmakaudella. 1.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa sekä näkymät lähivuosille Vuoden 2014 aikana kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa olennaisimmat muutokset liittyivät Etelä-Karjalan liiton organisaatiouudistukseen, taloushallinto ja it-palveluiden ulkoistamiseen Saimaan talous- ja tieto Oy:lle sekä henkilöstön virka- ja työsuhteisiin. Maakuntahallitus teki periaatepäätöksen Etelä-Karjalan liiton organisaation uudistamisesta maaliskuun 2014 kokouksessa, joka käynnisti koko vuoden 2014 kestäneen prosessin. Uudistuksessa tarkasteltiin henkilöstön toimenkuvia, tehtävänimekkeitä, liiton viraston yksikkörakenteita, otettiin käyttöön henkilökohtaisen suoriutumisen arviointijärjestelmä sekä benchmarkattiin tehtävien palkkaukseen liittyvät tva-tasot verrokkimaakuntien liittojen kanssa. Maakuntahallitus vahvisti uuden yksikkörakenteen syyskuun 2014 kokouksessa ja sen pohjalta maakuntajohtaja teki loppuvuoden 2014 aikana hallituksen syyskuiseen päätökseen liittyvät henkilöstöhallinnolliset päätökset. Uudistuksen käytännön toimenpiteet jatkuvat vuoden 2015 puolelle. Maakuntahallitus päätti syyskuun 2014 kokouksessa Etelä-Karjalan liiton talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden ulkoistamisesta Saimaan talous ja tieto Oy:lle, jonka osakas liitto on ollut syksystä 2014, ja lisäksi myös Etelä-Karjalan liiton it-palvelut tuotetaan päätöksen mukaisesti Saimaan talous ja tieto Oy:n toimesta. Vuonna 2014 liiton tietoverkkopalvelut tuotettiin Tietomaakunta Etelä-Karjalan toimesta, joka sulautetaan vuoden 2015 alusta osaksi Saimaan talous ja tieto Oy:tä. Etelä-Karjalan liiton henkilöstössä tapahtuneita muutoksia oli poikkeuksellisen paljon vuoden 2014 aikana. Hallinto- ja talouspäällikön virat yhdistettiin uudeksi hallintopäällikön viraksi vuoden 2013 lopulla ja uusi hallintopäällikkö aloitti työnsä Tehtäväjärjestelyjä vuodelle 2014 koitui myös kehittämisjohtajan ja maankäyttöpäällikön opintovapaiden vuoksi, jotka kuormittivat ao. yksiköitä tavanomaista enemmän, sillä kummankin tehtävän hoito järjestettiin sisäisin järjestelyin ilman lisärekrytointeja. Tutkimuspäällikkö jäi eläkkeelle syksyllä 2014 eikä tehtävää julistettu uudelleen haettavaksi. Organisaatiouudistuksen yhteydessä ennakointi- ja tietopalveluasioita keskitettiin asiasta prosessivastuussa olevalle maakuntasuunnittelijalle, jonka tehtävä vakinaistettiin 12

15 osana organisaatiouudistusta vuoden 2014 lopussa. Kesän ja syksyn 2014 aikana rekrytoitiin Etelä-Karjalan viestintä- ja markkinointihankkeelle määräaikainen viestintäsuunnittelija hanketyöntekijäksi sekä uusi toimistosihteeri. Venäjä-asiantuntijan haku ja soveltuvuustestaukset toteutettiin loppuvuodesta 2014 ja prosessi oli vielä vuoden vaihteessa kesken. Osin myös organisaatiouudistukseen liittyen aluesuunnittelujohtajan virka julistettiin haettavaksi loppuvuodesta 2014 ja rekrytointiprosessi jatkuu tammikuulle 2015 saakka. Liiton viraston yksikkörakennetta on uudistettu siten, että entiset tulosalue -nimikkeet poistuvat vuoden 2014 jälkeen ja niiden tilalle on otettu yksikkö -nimitys. Yksiköitä ovat vuoden 2015 alusta alkaen maakuntahallituksen päätöksen mukaisesti: i) aluekehitysyksikkö, ii) aluesuunnitteluyksikkö, iii) hallinto- ja kehittämisyksikkö, iv) rajaohjelmien yksikkö sekä v) johdon ja viestinnän yksikkö. Kuva 4. Etelä-Karjalan liiton organisaatiokaavio alkaen. 13

16 1.4.1 Aluekehityksen tulosalue Etelä-Karjalan liiton aluekehityksen tulosalueella hoidetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmaa, kansallisesti rahoitettavia hankkeita sekä laaditaan ja toteutetaan maakuntaohjelmaa ja sen toimeenpanosuunnitelmaa. Vuoden 2014 toimintaan muutoksia toivat aluekehityslainsäädännön uudistuminen ja uuden EU-rakennerahastokauden aloitus. Uusi, vuosille laadittu maakuntaohjelma valmistui ja hyväksyttiin maakuntavaltuustossa kesäkuussa Aluekehitysyksikön tehtäviin vuoden aikana ovat vaikuttaneet myös kuntarakenne- ja sote-uudistustyö, joiden etenemistä on aktiivisesti seurattu, annettu lausuntoja ja vastattu ministeriöiden toimeksiantoihin. Kuntayhteistyötä tehdään seutukunnittain sekä entisen Länsi-Saimaan että Imatran seudun toimikuntien puitteissa kuin myös maakunnallisesti Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudun yhteistyöelimien kautta. Koulutukseen ja yleiseen ennakointiin liittyvät tehtävät, maaseudun kehittäminen, kulttuuritehtävät sekä maakunnan viestintä- ja markkinointitehtävät ovat olleet vuonna 2014 myös osa aluekehitysyksikön tehtäväkenttää. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toimeenpanosta ja hallinnoinnista aiheutuvia kustannuksia maksetaan osittain ohjelman kautta tulevalla teknisen tuen rahoituksella vielä lokakuun loppuun 2015 saakka. Esimerkiksi kokousjärjestelyä, hankevalmistelun ja -valvonnan matkakuluja ja toimistokuluja katetaan Etelä-Karjalan liiton talousarvion ulkopuolisella rahoituksella. Myös noin kahden henkilötyövuoden palkkausmenot saadaan katettua teknisen tuen rahoituksella. Teknisen tuen rahoitus oli päättyvällä, seitsemän vuotta kestäneellä ohjelmakaudella noin euroa. Vuonna 2014 teknisen tuen avulla maksettiin hankekoordinaattorin, osaaikaisen tarkastajan (touko-joulukuu), osaaikaisen viestintäsuunnittelijan (kesä-joulukuu) ja osa-aikaisen suunnitteluavustajan (maalis-heinäkuu) palkkoja. Ohjelmakaudella teknisen tuen määrä putoaa n euroon vuodessa. Rahoitus on tarkoitettu vain maakunnan yhteistyöryhmän kokouskulujen kattamiseen. Käytännössä mitään rakennerahasto-ohjelmahallinnoinnin henkilöstökustannuksia ei voida enää rahoittaa EU:n ja valtion tuella. Aluekehityksen tulosalueen tavoitteet ja mittarit Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet olivat: Mittarit: Uuden rakennerahasto-ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmien ja ohjeistuksen laatiminen, muutoksista tiedottaminen Maakuntaohjelman valmistelu osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisessa aikataulussa Maakuntaohjelman jalkauttaminen sidosryhmille Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laatiminen määräajassa Viestintäsuunnitelman laadinta ja toimeenpano Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteistoiminnan edistäminen valituilla painopistealueilla Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaukset valmiina maaliskuun loppuun mennessä, kaikki liiton hankehallinnointia hoitavat henkilöt koulutettu sekä muutoksiin että tietojärjestelmiin Maakuntaohjelman jalkauttamista koskevien tilaisuuksien määrä 14

KYMENLAAKSON LIITTO Regional Council of Kymenlaakso

KYMENLAAKSON LIITTO Regional Council of Kymenlaakso 1 / 7 ETELÄ-KARJALAN JA KYMENLAAKSON YHTEISTOIMINTARYHMÄ 2 / 2014 PÖYTÄKIRJA KL/038/000205/2014 Aika: 2.6.2014 13:00-14:35 Paikka: Lappeenranta, Technopolis Skinnarila, kokoustila Suvorov 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

Maakuntahallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä puheenjohtajien vaali toimikaudeksi Kuntalain 81 :n 4.

Maakuntahallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä puheenjohtajien vaali toimikaudeksi Kuntalain 81 :n 4. Maakuntahallitus 49 27.04.2015 Maakuntavaltuusto 6 15.06.2015 Maakuntahallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä puheenjohtajien vaali toimikaudeksi 2015-2016 32/00.00.01/2015 Maakuntahallitus 27.04.2015

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 1. KOKOUS

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 1. KOKOUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 1. KOKOUS MUISTIO Aika: tiistai 15.3.2016 kello 10.00 12.15 Paikka: Etelä-Karjalan liiton toimisto, kokoustila Koivikko 4. krs, Kauppakatu 40 D., Lappeenranta

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKOUKSEN AVAUS 4 2. KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS 4 3. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 4 4. NTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 4 5. LUOVIEN ALOJEN YRITYSTOIMINNAN KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN

Lisätiedot

MAAKUNTAHALLINNON UUDISTUS

MAAKUNTAHALLINNON UUDISTUS MAAKUNTAHALLINNON UUDISTUS 27.1.2016 1 10.00 10.05 AVAUSPUHEENVUORO: Maakuntahallituksen pj. Jukka Kopra 10.05 10.35 VALTION ALUEHALLINNON JA MAAKUNTAHALLIN-NON UUDISTAMINEN: Selvityshenkilö Lauri Tarasti

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 2/2016 1

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 2/2016 1 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 2/2016 1 Maakuntavaltuusto AIKA 12.12.2016 klo 10:00-12:00 PAIKKA Imatran kaupungintalo, Imatra KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 12 Kokouksen avaus 4 13 Kokouksen laillisuuden

Lisätiedot

Talousarvion muutos vuodelle 2016/Maakuntaliiton talous- ja toimintasuunnitelman hyväksyminen vuosille

Talousarvion muutos vuodelle 2016/Maakuntaliiton talous- ja toimintasuunnitelman hyväksyminen vuosille Maakuntahallitus 137 16.06.2015 Maakuntahallitus 174 19.10.2015 Maakuntavaltuusto 20 23.11.2015 Maakuntahallitus 31 21.03.2016 Maakuntahallitus 127 24.10.2016 Maakuntavaltuusto 20 12.12.2016 Talousarvion

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1. Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1

Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1. Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1 240 Maaseutuelinkeinolautakunta Maaseutuelinkeinolautakunta Lautakunnan kokoonpano Varsinainen jäsen Asema Läsnä Henkiökohtainen Läsnä varajäsen Pekonen Kari puheenjohtaja 4 Repo Minna Jantunen Timo varapuheenjohtaja

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 3/2016 ( ) Sivu 1 (7)

Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 3/2016 ( ) Sivu 1 (7) Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 3/2016 Kokousaika 19.9.2016 klo 9.00 10.20 Kokouspaikka Sokos Hotel Lappeen kokoustilat Läsnä Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: ( ) Jukka Kopra, pj.

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 2/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies

Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 2/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 2/2016 1 Maakuntauudistuksen johtoryhmä Kokousaika 10.08.2016 kello 10:00-12:00 Kokouspaikka Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies

Lisätiedot

Technopolis Skinnarila Kokoustila Suvorov Laserkatu 6, Lappeenranta

Technopolis Skinnarila Kokoustila Suvorov Laserkatu 6, Lappeenranta Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 5/2013 Kokousaika Maanantai 23.9.2013 klo 10.30 11.50 Kokouspaikka Technopolis Skinnarila Kokoustila Suvorov Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta Läsnä Varsinaiset

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Etelä-Karjalan liiton. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

Etelä-Karjalan liiton. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Etelä-Karjalan liiton Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Sisällysluettelo 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 1 1.1 Maakuntajohtajan katsaus... 1 1.2 Kuntayhtymän hallinto... 3 1.2.1

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Talousarvion muutos vuodelle 2016/Maakuntaliiton talous- ja toimintasuunnitelman hyväksyminen vuosille

Talousarvion muutos vuodelle 2016/Maakuntaliiton talous- ja toimintasuunnitelman hyväksyminen vuosille Maakuntahallitus 137 16.06.2015 Maakuntahallitus 174 19.10.2015 Maakuntavaltuusto 20 23.11.2015 Maakuntahallitus 31 21.03.2016 Maakuntahallitus 127 24.10.2016 Talousarvion muutos vuodelle 2016/Maakuntaliiton

Lisätiedot

(ESR ja EAKR) 6.5.2014

(ESR ja EAKR) 6.5.2014 Rakennerahastojen (ESR ja EAKR) hallintouudistus t ELY -keskuksessa sessa 6.5.2014 Paula Alho Rakennerahastojen hallinnointiuudistus Rakennerahastoasioiden hallinnointi keskitettiin vuoden 2014 alusta

Lisätiedot

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 5/2016

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 5/2016 Pöytäkirja 1 (12) Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 5/2016 Aika 19.4.2016 kello 18:00-19:53 Paikka Porin kaupunginhallituksen kokoushuone Allekirjoitukset Juha Vasama puheenjohtaja Aino-Maija Luukkonen

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Kainuun liitto, Y -tunnus 2496992-4 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 2/2016 ( ) Sivu 1 (8)

Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 2/2016 ( ) Sivu 1 (8) Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 2/2016 Kokousaika 2.5.2016 klo 10.05 11.55 Kokouspaikka Lappeenrannan kaupungintalo, valtuustosali Läsnä Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: (x) Jukka Kopra,

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunta 14.10.2009 Hallitusneuvos Tuula Manelius Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ESITYSLISTA Aika 7. 8.6.2012 7.6. klo 12 16.30, lounas klo 11 8.6. klo 9, aamukahvia

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Kulttuurityöryhmä 28.10.2015 AIKA 28.10.2015 klo 10.00 PAIKKA Imatra, Kulttuuritalo Virta, Kaleva-sali OSALLISTUJAT (x) Juha Iso-Aho, puheenjohtaja TKI-HUMAK Voima

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 Aika 10.5.2016 klo 14:03 17:19 Paikka Kokoustila K1-K2, kaupungintalo Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 58 59 60 Arviointikertomuksen käsittely Tilinpäätöksen 2015

Lisätiedot

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Itsehallintoalueet EPL seminaari 22.2.2016 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Soten vaiheet Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.30 Kokouspaikka Riihimäen kaupungintalo, kokoushuone 2 :t Liite Asiat Sivu 33 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Rakenteellisen muutoksen tuki

Rakenteellisen muutoksen tuki Esitys kokeilun toteuttamisesta Kaakkois-Suomessa 1 Taustaa Rakenteellinen muutos voi olla alue- ja/tai toimialakohtaista. Kaakkois-Suomessa se on ollut molempia ja koskettanut ennen kaikkea metsäteollisuutta

Lisätiedot

17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra

17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra OHJELMA 16.30 kahvit ja suolapala 17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra 17.10 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys, kuntajakoselvittäjät Aija Tuimala ja Taina Ketola 17.40

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 3. KOKOUS

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 3. KOKOUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 3. KOKOUS MUISTIO Aika: maanantai 2.9.2016 kello 11.38 12.25 Paikka: Kokoustila C6, Toimistotalo Ruori, Valto Käkelän katu 3, Lappeenranta Läsnä/jäsenet:

Lisätiedot

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 10, Mikkeli, nh TUPA

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 10, Mikkeli, nh TUPA Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/2016 1 Kokousaika kello 9:30 11.30 Kokouspaikka Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 10, Mikkeli, nh TUPA Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Edellisen kokouksen

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012 Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN LIITTO

ETELÄ-KARJALAN LIITTO ETELÄ-KARJALAN LIITTO TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANOMÄÄRÄYKSET 2016 Maakuntahallitus 11.1.2016 Liite 1 Talousarvion täytäntöönpanomääräyksillä täydennetään hallintosääntöä ja siihen liittyviä delegointipäätöksiä.

Lisätiedot

Kemijärven kaupungin organisaatio- ja päätöksentekorakenne

Kemijärven kaupungin organisaatio- ja päätöksentekorakenne Kaupunginhallitus 195 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto 59 15.06.2015 Kaupunginhallitus 278 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 81 21.09.2015 Kaupunginhallitus 232 06.06.2016 Kemijärven kaupungin organisaatio- ja

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA ESITYSLISTA 2 Yhtymäkokous KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA ESITYSLISTA 2 Yhtymäkokous KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 1 YHTYMÄKOKOUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Liite 4 ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIAN TALOUSARVIO

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta 8.10.2014 ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.10.2014 Page 1 14.10.2014 Page 2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS ESITYSLISTA 1/2013 Aika: perjantai 15.2.2013 klo 9.00 10.35 Paikka: Haapajärvi, hallituksen kokoushuone Jäsenet (alleviivatut paikalla) Maija-Liisa Veteläinen Raimo Kaisto Riitta

Lisätiedot

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4 N:o 2/2016 Sivu 4 _ TILINPÄÄTÖKSEN 2015 HYVÄKSYMINEN 6.4.2016 10 Seurakunnan tilinpäätöksen laatimista ja käsittelyä koskevat säännökset ovat kirkkojärjestyksen15 luvun 9 :ssä. Seurakunnan on laadittava

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 1 Suunnittelulautakunta sivu 1

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 1 Suunnittelulautakunta sivu 1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 1 Suunnittelulautakunta sivu 1 Kokousaika 14.3.2012, kello 16.30 18.25 Kokouspaikka Erkin Haussi, Nikkolantie 114 Saapuvilla olleet jäsenet Poissa Lahti Tapani, puheenjohtaja

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt 1. LUKU TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT 2. LUKU ORGANISAATIO 1 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Neuvottelukunnan kokous 12.3.2013 Ylijohtaja Ari Niiranen Ajankohtaista toiminnasta Maksatus ja tarkastus -yksikössä palkkatukien, starttirahojen ja kuntouttavan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus 1 Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän PERUSSOPIMUS 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän nimi on Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Iin kunta. Kuntayhtymän

Lisätiedot

Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena.

Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. RÄYSKÄLÄN LENTOKENTTÄALUEEN OSAYLEISKAAVAN LAATIMINEN Kunnanhallitus 30.3.2015 ( 79): Metsähallituksen ja Puolustusvoimien suorittamien harjoitusalueiden vaihdon myötä uusien maanvuokra-alueiden saaminen

Lisätiedot

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 18.11. Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Lapin liiton nimeämällä järjestöneuvottelukunnalla on iso rooli soteuudistuksen valmistelutyössä. Järjestöneuvottelukunnan

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Aluehallintouudistus

Aluehallintouudistus Aluehallintouudistus www.alueuudistus.fi Tilannekatsaus tammikuu 2016 1.2.2016 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla

Lisätiedot

Toteuma

Toteuma 1 Kymenlaakson Liitto OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2013 Osavuosikatsauksessa arvioidaan talouden toteutumista suhteessa valtuuston hyväksymään vuoden 2013 talousarvioon. Arvio tehdään kirjanpidon toteuman

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ Vanhempi hallitussihteeri Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA

OPETUSMINISTERIÖ Vanhempi hallitussihteeri Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA OPETUSMINISTERIÖ Muistio Vanhempi hallitussihteeri 6.5.2009 Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA 1 Tausta ja pääasiallinen sisältö Opetusministeriön yhteydessä on vuoden

Lisätiedot